Oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli osa Vantaan koulutustakuuta

Transkriptio

1 Eteenpäin opintiellä perusopetus päätökseen menolippu-hanke Oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli osa Vantaan koulutustakuuta Valtakunnallisen nuorisotakuutyöryhmän seminaari projektipäällikkö Yrjö Laasanen Aineiston valmistelijat: Katri Honkasalo, Pekka Meuronen, Henna Utkan, Arto Järvinen, Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki, nuorisopalvelut, sivistystoimi/ammattiopisto Varia

2 Haaste ja kohderyhmä Miten mahdollistetaan keskeytyneen peruskoulun suorittaminen ja ohjaus koulutukseen/työelämään nuorille, jotka tarvitsevat päivittäistä tukea opinnoissaan ja joille nykyiset palvelut eivät sovellu? 17-25/28- vuotiaita työttömiä nuoria, joilla: Peruskoulu vähän kesken ja opiskelun edellytykset kohtalaiset Peruskoulu paljon kesken, sosiaalisia, terveydellisiä ja oppimisen vaikeuksia Maahanmuuttajia, joilla ei ole riittävää suomenkielen taitoa Nuoret, jotka eivät saa työttömän statusta

3 Kaikille perusopetuksen päättävälle tarjotaan aloituspaikka lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta, ammatilliseen koulutukseen valmistavasta koulutuksesta, perusopetuksen lisäopetuksesta tai nuorten työpajoilta YHTEISHAKU Tiedonsiirtolomake YHTEISVALINTA PO opojen kesäpäivystys Lukioiden ja Varian rehtoreiden kokous Vantaan kaupungin koulutustakuu Kesä Kesäohjaus Kipinässä Jälkiohjaus Nuorten työpajat Ammattistartit ja lisäopetus TÄYDENNYS- JA LISÄHAKU Nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinä Etsivä nuorisotyö MEnOliPPu Eteenpäin opintiellä peruskoulu päätökseen Vantaan kaupunki sivistystoimi/ Hanna Kukkonen 3 Nuorten kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä vuotiaille

4 Toiminta-ajatus ja käytänteet. VERKOSTOT KATRI/ARTO Opintojen eteneminen Nuorisopalvelut NUORI menolipussa VARIA HENNA Opiskelun mahdollistaminen Normaaliuden lähtökohta Kokonaisvaltaisuus Yksilöllisyys Psykotiimi PEKKA Tulevaisuuden poluttaminen Toiminta perustuu ohjaajien ja nuorten väliseen toimivaan luottamukseen. Toiminnan lähtökohtia ovat normaalius, kokonaisvaltainen tukeminen ja yksilöllisyys, jotka yhdessä mahdollistavat nuoren voimaantumisen ja kohti parempaa tulevaisuutta luotsaavan motivaation. Tärkeää on tarvittaessa säilyttää suhde nuoreen myös valmistumisen jälkeen

5 Lipputiski/ Eteinen Ennakoivaa toimintaa Päätös osallistumisesta Haastattelu Todistusten etsintä Junassa/ Varsinainen matka Opiskelun esteiden poistaminen HOPS Perillä/ junanvaihto Valmistuminen Opiskelu/työpaikan etsintä Tuenta ja opastus myös pajajakson jälkeen

6 Tuloksia /2013 Hankkeeseen osallistuneita nuoria 103, tyttöjä 40, poikia 63, maahanmuuttajia 49 (tyttöjä 11, poikia 38), romaneja 9 kaikki tyttöjä. Kansallisuuksia suomen lisäksi 20. Valmistuneita 52, tyttöjä 22 poikia 30 Valmistuneista siirtynyt kouluun 22, työhön/harjoitteluun 14, armeija/äitiysloma 5, kotona 5, ei tietoa 6. Positiivisesti sijoittuu jatkoon n. 80 % valmistuneista Hygieniapasseja 38 ensiapukursseja 44 Facebook ryhmässä 58 kaveria, valmistuneista 38 Konsultointi/ohjauskertoja hankkeen jälkiohjausvaiheessa 543 Sopimuksia tehty kaikkiaan 193 (lyhtyaikaisia, jatkosopimuksia jne, samalla nuorella voi olla useita sopimuksia)

7 Monialainen toimintatapa - resurssit Menolippu-tiimi: - Erityisopettaja, sivistystoimi/varia - Kaksi työpajaohjaajaa, nuorisopalvelut, - Tiimin luottamukseen perustuva voimaannuttava työote Nuorten työpajojen psykotiimin tuki: - Sairaanhoitaja, nuorisopalvelut - Kuraattori, sosiaali- ja terveystoimi - Nuorten työpajojen suunnittelija, nuorisopalvelut Verkostot asiakastyössä: - Nuorten sosiaalityö, te-toimisto, oppilaitokset, asumispalvelut, vanhat koulut, terveydenhuolto, vanhemmat, KELA Toimitilat: - Nuorisopalvelut Hankevaiheen tuki: - Ohjausryhmä, tutkija, projektipäällikkö

8 Vuosikustannukset Henkilöstökustannukset Vuokrat Tarvikkeet OSTOPALVELUT Suomenkielen opetus/kurssit Kuntokartoitukset Koulutus Matkat ja tutustumiset KAIKKI KULUT YHTEENSÄ

9 Toimenpide-ehdotuksia: näkyväksi tekeminen ja toimeentulo Nuoret ovat marginaalin (ei toisen asteen koulutusta) marginaalisssa (ei peruskoulua). Järjestelmät eivät heitä tunnista. On tehtävä näkyväksi, että tällaisia nuoria on ja heidän määrä tuntuu kasvavan varsinkin suurilla kaupunkiseuduilla. Hakukaavakkeissa ESRym.raportoinneissa ja muissa vastaavissa on oltava kohta peruskoulu suorittamatta. Mikään toimeentulojärjestelmä ei sovellu näille nuorille sellaisenaan. Järjestelmät eivät ole joustavia, koska lainsäädännössä ja sovellusohjeissa on tiukat määrittelyt Palvelujärjestelmän on toiminnassaan erityisesti huomioitava väliinputoajanuoret ja kohdeltava heitä asiallisesti ja yrittää löytää joustavia tulkintoja

10 Toimenpide-ehdotuksia: näkyväksi tekeminen ja toimeentulo nuorten tulevaisuustuki Työmarkkinatukea ei voida enää soveltaa nuoriimme lainsäädännön muututtua. Toimeentulotuki on mahdollista mutta ei kannusta ja on viimesijainen. Opintotuki ei tule kyseeseen. Mikäli jousto tulkinnoissa ei ole mahdollista esitämme nuorten tulevaisuustuen kehittämistä. Tulevaisuustuki perustuisi nuorten osallisuuteen, vastuullisuuteen ja kannustukseen sekä monialaiseen tukeen ja ohjaukseen. Nuorelle tehtäisiin kehityssuunnitelma ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä nuoren ja monialaisen tukiryhmän kanssa. Kun suunnitelmassa päästään eteenpäin tuen suuruus voisi kasvaa

11 Toimenpide-ehdotuksia: näkyväksi tekeminen ja toimeentulo nuorten tulevaisuustuki Tulevaisuustuen suuruus voisi olla työmarkkinatuen luokkaa. Sen maksatuksesta vastaisi kela ja valvonnasta/ohjauksesta monialaiset työryhmät ja se voisi olla osa nuorisotakuuta. Määrärahat irroitettaisiin esim. nykyisistä työllisyys/nuorisotakuurahoista. Vastuuministeriö OKM. Tuki olisi pitkäjänteinen, eikä tukimuotojen välille syntyisi sukkulointa ja katkoksia Tuki soveltuisi esim. nuorten työpajoille (jotka eivät täytä aidon työpaikan kriteeriä), monialaisissa prosesseissa oleville nuorille (kuten menolippu), valmistavassa tai muussa koulutuksessa oleville varttuneemmille nuorille (esim. Nao), ulkopuolisille nuorille (NEET) Keskustelua käydään: aktivointi toimeentulotuella (Risikko), toimeentulotuesta palkkatuloon (Hiilamo, Soininvaara). Työllisten määrän lisääminen (Vartiainen)

12 Ehdotuksia peruskoululle - Puututaan nuorten poissaoloihin 7-8 luokilla vaikuttavammin - Uloskirjauksia ei suoriteta, ennekuin nuori on 17-vuotias - Joustavuutta niille nuorille, jotka eivät pysy opiskeluaikataulussa eikä tukimuodot tepsi (ei vuosiluokka-ajattelua) - Suositaan erilaisia oppimistapoja ja käytäntöön liittyviä projektiopintoja - Niille nuorille, joilta puuttuu vähän kursseja ja oppivelvollisuus ylittymässä annetaan mahdollisuudet suorittaa koulu loppuun, rohkaistaan nuoria uloskirjauksen sijasta

13 Ehdotuksia te-hallinnolle - Säädösten tulkinnan sijaan nuoren kuuntelemista, etsimistä ratkaisuja hänen pulmiinsa, työotteen kehittämistä (nuori vai organisaatio?) - Te- toimistosta ohjaus osuvammaksi, kolme linjaa ei riitä vaan tarvitaan nuorten yksilöllisten tilanteiden tarkastelua ja joustavuutta, jotta löydetään nuorelle oikea paikka (estetään palveluista toisiin kulkeminen ja pallottelu) - Pakkohakuun joustavuutta, peruskoulua käymätön nuori ei pääse toisen asteen koulutukseen, määräaikaisessa työsuhteessa oleva ei hoksaa hakea yhteishaussa - Työkokeilusäännösten tulkintojen joustavoittaminen - Päätösten selkokielisyys, koskee myös kelaa ( et ole oikeutettu tukeen vaikka myönteinen päätös olisikin) Haasteista huolimatta yhteistyö hankkeessa on ollut tiivistä ja opettavaa ja te-toimiston aloitteesta hanke perustettiinkin.

14 Ehdotuksia sosiaali- ja terveystoimelle - Nuorten saaminen opiskelijaterveydenhuollon piiriin - Terveyskeskusten toimivuus paremmaksi, nuorten kuuntelu, heidät otettava tosissaan - Erityispalveluihin ohjaaminen joustavaksi ja nopeaksi Yhteys nuorten sosiaalityöhön on ollut tiivistä, nuorten asioita saatu hoidettua joustavasti verkostossa, muuttuviin tilanteisiin on reagoitu nopeasti. Sosiaalitoimi tullut avuksi hankkeelle hädässä.