Mitä nuoret ajattelevat nuorisotakuusta? Allianssin Onnistunut nuorisotakuu -selvityshankkeen tuloksia

Transkriptio

1 Mitä nuoret ajattelevat nuorisotakuusta? Allianssin Onnistunut nuorisotakuu -selvityshankkeen tuloksia Projektipäällikkö, VTL Suvi Ervamaa Nuorisotakuun tulevaisuuspaja

2 Aikataulu Hankkeen kesto: Loppuraportin julkaisu Nuorisotakuufoorumissa Helsingissä Kesäkuu 2014: tulosten levittäminen ja hankkeen päättäminen 2

3 Yhteistyötahot Keravan kaupunki Lohjan kaupunki Loviisan kaupunki Nuorisotutkimusverkosto Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto

4 Tavoitteet Selvittää ja arvioida nykyisen hallitusohjelman mukaisen nuorisotakuun toteutumista erityisesti nuorten ja monialaisen yhteistyön näkökulmista. Hankkeessa kartoitetaan haastattelu- ja kyselymenetelmin, miten nuorisotakuuta toteuttavat toimijat tekevät yhteistyötä 4- P -mallin (public-private-people-partnership) puitteissa, millaiset käytännöt ovat osoittautuneet toimiviksi, ja millaisia kehittämistarpeita ilmenee. Lisäksi selvitetään haastattelujen avulla, millaisina hankekuntien nuoret kokevat nuorisotakuun toimenpiteet ja monialaisen yhteistyön tai sen puuttumisen vaikutukset. Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tavoitteena on tuoda esiin nuorten näkökulmaa sekä tuottaa tietoa, jonka avulla nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuvat ammattilaiset voivat kehittää keskinäisiä yhteistyömuotojaan ja nuorille suunnattuja palveluita paremmin toimiviksi. 4

5 Aineistot 49 ammattilaisen haastattelut Yhdeksän ryhmähaastattelua (kolme jokaisessa kunnassa) vuotiaille nuorille Kohderyhmät: 1) TE-toimistojen asiakkaat 2) Työpajatoimintaan osallistuvat nuoret 3) Etsivän nuorisotyön asiakkaat Yksilöhaastattelut: nuoret, jotka ovat yrittäneet päästä mukaan johonkin nuorisotakuun piiriin kuuluvaan tukitoimenpiteeseen, mutta ovat syystä tai toisesta jääneet niiden ulkopuolelle (seitsemän nuorta). Käytännössä monet etsivän nuorisotyön asiakkaat varsin samankaltaisessa elämäntilanteessa kuin toimenpiteiden ulkopuolelle jääneet. 5

6 Nuorten tiedot ja näkemykset nuorisotakuusta Haastatellut nuoret suhtautuivat nuorisotakuun ideaan ja sisältöön (joihin tutustuttiin haastattelutilanteen aluksi esitteen avulla) positiivisesti. Nuorisotakuun koettiin tarjoavan mahdollisuuksia ja parantavan nuorten asemaa. Sen sijaan puhuttaessa erilaisista konkreettisista palvelumuodoista näkemyksissä ilmeni enemmän hajontaa: etsivä nuorisotyö ja pajatoiminta keräsivät varauksetonta kiitosta. TE-palveluissa nähtiin runsaasti kehittämistarpeita. Nuorisotakuun sisältö nuorille ennen haastattelutilannetta osittain tai kokonaan hämärä. Tiedon puute mitä sille voitaisiin tehdä? 6

7 Nuorten keskustelua ja kommentteja nuorisotakuusta Loviisa, uravalmennus-ryhmän keskustelua: HLÖ1: Ehkä ne on ottanu tän vähän liian hätiköiden. Jos nyt tehdään tällä hetkellä noita selvityksiä ja muita. Ehkä liian suuret tavoitteet liian nopeesti. HLÖ4: Kun tää on tullu voimaan vasta 2013 alussa, menee varmaan vuosia, ennen kun alkaa kunnolla toimia. HLÖ3: Kyl mä voisin kuvitella, että tää ois jo ens vuoden aikana alkanu noussu piikillä ylöspäin. Nyt kun mä katon tätä paperia, niin kyllähän tästä tosi paljon tulee olemaan apua näille nuorille, koulun lopettaneille. Aivan mahtavaa. HLÖ5: Kuulostaa mielenkiintoiselta toi nuorten aikuisten osaamisohjelma. Sen jos sais toimimaan niin tulee olemaan paljon apua, mäkin tunnen paljon ihmisii, jotka ei oo peruskoulun jälkeen tehny mitään. Haastattelija: Tietääkö sun kaverit tästä [nuorisotakuusta]? Nainen, 23, Loviisa, toimenpiteiden ulkopuolella: Ei itse asiassa tiedä. Jos toi sais enemmän näkyvyyttä, sitä useammat tietäis. Netissä vois olla linkkejä ja paikallislehdessä ilmotuksia. Vaikka sillei, et siel missä on avoimia työpaikkoja, vois olla isompana niitä linkkejä tohon ja lehdissä haastatteluja ja juttuja. Loviisassa aika monet lukee Lovaria tai lukee netistä. Haastattelija: Onko nuorisotakuu-termi susta ymmärrettävä, kun tästä paljon puhutaan? Saako siitä selvää, mitä se tarkoittaa? Nainen, 23, Loviisa, toimenpiteiden ulkopuolella: No ei siitä sillei ihan heti saa selvää, et mitä se tarkottaa. Ensimmäisenä kun kuulin ton, tuli sellanen, et se on aika aggressiivinen hanke, siinä on se takuu, se tulee se juttu, et saadaan se opiskelu- tai työpaikka. Mut sit se ei kuitenkaan ole sellaista, kun tutustuu tuohon materiaaliin. 7

8 Nuoret ja monialainen yhteistyö Haastateltujen nuorten kokemukset ammattilaisten monialaisesta yhteistyöstä jakautuivat seuraavasti: 1) Ei kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä. 2) Yhteistyötä voi nuoren tilanteen perusteella olettaa tapahtuneen, mutta nuori ei tiedä tai osaa kuvata, mitä yhteistyö on sisältänyt. 3) Nuorella on kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä ja hän on kokenut sen hyödylliseksi. 4) Kokemus, että yhteistyölle olisi ollut tarvetta, mutta sitä ei ole tapahtunut. Seurauksena esim. vaikeuksia oman koulutuspolun löytämisessä, työnhaussa tai kuntoutuksen saamisessa. Nuoret (kuten myös ammattilaiset) toivat esiin tietosuojakysymykset monialaisen yhteistyön hidasteena. Koettiin hankalana, että tieto eri viranomaisten välillä ei liiku, vaikka nuori haluaisi antaa siihen luvan. Nuori joutuu kulkemaan luukulta toiselle selittäen asioitaan yhä uudelleen vaihtuvalle joukolle ammattilaisia. Nuoret toivoivat palvelujen kokoamista saman katon alle. 8

9 Kokemukset etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön piiriin pääsemistä luonnehdittiin useimmiten helpoksi. Etsivät auttavat nuoria mitä erilaisimpien asioiden hoitamisessa: työnhaussa, opiskelumahdollisuuksien selvittämisessä, yleisissä elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä, lasten huoltajuusasioiden selvittelyssä, viranomaisten kanssa asioimisessa. Etsivien yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa koetaan pääsääntöisesti varsin hyvin toimivaksi. Etsivät toimivat usein nuorten asianajajina suhteessa erilaisiin viranomaisiin ja palveluihin, joissa asioimisen etsivien asiakkaat kokisivat muuten vaikeaksi. Yhteyttä pidetään tarpeen mukaan kasvokkain, puhelimitse ja Facebookin välityksellä. Mukaan oman yhteydenoton tai tuttujen kautta tai toisen ammattilaisen lähettämänä. Etsivä nuorisotyö keräsi nuorilta varauksetonta kiitosta. 9

10 Nuorten kommentteja etsivästä työstä Työtön ja etsivän asiakas, uravalmennusryhmässä, Loviisa: Loviisan etsivä nuorisotoimi tekee niin paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa, ja tietää nää kaikki alan kommervenkit, ja sen miten asiat saa sitten hyvin tehtyy. Mä oon kuullu niistä tosi paljon positiviista, ja ite oon tällä hetkellä asiakkaana. Etsivän asiakas, Loviisa: Olen huomannu et nää nuorisoetsivät avittaa, kysyvät haluaako tai tarvitseeko apua. Se avarsi maailmaa, että eihän kaikkee tarviikaan tehä ihan yksin, jotain konkreettistakin on. Aluksi sitä oli vaikea hahmottaa, kun ei tiennyt siitä työnkuvasta. Oon huomannu, että niitä voi lähestyä näillä kysymyksillä ilman, että tuntee ittensä hirveen avuttomaksi. Ei tarvii hävetä. Voi kysyä ihan vapaasti kaikkee mikä liittyy vaikka työn tai kämpän etsimiseen. 10

11 Työpajatoiminta Nuorten kokemukset työpajatoiminnasta erittäin myönteisiä. Varsinkin ohjaajien tarjoama henkinen tuki ja apu käytännön asioiden hoitamisessa sekä pajojen tarjoama yhteisöllisyys koettiin suureksi voimavaraksi. Haasteena työllistyminen pajajakson jälkeen. Joillakin nuorilla kokemuksia, että pajatoiminnasta on saatu tietoa vasta kun on tultu etsivät nuorisotyön piiriin. TEtoimistosta tietoa pajatoiminnasta ei ole tullut. Lisäksi joillakin kokemuksia, että jos on ehtinyt hankkinut jonkin koulutuksen, pajalle vaikea päästä, koska paikat ensisijaisesti niille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. 11

12 Nuorten kommentteja pajatoiminnasta Työpaja Jenga, Kerava Haastattelija: Mitä apua koet saaneesi täältä? HLÖ3: Saa rytmiä elämään. Ei tarvii lojuu himas vaan voi tulla tekee jotain kivaa tänne. HLÖ4: Ja sit on noi sosiaaliset taidot pysyy yllä, näkee muitakin ihmisiä. HLÖ1: Jos on jotain noissa kouluasioissa, jos haluu hakee kouluun, nää osaa auttaa. HLÖ2: Aikalailla noi edellä mainitut. Mies, työtön, keskeytyneet toisen asteen opinnot, ollut pajalla, nyt uravalmennuksessa, Loviisa: Työpaja on tosi hyvä ponnahduslauta, sain itse innokkuutta töihin ja uusia mahdollisuuksia. Ennen mua ei kiinnostanut mikään raksa tai tällanen, kun olin siellä pajalla, innostuin kaikenmaailman töistä. Nainen, Lohjan nuorisotyöpaja: Oon tykänny kovasti, että saa tehdä käsillä. Ehdin olla yli kolme kuukautta, nyt saa rytmiä päivään. Tuntuu hyödylliseltä olla täällä. Haastattelija: Mitä apua pajatoiminnasta on? Nainen, Lohjan Kulttuuripaja: No just se, et on vähän sisältöä päiviin. Et joutuu lähtemään pois kotoota. Ettei jää sinne vaan olemaan yksin ja oman päänsä sisällä. Että kyllä se rauhoittaa ihan hirveesti. Vähän avoimempi oon uusissa tilanteissa. Et ei oo sellasta fiilistä, et ihmiset syö mut, jos mä yritän jotain sanoo. 12

13 Nuorten näkemyksiä TE-palveluista (1/2) Nuoret arvioivat TE-palvelujen tilaa ja kehittämistarpeita pääosin samansuuntaisesti kuin ammattilaisetkin. Tällaisia toistuvia teemoja olivat: Nuoren taipumusten ja kiinnostuksen kohteiden huomiointi sekä niihin perustuvan ohjauksen tarve. Nuoret toivoivat TEtoimiston virkailijoiden auttavan löytämään nuoren omaa motivaatiota vastaavaa työtä. TE-toimistojen sähköisen asioinnin palvelut koettiin hankaliksi käyttää. Niitä toivottiin kehitettävän selkeämmiksi ja käyttäjäystävällisemmiksi. Joustavuuden ja tilannekohtaisen harkinnan tarve tilanteissa, joissa säännösten pilkuntarkka noudattaminen johtaa nuoren kannalta epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. 13

14 Nuorten näkemyksiä TE-palveluista (2/2) Nuorilla oli myös hyviä kokemuksia yksittäisistä ruohonjuuritason työntekijöistä. Saadun palvelun tason koettiin riippuvan paljolti yksittäisen työntekijän tavasta ja motivaatiosta auttaa nuorta. Nuoret kaipasivat TE-toimistolta enemmän tietoa kursseista ja koulutuksista. Keravalla ja Loviisassa nuoret (kuten myös ammattilaiset) pitivät TEtoimiston muuttoa naapurikuntaan merkittävänä heikennyksenä, joka nostaa kynnystä asiointiin. Tilanne korostuu erityisesti heikot liikenneyhteydet omaavilla haja-asutusalueilla. 14

15 Nuorten kommentteja TE-palveluista Mies, 22, TE-toimiston uravalmennusryhmässä, Loviisa: Esimerkiksi TE-toimisto tällä alueella kun on organisoitu, pääpisteenä toimii Porvoo. Se tuottaa täl hetkellä ongelmii, se ihan organisaatiomuutos. Ja sitten toi, kun siihen ei oo tarpeeks resursoitu, tai ainakin siltä tuntuu. TE-toimistossa kun käy, niin ne tekee aika paljon. Ei oo ylimäärästä aikaa mitä laittaa kiinni. Ja vaikuttaa vähän siltä, ettei niille oo annettu tarpeeks työvälineitä tähän. Et [nuorisotakuu on] hieno idea, hieno laki, mut ehkä tää ei vaan oo kypsyny tarpeeks vielä tähän mennessä. Mies, 28, työpajalla, Loviisa: Välillä työkkärissä tai sosiaalitoimistossa se riippuu niin paljon siitä ihmisestä kenelle sä meet. Jotkut osaa hoitaa ne asiat tosi hyvin ja jotkut taas ei, ja tuntuu et ne ei välitä. Nainen, 20, työpajalla, Kerava: Aina kun menee käymään siel [TE-toimistossa] Mä haluun mennä sinne sen takii, et mä saisin töitä, ne ei auta mitenkään et saisin sitä työtä. Aluks mä en saanu mitään työtarjouksia tai lappuja, ne vaan kysy: Ootsä hakenu tähän, tähän, tähän Aa hyvä, mee hakee lisää. Ei se auta yhtään mitenkään. Haastattelija: Minkälaista apua olisit toivonut? Nainen, 20, työpajalla, Kerava: Vaikka kysyä mikä mua kiinnostaa tai tulostaa tai näyttää mulle niitä [työnantajien] numeroita, et mihin mä voin soittaa, eikä vaan sanoo et mee hakee lisää. Haastattelija: Sellaista konkreettisempaa? Nainen, 20, työpajalla, Kerava: Joo, ja itselle sopivaa. 15

16 Koulutusjärjestelmää koskevat huomiot Nuoret tekivät myös koulutusjärjestelmään liittyen paljon samoja huomioita kuin ammattilaiset. Muun muassa yhteishaku puhutti monia nuoria: alle 25- vuotiaan työttömän on karenssin uhalla osallistuttava yhteishakuun, vaikka nuori olisi vasta pohtimassa itselleen sopivaa alaa. Pakkohaun seurauksena aloitetut opinnot johtavat valitettavan usein opintojen keskeyttämiseen, väärälle alalle kouluttautumiseen tai opintojen läpäisyyn minimituloksilla, joiden antamat valmiudet ovat työelämässä riittämättömät. Pienissä kunnissa toisen asteen koulutusmahdollisuuksia ja työpaikkoja on niukasti. Monille nuorille kynnys lähteä opiskelemaan tai töihin lähikuntiin on yllättävän korkea. Nuoret jäävät kotikuntaan, mutta eivät löydä mielekästä tekemistä. Tämä näkökulma tuli esiin toistuvasti sekä nuorten että ammattilaisten haastatteluissa Lohjalla ja Loviisassa. Keravalla pääkaupunkiseudun koulutustarjonta ja työpaikat ovat selvästi lähempänä. Monet nuorista haastatelluista tiedostivat myös parhaillaan tehtävien säästöjen ja nuorisotakuun tavoitteiden vastakkaisuuden. Samalla kun nuorille luvataan oikeus koulutukseen, opiskelupaikkoja leikataan. Tämä herätti nuorissa hämmennystä. 16

17 Ulkopuolelle jääneet nuoret Haastatteluissa toistuivat tarinat pitkään jatkuneista vaikeuksista. Ulkopuolelle jäämisen taustalla oli usein koulukiusaamista, päihdeongelmia, oppimisvaikeuksia, mielenterveysongelmia, näköalattomuutta yhtä tai useampaa näistä. Ulkopuolelle jääneillä nuorilla oli tavoitteita ja haaveita tulevaisuudesta, opinnoista ja työllistymisestä. Näiden kuitenkin nähtiin yleensä olevan kuntoutumisen takana, ei suoraan ulottuvilla. Osa ei tiennyt, mitä toivoisi tulevalta. Osalla nuorista luottamus omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin sekä ympäröivään yhteisöön oli varsin matala. Ammattilaisten haastatteluissa korostunut kuntoutuspalvelujen kysyntää heikompi tarjonta tuli toistuvasti esiin näiden nuorten kohdalla. Nuoret toivat oma-aloitteisesti esiin myös varhaisen puuttumisen merkityksen: ongelmiin pitäisi tarttua jo päiväkodissa ja ala-asteella. Nuoret mainitsivat myös harrastusten ja muun vapaa-ajan yhteisöllisyyden merkityksen ulkopuolisuuden ehkäisemisessä. Pienillä paikkakunnilla näitä mahdollisuuksia on usein niukasti, ja nuorilta puuttuu mielekästä tekemistä. 17

18 Lopuksi: kohti onnistunutta nuorisotakuuta? Mediakeskustelu siitä, onko nuorisotakuu onnistunut vai epäonnistunut. Todellisuus näiden ääripäiden välissä: nuorisotakuu on tuonut edistysaskeleita (esim. painetta tuottaa nuorille toimivampia palveluita kunnissa), mutta kaipaa monilta osin vielä kehittämistä. Nuorisotakuun onnistumista ei pitäisi mitata pelkästään työttömyyslukujen kautta, vaan huomioiden nuorten hyvinvoinnin erilaiset ulottuvuudet. Onnistuneiksi koettuja toimenpiteitä yhdistää se, että niiden vaikutukset ovat nuorten omaa motivaatiota, aktiivista toimijuutta ja yhteiskunnallista luottamusta lisääviä. Miten TE-palveluita voitaisiin kehittää lisää tähän suuntaan? Ruotsin malli: työttömyysturvan edellytysten seuranta eriytetty muusta työllistämistoiminnasta 18

19 KIITOS!