TEKONIVELPOTILAAN PREOPERATIIVINEN OHJAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKONIVELPOTILAAN PREOPERATIIVINEN OHJAUS"

Transkriptio

1 TEKONIVELPOTILAAN PREOPERATIIVINEN OHJAUS Tietopaketti sairaanhoitajille Taina Mettovaara Pirjo Ronkainen Diakoniaammattikorkeakoulu Oulun yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 2 Taina Mettovaara & Pirjo Ronkainen. Projektityö: Tekonivelpotilaan preoperatiivinen ohjaus -tietopaketti sairaanhoitajille, Oulu, kevät 2007, 93 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietopaketti Oulu yliopistollisen sairaalan kirurgian poliklinikan sairaanhoitajille tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen tueksi. Sairaanhoitaja voi käyttää tietopakettia tekonivelpotilaan preoperatiiviseen ohjaukseen ja puhelimessa tapahtuvaan neuvontaan sekä soveltuvin osin muiden potilasryhmien ohjaukseen. Lisäksi tietopaketti soveltuu uusien hoitotyöntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytykseen. Opinnäytetyö on osa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon yhteistä potilasohjauksen kehittämishanketta. Hankkeen puitteissa tehdään uusi potilasohje, joka annetaan tekonivelpotilaalle preoperatiivisen ohjauksen yhteydessä. Tietopaketti sisältää perusteluja potilasohjeessa oleviin asioihin sekä tietoa tekonivelleikkaukseen valmistautumisesta ja hoitoprosessin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tietopaketti tehtiin projektityönä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin intranettiin yhteistyössä kirurgian poliklinikan hoitohenkilökunnan kanssa. Tietopaketin sisältö koostuu aiheeseen liittyvästä uusimmasta tutkimustiedosta ja Oulun yliopistollisen sairaalan hoitokäytännöistä. Asiasanat: sairaanhoitajat, ohjaus, potilaat, nivelrikko, tekonivelet

3 3 Mettovaara, Taina & Ronkainen, Pirjo. Project work: Preoperative counselling of a prosthetic joint patient Information package for nurses, Oulu, spring 2007, 93 pages, 5 appendices. Language: Finnish. Diaconia Polytechnic, Oulu unit, Degree program in nursing. Nurse. ABSTRACT The purpose of the thesis was to produce an information package for nurses of surgical outpatient department in Oulu university hospital (Finland) to support preoperative counselling of a prosthetic joint patient. The nurse can use the package for preoperative counselling of a prosthetic joint patient and counselling on the phone and to the appropriate extend also for orher groups of patient counselling. In addition, the package is suitable for counselling of new nursing staff and for orientation of students. The thesis is a part of the devoloping plan of patient counselling, which is done in cooperation with Northern Ostrobothnia Hospital District and primary health care. Within the plan a new patient guideline is made, which is given to the prosthetic joint patient together with preoperative councelling. The information package contains grounds for the patient guideline and information how the patient prepares for a prosthetic joint surgery. In addition, it contains information of facts which affect the success in process of care. The information package was made as a project to the intranet of Northern Ostrobothnia Hospital District in association with the nursing staff of surgical outpatient department. The information package consists of the latest subject-related research and care practice in Oulu university hospital. Keywords: nurse, counselling, patient, osteoarthrosis, endoprosthesis

4 4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO TEKONIVELPOTILAAN PREOPERATIIVISEN OHJAUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT TIETOPAKETTI SAIRAANHOITAJILLE - PROJEKTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Projektin ideointivaihe Projektiorganisaatio Projektisuunnitelma Tietopaketin sisällön suunnittelu ja toteutus TIETOPAKETTI SAIRAANHOITAJILLE-PROJEKTIN ARVIOINTI Tietopaketin arviointi Projektityöskentelyn arviointi POHDINTA...17 LÄHTEET...20 LIITTEET...21

5 5 1. JOHDANTO Syksyllä 2006 käynnistyi Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen potilasohjauksen kehittämishanke, joka toteutetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa. Hankkeen tavoitteena on luoda potilasohjauksen organisaatiomalli ja kehittää ohjauksen sisältöä kuudessa potilasryhmässä. Olemme mukana potilasohjauksen kehittämishankkeen tekoniveltiimissä Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian poliklinikan työntekijöinä ja Oulun Diakonissa-ammattikorkeakoulun opiskelijoina. Opinnäytetyömme tehtiin hankkeen osaprojektina. Tämä opinnäytetyö keskittyy yhteen olemassa olevaan potilasohjauksen kehittämiskohteeseen; sairaanhoitajien tiedolliseen valmiuteen ohjata potilasta. Aihe valittiin, koska hoitohenkilökunnan tiedollisissa ohjausvalmiuksissa on todettu puutteita kirurgian poliklinikalla tehdyssä tutkimuksessa (LIITE 4, 7). Tässä työssä emme keskity potilasohjausmenetelmiin, vaan olemme keränneet tietoa artroosipotilaan lonkan ja polven tekonivelleikkauksen optimaaliseen onnistumiseen sekä toipumiseen vaikuttavista tekijöistä. Sairaanhoitajalla tulee olla hyvä tietoperusta edellä mainituista asioista, jotta hän pystyy toteuttamaan potilaan preoperatiivista ohjausta laadukkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietopaketti kirurgian poliklinikan sairaanhoitajille tekonivelpotilaiden preoperatiivisen ohjauksen tueksi. Tavoitteena oli kehittää tekonivelpotilaiden ohjausta tarjoamalla sairaanhoitajille tietoa hoitoprosessin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja näin yhtenäistää sairaanhoitajien tietopohjaa.

6 6 2. TEKONIVELPOTILAAN PREOPERATIIVISEN OHJAUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen teoreettiset lähtökohdat rakentuvat useista tekijöistä. Yksi tärkeimpiä tekijöitä on sairaanhoitajan ammattitaito ja pätevyys. Pätevyydellä tarkoitetaan sairaanhoitajan taitoa ja tahtoa soveltaa monipuolisia tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksiaan sekä omaa persoonallisuuttaan siten, että potilasohjaus on mahdollisimman laadukasta (Hilden 1999, 25). Ruohotien mukaan vahva tietopohja on tärkeä osa pätevyyttä, mutta se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan sairaanhoitajan täytyy tuntea hoitotyön ja sitä lähellä olevien alojen uusin tieto ja saavutukset sekä etsiä sovellutuksia niille. (Hilden 1999, 21.) Potilasohjauksen merkitys ja lähtökohdat ymmärretään tekonivelpotilaan laadukkaassa ohjauksessa laaja-alaisesti. Ohjaus perustuu ymmärrykseen siitä, että potilasohjaus on hoitotyön menetelmä, jonka tarkoituksena on auttaa ihmistä edistämään terveyttään, tulemaan toimeen sairautensa ja sen aiheuttamien rajoitusten kanssa tai auttaa ihmistä kuoleman lähestyessä (Perälä). Lisäksi ymmärretään, että ohjaus on ohjattavan ja ohjaajan kontekstiin sidoksissa olevaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa ohjaaja ja ohjattava ovat vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa. Potilaan ja sairaanhoitajan konteksti muodostuu kummankin yksilöllistä fyysisistä, psykologisista ja sosiokulttuurisista ympäristötekijöistä (Kääriäinen, Kyngäs). (Lipponen 2004, 3.) Potilasohjauksen laaja-alainen ymmärtäminen merkitsee myös taustalla olevan lainsäädännön ja terveydenhuollon eettisten periaatteiden soveltamista. Lain mukaan potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas ymmärtää sen sisällön. (Laki

7 7 potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.) Terveydenhuollon eettiset periaatteet (LIITE 4, 5) määrittävät hoitotyön ja potilasohjauksen perustaa sekä lisäävät ymmärrystä eettisesti oikeasta toimintatavasta ohjaustilanteessa. Eettiset periaatteet velvoittavat hoitajan toimimaan potilaan parhaaksi yhteistyössä saman ja muiden ammatin edustajien kanssa. Lisäksi ne velvoittavat huomioimaan potilaan näkemyksen ja kokemukset ohjaustilanteessa. (Lahtinen 2006, 7.) Laadukkaassa tekonivelpotilaan ohjauksessa huomioidaan myös potilasohjauksen merkityksestä ja nykytilasta, ohjausvalmiuksista sekä potilaiden tiedontarpeista tehdyt tutkimukset. Niistä saatua tietoa sovelletaan potilaan ohjauksessa ja potilasohjauksen kehittämisessä. Nykyisten tutkimustulosten perusteella tiedetään, että potilaat pitävät tiedonsaantia ennen sairaalahoitoa hyvin tärkeänä. Tärkeimpänä tiedon lähteenä pidetään hoitohenkilökuntaa. Ohjaukseen toivotaan riittävästi aikaa ja vuorovaikutusta hoitohenkilökunnan kanssa. Kirjallista tietoa kaivataan sekä muistin tueksi että itsenäisen tiedon hankinnan mahdollistamiseksi. (Alanen 2002, ) Ohjauksen tärkeimmiksi sisältöalueiksi luokitellaan biofyysiset, toiminnalliset ja tiedolliset kysymykset. Vähemmän huomiota saavat sosiaaliseen, kokemusperäisiin, eettisiin ja taloudellisiin alueisiin liittyvät kysymykset. (Johansson 2006, ) Tekonivelpotilaan laadukkaan ohjauksen taustalle tarvitaan tietoa potilaan päivittäisistä toiminnoista selviämiseen liittyvistä asioista, sairaudesta ja sen oireista, lääkkeistä sekä mahdollisista komplikaatioista. (Johansson 2006, 41.) Tietoa tarvitaan myös kuntoutuksesta ennen ja jälkeen toimenpiteen, hoitovaihtoehdoista ja itse toimenpiteestä (Karjalainen 2006, 30). Tutkimustulosten mukaan potilasohjauksen sisältö ja menetelmät vaihtelevat. Ohjauksessa ei oteta aina huomioon potilaan tilannetta ja tiedontarpeita, vaan ohjauksessa keskitytään biofyysisiin kysymyksiin ja rutiiniohjeiden antamiseen. Käytetyimpiä menetelmiä ovat henkilökohtainen suullinen neuvonta ja kirjallinen materiaali. Melko yleinen menetelmä on myös demonstrointi ja harjoittelu. Ryhmäohjausta, videoita ja tietokoneen välityksellä tapahtuvaa ohjausta käytetään vain harvoin. (Johansson 2006, )

8 8 Laadukas potilasohjaus perustuu ymmärrykseen, että tiedon saannilla, valmentamisella ja ohjauksella on useita yhteyksiä potilaiden hyvinvointiin. Tutkimustulosten mukaan ohjauksella on yhteys potilaiden ahdistuksen vähenemiseen, tyytyväisyyteen, selviytymiseen ja persoonalliseen kontrolliin. Hyödyllisimpiä ohjaukseen sisältyneitä asioita ovat olleet mm. kysymyksiin vastaaminen, toimenpiteeseen ja käyttäytymiseen liittyvä informointi ja tilannekohtainen selvittäminen sekä leikkauksen jälkeisten tekniikoiden opettaminen. (Hankela 1999, 25.) Tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen teoreettiset lähtökohdat ulottuvat hoitotieteen lisäksi useisiin lähitieteisiin. Teoreettisten lähtökohtien runsauden vuoksi olemme päätyneet rakentamaan opinnäytetyömme niin, että lähitieteisiin liittyviä teoreettisia lähtökotia käsitellään vain tietopaketissa, mutta hoitotieteeseen liittyviä teoreettisia lähtökohtia käsitellään työn jokaisessa osiossa, koska ne luovat tärkeimmän perustan preoperatiivisen ohjauksen kehittämiselle.

9 9 3. TIETOPAKETTI SAIRAANHOITAJILLE - PROJEKTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Hyvä suunnittelu lisää yhteisymmärrystä ja selkeyttää projektin tavoitteita. Se lisää projektiorganisaation tehokkuutta ja parantaa kommunikaatiota organisaation jäsenten välillä. Hyvän suunnittelun avulla pystytään myös vähentämään epävarmuutta ja riskejä. Projektisuunnitelma elää koko projektin elinkaaren ajan ja sitä voidaan päivittää tarvittaessa. (Kettunen 2003, ) Kuvaamme tässä kappaleessa oman projektimme suunnittelua ja projektin eri vaiheiden toteutumista. 3.1 Projektin ideointivaihe Aloitimme opinnäytetyömme ideoinnin kesällä Mietimme ideoinnin aikana tekonivelpotilaan ohjausta eri näkökulmista käyttäen apuna potilasohjauksesta tehtyjä tutkimuksia. Tarkastelimme asiaa myös ongelmapuun (LIITE 2) ja tavoitepuun (LIITE 3) avulla. Puut auttoivat selvittämään ja havainnollistamaan ongelmien syyseuraussuhteet (Saares 2004, 11). Ongelmapuun ydinasiaksi muodostui se, että tekonivelpotilaat eivät saa ohjausta sairaanhoitajalta kirurgian poliklinikalla. Keskeisimpiä syitä tähän on, että sairaanhoitajien tiedot preoperatiivisesta ohjauksesta vaihtelevat ja käytössä ei ole yhtenäistä näyttöön perustuvaa tietopohjaa. Tarkastelun tuloksena syntyi idea tuottaa tietopaketti sairaanhoitajille tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen tueksi. Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen yhteisen potilasohjauksen kehittämishankkeen projektityöntekijä hyväksyi idean osaprojektiksi kehittämishankkeeseen. Hyväksymisen jälkeen syyskuussa 2006 idea asetettiin projektiksi ja perustettiin projektiorganisaatio.

10 Projektiorganisaatio Projektiorganisaatiossa oli edustajia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ja diakonia-ammattikorkeakoulusta. Projektiryhmässämme oli aluksi kolme opiskelijaa Oulun Diakonia-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta, mutta projektiryhmä muuttui yhden opiskelijan lopetettua opiskelun keväällä Projektiryhmän jäsenet työskentelevät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian poliklinikalla ja molemmilla on pitkä työkokemus hoitotyöstä. Projektin ohjausryhmään kuuluivat Oulun diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tutkija, joka toimi potilasohjauksen kehittämishankkeen projektityöntekijänä. Lisäksi ohjausryhmään kuuluivat ortopedisen tiimin vastaava sairaanhoitaja sekä ylihoitaja Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikalta. Projektin tukiryhmään kuuluivat ortopedi ja jonoista vastaava sairaanhoitaja osastolta 6 sekä fysioterapeutti Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikasta. Tukiryhmään kuuluivat myös ortopedian poliklinikan hoitohenkilökunta, tekonivelpotilaan ohjauksen kehittämishankkeen perustiimin jäsenet ja kursimme i21a:n opiskelijat sekä laatuvastaavana diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori. 3.3 Projektisuunnitelma Työstimme projektisuunnitelmaa syyskuusta 2006 alkaen. Syvensimme tietämystämme projektityöstä suunnitelmaa tehdessämme lukemalla runsaasti aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja keskustelemalla ohjaavien opettajiemme kanssa. Kävimme keskusteluja myös potilasohjauksen kehittämishankkeen projektityöntekijän kanssa tavoitteiden ja

11 11 aikataulujen yhteen sovittamisesta. Projektisuunnitelma (LIITE 1) valmistui joulukuussa Määrittelimme projektisuunnitelmassa projektimme tarkoituksen ja tavoitteet sekä projektiryhmän tehtävät ja muun projektiorganisaation. Suunnittelimme myös projektin aikataulun ja budjetin. Suunnitelma hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa tammikuussa Tietopaketin sisällön suunnittelu ja toteutus Tietopaketin sisällön suunnittelua ohjasi aluksi oma kokemuksemme tekonivelpotilaan hoidosta. Laajensimme näkemystämme käymällä läpi potilasohjaukseen liittyviä tutkimuksia ja tekonivelpotilaan hoitoon liittyvää kirjallisuutta. Aiheeseen perehtyminen selkeytti tietopaketin teoreettisia lähtökohtia ja auttoi valikoimaan tietopakettiin olennaisia tekonivelpotilaan ohjaukseen liittyviä asioita, joista sairaanhoitajan tarvitsee tietoa pystyäkseen ohjaamaan tekonivelpotilasta huomioiden fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet. Yhdistimme tietopakettiin asioita hoitotieteen teoriaan kuuluvista alueista, joita ovat Hubert ja Stuart Dreyfusin näkemyksen mukaan hoitotieteellinen ja lääketieteellinen tieto sekä ne nyrkkisäännöt, jotka opitaan työkokemuksen kautta (Benner, Tanner, Chesla 1999, 49). Laadukkaan potilasohjauksen edellytys on, että sairaanhoitaja tietää potilasohjauksen taustalla olevasta lainsäädännöstä sekä eettisistä periaatteista, koska ne ohjaavat hoitotyötä ja antavat sille perustan. Lisäksi sairaanhoitaja tarvitsee tutkimuksiin perustuvaa tietoa ohjauksen nykytilasta ja potilaiden tiedon tarpeista pystyäkseen vastaamaan niihin oikealla tavalla. Siksi tietopaketin sisältöön suunniteltiin liitettäväksi potilasohjauksesta tehtyjä tutkimuksia sekä tietoa lainsäädännöstä ja eettisistä periaatteista (LIITE 4, 4-9). Tietopakettiin suunniteltiin liitettäväksi myös tietoa asioista, joita potilaat pitivät laajan tutkimuksen mukaan tärkeimpänä tietää selviytyäkseen leikkaukseensa liittyvistä tilanteista (LIITE 4, 6). Tutkimustulosten mukaan potilaat halusivat tietoa

12 12 komplikaatioista ja oireista, lääkityksestä, hoitoon ja päivittäisiin toimintoihin liittyvistä asioista sekä yhteisöllisistä asioista. Lisäksi valittiin tietoa kirjallisuuden mukaan yleisimmistä leikkauskelpoisuuteen vaikuttavista tekijöistä (LIITE 4, 24). Sairaanhoitajan tarvitsee tietoa kaikista yllä mainituista tekijöistä pystyäkseen tunnistamaan potilaan sairauksia ja tiedontarpeita, jotka on huomioitava tekonivelpotilaan leikkaukseen valmistautumisessa. Lisäksi sairaanhoitajan on tiedettävä tekonivelpotilaan hoitoprosessin eri vaiheet (LIITE 4, 19), koska preoperatiivisella ohjauksella pyritään vaikuttamaan koko hoitoprosessin onnistumiseen. Infektioiden ennaltaehkäisy korostuu tämän potilasryhmän preoperatiivisessa ohjauksessa, koska elimistössä oleva vähäinenkin infektio on este leikkaukselle. Siksi tietopakettiin suunniteltiin oma kappale tekonivelpotilaan leikkaukseen liittyvien infektioiden ennaltaehkäisystä (LIITE 4, 22 23). Esittelimme alustavaa suunnitelmaa tietopaketin sisällöstä ja muodosta kirurgian poliklinikan hoitohenkilökunnalle ja tekoniveltiimin jäsenille kokouksissa syksyn 2006 aikana. Pyysimme kommentteja suunnitelmasta myös tekonivelpotilaiden jonohoitajalta. Huomioimme saamamme kommentit ja vähitellen muotoutui suunnitelma tietopaketin sisällöstä. Kun suunnitelma oli muotoutunut, alkoi varsinainen tietojen kerääminen. Tietoa kerättiin hoitotyön ja lääketieteen tutkimustuloksista, arvostetuista oppikirjoista ja julkaisuista. Tiedonkeräämisessä käytettiin apuna eri kirjastojen lisäksi tunnetuimpia alamme internettietokantoja. Mukaan valittiin myös tietoa Oulun yliopistollisen sairaalan hoitokäytännöistä. Kävimme läpi runsaasti aiheeseen liittyvää materiaalia ja analysoimme tietoa kriittisesti. Valikoimme kyseisestä materiaalista tietopaketin tarkoitukseen ja tavoitteisiin sopivaa tietoa ja aloimme koota tietopakettia. Tiedon lisääntyessä tietopaketin sisältö ja muoto kehittyivät koko prosessin ajan. Halusimme tehdä tietopaketin muodossa, jonka voi liittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin intranettietokantaan. Intranetissä oleva tuotos on tietojen muuttuessa helposti päivitettävissä ja sen lisäksi tieto on helposti saatavilla. Koska tietopaketti sisältää paljon materiaalia, mietimme keinoja tietopaketin luettavuuden ja käytettävyyden helpottamiseksi. Asiasta keskusteltiin Oulun yliopistollisen sairaalan kirjallisten ohjeiden laadusta vastaavan työntekijän kanssa ja

13 13 tietopaketin sisällysluettelon otsikot päädyttiin linkittämään kappaleisiin tietopaketin intranetmuodossa. Näin tietopakettia pääsee lukemaan suoraan haluamaltaan kohdalta klikkaamalla otsikkoa. Tietopaketin sisällön tarkistamiseen osallistui projektisuunnitelmassa nimettyjen henkilöiden lisäksi eri ammattiryhmien edustajia. Tietopaketin lääketieteellisen osion tarkistivat kirurgian klinikan tekonivelyksikön ortopedi ja apulaisylilääkärinä toimiva anestesialääkäri. Kuntotutumiseen liittyvät asiat tarkisti kirurgian poliklinikan fysioterapeutti, sosiaalietuihin liittyvän kappaleen tarkistivat kirurgian klinikan sosiaalityöntekijät pienryhmäkokouksessaan ja tietopaketin kokonaisuuden tarkisti ortopedian poliklinikan vastaava sairaanhoitaja. Ohjaajina toimineet opettajat tarkistivat tietopaketin hoitotieteen asiantuntijoina ja opinnäytetyön ohjaajina. Teimme muutamia tarkennuksia tietopaketin sisältöön saamamme palautteen perusteella. Tietopaketti valmistui lopulliseen muotoonsa huhtikuussa 2007.

14 14 5. TIETOPAKETTI SAIRAANHOITAJILLE-PROJEKTIN ARVIOINTI Projektin tarkoituksena oli koota tietopaketti sairaanhoitajille tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen tueksi. Tavoitteena oli kehittää tekonivelpotilaan ohjausta tarjoamalla tietoa hoitoprosessin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Sairaanhoitaja voi käyttää tietopakettia tekonivelpotilaan preoperatiiviseen ohjaukseen ja puhelimessa tapahtuvaan neuvontaan sekä soveltuvin osin myös muiden potilasryhmien ohjaukseen. Näistä lähtökohdista arvioimme tietopakettia ja projektityöskentelyämme. 5.1 Tietopaketin arviointi Tavoitteenamme oli koota tiivis ja selkeä tietopaketti, josta sairaanhoitajat löytävät tarvittavan tiedon nopeasti lyhyenkin ohjaustilanteen aikana. Tietopaketti on kieliasultaan tiivis ja selkeä, vaikka aiheen laaja-alaisuuden vuoksi tietoa on määrällisesti paljon. Mielestämme tietopaketti on helposti luettava ja käytettävä, koska intranetmuodossa sisällysluettelon otsikot on linkitetty kappaleisiin niin, että tietopakettia voi lukea suoraan haluamaltaan kohdalta klikkaamalla otsikkoa. Tietopaketti on kattava kokonaisuus tekonivelpotilaan preoperatiivisessa ohjauksessa huomioitavista asioista. Sisältö on runsas, mutta mielestämme valikoitu tieto on olennaista ja siksi emme karsineet tiedon määrää. Esitarkastusta tehneet lääkärit ja eri ammattiryhmien edustajat olivat myös sitä mieltä, että tietopaketti on hyvä ja selkeä kokonaisuus, joka sisältää olennaisimmat asiat aiheesta. Esitarkastajat ehdottivat kuitenkin tietopakettiin joitakin tarkennuksia, joista valitsimme tietopaketin sisältöön ja käyttötarkoitukseen sopivimmat ehdotukset.

15 Projektityöskentelyn arviointi Olemme oppineet paljon uutta projektityöskentelyn aikana. Projektin eri vaiheet ovat olleet kasvattavia ja ajoittain haastavia. Haastavinta oli sovittaa yhteen kolmen erilaisen persoonan näkemykset ja työskentelytavat projektin alussa. Yhteinen työskentelytapa muotoutui kuitenkin projektisuunnitelman tekemisen aikana ja erilaisuutemme muuttui rikkaudeksi. Näyttöön perustuvan tiedon hakeminen oli aikaa vievää, koska käytimme kirjallisen materiaalin lisäksi useita alamme internettietokantoja, joista osa oli englannin kielellä. Opimme alkuhankaluuksien jälkeen uuden tiedonhakumenetelmän, jota voimme hyödyntää työssämme myöhemminkin. Lisäksi onnistuimme avaamaan keskustelun tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen kehittämisestä kirurgian poliklinikalla. Ohjauksen kehittäminen kiinnosti hoitohenkilökuntaa ja tämä antaa mahdollisuuden jatkaa potilasohjauksen kehittämistä jatkossakin. Tunnistimme projektisuunnitelmaa tehdessämme projektimme suurimmaksi riskiksi tiukan aikataulun. Projektin lyhyen elinkaaren lisäksi kaikki ryhmän jäsenet opiskelivat työn ohessa ja siitä johtuen projektityöskentelyyn tarvittavan ajan löytyminen oli aluksi hankalaa. Aikaa järjestyi paremmin, kun kaksi ryhmän jäsentä jäi opintovapaalle vuoden 2007 alkupuolella. Kun kartoitimme projektin suunnitteluvaiheessa projektiin liittyviä riskejä, jätimme tietoisesti kirjaamatta elämäntilanteiden muutoksista aiheutuvat riskit. Emme pitäneet suuria muutoksia todennäköisenä ja ajattelimme, että mahdolliset muutokset pystytään käsittelemään projektityön kärsimättä. Opimme kuitenkin, että elämäntilanteisiin liittyvien riskien vaikutus projektin etenemiselle voi olla suuri. Yksi ryhmänjäsenistä lopetti opiskelun keväällä 2007 ja sen vuoksi hänelle suunnitellut tehtävät siirtyivät toisille. Elämäntilanteisiin liittyviä muutoksia tapahtui myös toiselle ryhmän jäsenelle juuri intensiivisimmän työskentelyjakson aikana ja sen seurauksena projektimme eteneminen oli vaarassa. Vastoinkäymisistä huolimatta pääsimme tavoitteeseemme ja projektimme päättyi suunnitelman mukaan huhtikuussa 2007.

16 16 Projektimme budjettisuunnitelma ei kaikilta osin vastannut todellisia kustannuksia. Projektityö vaati enemmän erilaisia tapaamisia ja järjestelyjä kuin alussa arviomme. Siitä johtuen esimerkiksi matka-, ruokailu ja puhelinkustannusten määrä oli suurempi kuin suunnitelmassa. Emme pitäneet tarkkaa päiväkirjaa menoista, koska vastasimme kustannuksista pääosin itse. Projektisuunnitelman budjettiin suunniteltu resurssien käyttö perustui kolmen opiskelijan työpanokseen ja oli suhteessa työn laajuuteen oikein arvioitu. Kun yksi opiskelija jäi ryhmästä pois, hänelle suunniteltuihin tehtäviin varattu aika siirtyi toisille ryhmän jäsenille, joten ajan käyttö ja sen rahallinen arvo jakaantui eri tavalla kuin suunnitelmassa. Tietopaketin tarkistusvaihe ajoittui kevätlomien kohdalle ja se viivästytti tarkistamista, koska osa nimetyistä henkilöistä oli lomalla. Yhteistyö opettajien ja tukiryhmän kanssa oli kuitenkin vaivatonta ja antoisaa. Saimme heiltä hyviä neuvoja ja arvokasta palautetta, joita hyödynsimme työssämme. Saavutimme projektille asettamamme tavoitteet, vaikka ryhmässämme tapahtui ennalta arvaamattomia muutoksia. Tähän vaikutti selkeä työnjako ja hyvä yhteistyö kaikkien osapuolten kanssa.

17 17 6. POHDINTA Teimme opinnäytetyömme syksyllä 2006 käynnistyneeseen potilasohjauksen kehittämishankkeeseen liittyvänä osaprojektina. Hanke kestää kaksi vuotta, mutta osaprojektimme tuli valmistua opinnoistamme johtuen kahdessa lukukaudessa. Tavoitteiden ja aikataulun yhteen sovittaminen onnistui, vaikka se oli aluksi haastavaa. Jatkamme potilasohjauksen kehittämishankkeessa toimimista osaprojektimme loppumisen jälkeenkin ja se antaa lisämahdollisuuksia tekonivelpotilaan ohjauksen kehittämiseen kirurgian poliklinikalla. Osaprojektin merkitys kehittämishankkeen tekoniveltiimin työlle kirkastui projektin edetessä. Tietopakettiin kerättyä tietoa jaettiin tekoniveltiimin kokouksissa ja se vaikuttaa uuteen tekeillä olevaan potilasohjeeseen. Tietopaketti on tärkeä hankkeen tekoniveltiimin tuotokselle, mutta sen tärkein tehtävä on vastata vuonna 2004 kirurgian poliklinikalla tehdyssä tutkimuksessa todettuun hoitohenkilökunnan tiedon puutteeseen. Hoitohenkilökunta voi käyttää tietopakettia tekonivelpotilaan preoperatiiviseen ohjaukseen ja puhelimessa tapahtuvaan neuvontaan sekä soveltuvin osin myös muiden potilasryhmien ohjaukseen. Lisäksi tietopaketti soveltuu uusien hoitotyöntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytykseen. Tietopakettia voi hyödyntää myös kirurgian poliklinikan muiden potilasryhmien ohjauksen kehittämisessä, sillä se antaa valmiin mallin ja osaksi valmiin tiedon muiden erikoisalojen tietopakettien tuottamiseksi. Tietopaketissa on joitakin kehittämiskohteita, vaikka se onnistui mielestämme hyvin. Tietopaketin ulkoasu voisi olla houkuttelevampi ja elävämpi, vaikka se nykyisellään täyttääkin olemassa olevat vaatimukset intranettiedostoista. Tarkoituksenamme onkin jatkaa ulkoasun kehittämistä potilasohjauksen kehittämishankkeen puitteissa. Toinen kehittämismahdollisuus liittyy tietopaketin muotoon. Sen voisi jakaa esimerkiksi

18 18 kahteen osioon, jossa ensimmäinen osio olisi luettelomainen muistilista sairaanhoitajalle ohjauksessa huomioitavista asioista. Toinen osio tarjoaisi perustelut kyseisille asioille. Omien tavoitteiden saavuttamista ja projektityöskentelyä pohtiessamme näemme kuluneen ajan monivaiheisena ja rikkaana. Tämä projekti oli lyhyen elinkaarensa vuoksi erittäin tiivistahtinen. Se vaati intensiivistä paneutumista ja yhdessä tekemistä. Saimme runsaasti kokemusta projektityöskentelystä ja meillä on jatkossakin hyvät valmiudet osallistua projekteihin. Näemme projektit hyvinä mahdollisuuksina kehittää hoitotyötä. Omat tiedolliset valmiudet tekonivelpotilaan hoitoprosessiin liittyvistä asioista ja projektityöstä ovat myös lisääntyneet. Tietopaketin valmistuminen oli tärkeä askel tekonivelpotilaan ohjauksen kehittämisessä kirurgian poliklinikalla. Se lisää sairaanhoitajien tietoa leikkausprosessin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä, mutta tieto yksin ei riitä takaamaan laadukasta potilasohjausta. Onnistuneeseen potilaan tarpeet huomioivaan ohjaukseen tarvitaan lisäksi oikeaa asennetta, tahtoa käyttää tietoa ja erilaisia ohjausmenetelmiä sekä vuorovaikutustaitoja. Näemmekin tekonivelpotilaan ohjauksen kehittämisen haasteena olemassa olevan hoitokulttuurin tiedostamisen ja yhteisen ohjaushalukkuuden ja positiivisen asenteen vahvistamisen kirurgian poliklinikalla. Projektityön aikana on käyty useita keskusteluja kirurgian poliklinikan hoitohenkilökunnan kanssa työyhteisön hoitokulttuurin nykytilasta ja sen vaikutuksista potilasohjaukseen. Keskusteluissa on todettu, että hoitokulttuuri ei tue laadukasta potilasohjausta. Sairaanhoitajien arkipäivää ohjaa näkyvimmin organisaation ja muiden ammattiryhmien odotukset. Työ on nopeatempoista ja tehtäväkeskeistä, jonka vuoksi hoitohenkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa potilasohjaukseen ja se rajoittuu useimmiten kirjallisten ohjeiden jakoon. Tilanne asettaa haasteita potilasohjauksen kehittämiselle kirurgian poliklinikalla, koska potilaiden olisi kuitenkin pystyttävä omaksumaan hyvät itsehoitovalmiudet selviytyäkseen sairauksiin liittyvistä asioista. Toimintatapoja ja työnjakoa muuttamalla voidaan saada enemmän aikaa hoitotyöhön ja potilasohjaukseen. Tällaiseen muutokseen tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistoimintaa, joka vaatii resursseja koko työyhteisöltä. Kehittämistoiminta sisältää kaikkien työyhteisössä toimivien ammattiryhmien sitoutumisen lisäksi muutosta tukevaa

19 19 koulutusta ja määrätietoista johtamista. Hoitotyön kehittäminen vaatii paljon resursseja ja siksi voidaan pohtia jaksaako hoitohenkilökunta, joka toimii tänä päivänä voimavarojensa äärirajoilla, lähteä mukaan muutokseen. Muutoksen näkeminen työtyytyväisyyttä lisäävänä ja potilasohjauksen laatua parantavana tekijänä motivoi kuitenkin sitoutumaan asiaan. Muutos mahdollistaa myös yksittäisen hoitotyöntekijän ammatillisen kehittymisen kohti hoitotyön asiantuntijuutta. Viimeaikoina käynnistetyt potilasohjauksen kehittämishankkeet eripuolilla maata kertovat, että ohjauksen kehittämisen tarve on havaittu myös valtakunnallisesti. Kehittämistarve on tiedostettu myös tekonivelpotilaiden hoidossa. Sairaanhoitajien mahdollisuutta kehittää asiantuntijuuttaan tekonivelpotilaan hoitotyössä on lisätty esimerkiksi järjestämällä tekonivelhoitajakoulutusta. Tämä on mahdollisuus, johon mekin ehkä seuraavaksi tartumme.

20 20 LÄHTEET Alanen, Seija Potilaiden tiedon tarpeet ja tiedonsaanti Hyvinkään sairaalaan sisätautien, kirurgian ja päiväkirurgian osastoilla. Pro gradu. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos, Benner, Patricia, Tanner, Chiristine A. & Chesla, Catherine A Asiantuntijuus hoitotyössä, painos. Juva:WSOY. Hankela, Sirpa Intraoperatiivinen hoitotyö. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos, 25. Hilden, Raija Sairaanhoitajan ammatillinen pätevyys ja ammatilliseen pätevyyteen vaikuttavat tekijät. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, ammattikasvatuksen tutkimuskeskus, 25. Johansson, Kirsi Empowering orthopaedic patients through education. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopisto, Karjalainen, Minna Lonkan tai polven nivelrikkoa sairastavien tekonivelleikkausta odottavien terveyteen liittyvä elämänlaatu. Pro gradu. Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, 30. Kettunen, Sami Onnistu projektissa, Juva: WS Bookwell Oy. Lahtinen, Mari Potilasohjauksen eettiset lähtökohdat. Potilasohjauksen haasteet Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisu 4/2006, 7. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, Lipponen, Kaija Kirurgisen hoitohenkilökunnan potilasohjausvalmiudet. Pro gradu. Oulun ylipoisto, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, 3, Saares, Kimmo Ideoista käytäntöön. Hyvien projektien käsikirja. Kirkkopalvelut, 11.

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen

Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen POTILAAN PARHAAKSI VALTAKUNNALLISESTI Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahankkeen loppuseminaari Oulu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Esityksen sisält ltö Aiheen valinta Työn n kokoaminen Asiantuntijuus hoitotyöss ssä

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Katja, Heikkinen *TtM, sh, TtT-opiskelija, pt.tuntiopettaja, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Turun AMK, terveysala; katheik@utu.fi

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

oyl Konsta Pamilo 9/27/12 3 9/27/12 4 9/27/12 5 Tekonivel leikausten määrän on arvioitu lisääntyvän 50% tulevan vuosi kymmenen aikana Revisio taakka kasvaa Paine terveydenhuollon kustannusten laskemiseen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Vertaiskouluttajat parantavat potilasohjausta

Vertaiskouluttajat parantavat potilasohjausta Vertaiskouluttajat parantavat potilasohjausta Taustaa 1/4 Potilaalla on oikeus ohjaukseen ja henkilöstöllä on velvollisuus ohjata lait ja asetukset ohjeet ja suositukset hyvät ammattikäytänteet potilaan

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

EU-rahoitteinen hanke

EU-rahoitteinen hanke EU-rahoitteinen hanke Potilasohjaus metabolista oireyhtymää sairastaville skitsofreniapotilaille Niuvanniemen sairaalassa Tuomas Henell, Jouni Hirvonen, Sami Holopainen, Teemu Leivo & Juha Porali 3.5.2013

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot