TEKONIVELPOTILAAN PREOPERATIIVINEN OHJAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKONIVELPOTILAAN PREOPERATIIVINEN OHJAUS"

Transkriptio

1 TEKONIVELPOTILAAN PREOPERATIIVINEN OHJAUS Tietopaketti sairaanhoitajille Taina Mettovaara Pirjo Ronkainen Diakoniaammattikorkeakoulu Oulun yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 2 Taina Mettovaara & Pirjo Ronkainen. Projektityö: Tekonivelpotilaan preoperatiivinen ohjaus -tietopaketti sairaanhoitajille, Oulu, kevät 2007, 93 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietopaketti Oulu yliopistollisen sairaalan kirurgian poliklinikan sairaanhoitajille tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen tueksi. Sairaanhoitaja voi käyttää tietopakettia tekonivelpotilaan preoperatiiviseen ohjaukseen ja puhelimessa tapahtuvaan neuvontaan sekä soveltuvin osin muiden potilasryhmien ohjaukseen. Lisäksi tietopaketti soveltuu uusien hoitotyöntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytykseen. Opinnäytetyö on osa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon yhteistä potilasohjauksen kehittämishanketta. Hankkeen puitteissa tehdään uusi potilasohje, joka annetaan tekonivelpotilaalle preoperatiivisen ohjauksen yhteydessä. Tietopaketti sisältää perusteluja potilasohjeessa oleviin asioihin sekä tietoa tekonivelleikkaukseen valmistautumisesta ja hoitoprosessin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tietopaketti tehtiin projektityönä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin intranettiin yhteistyössä kirurgian poliklinikan hoitohenkilökunnan kanssa. Tietopaketin sisältö koostuu aiheeseen liittyvästä uusimmasta tutkimustiedosta ja Oulun yliopistollisen sairaalan hoitokäytännöistä. Asiasanat: sairaanhoitajat, ohjaus, potilaat, nivelrikko, tekonivelet

3 3 Mettovaara, Taina & Ronkainen, Pirjo. Project work: Preoperative counselling of a prosthetic joint patient Information package for nurses, Oulu, spring 2007, 93 pages, 5 appendices. Language: Finnish. Diaconia Polytechnic, Oulu unit, Degree program in nursing. Nurse. ABSTRACT The purpose of the thesis was to produce an information package for nurses of surgical outpatient department in Oulu university hospital (Finland) to support preoperative counselling of a prosthetic joint patient. The nurse can use the package for preoperative counselling of a prosthetic joint patient and counselling on the phone and to the appropriate extend also for orher groups of patient counselling. In addition, the package is suitable for counselling of new nursing staff and for orientation of students. The thesis is a part of the devoloping plan of patient counselling, which is done in cooperation with Northern Ostrobothnia Hospital District and primary health care. Within the plan a new patient guideline is made, which is given to the prosthetic joint patient together with preoperative councelling. The information package contains grounds for the patient guideline and information how the patient prepares for a prosthetic joint surgery. In addition, it contains information of facts which affect the success in process of care. The information package was made as a project to the intranet of Northern Ostrobothnia Hospital District in association with the nursing staff of surgical outpatient department. The information package consists of the latest subject-related research and care practice in Oulu university hospital. Keywords: nurse, counselling, patient, osteoarthrosis, endoprosthesis

4 4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO TEKONIVELPOTILAAN PREOPERATIIVISEN OHJAUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT TIETOPAKETTI SAIRAANHOITAJILLE - PROJEKTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Projektin ideointivaihe Projektiorganisaatio Projektisuunnitelma Tietopaketin sisällön suunnittelu ja toteutus TIETOPAKETTI SAIRAANHOITAJILLE-PROJEKTIN ARVIOINTI Tietopaketin arviointi Projektityöskentelyn arviointi POHDINTA...17 LÄHTEET...20 LIITTEET...21

5 5 1. JOHDANTO Syksyllä 2006 käynnistyi Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen potilasohjauksen kehittämishanke, joka toteutetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa. Hankkeen tavoitteena on luoda potilasohjauksen organisaatiomalli ja kehittää ohjauksen sisältöä kuudessa potilasryhmässä. Olemme mukana potilasohjauksen kehittämishankkeen tekoniveltiimissä Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian poliklinikan työntekijöinä ja Oulun Diakonissa-ammattikorkeakoulun opiskelijoina. Opinnäytetyömme tehtiin hankkeen osaprojektina. Tämä opinnäytetyö keskittyy yhteen olemassa olevaan potilasohjauksen kehittämiskohteeseen; sairaanhoitajien tiedolliseen valmiuteen ohjata potilasta. Aihe valittiin, koska hoitohenkilökunnan tiedollisissa ohjausvalmiuksissa on todettu puutteita kirurgian poliklinikalla tehdyssä tutkimuksessa (LIITE 4, 7). Tässä työssä emme keskity potilasohjausmenetelmiin, vaan olemme keränneet tietoa artroosipotilaan lonkan ja polven tekonivelleikkauksen optimaaliseen onnistumiseen sekä toipumiseen vaikuttavista tekijöistä. Sairaanhoitajalla tulee olla hyvä tietoperusta edellä mainituista asioista, jotta hän pystyy toteuttamaan potilaan preoperatiivista ohjausta laadukkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietopaketti kirurgian poliklinikan sairaanhoitajille tekonivelpotilaiden preoperatiivisen ohjauksen tueksi. Tavoitteena oli kehittää tekonivelpotilaiden ohjausta tarjoamalla sairaanhoitajille tietoa hoitoprosessin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja näin yhtenäistää sairaanhoitajien tietopohjaa.

6 6 2. TEKONIVELPOTILAAN PREOPERATIIVISEN OHJAUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen teoreettiset lähtökohdat rakentuvat useista tekijöistä. Yksi tärkeimpiä tekijöitä on sairaanhoitajan ammattitaito ja pätevyys. Pätevyydellä tarkoitetaan sairaanhoitajan taitoa ja tahtoa soveltaa monipuolisia tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksiaan sekä omaa persoonallisuuttaan siten, että potilasohjaus on mahdollisimman laadukasta (Hilden 1999, 25). Ruohotien mukaan vahva tietopohja on tärkeä osa pätevyyttä, mutta se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan sairaanhoitajan täytyy tuntea hoitotyön ja sitä lähellä olevien alojen uusin tieto ja saavutukset sekä etsiä sovellutuksia niille. (Hilden 1999, 21.) Potilasohjauksen merkitys ja lähtökohdat ymmärretään tekonivelpotilaan laadukkaassa ohjauksessa laaja-alaisesti. Ohjaus perustuu ymmärrykseen siitä, että potilasohjaus on hoitotyön menetelmä, jonka tarkoituksena on auttaa ihmistä edistämään terveyttään, tulemaan toimeen sairautensa ja sen aiheuttamien rajoitusten kanssa tai auttaa ihmistä kuoleman lähestyessä (Perälä). Lisäksi ymmärretään, että ohjaus on ohjattavan ja ohjaajan kontekstiin sidoksissa olevaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa ohjaaja ja ohjattava ovat vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa. Potilaan ja sairaanhoitajan konteksti muodostuu kummankin yksilöllistä fyysisistä, psykologisista ja sosiokulttuurisista ympäristötekijöistä (Kääriäinen, Kyngäs). (Lipponen 2004, 3.) Potilasohjauksen laaja-alainen ymmärtäminen merkitsee myös taustalla olevan lainsäädännön ja terveydenhuollon eettisten periaatteiden soveltamista. Lain mukaan potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas ymmärtää sen sisällön. (Laki

7 7 potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.) Terveydenhuollon eettiset periaatteet (LIITE 4, 5) määrittävät hoitotyön ja potilasohjauksen perustaa sekä lisäävät ymmärrystä eettisesti oikeasta toimintatavasta ohjaustilanteessa. Eettiset periaatteet velvoittavat hoitajan toimimaan potilaan parhaaksi yhteistyössä saman ja muiden ammatin edustajien kanssa. Lisäksi ne velvoittavat huomioimaan potilaan näkemyksen ja kokemukset ohjaustilanteessa. (Lahtinen 2006, 7.) Laadukkaassa tekonivelpotilaan ohjauksessa huomioidaan myös potilasohjauksen merkityksestä ja nykytilasta, ohjausvalmiuksista sekä potilaiden tiedontarpeista tehdyt tutkimukset. Niistä saatua tietoa sovelletaan potilaan ohjauksessa ja potilasohjauksen kehittämisessä. Nykyisten tutkimustulosten perusteella tiedetään, että potilaat pitävät tiedonsaantia ennen sairaalahoitoa hyvin tärkeänä. Tärkeimpänä tiedon lähteenä pidetään hoitohenkilökuntaa. Ohjaukseen toivotaan riittävästi aikaa ja vuorovaikutusta hoitohenkilökunnan kanssa. Kirjallista tietoa kaivataan sekä muistin tueksi että itsenäisen tiedon hankinnan mahdollistamiseksi. (Alanen 2002, ) Ohjauksen tärkeimmiksi sisältöalueiksi luokitellaan biofyysiset, toiminnalliset ja tiedolliset kysymykset. Vähemmän huomiota saavat sosiaaliseen, kokemusperäisiin, eettisiin ja taloudellisiin alueisiin liittyvät kysymykset. (Johansson 2006, ) Tekonivelpotilaan laadukkaan ohjauksen taustalle tarvitaan tietoa potilaan päivittäisistä toiminnoista selviämiseen liittyvistä asioista, sairaudesta ja sen oireista, lääkkeistä sekä mahdollisista komplikaatioista. (Johansson 2006, 41.) Tietoa tarvitaan myös kuntoutuksesta ennen ja jälkeen toimenpiteen, hoitovaihtoehdoista ja itse toimenpiteestä (Karjalainen 2006, 30). Tutkimustulosten mukaan potilasohjauksen sisältö ja menetelmät vaihtelevat. Ohjauksessa ei oteta aina huomioon potilaan tilannetta ja tiedontarpeita, vaan ohjauksessa keskitytään biofyysisiin kysymyksiin ja rutiiniohjeiden antamiseen. Käytetyimpiä menetelmiä ovat henkilökohtainen suullinen neuvonta ja kirjallinen materiaali. Melko yleinen menetelmä on myös demonstrointi ja harjoittelu. Ryhmäohjausta, videoita ja tietokoneen välityksellä tapahtuvaa ohjausta käytetään vain harvoin. (Johansson 2006, )

8 8 Laadukas potilasohjaus perustuu ymmärrykseen, että tiedon saannilla, valmentamisella ja ohjauksella on useita yhteyksiä potilaiden hyvinvointiin. Tutkimustulosten mukaan ohjauksella on yhteys potilaiden ahdistuksen vähenemiseen, tyytyväisyyteen, selviytymiseen ja persoonalliseen kontrolliin. Hyödyllisimpiä ohjaukseen sisältyneitä asioita ovat olleet mm. kysymyksiin vastaaminen, toimenpiteeseen ja käyttäytymiseen liittyvä informointi ja tilannekohtainen selvittäminen sekä leikkauksen jälkeisten tekniikoiden opettaminen. (Hankela 1999, 25.) Tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen teoreettiset lähtökohdat ulottuvat hoitotieteen lisäksi useisiin lähitieteisiin. Teoreettisten lähtökohtien runsauden vuoksi olemme päätyneet rakentamaan opinnäytetyömme niin, että lähitieteisiin liittyviä teoreettisia lähtökotia käsitellään vain tietopaketissa, mutta hoitotieteeseen liittyviä teoreettisia lähtökohtia käsitellään työn jokaisessa osiossa, koska ne luovat tärkeimmän perustan preoperatiivisen ohjauksen kehittämiselle.

9 9 3. TIETOPAKETTI SAIRAANHOITAJILLE - PROJEKTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Hyvä suunnittelu lisää yhteisymmärrystä ja selkeyttää projektin tavoitteita. Se lisää projektiorganisaation tehokkuutta ja parantaa kommunikaatiota organisaation jäsenten välillä. Hyvän suunnittelun avulla pystytään myös vähentämään epävarmuutta ja riskejä. Projektisuunnitelma elää koko projektin elinkaaren ajan ja sitä voidaan päivittää tarvittaessa. (Kettunen 2003, ) Kuvaamme tässä kappaleessa oman projektimme suunnittelua ja projektin eri vaiheiden toteutumista. 3.1 Projektin ideointivaihe Aloitimme opinnäytetyömme ideoinnin kesällä Mietimme ideoinnin aikana tekonivelpotilaan ohjausta eri näkökulmista käyttäen apuna potilasohjauksesta tehtyjä tutkimuksia. Tarkastelimme asiaa myös ongelmapuun (LIITE 2) ja tavoitepuun (LIITE 3) avulla. Puut auttoivat selvittämään ja havainnollistamaan ongelmien syyseuraussuhteet (Saares 2004, 11). Ongelmapuun ydinasiaksi muodostui se, että tekonivelpotilaat eivät saa ohjausta sairaanhoitajalta kirurgian poliklinikalla. Keskeisimpiä syitä tähän on, että sairaanhoitajien tiedot preoperatiivisesta ohjauksesta vaihtelevat ja käytössä ei ole yhtenäistä näyttöön perustuvaa tietopohjaa. Tarkastelun tuloksena syntyi idea tuottaa tietopaketti sairaanhoitajille tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen tueksi. Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen yhteisen potilasohjauksen kehittämishankkeen projektityöntekijä hyväksyi idean osaprojektiksi kehittämishankkeeseen. Hyväksymisen jälkeen syyskuussa 2006 idea asetettiin projektiksi ja perustettiin projektiorganisaatio.

10 Projektiorganisaatio Projektiorganisaatiossa oli edustajia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ja diakonia-ammattikorkeakoulusta. Projektiryhmässämme oli aluksi kolme opiskelijaa Oulun Diakonia-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta, mutta projektiryhmä muuttui yhden opiskelijan lopetettua opiskelun keväällä Projektiryhmän jäsenet työskentelevät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian poliklinikalla ja molemmilla on pitkä työkokemus hoitotyöstä. Projektin ohjausryhmään kuuluivat Oulun diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tutkija, joka toimi potilasohjauksen kehittämishankkeen projektityöntekijänä. Lisäksi ohjausryhmään kuuluivat ortopedisen tiimin vastaava sairaanhoitaja sekä ylihoitaja Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikalta. Projektin tukiryhmään kuuluivat ortopedi ja jonoista vastaava sairaanhoitaja osastolta 6 sekä fysioterapeutti Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikasta. Tukiryhmään kuuluivat myös ortopedian poliklinikan hoitohenkilökunta, tekonivelpotilaan ohjauksen kehittämishankkeen perustiimin jäsenet ja kursimme i21a:n opiskelijat sekä laatuvastaavana diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori. 3.3 Projektisuunnitelma Työstimme projektisuunnitelmaa syyskuusta 2006 alkaen. Syvensimme tietämystämme projektityöstä suunnitelmaa tehdessämme lukemalla runsaasti aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja keskustelemalla ohjaavien opettajiemme kanssa. Kävimme keskusteluja myös potilasohjauksen kehittämishankkeen projektityöntekijän kanssa tavoitteiden ja

11 11 aikataulujen yhteen sovittamisesta. Projektisuunnitelma (LIITE 1) valmistui joulukuussa Määrittelimme projektisuunnitelmassa projektimme tarkoituksen ja tavoitteet sekä projektiryhmän tehtävät ja muun projektiorganisaation. Suunnittelimme myös projektin aikataulun ja budjetin. Suunnitelma hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa tammikuussa Tietopaketin sisällön suunnittelu ja toteutus Tietopaketin sisällön suunnittelua ohjasi aluksi oma kokemuksemme tekonivelpotilaan hoidosta. Laajensimme näkemystämme käymällä läpi potilasohjaukseen liittyviä tutkimuksia ja tekonivelpotilaan hoitoon liittyvää kirjallisuutta. Aiheeseen perehtyminen selkeytti tietopaketin teoreettisia lähtökohtia ja auttoi valikoimaan tietopakettiin olennaisia tekonivelpotilaan ohjaukseen liittyviä asioita, joista sairaanhoitajan tarvitsee tietoa pystyäkseen ohjaamaan tekonivelpotilasta huomioiden fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet. Yhdistimme tietopakettiin asioita hoitotieteen teoriaan kuuluvista alueista, joita ovat Hubert ja Stuart Dreyfusin näkemyksen mukaan hoitotieteellinen ja lääketieteellinen tieto sekä ne nyrkkisäännöt, jotka opitaan työkokemuksen kautta (Benner, Tanner, Chesla 1999, 49). Laadukkaan potilasohjauksen edellytys on, että sairaanhoitaja tietää potilasohjauksen taustalla olevasta lainsäädännöstä sekä eettisistä periaatteista, koska ne ohjaavat hoitotyötä ja antavat sille perustan. Lisäksi sairaanhoitaja tarvitsee tutkimuksiin perustuvaa tietoa ohjauksen nykytilasta ja potilaiden tiedon tarpeista pystyäkseen vastaamaan niihin oikealla tavalla. Siksi tietopaketin sisältöön suunniteltiin liitettäväksi potilasohjauksesta tehtyjä tutkimuksia sekä tietoa lainsäädännöstä ja eettisistä periaatteista (LIITE 4, 4-9). Tietopakettiin suunniteltiin liitettäväksi myös tietoa asioista, joita potilaat pitivät laajan tutkimuksen mukaan tärkeimpänä tietää selviytyäkseen leikkaukseensa liittyvistä tilanteista (LIITE 4, 6). Tutkimustulosten mukaan potilaat halusivat tietoa

12 12 komplikaatioista ja oireista, lääkityksestä, hoitoon ja päivittäisiin toimintoihin liittyvistä asioista sekä yhteisöllisistä asioista. Lisäksi valittiin tietoa kirjallisuuden mukaan yleisimmistä leikkauskelpoisuuteen vaikuttavista tekijöistä (LIITE 4, 24). Sairaanhoitajan tarvitsee tietoa kaikista yllä mainituista tekijöistä pystyäkseen tunnistamaan potilaan sairauksia ja tiedontarpeita, jotka on huomioitava tekonivelpotilaan leikkaukseen valmistautumisessa. Lisäksi sairaanhoitajan on tiedettävä tekonivelpotilaan hoitoprosessin eri vaiheet (LIITE 4, 19), koska preoperatiivisella ohjauksella pyritään vaikuttamaan koko hoitoprosessin onnistumiseen. Infektioiden ennaltaehkäisy korostuu tämän potilasryhmän preoperatiivisessa ohjauksessa, koska elimistössä oleva vähäinenkin infektio on este leikkaukselle. Siksi tietopakettiin suunniteltiin oma kappale tekonivelpotilaan leikkaukseen liittyvien infektioiden ennaltaehkäisystä (LIITE 4, 22 23). Esittelimme alustavaa suunnitelmaa tietopaketin sisällöstä ja muodosta kirurgian poliklinikan hoitohenkilökunnalle ja tekoniveltiimin jäsenille kokouksissa syksyn 2006 aikana. Pyysimme kommentteja suunnitelmasta myös tekonivelpotilaiden jonohoitajalta. Huomioimme saamamme kommentit ja vähitellen muotoutui suunnitelma tietopaketin sisällöstä. Kun suunnitelma oli muotoutunut, alkoi varsinainen tietojen kerääminen. Tietoa kerättiin hoitotyön ja lääketieteen tutkimustuloksista, arvostetuista oppikirjoista ja julkaisuista. Tiedonkeräämisessä käytettiin apuna eri kirjastojen lisäksi tunnetuimpia alamme internettietokantoja. Mukaan valittiin myös tietoa Oulun yliopistollisen sairaalan hoitokäytännöistä. Kävimme läpi runsaasti aiheeseen liittyvää materiaalia ja analysoimme tietoa kriittisesti. Valikoimme kyseisestä materiaalista tietopaketin tarkoitukseen ja tavoitteisiin sopivaa tietoa ja aloimme koota tietopakettia. Tiedon lisääntyessä tietopaketin sisältö ja muoto kehittyivät koko prosessin ajan. Halusimme tehdä tietopaketin muodossa, jonka voi liittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin intranettietokantaan. Intranetissä oleva tuotos on tietojen muuttuessa helposti päivitettävissä ja sen lisäksi tieto on helposti saatavilla. Koska tietopaketti sisältää paljon materiaalia, mietimme keinoja tietopaketin luettavuuden ja käytettävyyden helpottamiseksi. Asiasta keskusteltiin Oulun yliopistollisen sairaalan kirjallisten ohjeiden laadusta vastaavan työntekijän kanssa ja

13 13 tietopaketin sisällysluettelon otsikot päädyttiin linkittämään kappaleisiin tietopaketin intranetmuodossa. Näin tietopakettia pääsee lukemaan suoraan haluamaltaan kohdalta klikkaamalla otsikkoa. Tietopaketin sisällön tarkistamiseen osallistui projektisuunnitelmassa nimettyjen henkilöiden lisäksi eri ammattiryhmien edustajia. Tietopaketin lääketieteellisen osion tarkistivat kirurgian klinikan tekonivelyksikön ortopedi ja apulaisylilääkärinä toimiva anestesialääkäri. Kuntotutumiseen liittyvät asiat tarkisti kirurgian poliklinikan fysioterapeutti, sosiaalietuihin liittyvän kappaleen tarkistivat kirurgian klinikan sosiaalityöntekijät pienryhmäkokouksessaan ja tietopaketin kokonaisuuden tarkisti ortopedian poliklinikan vastaava sairaanhoitaja. Ohjaajina toimineet opettajat tarkistivat tietopaketin hoitotieteen asiantuntijoina ja opinnäytetyön ohjaajina. Teimme muutamia tarkennuksia tietopaketin sisältöön saamamme palautteen perusteella. Tietopaketti valmistui lopulliseen muotoonsa huhtikuussa 2007.

14 14 5. TIETOPAKETTI SAIRAANHOITAJILLE-PROJEKTIN ARVIOINTI Projektin tarkoituksena oli koota tietopaketti sairaanhoitajille tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen tueksi. Tavoitteena oli kehittää tekonivelpotilaan ohjausta tarjoamalla tietoa hoitoprosessin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Sairaanhoitaja voi käyttää tietopakettia tekonivelpotilaan preoperatiiviseen ohjaukseen ja puhelimessa tapahtuvaan neuvontaan sekä soveltuvin osin myös muiden potilasryhmien ohjaukseen. Näistä lähtökohdista arvioimme tietopakettia ja projektityöskentelyämme. 5.1 Tietopaketin arviointi Tavoitteenamme oli koota tiivis ja selkeä tietopaketti, josta sairaanhoitajat löytävät tarvittavan tiedon nopeasti lyhyenkin ohjaustilanteen aikana. Tietopaketti on kieliasultaan tiivis ja selkeä, vaikka aiheen laaja-alaisuuden vuoksi tietoa on määrällisesti paljon. Mielestämme tietopaketti on helposti luettava ja käytettävä, koska intranetmuodossa sisällysluettelon otsikot on linkitetty kappaleisiin niin, että tietopakettia voi lukea suoraan haluamaltaan kohdalta klikkaamalla otsikkoa. Tietopaketti on kattava kokonaisuus tekonivelpotilaan preoperatiivisessa ohjauksessa huomioitavista asioista. Sisältö on runsas, mutta mielestämme valikoitu tieto on olennaista ja siksi emme karsineet tiedon määrää. Esitarkastusta tehneet lääkärit ja eri ammattiryhmien edustajat olivat myös sitä mieltä, että tietopaketti on hyvä ja selkeä kokonaisuus, joka sisältää olennaisimmat asiat aiheesta. Esitarkastajat ehdottivat kuitenkin tietopakettiin joitakin tarkennuksia, joista valitsimme tietopaketin sisältöön ja käyttötarkoitukseen sopivimmat ehdotukset.

15 Projektityöskentelyn arviointi Olemme oppineet paljon uutta projektityöskentelyn aikana. Projektin eri vaiheet ovat olleet kasvattavia ja ajoittain haastavia. Haastavinta oli sovittaa yhteen kolmen erilaisen persoonan näkemykset ja työskentelytavat projektin alussa. Yhteinen työskentelytapa muotoutui kuitenkin projektisuunnitelman tekemisen aikana ja erilaisuutemme muuttui rikkaudeksi. Näyttöön perustuvan tiedon hakeminen oli aikaa vievää, koska käytimme kirjallisen materiaalin lisäksi useita alamme internettietokantoja, joista osa oli englannin kielellä. Opimme alkuhankaluuksien jälkeen uuden tiedonhakumenetelmän, jota voimme hyödyntää työssämme myöhemminkin. Lisäksi onnistuimme avaamaan keskustelun tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen kehittämisestä kirurgian poliklinikalla. Ohjauksen kehittäminen kiinnosti hoitohenkilökuntaa ja tämä antaa mahdollisuuden jatkaa potilasohjauksen kehittämistä jatkossakin. Tunnistimme projektisuunnitelmaa tehdessämme projektimme suurimmaksi riskiksi tiukan aikataulun. Projektin lyhyen elinkaaren lisäksi kaikki ryhmän jäsenet opiskelivat työn ohessa ja siitä johtuen projektityöskentelyyn tarvittavan ajan löytyminen oli aluksi hankalaa. Aikaa järjestyi paremmin, kun kaksi ryhmän jäsentä jäi opintovapaalle vuoden 2007 alkupuolella. Kun kartoitimme projektin suunnitteluvaiheessa projektiin liittyviä riskejä, jätimme tietoisesti kirjaamatta elämäntilanteiden muutoksista aiheutuvat riskit. Emme pitäneet suuria muutoksia todennäköisenä ja ajattelimme, että mahdolliset muutokset pystytään käsittelemään projektityön kärsimättä. Opimme kuitenkin, että elämäntilanteisiin liittyvien riskien vaikutus projektin etenemiselle voi olla suuri. Yksi ryhmänjäsenistä lopetti opiskelun keväällä 2007 ja sen vuoksi hänelle suunnitellut tehtävät siirtyivät toisille. Elämäntilanteisiin liittyviä muutoksia tapahtui myös toiselle ryhmän jäsenelle juuri intensiivisimmän työskentelyjakson aikana ja sen seurauksena projektimme eteneminen oli vaarassa. Vastoinkäymisistä huolimatta pääsimme tavoitteeseemme ja projektimme päättyi suunnitelman mukaan huhtikuussa 2007.

16 16 Projektimme budjettisuunnitelma ei kaikilta osin vastannut todellisia kustannuksia. Projektityö vaati enemmän erilaisia tapaamisia ja järjestelyjä kuin alussa arviomme. Siitä johtuen esimerkiksi matka-, ruokailu ja puhelinkustannusten määrä oli suurempi kuin suunnitelmassa. Emme pitäneet tarkkaa päiväkirjaa menoista, koska vastasimme kustannuksista pääosin itse. Projektisuunnitelman budjettiin suunniteltu resurssien käyttö perustui kolmen opiskelijan työpanokseen ja oli suhteessa työn laajuuteen oikein arvioitu. Kun yksi opiskelija jäi ryhmästä pois, hänelle suunniteltuihin tehtäviin varattu aika siirtyi toisille ryhmän jäsenille, joten ajan käyttö ja sen rahallinen arvo jakaantui eri tavalla kuin suunnitelmassa. Tietopaketin tarkistusvaihe ajoittui kevätlomien kohdalle ja se viivästytti tarkistamista, koska osa nimetyistä henkilöistä oli lomalla. Yhteistyö opettajien ja tukiryhmän kanssa oli kuitenkin vaivatonta ja antoisaa. Saimme heiltä hyviä neuvoja ja arvokasta palautetta, joita hyödynsimme työssämme. Saavutimme projektille asettamamme tavoitteet, vaikka ryhmässämme tapahtui ennalta arvaamattomia muutoksia. Tähän vaikutti selkeä työnjako ja hyvä yhteistyö kaikkien osapuolten kanssa.

17 17 6. POHDINTA Teimme opinnäytetyömme syksyllä 2006 käynnistyneeseen potilasohjauksen kehittämishankkeeseen liittyvänä osaprojektina. Hanke kestää kaksi vuotta, mutta osaprojektimme tuli valmistua opinnoistamme johtuen kahdessa lukukaudessa. Tavoitteiden ja aikataulun yhteen sovittaminen onnistui, vaikka se oli aluksi haastavaa. Jatkamme potilasohjauksen kehittämishankkeessa toimimista osaprojektimme loppumisen jälkeenkin ja se antaa lisämahdollisuuksia tekonivelpotilaan ohjauksen kehittämiseen kirurgian poliklinikalla. Osaprojektin merkitys kehittämishankkeen tekoniveltiimin työlle kirkastui projektin edetessä. Tietopakettiin kerättyä tietoa jaettiin tekoniveltiimin kokouksissa ja se vaikuttaa uuteen tekeillä olevaan potilasohjeeseen. Tietopaketti on tärkeä hankkeen tekoniveltiimin tuotokselle, mutta sen tärkein tehtävä on vastata vuonna 2004 kirurgian poliklinikalla tehdyssä tutkimuksessa todettuun hoitohenkilökunnan tiedon puutteeseen. Hoitohenkilökunta voi käyttää tietopakettia tekonivelpotilaan preoperatiiviseen ohjaukseen ja puhelimessa tapahtuvaan neuvontaan sekä soveltuvin osin myös muiden potilasryhmien ohjaukseen. Lisäksi tietopaketti soveltuu uusien hoitotyöntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytykseen. Tietopakettia voi hyödyntää myös kirurgian poliklinikan muiden potilasryhmien ohjauksen kehittämisessä, sillä se antaa valmiin mallin ja osaksi valmiin tiedon muiden erikoisalojen tietopakettien tuottamiseksi. Tietopaketissa on joitakin kehittämiskohteita, vaikka se onnistui mielestämme hyvin. Tietopaketin ulkoasu voisi olla houkuttelevampi ja elävämpi, vaikka se nykyisellään täyttääkin olemassa olevat vaatimukset intranettiedostoista. Tarkoituksenamme onkin jatkaa ulkoasun kehittämistä potilasohjauksen kehittämishankkeen puitteissa. Toinen kehittämismahdollisuus liittyy tietopaketin muotoon. Sen voisi jakaa esimerkiksi

18 18 kahteen osioon, jossa ensimmäinen osio olisi luettelomainen muistilista sairaanhoitajalle ohjauksessa huomioitavista asioista. Toinen osio tarjoaisi perustelut kyseisille asioille. Omien tavoitteiden saavuttamista ja projektityöskentelyä pohtiessamme näemme kuluneen ajan monivaiheisena ja rikkaana. Tämä projekti oli lyhyen elinkaarensa vuoksi erittäin tiivistahtinen. Se vaati intensiivistä paneutumista ja yhdessä tekemistä. Saimme runsaasti kokemusta projektityöskentelystä ja meillä on jatkossakin hyvät valmiudet osallistua projekteihin. Näemme projektit hyvinä mahdollisuuksina kehittää hoitotyötä. Omat tiedolliset valmiudet tekonivelpotilaan hoitoprosessiin liittyvistä asioista ja projektityöstä ovat myös lisääntyneet. Tietopaketin valmistuminen oli tärkeä askel tekonivelpotilaan ohjauksen kehittämisessä kirurgian poliklinikalla. Se lisää sairaanhoitajien tietoa leikkausprosessin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä, mutta tieto yksin ei riitä takaamaan laadukasta potilasohjausta. Onnistuneeseen potilaan tarpeet huomioivaan ohjaukseen tarvitaan lisäksi oikeaa asennetta, tahtoa käyttää tietoa ja erilaisia ohjausmenetelmiä sekä vuorovaikutustaitoja. Näemmekin tekonivelpotilaan ohjauksen kehittämisen haasteena olemassa olevan hoitokulttuurin tiedostamisen ja yhteisen ohjaushalukkuuden ja positiivisen asenteen vahvistamisen kirurgian poliklinikalla. Projektityön aikana on käyty useita keskusteluja kirurgian poliklinikan hoitohenkilökunnan kanssa työyhteisön hoitokulttuurin nykytilasta ja sen vaikutuksista potilasohjaukseen. Keskusteluissa on todettu, että hoitokulttuuri ei tue laadukasta potilasohjausta. Sairaanhoitajien arkipäivää ohjaa näkyvimmin organisaation ja muiden ammattiryhmien odotukset. Työ on nopeatempoista ja tehtäväkeskeistä, jonka vuoksi hoitohenkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa potilasohjaukseen ja se rajoittuu useimmiten kirjallisten ohjeiden jakoon. Tilanne asettaa haasteita potilasohjauksen kehittämiselle kirurgian poliklinikalla, koska potilaiden olisi kuitenkin pystyttävä omaksumaan hyvät itsehoitovalmiudet selviytyäkseen sairauksiin liittyvistä asioista. Toimintatapoja ja työnjakoa muuttamalla voidaan saada enemmän aikaa hoitotyöhön ja potilasohjaukseen. Tällaiseen muutokseen tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistoimintaa, joka vaatii resursseja koko työyhteisöltä. Kehittämistoiminta sisältää kaikkien työyhteisössä toimivien ammattiryhmien sitoutumisen lisäksi muutosta tukevaa

19 19 koulutusta ja määrätietoista johtamista. Hoitotyön kehittäminen vaatii paljon resursseja ja siksi voidaan pohtia jaksaako hoitohenkilökunta, joka toimii tänä päivänä voimavarojensa äärirajoilla, lähteä mukaan muutokseen. Muutoksen näkeminen työtyytyväisyyttä lisäävänä ja potilasohjauksen laatua parantavana tekijänä motivoi kuitenkin sitoutumaan asiaan. Muutos mahdollistaa myös yksittäisen hoitotyöntekijän ammatillisen kehittymisen kohti hoitotyön asiantuntijuutta. Viimeaikoina käynnistetyt potilasohjauksen kehittämishankkeet eripuolilla maata kertovat, että ohjauksen kehittämisen tarve on havaittu myös valtakunnallisesti. Kehittämistarve on tiedostettu myös tekonivelpotilaiden hoidossa. Sairaanhoitajien mahdollisuutta kehittää asiantuntijuuttaan tekonivelpotilaan hoitotyössä on lisätty esimerkiksi järjestämällä tekonivelhoitajakoulutusta. Tämä on mahdollisuus, johon mekin ehkä seuraavaksi tartumme.

20 20 LÄHTEET Alanen, Seija Potilaiden tiedon tarpeet ja tiedonsaanti Hyvinkään sairaalaan sisätautien, kirurgian ja päiväkirurgian osastoilla. Pro gradu. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos, Benner, Patricia, Tanner, Chiristine A. & Chesla, Catherine A Asiantuntijuus hoitotyössä, painos. Juva:WSOY. Hankela, Sirpa Intraoperatiivinen hoitotyö. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos, 25. Hilden, Raija Sairaanhoitajan ammatillinen pätevyys ja ammatilliseen pätevyyteen vaikuttavat tekijät. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, ammattikasvatuksen tutkimuskeskus, 25. Johansson, Kirsi Empowering orthopaedic patients through education. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopisto, Karjalainen, Minna Lonkan tai polven nivelrikkoa sairastavien tekonivelleikkausta odottavien terveyteen liittyvä elämänlaatu. Pro gradu. Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, 30. Kettunen, Sami Onnistu projektissa, Juva: WS Bookwell Oy. Lahtinen, Mari Potilasohjauksen eettiset lähtökohdat. Potilasohjauksen haasteet Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisu 4/2006, 7. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, Lipponen, Kaija Kirurgisen hoitohenkilökunnan potilasohjausvalmiudet. Pro gradu. Oulun ylipoisto, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, 3, Saares, Kimmo Ideoista käytäntöön. Hyvien projektien käsikirja. Kirkkopalvelut, 11.

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen?

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 4.5.215 Hygieniahoitaja Tuula Keränen, puh 4 59497 Potilaalla on oikeus

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl B2C Pro Jorvin kokemuksia Päivi Valta anestesialääkäri, oyl 2.10.2007 Päiväkirurgisen potilaan asiointiprosessi n. 2 6 kk ennen n. 1 kk ennen leikkausta leikkausta 2 B2C Pro tulosten arviointi TOIMINNOT

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot