turvattava Talvimerenkulku Nº4/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "turvattava Talvimerenkulku Nº4/2008"

Transkriptio

1 SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Nº4/2008 Talvimerenkulku turvattava FINNLINES: Kaksi alusta Suomen lipun alle LOSSIT: Silta on kallis vaihtoehto DYSTRA NYHETER: Säsongsarbetare i vintersjöfartt är en omöjlig ekvation 1

2 SISÄLTÖ: 4 Kaksi uutta ro-ro -alusta Suomen lipun alle 6 Lossit ympäristöystävällinen kulkupeli 10 Luottamusmiehen tehtävä ei katso ikää 12 Meriklusteri-tutkimus on valmistunut 14 Teräväinen toivoo pysyviä pestejä nuorille 19 Satama-alan osasto esittäytyy 20 Varustamoliikennelaitos uhkaa jälleen lomautuksilla Suomen viennistä noin 90 prosenttia kuljetetaan meritse ja tuonnistakin yli 70 prosenttia 8 6 Luonnonrauha ei riku lähes äänettömästä lossista 20 Meriklusteri tarjoaa työtä jopa puolelle miljoonalle ihmiselle 12 INNEHÅLL: 23 En ny början 25 Två fartyg under fins flagg 27 Färja påverkar inte alls landskapet som en bro sjöfartsannställda hotas av permittering 32 Hamnbranschens fackavdelning 33 Så en finsk sjöman skulle vara dyrt? 34 Mystiska shoppare 36 Undersökningen det finländska sjöfartsklusteret 2 4 Allekirjoita vetoomus työsuojelutarkastajien vähentämisen estämiseksi! Färja påverkar inte alls landskapet som en bro 22 27

3 Pääkirjoitus: Nº 4/2008 Suomen Merimies-Unioni SMU ry Finlands Sjöman-Union FSU rf Uusi alku PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA REDAKTÖR, INFORMATÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu Oy TOIMITUS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki puh. (09) REDAKTION John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors tel. (09) PAINO Art Print Oy 2008 OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. 77. vuosikerta, 77:e årgången TILAUSHINNAT VUODELLE /1 vuosi 20 e 1/2 vuosi 10 e Yksiväri-ilmoitukset 1 e/ppm (värilisä 200 e, 1 lisäväri) Moniväri ilmoituksista sovittava erikseen. Merimies-Unionin toimisto kiinni Työttömyyskassan puhelinpäivystys kesäaikana klo puh. (09) Toimitsijatapaamiset: Toimitsijapäivystys on arkisin klo Tapaamisajoista on sovittava etukäteen puhelimitse. puh. (09) Mökkipäivystys on arkisin klo puh. (09) Turun toimisto on kiinni Sjömans-Unionens kontor stängt Arbetslöshetskassans telefontjänst vardagar, kl tel. (09) Ombudsmöten: Telefontjänst för ombud vardagar kl Överenskommelse om tidpunkt för mötet i förväg per telefon. tel. (09) Telefontjänst för stugor vardagar kl tel. (09) Kontoret i Åbo är stängt Merimies-Unionin 22. edustajakokous pidettiin toukokuussa. Edustajakokous on liiton korkein päättävä elin, joka myös valitsee liiton johdon, hallituksen ja valtuuston. Valinnat sujuivat tällä kertaa hyvin yksimielisesti eikä mitään soraääniä kuulunut. Kokous oli muutenkin rauhallisin ja sävyisin missä olen ollut mukana. Keskustelua käytiin lähinnä hallituspaikkojen alueellisesta jakautumisesta. Sääntöjen mukaan valinnoissa tulee ottaa huomioon alueellinen, ammatillinen ja sopimusalakohtainen jakautuma. Osastot, jotka ovat vaalipiirejä, olivat sopineet paikkojen jaon pitkälti jäsenmäärän mukaan. Edustajakokouksen ohjelma- ja strategiakysymyksissä ei juuri keskustelua käyty, vaikka kannanottoja suorastaan pyydettiin. Liiton päätöksentekoorganisaatio jätettiin työryhmään valmisteltavaksi hyvissä ajoin ennen seuraavaa edustajakokousta. Sopuisan edustajakokouksen jälkeen on valittujen päättäjien hyvä jatkaa työtään. Tulin vuonna 1978 valituksi Merimies-Unionin jäsenten luottamusmieheksi ms Fenniaan ja vuonna 1980 hallituksen jäseneksi. Olen siis ollut kolmekymmentä vuotta Unionin aktiivisessa toiminnassa mukana. Tuo aika on ollut mielenkiintoinen ja vaiherikas kokemus ja taaksepäin katsoen aika on mennyt nopeasti. Unionin historiassa aika on kattanut koko kirjon, välillä pientä nousua ja välillä taas laskua ja -80-luvulla saatiin alalle paljon uudistusta ja luotiin pitkälti se merenkulun työlainsäädännön pohja, joka vieläkin on voimassa. Aika oli voimakkaan kasvun aikaa matkustaja-aluspuolella, toisaalta taas rahtipuolella hakurahtiliikenne Suomen lipun alla hiipui vuosikymmenen loppupuolella. Syynä oli pitkälti lisääntynyt mukavuuslippujen käyttö. Kansallisten lippujen välinen kilpailu puolestaan alkoi 1990-luvulla, erityisesti Suomen liityttyä Euroopan Unioniin. Erilaisia uhkia on tullut myös matkustaja-alusliikenteeseen. Viime vuosina on koko ajan joutunut puolustamaan saavutettuja etuja ja puhumaan työpaikkojen puolesta. Merimies-Unioni onkin vuosien aikana useaan kertaan joutunut pelastamaan suomalaista merenkulkua. Raskaimmalta tässä työssä on tuntunut, Olen iloinen ja ylpeä siitä, että olen saanut työskennellä tällaisessa organisaatiossa ja tällaisessa työssä. kun on näissä tilanteissa jouduttu työvoiman kustannussäästöihin. Merimies-Unionin jäsenet ovat olleet suurimpia maksumiehiä näissä talkoissa. Toisaalta voidaan todeta, että ilman Merimies-Unionin hankkimia työsuhteen ehtoja ei suomalaisia miehistöasemassa olevia merimiehiä olisi lainkaan. Näin on käynyt useimmissa teollisuusmaissa. Suomalainen merenkulku odottaa nyt kipeästi hallituksen tonnistoveroratkaisua, joka parantaisi kilpailukykyä rahtialuspuolella ja toisi, ainakin lupausten perusteella, uusia työpaikkoja. Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta ei ole vaikea arvata, että lippukilpailu ja kilpailu kuljetuksista eivät lopu jatkossakaan. Samoin suomalaisten työpaikkojen säilyminen merenkulussa on aina jossain määrin uhattuna. Hyvällä suomalaisella merenkulkupolitiikalla ja viisaalla järjestötoiminnalla siitä voidaan välttyä. Jatkossa pitää yhteistyötä tehdä entistä tehokkaammin eri osapuolien, yhteistyökumppanien, merenkulun liittojen, politiikkojen ja kansainvälisten järjestöjen välillä. Olen ollut pian 39 vuotta Unionin jäsenenä ja tulen pysymään jäsenenä jatkossakin, eläkeläisjäsenenä ja vapaaehtoisena suomalaisen merenkulun ja suomalaisen merimiehen puolestapuhujana. Kolmekymmentä vuotta ay-toiminnassa ja neljätoista vuotta liiton leivissä, kaikki päättyy aikanaan ja hyvä niin. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että olen saanut työskennellä tällaisessa organisaatiossa ja tällaisessa työssä. Lopetan työni hyvillä mielin. Kiitän kaikkia työtovereitani vuosien varrelta hyvin sujuneesta yhteistyöstä ja samalla toivon menestystä myös tulevaisuudessa. Erityisesti kiitän kaikkia jäseniä laivoilla ja muilla työpaikoilla luottamuksestanne ja tuestanne vuosien varrella. Toivon suomalaiselle merenkululle ja merenkulkijalle myötätuulta ja kaikille Merimies-Unionin jäsenille toivotan menestystä työssänne ja omassa elämässänne. Pekka Teräväinen 3

4 Jos tulee tukia, Finnlines pitää Suomea varteenotettavana lippuvaltiona Suomenlahdella on annettu myrskyvaroitus ja kova tuuli pieksää Helsingin Sompasaaren satamaa. Pahvinpalaset lentelevät ilmassa. Laitureissa lepää viisi suurta rahtilaivaa. Sataman voi sanoa olevan melkeinpä täynnä, sillä Sompasaaressa laituripaikkoja on yhteensä kuusi. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Sörnäisten satama on toiminut jo vuosien ajan Finnlines-varustamon alusten kehtona ja kotipaikkana pääkaupunkiseudulla. Sen jälkeen kun italialaiset Grimaldit tulivat Finnlinesin suurimmiksi osakkeenomistajaksi, varustamo on panostanut määrätietoisesti oman kauppalaivaston kasvattamiseen. Yhtiön tämän keväisestä osingonjaosta nousi suuri poru julkisuudessa. Viime vuodelta ei jaettu käytännössä lainkaan osinkoa, mikä harmitti vähemmistöosakkaita, mutta Grimaldit pitivät oman päänsä. Omistajan vaihdos on ollut eduksi!, toteaa Finnlinesin varatoimitusjohtaja (hankinnat) Tom Waselius. Grimaldit ovat kiinnostuneita investoimaan myös omaan kalustoon, eivätkä keskity pelkästään vain paperinvientiin, hän jatkaa. Kaksi alusta Suomen lipun alle Finnlinesin viimeisimmät alushankinnat ovat tältä keväältä. Yhtiö osti ja toi Suomen lipun alle huhtikuussa kaksi ro-ro -alusta M/s Finnkraftin ja M/s Finnhawkin. Maanantaipäivänä satamassa olevalla Finnhawkilla ollaan tyytyväisiä yhtiön nykyisestä kehityssuunnasta. Tilanne yhtiössä on rauhoittunut aiempiin vuosiin verrattuna. Nyt ollaan vakaammalla pohjalla, eli ei jaeta vain osinkoja, vaan panostetaan laivoihin, ruotii kansikorjausmies Timo Nerman varustamon nykypolitiikkaa. Finnhawk kuljettaa pääasiassa trailereita Helsingistä Århusiin, paitsi joskus käydään myös Malmössä kääntymässä, kertoo yt-matruusi Jarmo Ossi Karttunen. Upeaahan tämä on, että Hawk ja Kraft tulivat Suomen lipun alle, Ossi tuumii. Karttunen on seilannut aina rahtilaivoilla, ja niin sanotun pitkän linjan työkulttuuri- ja ympäristö ovat miehen mieleen. Finnlinesilla hyvä asia on se, että työtoverin kanssa voi melko vapaasti sopia oman törnin, eli työjakson, pituudesta. Ossi alkaa ajaa ehkä kolmea viikkoa. Ei tämä nyt pitkää törniä ole, jos puhutaan viikkomääristä. Se onkin Finnlinesilla työskennellessä hienoa, että tietää melkeinpä päivän tarkkuudella sen, koska työt alkavat ja päättyvät, eikä tarvitse odottaa ylimääräistä viikkoa kotiin pääsyä, mies on perheellisenä tyytyväinen. Finnhawkilla on kymmenen hengen miehistö: kannella kolme miestä, kokkistuju, kip - pari, kaksi perämiestä, konepäällikkö ja ko- 4 < < Konepäällikkö Pentti Huttunen on kiertänyt sananmukaisesti maailman meret. Pentti seilasi 20 vuotta mukavuuslipuilla maailmalla ja palasi huhtikuun puolivälissä takaisin kotimaahan Finnlinesille. Ulkomailla törnin pituus oli aina puoli vuotta ja sopimukset paljon löysempiä, eli ihmisiä irtisanottiin paljon helpommin, kertoo hän havainnoistaan. < Kansikorjausmies Timo Nerman kokee yhtiön tilanteen tasapainottuneen muutaman vuoden sisällä. Ennen vallinnut jatkuva uhkailu on jäänyt pois ja yleinen ilmapiiri on parantunut sen johdosta huomattavasti.

5 nemestari, yt-sähkömies sekä yt-korjausmies vuorottelevat. Ennen Suomen lipun alle tuloaan alus oli miehitetty latvialaisilla, joita oli 16. Nyt samaa alusta ajetaan kymmenellä. Se on selvää, että pieni miehitys tuntuu jo tässä vaiheessa työntekijöiden selkänahassa. Erityisesti koneessa ollaan tiukilla reparin ja sähkömiehen vuorotellessa. Samoin perämiehet ovat mukana ajossa, purussa ja lastauksessa, eikä ihme että miesten silmien alla näyttää olevan aikamoiset pussit. Porukka tekee laivalla pitkää päivää ja jo yhdenkin työntekijän lisäys olisi suureksi avuksi nykyiseen tilanteeseen. Pitäisi löytää se kultainen keskitie miehistön ja työmäärän suhteeseen. Helsinki Århus väli on passeli Kova tuuli heiluttelee laivaa, jossa tuulipintaala on melkoinen. Toinen keulan kiinnitysköysistä on hieman löystynyt. Ossi lähtee kiristämään sitä. Monet Tallinnaan suuntaavat pika-alukset ovat jääneet tänä päivänä rantaan. Myös Finnhawk suunnistaa kohti ulappaa poikkeuksellisesti vasta seuraavana aamuna, vaikka yleensä se saapuu Sompaan aamulla seitsemältä ja lähtee ulos iltakuudelta. Århusiin ajetaan noin puolitoista vuorokautta. Marssivauhti on siinä solmun välillä, ensimmäinen perämies Juuso Kinnunen kertoo. Finnhawkin miehistö pitää ajettavaa väliä sopivan pituisena. Varsinkin perheelliset pystyvät pitämään yhteyttä helpommin kotiin satamien välin ollessa lyhyt. Laivalla ei työskentele yhtään naista, mutta miehet ovat messissä myötätuntoisia kotona olevia kotijoukkoja kohtaan. Kyllä merimiehen vaimon on syytä olla määrätynlainen (pitkäpinnainen), että homma toimii, miettii yksi miehistä ääneen. Merimiehen tai -naisen seilatessa viikosta muutamaan kotipuolessa on pärjättävä. Rahtipuolen törnit ovat matkustaja-aluksia pidemmät, mutta niin ovat vastaavasti vapaatkin. Miehet nostavat kotijoukoille kuitenkin < < Ossi Karttunen kiristää naruja, eli köysiä Sompasaaren satamassa. Kova tuuli on tehnyt tehtävänsä, yksi köysi on löysällä. < 1. perämies Juuso Kinnunen on seilannut neljä vuotta ja merille lähtö oli aivan oikea uravalinta. Merimiehen ammatti sopii käytännönläheiselle ihmiselle, joka on tottunut tekemään käsillään töitä, lähettää Juuso nuorille terveisiä, jotka pohtivat omaa ammatinvalintaansa. tosissaan hattua: huushollin pyöritys ja lasten kasvatus käyvät työstä, elleivät ole jo enemmänkin, he puhuvat kunnioittavasti. Tietopimiöstä päivänvaloon? Uutiset ulkomaailmasta ovat kulkeutuneet tähän saakka Finnhawkille lähinnä puhelimitse tai apostolin kyydillä laivan oltua nyt vajaan pari kuukautta liikenteessä Suomen lipun alla. TV (digiboksi) ei toimi, eikä laivaan saavu päivän lehtiä internet-yhteyksistä puhumattakaan. Kun nämä asiat saataisiin yhtiön toimesta kuntoon, lisäisi se huomattavasti miehistön työviihtyvyyttä. Parin kolmen työviikon jälkeen pönttö voi olla melko pimeä lankulta ulos astellessa, jos koko aikana ei kuule ulkomaailman uutisista mitään! Lehdet voisi toimittaa laivoille esimerkiksi samanaikaisesti, kun Finnlinesin uusille ro-roille viedään uudet lehdet. Maukas ruoka, mainio porukka Finnlines on kuitenkin miesten mielestä hyvä työnantaja ja on asioita, jotka ovat yhtiössä todella hyvällä mallilla. Esimerkiksi ruoka. Miehistö on mielissään hyvistä sapuskoista, joista kiitos myös stujulle Pasi Kinnarille. Vaatimaton Pasi toteaa hyvien raaka-aineiden olevan maukkaan ruoan perusta. Hyvin olen saanut aina niitä raaka-aineita, mitä olen pyytänyt, hän kiittelee. Keittiössä on vielä säädettävää jäljellä, esimerkiksi joihinkin työtasoihin ja muihin pieniin peruskorjauksiin voi panostaa. Kun kehittää työympäristöä, omia työtapojaan ja on riittävät resurssit, niin sen jälkeen työnteko on helppoa, Pasi ynnää. Jokainen laiva on toki uniikki, kuten myös sen miehistö. Finnhawkin miehet tulevat keskenään hyvin juttuun, vaikka yhteiseloa on takana vasta vajaa pari kuukautta. Näillä voimin on hyvä ponnistaa eteenpäin ja Finnhawk kulkee haukan lailla yli Suomenlahden kyydissään tonneittain tavaraa ja Suomen lippu laivan ahterissa komeasti hulmuten! M Se on pienestä kiinni Finnlines osti ja toi Suomen lipun alle huhtikuun lopussa M/s Finnhawk ja M/s Finnkraft -alukset. Yhtiön tarkoituksena on pörssitiedotteen mukaan nostaa omistettujen roro-laivojensa osuutta noin 50 %:iin. (Omistaa itse jo tällä hetkellä toistakymmentä ropax-alusta.) Finnlinesilla on tällä hetkellä tilauksessa kuusi alusta Kiinasta, joista kaksi laivaa tulee vuonna 2010 ja neljä laivaa vuona 2011, Tom Waselius kertoo. On pitkälti Suomen merenkulun tukipolitiikan kehittymisestä kiinni, tulevatko alukset Suomen lipun alle, hän taustoittaa. Uusilla aluksilla voi hyvällä todennäköisyydellä heilua perässään skandinaavinen lippu joko Suomen tai Ruotsin, riippuen siitä miten suomalaiset tukijärjestelmät kehittyvät. Jos nyt suunnitteilla oleva tonnistovero saadaan voimaan, on sillä varmasti positiiviset vaikutuksensa, Finnlinesin varatoimitusjohtaja Waselius uskoo. Ro-rot jättävät Sompasaaren marraskuun lopussa Marraskuun lopulla suurille ro-ro -aluksille voi heittää Sörnäisten Sompasaaressa hyvästit, kun ne siirtyvät uuteen kotisatamaansa Vuosaareen. Finnlines on ollut merkittävin ja suurin Sompasaareen ankkuroituneista varustajista. Tämän kevään lopulla sieltä alkoi liikennöidä säännöllisesti myös virolais-, suomalais- ja jenkkiomistuksessa oleva Navirail -yhtiö, joka ajaa M/s Ahtelalla (entinen M/s Finnoak) Viron Muugaan. Tämän lisäksi Sompasaareen tuodaan Helsingin Energialle kivihiiltä, mutta kivihiilen kuljetus tilastoidaan erikseen muista kuljetuksista. Vuonna 2007 Sompasaaren vienti ja tuonti oli 4,78 miljoonaa tonnia. Voi myös sanoa, että vienti ja tuonti ovat olleet kohtuullisen tasapainossa, toteaa Helsingin Sataman toimistopäällikkö Eve-Tuomola Oinonen. 5

6 Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Lossin vanavedessä liitää lokki Luonnonrauha ei riku lähes äänettömästä lossista Arvinsalmen lossi Rääkkylässä, Liperin rajalla, on luonnonkaunis paikka, jossa Saimaan selkä avautuu kulkijalle kaikessa kauneudessaan. Tie viertää mäenpäältä alaspäin ja auto surauttaa kohti syvempää notkelmaa. Vanha, mutkainen tie on toiminut paikkakuntalaisten ja ohikulkijoiden kulkureittinä varmasti jo vuosikymmenten ajan. Pienen kummun takaa löytyy uusi mutka. Sitten tie kaartaa oikealle. Eteen ilmaantuu liikennemerkki, joka ilmoittaa tien päättyvän vesistöön. Umpikujassa? Ei, vaan lossipaikan päässä, joita tapaa juuri usein mäen notkelmissa ja syvänteissä, joissa vesi virtaa jokena, järvenä tai salmena. Lossilla ajo on monen reissaajan ja mökkeilijän matkan kohokohta. Varsinkin aurinkoisena kesäpäivänä mikään ei ole hienompaa, kuin antaa kesätuulen helliä kasvoja lossin seilatessa eteenpäin. Ihailla voi lokin liitoa sinisellä taivaalla tai silkkiuikun lipumista järven selällä poikaset vanavedessään. Tyynellä säällä hiljaisuus yllättää aina. Lossi kulkee melkein äänettömästi ja vesimatkan aikana muut ajoneuvot aluksen kannella ovat sammutettuja. Siellä missä lossi liikennöi, muu luonto saa olla rauhassa. Lokkipari onkin rohjennut perustaa pesän kaapeli-kyltin alla olevalle luodolle aivan lossin läheisyyteen. Sieltä se pariskunta jo tiiraileekin ohi ajavaa lossia aitiopaikalta. 6

7 Tappuvirran lossi seilaa kahden kaupungin välillä Silta on kallis vaihtoehto lossiin nähden Harvoin eksyy niin ihmeelliseen kulkupeliin kuin Tappuvirran lossiin. Tämä lossi kulkee nimittäin kahden kaupungin, Savonlinnan ja Varkauden, välillä. Nouseepa kyytiin siis kummalta puolelta tahansa rantaa, niin lossilta ulos ajaessa on aina uudessa kaupungissa. Lossinkuljettaja Erkki Mustonen ajeli 70- luvulla lossilla Heinävedellä, kävi kokeilemassa toisia töitä, mutta palasi takaisin lossikuskiksi vuonna Siitä lähtien hän on toiminut Tappuvirralla lossinkuljettajana. Kokenut konkari on nähnyt ja kuullut vuosien varrella erilaisia huhuja lossien kohtalosta. Taistelu täällä järvi-suomessa on ikuista, Erkki toteaa. Uskoa huomiseen on kuitenkin oltava olemassa. Muuten olisi aivan sama, vaikka lossin ajaisi sanan mukaisesti myötävirtaan. Tappuvirralle on saatu lisäksi nuorta polvea lossinkuljettajaoppiin. Keijo Kinnunen palasi takaisin kotiseudulleen Varkauteen pääkaupunkiseudulla vietettyjen vuosien jälkeen. Toimittuaan stadissa bussikuskina useiden vuosien ajan, tuntui lossinkuljettajan työ varteenotettavalta vaihtoehdolta, ja hyvin on sujunut. Ajo siis jatkuu, mutta menopeli vaihtui. Keijo on harjoitellut lossin ajoa Tappuvirralla nyt reilun viikon ajan. Linjaauton ja lossin ohjaustavat ovat melko erilaiset ja lossin kurssi muuttuu nopeasti linja-autoon nähden. Myös kohdistuksissa, eli lossin saapuessa laituriin, on oltava tarkkana tai muuten kolina laituria vasten on ankara. M Lossinkuljettaja Erkki Mustonen tuumii Keijo Kovalaisen kanssa, että perjantai-ilta on vilkkain Tappuvirran lossilla. Destian, eli entisen Tieliikelaitoksen hallinnoimia losseja on Suomessa kaiken kaikkiaan noin 40 ja niiden lisäksi osaa väylistä liikennöivät yksityiset lossit. Monille tietaipaleille on rakennettu vuosikymmenten saatossa siltoja ja lossit ovat saaneet väistyä. Yksittäinen siltahanke voi maksaa noin 6 8 miljoonaa euroa paikasta, sillan koosta sekä muista tekijöistä riippuen, kertoo Tiehallinnon kunnossapitoyksikön päällikkö Timo Laaksonen Turun tiepiiristä. Normaalikokoinen lossi puolestaan maksaa palveluntuottajalle noin euroa vuodessa. Yksinkertainen laskutoimitus todistaa lossin olevan huomattavasti edullisempi liikennöintivaihtoehto siltaan nähden. Lossi ei aiheuta myöskään ympäristöön merkittäviä muutoksia, vaan rannat saavat säilyä luonnontilaisina. Lossiväylien pituus vaihtelee maassamme aina parista sadasta metristä jopa vajaaseen pariin kilometriin, eli vaihtelu on melkoinen. Monet lossiväylät sijaitsevat syväväylän varrella, eli lossin kulkureitin poikki kulkevat rahtilaivat. Mikäli lossin tilalle rakennetaan silta, on useissa paikoissa sillan korkeusvaatimus jopa 24 metriä, jotta rahtilaivat mahtuvat kulkemaan niiden alta. Vaikka lossi on tällä hetkellä ympäristöystävällisin ja edullisin kulkupeli vesiväylien halki, Tiehallinto on tehnyt jo pidemmän aikaa esisekä yleissuunnitelmia lossien ja muiden kulkuvaihtoehtojen, kuten siltojen välillä niiden kustannuksista. Kunnossapitopäällikkö Timo Laaksonen korostaa useiden lossien olevan peräisin 70-luvulta, mistä johtuen lossien nykyisissä vuosikustannuksissa eivät näy hänen mukaansa vielä mahdollisesta lossien uusimisesta tulevat mahdolliset kulut. 10 LOSSIPAIKKAA ON OLLUT SELVITYSTEN KOHTEINA Tiehallinto ostaa maantielauttaliikenteen pääosin Destialta. Tiehallinto on laatinut aina aika ajoin erilaisia selvityksiä tietaipaleisiin ja losseihin liittyen. Tällä hetkellä kymmenen lossipaikkaa on edennyt esitutkimuksen jälkeen yleissuunnitelmavaiheeseen, eli Tiehallinto on selvittänyt ja selvittää erilaisia hyöty-kustannussuhteita edullisimmista liikennöintivaihtoehdoista vesiväylien ylitse. Kaakkois-Suomi: Kaakkois-Suomen tiepiirissä yleissuunnitelmia ollaan tekemässä kuudesta eri lossipaikasta. Puumalassa sijaitsevaa Hätinvirran lossia koskeva yleissuunnitelmasta on tehty jo hyväksymispäätös ja lossin tilalle esitetään rakennettavaksi lossia. Yleissuunnitelma ei oikeuta kuitenkaan vielä sillan rakennusoikeuteen, vaan ensin on laadittava tiesuunnitelma ja haettava hankkeen toteuttamiselle tarvittavat luvat. Yleissuunnitelman teko on käynnissä myös Sulkavan lähellä sijaitsevasta Vekaransalmen lossista. Tämän lisäksi >>> 7

8 Keijo Kinnunen palasi takaisin pääkaupunkiseudulta synnyinseudulleen Varkauteen ja bussi vaihtui lossiin. Hanhivirran lossi: Unionilainen Pekka Tienhaara tällä kertaa matkustajana työpaikallaan Hanhivirran lossilla. Motoristit ja metsäkoneet kulkevat sopuisasti rinta rinnan Arvinsalmen lossilla. Aulis Putkoselta sujuvat lossityön lisäksi rakennus- ja metallityöt. Tämä Auliksen tekemä viitta löytyy aivan Olavinlinnan läheisyydestä ja siitä suuntaa ottavat tuhannet turistit oopperajuhlien aikaan. 8

9 >>> Luottamusmies Markku Wahlstén tutkii miten Tappuvirran lossi toimii. yleisselvityksiä ollaan laatimassa seuraavista losseista: Hanhivirta, Kyläniemi (yleissuunnitelman odotetaan valmistuvan ensi syksynä), Tappuvirta (valmistuu ensi vuoden puolella) ja Kuparonvirta (yleisselvitys aloitetaan tulevana syksynä), kertoo Juha Laamanen (suunnitteluohjelmat) Kaakkois-Suomen tiepiiristä. Turun tiepiiri: Kaakkois-Suomen lisäksi selvityksiä on laadittu myös Turun tiepiirissä neljän lossin osalta. Lövön lossin kohdalla sillan yleissuunnitelma on hyväksytty ja tiesuunnitelma esitelty sekä lähetetty lausunnon antajille edelleen. Myös vesilain edellyttämä lupahakemus on lähetetty Länsi-Suomen Ympäristölupavirastoon. Turun tiepiirissä yleissuunnitelmien hallinnollinen käsittely on kesken Mossalan ja Saverkeitin osalta (hyväksymispäätökset puuttuvat). Högsarin ja Vånon kohteiden osalta yleissuunnittelu on keskeytetty. LOSSILLE TULLAAN AJELEMAAN KAUEMPAAKIN Osa lossikalustosta alkaa olla jo vanhaa ja tarve sen uusimiseksi tulee jossakin vaiheessa ajankohtaiseksi. Vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu, että lossiliikenne on kilpailutettava, on mie- tittävä millä panoksin kilpailutusta suoritetaan ja mitkä ovat sen lopulliset, pitkän tähtäimen vaikutukset. Lossi on edullisin tapa kuljettaa autoja, paljon edullisemmin niitä ei voi vesitse liikuttaa, muistuttaa Destian lauttapalveluiden liikennepäällikkö Håkan Forsman. Lossi on antanut leimansa usealle paikkakunnalle ja lossilla ajoa odotetaan innokkaasti varsinkin turistien ja mökkeilijöiden keskuudessa. Sillat ja korkeatkin sellaiset ovat jo tutumpi näky maassamme kuin vesiväylää seilaavat lossit. Korkeakaan silta ei ole vastaava nähtävyys kuin lossi, jolta saa ihailla järvi- tai merimaisemia kaikessa rauhassa. On myös muistettava, että silta saattaa maksaa itseään takaisin jopa 20 vuotta ja tätä ennen siihen on alettava tehdä jo perusparannuksia, eli ympäristö rasittuu enemmän sillasta kuin keveästi kulkevasta lossista. Lossin lipuminen vesiväylää pitkin on sopusoinnussa luonnon kanssa, eikä se muuta maisemaa radikaalisti sillan tapaan. Kun yleissuunnitelmia ja siltojen rakentamispäätöksiä siis tehdään, on huomioitava käyttäjien, eli paikallisten ja mökkeilijöiden mielipiteet asiasta ja pohdittava ratkaisujen vaikutuksia ympäristöön pitkällä aikavälillä. M Tutkintoon johtanut opiskelu näkyy työeläkeotteella Tutkintoon johtavalta opiskeluajalta karttuu eläkettä ikään kuin henkilö olisi töissä 588 euron kuukausipalkalla. Opiskelu alkoi kartuttaa eläkettä alkaen. Eläketurvaa opiskelusta on karttunut jo ihmiselle. He voivat tarkistaa asian omasta vuosittaisesta työeläkeotteestaan. Useimmat vuotiaat, jotka eivät vielä ole eläkkeellä, saavat tästä vuodesta lähtien kotiinsa vuosittaisen työeläkeotteen. Työeläkeote on tärkeä tarkistaa, koska se sisältää tietoja, joista eläke aikanaan lasketaan. TUTKINTO RINNASTETAAN ANSIOTYÖHÖN Vuoden 2005 alusta eläkettä on voinut karttua 18 vuotta täyttäneelle samanaikaisesti sekä ansiotyöstä että opiskelusta. Ansiotyöstä eläkettä karttuu maksetun palkan perusteella tai yrittäjätyötulon perusteella. Opiskelusta karttuu eläkettä ikään kuin henkilö olisi töissä 588 euron kuukausipalkalla. Etua korotetaan vuosittain. Opiskelusta ansaittu eläke rahoitetaan valtion varoin. Opiskeluajasta otetaan huomioon perustutkintotasoiset ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnot. Lisätiedot nuorista ja eläketurvasta myös Työeläke.fi-palvelusta: Lossinkuljettajille hartiajumppa ja venyttely tärkeitä Lossinkuljettaja istuu yksipuolisessa työasennossa useita tunteja työpäivänsä aikana. Joillakin losseilla on pyörivät työtuolit, joilla pääsee kääntymään 360 astetta, mutta suurimmassa osassa losseista tuoli siirtyy vain joko eteen tai taaksepäin (jos kiskot ovat olemassa tuolin alla). Kiireisimmissä paikoissa ei ehdi pitää paljon taukoja ajojen välillä, jolloin niskat ja hartiat jännittyvät jatkuvasti ajon aikana. Lossinkuljettajille hyvä jumppamuoto on esimerkiksi venyttely ajojen aikana, kertoo erikoistutkija (ergonomia) Ritva Ketola Työterveyslaitokselta. Tärkeää on tehdä hitaita venytyksiä, työntää käsiä taaksepäin ja hartioiden taakse, jolloin lihasjännitys purkaantuu. Kädet ja hartiat tulisi saada mahdollisimman rennoiksi. Päätä voi myös pyöritellä rauhallisesti eri suuntiin ja hiljalleen kierroksen ympäri. VENYTTELYOHJEITA TYÖTERVEYSLAITOKSEN SIVUILLA Tutustu tauotus ja elpymisliikunta -ohjeisiin Työterveyslaitoksen sivuilla (sopivat myös muille istumatyötä tekeville) > aihesivut > ergonomia > työkalut > kelaa sivua alaspäin: tauotus, elpymisliikunta: näyttöpäätetyöntekijän venytyksiä ja toistotyöntekijän jumppa 9

10 Näin nuori kundi luottamusmiehenä? Ammattiyhdistystoiminta jotain mummojen ja pappojen vouhkaamista liput ojossa, monet nuoret tuumivat. Mutta sitten kun on irtisanomislappu sormissa, muistuu mieleen se ammattiliitto. Voi damn, kun en viitsinyt liittyä silloin... Mitä mä nyt teen! Oon kuullut jostain luottamusmiehistä. Ne kai neuvoo näis jutuis Luottamusmiehen työ ei ole haitta, vaan onni Ikä ei katso tekijää, nuorten aika on nyt! Merimies Henri Laakso päätti laittaa ranttaliksi ja ilmoittautui reilu vuosi sitten ehdokkaak- ammattiliittoon kuuluvia jäseniä työpaikalla Luottamusmiehen tehtävä on auttaa ja neuvoa si Viking Linen varapääluottamusmiesvaaleissa. Ei tärpännyt sillä kertaa, mutta nuori mies ongelmiakaan. Luottamusmies toimii linkki- ilmenevissä ongelmissa. Aina ei tarvitse olla ei luovuttanut. Tämän jälkeen oman osaston nä liiton ja työntekijöiden välillä tiedottaen työkaverit kysyivät Henriä luottamusmieheksi eri asioista sekä toimii kuuntelijana. Lähdin ja siitä se sitten lähti. itse ihan positiivisella ja nöyrällä mielellä tähän hommaan, Henri kertoo. Nyt 22-vuotias Laakso toimii hotelliosaston luottamusmiehenä työpaikallaan M/s Amorellalla ja on varmasti yksi Unionin nuorimmista aina ole kyse, jos oman työpaikan luottamus- Mistään harmaasta ay-hapatuksesta ei siis luottamusmiehistä. Mittarissa ei tarvitse siis mies kurvaa paikalle. Hän on mukana kehittämässä esimerkiksi työpaikan hyvinvointiin ja olla sataa, jotta tehtävään voi ryhtyä. Aluksi kyllä ajattelin, että tämä luottamusmiehen työterveyteen liittyviä asioita sinun ja minun työ on enemmänkin haitta, kun tällaiseen hyväksi. Monet luottamusmiehet ovat minua paljon vanhempia ja kokeneempia, mutta soppaan menin sekaantumaan, Henriä naurattaa. Kaikki on mennyt kuitenkin erittäin en ole nähnyt sitä ongelmana. Nuorten pitäisi hyvin, eikä ole ollut ongelmia missään suhteessa, hän jatkaa. mahdollisuus tulla valituksi, Henri tuumii. päästä ehkä enemmän esille ja heillä pitäisi olla Merimies-Unionin järjestämä luottamusmiesten ensimmäinen peruskurssi antoi hänelle enemmän tietoa laivalla tehtävän työn tueksi. Olen saanut nimenomaan omaan työhöni lisätietoa. On mielenkiintoista tietää syvällisemmin omista ja muiden eduista tai tietää mitä saa tehdä ja mitä ei, ynnää luottamusmies yhteen kurssin saldoa. Oppi ei siis kaada ojaan, vaan pitää oikeilla raiteilla. Suosittelen, että muutkin osastot pitävät vaalit, että muillakin osastoilla olisi hyvin luottamusmiehiä, hän kannustaa. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Rännäli jatkaa Finnlinesin pääluottamusmiehenä, Bengtsistä varapääluottamusmies Finnlines-varustamon nykyinen pääluottamusmies Tarja Rännäli valittiin järjestetyissä vaaleissa uudelleen pääluottamusmieheksi kaudelle Rännälin vastaehdokas käydyissä pääluottamusmiesvaaleissa oli Seppo Heiskari. Samanaikaisesti järjestettiin myös Finnlinesin varapääluottamusmiesvaalit. Uudeksi vara pää luottamusmieheksi valittiin Kenneth Bengts, joka aloittaa ensimmäisen kautensa ja se kestää saakka. Käydyissä varapääluottamusmiesvaaleissa toinen ehdokas oli Esa Sallinen. Finnlinesin pää- ja varapääluottamusmiesvaalit järjestettiin posti vaalina. Henri Laakso osallistui vastapelurinsa Kristiina Achten kanssa luottamusmiesten neuvottelupäiville. Odotan innolla syksyn neuvottelupäiviä, sillä neukkareilla mahtavaa oli varsinkin varustamo kohtaisista asioista puhuminen ja muiden luottamusmiesten tapaaminen, Henri kertoo. MERILLE 19-VUOTIAANA Lue Merimies-Unionin kotisivuilta miten Henri päätyi merille töihin: > edunvalvonta > luottamusmies apunasi > What? Näin nuori kundi luottamusmiehenä? 10

11 Työsuojelun alasajo saatava pysäytettyä! Allekirjoita vetoomus työsuojelutarkastajien vähentämisen estämiseksi Vetoomuksen työsuojelu tarkastajien vähentämisen estämiseksi voi allekirjoittaa osoitteessa Työsuojelupiireistä aiotaan vähentää 100 henkilötyövuotta 2015 mennessä Työsuojelupiirien toiminta on vakavasti uhattuna. Merimies-Unioni on erittäin huolestunut työsuojelupiirien alasajosta, jolta työsuojelupiirien sadan henkilötyövuoden vähentäminen vuoteen 2015 mennessä ulospäin näyttää. Valtion tuottavuusohjelman kohdistaminen esitetyssä laajuudessa työsuojelupiireihin romuttaa työsuojeluvalvonnan. Tilanne on vakava, koska työsuojelupiirien nykyisetkään resurssit eivät riitä vastaamaan edellä mainittuihin tarpeisiin. Työtapaturmat ja onnettomuudet ovat lisääntyneet - ja johtaneet jopa kuolemiin, mutta samanaikaisesti työsuojeluun käytettäviä varoja ollaan supistamassa. Erityisesti merillä ja laivoilla työsuojelu on erityisasemassa, sillä laivoilla paitsi työskennellään, myös asutaan. Myös SAK:n hallitus on huolissaan työsuojelun resurssien leikkauksita. Maan hallituksen päätös ei vastaa tämän päivän työelämän todellisia tarpeita.- Työtapaturmat ja ammattitaudit ovat lisääntyneet, harmaa talous rehottaa ja työvoiman liikkuvuus vaatii entistä enemmän valvontatyötä. Useat ongelmat painottuvat SAK:laisille aloille. Samaan aikaan yhä pienenevillä ja pirstaloituvilla työpaikoilla työsuojeluneuvonnan ja -tarkastuksen tarve kasvaa. Allekirjoita vetoomus! Adressit.com -palvelussa on avattu vetoomus työsuojelutarkastajien vähentämisen estämiseksi. Allekirjoituksellasi on painoarvoa, sillä työsuojelu koskettaa jokaista. Mysteerioshopperit? kuin tuulahdus sodanjälkeisestä Itä-Euroopasta? Eräissä matkustajavarustamoissa on vuosikymmenien saatossa tullut tavaksi asiakaspalvelussa työskenteleviin kohdistuva aistinvarainen ulkoistettu valvonta. Kameralinssivalvontaa säätelevät aika selkeät lakiraamit, sen sijaan elävän linssin käyttö kuuluu edelleen harmaalle alueelle. Seuraamukset näiden salapoliisifirmojen havaitsemista virheistä ovat lähes poikkeuksetta olleet ankarinta mahdollista laatua, toisin sanoen työsuhteen purku. Tästä valvonnasta on vähitellen kehittynyt omaa elämäänsä elävä järjestelmä, jonka jauhamaksi voi periaatteessa joutua kuka tahansa täysin sattumanvaraisesti. Syyttömänä työpaikkansa menettäneitä on varmasti vähintään saman verran kuin USA:ssa syyttömänä teloitettuja! Eri lähteistä kantautuneiden tietojen mukaan valvontaa suorittavien agenttien henkilökohtainen kunto ei aina olisi ollut täysin moitteeton, eli eivät ehkä kaikki muutaman tunnin sisällä tilatut 40 paukkua olisi jääneetkään koskemattomana baaritiskille. Tämän lisäksi on ilmennyt, etteivät nämä shopperit aina tunne edes kyseisen yhtiön kassa käytäntöjä, mikä on pöyristyttävää silloin kun ollaan arvioimassa sellaisia tapahtumia, jotka voivat johtaa työntekijän työsuhteen purkuun. Kun asetetaan toiselle viivalle tällaisen etsiväfirman itsestään selvä tuloshakuisuus, ja toiselle viivalle agenttien kyky vaihtelevissa olosuhteissa ja väentungoksessa arvioida työntekijän tekemiä virheitä, saatikka virheen tahallisuutta, liikutaan kyllä heikoilla jäillä. Työnantaja asettaa itsensä paljon vartijaksi tällaista järjestelmää ylläpitäessään lähes Jumalan asemaan. Mitä valvonnan alkuperäisiin syihin tulee, voi vain todeta että vaikka polaamisrikkomuk- Stasi ja Securitate ovat jo historian romukopassa, toivottavasti pian tämäkin ilmiö. sia aikojen kuluessa on tapahtunutkin, pitäisi välistävetämisen olla pitkään jatkuvaa ja systemaattista tuodakseen mitään todellista taloudellista hyötyä työntekijälle. Lieneekö mahdollista nykyisen sähköisen seurannan aikakautena? Tuskinpa vain. Saattaa kuulostaa vainoharhaiselta, mutta vaistonvaraisesti sanoen tuntuu siltä kuin tällainen toiminta aktivoituisi aina silloin, kun on jokin ulosliputuksen kaltainen yt-tilanne meneillään henkilöstönsiirto- ja vähentämistarpeineen. Toivon olevani väärässä tämän korrelaation suhteen. Valtioiden välisessä kanssakäymisessä tulehtuneiden suhteiden hoitamisessa puhutaan usein luottamusta lisäävistä toimista. Työelämään tämän voi sovittaa kysymällä miten työnantaja voi odottaa henkilöstöltään arvonantoa, luottamusta ja sitoutuneisuutta, ellei ensin itse noudata samoja käsitteitä työntekijää kohtaan. Kaikki tämä lähtee vahvemmasta osapuolesta, eli työnantajasta. Jos varustamojen intressissä on luottamuksen lisääminen, työilmapiirin ja työssä jaksamisen sekä tämän myötä tuloksen parantaminen, kuten myös työntekijän ammattitaidon ja työpanoksen arvostaminen, tällaisten agenttien poistaminen työpaikoilta olisi askel oikeaan suuntaan. Stasi ja Securitate ovat jo historian romukopassa, toivottavasti pian tämäkin ilmiö. Olisi mielenkiintoista nähdä sellainen tilanne, että varustamon pääkonttorissa kulkisi siivoojaksi naamioitunut vakooja tarkkailemassa kuinka paljon väliportaan dirikat lukevat Iltistä tai Hufvudstadsbladetia työaikana, ja näin väärinkäyttävät työnantajan varoja. Mika Ojala SMU:n Lounais-Suomen osaston puheenjohtaja Viking Linen varapääluottamusmies P.S. On ollut ilahduttavaa huomata kuluneiden 11 luottamusmiesvuoden aikana, miten aina vain yhä enemmän työnantajakin tarvitsee luottamusmiestä kaiken mahdollisen selvittämisessä maan ja taivaan väliltä. Hitaasti mutta vääjäämättä tämä mahdollisesti huomataan myös varustamojen pääkonttoreissa. Luottamusmies ei todellakaan ole mikään välttämätön paha, jota on pakko sietää ja jolle on vielä maksettava palkkaakin, vaan luottamusmiehestä on oikeasti hyötyä myös työnantajalle! 11

12 KAUPPALAIVASTOMME OSUUS MERIKULJETUKSISTA ON HUOLTOVARMUUDEN RISKIRAJOILLA Meri on monen tulonlähde. Suomen meriklusteri työllistää suoraan merisektoriin liittyvissä toiminnoissa noin henkilöä, mutta välillisten vaikutusten kautta se tarjoaa työtä jopa puolelle miljoonalle ihmiselle. Suomen viennistä noin 90 prosenttia kuljetetaan meritse ja tuonnistakin yli 70 prosenttia, mutta varustamotoiminnan lisäksi mereen liittyy myös monia muita elinkeinoja sekä toimintoja. Suomi on mereen enemmän sidoksissa kuin moni arvaakaan. Meriklusterin toimintaan antaa valotusta juuri valmistunut tutkimus Suomen meriklusteri Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen ja Etlatieto Oy:n tekemässä tutkimuksessa on selvitetty merielinkeinojen tämän päivän tilannetta Suomessa. Nyt tehty tutkimus on päivitys vuoden 2003 tutkimukseen, jolloin suomalaista meriklusteria analysoitiin ensimmäistä kertaa. Meriklusteri koostuu useista eri elinkeinoista kuten varustamoista, satamista, merenkulkuun liittyvistä elinkeinoista, laivanrakennus- ja offshore-teollisuudesta sekä etujärjestöistä ja yhdistyksistä. Suomen meriklusteriin kuuluu kaiken kaikkiaan noin 2900 yritystä, jotka eivät sijoitu pelkästään rannikoille, vaan niitä sijaitsee paljon myös sisämaassa ja kaikkialla ympäri Suomen. Kauppalaivastomme koossa ei totisesti hurraamista Suomen osuus maailman kauppalaivastosta on 0,2 prosenttia. Vuonna 2006 Suomen ja ulko- maiden väliset merikuljetukset kasvoivat kaikkien aikojen ennätykseen ja vuonna 2007 rikottiin vielä tämäkin ennätys, kun maassamme rikkoutui ensimmäistä kertaa 100 miljoonan tonnin raja. Tavaraa vietiin 57,9 miljoonaa tonnia ja tuotiin 44,7 miljoonaa tonnia, eli yhteensä 102,6 miljoonaa tonnia. Vaikka maassamme rikottiin viime vuonna ennätys merikuljetuksissa, ei suomalaisen tonniston osuudessa kuljetuksista ole hurraamista. 12

13 Vuonna 2007 tuonnista Suomen lipun alla olevilla aluksilla hoidettiin 37,9 prosenttia, mutta viennistä ainoastaan 17,5 prosenttia. Luvut ovat hälyttäviä. Toiveena on, että tonnistovero toteutuessaan toisi Suomen lipun alle uusia aluksia ja alushankintoja, jotta tilanne saataisiin tasapainotettua. Vuonna 2007 näkyvissä oli kaikesta huolimatta pientä valonkajoa, kun Suomen lipun alle liputettiin onneksemme pitkästä aikaa muutamia suuria aluksia esimerkiksi Neste Oilille ja Finnlinesille. Kaikesta huolimatta tosiasia kuitenkin tällä hetkellä on suomalaisen tonniston määrän pienentyminen uhkaavasti vuoden 2001 ajoista, jolta edellisen tutkimuksen tietoja on kerätty. Vuonna 2001 suomalaisen tonniston suhteellinen osuus oli 37 prosenttia, mutta vuonna 2006 enää 28 prosenttia. Syynä ovat esimerkiksi ulosliputukset, eli suomalaiset varustamot omistavat aluksia, mutta ne on rekisteröity toisiin maihin kuin Suomeen. Kuljetuksia on siirtynyt myös kokonaan ulkomaisille varustamoille. Matkustajaliikennettä siirtynyt vieraiden lippujen alle Meriklusteritutkimuksen mukaan matkustajaliikenteen kehitys pysähtyi 2000-luvulle tultaessa. Vuonna 2006 matkustajaliikennettä oli 16,3 miljoonaa ja vuonna 2007 puolestaan 16,0 miljoonaa. Matkustajia oli kulki kuitenkin enemmän kuin vertailuvuonna 2001, jolloin Suomen matkustajia oli 15,6 miljoonaa henkeä. Merkittäviä matkustajamäärien muutoksia 2000-luvun aikana ei ole siis tapahtunut, mutta on sen sijaan selvästi nähtävissä että Suomen lipun alla olevilla aluksilla matkustaminen on vähentynyt alusten määrän pienenemisen myötä. Vuonna 2006 Suomen lipun alla olevilla aluksilla matkusti enää 52 prosenttia matkustajista, kun vuonna 2001 niiden osuus oli 62 prosenttia. Matkustajat pyrhältävät Suomesta eniten kohti Ruotsia, sillä Ruotsin-liikenteen suhteellinen osuus kaikesta ulkomaille suuntaavasta matkustajaliikenteestä oli 59 prosenttia vuonna Viroon matkasi 36 prosenttia ja Saksaan 1,5 prosenttia. Saksaan suuntaava matkustajamäärän odotetaan tosin lisääntyvän uuden matkustajakapasiteetin myötä. Meriklusteri ja merimiesten määrä Suomalaisen meriklusterin yleinen tuloske- hitys on ollut kasvussa vuoteen 2001 verraten. Kaikkien yritysten merisektoritoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2006 oli 13,2 miljardia euroa, eli lähes 2 miljardia euroa enemmän kuin vuonna Samanaikaisesti varustamotoiminnassa on tapahtunut kuitenkin muutoksia, mikä on vaikuttanut myös alan työllisyyteen. Vuonna 2006 tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli kaikkiaan 8 389, joista ulkomaanliikenteen osuus oli 82 prosenttia ja kotimaan liikenteen 18 prosenttia. Ulkomaisten merimiesten osuus tehdyistä henkilötyövuosista oli 4 prosenttia. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä on vähentynyt vuodesta 2001 noin 1 100:lla. Samanaikaisesti ulkomainen omistus on lisääntynyt Suomessa varustamosektorilla, varustamoita on yhdistynyt sekä ulkomaille liputettujen alusten määrä on myös kasvanut. Suomen kauppalaivasto Vuonna 2006 Suomen varsinaiseen kauppalaivastoon (alukset, joiden pituus vähintään 15 metriä) kuului 632 alusta, joiden bruttovetoisuus oli yhteensä Aluksia oli 21 kappaletta enemmän, mutta niiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus oli pienempi kuin tuolloin. Vuoden 2007 alussa kauppalaivasto oli kasvanut kolmella aluksella 635 laivaan, joiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus oli Bruttovetoisuudeltaan vähintään 100:n aluksia oli 382 kappaletta ja yli 500 bruton aluksia 141 kappaletta. EU:lla 40 prosenttia maailman kauppalaivastosta Meriklusterissa on tutkittu sektoreittain meriteollisuutta, varustamotoimintaa ja merikuljetuksia sekä satamatoimintoja. Merimiehiä tutkimuksessa kiinnostaa luonnollisesti eniten varustamotoiminnan ja merikuljetusten kehitys. Maailman kauppalaivastoon kuului vuoden 2006 lopussa alusta, joiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus oli 711 miljoonaa (konevoimalla kulkevat alukset, bruttovetoisuus yhtä suuri tai suurempi kuin 100). Suomen meriklusteri tutkimus on luettavissa Internetissä osoitteessa: mkk.utu.fi > ajankohtaista > Suomen meriklusteri 2008 > klikkaa oikeassa laidassa olevaa linkkiä meriklusteriraportti Toiveena on, EU-maiden yhteenlaskettu osuus maailman kauppalaivastosta oli 20,2 prosenttia. EU:n kauppalaivaston kokoa arvioitaessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon vielä lisäksi alukset, jotka ovat EU:n varustamoiden hallinnassa, mutta muiden lippujen alla. Näin on kaiken kaikkiaan 20 prosenttia maailman kauppalaivaston yhteenlasketusta bruttovetoisuudesta. Näin ollen voidaan sanoa, että EU hallitsee 40 prosenttia (noin 300 miljoonaa GT) maailman kauppalaivaston yhteenlasketusta bruttovetoisuudesta. Maailman merikuljetukset vuonna 2006 olivat yhteensä 7,0 miljardia tonnia. Edellisestä vuodesta merikuljetukset kasvoivat 1,2 prosenttia. (Vuonna 2001 merikuljetukset olivat 5,8 miljardia tonnia.) että tonnistovero toteutuessaan toisi Suomen lipun alle uusia aluksia ja alushankintoja. Pelastus saapuu tonnistoveron hahmossa? Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies Raija Viljanen on huolestunut Suomen nykyisen kauppalaivaston koosta, kun sen suhteellinen osuus on vain 28 prosenttia. Luku on kovin alhainen. Olen luonnollisesti huolestunut meriklusterin kehityksestä. Suomeen tarvitaan uusia laivoja ja parempi kilpailukyky. Tonnistoveron pitäisi olla sellaisella tasolla, että se vastaa lähimpiä kilpailijamaitamme, eli Euroopan muita maita. Jos Suomessa oleva verokohtelu on erilainen kuin muualla, emme pärjää, Viljanen ynnää yhteen maan tämänhetkistä tilannetta. Merenkulku tulevaisuuden ala, kun sen potentiaali ymmärretään Suomen meriklusteri tutkimuksen projektipäällikkö, merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen näkee merenkulussa paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Suomalainen merenkulku on kasvuala, kun elinkeino osataan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Merenkulku ei ole vain ulkomaankaupan kuljetusketjun osa, vaan suomalaisella merenkulkuelinkeinolla olisi varmasti kasvumahdollisuuksia myös muualla kuin Suomeen suuntautuvassa liikenteessä, kun maailman merikuljetukset kasvavat voimakkaasti, Karvonen tietää. 13

14 Pysyviä pestejä nuorille Pekka Teräväinen vaihtaa edunvalvonnan kohon seurantaan Ennen matkustaja-aluksessa riitti, että duo soitti ja laivalta sai viinaa. Nyt pitää olla jokin SPA-kylpylä joka paikassa, Pekka Teräväinen hymähtää. Liittosihteerin tehtävät jättänyt mies pohtii yhä merenkulun tulevaisuutta. Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu Teräväinen harmittelee, että matkustajaliikenteessä merenkulku on muuttumassa läpikäyntialaksi. Raskas työ ja hyppyvuorot väsyttävät miehistön. Väsyminen on suurimpia merenkulun riskejä, Teräväinen muistuttaa. Nuoret eivät jää alalle, sillä heille ei ole edes vakituisia pestejä. Merimies-Unionin jäsenten keski-ikä onkin pysynyt korkeana matkustajapuolella. Kun ei tule uusia laivoja ja vanhoja liputetaan ulos, nuorille ei ole tarjolla vakituista työtä. Täytyy muistaa, että heillä on ottajia muuallakin. Meillä on vielä merelle tulijoita toisin kuin muissa EU-maissa. Koulutuksen pitäisi erikoistua Suomi on kuitenkin ainoita Euroopan unionin maita, joissa aluksissa on vielä kotimaiset miehistöt. Liitto on saanut ehdot niin kohtuullisiksi, että meillä on vielä merelle tulijoita. Muualla EU:ssa miehistöt tulevat kolmansista maista ja jopa merenkulun koulutusta on jouduttu ajamaan alas. Suomessa koulutusta tulisi Teräväisen mukaan keskittää ja se voisi erikoistua. Meillä on riittävästi hakijoita vain perämies- ja merikapteenilinjoille. Konepäällystöstä ja pursi- ja korjausmiehistä on pulaa, hän huomauttaa. Ulosliputukset masentavat Nykyisen suomalaisen merenkulun pohja rakennettiin 1980-luvulla pitkällä lakolla. Sillä saatiin laivoihin vakiinnutettua 1:1-vuorottelujärjestelmä, Teräväinen painottaa. Sen jälkeen alan tulevaisuus on ollut muutaman kerran vaakalaudalla. Vuonna 1992 tullut rinnakkaisrekisterilaki kauppa-aluksille tiesi kymmenen prosentin leikkausta työvoimakustannuksiin. Jouduimme menemään työntekijöiden kukkarolle. Se on ikävämpiä asioita. Samoin matkustaja-alussopimus 2001 oli liitolle tiukka paikka. Toisaalta niillä ratkaisuilla on turvattu työpaikkoja. Tämä on tällaista tasapainoilua, Teräväinen toteaa. Tuorein koetinkivi oli Viking Rosellan työehtojen heikentäminen. Lontoon kauppaoikeutta ja EY-tuomioistuinta myöten puitu kiista päättyi Kansainvälisen kuljetusliiton ITF:n neuvottelemaan sovintoratkaisuun. Työehtojen heikentämisestä huolimatta Rosella lipui Ruotsin lipun alle. Se on tosi masentavaa, Teräväinen myöntää. Vielä hullumpana hän pitää nuuskakiistaa. Teemme parastamme ja sitten jokin h- vetin nuuska vie laivan. Siinä näkee, kuinka hullua tämä merenkulku joskus on. Hotellista merille Teräväinen teki töitä jo koulun ohessa. 16-vuotiaana hän työskenteli piccolona Turun Hospitz-hotellissa. Myös Tukholman Oopperan kellari ja Helsingin Torni ovat tulleet työssä tutuiksi. Pisimpään Teräväinen on ollut Siljalla, yhteensä 25 vuotta. Merille hän joutui sattumalta. Laivoilla oli paljon työpaikkoja tarjolla. Olin armeijan ja ravintolakoulun käynyt nuori mies. Minulla ei ollut aikomustakaan jäädä merille, mutta siihen aikaan laiva oli kilpailukykyinen työpaikka. Teräväinen voisi olla vieläkin merillä, jos Merimies-Unionin vuoden 1996 edustajakokouksen päätökset olisivat pitäneet. Pasmat menivät uusiksi, kun Teräväisen ystävä, SMU:n tuore kakkosjohtaja Martti Komulainen menehtyi piakkoin valintansa jälkeen. Valtuusto valitsi tilalle valtuuston puheenjohtajana aloittaneen Pekka Teräväisen. Halusin tulla liittoon vain päättäjäksi. Ei minulla ollut enää tarkoitus tulla tänne töihin, Teräväinen sanoo. Ay-politiikka on siistiä Teräväinen sanoo olleensa aina kiinnostunut politiikasta. Kunnallispoliitikkouransa hän päätti kuitenkin nopeasti. Työmarkkinapolitiikka on reilumpaa ja puhtaampaa kuin kunnallispolitiikka, turkulainen tuumii. Kummankin osapuolen lähtökohdat ovat selvät. Teräväinen on ollut mukana mm. merimiesten eläkekassassa, lomajärjestöissä, koulutustoimikunnissa ja Merimiespalvelutoimiston hallituksessa, kaikkiaan yli 20 paikassa merenkulkijoiden edustajana tai varaedustajana. On hyvä asia, että meillä on oma edustus, mutta asioita riittää opiskeltavaksi. Teräväinen arvostaa sitä, että Merimies- Unionia kuunnellaan asioiden valmistelussa. Viimeksi eduskunnassa saimme valiokunnassa muutettua tilaajavastuulakia niin, että se koskee kaikkea merimieslain alaista työtä. Työnantajapuoli olisi rajannut tilaajavastuun Suomen aluevesille. Sopimusoikeus pidettävä Jos Teräväinen voisi päättää, hän hoitaisi ensin kuntoon merenkulun yhteistyön. Sen jälkeen katsottaisiin SAK:laisten kuljetusliittojen yhteistyökuviot. Hän aavistelee kuljetusalojen yhteistyön johtavan johonkin. Selvittely on polkaistu liikkeelle riittävän korkealla tasolla. Yhteistyö sopii Teräväiselle, kunhan oma sopimusoikeus ja asiantuntijatehtävät erilaisissa neuvottelukunnissa sekä jäsenten omaisuus säilyvät. Ruotsin merimiesliitto liittyi julkisen alan toimihenkilöihin. Nyt he ovat pieni osa isommassa kokonaisuudessa, jossa lasketaan tarkkaan mikä siivu kuuluu kullekin, Teräväinen toteaa. 14

15 Merimies-Unionia kuunnellaan asioiden valmistelussa AIKAA SIENESTYKSEEN JA KALASTUKSEEN Kaksitoista vuotta yhtä soittoa liiton leivissä saa turkulaisen Pekka Teräväisen henkäisemään. Viikot ovat vierähtäneet Helsingissä, Turussa asuvaa perhettään hän on nähnyt viikonloppuisin ja lomillaan. Perhettä on neljä sukupolvea äidistäni aina lastenlapsiin. Siitä tulee kaikki ne ilot ja huolet, mitä asiaan kuuluu, mies hymähtää. Työ on täyttänyt päivät niin, ettei Teräväiselle ole harrastuksia ehtinyt kertyä. Paitsi, jos sellaiseksi luetaan jopa turhankin tiedon hankkiminen ja talvivarastojen kerääminen, hän nauraa. Hyvän ruoan ystävä ja kehuttu kokkaaja arvostaa sienestystä ja kalastusta, jonkin verran marjastustakin. Suolattavat sienet saavat silti jäädä maastoon. Otetaan mitä mökiltä löytyy. Nyt vain on rannat rakennettu niin täyteen, että parhaat apajat ovat jääneet alle, hän harmittelee. Lokakuun alusta alkava eläke hiljentää miehen hetkeksi. Takana on yhteensä 44 vuotta työntekoa. Töitä ei varmaan tule ikävä, mutta tuntuu älyttömän tyhjältä, kun kalenteri yks kas tyhjenee. Merenkulun koulutus voisi keskittyä ja erikoistua. PEKKA TERÄVÄINEN UNIONIN JÄSENEKSI 1969 Pekka Teräväinen liittyi SMU:hun vuonna 1969 mennessään ensimmäisen kerran laivaan, MS Fenniaan yökerhon baarimikoksi. Kaikkiaan hän on työskennellyt seitsemässä laivassa Teräväinen valittiin MS Fennian luottamus- mieheksi Teräväinen valittiin liiton hallitukseen. Hallituksen varapuheenjohtajaksi hän nousi Teräväinen työskenteli SMU:n varapuheenjohtajana, minkä jälkeen hän palasi hovimestariksi Siljalle. Lounais-Suomen osaston puheenjohtajaksi Teräväinen valittiin edustajakokouksessa Teräväinen nousi unionin valtuuston puheenjohtajaksi. Samana vuonna valtuusto valitsi hänet liiton 2. puheenjohtajaksi Teräväinen kisasi Simo Zittingin kanssa puheenjohtajuudesta, mutta vetäytyi ehdokkuudesta kokouksen aikana. Teräväinen jatkoi liiton koulutus- ja sosiaalisihteerinä Teräväinen valittiin liittosihteeriksi Erkki Ukkosen jäätyä eläkkeelle, koulutussihteerin tehtävät seurasivat uuteen työhön. 15

16 säpinää Helsingin Kauppatorin laidalla on kuhinaa, kun aurinko helottaa taivaalta pitkän talven jälkeen. Suomenlinna, helsinkiläisten kesäparatiisi, kutsuu jälleen paikkakuntalaisia ja turisteja. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Sen jälkeen kun Suomenlinna liitettiin maailmanperintöluetteloon, saareen kulkevat matkustajamäärät ovat lisääntyneet merkittäväsi, kertoo Suomenlinna II -lautan yt-kansimies Tom Dannberg, joka on seilannut Kauppatorin ja Suomenlinnan väliä jo 25 vuoden ajan. Huhtikuisena sunnuntaina HKL:n porttien takana on odottamassa aimo liuta matkustajia jo ennen lautan rantautumista. Yksi sun toinen heistä ihmettelee lippulaitteen toimintaa. Kun nappia painaa, päästää se ainakin pahan äänen. Monella näyttää menevän sormi suuhun oikeita valintoja tehtäessä. Tällaista on siis asiakaspalvelu turistikaupunki Helsingissä, eikä laitetta osaa käyttää Suomessa asuvat ulkopaikkakuntalaisetkaan aivan kuiviltaan. Kesäsesonkina HKL:n lipunmyyntikioskissa työskentelee asiakaspalvelija, mutta kiirettä varmasti pitää kun kioski on täynnä kyseleviä ihmisiä. Näin ollen lippuautomaatti hoitaa nykyisin rantamiehen töitä, joiden työt loppuivat Helsingissä -90-luvun puolivälissä. Rantamiehet hoitivat laiturissa asiakaspalvelua, neuvoivat ihmisiä ja jututtivatkin hieman. He tekivät juuri sitä työtä mihin ulkomailla vielä törmää, eli neuvoivat ystävällisesti turisteja ja kulkijoita. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että Pohjolan pääturistikaupungiksi pyrkivällä Helsingillä ei ole varaa tällaisten ammattien ylläpitoon. Näin ollen äänekkäästi piippaava automaatti on nykypäivän rantamies. Se ei puhu, ei neuvo. Rahaa vastaan se tosin sylkäisee suustaan kuivan paperinpalan. Hyvää matkaa, olkaa hyvä! Väkeä kuin pipoa Ainoat neuvojat laiturissa rannalla olevan automaatin lisäksi ovat nykyisin Suomenlinnan lautan kansimiehet, tällä kertaa Tom Dannberg ja Heikki Aura. Miehet seuraavat Kauppatorin laiturissa silmä tarkkana porttien takana vellovaa matkustajalaumaa. Heikki tunkeutuu pahimpien sumien läpi kohti porttia ja pyytää väkeä kulkemaan rauhallisesti niiden läpi. Lautta seisoo laiturissa. Väki rynnii sitä kohti kuin sonnilauma kohti haan porttia. How can I use this card?, singahtaa joku kysymään matkustajia vastaanottavalta Tomilta. Heti perään joku toinen on kyselemässä aivan samaa asiaa. Väkeä tulee ulos, kun toiset menevät jo sisälle. Pari biiliä kurvaa nostettavan puomiportin alta lautalle, jossa on kaksi autopaikkaa. Kesäsesonkina tässä on kyllä jatkuva säpinä ja tohina päällä, Heikki kertoo ja siltä tilanne myös näyttää. Lautta seisoo rannassa vain muutaman minuutin. Pelivaraa ei ole paljon, sillä lautta ajaa kesät-talvet minuuttiaikataulussa. Tällä kertaan laivaan on lastattu matkustajia, useammat lastenrattaat ja pari autoa. Jossain nurkassa kyhjöttävät myös tyhjät kottikärryt. Kohti Suomenlinnaa Suomenlinna kakkonen huristaa saareen 12 minuutissa. Tom ja Heikki vaihtelevat vaihtovuoroin työpistettään. Tom tulee tällä kertaa alakannelle ja Heikki kiipeää ylhäälle ulkokannelle, josta hän voi vahtia matkan aikana matkustajia. Syötämme aina myös matkustajamäärät tietokoneelle jokaisen lastauksen jälkeen, hän kertoo. Tällä kertaa kyytiin nousi 205 matkustajaa, kun lautta pystyy ottamaan maksimissaan 350 matkustajaa kyytiin. Vaikka eletään vasta huhtikuuta, on matkustajamäärä jo melkoinen. Kesällä kaikki eivät aina edes mahdu samalla kertaa kyytiin, vaan porukan on jäätävä odottelemaan rannalle seuraavaa vuoroa. Lautta suhauttaa Suomenlinnaan hetkessä, eli kansimiehet ovat ylhäällä melkeinpä koko ajan. Ruokatauotkin on rytmitettävä lautan liikkeiden mukaan. Elän 12 minuutin elämää myös kotona, Heikki naureskelee. Alhaalle messissä on melko kiire, kun ruokapuoli on hoidettava matkan aikana. Miehet kokkaavat messissä itse ateriansa. Kansimiehet estäneet monet tapaturmat Lautta tekee päivässä 9 lähtöä, eli yhteensä 18 edestakaista lähtöä. Matkustajat odottavat jo paljon ennen Suomenlinnan oviaukolla. Heikki kiemurtelee heidän välistään lankkua laskemaan. Ryysis on aikamoinen. Muutama minuutti, niin uudet matkustajat tulevat jo sisään. Yksi auto hiipii hitaasti kohti lauttaa. Kaksi nuorta kiinalaista tyttöä ei havaitse sitä. Tom astuu heidän eteensä estääkseen heidän auton alle kävelynsä. Kyllä tässä saa olla onnellinen, että mitään ei ole vielä tapahtunut, Tom huokaisee. Monet matkustajat rynnivät kaaoksessa sinne tänne, joten Tom ja Heikki saavat olla koko ajan lastauksen ja purun aikana silmä tarkkana. Kesän koittaessa tämä suorastaan vilisee pieniä naskaleita, niin silloin sitä vahtimista vasta on, Heikki puolestaan tuumii. Suomenlinnan lautan lastauksessa voi olla parin - kolmen minuutin jousto, mutta sitten kyllä on lähdettävä jo liikkeelle. Harva huomaa kiittää liikenteen hyvästä sujumisesta ja matkustajien turvallisuudesta huolehtimisesta lautan miehistöä, mutta sen kyllä kaikki aina huomaavat, jos lautta ei ole aikataulussa laiturissa. Tom ja Heikki seuraavat silmä tarkkana lauttaan tulevia uusia matkustajia. He tekevät yleiskatsauksen, että kaikki sujuu hyvin, laskeva matkustajat ja laittavat autojen renkaiden alle kiinnikkeet sekä rahastavat autot tarvittaessa. Tämän lisäksi matkustajien perään katsominen jatkuu koko lauttamatkan ajan. 16

17 Kerran merimies, aina merimies Teksti: Essi Voutilainen Merimies-Unionin toimistotyön konkari Mervi Halonen siirtyi nauttimaan ansaittua eläkettä 6. kesäkuuta. Hän aloitti Unionin palveluksessa vuoden 2001 tammikuussa Helsingin Uudenmaankadun toimistolla. Tulin ensin lyhyelle pestille puhelinvaihteeseen. Seuraava jobi oli edunvalvontaosaston sihteerinä, sitten jäsenrekisterin hoitajana ja näissä hommissa olen hyppinyt edes takaisin aina tarpeen mukaan. Tällä hetkellä Mervi vastailee puhelinvaihteeseen, pyörittelee mökkien varausjärjestelmää, avustaa jäsenrekisteriä ja sen sellaista siistiä sisätyötä. Pitkä työelämän kokemus takanaan Mervillä on pitkä työhistoria takanaan ja työelämän kokemusta on ehtinyt kertyä muistakin tehtävistä. Jo kouluaikanaan 60-luvulla hän jakoi esimerkiksi aamulehtiä. Koulun jälkeen oli vuorossa kansainvälinen jakso: Gotlannin kautta Pariisiin ja sittemmin Nizzaan. Kotimaahan palattua ajauduin sitten matkatoimistoon ja siitä tulikin 20 vuotta kestänyt kakku. Jossain välissä elämään astui aviomiehen hahmossa merimies ja Seitsemät Meret (joiden kastettu tytär muuten olen) tulivat tutuiksi. Ensin matkustajana, sitten jo pölykalleksi ylennettynä seilorina. 90-luvun laman aikana työttömyyskin tuli taloon. Välillä oli lyhyitä työsuhteita mm. eri kirjastoissa ja edesmenneessä Kiinteistötyöntekijäin Liitossa olin vuoden verran. Kaikissa elämänsä aikaisemmissa vaiheissa Mervi on ollut ay-aktiivi ja hoitanut eritasoisia luottamustehtäviä niin, ettei vapaa-ajan ongelmia ole koskaan ollut. Oli upeaa, kun täällä Unionissa kaksi elämän tärkeää tasoa kohtasi ja harrastuksesta alettiin maksaa palkkaa! Sitä paitsi: kerran merimies, aina merimies. Jäsenistön kanssa olen kokenut yhteenkuuluvuutta, solidaarisuutta ja myötäeloa. Olen myös nauttinut toimiston reippaasta, osin rouheisestakin ilmapiiristä ja ihaillut asialleen vihkiytyneitä työtovereita. Työantajana Suomen Merimies-Unioni on ollut reilu ja huolehtiva ja vaikkei niin saisikaan sanoa: hauskaakin on ollut! Kaiken kaikkiaan Mervi jää eläkkeelle vapautuneella mielellä. Työllä on ollut keskeinen osa ja merkitys hänen elämässä. Tunteet ovat haikeat luopuessa työstä, vaikkakin luopuminen ja tilan antaminen toisille kuuluu elämään ja on osa omaa oppimista. Työelämästä poisjääminen tuntuu ristiriitaiselta. Toisaalla painavat iän tuomat sairaudet ja väsymys, toisaalla edessä on jotain varsin tuntematonta, ehkä tyhjääkin... Luotan silti siihen, että ensimmäisen vapauden aiheuttaman shokin jälkeen avautuu seesteinen vanhuus, Mervi kuvailee. 17

18 SATAMA-ALAN osasto Satama-alan osasto on yksi valtakunnallisista ammattiosastoista. Nimensä mukaisesti osastoon ovat järjestäytyneet satamissa aluspalveluammateissa työskentelevät henkilöt. Aluspalveluihin kuuluvat laivojen kiinnitykset, siirrot ja irrotukset sekä muut laivojen tarvitsemat palvelut satamassaoloaikana. Teksti: Markku Lauriala Kuvat: Tuula Ylisuutari, markku Laurila ammattiosastot 90 prosenttia osaston jäsenistä toimii tällä hetkellä satamavalvojan nimikkeellä. Satama-alan osastoon kuuluu jäseniä lähes kaikista merisatamista aina Haminasta Kemiin saakka. Osaston kotipaikka on Helsinki ja lähes kaikki kokoukset pidetään siellä. Satama-alan jäsenistö kuuluu kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen sekä kunnallisen teknisten sopimuksen piiriin. Sopimusalan pääsopijajärjestö on JHL. Järjestöjen välillä on sovittu, että Merimies-Unionilla on pääsopimukseen esitysoikeus ja paikallisella tasolla valitut luottamusmiehet hoitavat oman jäsenkuntansa edunvalvonnan. Tämän ammatti-alan pääluottamusmiehenä toimii osaston puheenjohtaja. Satama-alan erityispiirteistä johtuen jäsenten edunvalvonta hoidetaan hieman poikkeavalla tavalla suhteessa muihin osastoihin. Osastolla on vahva rooli jäsenten edunvalvonnassa ja lähes joka kokouksessa käsitellään jotain työehtosopimuksen tai työsuhteiden ehtojen tulkintaan liittyvää asiaa. Kokous arvioi sitten asian ja vie sen tarvittaessa Merimies-Unionin edunvalvontaosastolle jatkotoimenpiteitä varten. Osastoon otetaan paljon yhteyttä lähes kaikista työhön liittyvistä asioista. Palkanlaskenta tuottaa eniten päänvaivaa johtuen lukuisista lisistä, jotka ovat olennainen osa kokonaispalkkaa. Merimies-Unioni on ajanut muutamia jäsenkuntamme palkkasaatavia menestyksekkäästi maksuun. Vaikka kuntaalaa pidetään luotettavana sopijaosapuolena, niin sieltä löytyy samanlaisia virheitä kuin muiltakin työehtosopimusaloilta. On kuitenkin syytä muistuttaa jäseniä siitä, että jotkut asiat ovat sopimuksenvaraisia ja jotkut eivät. On asioita, jotka ovat isännän valtaa ja joille ammattiliitto tai luottamusmies eivät voi mitään. Satama-alan osasto on SMU:n kautta jäsenenä European Boatmen s Association (EBA) -järjestössä. EBA:n tavoitteena on sääntöjen mukaan kehittää satamavalvojien ammatillisia valmiuksia, parantaa sosiaalista asemaa, lisätä solidaarisuutta jäsenmaiden välillä ja estää työvoiman polkumyynti satamasektorilla. EBA toimi hyvin aktiivisesti taannoisten satamapalveludirektiivien kaatamisessa. Samalla järjestössä valmistui paketti satamahenkilöstön vähimmäispätevyysvaatimuksiksi. Tämä koulutuspaketti oli sittemmin Satakunnan ammattikorkeakoulun (merikoulu) Rauman yksikön kurssitarjonnassa. Tästä kansainvälisestä yhteydestä on ollut ammattialallemme kiistaton etu. Osasto järjestää kevät- ja syyskokouksia, jotka ovat kaikille avoimia kokouksia. Kokouksista ilmoitetaan Merimies-lehdessä ja osaston kotisivuilla. Varmistaakseen toiminnassaan jäsenten äänten kuulumisen, osaston puheenjohtaja/ pääluottamusmies ja liiton toimitsija tekevät pyydettäessä satamakäyntejä. Tilaisuuksissa kerrotaan liiton ja ammattialan ajankohtaisista asioista sekä kansainvälisistä asioista. Vuorovaikutteisesti jäsenten mielipiteet sekä ehdotukset kirjataan ja niistä saattaa syntyä myöhemmin vaikka esitys seuraavalle TES-kierrokselle, joten äänensä saa kyllä kuuluviin. Satama-alan osasto tukee, neuvoo ja opastaa jäsenten omaehtoista virkistystoimintaa. Osasto on luovuttanut varsinaisen toiminnan järjestämisen alan ammattilaisille ja keskittyy jäsenten työelämää koskevien asioiden parantamiseen. Osaston toiminnasta kerrotaan myös kotisivuilla: > ammattiosastot > Satama-alan osasto. Sieltä löytyy myös muutama mielenkiintoinen linkki. 18 YHTEYSHENKILÖT: Satama-alan osaston puheenjohtaja Markku Lauriala, puh Satama-alan osaston sihteeri Stig-Göran Berglund, puh

19 Koonnut: Juhani Artto maailman meriltä Meriliikenteen ilmanpäästöt saatava kuriin Merenkulku kuuluu niihin harvoihin aloihin, joihin ei sovelleta saastuttaja maksaa -periaatetta. Meriliikenteen päästöjä ei säännellä myöskään Kioton pöytäkirjalla, joka on keskeinen kansainvälinen asiakirja toiminnassa ilmastonmuutosta vastaan. Niinpä meriliikenteen kasvihuonepäästöjen ennustetaan kasvavan yli 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Ennuste perustuu Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) tekemään selvitykseen. Tällä hetkellä merenkulun osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on neljä prosenttia. Hiilidioksidi on ilmastonmuutosta ruokkivista kasvihuonekaasuista tärkein. Tiedemiesten suuri enemmistö on päätynyt siihen, että kasvihuonekaasujen päästöjä on merkittävästi vähennettävä, jotta ilmakehän lämpeneminen kyetään rajoittamaan kahteen asteeseen. Vähennystavoitteen saavuttaminen vaatii kaikkien alojen saamista mukaan kasvihuonekaasujen vähennystalkoisiin. Euroopan parlamentti pitää ilmastonmuutoksen hillitsemistä meripolitiikan suurimpana haasteena. Bahama ratifioi merityösopimuksen Bahama on kolmantena valtiona ratifioinut helmikuussa 2006 Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa hyväksytyn merityötä koskevan yleissopimuksen (Maritime labour convention). Sitä ennen sopimuksen olivat ratifioineet länsiafrikkalainen Liberia ja Tyynenmeren saarivaltio Marshallinsaaret. Kaikissa kolmessa maassa toimii mittava mukavuuslippulaivarekisteri. Sopimus tulee voimaan, kun vähintään 30 ILO:n jäsenvaltiota, jotka edustavat vähintään 30 prosenttia maailman bruttorekisteritonnistosta, on ratifioinut sopimuksen. Alunperin asiantuntijat arvioivat, että sopimus tulee voimaan vuonna Sopimuksen voimaantulo antaa kansainväliselle yhteisölle tämänhetkistä tehokkaammat keinot valvoa merimiesten oikeuksien toteutumista. Suomessa ratifiointia on valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön elokuussa 2007 nimittämä työryhmä. Sen toimikausi päättyy kesäkuun 2008 lopussa. Työryhmä selvittää, mitä säädöksiään Suomen on muutettava, jotta Suomi voi ratifioida sopimuksen. Kiinasta pääosa tuoteväärennöksistä EU:n tulliviranomaiset käryttivät viime vuonna yritystä tuoda EU-alueelle tuoteväärennöksiä. Tapausten määrä kasvoi edellisestä vuodesta kuudenneksella. Lähes 60 prosenttia kärytetyistä tuotteista oli peräisin Kiinasta. Eniten kiinni saatuja tuoteväärennöksiä kuljetettiin meritse, mutta suurin määrä kärytapauksia sattui lento- ja postiliikenteessä. Maantiekuljetuksissa tapausten määrä kansainvälisillä rajoilla harppasi ylöspäin. Savukkeiden osuus tuoteväärennöksistä oli 35 prosenttia, vaatteiden 22 prosenttia. Yrityksiä tuoda EU-alueelle väärennettyjä lääkkeitä paljastui 51 prosenttia enemmän kuin vuonna Lääkeväärennösten lähetysmaiden listan kärjessä olivat Sveitsi 40 prosentin ja Intia 35 prosentin osuudella. Väärennettyjä kosmetiikka- ja hoitotuotteita EU:n tulliviranomaiset käryttivät lähes kolme kertaa useammin kuin vuonna Suurimpia lähetysmaita olivat Georgia ja Turkki. Vaikka kärytapausten määrä kasvoi, kiinni napattujen väärien tuotteiden määrä laski huomattavasti. EU:n vero- ja tullikomissaari László Kovács arvelee väärennettyjen tuotteiden tuonnin vaikeutuneen ennen muuta viranomaisten ja teollisuuden yhteistyön paranemisen ansiosta. Hän kuitenkin korostaa, että tuoteväärennökset yhä uhkaavat vahingoittaa terveyttä, turvallisuutta ja taloutta. Finns på svenska på Sjömans-Unionens hemsida! > på svenska Tekstit: Saana Lamminsivu Selvitysmies Hirvelä esittää Merenkulkulaitoksen sisäisestä tuotannosta yhtä valtion yhtiötä Liikenne- ja viestintäministeriön asettama selvitysmies Jukka Hirvelä esittää, että paras vaihtoehto eriyttää Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto on siirtää se kokonaisuutena yhdeksi valtion yhtiöksi. Näin varmistetaan tärkein, eli meriliikenteen palvelujen laatu ja saatavuus muutoksessa. Hirvelän mukaan osina eriyttäminen olisi suuri riski palvelujen saatavuuden ja laadun, henkilöstöpolitiikan sekä tuottavuudenkin suhteen. Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto muodostettiin vuoden 2005 alussa. Suomen nykyiseen hallitusohjelmaan on tehty kirjaus, jossa todetaan että sisäinen tuotanto eriytetään tilaajaviranomaisesta. Selvitystä varten Hirvelä haastatteli niin johdon, sidosryhmien kuin henkilöstönkin edustajia. ärhäkkä! Vai suomalainen merimies muka kallis? Valtion hallinnossa on viimeinen hetki laittaa toimeksi ja merenkulun tukipaketit kuntoon! On suorastaan häpeällistä, että viime vuoden viennistä ainoastaan 17,5 prosenttia kulki Suomen lipun alla olevilla aluksilla, kun samanaikaisesti maamme vienti ja tuonti teki uuden ennätyksen: 100 miljoonan tonnin raja ylittyi. Suomen lipun alla olevan kauppalaivaston koon pienuuteen eivät ole syypäitä kotimaiset merimiehet ja korkea palkkataso. Mutta aina, jos pitää etsiä syyllinen, on varustajien hyvä osoittaa sormella kallista miehistöä, vaikka esimerkiksi lastilaivoilla palkkakustannusten osuus on vain 2 10 prosenttia kokonaiskuluista. On enemmän kuin toivottavaa, että Suomen liputettaisiin uusia aluksia, mutta tätä ei saa tehdä suomalaisen merimiehen kustannuksella. Maastamme ei saa muodostua uutta mukavuuslippua, jossa miehistön palkkoihin vetoamalla yritetään saada säästöjä aikaan ja tämä kaikki, kun varustamot tekevät reilusti positiivisia tuloksia. Kvartaalitaloudessa hyvä tulos ei ole vielä riittävä, mutta onko kukaan pohtinut ja laskenut, että ainainen potenssiin korottaminen on yksinkertaisesti mahdotonta, eli tulos ei voi ikuisesti tuplaantua. Niin, ja merimiehistäkin alkaa on jo todellista pulaa. Koneisiin, täkille ja stujuiksi porukkaa suorastaan jo huudetaan. Ollaanko varustamoissa valmiita maksamaan riittävästi, että merille saadaan uutta miehistöä maihin jäämisen sijaan. Kansanviisaushan on, että hyvä palkka - ja kello kauas kantaa. 19

20 Lohdutonta kuultavaa Ja niin koitti jälleen kesä eikä kesää ilman Varustamoliikelaitoksen henkilökuntaan kohdistuvia uhkauksia. Lomauttamiskierre alkoi viime suvena ja taantumismerkkien sijaan luvut näyttävät vuosi vuodelta vain kasvavan. Tällä hetkellä lomautusuhkan alla on 114 merihenkilöstön työntekijää: viidennes liikelaitoksen meripuolella työskentelevistä! Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Ennakkoilmoitus lomautuksista saapui huhtikuun lopussa, eli vain pari kuukautta työehtosopimuskierroksen jälkeen. Porukka on aivan hajalla epätietoisuudesta ja jatkuvista uhkauksista varustamon puolelta, täkkäri, eli kansimies Reijo Koikkalainen toteaa. Jäänmurtaja ei liiku hengen voimalla vaan osaavan miehistön Kaikkia jäänmurtajia ei tulla saamaan enää liikenteeseen pahana jäätalvena, mikäli Varustamoliikelaitos Finstaship lomauttaa suunnittelemansa henkilöstömäärän. Jäänmurtaja ei liiku hengen voimalla, vaan osaavan miehistön. Mutta jos ei ole miehistöä, niin rannassa ollaan ja kauan. Sesonkityönteko jäänmurtajilla on toimimaton yhtälö ja suoranainen turvallisuusriski kauppalaivojen kuljetukselle. Jo pelkästään kannella menee vuosia, että oppii nämä kaikki jäänmurtajien asiat, jossa on omat kuvionsa esimerkiksi hinausvintturin kanssa, kansimies Mauri Lindgren laskee. Jäänmurtajan puikkoihin ei siis hypätä aivan kylmiltään. On eri asia ajaa laivaa, kuin hinata tai avustaa sitä jäissä. Onkohan varustamon päässä siis mietitty, mistä sitä uutta porukkaa aiotaan yht äkkiä hankkia, jos vanhat osaajat ovat lomautettuja? Sesonkityöntekijä talvimerenkulussa on toimimaton yhtälö Varustamoliikelaitoksen lomautusuutiset eivät varmasti kohota varustamon imagoa hyvänä työnantajana. Perinteisillä jäänmurtajilla työskentelevien keski-ikä on 47,7 vuotta. Kymmenen vuotta huristaa nopeasti, eli tuolloin suurin osa merihenkilöstöstä jää eläkkeelle ellei yhtiö ole lomauttanut koko henkilökuntaansa ennen sitä. On myös fakta, että Suomen kovat jäätalvet eivät lopu henkilöstön eläköitymiseen. Lohdutonta kuultavaa, toteaa myös jäänmurtajien nuorikko, konemies Eero Hietalahti yt-neuvotteluiden ennakkoilmoituksesta. Hietalahden ja täkkärienkin mukaan aluksille on vaikea saada uusia nuoria töihin vuosittain toistuvien ytuutisten myötä. Nuoret hakeutuvat varmasti mieluummin esimerkiksi kauppalaivoihin töihin kuin Varustamoliikelaitokseen varsinkin kun monessa varustamossa on työvoimapulaa ja tarjolla turvatumpi työsuhde. Vain hullu hakee tänne töihin, täkkärit toteavat. Sesonkityönteko jäänmurtajalla on siis toimimaton yhtälö ja suoranainen turvallisuusriski kauppalaivojen kuljetuksille. Tämän vuoksi talvimerenkulun osaaminen on pidettävä omissa käsissä ja ammatin tulevaisuudesta sekä jatkuvuudesta on kannettava huolta. Tutkimus: Maan hallituksen pitää puuttua valtionyhtiöiden ratkaisuihin Jäänmurtajat ovat kaiken lisäksi valtion omistamia aluksia. Vast ikään valmistunut Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto tutkimus toi esille, että 77 prosenttia suomalaisista katsoo, että maan hallituksen pitäisi puuttua valtion yhtiöiden ratkaisuihin. Varustamoliikelaitos puolestaan on valtion omistama liikelaitos. Tutkimuksen mukaan kansalaiset odottavat, että maan hallituksen pitää omistajapolitiikkaa toteuttaessaan vaikuttaa siihen, että yritysten ratkaisuissa otetaan ensisijaisesti huomioon inhimilliset tekijät ja vasta tämän jälkeen hyvä tulos ja kannattavuus. Nämä asiat tuntuvat unohtuneen Varustamoliikelaitoksessa tykkänään. Vaikka viime vuoden jäänmurrossa tehtiin positiivinen tulos, ei se tunnu vielä riittävän. Monopoliasemassa olevassa yhtiössä tuntuu olevan pakkomielle päästä työntekijöistään eroon, siltä työntekijöistä ainakin tuntuu. 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY Muista allekirjoittaa jäseneksiliittymislomake heti työsuhteen alussa! Suomen Merimies-Unioni SMU ry perustettiin vuonna 1916. Unionin jäsenet työskentelevät

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Loppuraportti OPET-projekti

Loppuraportti OPET-projekti Loppuraportti OPET-projekti HENKILÖTIEDOT Johanna Jussila Omnia, Lakelan toimipiste Tel: 046-8515142 email: johanna.jussila(a)omnia.fi TYÖYKSIKKÖ Hotelli Libyan Princess Main Street, Paleochora 73001,

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Luottamusmiesten määrä

Luottamusmiesten määrä Vaaliohjeet 20.2.2015 1(3) Luottamusmiesten määrä Kirkon luottamusmiessopimuksen (jäljempänä lmsopimus) mukaan Kirkon alat ry:llä on oikeus valita: yksi luottamusmies, jos seurakunnan palveluksessa on

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Työssäoppimassa Hollannissa 2.3. 29.3.2015 Kirjoittaja: Minna Nybacka-Rukanen, puutarha-alan aikuisopiskelija, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto,

Työssäoppimassa Hollannissa 2.3. 29.3.2015 Kirjoittaja: Minna Nybacka-Rukanen, puutarha-alan aikuisopiskelija, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Työssäoppimassa Hollannissa 2.3. 29.3.2015 Kirjoittaja: Minna Nybacka-Rukanen, puutarha-alan aikuisopiskelija, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäen toimipiste Työssäoppimispaikkani sijaitsi

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot