POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTO 120 OV Sisustusalan koulutusohjelma/osaamisala, Sisustaja Hyväksytty 13/08/2009 Voimassa alkaen Kehitysjohtajan päätös 3 (asnro 56/500/2009) Hallintosääntö , 10 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

2 2 1. VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT JATKO-OPINTOKELPOISUUS PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteisessä osassa 3. PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄSTÄ NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMINEN NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTÖTUTKINNOSSA TODISTUKSET NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI SISUSTUSALAN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA, SISUSTAJA Sisärakennustyöt Sisustustyöt Maalaus- ja päällystystyöt Kalusterakentaminen Sisustusverhoilu Verhojen ja varjostimien valmistaminen.35

3 Huonekalujen kunnostaminen MUUT VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Lukio-opinnot OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEISESSA KOULUTUKSESSA PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Äidinkieli, 4 ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 ov Vieras kieli, englanti, 2 ov Matematiikka, 3 ov Fysiikka ja kemia, 2 ov Yhteiskunta-, yritys ja työelämätieto, 1 ov Liikunta, 1 ov Terveystieto, 1 ov Taide ja kulttuuri, 1 ov VALINNAISET TUTKINNON OSAT Ympäristötieto,1 ov Tieto ja viestintätekniikka, 4 ov Yritystoiminta, 4 ov VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA...69 Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteisessä osassa 8. MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA...69

4 Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteisessä osassa 4 9. LIITEOSA VERHOILU- JA SISUSTUSALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT...73

5 JOHDANTO 5 Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet että näyttötutkinnon perusteet, ja siksi perusteiden käsitteistöä on yhtenäistetty. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä. Luku 1 ja luku 4 sekä luvusta 9 ammattialan kuvaus ja arvoperusta ovat yhteisiä. Luvut 2, 5, 6, 7 ja 8 koskevat vain opetussuunnitelmaperusteista koulutusta ja luku 3 vain näyttötutkintona suoritettavia perustutkintoja. Käsite tutkinnon osa vastaa aiempaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen käsitettä opintokokonaisuus. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien tai osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen / pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, -välineiden, -menetelmien ja materiaalien sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana.

6 1. VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon tavoitteet Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon suorittaneen on osattava soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja muuttuvissa työelämän tilanteissa. Hänen on ymmärrettävä kokonaisen työprosessin muodostuminen ja kyettävä näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia sekä ottamaan omassa työssään huomioon myös lähialojen tehtäviä. Verhoilu- ja sisustustyö edellyttävät hyvää muoto- ja tyylitajua sekä hahmotuskykyä ja värisilmää. Alan ammateissa vaaditaan oma-aloitteisuutta, yhteistyökykyä ja yrittämisen halua. Ammattilaisen on myös otettava huomioon alan ympäristönäkökohdat ja kansainvälistymisen mukanaan tuomat uudet haasteet. Sisustaja on ammattilainen, joka tuntee ja kykenee osallistumaan laaja-alaisesti sisustusalan työtehtäviin, kuten verhoilualan, maalausalan, puu-sepänalan ja rakennusalan sisätöihin. Hän pystyy toimimaan yhteistyössä asiakkaan, sisustusarkkitehtien ja sisustussuunnittelijoiden kanssa sekä muiden projektissa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Hän tuntee sekä suunnittelutyön että toteutuksen tarpeet verhoilu-, maalaus- ja rakennussisätöiden sekä puusepäntöiden osalta. Hän osaa laatia sisustusarkkitehtien suunnitelmien pohjalta koko työkentän kattavat työselitykset ja työkuvaukset työntekijöille, ja hänellä on hyvät yhteydet sisustukseen liittyvien ammattialojen työntekijöihin, tavarantoimittajiin ja tukkuliikkeisiin. Sisustaja kykenee työskentelemään useiden ammattialojen työtehtävissä. Häneltä edellytetään hyvää muototajua ja hahmottamiskykyä. Hänen on usein kyettävä pelkän lopputuloksen kuvauksen perusteella valitsemaan työhön tarvittavat materiaalit ja kohteeseen soveltuvat työtavat. Hänen on tunnettava hyvin tyylisuuntaukset antiikista nykyaikaan, ja hänellä tulee olla tietoa värien käytöstä ja materiaalien ominaisuuksista. Sisustaja tuntee käyttämiensä materiaalien päästöluokitukset sekä kestävyys- ja muut ominaisuudet. Hän tietää käyttökohteen mukaiset paloturvallisuuden asettamat vaatimukset ja osaa ottaa huomioon rakennuksen lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkötekniikkaan liittyvät vaatimukset sekä sisäilman puhtauteen vaikuttavat tekijät, kuten materiaaleista mahdollisesti vapautuvat haitalliset aineet ja pölyt. Perinteisiä sisustajan töitä ovat esimerkiksi kevyiden väliseinien rakentaminen, huonekalujen pintakäsittely sekä suoja- ja uudelleenverhoilu, matto-asennukset, sisustustekstiilien valmistus ja asennus, pienimuotoiset puusepäntyöt, kalusteiden ja varusteiden asennus, taulujen ripustaminen, veistosten ja koriste-esineiden sijoittelu. Sisustaja osaa maalata erilaisia sisätilojen pintoja myös erikoistekniikoilla, tapetoida sekä laatoittaa. Sisustajan on osattava tehdä työnsä viimeistellysti, taloudellisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L 630/98 5 ).

7 7 1.2 Verhoilu ja sisustusalan perustutkinnon muodostuminen VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTO, 120 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTO NÄYTTÖTUTKINNOSSA 4. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov 4. Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäytetyö vähintään 2 ov 4.2 Sisustusalan koulutusohjelma, sisustaja 4.2 Sisustusalan osaamisala, sisustaja Sisärakennustyöt, 15 ov ja Sisustustyöt, 15 ov ja Maalaus- ja päällystystyöt, 20 ov ja Kalusterakentaminen, 15 ov ja Sisustusverhoilu, 15 ov Verhojen ja varjostimien valmistaminen 5 ov Huonekalujen kunnostaminen, 5 ov Sisärakennustyöt ja Sisustustyöt ja Maalaus- ja päällystystyöt ja Kalusterakentaminen ja Sisustusverhoilu4.2.7 Verhojen ja varjostimien valmistaminen 5 ov Huonekalujen kunnostaminen, 5 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa opetuksessa, Lukio-opinnot 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov 5.1 Pakolliset Pakolliset Valinnaiset tutkinnon osat Äidinkieli 4 ov Toinen 1 ov 0-4 ov kotimainen kieli Toinen 1 ov kotimainen kieli, ruotsi Toinen kotimainen kieli, suomi 2 ov Vieras kieli 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja 2 ov 0-4 kemia Yhteiskunta-, 1 ov 0-4 yritys- ja työelämätieto Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov 0-4

8 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat Ympäristötieto Tieto- ja 0 4 viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien 0 4 tuntemus Psykologia Yritystoiminta ov 4 ov 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon muodostuminen - kaaviossa. voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja jopa suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta.

9 9 1.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 1 Oppiminen ja ongelmanratkaisu 2 Vuorovaikutus ja yhteistyö 3 Ammattietiikka 4 Terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5 Aloitekyky ja yrittäjyys 6 Kestävä kehitys 7 Estetiikka 8 Viestintä ja mediaosaaminen 9 Matematiikka ja luonnontieteet 10 Teknologia ja tietotekniikka 11 Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka

10 10 tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasaarvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.

11 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatkoopintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. 2. PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteisessä osassa 3. PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 3.1 Yleistä näyttötutkintojärjestelmästä Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa valmistua myös uuteen ammattiin. Näyttötutkinnossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajataho, työntekijätaho ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä tutkintorakennetta kehitettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa, tutkintotilaisuuksia suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tutkintosuorituksia arvioitaessa. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia. 3.2 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 3.3 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 3.4 Näyttötutkinnon perusteet

12 Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. 12 Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan vähintään pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 3.5 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen. 3.6 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta.

13 Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. 13 Arvioinnin oikaisu Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan vähintään tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 3.7 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 3.8 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Oppisopimuskoulutuksessa ja opiskelijahuollossa noudatetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lainsäädäntöä.

14 14 4. VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Sisustusalan koulutusohjelma/osaamisala, sisustaja Sisärakennustyöt 15 ov. Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa purkaa kalustoja ja kevyitä väliseiniä rakentaa levymateriaaleista puurunkoisia väliseiniä rakentaa esimerkiksi putkistojen suojaksi tehtäviä koteloja suorittaa seinä- ja kattopintojen panelointeja asentaa väliovia ohjeiden mukaan suorittaa huonetiloissa tehtäviä karmi- ja kulmalistoituksia suorittaa kiviainesrakenteissa olevien kolojen ja pienten aukkojen korjaukset tehdä edellä mainitut työt suunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti sekä arvioida tarvittavien ja laskea töissä materiaalien menekkiä. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K5 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn laadun varmistaminen Oman työn arviointi tai tutkinnon suorittaja tekee työselostuksen mukaisia sisärakennustöitä, mutta tarvitsee ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen työvaiheiden jälkeinen laatu edellyttää korkeintaan vähäisiä korjauksia ennen seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti ohjattuna etenee työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella työvaiheiden jälkeinen laatu poikkeaa ohjeista, mutta se ei aiheuta korjauksia ennen seuraavaa työvaihetta arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti etenee työssään itsenäisesti ohjeiden, suunnitelmien ja piirustusten mukaisesti työvaiheiden jälkeinen laatu on ohjeen mukaista arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa

15 työsuoritusta tarvittaessa 15 Aloitekyky ja yrittäjyys Matemaattiset taidot asennoituu työhönsä siten, että ei aiheuta yritykselle taloudellista vahinkoa arvioi riittävällä tarkkuudella työhönsä tarvittavan materiaalimäärän. toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia laskee lähes oikein työhönsä tarvittavan materiaalimäärän. on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi laskee oikein työhönsä tarvittavan materiaalimäärän ja työhön kuluvan ajan. Arvioinnin kohde 2 Työmenetelmien, välineiden ja - materiaalien hallinta Purkutyöt Väliseinätyöt Koteloiden rakentaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K5 tai tutkinnon suorittaja käyttää saamansa ohjauksen jälkeen turvallisesti tavallisimpia purkutyömenetelmiä, kuten moukarointia, kankeamista ja paloittelua kiinnittää koolingit riittävällä tarkkuudella ja kestävyydellä sekä suorittaa levytystyön pintakäsittelyvalmiute en rakentaa esim. putkistojen suojakoteloita työparina tai muutoin opastettuna käyttää tarkoituksenmukaisesti työmenetelmiä ja - välineitä kiinnittää seinärakenteet mittatarkasti ja yleisten laatuvaatimusten mukaisesti siten, että valmis työ ei edellytä ennen pintakäsittelyä tehtäviä paikkauksia noudattaa rakennepiirustuksia ja annettuja työohjeita sekä käyttää tarkoituksenmukaisia kiinnitys- ja liitostapoja käyttää työmenetelmiä taloudellisesti ottaen huomioon purettavan materiaalin hävittämis- ja uusiokäyttömahdolli suudet suorittaa seinärakennustyöt itsenäisesti ottaen omaaloitteisesti huomioon tarvittavat liikkumavarat ja saumauskäsittelyist ä johtuvat vaatimukset suunnittelee tarvittavat kiinnitysja tukirakenteet tarkoituksenmukais esti Panelointi ja listoittaminen paloittelee ja kiinnittää puupaneeleita ja listoittaa huonetilan ohjeiden mukaan paneloi ja listoittaa riittävällä tarkkuudella itsenäisesti suorittaa työt tarkasti ja huolellisesti välttäen turhien hukkapalojen

16 muodostumista 16 Ovien asentaminen Kiviainesrakenteid en korjaukset Työvälineiden käyttö Työvälineiden hoito asentaa väliovia opastettuna rakentaa tarvittavat muotti- ja tukirakenteet ohjauksen avulla sekä valmistaa paikkausmateriaalit ohjeiden mukaisesti käyttää ohjauksen jälkeen työvälineitä ja koneita niin, ettei aiheuta käytöllä vaaraa itselleen, lopputulokselle tai ympäristölle hoitaa työvälineitä tai koneita vähäisen ohjauksen avulla. asentaa väliovia itsenäisesti siten, että mahdolliset suoruuspoikkeamat ovat melko helposti korjattavissa täyttää koloja ja reikiä valamalla, paikkarappauksella tai muurauksella ohjeiden mukaisesti käyttää keskeisimpiä puuntyöstökoneita ja käsityökaluja siten, että niillä voidaan saavuttaa ohjeiden mukainen lopputulos hoitaa työvälineitä ja koneita ennakkoohjeiden mukaisesti. asentaa väliovia järjestelmällisesti ja huolellisesti siten, että mahdolliset suoruuspoikkeamat eivät ylitä hyväksyttävissä olevia toleransseja suorittaa korjaustyöt itsenäisesti käyttää työvälineitä varmasti ja tehokkaasti hoitaa työvälineitä ja koneita itsenäisesti ja palauttaa ne käytön jälkeen omatoimisesti niille kuuluville paikoille. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Kaluste- ja rakennuspiirustust en tulkinta Materiaalituntemus Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K5 tai tutkinnon suorittaja tuntee rakennuspiirustusten viivatyypit, aine- ja symbolimerkinnät tunnistaa rakentamisessa yleisimmin käytettävät levy- ja puumateriaalit sekä tietää sementtiperustaisten tuotteiden tärkeimmät tulkitsee oikein mittakaavat ja muut rakennuspiirustusmerkinnät sekä tunnistaa piirustuksista ilmenevät materiaali-rakenne ja kalustemääräykset tietää yleisimpien rakennusmateriaalien perusominaisuudet ja käyttökohteet hyödyntää rakennuspiirustu ksia työtehtävien suunnittelussa ja materiaalimenek in arvioinnissa tietää ympäristön ja käyttöolosuhteid en merkityksen rakennusmateri aalien valinnoille

17 käyttökohteet 17 Kiinnitystarvikkeide n tekee pääosin käyttökelpoisia ehdotuksia eri työvaiheissa tarvittaviksi materiaaleiksi valitsee itsenäisesti lähes oikeat materiaalit eri työvaiheisiin valitsee itsenäisesti oikein eri työvaiheissa tarvittavat materiaalit ja osaa perustella valintansa tunnistaa yleisimmät valitsee kiinnitystarvikkeet valitsee itsenäisesti oikein ja liitostapojen tuntemus ja käyttö Sisärakennustöissä tarvittavien työvälineiden tuntemus ja käyttö sisärakennustöissä tarvittavat kiinnitystarvikkeet ja helat tuntee yleisimmät käsityökalut, koneet ja laitteet. yleisimpien käyttötarkoitusten mukaisesti valitsee kyseessä olevaan työvaiheeseen tarvittavat työvälineet vähäisellä ohjauksella. eri käyttötarkoituksissa käyttämänsä kiinnitystarvikkeet ja liitostavat ja osaa perustella valintansa valitsee itsenäisesti oikein työkokonaisuuden suorittamiseksi tarvittavat työvälineet. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 4. Elinikäisen Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 oppimisen tai tutkinnon suorittaja avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu tunnistaa työvirheet ja niiden syyt Vuorovaikutus ja yhteistyö tunnistaa yleisimmät alalla esiintyvät työvirheet noudattaa sovittuja työaikoja toimii sovittujen ohjeiden mukaisesti yhteistyökykyisenä työryhmän jäsenenä tunnistaa työvirheet ja osaa analysoida virheiden syntyprosessit noudattaa työyhteisön yleisiä käyttäytymissääntö jä ja ilmaisee mielipiteensä selkeästi ja asiallisesti

18 Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky pyrkii tekemään tuottavaa työtä huolehtii työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä ja noudattaa työkohtaisia turvallisuusohjeita käyttää työkoneiden turvalaitteita ohjeiden mukaisesti ja käsittelee raskaita taakkoja turvallisesti. tekee työtä vastuuntuntoisesti käyttää tarvittaessa omaaloitteisesti henkilökohtaisia suojaimia käyttää turvallisia työtapoja ja työasentoja. arvostaa eri alojen ammattiosaamista tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmää räykset ja noudattaa niitä tunnistaa työhönsä liittyvät yleisimmät vaarat ja terveyshaitat sekä osaa torjua ja suojautua niiltä. 18 Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä työselostuksen tai muiden suunnitteluohjeiden mukaisesti työparina sisustustöihin liittyviä rakennustöitä. Työkokonaisuuteen tulee sisältyä ainakin kevyen väliseinän rakentamista ja huonetilan listoittamista. Työtä osoitetaan vähintään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään työprosessin hallinnasta oman työn arviointi työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta vähintään yhden työn osalta työn perustana olevan tiedon hallinnasta kaluste- ja rakennuspiirustusten tulkinta, siltä osin kuin se työtehtävistä ilmenee elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammattietiikka ja terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Sisustustyöt 15 ov. Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa sisustaa monipuolisesti sisätiloja ohjeiden ja piirustusten mukaan tarvittaessa osallistua kohteen suunnitteluun yhteistyössä suunnittelijan ja asiakkaan kanssa. toimia työssään piirustusten, työselitysten ja ohjeiden mukaan selostaa kuvallisesti, kirjallisesti tai suullisesti tehtävän työn toimia asiakaslähtöisesti toteuttaa sisustuskokonaisuuden käyttäen erilaisia työmenetelmiä ja materiaaleja soveltaa ja hyödyntää väri- ja valo-opin teorioita käytännön sisustustehtävissä käyttää ja hyödyntää alan tietotekniikkaa piirtää yksinkertaisia teknisiä piirustuksia käsin sekä tietokoneella cad-ohjelmalla. vertailla ja soveltaa tavallisimpien sisustusmateriaalien, tuotteiden ja työtapojen ominaisuuksia, kuten kustannuksia, laatua, ekologisuutta ja esteettisyyttä sisustustyössä

19 laatia tarjouspyynnön ja tehdä tarjouksen tunnistaa ja selostaa keskeisten sisustustyylien piirteitä tunnistaa ja selostaa eri aikakausien rakennusten piirteitä toimia taloudellisesti ja yleisten työturvallisuusmääräysten mukaan. 19 Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys Sisustustyön suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 tai tutkinnon suorittaja asennoituu työhönsä siten että ei aiheuta yritykselle taloudellista vahinkoa laatii ohjeistetun sisustuskokonaisuuden suunnitelman ryhmän jäsenenä tekee sisustustyön suunnitelman ohjeiden mukaan siten, että suoritettu työ vaatii ehkä korjauksia ja täsmennyksiä tekee sisustustyön toteutuksen ohjeiden mukaan siten, että suoritettu työ vaatii ehkä korjauksia ja täsmennyksiä toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia laatii ohjeistetun sisustuskokonaisuuden suunnitelman tekee sisustustyön suunnitelman ohjeiden mukaan tarpeellisen laatutason säilyttäen, työ vaatii korkeintaan vähäisiä korjauksia tekee sisustustyön toteutuksen ohjeiden mukaan suunnitelmallisesti tarpeellisen laatutason säilyttäen siten, että työ vaatii korkeintaan on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi laatii sisustuskokonaisuuden suunnitelman itsenäisesti tekee sisustustyön suunnitelman ohjeiden mukaan itsenäisesti ja laadukkaasti, osaa omaa tietopohjaansa hyödyntäen ratkoa vastaantulevia ongelmia tekee sisustustyön toteutuksen ohjeiden mukaan suunnitelmallisesti, itsenäisesti ja laadukkaasti, osaa omaa tietopohjaansa Oman työn arviointi arvioi omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa vähäisiä korjauksia arvioi omaa työtään sisustusalalla yleisesti tunnustettujen laatuvaatimusten mukaisesti hyödyntäen ratkoa vastaantulevia ongelmia arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjata työsuoritusta tarvittaessa laatutavoitteiden mukaiseksi

20 Väri- ja valo-opin teorioiden soveltaminen Tarjouspyynnön ja tarjouksen laatiminen käyttää värien ja valaistuksen keinoja sisustustyössään tekee tarjouspyynnön ja tarjouksen vähäisellä ohjauksella. käyttää värien ja valaistuksen keinoja asiakaslähtöisen ja esteettisesti korkeatasoisen sisustustyön saavuttamiseksi tekee tarjouspyynnön ja tarjouksen. käyttää värien ja valaistuksen keinoja monipuolisesti asiakaslähtöisen ja esteettisesti korkeatasoisen sisustustyön saavuttamiseksi tekee tarjouspyynnön ja tarjouksen itsenäisesti ja täsmällisesti. 20 Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 2. Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Työmenetelmien, tai tutkinnon suorittaja -välineiden ja - materiaalien hallinta Työmenetelmien hallinta Työvälineiden tuntemus ja käyttö Materiaalien tuntemus ja käyttö tekee työnsä siten, että työvaiheiden jälkeinen laatu on sellainen, että työtä voidaan jatkaa pienin korjauksin tunnistaa eri työvaiheiden työvälineet, käyttää välineitä niin, ettei aiheuta käytöllä vaaraa itselleen, lopputulokselle tai ympäristölle tunnistaa yleisesti käytettävät sisustusmateriaalit ja niiden ominaisuudet. tekee työnsä siten, että työvaiheiden jälkeisessä laadussa on pientä huomautettavaa, mutta se ei aiheuta korjauksia valitsee sopivan työvälineen kullekin työvaiheelle, käyttää työvälineitä oikein hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi, hoitaa työvälineitä ohjatusti tunnistaa yleisesti käytettävät sisustusmateriaalit ja tietää niiden ominaisuudet sekä asennus- ja työtavat. tekee työnsä siten, että työvaiheiden jälkeiseen laatuun ei ole huomauttamista valitsee oikean työvälineen työhön ja osaa analysoida eri työvälineiden vaikutusta lopputulokseen, hoitaa työvälineitä itsenäisesti valitsee tarkoituksenmukaiset materiaalit sekä työ- ja asennustavat. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Ammatilliset tiedot Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 tai tutkinnon suorittaja tekee hänelle osoitetun ja ohjeistetun sisustustyön käyttää tietojaan sisustustyön tekemiseen soveltaa tietojaan sisustustöissä omaaloitteisesti