POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO 120 OV

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO 120 OV Vaatetuksen koulutusohjelma/osaamisala Vaatetusompelija Hyväksytty xx/xx/2009 Voimassa alkaen Kehitysjohtajan päätös 3 (asnro 56/500/2009) Hallintosääntö , 10 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

2 SISÄLTÖ JOHDANTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon tavoitteet Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon muodostuminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot Jatko-opintokelpoisuus PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA Yleistä näyttötutkintojärjestelmästä Näyttötutkintojen järjestäminen Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon perusteet Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Todistukset Näyttötutkintoon valmistava koulutus AMMATILLISET TUTKINNON OSAT Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon kaikille pakollinen tutkinnon osa Tekstiili- ja vaatetusalan perusosaaminen Vaatetuksen koulutusohjelman/osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Vaatetusompelija Ompelun perusosaaminen Vaateompelu ja asiakaspalvelu Ammatillinen projektityö Sisustusompelija... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

3 Sisustustekstiilien valmistus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Verhojen valmistus ja asennus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Ammatillinen projektityö ja asiakaspalveluvirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Modisti... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Modistityön perusosaaminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Modistityö ja asiakaspalvelu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Modistin projektityö... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Vaatturi... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Ompelun perusosaaminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Vaatturityö ja asiakaspalvelu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Ammatillinen projektityö... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Vaatetuksen koulutusohjelman/osaamisalan valinnaiset tutkinnon osat Kaavoitus ja sarjonta Muotoilu ja valmistus Vaatetusalan erikoismateriaalien työstäminen Tekstiilitekniikan koulutusohjelma/osaamisala, tekstiilinvalmistaja... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Pakolliset tutkinnon osat... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Tekstiilien rakenteet ja laadunhallinta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Tekstiilien valmistusprosessit... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Tekstiilitekniikan koulutusohjelman/osaamisalan valinnaiset, ammatilliset tutkinnon osat Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Kutomisprosessi... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Neuleen valmistusprosessi... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Viimeistysprosessit... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Kuitukankaan valmistusprosessit... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Tekstiilitekniikan erikoisosaaminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Kunnossapito... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.4 Tekstiilihuollon koulutusohjelma, tekstiilihuoltaja... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Pakolliset tutkinnon osat... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Tekstiilihuoltopalvelut... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Vesipesu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Kemiallinen pesu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Tekstiilihuollon koulutusohjelman/osaamisalan valinnaiset, ammatilliset tutkinnon osat Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Mattohuolto... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Sairaalatekstiilien huolto... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Tekstiilien vuokraus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Myymälätoiminnot... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.5 Jalkinealan koulutusohjelma/osaamisala, suutari... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Pakolliset tutkinnon osat... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Jalkinealan perusosaaminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Jalkineiden valmistus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Jalkineiden korjaus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Jalkinealan koulutusohjelman/osaamisalan valinnaiset, ammatilliset tutkinnon osat Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Suunnittelu ja kaavoitus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Nahkatuotteiden valmistus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Ammatillinen projektityö... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

4 Asiakaspalvelu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.6 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Myyntipalvelu Tutkinnon osa muusta koulutusohjelmasta/osaamisalasta Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Ammattitaitoa syventävä ja laajentava tutkinnon osa Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Yrittäjyys Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) Lukio-opinnot Tutkinnon osat Kaikille valinnaisista tutkinnon osista Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista (ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista) Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Opinnäyte ammatillisessa peruskoulutuksessa AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Pakolliset tutkinnon osat Äidinkieli, 4 ov Äidinkieli, suomi... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Äidinkieli, ruotsi... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Äidinkieli, saame... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Äidinkieli, viittomakieli... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla.. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Äidinkieli, suomi toisena kielenä... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Äidinkieli, ruotsi toisena kielenä... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Äidinkieli, suomi viittomakielisille... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Äidinkieli, romani... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Toinen kotimainen kieli... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Toinen kotimainen kieli, suomi, 2 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Vieras kieli... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Vieras kieli, A-kieli, 2 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Vieras kieli, B-kieli, 2 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Matematiikka, 3 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Fysiikka ja kemia, 2 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Liikunta, 1 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

5 5.1.8 Terveystieto, 1 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Taide ja kulttuuri, 1 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Ympäristötieto, 4 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Tieto- ja viestintätekniikka, 4 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Etiikka, 4 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Kulttuurien tuntemus, 4 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Psykologia, 4 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Yritystoiminta, 4 ov... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA LIITEOSA Tekstiili- ja vaatetusalan kuvaus ja arvoperusta Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit

6 6 JOHDANTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet että näyttötutkinnon perusteet, ja siksi perusteiden käsitteistöä on yhtenäistetty. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä, ja tutkinnon perusteet -asiakirjan sähköisessä muodossa on tarvittaessa erotettavissa ammatillista peruskoulutusta (opetussuunnitelmaperusteista koulutusta) ja näyttötutkintoperusteista koulutusta koskevat osat. Luku 1 ja luku 4 sekä luvusta 9 ammattialan kuvaus ja arvoperusta ovat yhteisiä. Luvut 2, 5, 6, 7 ja 8 koskevat vain ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavia perustutkintoja ja luku 3 vain näyttötutkintona suoritettavia perustutkintoja. Tutkinnon osa -käsite vastaa aiempaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen käsitettä opintokokonaisuus. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien tai osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen/pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, -välineiden, -menetelmien ja materiaalien sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. Ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjä hyväksyy ammatillista peruskoulutusta varten opetussuunnitelman. Järjestettäessä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti.

7 1 TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon tavoitteet Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä jatko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Alan ammattilainen on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja ottamaan työssään huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät. Tekstiili- ja vaatetusalan ammattilaisella on loogista ajattelu- ja hahmottamiskykyä, hän on kädentaitojen moniosaaja, joka ymmärtää ja osaa muodonhallinnan. Tekstiili- ja vaatetusalalla työskenteleviltä vaaditaan tietotekniikan taitoja, yrittäjämäistä asennetta, markkinoinnin perusteiden hallintaa sekä taitoa toimia vuorovaikutuksessa myös ulkomaisten yhteistyöyritysten kanssa. Vaatetuksen koulutusohjelma, vaatetusompelija, sisustusompelija, modisti, vaatturi Vaatetusompelija hallitsee sekä teollisen että ateljeetyyppisen vaatteiden suunnittelu- ja valmistusprosessin. Hänellä on valmiudet toimia yrityksissä kaavoituksen, valmistuksen ja viimeistyksen eri tehtävissä. Hänellä on hyvä materiaalituntemus ja taito valmistaa tuotteita kankaiden lisäksi alan erikoismateriaaleista, kuten esimerkiksi nahasta. Vaatetusompelijan luovuutta ja kädentaitoja tarvitaan myös pukuvuokraamojen, teattereiden sekä esiintyvien taiteilijoiden puvustuksessa. Korjausompelu ja vaatteiden muodistus on myös osa vaatetusompelijan työnkuvaa. Vaatetusompelijan tehtävät edellyttävät jatkuvaa muodin ja trendien seuraamista, uusien materiaalien tuntemusta ja tiedon soveltamista kulloisiinkin työtehtäviin. Opintoihin sisältyvien asiakaspalvelu- ja yrittäjyysopintojen kautta opiskelija omaksuu liiketaloudellisen ajattelutavan, mikä antaa valmiuksia toimia vaatetusalan kaupan asiakaspalvelussa ja kokemuksen myötä mahdollisuuden toimia itsenäisenä yrittäjänä. Vaatetusalalla toimiva käyttää tietotekniikkaa apuvälineenään ja hyödyntää taitojaan tietojen sähköisessä välityksessä osapuolelta toiselle. Sisustusompelija suunnittelee, kaavoittaa ja valmistaa ommeltavia sisustustekstiilejä kotiin ja julkisiin tiloihin. Hän ymmärtää, että sisustustekstiilit ovat osa muuta sisustamista ja pystyy näkemään työnsä osana suurempaa kokonaisuutta sekä ottamaan huomioon muiden ammattilaisten tehtävät yhteisissä projekteissa. Sisustusalalla toimiva käyttää tietotekniikkaa 7

8 8 apuvälineenään ja hyödyntää taitojaan tietojen sähköisessä välityksessä osapuolelta toiselle. Sisustusompelija tuntee erilaiset sisustusmateriaalit. Hän osaa mitoittaa sisustustekstiilit kohteen ja käyttötarkoituksen mukaan sekä valmistaa tuotteet laadukkaasti ja asentaa ne paikoilleen. Hän opastaa asiakasta materiaalivalinnoissa ja tuotteiden hoidossa. Sisustusalalla työskenneltäessä on ymmärrettävä värien ja valaistuksen perusasiat ja niiden vaikutus sisustukseen. Sisustusompelija voi työskennellä erilaisissa tehtävissä sisustusliikkeissä, kangaskaupoissa ja sisustustavarataloissa. Hän voi myös toimia itsenäisenä yrittäjänä tai valmistaa tuotteita alihankintatyönä muille yrityksille. Sisustusompelija on asiakaspalvelun osaaja, joka pystyy opastamaan asiakasta sisustustekstiilien materiaali-, malli-, väri ja tyylikysymyksissä. Modisti on asustealan ammattilainen, joka täydentää asukokonaisuudet erilaisilla asusteilla, kuten hatuilla, laukuilla, käsineillä ja somisteilla. Hän suunnittelee, valmistaa, muotoilee ja uudistaa erilaisia tuotteita esimerkiksi huovasta, kankaasta, nahasta tai alan erikoismateriaaleista. Tuotteet valmistetaan usein yksittäiskappaleina ja käsityönä. Modisti voi työskennellä esimerkiksi hattuliikkeissä, tavarataloissa, teattereissa ja puvustamoissa tai muissa alan tehtävissä. Hän voi toimia itsenäisenä yrittäjänä tai valmistaa tuotteita alihankintatyönä isommalle yritykselle. Modisti on palvelualan ammattilainen, joka pystyy opastamaan asiakasta asusteiden muoto-, väri-, tyyli- ja pukeutumiskysymyksissä. Vaatturi on miesten pukeutumisen asiantuntija valmistuksen, myynnin, neuvonnan ja yrittämisen erilaisissa työympäristöissä. Hän voi työskennellä suunnittelun, kaavoituksen, leikkuun, valmistuksen tai viimeistelyn eri työtehtävissä. Vaatteen valmistumisen prosessi tulee osata niin teollisen kuin yksittäiskappaleen suunnittelusta luovutukseen. Vaattureita on myös puvustamoissa, joissa he kaavoittavat, leikkaavat ja valmistavat teatteripukineita. Itsenäisenä yrittäjänä vaatturi vastaa vaatteen valmistumisen ja korjausompelun lisäksi asiakaspalvelusta ja liikkeen menestymisestä. Vaateliikkeessä tai pukuvuokraamossa vaatturin työtehtäviin kuuluu myynnin lisäksi asiakkaiden opastaminen väri- ja tyylikysymyksissä sekä pukeutumisneuvonta. Hän voi toimia myös mittatilausmyyjänä tai korjausvaatturina. 1.2 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon muodostuminen TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO, 120 OV Ammatillisessa peruskoulutuksessa TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Näyttötutkinnossa 4. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov 4. Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov

9 9 4.1 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon kaikille pakollinen tutkinnon osa Tekstiili- ja vaatetusalan perusosaaminen 10 ov 4.2 Vaatetuksen koulutusohjelma Vaatetusompelijalle pakolliset tutkinnon osat 50 ov Ompelun perusosaaminen 10 ov Vaateompelu ja asiakaspalvelu 30 ov Ammatillinen projektityö 10 ov 4.1 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon kaikille pakollinen tutkinnon osa Tekstiili- ja vaatetusalan perusosaaminen 4.2 Vaatetuksen osaamisala Vaatetusompelijalle pakolliset tutkinnon osat, valittava 3 osaa Ompelun perusosaaminen Vaateompelu ja asiakaspalvelu Ammatillinen projektityö Vaatetuksen koulutusohjelman valinnaiset tutkinnon osat ov Kaavoitus ja sarjonta 10 ov Muotoilu ja valmistus 10 ov Vaatetusalan erikoismateriaalien työstäminen 10 ov 4.6 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 0-10 ov Myyntipalvelu 10 ov Tutkinnon osa muusta koulutusohjelmasta 10 ov Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta 10 ov Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Ammattitaitoa syventävä ja laajentava tutkinnon osa 10 ov Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10 ov Vaatetuksen osaamisalan valinnaiset tutkinnon osat, valittava 1 tai 2 osaa Kaavoitus ja sarjonta Muotoilu ja valmistus Erikoismateriaalien työstäminen 4.6 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava 1-2 osaa siten että jos kohdassa on valittu - 1 tutkinnon osa, niin tästä valitaan 2 tutkinnon osaa - 2 tutkinnon osaa, niin tästä valitaan 1 tutkinnon osa Myyntipalvelu Tutkinnon osa muusta osaamisalasta Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta 4.7 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 0-10 ov Yrittäjyys 10 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) 0-10 ov Lukio-opinnot 0-10 ov Tutkinnon osat Kaikille valinnaisista tutkinnon osista

10 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta 10 ov Tutkinnon osat muista ammatillisista perustutkinnoista 1 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista 2 Tutkinnon osat ammattitutkinnoista 3 Tutkinnon osat erikoisammattitutkinnoista Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.8 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (Perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista 1 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista 2 Tutkinnon osat ammattitutkinnoista 3 Tutkinnon osat erikoisammattitutkinnoista 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnaiset Äidinkieli 4 ov Toinen 1 ov 0-4 ov kotimainen kieli Toinen 1 ov kotimainen kieli ruotsi Toinen 2 ov kotimainen kieli suomi Vieras kieli 2 ov ov 0 4 Matematiikka Fysiikka ja 2 ov 0 4 kemia ov 0 4 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto Liikunta 1 ov ov 0 4 Terveystieto Taide ja 1 ov 0 4 kulttuuri 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat Ympäristötieto Tieto- ja 0 4

11 11 viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta ov 4 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon muodostuminen - taulukossa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja ja jopa suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman

12 ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka ja terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä

13 13 tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai

14 14 tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 1.4 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa on kirjattuna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän maakunnallisen koulutuksen ohjausryhmässä on hyväksytty Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelmassa on kirjattuna näyttöjen toteuttamisen ja arvioinnin lisäksi opintojen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen. 3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 3.1 Yleistä näyttötutkintojärjestelmästä Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa valmistua myös uuteen ammattiin. Näyttötutkinnossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajataho, työntekijätaho ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä tutkintorakennetta kehitettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa, tutkintotilaisuuksia suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tutkintosuorituksia arvioitaessa.

15 Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia. 3.2 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 3.3 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 3.4 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki 15

16 16 ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 3.5 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen. 3.6 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Arvioijat Arvioinnin oikaisu Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusasiat. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.

17 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 3.8 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 4 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 4.1 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon kaikille pakollinen tutkinnon osa Tekstiili- ja vaatetusalan perusosaaminen Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella omaa työtään ja ajankäyttöään työohjeiden, työpiirustusten tai työsuunnitelmien mukaan ottaa vastuuta oman työn etenemisestä tunnistaa alansa yleisimmät materiaalit ja raaka-aineet sekä niiden rakenteet ja ominaisuudet selvittää alansa yleisempien materiaalien ja raaka-aineiden valmistusprosesseja ottaa huomioon alansa yleisempien materiaalien hoito-ohjeet käyttää alansa yleisimpiä materiaaleja tarkoituksenmukaisuus- ja taloudellisuusnäkökohdat huomioon ottaen

18 18 käyttää alansa yleisimpiä koneita ja laitteita ja tehdä tai järjestää niille päivittäishuollon ottaa työskentelyssään huomioon ja noudattaa ergonomian ja työturvallisuuden vaatimuksia työskennellä yrityksen laatuvaatimukset huomioon ottaen huolehtia työympäristönsä siisteydestä ja viihtyisyydestä seurata oman ammattialansa sekä tekstiili- ja vaatetusalan kehitystä ylläpitää terveellisiä elintapoja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä toiminta- ja työkykyään esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua noudattaa vaitiolovelvollisuusohjeita. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla opintokokonaisuuden keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Taloudellinen ja laadukas toiminta Terveellisen ja turvallisen työympäristön suunnittelu ja ylläpitäminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna suunnittelee työnsä suunnittelee työnsä ja työtään, mutta työ annettujen ohjeiden soveltaa saattaa myöhästyä mukaan ja työ tulee suunnitelmaansa suunnitellusta tai valmiiksi suunnitellussa tilanteen vaatimusten annetusta aikataulusta ajassa mukaan ja työ valmistuu noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti saavuttaa ohjattuna asetetut laatutavoitteet ottaa oman työnsä suunnittelussa huomioon turvallisuusja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa huolehtii omasta työpisteestään ja sen noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita toimii asetettujen laatutavoitteet huomioon ottaen ottaa oman työnsä suunnittelussa huomioon turvallisuusja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta huolehtii työympäristön siisteydestä ja joutuisasti noudattaa työaikoja ja suunnitelmia sekä neuvottelee mahdollisista muutoksista toimii asetettujen laatutavoitteet huomioon ottaen ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteet huomioon ottaen ottaa oman työnsä suunnittelussa itsenäisesti huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä osaa soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa huolehtii aktiivisesti työympäristön

19 19 Terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen Ihmissuhteiden ylläpito ja yhteisön tuen hyödyntäminen ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmie n, -välineiden ja materiaalin hallinta Työvälineiden ja koneiden hallinta Materiaalien ja raaka-aineiden hallinta siisteydestä viihtyvyydestä siisteydestä ja viihtyvyydestä ylläpitää ohjattuna toiminta- ja työkykyä työssään hakee tukea muilta työyhteisön jäseniltä ja antaa tukea tarvittaessa toimii itsenäisesti terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi toimii luontevasti vuorovaikutuksessa työyhteisön jäsenien kanssa osaa itsenäisesti kehittää monipuolisia tapoja terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen edistää aktiivisesti omalla toiminnallaan työyhteisön yhteisöllisyyttä Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää, säätää ja huoltaa keskeisimpiä työvälineitä ja -koneita ohjattuna ja tutuissa työtehtävissä, tarkistaa käyttöohjeista tarvittaessa tunnistaa ohjattuna yleisimmät materiaalit ja raaka-aineet sekä niiden pääasialliset käyttökohteet hallitsee ohjattuna käyttämiensä materiaalien hoitoohjeet selvittää ohjattuna yleisimpien materiaalien ja raaka-aineiden valmistusprosesseja käyttää, suojaa ja varastoi materiaaleja ja käyttää, säätää ja huoltaa keskeisimpiä työvälineitä ja -koneita tutuissa työtehtävissä, hyödyntää käyttöohjeita tarvittaessa tunnistaa materiaalit ja ottaa työssään huomioon materiaalien ja raaka-aineiden erilaiset ominaisuudet ja käyttökohteet hallitsee tärkeimpien materiaalien hoitoohjeet ja laatii tarvittaessa tuotteiden hoito-ohjeita selvittää yleisimpien materiaalien ja raakaaineiden yleisimmät valmistusprosessit ja niiden vaikutukset lopputulokseen käyttää, suojaa ja varastoi materiaaleja ja valitsee työhön sopivat työvälineet sekä käyttää ja säätää työvälineitä ja - koneita käyttöohjeiden mukaan vaihtelevissa työtilanteissa sekä huoltaa niitä tarvittaessa tunnistaa materiaalit ja raaka-aineet ja ottaa työssään huomioon materiaalien ja raakaaineiden erilaiset ominaisuudet ja käyttökohteet, sekä hyödyntää niitä tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti tulkitsee ja laatii tuotteiden ja materiaalien hoitoohjeita selvittää itsenäisesti yleisimpien materiaalien ja raaka-aineiden tuotantoprosessit ja ennakoi niiden vaikutukset lopputulokseen käyttää, suojaa ja varastoi materiaaleja ja

20 20 raaka-aineita ohjattuna raaka-aineita raaka-aineita huolellisesti ja taloudellisesti ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työsuunnitelmie n/työohjeiden tulkitseminen Toimialan tunteminen ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkai su Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tulkitsee ohjattuna työohjeita tietää toimialueen tekstiili- ja vaatetusalan yrityksiä tutustuu ohjattuna oman ammattialansa kehityksen historiaan sekä ottaa sen työssään huomioon ottaa tarvittaessa ohjattuna yhteyksiä tekstiili- ja vaatetusalan tyypillisiin yhteistyökumppaneihin tulkitsee tavallisimpia työohjeita tietää toimialueen tekstiili- ja vaatetusalan yrityksiä, niiden tuotteita ja palveluja tutustuu tekstiili- ja vaatetusalan yleiseen kehityshistoriaan ja oman ammattialansa tyypillisiin piirteisiin sekä ottaa ne työssään huomioon ottaa tarvittaessa yhteyksiä tekstiili- ja vaatetusalan tyypillisiin yhteistyökumppaneihin tulkitsee itsenäisesti ja sujuvasti työohjeita tietää valtakunnallisia ja alueellisia tekstiili- ja vaatetusalan yrityksiä, niiden tuotteita ja palveluja tutustuu tekstiili- ja vaatetusalan sekä oman alansa kehityshistoriaan ja kehityssuuntiin sekä ottaa ne työssään huomioon ottaa tarvittaessa yhteyksiä tekstiili- ja vaatetusalan erilaisiin yhteistyökumppaneihin sekä tunnistaa alan yritystoiminnan rakenteita Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta arvioidessaan omien työsuoritustensa onnistumista ja kykenee vastaanottamaan palautetta toimii ohjattuna työskentelyprosessissaa n arvioi työsuoritustensa onnistumista ja kykenee vastaanottamaan palautetta toimii luontevasti työskentelyprosessissaa n arvioi työsuoritustensa onnistumista ja perustelee arviointiaan sekä kehittää tarvittaessa työtapojaan toimii luontevasti ja sujuvasti työskentelyprosessinsa eri vaiheissa

21 21 Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky toimii yhteistyössä työryhmän jäsenten kanssa käyttäytyy asiallisesti sekä noudattaa vaitiolovelvollisuusohjeit a asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää työssään riskejä noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille käyttää ohjattuna suojaimia ja työvälineitä toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän aktiivisena jäsenenä käyttäytyy asiallisesti ja hyvien käyttäytymistapojen mukaan sekä noudattaa vaitiolovelvollisuusohjeit a vastaa toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ennen käyttöönottoa ja käyttää niitä oikein toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän aktiivisena jäsenenä sekä edistää työryhmän toimintaa käyttäytyy asiallisesti ja hyvien käyttäytymistapojen sekä tilanteen vaatimusten mukaan sekä noudattaa vaitiolovelvollisuusohjeit a vastaa toimintansa turvallisuudesta sekä pyrkii kehittämään turvallisuutta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenet, havaitsee ja tunnistaa toimintaansa liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ennen käyttöönottoa sekä ilmoittaa viallisista työvälineistä eteenpäin Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa jonkin muun tutkinnon osan yhteydessä, mutta osoitetaan kuitenkin erikseen. Työtä tehdään mahdollisimman laajasti niin, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään o työprosessin hallinta oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden hallinta taloudellinen ja laadukas toiminta terveellisen ja turvallisen työympäristön suunnittelu ja ylläpitäminen o työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan o työn perustana olevan tiedon hallinta työsuunnitelmien/työohjeiden tulkitseminen o elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan.

22 22 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai näyttötutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 4.2 Vaatetuksen koulutusohjelman/osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Vaatetusompelija Ompelun perusosaaminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa ottaa huomioon vaatetuksen työprosessin eri vaiheet arvioida työkokonaisuuden toteutumista tuottaa tuotekuvan laatia työsuunnitelmia ottaa asiakkaalta perusmitat tehdä kaavamerkinnät ja hallitsee kaavasanastoa tehdä kaavamuutoksia valmiiseen kaavaan tehdä leikkuukaavoja tehdä yksittäisleikkuun valita materiaaleja, lankoja ja lisätarvikkeita valmistaa yksinkertaisia tuotteita suunnitella työtään ottaa vastuuta työnsä etenemisestä valmistaa tuotteen laatutavoitteet huomioon ottaen tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakoida ja suojautua niiltä toimia työyhteisön jäsenenä ottaa huomioon työympäristön työturvallisuusjärjestelmät. Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla opintokokonaisuuden keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Vaatetuksen työprosessin hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee työtään, mutta tarvitsee ohjausta kokonaisuuksien hallinnassa suunnittelee työnsä ja etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen suunnittelee itsenäisesti työtään ja etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen sekä kehittää työskentelytapojaan

23 23 Työn itsearviointi Työsuunnitelmie n laatiminen Taloudellinen ja laadukas toiminta Terveellisen ja turvallisen työympäristön suunnittelu ja ylläpitäminen arvioi oman työnsä onnistumista valitsee ohjeista tai kirjoista työtään vastaavia perustyötapojen rakennekuvia, mutta tarvitsee ohjausta valinnoissaan suunnittelee yksinkertaisten tuotteiden työjärjestyksiä tai valitsee sopivan työjärjestyksen ohjeista tai kirjoista, tarvitsee ohjausta uusien työjärjestysten laatimisessa saavuttaa ohjattuna asetetut laatutavoitteet ottaa oman työnsä suunnittelussa huomioon turvallisuusja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa huolehtii omasta työpisteestään ja sen siisteydestä arvioi työn kuluessa työnsä ja työskentelynsä onnistumista tulkitsee ja piirtää toteutuskelpoisia tuotteiden rakennekuvia laatii tavallisimpien tuotteiden työjärjestyksiä mallin tai mallivaatteen mukaan toimii asetettujen laatutavoitteet huomioon ottaen ottaa oman työnsä suunnittelussa huomioon turvallisuusja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta huolehtii työympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä arvioi työn kuluessa työskentelyään sekä lopputuloksen onnistumista ja perustelee arviointiaan suunnittelee tuotteiden rakenteita ja piirtää niiden rakennekuvia suunnittelee ja laatii itsenäisesti tuotteiden työjärjestyksiä ottaen rakennekuvat huomioon tai päättelee työjärjestyksen mallista toimii asetettujen laatutavoitteet huomioon ottaen ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteet huomioon ottaen ottaa oman työnsä suunnittelussa itsenäisesti huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä osaa soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa huolehtii aktiivisesti työympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmie n, -välineiden ja materiaalin hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja