5.2 Porotalous. Kuva 8 Hankevaihtoehdot.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5.2 Porotalous. Kuva 8 Hankevaihtoehdot."

Transkriptio

1 Kuva 8 Hankevaihtoehdot. 5.2 Porotalous YHTEENVETO Hannukaisen kaivoshankkeella on merkittävä vaikutus porotalouden olosuhteisiin. Kaivosalue valloittaa joitain tärkeimpiä porotaloudessa käytettävistä pysyvistä rakenteista. Suurimmat muutokset tapahtuvat esirakentamisvaiheessa kun maaalue tullaan hankkimaan. Poromiehet tulevat vähitellen sopeutumaan muutoksiin, Northland Resourcesin pitää kuitenkin olla ennakoiva lieventämistoimissaan porotalouskulttuurin ja elinkeinon ylläpitämiseksi. Jotkut vaikutukset ovat ennustamattomia. Siksi vaaditaan jatkuvaa tarkkailua. 66

2 TIETOLAATIKKO Pysyviä rakennelmia Porotalous vaatii pysyviä rakennelmia kuten kokoamisaitauksia ja erotteluaitoja. Kokoamisaitaukset sijaitsevat eri paikoissa Muonion paliskunnan alueella. Pääaitaus sijaitsee Lamumaalla. Kokoamisaitausten yhteydessä on kaikkiaan kahdeksan loma-asuntoa. Yksittäiset poromiehet Muonion paliskunnassa porojen omistussuhteet on jaettu siten, että erikokoisten laumojen poronomistajat osallistuvat paliskunnan eri toimintoihin eri työpanoksin. Syyskaudella, aktiiviset poromiehet huolehtivat paliskunnan porojen saamisesta yhteen ja niiden ajamisesta kokoamisaitauksiin. Porojen käyttäytyminen Muonion paliskunnassa porojen luontainen liikehdintä saa ne keväällä liikkumaan kohti etelää ja kesälaitumia. Syksyllä suunta on päinvastainen, kohti pohjoista. Muonion paliskunta Elääkseen vain porotaloudesta (porojen kasvatus, suorat myynnit ja lihan jalostus) tarvitaan vähintään 300 poroa. Suurin osa Muonion paliskunnan jäsenistä tarvitsee porotaloustulojen lisäksi muita tulon lähteitä. Keskimääräinen poromäärä on 174 tilaa kohti. Itse poromiehet ovat työllistyneitä palkkatöihin suurelta osin tilapäis- ja kausitöissä. Tällaiset työt Muonion paliskunnan poromiesten keskuudessa sisältää metsänhoidon, rakentamisen, ja testiautoajamisen. Jotkut poromiehet saattavat olla vakituisessa kokoaikatyössä. He yleensä yrittävät aikatauluttaa lomansa poroerotusaikaan. Paliskunnassa on karkeasti arvioiden 27 poromiestä joiden katsotaan työskentelevän kokopäiväisesti porotaloudessa. Paliskunta paimentaa poroja alueella joka sijoittuu enimmäkseen Muonion ja Kolarin kuntien alueelle ja vähemmissä määrin Kittilään. Lännessä paliskunta rajoittuu Muonionjokeen, joka on Suomen ja Ruotsin rajalla. Muonion paliskunnan alueen kokonaisala on 2674 km². Etelä-pohjoissuunnassa sen pituus on noin 80 km, kun taas leveys idästä länteen vaihtelee 16 ja 40 km:n välillä. Suurin sallittu eloporojen määrä Muonion paliskunnalle on Paliskunnan poromäärä on yli keskiarvon (3574) Suomen 56 paliskunnan keskuudessa. Tosiasiallinen eloporojen määrä 67

3 paliskunnassa porotalousvuonna 2009/2010 oli Paliskunnassa oli 129 poroomistajaa vuonna 2009/2010 (Itkonen 2012). Kuva 9 Muonion paliskunnan poronhoitoalueet. Porojen luonnollinen liike aikaansaa keväällä niiden liikkumisen kohti etelää ja kesälaitumia. Syksyllä liike on päinvastainen, kohti pohjoista. Muonion paliskunnan 68

4 alue on jaettu kolmeen osaan, joista jokainen muodostaa oman laidunkiertoalueen. Pohjoisessa, tai yläosassa laiduntaa noin 1500 eloporoa, keskiosassa noin 4000, sekä eteläisessä alaosassa noin 500 poroa. Näiden alueiden välissä ei ole aitoja, joten porot voivat halutessaan ylittä näiden alueiden välisiä rajoja. Täten eri alueiden porot voivat joissain määrin laiduntaa samoilla mailla. (Itkonen 2012). Kuva 10 Poronhoito kaivosalueen lähellä. 69

5 Hannukaisen kaavailtu kaivosalue sijaitsee kesä- ja talvilaidunten välimaastossa. Monet keskialueen 4000 eloporosta laiduntaa siellä syksyllä ja alkutalvesta. Niiden lisäksi teurasporot käyttävät näitä laitumia syksyllä. Kaivosalue tulee peittämään osan laidunaitauksesta missä paliskunnan poroja pidetään syyskaudella. (Itkonen 2012) VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET Esirakentamisvaihe VAIKUTUSKOHTEET 1. Porojen käyttäytyminen 2. Pysyvät rakenteet 3. Yksittäiset poromiehet 4. Muonion paliskunta 5. Laidunalueet MAGNITUDE SENSITIVITY LOW MEDIUM HIGH SMALL 5 MEDIUM 2, 3, 4 LARGE 1 70

6 Rakentamis- ja toimintavaihe VAIKUTUSKOHTEET 1. Porojen käyttäytyminen 2. Pysyvät rakenteet 3. Yksittäiset poromiehet 4. Muonion paliskunta 5. Laidunalueet MAGNITUDE SENSITIVITY LOW MEDIUM HIGH SMALL 1 5 MEDIUM 2, 3, 4 LARGE Porojen käyttäytyminen: Vaikutus Fyysinen maanotto, melu, pölyäminen, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus johtaa vähenevään laiduntamiseen kaivostoimintojen lähellä. Laidunmaiden muutos, lisääntymisalueiden mahdollinen muutos. Porojen vuosittaisessa laidunkierrossa käyttämien luonnollisten siirtymäreittien muuttuminen. Lisääntyneeseen raskaaseen liikenteeseen ja ympäröivään meluun tottuminen ja sopeutuminen. Esirakentamisvaiheen aikana porot ovat ajoittain altistuneita häiritseville tekijöille jotka johtavat vähentyneeseen laiduntamiseen tietyillä alueilla. Hannukaisen kaivostoimintojen vaikuttamat alueet ovat suurimmaksi osaksi sijoittuneet porojen syys- ja alkutalvilaitumille, minä aikana porot eivät ole herkimmillään häiriöille. On mahdollista että välttäminen on voimakkaampaa kuin on ennakoitu, mutta on myös mahdollista että porot tottuvat ajan myötä kaivoksen olemassaoloon ja muihin ympäristövaikutuksiin. Siinä tapauksessa välttelykäyttäytyminen saattaa heiketä ajan mittaan. Toimintavaiheen aikana päälaidunreitit tulevat muuttumaan. Välttelykäyttäytyminen on arvaamatonta tässä vaiheessa. Porojen käyttäytyminen vaatii jatkuvaa tarkkailua yhteistyössä poromiesten kanssa vaikutusten tarkkaan määrittämiseen ja laskemiseen. On myös mahdollista että porot ajan mittaan tottuvat kaivoksen meluun ja muihin ympäristövaikutuksiin. Välttelykäyttäytyminen saattaa heiketä ajan myötä. 71

7 Lieventäminen On ehdottoman tärkeää ylläpitää jatkuvaa tarkkailua havaitakseen jos porojen käyttäytyminen suuresti muuttuu. Porojen käyttäytymisen tarkkailemiseksi käytännöllinen keino on varustaa poroja GPS pannoilla. Yksittäisen GPS-pannan hinta on noin 300. Liikennevaikutusten minimoimiseksi poroille tulisi rautatie Rautuvaaran lähellä aidata radan molemmilta puolita. Jäännösvaikutukset Joitain muutoksia laidunreiteissä saattaa tapahtua. Lopettamisvaiheen aikana on vielä joitain haittoja mitkä saattavat aiheuttaa välttelykäyttäytymistä. Uudelleen kasvittaminen kestää monta vuotta. Näin ollen kaivosalueen ravintoarvot pysyvät matalina vielä sulkemisen jälkeenkin. Pysyvät rakennelmat: Vaikutus Fyysinen maanotto, pysyvien rakennelmien uudelleen sijoittaminen, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Pysyviä rakennelmia saatetaan joutua siirtämään useita kertoja, koska sijainti täytyy löytää empiirisillä kokeiluilla. Jotkin pysyvät rakenteet kuten erotteluaidat ja päävaellusreitit saattavat vaikuttua kaivoksen perustamisesta. Kun maa kaivostoimintoja varten hankitaan, joitain rakennelmia on siirrettävä. Uudelleen sijoittamisoperaatio tullaan tekemään yhteistyössä Muonion paliskunnan kanssa. Toiminta- ja lopettamisvaiheiden aikana vaikutukset pysyville rakennelmille tulevat vähenemään, koska porotalouskäytön pysyvät rakennelmat on siirretty esirakentamisvaiheen ja rakentamisvaiheen aikana yhteisten sopimusten perusteella Muonion paliskunnan kanssa. Lieventäminen Nykyisen erotteluaidan (5 km) purkaminen ja siirtäminen. Porotalouden aitojen sijainnissa ja suunnissa saattaa tulla muutoksia ensimmäisten rakentamis- ja toimintavuosien aikana. Rakenteiden siirtämisen tarve saadaan selville kun poromiehet tulevat tarkkailemaan porojen käyttäytymistä. 72

8 Jäännösvaikutukset Porot ja poromiehet ovat tottuneet rakentamisvaiheessa rakennettuihin rakenteisiin. Pysyvät rakennelmat jotka ovat rakennettu esitoiminta/toimintavaiheessa jäävät luultavasti paikoilleen, mutta joitain muutoksia saattaa tapahtua luonnollisten siirtymäreittien kuntoutuksen seurauksena. Jos rakenteiden palauttaminen alkuperäisille paikoilleen voidaan osoittaa parannukseksi porotaloudelle, Northland harkitsisi tätä viimeisenä lieventämistoimena. Yksittäiset poromiehet: Vaikutus Kustannusten nousu (talviruokinta, polttoaine, fyysinen maanotto, melu, pöly, tärinä, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, I Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Vaikutusherkkyys vaihtelee taloudellisen merkityksen mukaan jokaiselle yksilölle. Laidunten menetys, melu, pölyäminen ja tärinä vaikutus sekä lisääntyvä liikenne (mm. liikenneonnettomuudet) saattaa vaikuttaa porojen määrään ja siten yksitäisen poromiehen tulotasoon. Muutokset perinteiseen maankäyttöön lisäävät väliaikaisesti työn määrää esirakentamis- ja rakentamisvaiheen aikana. Joidenkin paliskunnan operatiivisten toimintojen siirtäminen saattaa aiheuttaa ylimääräistä työtä poromiehille. Ruokintakulut saattavat nousta nykyisiin olosuhteisiin verrattuna. Lieventämien Lieventämistoimet suoritetaan Muonion paliskunnan kautta. Käytännössä yksittäisten poromiesten ja Northland Resourcesin välillä ei tehdä sopimuksia. Kaivoshankkeen yksittäisille poromiehille aiheuttamat vaikutukset jakautuvat epätasaisesti; jotkut poromiehet kokevat enemmän kielteisiä vaikutuksia kuin toiset. Taloudelliset korvaukset Northland Resourcesilta kanavoidaan ainoastaan paliskunnan kautta. Yksittäiselle poromiehelle jaettavan osuuden määrän päättää Muonion paliskunta demokraattisella päätöksenteollaan. Yksittäisen poromiehen taloudellinen korvaus tulisi määräytyä vaikutusten määrän mukaisesti. Jäännösvaikutukset. Porotalouden olosuhteet ovat vakiintuneet. Yksittäisille poromiehille ei ole merkittäviä muutoksia. Taloudellinen lieventäminen on loppunut. 73

9 Muonion paliskunta: Vaikutus Kustannusten nousu (talviruokinta, polttoaine), fyysinen maanotto, melu, pöly, tärinä, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Muonion paliskunta käyttää yksittäisiä poromiehiä työvoimana yhteisissä hankkeissa. Yksittäiset poromiehet saavat osan elannostaan paliskunnan hyväksi tehdystä yhteistyöstä. Maanhankintasopimus on tehty Muonion paliskunnan ja Northland Resourcesin välillä. Muutokset perinteisessä maankäytössä ja pysyvien rakennelmien siirtäminen tulee lisäämään Muonion paliskunnan menoja ja vaivannäköä. Lieventäminen Northland Resourcesin kanssa tarvitaan jatkuvaa tarkkailua, neuvotteluita sekä tiedon jakamista. Kaivoksen eri vaiheiden vaikutuksia koskeva tutkimus jatkuu vielä kaivoksen lopettamisvaiheen jälkeenkin. Porotaloutta koskevat lieventämistoimien malli on keskusteltu Muonion paliskunnan edustajan kanssa. Neuvottelun tulos on että lieventämismallin tulisi olla kaksiosainen. Ensimmäinen osa olisi lähinnä taloudellinen. Perusidea on korvata poromiehille aiheutuneet suorat vaikutukset. Välittömästi korvattavia toimia ovat mm. pysyvien porotalousrakennelmien poistaminen ja siirtäminen; laidunalueiden ilmiselvä häviäminen; talviruokintakulujen mahdollinen nousu; kaivokseen liittyvän liikenteen aiheuttamat onnettomuudet. Toinen osa on luonteeltaan joustavampi. Toiseen osaan voi kuulua joitain kaivoksen vaikutusten jatkuvaan tarkkailuun perustuvia taloudellisia korvauksia. Taloudellinen korvaus saattaa aiheutua mm. välttelykäyttäytymisen rahallisesta arvosta. Mahdollisten taloudellisten korvausten määrä riippuu koko Muonion paliskunnan alueella jatkuvasta tarkkailusta. Osa toisen osan lieventämistoimenpiteistä on enemmän työhön liittyvää. Esimerkiksi erotteluaidan ja muiden pysyvien rakennelmien siirtäminen ei välttämättä onnistu täydellisesti ensimmäisellä tai toisella yrittämisellä. Northland Resources ja poromiehet seuraavat ja päättävät yhdessä onko siirretyt rakennelmat toimineet hyvin. Northland Resources on sopinut korvaavansa työn ja materiaalit jos pysyviä rakennelmia on siirrettävä. Lieventämistoimien toinen osa perustuu molemminpuoliseen yhteydenpitoon ja yhteisiin sopimuksiin. Muonion paliskunta sitoutuu valmistamaan suunnitelman 74

10 vuotuisille tehtäville jotka pitää tehdä kaivoksen rakentamisen ja toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi. Vuotuisissa tapaamisissa tullaan tarkastamaan porotalouden lieventämistoimien toimintasuunnitelman toteuttaminen. Lieventämistoimen tyyppi 1. Pysyvien rakennelmien, kuten erotteluaitausten, uudelleen rakentamisen avustaminen ja tukeminen esirakentamis- ja rakentamisvaiheen aikana. 2. Poromiesten kanssa yhteistyössä laadittu yksityiskohtainen pitkäaikaisten lieventämistoimien toimintasuunnitelma. Rakentamisvaiheesta toimintavaiheeseen. Taulukko 2 Porotalouden lieventämisosat. Lieventämistoimen käyttöönoton syy Porotaloudelle suoraan aiheutuneet lisäkustannukset Vaikutusten jatkuva tarkkailu. Säännöllinen konsultointi Muonion paliskunnan kanssa. Korvaaminen ja lieventäminen ei perustu kokonaan rahaan. Jäännösvaikutukset Paliskunta osallistuu kaivosvaikutusten jälkitutkimukseen. Perustuen Hannukaisen kaivoksen elinajan odotuksiin saattaa olla tarvetta joidenkin pysyvien rakennelmien palauttamiseen. Laidunalueet: Vaikutus Fyysinen maanotto, melu, pöly, tärinä, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus johtaa vähentyneeseen laiduntamiseen kaivostoimintojen läheisyydessä. Noin yksi prosentti Muonion paliskunnan laidunalueista tullaan menettämään hanketoimintojen ja/tai infrastruktuurin sijainnin takia. Vaellusreittien, lisääntymisalueiden ja keräilypisteiden kannalta keskeisen sijainnin takia hankitulla maalla on kuitenkin strategista merkitystä koko alueen porotaloudelle, siksi tämä vaikutus on arvioitu korkeaksi. Kaivosalue on eristetty Northland Resourcesin rakentamalla turva-aidalla. Luonnolliset laidunalueet ovat muuttuneet. Porojen lisäruokinnalle saattaa olla laitumien menetysten takia tarvetta. Vaellusreitit saattavat vielä vaihdella toimintavaiheen aikana, mikä ylläpitää laidunalueiden tarkkailun tärkeyttä. Lieventäminen Taloudellisen korvauksen tulisi perustua kerran tai kahdesti vuodessa käytävään keskusteluun ja arviointiin. 75

11 Jäännösvaikutus Kaivoksen sulkemisen jälkeen teollisuusalueella on joitain kriittisiä kohtia, jotka täytyy pitää aidattuina turvallisuussyistä. Poromiehet eivät ota käyttöön koko teollisuusaluetta. Uudelleen kasvaminen kestää monta vuotta. Siten kaivosalueen ravintoarvot pysyvät matalina vielä sulkemisen jälkeenkin VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4 Jos rikastuslaitos sijoitetaan Rautuvaaraan perustuen hankevaihtoehtoon 4, tulee siitä muutoksia vaikutuksiin poromiehille. Jotkut melun, pölyämisen ja tärinän vaikutuksista saattaa muuttua ja jotkut porojen välttelemiskäytöksen vallivaikutukset saattavat muuttua. Jotkut Muonion paliskuntaan kuuluvat yksittäiset poromiehet pitävät suurimman osan eläimistään Rautuvaaran vanhan kaivosalueen läheisyydessä. Perustuen Muonion paliskunnan poromiesten pitkäaikaisiin kokemuksiin, porot pitävät kuljetushihnojen alta kävelemistä helpompana kuin sellaisten rakennelmien ylittämistä. Joskus paras vaihtoehto luonnollisten laidunreittien säilyttämiseksi poroille on kulkea kuljetushihnan alittavan tunnelin läpi. Negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi Rautuvaaran porolaumoille on tarpeen konsultoida paikallisia poromiehiä ennen kuin mitään pysyviä rakenteita rakennetaan. Vaihtoehto 4 perustuva maanotto tulee olemaan alle 10 % pienempi kuin muissa hankevaihtoehdoissa. Ehdotetun kaivospiirin pohjoisin osa ei sisällä rikastushiekkaallasta Kuervitikon louhoksen lähellä. Kuervitikon louhos on vielä kaivospiirin alueella. Kaivosalueen ja poronhoitoalueen välinen pysyvä aita tulee sijaitsemaan paljon etelämpänä kuin muissa hankevaihtoehdoissa. Hankevaihtoehdossa 4 Lamumaan poroerotus ja merkitsemisaitaa ei tarvitse siirtää. Siten Muonion paliskunta voisi jatkaa normaaleja poronhoitokulttuurin tehtäviä pääerottelualueella. Hankevaihtoehtoon 4 perustuen rikastamo tulisi sijaitsemaan Hannukaisen sijaan Rautuvaarassa. Hannukaisessa sijaitsisi esimurskain. Murskattu malmi kuljetettaisiin kuljetushihnalla Rautuvaaran rikastamoon. Kuljetushihna korvaisi 76

12 kuljetusputkiston, joka sisältyy muihin hankevaihtoehtoihin. Kuljetushihna toimisi keskimäärin noin 90 senttimetriä maanpinnan yläpuolella. On alustavia suunnitelmia että kuljetushihnaa nostettaisiin 4 5 metrin korkeuteen, mahdollisesti kolmesta eri kohtaa. Kohdat missä kuljetushihna kulkisi huomattavasti korkeammalla huomioidaan porojen käyttäytymisen ja porojen luonnollisten kulkureittien mukaan. Kuljetushihna sijoitettaisiin kuljetuskäytäviin. Kuljetushihnan alla kulkisi huoltotie vain ajoittaisella huoltoliikenteellä. Yleisesti ottaen hankevaihtoehto 4 olisi vähiten haitallinen paliskunnalle. Hankevaihtoehdossa 4 paliskunta menettäisi vähemmän laidunalueita kuin muissa vaihtoehdoissa. Pysyvät rakenteet kuten Lamumaan erotus- ja merkintäaita jäisivät paikoilleen. Lisäksi kuljetushihnojen voidaan katsoa aiheuttavan vähemmän esteitä porojen vaellusreiteille kuin putki muissa vaihtoehdoissa. Malmin kuljetushihna voi aiheuttaa lisääntynyttä häiriöitä tietyille poromiehille Rautuvaaran alueen lähellä. Suurin syy näihin häiriöihin on jatkuvasti toimiva kuljetushihna. Tarkkaillakseen porojen käyttäytymistä jopa ennen kaivoksen rakentamisvaihetta Northland Resourcesin ja Muonion paliskunnan tulisi aloittaa yhteinen tarkkailu käyttäen GPS-pantoja valituilla poroilla. Erityisesti porolaumat jotka normaalisti elävät lähellä Rautuvaaran aluetta ja Rautuvaara-Kolari -rautatietä tulisi varustaa GPS-pannoilla. Kerätyllä tiedolla olisi mahdollista arvioida tärkeimmät kuljetushihnan ja rautatien ylittävät vaellusreitit. Koskien uutta hankevaihtoehtoa, Northland Resources on päättänyt toimittaa 20 GPS-pantaa Rautuvaaran läheisen laidunalueen poroille. GPS-tiedon keräämisen tarkoitus on löytää kuljetushihnan alikulkukäytävät niin optimaalisiksi kuin mahdollista jo vuonna

13 78 Kuva 11 Porotalous kaivosalueen lähellä ilman pohjoisen rikastushiekka-altaan vaihtoehtoa (VE1a).

14 5.3 Virkistyskäyttö YHTEENVETO Kaivoksen suurimmat vaikutukset ovat keskittyneet suojavyöhykkeelle. Koska Hannukaisen kylän suojavyöhykkeen asukkaat ja mökit siirretään, on suoraan vaikuttuneiden ihmisten määrä melko pieni. Virkistyskäyttöalue ja virkistyskäyttöarvo suoraan suojavyöhykkeen ulkopuolella pienenevät hieman. Suurin osa virkistyskäyttötoiminnoista voidaan siirtää jonnekin muualle. Korvaustason odotetaan olevan matala. Tarkkailutoimia tarvitaan luultavasti läpi kaivoksen elinajan. TIETOLAATIKKO Virkistyskäyttötoimintoja (hiihtäminen, moottorikelkkailu, melonta, luonnonantimet) on saatavilla sekä paikallisille asukkaille ja matkailijoille Ylläksen matkailukeskuksen ympäristössä sekä läpi Kolarin kunnan alueen. Hannukaisen lähialueen asukkailla ja loma-asuntojen omistajilla, kuten myös paikallisilla asukkailla ja vierailijoilla/matkailijoilla on mahdollisuus käyttää hankealueen läheisiä luontopalveluita ja reittejä (Kuva 32). Virkistyskäyttö ei ole sidottu alueisiin tai paikkoihin, koska suuria alueita voidaan käyttää virkistyskäyttöön. Äkäsjoen varrella kulkee virallinen hiihtoreitti Ylläkseltä Hannukaisen kylään. Suurin osa 250 km:stä hiihtolatuja ja 200 km:stä pyöräilyreittejä löytyy Ylläksen ja Pallas-Yllästunturin kansallispuiston läheisyydestä. Jokamiehen oikeudet oikeuttavat ihmisiä myös hiihtämään ja pyöräilemään merkittyjen reittien ulkopuolella. Hankealueen läheisyydessä ei ole merkittyjä vaellus- tai luontoreittejä. Ylläsjoen ja Kuerjoen alaosa on liitetty Ylläksen alueen melontareitteihin. Äkäsjoen melontareitti alkaa Äkäslompolosta ja jatkuu Muonionjokeen ohittaen hankealueen. Rekisteröidyllä metsästysyhdistyksellä ÄkäsErällä, jolla on lupa hirvenmetsästykseen, on suunnilleen ha metsästysmaita. Hirven pyyntilupien määrä vaihtelee vuosittain. Pienriistan, kuten jänisten ja lintujen metsästys on harvinaista tällä seudulla. Rautuvaaran alue on osa ÄkäsErän, Kolarin metsästäjien, ja Niesan Jahdin rekisteröityjen metsästysseurojen metsästysmaita. Hankevaihtoehdossa 4 kalastusolosuhteet säilyvät lähtötasolla, koska kaivoksen vedenotto tai poistovedet eivät kosketa Äkäsjokea. Poistoputkilinja rakennettaisiin päättymään Muonionjokeen. Päästöjen Vaikutus Muonionjokeen on pieni, joten mahdolliset päästöt eivät vaikuta virkistyskalastukseen Muonionjoen varrella. Mahdollinen päävaikutus olisi mielikuva virkistyskalastajien ja matkailupohjaisten kalastusyhtiöiden keskuudessa. Poistoputken etäisyys eniten käytettyihin kalastusalueisiin on yli 10 kilometriä. Imagoriski on äkillisen hallitsemattoman vedenpurkauksen hallintakysymys. Äkillinen hallitsematon purkaus saattaa saada julkisuutta mediassa. 79

15 80 Kuva 12 Virkistysreitit Hannukaisessa (Ramboll 2012).

16 5.3.1 VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET Rakentamisvaihe VAIKUTUSKOHTEET 1. Hannukaisen lähialueen asukkaat ja mökinomistajat 1 3 km: päässä kaivokselta 2. Metsästys 3. Paikalliset asukkaat yli 3 km:n päässä 4. Mökinomistajat laajemman alueen 3-8 km:n päässä kaivokselta 5. Vierailijat / matkailijat 6. Virkistyskäyttö (moottorikelkkailu, hiihto, luonnonantimet, melonta) MAGNITUDE SENSITIVITY LOW MEDIUM HIGH SMALL 4, 5, 6 3 MEDIUM 2 1 LARGE Toimintavaihe VAIKUTUSKOHTEET 1. Hannukaisen lähialueen asukkaat ja mökinomistajat 1 3 km: päässä kaivokselta 2. Metsästys 3. Paikalliset asukkaat yli 3 km:n päässä 4. Mökinomistajat laajemman alueen 3-8 km:n päässä kaivokselta 5. Vierailijat / matkailijat 6. Virkistyskäyttö (moottorikelkkailu, hiihto, luonnonantimet, melonta) MAGNITUDE SENSITIVITY LOW MEDIUM HIGH SMALL 4, 5, 6 3 MEDIUM 2 1 LARGE 81

17 Hannukaisen lähialueen asukkaat ja loma-asuntojen omistajat 1-3 km:n päässä kaivokselta: Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Väliaikainen menetys tai väheneminen virkistyspalveluissa. Melua, pölyä, tärinää sekä liikennehaittoja koetaan jossain määrin rakentamisvaiheen aikana. Virkistysarvo ei laske merkittävästi koska kaikki virkistystoiminnot voidaan suorittaa jossain muualla. Läheisyys kaivoksen teollisuusalueeseen lisää näiden vaikutuskohteiden herkkyyttä. Melua, pölyä, tärinää sekä liikennehaittoja koetaan jossain määrin toimintavaiheen aikana. Hannukaisen asukkaiden ja lähialueiden loma-asuntojen omistajien virkistysarvoon tulee suora vaikutus. Jotkut virkistystoiminnot voidaan tosin suorittaa jossain muualla. Läheisyys kaivoksen teollisuusalueeseen nostaa näiden vaikutuskohteiden herkkyystasoa. Jotkut asukkaat menettävät metsämaitaan kaivostoiminnoille. Lieventäminen Melu- ja pölypäästöjen minimointi on tarpeen aina kun mahdollista. 1,8 kilometrin hiihtoladun siirtäminen Hannukaisen mökkialueelta Äkäslompoloon. Jäännösvaikutukset Hannukaisen lähialueen asukkaiden ja loma-asuntojen omistajien herkkyys laskee kaivoksen lopettamisvaiheessa. Näiden vaikutuskohteiden jäännösvaikutus on se että joitain aikaisempia virkistysalueita ei voida käyttää kuten on käytetty ennen kaivostoimintoja. Metsästys: Vaikutus Metsästysalueiden menetys, riistan välttelykäyttäytyminen. Äkäs Erän metsästysseuran kokonaismetsästysalue on noin 10,000 ha. Äkäs Erä ja Frimanin perheen metsästysseurat menettävät noin 25 % hirvenmetsästysalueistaan. Hirvet muuttavat kulkemiskuvioitaan, täten häiriö ei todennäköisesti ole totaalinen. Vähentyneen metsästysalueen takia vuosittaisten hirvien pyyntilupien määrä saattaa pienentyä. Periaatteessa 75 % metsästysalueista jää metsästysseuroille mutta ennustettu riistan saalismäärän menetys voi olla suurempi kuin 25 % metsästysalueiden pohjoisosien matalammasta riistaeläin tiheydestä johtuen. 82

18 Hankevaihtoehdossa 4 maanotto kaivostoimiluvan luoteiskulmassa olisi pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Metsästysalueiden menetys olisi vastaavasti hieman pienempi kuin muissa hankevaihtoehdoissa. Riistan välttelykäyttäytyminen lieventyy toimintavaiheen aikana koska melupäästöt loppuvat. Suurin osa aikaisemmista metsästysalueista palautuu alkuperäiseen käyttöön. Teollisuusalueelle tulee jäämään joitain kaivokseen liittyviä laitoksia jotka pidetään aidattuina turvallisuussyiden takia. Lieventäminen Käytännössä on vaikeaa tarjota toista aluetta metsästykseen koska muut potentiaaliset alueet kuuluvat jo toisille metsästysseuroille. Riistaeläinten käyttäytymisen tarkkailu ja säännöllinen viestintä riistanhoitoyhdistyksen kanssa tarvitaan selvitettäväksi tasapainottavat mahdollisuudet metsästysalueiden välillä. Jäännösvaikutukset Sulkemisen jälkeen suurin osa maista palautuu metsästysseuralle. Paikalliset asukkaat yli 3 km:n päässä Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Virkistyspalveluiden väliaikainen menetys tai väheneminen. Liikenne- sekä visuaalisia haittoja koetaan jossain määrin. Virkistysarvo ei putoa dramaattisesti koska kaikki virkistystoiminnot voidaan suorittaa jossain muualla. Läheisyys kaivoksen teollisuusalueeseen lisää herkkyyttä näille vaikutuskohteille. Lieventäminen Melu ja pölyämispäästöjen minimointi on tarpeen aina kun mahdollista. Jäännösvaikutukset Näiden vaikutuskohteiden jäännösvaikutus on se että joitain aikaisempia virkistysalueita ei voida käyttää kuten on käytetty ennen kaivostoimintoja. Loma-asuntojen omistajat laajemmalla alueella 3 8 km:n päässä kaivokselta: Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran C välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. 83

19 Melua, pölyä, tärinää sekä liikennehaittoja koetaan vähissä määrin. Kaivoksen maankäyttö ja mahdolliset pölypäästöt tulevat hieman vaikuttamaan luonnon antimien (marjat ja sienet) käyttömahdollisuuksiin. Hiihtoladut kaivoksen suojavyöhykkeen läheisyydessä siirretään. Lieventäminen Melu ja pölyämispäästöjen minimointi aina kun mahdollista. Jäännösvaikutukset Näiden vaikutuskohteiden jäännösvaikutus on se että joitain aikaisempia virkistysalueita ei voida käyttää kuten on käytetty ennen kaivostoimintoja. Vierailijat / matkailijat: Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Saatu vaikutelma saattaa muuttua lähtötasoon verrattuna. Luonnonantimien käytettävyys voi olla hieman vähentynyt. Hannukaisen alue ja alueet Hannukaisen ja Äkäslompolon välillä kuuluvat Ylläksen matkailualueeseen. Suoraan vaikuttuneet alueet eivät kuitenkaan ole suosittuja matkailukohteita/nähtävyyksiä. Vierailijoiden/matkailijoiden virkistystoiminnat eivät ole riippuvaisia tai rajoittuneita kaivoshankealueesta. Vierailijat/matkailijat saattavat kokea joitain maiseman muutos vaikutuksia. Vierailijat/matkailijat saattavat kokea jotain lisäystä liikennetiheydessä. Lieventäminen Melu- ja pölypäästöjen minimointi aina kun mahdollista. On tarve läpinäkyvän kaivostoimintoja koskevan tiedon jakamiselle vierailijoille sekä matkailijoille. Jäännösvaikutukset Näiden vaikutuskohteiden jäännösvaikutus on se että joitain aikaisempia virkistysalueita ei voida käyttää kuten on käytetty ennen kaivostoimintoja. Virkistyskäyttö (moottorikelkkailu, hiihto, luonnonantimet, melonta): Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus, hiihtoreitin menetys. Tilapäisiä häiriöitä luonnonantimien käytettävyydessä. 84

20 Verkostosta saatetaan joutua osittain siirtämään yksi moottorikelkkareitti. Reitille pystytään löytämään uusi sijainti. Kaivoksen perustaminen ei tule aiheuttamaan merkittävää haittaa moottorikelkkailulle. Osa Hannukaisen ja Äkäslompolon välisestä hiihtoladusta suljetaan kun kaivosalue perustetaan. 1.8 kilometriä hiihtolatua sijaitsee suojavyöhykkeen sisällä. Mahdollisuudet käyttää luonnonantimia (marjoja ja sieniä) tulee hieman heikkenemään kaivoksen maankäytön ja mahdollisten pölypäästöjen takia. Luonnonantimien käyttö voidaan korvata jossain muualla. Äkäsjokea käytetään vapaa-ajan melontaan. Äkäsjoki virtaa suojavyöhykkeen halki. Räjäyttämisaikana on lentokivien, melun ja pölyämisen vaikutusten vaara. Räjäytysajat tullaan esittämään ja ilmoittamaan selkeästi ja joki tullaan tarkistamaan ennen räjäyttämistä, jotta voidaan varmistaa ettei joen käyttäjiä ole paikalla. Räjäytysaikojen ulkopuolella ei odoteta vaikutuksia melontaan. Lieventäminen Verkostosta saatetaan joutua osittain siirtämään yksi moottorikelkkareitti. On tarve siirtää 1.8 kilometriä nykyistä hiihtolatua. Hiihtolatu suojavyöhykkeen sisällä johtaa nykyisille lomamökeille. Tämän kyseisen hiihtolatu päättyy parkkipaikalle, mikä voidaan joutua siirtämään. On tarve siirtää 1.8 kilometriä pyöräilyreittiä suojavyöhykkeeltä. Noin kuuden kilometrin päässä kaivosalueelta sijaitsee latukahvila nimeltään Velhon Kota. Kahvila on auki talvella sesongin aikana. Jos pöly- ja melupäästöt heikentävät merkittävästi Velhon Kodan latukahvilan käyttömahdollisuuksia, on kaivostoimintojen aiheuttama vahinko korvattava. Tällä hetkellä pöly- ja melumallinnus ei näytä vaikutusten yltävän Velhon Kotaan saakka. Korvaaminen tapahtuisi vain jos tarkastelu osoittaa että vahinko on tapahtunut. Velhon Kodan latukahvilan vierailijoiden määrän arvioimiseksi Velhon Kodan läheisille hiihtoladuille tulisi asentaa vierailijalaskurit ennen rakentamisvaihetta, alkaen talvella Mitä tulee luonnonantimiin, melu- ja pölypäästöjen minimointi on tarpeen aina kun mahdollista. 85

21 Jäännösvaikutukset Teollisuusalueelle tulee jäämään joitain kaivokseen liittyviä rakenteita jotka pidetään aidattuina turvallisuussyiden takia VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4 Hankevaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Jos rikastamo sijoitetaan Rautuvaaraan, muuttuneet vaikutukset liittyvät kuljetuskäytävän käyttöön. Vähäisiä muutoksia melussa ja pölyämisessä voi tapahtua. Saatu vaikutelma saattaa jonkin verran alentua rakentamisvaiheessa. Toimintavaiheen aikana saatu vaikutelma todennäköisesti vakiintuu. Hankevaihtoehdossa 4 kuljetinhihna saattaa aiheuttaa melua 200 metrin sisällä kuljetinhihnasta. Melu vaikuttaa eniten kun kuljetinhihna ylittää Äkäsjoen. Kuljetinhihnan melu saattaa mahdollisesti vaikuttaa yhteen asuntoon Äkäsjoen läheisyydessä (katso kuva 26 ja kuva 27). Hankevaihtoehdossa 4 missä kuljetinhihna ylittää Äkäsjoen kuljetinhihna voidaan eristää paksummilla äänieriste elementeillä kuin metsäalueilla. Parannellut äänieristyskeinot voidaan ottaa käyttöön mihin paikkaan vain kuljetinhihnan varrella. Melunvähentämiseristeet voi helposti rakentaa valmiiksi malminkuljetushihnan rakentamisen aikana. Hankevaihtoehdossa 4 maanotto on pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Metsästysalueiden maanotto tulee olemaan hieman pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa. o Kolarin, Kittilän ja Muonion talous YHTEENVETO Yksityisen sektorin talous saa merkittävän lisän jo rakentamisvaiheessa ja jatkuu kaivoksen elinkaaren ajan. Yksityinen sektori tulee kokemaan suoraa myönteistä taloudellista vaikutusta paikallisten ostojen kautta. Lisäksi on kerrannaisvaikutuksia paikalliseen talouteen yksityisten ihmisten ostovoiman kasvun myötä. Julkisten palvelujen kysyntä tulee nousemaan mahdollisesta väestönkasvusta ja ikärakenteen muutoksesta johtuen. Toimintavaiheen aikana julkisella sektorilla on mahdollisuus sopeutua julkisten palveluiden kasvavaan tarpeeseen. Työllisyys lisääntyy KKM:n alueella ensimmäisen toimintavuoden 86

22 aikana. Kaivoksen sulkemisen jälkeen sen tärkeimmät taloudelliset vaikutukset lakkaavat. Alue voi aloittaa uusia valmiusohjelmia kaivoksen työntekijöille kun kaivos on yhä käynnissä, jotta voidaan valmistautua yhteiskunnan rakenteelliseen muutokseen alueella. Valmiusohjelmat voivat olla yhteishankkeita valtion ja valtion tukemien oppilaitosten kanssa. Merkittävä tulovaikutus alkaa rakentamisvaiheessa kun kaivosyhtiö ja alihankkijat lisäävät paikallisia ostoja ja työllistävät paikallisia ihmisiä. Tulovaikutus alueellisesti on erittäin merkittävä koko toimintavaiheen ajan. Sulkemisvaiheessa tulopiikki vähitellen lähes lakkaa. TIETOLAATIKKO Yksityisen sektorin talous Vuonna 2006 keskimääräiset tulot Kolarin kunnassa oli alhaisemmat kuin maakunnallinen ja kansallinen keskiarvo. Tuloerot ovat Kolarissa selvempiä miesten keskuudessa, missä he ansaitsevat 17 % vähemmin kuin maakunnallinen ja 32 % vähemmin kuin kansallinen keskiarvo. Vuonna 2007 Kolarissa 10 % väestöstä eli sosiaaliturvan varassa, täsmäten kansalliseen keskiarvoon. Käynnissä oleva matkailualan ja palvelusektorin kehittämisvaihe on monipuolistanut elinkeinojen rakenteen. Palvelusektori vastaa noin % paikallisesta taloudesta. Kittilän kunnassa yksityisen sektorin talous on kehittynyt nopeammin kuin Kolarissa matkailualan ja palvelusektorin nopean kehittymisen takia. Kittilän kultakaivos on toiminut muutaman vuoden. Suora ja epäsuora talouden piristys Kittilän paikalliselle taloudelle on ollut huomattava. Muonion talous on ollut kohtuullisen vakaa. Muonio on kokenut jotain kasvua matkailualalla ja autotestaus palveluissa. Muuten paikallinen talous olisi taantunut väestön vähenemisen takia. Pajalan yksityisen sektorin talous taantui vuosia mutta Kaunisvaaran kaivoksen rakentaminen on tuonut kasvua yksityiselle sektorille. Koko Kolarin, Kittilän, Muonion ja Pajalan alueen talous on vauhdittunut palvelusektorin, erityisesti matkailu- ja kiinteistökaupan vuoksi. 87

23 Julkisen sektorin talous Kolarin kunnallistulot ovat alhaisemmat kuin kansallinen ja maakunnallinen keskiarvo, vaikka tulot ovat nousseet viime vuosina. Vuodesta 2008 vuoteen 2010 Kolarin kunnallisverotulot on kasvanut n. 8 %, Kittilän 9 % ja Muonion 1 %. Julkinen sektori on mukautunut väestön muutokseen. Kyky sopeutua äkillisiin muutoksiin on rajoittunut taloudellisten voimavarojen pitkäaikaisen kohdentamisen ja demokraattisen alakohtaisen päätöksentekoprosessin vuoksi. Työllisyys Työttömyys kunnissa jatkuu huomattavasti korkeampana kuin kansallinen keskiarvo mutta on vertailtavissa maakunnalliseen keskiarvoon, vaikka työttömyys on vähentynyt vuodesta Alueen työttömyysprosentti on 15 %. Suurin osa työllistyneistä ihmisistä työskentelee oman kuntansa alueella. Oman kuntansa ulkopuolelle matkustavien prosenttiosuus on kuitenkin korkea, -16,4-20,5 prosenttia ulospäin kulkevasta ja 15,7-20,6 prosenttia sisäänpäin kulkevasta matkustamisesta. Alueellinen työvoima kykenee matkustamaan Kolarin, Kittilän, Muonion ja Pajalan alueella kohtuullisen (ajo-) matkan päässä töistä. Käytännössä päivittäinen työmatka on kilometriä vastaten noin tunnin työmatkaa per suunta VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET 88

24 Rakentamisvaihe VAIKUTUSKOHTEET 1. Yksityisen sektorin talous 2. Julkisen sektorin talous 3. Työllisyys SENSITIVITY LOW MEDIUM HIGH MAGNITUDE SMALL 3 MEDIUM 2 LARGE 1 Toimintavaihe (alkuvaihe) VAIKUTUSKOHTEET 1. Työllisyys SENSITIVITY LOW MAGNITUDE MEDIUM HIGH SMALL MEDIUM LARGE 1 Toimintavaihe VAIKUTUSKOHTEET 1. Yksityisen sektorin talous 2. Julkisen sektorin talous 3. Työllisyys SENSITIVITY LOW MEDIUM HIGH MAGNITUDE SMALL 3 MEDIUM LARGE 1,2 89

25 Yksityisen sektorin talous: Vaikutus Yksityinen sektori kokee kasvua alkaen rakentamisvaiheen aikana. Rakentamisvaihe lisää työllisyyttä väliaikaisesti. Rakentamisvaiheen aikaisiin talousvaikutuksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Toimintavaiheen aikana taloudellinen vaikutus on merkittävä. Lopettamisvaiheen aikana taloudellinen vaikutus vähitellen lakkaa. Kaivoksen taloudellista vaikutusta pidetään hankkeena, missä taas matkailua ja muita elinkeinosektoreita voidaan pitää pysyvämpinä. Rakentamisvaiheen aikana suurin vaikutus yksityiselle sektorille on uusien työntekijöiden sisään virtauksen aikaansaama ostovoiman kasvu. Muita paikallisia hankintoja tullaan myös tekemään rakentamisvaiheessa (laitteet ja palvelut). Majoitusala (matkailu) kokee kysynnän kasvun. Rakentamisvaiheen aikana ei ole tarpeen rakentaa tilapäisiä majoitustiloja työntekijöille koska Ylläksen matkailukeskuksessa on runsaasti majoitustilaa. Jotkut majoituksen tarjoajat ovat valmiita tekemään pitkäaikaisia vuokrasopimuksia rakentamisvaiheelle. Merkittävä tulovaikutus alkaa rakentamisvaiheen aikana kun kaivosyhtiö ja aliurakoitsijat lisäävät paikallisia hankintoja ja työllistävät paikallisia ihmisiä. Kerrannaisvaikutukset alkavat kasvaa rakentamisvaiheen aikana koska sekä tilapäiset että vakituiset työntekijät kuluttavat paikallisissa kaupoissa ja ravintoloissa. Vakituisten työntekijöiden perhekoot saattavat kasvaa toimintavuosien aikana. Asuntotutkimukseen (Pöyry 2008) perustuen monet mahdolliset työntekijät muuttavat Kolarin, Kittilän ja Muonion alueelle yksittäisinä ihmisinä tai kahden hengen talouksina. Koska kerrannaisvaikutus luo Kolarin Kittilän ja Muonion alueella uusia työpaikkoja, on ennakoitu että puolisot työllistyvät joko kaivostoimintaan liittyviin ammatteihin tai muille sektoreille. Kaivostoiminnan aikaansaama lisääntynyt tulo on huomattava koko seudulle lisääntyneen työllisyyden ja suhteellisen korkean tulotason vuoksi. Epäsuora taloudellinen vaikutus voidaan nähdä koko yhteisössä. Kerrannaisvaikutus on suurin toimintavaiheen aikana. Kaivosteollisuuden lisääntynyt taloudellinen tulo lisää uusien yritysten perustamista alueella. Koska kaivosteollisuus avaa uusia yhteyksiä kansainvälisessä liiketoiminnassa, alueen olemassa olevat ja uudet yritykset hyötyvät kaivosyhtiön verkostosta. Hannukaisen kaivos parantaa osittain myös liikenne- ja rahti- 90

26 infrastruktuuria. Kaivostoiminnan ulkopuolella toimivat yritykset voivat hyödyntää parantuvaa infrastruktuuria. Jotkut paikalliset tai maakunnallisesti toimivat yritykset integroituvat kaivosyrityksen kanssa toimittaen palveluita jotka ovat tarpeen kaivosprosesseissa. (Lähde: Kolarin kunta ja Kolarin yrittäjät ry). Kasvava määrä pysyviä työntekijöitä nostaa kunnallisen palvelusektorin käyttöä. Pysyvät työntekijät rakentavat todennäköisesti omat talonsa toimintavuosien aikana, koska he ovat epätodennäköisiä luottamaan ainoastaan julkiseen vuokra-asunto tuotantoon. Paikallinen rakentaminen lisää paikallisten ostosten määrää. Lisääntyneellä ostovoimalla on positiivisia vaikutuksia ravintoloille, kaupoille ja muille palvelusektoreille vuoden ympäri jatkuvan kysynnän takia. Nykyisin osa matkailusta elävistä ravintoloista on auki 5 7 kuukautta vuodessa. Tulevaisuudessa kysyntä on tasaisempi ympäri vuoden. Lopettamisvaiheen aikana suorat tulovaikutukset kaivoksesta romahtavat. Jotkut epäsuorista vaikutuksista jää jäljelle, mutta suurin osa epäsuorista tuloista vähenee. Yleinen ostovolyymi seudulla vähenee. Koska elinkeinorakenne on kehittynyt monipuoliseksi toimintavaiheen aikana, Yleinen tulotaso säilyy vertailukelpoisena toisiin alueisiin verrattuna. Lieventäminen Lieventämistoimet tässä vaiheessa ovat suurelta osin kunnallisten viranomaisten ja opetuslaitosten vastuulla. Kun toiminnot ovat vielä käynnissä, jotain sopeutumisvalmennusta uusien liiketoiminta ideoiden luomiseksi ja teollisten taitojen hyödyntämiseksi voitaisi aloittaa. On tärkeää ylläpitää matkailualan määrät ja tärkeys läpi kaivoksen elinkaaren ja ylläpitää matkailijoiden mielenkiintoa aluetta kohtaan. Elinvoimainen matkailuala tasoittaa ja tasapainottaa elinkeinorakenteen muutoksia. Jäännösvaikutukset Sulkemisen jälkeen kaivoksen suurimmat taloudelliset vaikutukset lakkaavat. Toisaalta alueella on mahdollisuus kehittää muita aloja vakiinnuttaakseen talouden muutoksia. Odotettavissa on paljon yritysten lopettamisia elleivät yritykset sopeudu ajoissa kassavirtojen voimakkaaseen muutokseen sulkemisvaiheen aikana. Sulkemisvaiheen aikana pätevien työntekijöiden tarjonta lisääntyy. Koulutettu työvoima voi olla kilpailuvaltti muille aloille, mm. matkailuala voi hyödyntää työvoimakapasiteettia. 91

27 Alueen ulkopuolelta muuttaneiden entisten kaivostyöntekijöiden osittaisen poismuuton seurauksena, paikallinen talous kokee kotitalouksien ostojen pudotuksen. Julkisen talouden sektori: Vaikutus Julkisen sektorin talouden vaihtelut tapahtuvat hitaammin kuin muutokset yksityisellä sektorilla. Syy hitaampaan muutokseen on riippuvuus verotulojen vakaasta ja tasapainotetusta luonteesta. Toisaalta verotulot ovat suoraan riippuvaisia uusien ja pysyvien työntekijöiden asettumisesta. Rakentamisvaiheen aikana julkisen talouden taloudellinen vaikutus ei muutu yhtä nopeasti kuin rakentaminen etenee. Julkinen sektori säätelee palvelutarjontansa kaivoshankkeen etenemisen aikana. Kolarin, Kittilän ja Muonion kuntien näkökulmasta tärkein tavoite on tehdä tilapäisten työntekijöiden elinolosuhteet mahdollisimman houkutteleviksi saadakseen uusia pysyviä asukkaita kuntiin. Osa rakennustyötekijöistä työskentelee urakoitsijoille. Tilapäiset työntekijät voivat matkustaa muualta Suomesta tai jopa toisista maista. Osa rakennustyöntekijöistä palkataan alueellisesti mikä parantaa työllisyyden tasoa Kolarin, Kittilän ja Muonion alueilla sekä Pajalassa. Kaukaa matkustavat rakennustyöntekijät maksavat verot heidän kotikuntiinsa. Kolarin, Kittilän ja Muonion julkisen talouden nykyinen tila on kohtuullisen vakaa. Rakentamisvaiheella ei ole kovin merkittävää muutosta julkiseen talouteen rakentamisen lyhyen keston takia. Toimintavaiheessa Kolarin, Kittilän ja Muonion kuntien täytyy lisätä mahdollisuuksia myydä tontteja asuntotuotantoon kasvavalle määrälle asukkaita. Kunnat ovat alkaneet valmistella laillisesti sitovia yleiskaavoja sekä infrastruktuuria. Kaivoshanke parantaa taloudellista tilannetta Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnissa, kasvu tapahtuu kuitenkin niin että kunnat pystyvät mukautumaan muutoksiin. Kunnallinen velka henkeä kohti voi hetkellisesti nousta kunnallisiin laitoksiin ja infrastruktuuriin investoinnin takia. Suurin osa investoinneista maksetaan takaisin kaivoksen elinaikana verotulojen ja käyttäjämaksujen kautta. Kun sijoituksia 92

28 kunnallislaitoksiin tehdään, saattaa olla haasteellista perustella sijoitussummaa kunnan hallitusten valituille jäsenille. Julkisen talouden rakenteelliset muutokset tapahtuvat kohtuullisen hitaasti verrattuna yksityiseen sektoriin. Kasvava joukko työllistyneitä asukkaita tulee lisäämään verotuloja. Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnat kuitenkin joutuvat tarjoamaan palveluita kasvavalle väestölle. Seudun vetovoimaisuus ja työntekijöiden asuinolosuhteet ovat elintärkeitä uusien asukkaiden saamiseksi Kolarin, Kittilän ja Muonion alueelle. Osa palveluista rahoitetaan kunnallisilla verotuloilla ja osa käyttöön perustuvilla maksuilla. Lieventäminen Julkiselle taloudelle on erittäin tärkeää tukea ja kannustaa monipuolisen liikeelämän sektorin kehittämistä kaivoksen olemassaolon aikana samalla kun erilaiset yritykset kehittävät tukipilareita taloudellisen kehityksen ylläpitämiseksi. Jäännösvaikutukset Kunnallisverotulojen taso vähenee. Julkisten palveluiden kuten koulujen ja päiväkotien tarve vähenee. Julkisen sektorin täytyy suorittaa riittävät toimenpiteet taloudellisen tilanteen tasapainottamiseksi kysyntätekijöiden kanssa. Julkisen talouden muutokset eivät tapahdu yhtä nopeasti kuin yksityisen sektorin. Negatiivisten taloudellisten vaikutusten viive riippuu valtion korvauksista ja kuntien valtion tukien maksujen ajoituksesta Työllisyys: Vaikutus Rakentamisvaihe lisää työllisyyttä. Tässä vaiheessa osa työllisyydestä on väliaikaista. Toimintavaihe aiheuttaa merkittävää pysyvää työllisyyttä ja lisää työllistymisen kerrannaisvaikutuksia yhteisössä. Lopettamisvaiheessa työllisyys vähenee. Rakentamisvaihe ei luo suuria muutoksia työllistymisessä. Jotkut paikalliset yritykset saattavat aliurakoida pääurakoitsijaa (kuljetus, LVI, palvelut, kunnossapito, jne.) Osa paikallisesta työvoimasta voidaan palkata. Mahdollisesti tulee olemaan jotain takaisin muuttoa parantuneiden työllistymisnäkymien takia, mikä voisi hieman tasoittaa väestön rakennetta. Työllisyys nousee merkittävästi Kolarin, Kittilän ja Muonion kuntien alueella toimintojen ensimmäisten vuosien aikana. Uusia työtekijöitä palkataan toimintavaiheen alkaessa. Kiihdytysvaiheen jälkeen pysyvän henkilöstön määrä pysyy suhteellisen vakaana. Työttömyysaste alueella pienenee merkittävästi toimintavaiheen aikana. 93

29 Toimintavaiheen aikana suora työllistyminen on noin työpaikkaa. Tämän hetkinen työllistyneiden ihmisten määrä Kolarissa on noin Siten korotus on merkittävä. Toimintavaiheen aikainen taloudellinen toiminta laajentaa todennäköisesti erilaisten elinkeinojen ja yrityksien kirjoa. Northland Resourcesin tavoite on palkata niin paljon kuin mahdollista alueellisesti, olettaen että alueen ihmisillä on riittävät ammattitaidot. Northland Resources saattaa joutua palkkaamaan ihmisiä alueen ulkopuolelta. Northland Resourcesin osallistuminen paikalliseen väestöön keskittyvän ammattitaito apasiteetin kehittämiseen saattaa vaatia harkintaa tulevaisuudessa. Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnat ja kehitysorganisaatiot yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa myötävaikuttavat toimivan aliurakoitsijaverkoston luomiseen. Toimintavaiheen aikana tulee uusia yrityksiä joko alueellisesti toimivien yritysten tai valtakunnallisten yritysten perustamien haarakonttorien toimesta. Lieventäminen Monipuolinen elinkeinorakenne auttaa yhteisöä sopeutumaan taloudellisiin muutoksiin jo toimintavaiheen aikana mutta varsinkin kuin valmistaudutaan sulkemisvaiheeseen. Jäännösvaikutukset Jotkut kaivoksen pysyvistä työntekijöistä jää Kolarin, Kittilän ja Muonion alueelle jopa kaivoksen lopettamisen jälkeen. Jos jotkut entisistä kaivostyöläisistä jäisi eläkkeelle, olisi heillä silti vielä kohtuulliset eläketulot ja he pystyvät jatkamaan entistä kulutustaan. Osa alueelle jäävistä työntekijöistä voi jäädä työttömiksi, siten heidän elintasonsa olisi matalampi. Sopeutumisen ja lieventämistoimien kautta osa työntekijöistä todennäköisesti hankkii lisäkoulutusta toisiin ammatteihin. Kaivostyöntekijät jotka pystyvät ja ovat halukkaita muuttamaan varmistaakseen työpaikan KKM:n alueen ulkopuolelta muuttaisivat pois alueelta sulkemisvaiheessa. Paikallisen talouden odotetaan parantuneen lähtötasosta, joten talous tulee olemaan kykenevämpi sopeutumaan äkillisiin muutoksiin. Rakentamis- ja toimintavaiheille kuvattujen etujen odotetaan pienentyvän ja palaavan lähtötason arvoihin, vaikkakin taidot ja opetus ovat lähtötasoa parempia. Koska Lapissa on useita samanaikaisia kaivoshankkeita, on todennäköistä että kaivosammattilaiset työllistetään toisen yhtiön toimesta. Lieventääkseen kaikki negatiiviset vaikutukset lopetusvaiheessa, Northlandin on keskusteltava kunnallisten ja maakunnallisten hallintojen ja viranomaisten kanssa. 94

30 Tämän keskustelun tavoite tulisi olla: varmistaa kehittyneiden yksilöiden hyödyntäminen, yhteiskunnallisen ja infrastruktuurin pääomien hyödyntämisen tavat; olemassa olevien mahdollisuuksien maksimointi; ja taloudellisen supistumisen välttäminen hankkeen sulkeutuessa VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4 Hankkeen erilaiset tekniset toteuttamisvaihtoehdot eivät luo merkittävää eroa sosiaalisten vaikutusten suhteen. 5.4 Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnallispalvelut YHTEENVETO Rakentamisvaiheen aikana kunnallispalveluiden käyttö on kohtuullisen alhaista koska suurin osa rakennustyöntekijöistä oleskelee alueella väliaikaisesti. Suurin kysyntä kunnallispalveluille tulee olemaan toimintavaiheen aikana kun työntekijöiden määrä on suurimmillaan. Koska suurin osa toimintavaiheen työntekijöistä on pysyviä työntekijöitä, on kunnallispalveluiden tarve tasaista ympäri vuoden. Työntekijöiden lisäksi kunnallispalveluiden tarve johtuu työntekijöiden perheistä. Lopettamisvaiheessa kunnallispalveluiden tarve muuttuu ja vähenee. Asuntojen ja majoituspalveluiden riittävä tarjonta tulee olemaan haastava tehtävä kunnille. Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnilla on ollut aikaa valmistautua maankäytön suunnittelu ja asuntotuotantomahdollisuuksien suunnitteluun Hannukaisen tähänastisen hankkeen aikana. Kolarin ja Muonion kunnissa ja jossain määrin Kittilässä kunnallispalvelut on aikaisemmin tuotettu suuremmalle väestömäärälle. Kunnallispalveluille ei välttämättä ole tarvetta rakentaa tiloja, mutta henkilöstöresursseja täytyy vahvistaa. Siten kunnallispalveluilla on kohtuulliset kyvyt sopeutua kasvavaan kysyntään. Koneiden kuljettamiseen ja materiaalilogistiikkaan liittyvä liikenne alkaa rakentamisvaiheen aikana jatkuen toimintavaiheessa. Raskaiden ajoneuvojen kuljetusten kasvu on huomattavaa ja se saattaa aiheuttaa liikenneonnettomuuden riskin kasvamista. Raskaan liikenteen kasvu vaikuttaa tieliikenteeseen läpi vuoden. Kolarin, Kittilän ja Muonion alueella ihmiset ovat nykyisin tottuneet vain kausittaisiin liikenteen lisäyksiin. 95

31 TIETOLAATIKKO Terveys-, kunnallis- ja sosiaalipalveluiden arvioinnissa, paikallisliikenne sekä asunnot ja majoitus käsitetään tärkeimmiksi kunnallispalveluiksi Kolarin, Kittilän ja Muonion alueella. Terveyspalvelut Kolarissa ja Kittilässä on vähemmän terveydenhuollon työntekijöitä kymmentätuhatta asukasta kohti verrattuna maan keskiarvoon, viitaten että terveyspalveluita olisi järkevää lisätä hankkeeseen liittyvien uusien asukkaiden takia. Kolarin terveyskeskus tekee yhteistyötä Kittilän ja Muonion kuntien kanssa; jokainen kunta jakaa päivystyspalvelun. Lähin sairaala sijaitsee 150 kilometrin päässä Rovaniemellä. Kolarissa on kaksi yksityistä terveysklinikkaa. Terveyspalveluiden tuottaminen pysyy terveydenhuoltolain (2010) ja Suomen kuntalain (1995) mukaan (paikallisen) hallinnon velvollisuutena. Terveydenhuolto on liberalisoitu ja on olemassa yksityisiä palveluntarjoajia. Kolarissa on neljä lääkäriä, mukaan lukien yksi opiskelija (Ramboll/Pöyry sosiaalistaloudelliset lähtötasot, 2011) noin 3850 asukkaalle. Asunnot ja majoitus Asuntotilanne Kolari, Kittilä ja Muonio alueella on kohtuullisen hyvä. Joitain asuntoja on vuokrattavana. Ylläksen matkailukeskuksen alueella löytyy paljon tilapäistä majoituskapasiteettiä. Kolarin ja Kittilän kunnissa on edellytyksiä ja saatavilla olevia alueita uusille maankäyttösuunnitelmille, yleiskaavoille ja infrastruktuurin rakentamiselle. Kittilässä ja erityisesti Pajalassa on pula vapaista vuokra-asunnoista. Pajalan kunta ei reagoinut tarpeeksi nopeasti asuntotarpeen äkilliseen kasvuun. Kittilässä kysynnän aiheuttaa matkailualan kehittäminen ja Kittilän kultakaivoksen työntekijöiden asumistarpeet. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluihin sisältyvät koulut, päiväkotipalvelut, lasten- ja äitiysneuvolat; alueelliset valtion viranomaispalvelut (verotoimisto, maistraatti, KELA, poliisi, jne.). Kunnallispalvelut Kunnallispalvelut ovat nykyisin sopeutuneet alueelliseen 96

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Sanna Hast Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset 3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin vaikutusalue käsittää hankealueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen PohjoisSuomessa

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

SOKLIN YVA TÄYDENNYS. 1. Vastaajan sukupuoli. 2. Vastaajan ikä. 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen. Vastaajien määrä: 48 0% 10% 20% 30% 40% 50% Mies

SOKLIN YVA TÄYDENNYS. 1. Vastaajan sukupuoli. 2. Vastaajan ikä. 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen. Vastaajien määrä: 48 0% 10% 20% 30% 40% 50% Mies SOKLIN YVA TÄYDENNYS 1. Vastaajan sukupuoli Mies Nainen 2. Vastaajan ikä Alle 25 -vuotias 25-40 -vuotias 40-60 -vuotias Yli 60 -vuotias 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen Vastaajien määrä: 44 ohjausryhmään

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

SUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Yleisötilaisuus Tervola Jari Laitakari Kalle Reinikainen

SUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Yleisötilaisuus Tervola Jari Laitakari Kalle Reinikainen SUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleisötilaisuus Tervola 20.5.2013 Jari Laitakari Kalle Reinikainen YVA-MENETTELYN TARKASTELUALUE COPYRIGHT PÖYRY 14.3.2013 NYKYTILA MAISEMA-ALUEET,

Lisätiedot

VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI YVA:SSA ESIMERKKINÄ KAIVOSHANKE 27.11.2013. FT Joonas Hokkanen, FM Marja Heikkinen

VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI YVA:SSA ESIMERKKINÄ KAIVOSHANKE 27.11.2013. FT Joonas Hokkanen, FM Marja Heikkinen VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI YVA:SSA ESIMERKKINÄ KAIVOSHANKE 27.11.2013 FT Joonas Hokkanen, FM Marja Heikkinen LUONNEOITSIJA 28 RAMBOLL FINLAND OY Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2013 noin 1400 työntekijää

Lisätiedot

Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2

Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2 Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21.5.2014 Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2 96101 Rovaniemi Northland Mines Oy Asematie 4, 95900 Kolari Katri Hämäläinen khamalainen@northland.eu www.northland.eu

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN (2009) TÄYDENNYS

SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN (2009) TÄYDENNYS SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN (2009) TÄYDENNYS Hyvä vastaaja, tällä kyselyllä selvitetään näkemyksiänne Soklin kaivoshankkeen vaihtoehto 3:n (malmi rikastetaan Venäjällä)

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

KESTÄVÄ KAIVOSINVESTOINTI 2014 YMPÄRISTÖ- JA SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KALLE REINIKAINEN 21.5.2014

KESTÄVÄ KAIVOSINVESTOINTI 2014 YMPÄRISTÖ- JA SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KALLE REINIKAINEN 21.5.2014 KESTÄVÄ KAIVOSINVESTOINTI 2014 YMPÄRISTÖ- JA SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KALLE REINIKAINEN 21.5.2014 1. Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi SISÄLTÖ 2. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin

Lisätiedot

Kuva Liikenteen jakautuminen teille 21 ja 940 vaihtoehdossa 4 hankkeen tuotantovaiheen aikana. VEH=henkilöautot, HGV=raskas liikenne.

Kuva Liikenteen jakautuminen teille 21 ja 940 vaihtoehdossa 4 hankkeen tuotantovaiheen aikana. VEH=henkilöautot, HGV=raskas liikenne. Kuva 11-14-1. Hankkeen vaihtoehdot 1A-1C: liikenteen jakautuminen teille 21 ja 940 hankkeen tuotantovaiheen (vasen) ja sulkemisvaiheen (oikea) aikana. Rakentamisvaiheen liikennemäärät vastaavat suunnilleen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Käytetyt arviointimenetelmät ja aineistot Vaikutuksen aiheuttaja Vaikutuksen suuruusluokka

Käytetyt arviointimenetelmät ja aineistot Vaikutuksen aiheuttaja Vaikutuksen suuruusluokka 11.2.1 Vaikutuksen aiheuttaja Hankkeen rakentaminen muuttaa maiseman muotoa, väriä sekä rakennetta. Rakentamisvaiheessa laajat alueet raivataan puista ja pintamaasta. Infrastruktuuria, kuten rikastamo

Lisätiedot

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin paliskunta Pinta-ala 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI

TUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI TUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI Kajaani 13.9.2017 Esityksessä: Lainsäädännöllinen tilanne Metsähallitus ja tuulivoima Tuulivoimahanke ja poronhoito Esimerkkejä hankkeista Vaikutuksia

Lisätiedot

Saukkomukanmaa 1. Muinaisjäännöstunnus: Tyypin tarkenne: Tervahaudat Ajoitus: Historiallinen Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2

Saukkomukanmaa 1. Muinaisjäännöstunnus: Tyypin tarkenne: Tervahaudat Ajoitus: Historiallinen Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Saukkomukanmaa1 Muinaisjäännöslaji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstunnus: 1000020390 Muinaisjäännöstyyppi: Työjavalmistuspaikat Tyypintarkenne: Tervahaudat Ajoitus: Historiallinen Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka:

Lisätiedot

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Mauri Nieminen Luke, Porontutkimusasema, Toivoniementie 246, 9991 Kaamanen, mauri.nieminen@luke.fi TIIVISTELMÄ Suomessa poronomistajia on enää 4

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT-aloitusseminaari 15.4.2015 Rovaniemi Kari Oinonen SYKE Kuva: Ympäristöhallinnon kuvapankki, Aarne Torvinen 2002 1 Tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

ELINKEINOJEN YHTEENSOVITTAMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt (DILACOMI) LOPPUSEMINAARI 27.9.

ELINKEINOJEN YHTEENSOVITTAMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt (DILACOMI) LOPPUSEMINAARI 27.9. ELINKEINOJEN YHTEENSOVITTAMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt (DILACOMI) LOPPUSEMINAARI 27.9.2013 Sanna Hast Metsäntutkimuslaitos sanna.hast@metla.fi ELINKEINOT

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Kuva Pohjaveden aleneman epäsuoran vaikutuksen alue kaivoksen elinaikana hankevaihtoehdossa 4 (HIA2, SRK 1/2013).

Kuva Pohjaveden aleneman epäsuoran vaikutuksen alue kaivoksen elinaikana hankevaihtoehdossa 4 (HIA2, SRK 1/2013). 532 Kuva 11-10-2. Pohjaveden aleneman epäsuoran vaikutuksen alue kaivoksen elinaikana hankevaihtoehdossa 4 (HIA2, SRK 1/2013). 11.10.3 Käytetyt arviointimenetelmät ja aineistot Luontovaikutusten arviointi

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä

PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä PALOMA-SEMINAARI 22.1.2019 Kuusamo Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelma alue Ylimuonion valtionmaiden

Lisätiedot

Jäännösvaikutukset Mielikuva paranee sulkemisvaiheen jälkeen, sillä teollisuusalue tullaan kunnostamaan. Kuva palaa takaisin lähtötasolle.

Jäännösvaikutukset Mielikuva paranee sulkemisvaiheen jälkeen, sillä teollisuusalue tullaan kunnostamaan. Kuva palaa takaisin lähtötasolle. Mahdollinen myönteinen vaikutus on sesongin vaikutusten vakauttaminen. Ravintoloiden ja majoitusten hyödyntäminen on jatkuvampaa kaivostyöntekijöiden ja kaivoksiin liittyvien vieraiden läsnäolon johdosta.

Lisätiedot

Hannukaisen rautakaivos - Matkailu The Hannukainen Mine Project - Tourism

Hannukaisen rautakaivos - Matkailu The Hannukainen Mine Project - Tourism Hannukaisen rautakaivos - Matkailu The Hannukainen Mine Project - Tourism 337 338 Muonio Kittilä Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility (TMF) Kaivokset Mining pits Suojavyöhyke 1 km Buffer zone

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

Kuva Rautuvaaran vanha rikastekiekka-alue.

Kuva Rautuvaaran vanha rikastekiekka-alue. Kuva 11-1-1. Rautuvaaran vanha rikastekiekka-alue. 390 11.1 Vaikutusten arviointimenetelmä Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on järjestelmällisesti etenevä prosessi. Siinä tunnistetaan ja arvioidaan

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

POROTALOUS SUUNNITELMA

POROTALOUS SUUNNITELMA LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUS SUUNNITELMA Inga-Briitta Magga 2 POROTALOUSSUUNNITELMA Kuvaa paliskunnan tapaa toimia Laaditaan useammaksi vuodeksi

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat

Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat Ylläs Jazz-Blues seminaari 1.2.2013 Marika Kunnari Lapin yliopisto, DILACOMI-hanke Kysymyksenasettelun taustalla:

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke Mikko Jokinen METLA Kolari Pohjoisen kaivosbuumi Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa useita uusia kaivoshankkeita Monet niistä sijaitsevat

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto PL Helsinki Dnro 0455 /2016

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto PL Helsinki Dnro 0455 /2016 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto LAUSUNTO PL 66 00521 Helsinki kaivosasiat@tukes.fi 2.6.2016 Dnro 0455 /2016 1 Asia: Paliskuntain yhdistyksen lausunto kaivospiirihakemuksesta, kaivosrekisterinumero K8126

Lisätiedot

8.6.7 Tarkkailu Altaat Rakennukset ja infrastruktuuri Sulkemissuunnitelman päivittäminen

8.6.7 Tarkkailu Altaat Rakennukset ja infrastruktuuri Sulkemissuunnitelman päivittäminen Kuva 8-27. NAF-sivukivialueiden sulkemiseen suunniteltu pintarakenne (kaikki hankevaihtoehdot). Kuva 8-28. PAF-sivukivialueiden sulkemiseen suunniteltu pintarakenne. Ei-happoa muodostavan sivukivialueen

Lisätiedot

Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin?

Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin? Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin? prosenttijakaumat, N=1361 16 5,7 4,5 ympäristön saastuminen ja liikennehaitat 19,2 45,9 koskemattoman luonnon ja maiseman pilaantuminen melu, pöly ja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ

PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ Sanna Hast Porotalousneuvoja sanna.hast@paliskunnat.fi p. +358 40 124 7422 Käyntiosoite: Koskikatu 33 A 1 Postiosoite: PL 8168 96101 ROVANIEMI Puh: 016 331 6000 (vaihde) Sähköpostit:

Lisätiedot

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen

Lisätiedot

Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus

Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus Petofoorumi Petotilanteen vaikutus porotalouteen Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus Salla 31.1.2011 1 Taustaa Perinteinen i elinkeino i Poroelinkeinon merkitys harvaanasutun maaseudun näkökulmasta Kannattavuuden

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Juvakaisenmaan alue VE 1c

Juvakaisenmaan alue VE 1c Hannukaisen alue VE 1a, 1b, 1c ja 4 Rauruvaaran alue VE 1b ja 4 Juvakaisenmaan alue VE 1c Kuva 11-12-1. Hankealueen olemassa oleva maakuntakaava ja eri hankevaihtoehtojen sijoittuminen. 575 11.12.8 Hankkeen

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun Kari Oinonen, SYKE, Lapin MRL-päivät 30.8.2017 Lähtökohtia Poronhoitoalueella tapahtuvan maankäytön suunnittelun

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 7 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta.

Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 7 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. KOE Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 7 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. B-OSA, ht. 0p. Ksmksen maksimipistemäärä on 7 pistettä.

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Paliskuntain yhdistyksen lausunto. Viite: Lausuntopyyntönne HANNUKAISEN KAIVOSALUEEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Paliskuntain yhdistyksen lausunto. Viite: Lausuntopyyntönne HANNUKAISEN KAIVOSALUEEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kolarin kunta LAUSUNTO Kunnanhallitus Isopalontie 2 95900 KOLARI 15.5.2018 Dnro 246 /2018 1 Asia: Paliskuntain yhdistyksen lausunto Viite: Lausuntopyyntönne 8.3.2018 HANNUKAISEN KAIVOSALUEEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1. Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.2014 Kaivosseudun imago riippuu monesta seikasta 1/2 Raija

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

Piha- ja peltoporoongelma

Piha- ja peltoporoongelma Piha- ja peltoporoongelma Mikko Jokinen & Arto Naskali Luonnonvarakeskus Paloma-hankkeen aloitusseminaari Kuusamo 22.1.2019 Kuva: Mia Landauer Kuva: Mikko Jokinen Mistä on kysymys, mitä tiedetään tässä

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen www.lapinliitto.fi/petofoorumi TYÖN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Okeroisten eritasoliittymän kaakkoiskulman meluntorjunta

Okeroisten eritasoliittymän kaakkoiskulman meluntorjunta 16T-2.17 Okeroisten eritasoliittymän kaakkoiskulman meluntorjunta Yleistä Melutilanne muistion kuvissa on vuoden 2040 ennustetilanne tavoitetieverkolla. Lisäksi tiesuunnitelmaan valitusta meluntorjuntavaihtoehdosta

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen anhin elinkeino. Poroja hoitaa poronomistajaa.

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen anhin elinkeino. Poroja hoitaa poronomistajaa. Poro liikenteessä Pieni porosanakirja 3 = pieni porolauma = suuri porolauma, = poro ensimmäisellä ikävuodellaan = kolmea vuotta vanhempi urosporo, = kolmea vuotta vanhempi naarasporo = sarveton poro =

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava 6.2.3 Yleiskaava 31 Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaan Sodankylän kunnan Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan alueelle. Sodankylän kunnanhallitus on 22.5.2012 162 päättänyt käynnistää Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia 1 Vastaajat Vastauksia saatiin kaikkiaan (7.9.2014 mennessä) 438 kappaletta Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia Ikäjakauma painottuu 40-69 vuotiaisiin, mutta vastaajia kaikista ikäryhmistä Vastaajista

Lisätiedot

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Miten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen

Miten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen Miten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen Laitumiin ja laidunympäristöön liittyvät ongelmat ja tietotarpeet poronhoidossa Laidunten kunnon ja laadun heikkeneminen Tarvitaan

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Porolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina Jouko Kumpula Luke

Porolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina Jouko Kumpula Luke Porolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina 2016-2019 Jouko Kumpula Luke Poronhoitoalue ja sen osa-alueet Saamelaisalue 13 pohjoisinta paliskuntaa Erityisalue Kaikki 20 pohjoisinta paliskuntaa Muu alue

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

SUHANGON KAIVOSHANKE, SVA JA POROTALOUSSELVITYS

SUHANGON KAIVOSHANKE, SVA JA POROTALOUSSELVITYS SUHANGON KAIVOSHANKE, SVA JA POROTALOUSSELVITYS 3.12.2013 / 4.12.2013 / Kalle Reinikainen, Jari Laitakari, Ville Koskimäki SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SELVITTÄÄ Arvioi Terveyttä, elinoloja ja hyvinvointia

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk

Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:,

Lisätiedot

Northland Mines Oy Hannukaisen Kaivoshanke - Kolari

Northland Mines Oy Hannukaisen Kaivoshanke - Kolari Northland Mines Oy Hannukaisen Kaivoshanke - Kolari Kaivosseminaari Levi - Kittilä 6.6.2013 Jukka Jokela VP Exploration and Finnish Operations Northland Resources S.A. Hannukaisen Kaivoshanke Suunniteltu

Lisätiedot

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavatilanne Liite 3 Vaihtoehto A Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö ja rakennuslaki) Yleiskaava

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET Kunnari & Suikkanen Outokumpu 16.-17.2.2010 Muutosten ennakointi -esimerkkinä SVA Lainsäädäntö ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) ja rakennuslain

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot