NUORISTA SUOMESSA ALLIANSSI
|
|
- Paavo Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NUORISTA SUOMESSA ALLIANSSI 1
2 2
3 NUORISTA SUOMESSA 3
4 Lähteinä on käytetty tilastoja ja julkaisuja seuraavilta tahoilta: Allianssi, Kuopion kaupunki, Nuorisoasian neuvottelukunta, Siirtolaisinstituutti, STAKES, Suomen Kuntaliitto, Tilastokeskus, Työministeriö, Valtiovarainministeriö, VATT ja Ympäristöministeriö. Lisää tietoa nuorten elinoloista löytyy osoitteesta: Sieltä löytyy myös tähän julkaisuun liittyvää lisämateriaalia. Nuorista Suomessa -julkaisua voi tilata hintaan 10 mk/kpl + postikulut: (09) tai info@alli.fi Katso myös Nuorisoasiain neuvottelukunnan nuorten elinoloindikaattorisivut osoitteessa: Toimitus: Päivi Kurikka Ulkoasu: Satu Ilta Kirjapaino: F.G.Lönnberg, Helsinki 2001 ISBN X 4
5 Nuoret tarvitsevat nuorisopolitiikkaa Allianssi halusi kehittää käyttöösi nuorten elinoloja kuvaavan seurantajärjestelmän. Seurantajärjestelmä kuvaa nuorta, nuoren asemaa yhteiskunnassa ja mm. sosioekonomista taustaa, työllistymistä sekä nuorisojärjestöjen toimintaa, resursseja ja nuorten uusia osallistumisen muotoja. Aineistosta nostan esille muutaman kiinnostavan ja hälyttävän huomion. Työllisyys on parantunut Suomessa, mutta nuorisotyöttömyyden (alle 20-vuotiaat) osuus on edelleen 30 %. Tutkimukset ovat myös osoittaneet,että nuoret ovat muita useammin nk. tuloköyhiä, ja ansiotulot ovat prosentuaalisesti kasvaneet huomattavasti vähiten nuorten keskuudessa. Lisäksi jos tarkastelemme nuorten päihteiden käyttöä, niin päihteiden käyttö ja sen ongelmat keskittyvät vuosi vuodelta yhä nuorempiin. Nämä huomiot ovat erittäin huolestuttavia, ja vaativat tehokkaita toimenpiteitä. Nuoret tarvitsevat nuorisopolitiikkaa, jota tehdään erityisesti kunnallisella tasolla. Nuoret tarvitsevat politiikkoja ja kunnallisia päättäjiä, jotka välittävät nuorista ja haluavat parantaa nuorten asemaa.merkittävää on poliitikkojen kokemukset ja tekemä työ nuorten eteen. Allianssi haluaa tehdä tätä vaikuttamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toivomme, että tämä julkaisu ja erillinen verkkoaineisto avaa uusia näkemyksiä nuorten elämäntilanteesta, ja olemme valmiita yhteistyössä vaatimaan tehokkaampaa nuorisopolitiikkaa. Jukka Tahvanainen pääsihteeri 5
6 Nuoret haluavat osallistua ja vaikuttaa, päättää ja ottaa vastuuta Päämääränä tulee olla: Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistaminen ja tukeminen Nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen tulee perustua todellisiin ja konkreettisiin mahdollisuuksiin tehdä ja toimia. Osallistuminen ja halu vaikuttaa eivät ole vain aikuisten ja täysi-ikäisten asia tai etuoikeus, vaan siihen voidaan oppia ja kasvaa jo lapsesta lähtien. Eri tahoilla toimivien aikuisten tulee rohkaista lapsia ja nuoria ottamaan kantaa ja vaikuttamaan tarjoamalla siihen todellisia välineitä, tietoa ja taitoja. Kouluilla on mahdollisuuksia tukea nuoria osallistumaan ja kiinnostumaan yhteiskunnasta ja omasta lähiympäristöstään. Koulujen tulee aktiivisesti huomioida opetuksessaan yhteiskunnallista osallisuutta edistävät tekijät ja demokratiakasvatus yhdessä kansalaisyhteiskuntaan kuuluvien toimijoiden kanssa. Työllisyyden edistäminen Nuorten työllistymistä edistäviä toimenpiteitä on kehitettävä. Tämä tarkoittaa myös koulutusjärjestelmää, jonka tulee kyetä paremmin tukemaan nuorten hakeutumista työmarkkinoille. Nuorten työllistyminen muodostaa pohjan paremmalle elämänhallinnalle luvulla on nuorten työpajatoiminnasta tullut merkittävä menetelmä edistää nuorten pääsyä työmarkkinoille. Työpajatoimintaa ja sen kehittämistä on jatkossakin tuettava. Nuorten työllistymisen edellytysten parantaminen muodostaa pohjan myös tulevaisuuden väestö- ja hyvinvointipolitiikalle. Maahanmuuttajanuorten koulutukseen ja työllistymisen edellytyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. 6
7 Nuorisotyön aseman vahvistaminen Sijoittaminen nuorisotyöhön on sijoittamista kansalaisyhteiskuntaan. Nuorten elämänrakentamiseen liittyvistä haasteista selviydytään parhaiten, kun kasvua on pitkäjänteisesti tukemassa osaavat aikuiset sekä tasavertaisuuteen pohjautuva mielekäs toiminta. Tätä tekee nuorisotyö. Sen perustehtävänä on parantaa nuorten elinoloja ja tukea nuorten kansalaistoimintaa. Pitkäjänteinen nuorisotyö tarvitsee toimiakseen lisää resursseja ja ihmisiä. Lisäresurssointi nuorisotyöhön on edullinen ja tehokas keino toimia nuorten parhaaksi. Nuorten elämähallinnan edellytyksiä parannetaan myös kehittämällä poikkihallinnollista yhteistyötä eri viranomaistahojen välillä. Päihteiden käytön ehkäisy Nuorten päihteiden käytön ehkäisy on koko yhteiskunnan asia. Avainasemassa siinä ovat kodit, koulut sekä eri viranomais- ja kansalaisjärjestötoimijat. Niiden kaikkien tiedollista ja toiminnallista valmiutta tehdä pitkäjänteistä ennaltaehkäisevää työtä nuorten päihteiden käytön vähentämiseksi on tuettava. Päihteiden käytön ennaltaehkäisyssä on erityisen tärkeää se, että nuorelle kyetään tarjoamaan elämänhallinnan edistämiseksi tarvittavia välineitä sekä mielekästä ja onnistumisen tunnetta välittävää tekemistä ja toimintaa. Koulujen, järjestöjen ja kunnallisista toimijoista erityisesti nuorisotoimen toiminta on syytä kytkeä lähemmin toisiinsa, joka mahdollistaisi koulupäivien jälkeisen ja saumattoman toiminnan esim. harrastus- ja kerhotoiminnan kautta. Nuorisotyöllä parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat valtio ja kunnat. Niiden on myös luotava edellytykset nuorten omalle kansalaistoiminnalle, jota käytännössä totuttavat nuorisojärjestöt. Varhaisnuoria ovat vuotiaat. Nuoria ovat vuotiaat. 7
8 Nuorten asema 1990-luvulla Nuorten määrä Suomen väestönkasvu on hidastunut 1990-luvulla. Väestö kasvoi koko vuosikymmenellä noin hengellä. Alueelliset erot väestökehityksessä ovat olleet huomattavia. Väestöltään kasvavia seutukuntia oli 1990-luvulla parikymmentä. Näitä olivat etenkin pääkaupunkiseutu ja eri maakuntakeskukset ja niiden ympäristöalueet. Väestömenetykset ovat olleet suurimmat Pohjois- ja Itä- Suomessa sekä eräillä alueilla läntisessä Suomessa. Nuorten vuotiaiden lukumäärä ja prosentuaalinen osuus väestöstä on koko 1990-luvun vähentynyt. Vuoden 1990 eri ikäluokkien yhteenlaskettu osuus oli 20,5 % vähentyen vuoden 1999 tasolla 18,6 %:iin. Nuorista vuotiaiden ryhmän osuus on pysynyt lähes saman suuruisena koko 1990-luvun jopa hieman kasvattaen osuuttaan. Sen sijaan sekä että vuotiaiden osuus on vähentynyt huomattavammin vuotiaiden osuus väheni 1990-luvun alkupuoliskolla, mutta on siitä lähtien hieman kasvattanut osuuttaan. Suurin pudotus on tapahtunut vuotiaiden osuuden kohdalla. Vuonna 1999 tämän ikäisiä oli koko väestöstä 1,6 %-yksikköä vähemmän kuin 1990-luvun alussa. Väestöennuste vuoteen 2030 Tulevina vuosikymmeninä Suomen väestökehitykselle on leimallista erityisesti vanhusväestön määrän nopea kasvu. Väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 17 %:sta 26 %:iin. Tulevaisuudessa erityisesti työikäisen väestön määrä vähentyy. Kun vuotiaita vuonna 2010 on väestöstä 67 %, on vastaava osuus vuonna %. Lasten ja varhaisnuorten osuuden sen sijaan arvioidaan pysyttelevän noin 16 %:ssa koko ennusteajanjakson. Suomen väkiluku tulee arvioiden mukaan pysyvän nykyisessä noin viiden mil- 8 Nuorten asema 1990-luvulla
9 joonan tasossa ainakin vuoteen 2030 saakka. Ennusteiden mukaan 50 vuoden kuluttua vuositasolla syntyy noin lasta vähemmän kuin nykypäivinä. Tuolloin tuo syntyneen määrä tarkoittaa väkiluvun pienenemistä alle viiden miljoonan. Väestökehityksen ja -rakenteen muutos vaikuttaa tulevaisuudessa luonnollisesti myös väestön keskuudessa vallitsevaan elatussuhteeseen. Vuonna 1998 sataa työllistä kohden oli 133 ei-työllistä. Huolimatta kohentuneesta työllisyystilanteesta tulee elatussuhteen kehitys muodostumaan tulevaisuudessa yhä suuremmaksi ongelmaksi. Vuonna 2030 arvioidaan sataa työllistä kohden olevan jo 145 työvoiman ulkopuolella olevaa. Kun tarkastellaan väestöennusteiden vaikutuksia julkisen sektorin palveluiden tuottamiseen ja tarjontaan, ennakoi se tietysti vanhuspalveluiden voimakasta kasvua ja vastaavasti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien, etenkin sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden tarjonnan vähentymistä. Työvoimapoliittisesti tilanteen ennakoidaan merkitsevän eräiden alojen työvoimapulaa. Julkisen sektorin työntekijöistä etenkin kuntasektorilla ennakoidaan vuotiaat vuotiaat vuotiaat KUVIO vuotiaat, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, eivät opiskele tai ole työssä (lkm). (Lähde: NUORA elinoloindikaattorit) Nuorten asema 1990-luvulla 9
10 tulevan pulaa. Vuoteen 2010 mennessä sinne arvioidaan tarvittavan uutta työntekijää. Nuorten pääasiallinen toiminta Nuorten sijoittuminen opiskeleviin, työssä käyviin ja työttömiin on seurannut etenkin 1990-luvulla voimakkaasti yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen linjaa luvun puolivälin taloudellisessa lamatilanteessa nuorten työttömien määrä lisääntyi ja työssä käyvien osuus väheni huomattavasti. Työvoima- ja koulutuspoliittisista ratkaisuista johtuen myös opiskelevien nuorten määrä lisääntyi luvun puolivälin jälkeen nuorten työllistyminen on lisääntynyt ja opiskelijoiden osuus vähentynyt. Hitaimmin on vähentynyt työttömien nuorten osuus. Suomalainen nuoriso on korkeasti koulutettua. Nuorista vuotiaista lähes 83 % on suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon, kun vastaava osuus koko väestössä on 58 %. Peruskoulun päättäneistä jatkaa lukiossa tai ammatillisissa oppilaitoksissa noin 95 % ja näistä noin puolet jatkaa opintojaan myöhemmin yliopistoissa ja korkeakouluissa. Peruskoulun jälkeistä koulutusta tai tutkintoa vailla olevien, ei koulutuksessa olevien tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten määrä oli vuonna 1999 alussa samalla tasolla kuin vuosikymmenen alussa. Näitä nuoria oli vuoden 1998 lopussa noin Verrattuna vuosiin 1992 ja 1994 on tilanne parantunut huomattavasti. Tuolloin vastaavassa asemassa olevia oli keskimäärin noin nuorta. Eri ikäluokkia tarkasteltaessa erityisesti vuotiaiden joukossa on edelleen vuosikymmenen alkuun verrattuna enemmän kouluttamattomia ja työttömiä nuoria kun muissa ikäluokissa. Niissä sen sijaan koulutukseen hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen tai työelämään siirtyminen yleistyi vuosikymmenen loppua kohden. Huolimatta myönteisestä kehityksestä yhä noin 10 % nuorten ikäryhmästä jää vaille työtä tai koulutuspaikkaa. Nuorten työttömyys Aiempaan tilanteeseen verrattuna nousi työttömyysaste Suomessa 1990-luvulla erittäin korkeaksi. Työttömyysaste kohosi vuonna ,6 %:iin, kun vastaava osuus oli vuonna ,2 %. Työttömyysaste on vuodesta 1995 lähtien alentunut ja vuoden 2000 tilastojen mukaan se oli 9,8 %. Nuorten työhön sijoittuminen vaikeutui muihin työvoimaan kuuluviin verrattuna vielä voimakkaammin. Nuorisotyöttömyysaste (joihin luetaan kuuluvaksi Nuorten asema 1990-luvulla
11 vuotiaat vuotiaat vuotiaat KUVIO vuotiaiden työttömyysaste (%). (Lähde: Tilastokeskus) 24-vuotiaat työttömät) oli suurimman työttömyyden aikana 34 %. Vuonna 2000 tämä luku oli 21,4 % vuotiaita nuoria tarkasteltaessa vaikein työllistymistilanne on ollut alle 20 -vuotiaiden keskuudessa, joista työvoimaan kuuluvista oli vielä vuonna 2000 työttömänä lähes joka kolmas nuori. Työttömyysaste alle 20-vuotiaiden keskuudessa on yhä lähes kaksinkertainen vuoteen 1990 verrattuna ja vuoteen 1994 verrattuna se on laskenut vain 10,8 %-yksikköä. Vuonna vuotiaiden työttömyysaste oli 16,8 % ja vuotiaiden 10,7 %. Vaikka työllistyminen on nyt helpompaa ja työpaikkoja on tarjolla enemmän, on erityiseksi ongelmaksi myös nuorten työttömien kohdalla muodostunut pitkäaikaistyöttömyys. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli vuonna 2000 kaikista työttömistä 27,2 %. Nuorten toimeentulo Työelämän ulkopuolelle jääminen ja opiskelu aiheuttavat selviä vaikeuksia hankkia toimeentuloa. Erityisesti pitkäkestoinen työttömyys ajaa sen kohdanneita toimeentulotuen hakijoiksi. Toimeentulotukea saaneista nuorten osuus lähti voimakkaaseen nousuun heti 1990-luvun alkuvuosina ollen korkeimmillaan vuonna Tuolloin toimeentulotukea sai nuorta. Tukea saaneiden osuus Nuorten asema 1990-luvulla 11
12 vuotiaat vuotiaat vuotiaat KUVIO vuotiaiden toimeentulotukea saaneiden määrä (Lähde: NUORA elinoloindikaattorit) on laskenut siitä lähtien. Kuitenkin vielä vuonna 1998 lähes nuorta oli joutunut turvautumaan toimeentulotukeen. Vuoden 1999 toimeentulotukitilastojen mukaan toimeentulotukea oli käyttänyt useampi kuin joka viides (21,4%) vuotias vuotiaista tukea oli saanut noin 15% ja alle 18 -vuotiaista 11,4%. Toimeentulotukea sai 9,5% koko väestöstä. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden ydinryhmä ovat pitkäaikaistyöttömät. Näitä pitkäkestoisen työttömyyden kohdanneita nuoria oli vuonna 1998 noin toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaana. Pitkäaikaisasiakkaiden määrä kasvoi erityisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien, huippuvuoden ollessa Suhteellisesti eniten tuolloin kasvoivat ja vuotiaiden pitkäaikaisasiakkaiden osuudet. Nuorten heikentynyt työmarkkina-asema heijastui 1990-luvulla myös tämän ryhmän verotettavien tulojen kehitykseen. Opiskelijoiden ryhmä on yhä suurin 12 Nuorten asema 1990-luvulla
13 17-24 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat KUVIO 4. Valtionverotuksen alaisten ansiotulojen kehitys (milj. mk). (Lähde: Tilastokeskus) ryhmä tarkasteltaessa nk. tuloköyhiä (pienituloisia). Heidän osuutensa on tässä joukossa pienentynyt verrattaessa vuosia ja eri sosioekonomisia ryhmiä toisiinsa. Kaiken kaikkiaan tuloerot Suomessa ovat kasvaneet etenkin 1990-luvun puolivälin jälkeen. Nuorten ansiotason kehitys on 1990-luvulla ollut hitaampaa kuin muun väestön keskuudessa. Vuosien välisenä aikana kasvoivat vuotiaiden verotettavat tulot vain noin 6 %-yksikköä. Vastaavasti vuotiaiden ansiotulojen lisäys oli tuona aikana 12,3 %-yksikköä ja vuotiaiden 32,5 %-yksikköä. Nuorten asuminen ja muuttoliike Nuorten kohdalla yksi itsenäistymisen merkeistä on muutto pois vanhempien ja lapsuuden kodista. Oman asunnon saaminen on kuitenkin ollut vaikeaa useista yhteiskuntapoliittisista tekijöistä johtuen. Niistä voidaan mainita asuntokannan painottaminen omistusasuntoihin vuokra-asuntojen sijaan, asuntojen hinnat ja Nuorten asema 1990-luvulla 13
14 yksinäisiä asunnottomia näistä vuotiaita vuotiaiden %-osuus asunnottomista % % % % KUVIO 5. Asunnottomuus Suomessa (Lähde: Asuntomarkkinaselvitys 2000) korkeat vuokrat, muuttoliikkeestä johtuva väestön kasautuminen muutamiin kasvukeskuksiin sekä useat henkilökohtaiset tekijät kuten köyhyys, avioero, työttömyys sekä päihde- ja mielenterveysongelmat luvulla eri ikäluokissa vanhempien kanssa asuvien osuudet ovat laskeneet kaikkien ikäluokkien kohdalla. Vuonna 1990 alle 20-vuotiaista noin 93 % asui vanhempiensa kanssa ja yli 25-vuotiaista noin 15 %. Vuosikymmenen lopulla vastaavat osuudet olivat 89 % ja 12 %. Asunnottomuus on vieläkin Suomessa ongelma. Asunnottomuuteen ovat syynä monet tekijät sekä yhteiskunnallisella että henkilökohtaisella tasolla. Asunnottomuudelle on tyypillistä sen keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin ja etenkin pääkaupunkiseudulle. Asunnottomuus on 1990-luvun puolivälin jälkeen kääntynyt taas nousuun, johon selityksenä löytyy väestön voimakas muuttoliike nimenomaan eteläisen Suomen kaupunkeihin. Asunnottomien joukossa on paljon nuoria. Nuorten asunnottomuus on usein piilevää eli asumista sukulaisten ja ystävien luona. Nuorten asunnottomien määrä on 1990-luvun puolivälistä lähtien noussut. Vuonna 1999 asunnottomia nuoria oli noin Kaikista asunnottomista tämä oli 18 % luku on merkinnyt muuttoliikkeen osalta vilkasta maan sisäistä muuttoa. Ajanjaksolla rekisteröitiin yhteensä noin 2,2 miljoonaa muuttoa. Muuttoliikkeellä on ollut erittäin voimakas alueellinen vaikutus. Maaseutumaiset kunnat ovat menettäneet väkeä muutamille kasvukeskuksille ja erityisesti suurimmille yliopistokaupungeille ja niiden lähialueille. 14 Nuorten asema 1990-luvulla
15 Tyypillisin muuttaja on ollut korkeasti tai melko korkeasti koulutettu vuotias nuori. Tyypillisimmät muuton syyt ovat olleet kouluttautuminen, työ tai toiveet paremmasta elintasosta luvulla on kuntien välinen muutto lisääntynyt kaikissa vuotiaiden ikäluokissa Vuosikymmenen alkuvuosina muuttaminen jopa vähentyi johtuen työllisyys- ja taloustilanteen nopeasta heikkenemisestä. Siitä lähtien nuoria muuttajia on ollut liikkeellä yhä enenevässä määrin. Nopeimmin ovat lisääntyneet yli 20 -vuotiaiden muutot. Vuonna vuotiaiden ikäluokkiin kuuluvista muutti 22 % ja vuotiaiden noin 16 %. Vuodesta 1994 voimaan tulleen kotikuntalain vaikutus muuttoliikkeeseen on arvioitu vuositasolla olleen noin muuttoa, joista suurin osa on ollut opiskelijoita. Koko 1990-luku on merkinnyt suomalaisessa yhteiskunnassa alueellisten erojen korostumista. Väestöltään taantuvien ja kasvavien seutujen väestön ongelmat ja tarpeet ovat näkyneet voimakkaasti myös julkisissa palveluissa, niiden saatavuudessa ja laadussa. Nämä ovat näkyneet myös mielipiteissä kuntapalveluista luvun puoliväliin verrattuna nuorten aikuisten ( vuotiaiden) tyytymättömyys palveluihin on lisääntynyt selvästi. Selvimmin näin on tapahtunut arvioitaessa koulutusmahdollisuuksia ja terveyspalveluja. Palveluarvioihin liittyvät hyvin huomattavat alueelliset erot, sillä tyytymättömyys on selvästi suurinta asukasmäärältään pienissä kunnissa. Näissä tyytymättömyys on myös lisääntynyt suhteellisesti eniten. Nuoren syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat Syrjäytymiselle on tyypillistä monien eri ongelmien kasautuminen. Merkittävimmät syrjäytymistä edesauttavat tekijät ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääminen. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan vakavassa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria noin Ryhmän ytimen muodostavat ne nuoret, joiden pääasiallinen toimeentulo muodostuu toimeentulotuesta, jotka eivät ole hakeutuneet koulutukseen tai työhön tai ovat keskeyttäneet opinnot. Näiden ongelmien yhdessä tai erikseen esiintyminen aiheuttaa usein erilaisten sosiaalisten ongelmien kasautumista sekä epätietoisuutta elämän ja tulevaisuuden rakentamisesta luvulla on nähty nuorten mielenterveysongelmien lisääntyvän selvästi. On arvioitu, että lapsista ja nuorista %:lla on psyykkisiä häiriöitä ja noin 8 %:n arvioidaan olevan erityisen hoidon tarpeessa. Tavallisin diagnoosi on käytöshäiriö, josta kärsii yli 10 %:a lapsista ja nuorista. Vakavaa masennusta esiintyy noin 5-10 %:lla. Vain pienen osan arvioidaan (10-15 %) hakevan apua ongelmiinsa. Nuorten asema 1990-luvulla 15
16 20 Tytöt Pojat Alkoholi ja pillerit Kannabis Liuottimet Lääkkeet Kovat huumeet KUVIO vuotiaat ainakin kerran päihteitä kokelleet ja käyttäneet vuonna 1999 (%). (Lähde: STAKES) Nuorten päihteiden käyttö Päihteiden käyttö ja saatavuus sekä niiden käytöstä aiheutuneet ongelmat ovat lisääntyneet Suomessa 1990-luvulla. Yhä nuoremmat kokeilevat ja käyttävät päihteitä. Huumeiden käytön alueelliset erot ovat vielä suuria. Käyttö on vielä keskittynyt paljolti suurimpiin kaupunkeihin, mutta etenkin kannabiksen kokeilu ja käyttö on yhä tutumpi ilmiö myös maaseudulla ja sen taajamissa. Päihteisiin liittyvät lieveilmiöt kuten terveyshaitat, hoidon tarpeen lisääntyminen, kuolemat ja rikollisuus ovat tämän kehityksen myötä myös yleistyneet. Ongelmat keskittyvät nyt yhä nuorempiin. Nuorten asenteet huumeita kohtaan ovat muuttuneet sallivimmiksi, näin on etenkin kannabiksen ja muiden miedoiksi koettujen huumeiden kohdalla. Suomalaisten nuorten keskuudessa etenkin nuorten tyttöjen päihteiden käytössä on tutkimusten mukaan tapahtunut käytön selvää lisääntymistä. 14-vuotiaiden tyttöjen humalahakuinen juominen sekä tupakointi ovat jo yleisempi ilmiö kuin vastaavanikäisten poikien. Viikoittain alkoholia käyttäviä 16-vuotiaita on noin viidennes nuorista, 18-vuotiaiden kohdalla yli kolmannes kuuluu tähän joukkoon. 16 Nuorten asema 1990-luvulla
17 Kovien huumeiden käyttäjiä arvioitiin vuonna 1999 olevan 15-vuotiaiden keskuudessa 3 % tytöistä ja noin 1 % pojista. Noin puolet tämän ikäisistä tiesi ainakin yhden huumekokeilijan lähipiiristään ja huumeita oli tarjottu noin seitsemälle prosentille nuorista. Maahanmuuttajanuoret 1990-luvulla on maahanmuutto Suomessa lisääntynyt voimakkaasti. Kun vuonna 1990 Suomessa asui ulkomaiden kansalaista, oli heidän määränsä vuoden 1999 lopussa jo noin Alle 34-vuotiden osuus maahanmuuttajista on ja 1990-luvuilla vaihdellut %:n välillä. Useimmin maahanmuuttaja on ollut vuotias. Eniten alle 30-vuotiaita maahanmuuttajanuoria on tullut Suomeen (pl. Ruotsi) entisen Neuvostoliiton alueelta ja Venäjältä, Virosta, entisen Jugoslavian alueelta ja Somaliasta. Ulkomaalaisten osuus työvoimasta on noin 1,5 %. Työttömyysaste ulkomaalaisten keskuudessa on suomalaisiin verrattuna erittäin korkea, esim. vuoden 1999 lopussa se oli 38 %. Maahanmuuttajien työttömyysaste on laskenut koko 1990-lukua tarkasteltaessa noin 10 %. Suurimmiksi syiksi maahanmuuttajatyöttömyyteen on pidetty puutteellisista kielitaitoa sekä yleisiä ulkomaalaisasenteita, jotka kielteisyytensä vuoksi ovat usein olleet esteenä työsuhteen syntymiselle. Nuorten asema 1990-luvulla 17
18 Nuorisotyö Suomessa Valtion tuki nuorisotyölle Valtion tuki nuorisotyölle tulee pääosin Veikkauksen tuotosta. Nuorisotyön ohella Veikkauksen tuottoa ovat jakamassa kulttuuri, tiede, liikunta ja nyttemmin myös kirjastolaitos. Nuorisotyölle tuleva tuki on tarkoitettu nuorisotyötä tekeville kansalaisjärjestöille, kunnissa tehtävälle nuorisotyölle, valtakunnallisten nuorisokeskusten toiminnan tukemiseen, nuorisotutkimuksen edistämiseen sekä nuorten kansainvälisen toiminnan tukemiseen. Valtion tuki nuorisotyölle on pienentynyt 1990-luvulla. Vuonna 1990 nuorisotyön osuus Veikkauksen tuotosta oli 12,1 %, mutta vuonna 2001 enää vain 5,2 %. Osuuden pienentyminen on pääosin johtunut kirjastojen valtionosuuksien siirrosta katettavaksi Veikkauksen tuotosta eikä valtion budjettivaroista. Valtion tuki nuorisotyölle on pienentynyt sekä suhteellisesti että markkamääräisesti tarkasteltuna. Jos vuosittain myönnetty määräraha muutetaan vuoden 2000 rahanarvon mukaiseksi, on nuorisotyön tuki pienentynyt vuodesta 1991 vuoteen 2000 mennessä 47,6 miljoonaa markkaa (4,3 milj. ) Vuonna 2001 valtio jakoi nuorisotyömäärärahoina 121,1 miljoonaa markkaa (11 milj. ). Tämä on noin 0,06 % valtion koko budjetista. Veikkauksen tuotto Nuorisotyön %-osuus , ,5 10, ,6 8, ,6 8, , ,4 6, ,9 5, ,6 5, , ,1 KUVIO 7. Veikkauksen tuotto ja nuorisotyön osuus siitä vuosina (milj. mk) 18 Nuorisotyö Suomessa
19 Nuorisojärjestöjen valtionavustukset Nuorisojärjestöille kohdennettujen valtionavustusten osuus on sekin laskenut selvästi 1990-luvulla. Jyrkkä osuuden pudotus koettiin etenkin vuonna 1993, jonka jälkeen myönnetty avustus on käytännössä pysynyt samantasoisena koko loppu vuosikymmenen ja 2000-luvun alun. Vuonna 1993 järjestöavustukset olivat edellisvuoden noin 53 miljoonan markan (4,8 milj. ) sijasta noin 45 miljoonaa markkaa (4,1 milj. ). Vuonna 2001 vastaava summa on 42 miljoonaa markkaa (3,8 milj. ). Kuntien valtionosuudet nuorisotyöhön Kunnille kohdistettujen nuorisotyön järjestämiseen tarkoitettujen valtionosuuksien maksatusperusteissa tapahtui muutos vuonna Tuolloin siirryttiin nuorisotyöstä kunnalle aiheutuvien kulujen korvaamisesta asukaslukuun perustuvaan avustukseen. Tämän käyttämisessä kunnat saavat käyttää omaa harkintavaltaansa. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että kunta on saanut järjestää nuorisotoimen hoitamisen ja organisoinnin haluamallaan tavalla. Useissa kunnissa se on merkinnyt rajuja leikkauksia nuorisotoimen resursseihin. Täysin vapaasta harkintavallasta siirryttiin vuonna 1997 tilanteeseen, jossa kunnat velvoitettiin käyttämään nuorisotyöhön tarkoitetut valtionosuudet nuorisotyön ja -toiminnan toimintaedellytysten turvaamiseen. Kunnille myönnettävät valtionosuudet nuorisotyöhön ovat 1990-luvulla pienentyneet 71 miljoonasta markasta (6,5 milj. ) noin 37 miljoonaan markkaan (3,4 milj. ). Valtio on leikannut määrärahaa 34 miljoonalla markalla (3,1 milj. ). Kunnille suoraan kohdentuvat osuudet (valtionosuus, nuorisotilakustannukset, 90 %:n osuus työpajamäärärahoista sekä koululaisten iltapäivätoiminnan osuus) ovat nekin vähentyneet erityisesti vuodesta 1993 lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että kun vuonna 1993 kunnille suoraan kohdentuvat osuudet olivat 71,3 miljoonaa markkaan (6,5 milj. ) oli vastaava osuus vuonna 2000 noin 53,6 miljoonaa markkaa (4,9 milj. ). Kuntien nuorisotyömäärärahat Kunnat käyttävät nuorisotyöhön tällä hetkellä noin 900 miljoonaa markkaa (81,8 milj. ) vuosittain luvun alkupuoliskolla ( ) määrärahan taso pysytteli noin 600 miljoonassa markassa (54,5 milj. ). Vuosikymmen loppuvuo- Nuorisotyö Suomessa 19
20 det ovat merkinneet kuntien nuorisotyöhön sijoittamien määrärahojen kasvua. Kuntakohtaiset ratkaisut ovat vaihdelleet kuitenkin erittäin huomattavasti. Niinpä määrärahojen lisäys ei ole merkinnyt juurikaan lisäsatsauksia ennaltaehkäisevään perusnuorisotyöhön, vaan ne on suurimmalta osin sijoitettu nuorten työpajatoimintaan. Kuntien budjeteista nuorisotyön osuus on noin 0,6 %. Valtionosuudet kattavat kuntien nuorisotyömäärärahoista noin 4,6 %. Kuntien nuorisojärjestöille myöntämät avustukset Nuorisojärjestöt toteuttavat kunnissa nuorisotyölain mukaista nuorisotoimintaa, jolla tarkoitetaan nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksien edistävää kansalaistoimintaa. Kansalaistoiminnan tukemiseen kunnat osallistuvat myöntämällä nuorisojärjestöille vuosittain avustuksia. Taloudellinen ahdinko näkyi 1990-luvun osalta myös näissä avustuksissa. Avustusten loppusumma aleni tasaisesti vuosina noin 55 miljoonasta markasta (5 milj. ) 41 miljoonaan markkaan (3,7 milj. ). Vuonna 1996 avustussummat lähtivät hienoiseen kasvuun. Vuonna 1999 nuorisojärjestöjä avustettiin kunnissa 46 miljoonalla markalla (4,2 milj. ). 20 Nuorisotyö Suomessa
21 Nuoret yhteiskunnallisina toimijoina Nuorten järjestöihin kuuluminen Enemmistö (52,4 %) vuotiaista nuorista osallistuu järjestötoimintaan. Osallistumisessa on kuitenkin havaittavissa sekä nuoren henkilökohtaiseen taustaan liittyviä eroja. Naiset ja tytöt osallistuvat järjestötoimintaan miehiä ja poikia harvemmin, erityisesti noin 15-vuoden iässä järjestötoiminta usein jätetään, työttömät nuoret osallistuvat selvästi opiskelevia ja työssä käyviä harvemmin sekä nk. ruuhka-suomessa järjestöissä toimiminen on yleisempää kuin Itä- ja Pohjois- Suomessa. Käyttänyt satunnaisesti Käyttänyt useita kertoja Allekirjoittanut vetoomuksen Muuttanut osto- tai kulutustottumuksia Osallistunut oman lähiympäristön kehittämiseen Osallistunut asukastoimintaan Ottanut yhteyttä kunnan viranomaiseen Osallistunut ostotai maksuboikottiin Tehnyt tai jakanut mielipidelehtisiä Ottanut yhteyttä puolueen paikallisjärjestöön Tehnyt vaalityötä Tehnyt aloitteen kunnalle KUVIO 8. Erilaisten vaikuttamiskeinojen käyttö. (Lähde:Allianssi ja Kuntaliitto) Nuoret yhteiskunnallisina toimijoina 21
22 Selvästi useimmin nuoret toimivat ja osallistuvat urheiluseurojen toimintaan. Myös erilaiset koululais- ja opiskelijajärjestöt ja harrastuskerhot ovat suosittuja nuorten keskuudessa. Seurakunnat ja partioliike tavoittavat toiminnallaan noin neljä prosenttia kaikista nuorista. Erilaisiin hyväntekeväisyys- ja luonnonsuojelujärjestöihin kuuluu jäseninä noin 2-3 prosenttia kaikista nuorista. Nuoret ja vaikuttaminen Nuorten halukkuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja kysymyksiin on eri yhteyksissä todettu vähäiseksi. Tämä näkyy leimallisimmin nuorten äänestysaktiivisuutta tarkasteltaessa. Edustuksellisen demokratian kautta vaikuttaminen on kuitenkin nuorten mielestä vai yksi osa vaikuttamista. Nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle leimallisiksi piirteiksi on luonnehdittu myös vaikuttamista omien henkilökohtaisten osto- ja kulutuspäätösten ja tietyn elämäntyylin sekä siihen liittyvien valintojen kautta, esimerkiksi asuinympäristöön ja ympäristön tilaan yleensä vaikuttaminen sekä eläinten oikeuksien puolustaminen. Toimintaa luonnehtii parhaiten löyhä kuin pitkäjänteinen sitoutuminen asian tai ongelman ratkaisemiseksi. Perinteinen edustuksellisen demokratian keinojen käyttö ei sen sijaan nuoria innosta. Nuorten äänestysaktiivisuuden on arvioitu olevan 1990-luvulla noin prosenttiyksikköä yleistä äänestystasoa alhaisempi. Myös muut äänestysikäiset ikäryhmät ovat osoittaneet vaaliaktiivisuutta jatkuvasti alentuvalla innolla. Kun luvulla vielä päästiin sekä eduskunta- että kunnallisvaalien kohdalla yli 70 %:n aktiivisuuteen, liikkuvat vastaavat osuudet 1990-luvun loppupuolella noin 60 %:ssa. Tähän mennessä alhaisimpaan äänestysaktiivisuuteen jäätiin vuoden 2000 kunnallisvaaleissa. Niissä äänesti 55,9 % äänioikeutetuista. Nuorten kohdalla sen arvioitiin liikkuvan noin 33 %:n osuudessa. Vielä tätäkin vähäisemmin osallistuttiin vuoden 1999 eurovaaleihin, joissa äänesti 31,4 % äänioikeutetuista ja nuorista arviolta vain noin joka neljäs. Nuorten näkemyksiä kunnissa tapahtuvasta vaikuttamisesta on luonnehdittu kriittiseksi tai jopa välinpitämättömäksi. Nuorten käsityksiä vaikuttamisesta leimaa kuntien päätöksenteon hitaus ja kuntapäättäjien välinpitämättömyys nuorten mielipiteitä kohtaan. Omien vaikuttamismahdollisuuksien kokeminen hyväksi on harvinaista, sama pätee kunnallisten asioiden kiinnostavuuteen. Nuorten kiinnostusta kunnalliseen vaikuttamiseen on pyritty lisäämään mm. erilaisten osallisuushankkeiden ja nuorten vaikuttajaryhmien kautta. Suomessa arvioidaan tällä hetkellä toimivan noin 150 eri tavoin organisoitunutta ryhmää, joita voidaan kutsua Nuorisovaltuustoiksi, Nuorisofoorumeiksi ja Nuorten ääniryhmiksi. 22 Nuoret yhteiskunnallisina toimijoina
23 23
24 TYÖTÄ NUORTEN JA NUORISOTYÖN TULEVAISUUDEN PUOLESTA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö. Se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvoja. Sen jäseninä ovat miltei kaikki valtakunnalliset nuoriso- tai kasvatusalan järjestöt. Allianssi tuottaa palveluita sekä nuorille että nuorisoalan toimijoille. Allianssi edustaa uudella vuosituhannella suomalaista nuorisotyötä kotimaassa ja alan kansainvälisillä foorumeilla. Se järjestää koulutusta, välittää tietoa ja nuorisovaihtopaikkoja ulkomaille, tukee nuorten osallistumista, maahanmuuttajatyötä sekä liikkuvuutta. Tietopalvelujensa kautta Allianssi on monipuolinen nuorisotiedon talo ajanmukaisine verkkopalveluineen. Lisää tietoa Allianssista yhteystietoineen löytyy internetosoitteesta: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Olympiastadion, Eteläkaarre Helsinki s-posti: 24
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Nuorista Suomessa. Nuorista Suomessa 1
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa Nuorista Suomessa 1 Lähteinä on käytetty tilastoja ja julkaisuja seuraavilta tahoilta: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Kansanterveyslaitos, Kuopion
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotNuorten taloudellinen huono-osaisuus
Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ
ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotSelvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.
1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotNuorisotyöllä on merkitystä Opas kuntavaikuttajille ja nuorisotyöntekijöille nuorisotyön yhteiskunnallisesta merkityksestä
Nuorisotyöllä on merkitystä Opas kuntavaikuttajille ja nuorisotyöntekijöille nuorisotyön yhteiskunnallisesta merkityksestä 1 Nuorisotyö kohtaa nuoren miten kunta kohtaa nuorisotyön? Nuorisotyö on tukea,
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez
MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä
LisätiedotAsumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto
Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen
LisätiedotLasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013
Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotLäpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten
LisätiedotSosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten
LisätiedotKela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero
Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692
LisätiedotMitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?
Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotKumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio
Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat
LisätiedotNuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014
Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton
LisätiedotVALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua
VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta
LisätiedotLINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010
1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,
Lisätiedot20. (29.60) Ammatillinen koulutus
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotNuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012
Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö
LisätiedotYli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki
Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotPetteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA
Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena
Lisätiedot2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;
Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,
LisätiedotAivovuoto ei selitä koulutustason laskua
Aivovuoto ei selitä koulutustason laskua 1/7 20.10.2017/ HK,AK Aivovuoto ei selitä koulutustason laskua Hannu Karhunen & Aleksi Kalenius Nuorissa ikäryhmissä korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotNuorisotutkimus 2008
Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia
LisätiedotNuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä
Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain
Lisätiedotx x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotArviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta
Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille
Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotNäkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen
Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,
LisätiedotRajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika
Lisätiedot* Liikuntamäärärahat mk tp n mk tp (lapsiin ja nuoriin kohdistuu noin 50%) * Liikunnan koulutuskeskukset mk tp
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvia menoja valtion talousarviossa 1998 (laatinut Kimmo Aaltonen, opetusministeriön nuorisoyksikkö) (tp = tilinpäätöstieto) (ta = talousarviotieto) (n. = arvio) OPETUSMINISTERIÖ
LisätiedotIkääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin
Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa
LisätiedotNeljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta
Neljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta Miika Kataja KTM, YTM, tohtorikoulutettava Osallisuusagentti, Järjestöt mukana muutoksessa -hanke Neljä eri
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotHUUMETILANNE SUOMESSA
HUUMETILANNE SUOMESSA Lapsiasiainneuvottelukunta 15.11.2017 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 Väestötutkimukset 15-69-vuotiaat suomalaiset 1992-2014 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotTalousarvioesitys Nuorisotyö
91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on nuorisolain mukaan vastuu nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Tavoitteena on edistää nuorisolain kohderyhmään
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotKristiina Härkäpää, Lapin yliopisto
Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Toimintakykyisyyttä? Työkykyisyyttä? Työssä jaksamista? Työllistymistä? Sosiaalista osallisuutta? Työvuosia? Työuralle ohjautuminen: nuorten syrjäytymisen ehkäisy, vammaisten
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotKunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena
LisätiedotNUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS
NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
Lisätiedottilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
LisätiedotHarjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä
Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)
LisätiedotErikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari
Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona
LisätiedotSuomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Nuorista Suomessa. Nuorista Suomessa 2008-2009 1
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2008 2009 Nuorista Suomessa 2008-2009 1 Sisällysluettelo Miten nuorilla menee?... 5 Nuorten asema Nuorten määrä... 7 Väestöennuste... 7 Nuorten pääasiallinen
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotSosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL
Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita
Lisätiedot+2,1 % 75,4 % Museoiden talous ,3 % 7,4 % 34,1 % 17,2 % TILASTOKORTTI 3/2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS. Kokonaisrahoitus v
TILASTOKORTTI 3/2016 Museoiden talous 2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2016 oli yhteensä 249,8 miljoonaa euroa (n = 149). Tämä on n. 5,2 miljoonaa
LisätiedotOKM:n avustukset valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille Laura Tuominen arviointi- ja avustustoimikunnan pääsihteeri
OKM:n avustukset valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille Laura Tuominen arviointi- ja avustustoimikunnan pääsihteeri 15.11.2011 Arviointi- ja avustustoimikunta 2011-2015 Tuomas Nurmela (pj) Heta Välimäki
LisätiedotSelvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
LisätiedotSisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31
Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6
LisätiedotTilastokatsaus 2:2014
Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotNUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012
NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi
LisätiedotHallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön
Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen
Lisätiedot3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)
OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotInvestointiavustukset erityisryhmille 2005-2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan
LisätiedotAMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotUudistunut nuorisolaki
Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
Lisätiedot