Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Nuorista Suomessa. Nuorista Suomessa 1
|
|
- Taisto Nurminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa Nuorista Suomessa 1
2 Lähteinä on käytetty tilastoja ja julkaisuja seuraavilta tahoilta: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Kansanterveyslaitos, Kuopion kaupunki, Nuorisoasian neuvottelukunta, Siirtolaisinstituutti, Sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes, Suomen Kuntaliitto, Tilastokeskus, Työministeriö, Valtiovarainministeriö, VATT ja Ympäristöministeriö Lisää tietoa nuorten elinoloista löytyy osoitteesta: Sieltä löytyy myös tähän julkaisuun liittyvää lisämateriaalia. Nuorista Suomessa -julkaisua voi tilata Allianssista; tai puh Katso myös Nuorisoasiain neuvottelukunnan nuorten elinoloindikaattorisivut osoitteessa: Nuorista Suomessa Tutkimuskooste. Edellisen kerran Nuorista Suomessa ilmestyi Julkaisija: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Toimituskunta: Jukka Tahvanainen, Päivi Kurikka, Nonna Lemola, Urpo Uusitalo, Teemu Hanhineva, Christian Wentzel, Asmo Koste. ISBN Kirjapaino: Suomen Graafiset Palvelut 2 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
3 Sisällysluettelo Nuoret tarvitsevat vahvaa edunvalvontaa...5 Nuorisopoliittiset päämäärät...6 Nuorten asema 2000-luvulla...8 Nuorten määrä...8 Väestöennuste vuoteen Nuorten pääasiallinen toiminta...9 Nuorten työttömyys...10 Nuorten toimeentulo...11 Nuorten asuminen ja muuttoliike...12 Nuoren syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat...13 Nuorten päihteiden käyttö...14 Yhdenvertaisuuden haaste...15 Nuorisotyö Suomessa...17 Valtion tuki nuorisotyölle...17 Nuorisojärjestöjen valtionavustukset...18 Kuntien valtionosuudet nuorisotyöhön...18 Kuntien nuorisotyömäärärahat...19 Kuntien nuorisojärjestöille myöntämät avustukset...20 Nuoret yhteiskunnallisina toimijoina...21 Nuoret, järjestöt ja vapaaehtoistoiminta...21 Nuoret ja vaikuttaminen...22 Nuorista Suomessa 3
4 4 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
5 Nuoret tarvitsevat vahvaa edunvalvontaa Allianssi kehitti käyttöösi nuorten elinoloja kuvaavan seurantajärjestelmän vuonna Seurantajärjestelmä kuvaa nuorta, nuoren asemaa yhteiskunnassa ja mm. sosioekonomista taustaa, työllistymistä sekä nuorisojärjestöjen toimintaa, resursseja ja nuorten uusia osallistumisen muotoja. Kädessäsi on vuonna 2006 päivitetty seurantajärjestelmä. Aineistosta voi nostaa esille muutaman kiinnostavan ja hälyttävän huomion. Tehdessämme vertailua nuorten elinoloja kuvaavissa tilastoissa on selkeästi havaittavissa vahvemmat yhteiskunnalliset panostukset nuorten elinolojen parantamiseen ja nuorten kansalaistoiminnan edellytysten turvaamiseen. Lisäksi on havaittavissa, että nuorten päihdeongelmat ovat vähentyneet. Huolestuttava piirre sen sijaan on se, että ongelmat tuntuvat kasaantuvan niille nuorille, joilla ongelmia on ollut ennestäänkin. Suomessa on selkeästi havaittavissa nuorten ikäryhmissäkin tapahtuva kahtiajakautu- minen ja moniongelmaisten nuorten elämän vaikeutuminen yhteiskunnassa. Nuorten kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on ollut vahvaa, mutta se ei valitettavasti näy nuorten kiinnostuksena äänestää edustuksellisissa vaaleissa. Nämä tulokset ovat huolestuttavia, ja vaativat tehokkaita yhteistyöllisiä toimenpiteitä. Nuoret tarvitsevat nuorisopolitiikkaa, jota tehdään valtiollisella ja kunnallisella tasolla. Nuoret tarvitsevat päättäjiä, jotka välittävät nuorista ja haluavat parantaa nuorten asemaa. Päättäjien kokemukset ja nuorten eteen tekemä työ ovat niitä tekijöitä, joilla on eniten merkitystä. Allianssi haluaa tehdä tätä vaikuttamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kuntapäättäjien on huomioitava nuorisoasiat omissa kuntabudjeteissaan. Toivomme, että tämä julkaisu avaa uusia näkemyksiä nuorten elämäntilanteesta, ja olemme valmiita yhteistyössä vaatimaan tehokkaampaa nuorisopolitiikkaa. Ossi Heinänen puheenjohtaja Jukka Tahvanainen pääsihteeri Nuorista Suomessa 5
6 Päätöksenteossa nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Edistyksellinen yhteiskunta ottaa vastuun heikommista, ja huomioi eri väestöryhmät tasapuolisesti Päämääränä tulee olla: Nuorten osallisuuden edistäminen sekä vaikuttamisen mahdollistaminen ja tukeminen Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen tulee perustua todellisiin ja konkreettisiin mahdollisuuksiin tehdä ja toimia. Osallistuminen ja halu vaikuttaa eivät ole vain aikuisten ja täysi-ikäisten asia tai etuoikeus, vaan siihen voidaan oppia ja kasvaa jo lapsesta lähtien. Eri tahoilla toimivien aikuisten tulee rohkaista lapsia ja nuoria ottamaan kantaa ja vaikuttamaan tarjoamalla siihen todellisia välineitä, tietoa ja taitoja. Kouluilla on mahdollisuuksia tukea nuoria osallistumaan ja kiinnostumaan yhteiskunnasta ja omasta lähiympäristöstään. Koulujen tulee aktiivisesti huomioida opetuksessaan yhteiskunnallista osallisuutta edistävät tekijät ja demokratiakasvatus yhdessä kansalaisyhteiskuntaan kuuluvien toimijoiden kanssa. Kou- lujen on avattava ovensa yhteiskunnalle, ja annettava uusia oppimisen paikkoja nuorille. Kunnan isien ja äitien on huolehdittava, että nuorisolain hengen mukaisesti nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. Se on laki, jonka mukaisesti nuorten kanssa on kehitettävä sopivia kuulemisen muotoja. Työllisyyden edistäminen Nuorten työllistymistä edistäviä toimenpiteitä on kehitettävä. Tämä tarkoittaa myös koulutusjärjestelmää, jonka tulee kyetä paremmin tukemaan nuorten hakeutumista työmarkkinoille. Nuorten työllistyminen muodostaa pohjan paremmalle elämänhallinnalle. Nuorisotyöttömyys on laskenut, mutta on edelleen kolminkertainen yleiseen työttömyyteen nähden. Jokaiselle nuorelle on tärkeää hyvä itsetunto, koulutus, 6 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
7 työpaikka ja riittävä toimeentulo. Yhteiskunnan on huolehdittava niistä nuorista, jotka eivät sitä itse kykene tekemään. Nuorille on avattava ovia uusiin mahdollisuuksiin. Nuorten työpajatoiminnasta on tullut merkittävä menetelmä edistää nuorten pääsyä työmarkkinoille. Nuorten työllistymisen edellytysten parantaminen muodostaa pohjan myös tulevaisuuden väestö- ja hyvinvointipolitiikalle. Maahanmuuttajanuorten koulutukseen ja työllistymisen edellytyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nuorisotyössä tarvitaan moniammatillisuutta Sijoittaminen nuorisotyöhön on sijoittamista kansalaisyhteiskuntaan. Nuorten elämän rakentamiseen liittyvistä haasteista selviydytään parhaiten, kun kasvua on pitkäjänteisesti tukemassa osaavia aikuisia sekä tasavertaisuuteen pohjautuvaa mielekästä toimintaa. Tätä tekee nuorisotyö. Sen perustehtävänä on parantaa nuorten elinoloja ja tukea nuorten kansalaistoimintaa. Nuorisotyö on tehokasta ennaltaehkäisevää perustyötä. Pitkäjänteinen nuorisotyö tarvitsee toimiakseen riittävästi resursseja ja ihmisiä. On aika kiittää yhteiskuntaa! Hallitus ja eduskunta mahdollistavat lisäresurssit suomalaiselle kansalaistoiminnalle. Lisäresurssointi nuorisotyöhön onkin edullinen ja tehokas keino toimia nuorten parhaaksi ennakkoon. Nuorten elämähallinnan edellytyksiä parannetaan myös kehittämällä poikkihallinnollista yhteistyötä eri viranomaistahojen välillä. Nuorisotyöllä parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat valtio ja kunnat. Niiden on myös luotava edellytykset nuorten omalle kansalaistoiminnalle, jota käytännössä toteuttavat nuorisojärjestöt. Nuorisoa ovat nykyisen nuorisolain mukaisesti alle 29 -vuotiaat lapset ja nuoret. Perustuslain mukaisesti kansalaisilla on oikeus sivistykseen. Sivistyspalveluja ovat myös nuorisopalvelut, joita toteuttavat valtio ja kunnat. Kuntien peruspalveluihin kuuluvat laadukkaat, tasa-arvoiset ja yhtäläiset nuorisopalvelut. Nuorista Suomessa 7
8 Nuorten asema 2000-luvulla Nuorten määrä Suomen väestönkasvu on tasaantunut 2000-luvulla. Väestö kasvoi vuosikymmenen alkupuolella vain noin hengellä. Alueelliset erot väestökehityksessä ovat olleet huomattavia. Väestöltään kasvavia seutukuntia on parikymmentä. Näitä olivat etenkin pääkaupunkiseutu ja eri maakuntakeskukset ja niiden ym- päristöalueet. Väestömenetykset ovat olleet suurimmat Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä eräillä alueilla läntisessä Suomessa vuotiaita oli vuoden 2004 lopussa Tämä on 18,75 prosenttia koko väestöstä. Vielä vuonna 1990 osuus oli 20,5 %. Väestöennuste vuoteen 2030 Tulevina vuosikymmeninä Suomen väestökehitykselle on leimallista erityisesti vanhusväestön määrän nopea kasvu. Väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 17 %:sta (vuosi 2010) 26 %:iin (vuosi 2030). Tulevaisuudessa erityisesti työikäisen väestön määrä vähentyy. Kun vuotiaita vuonna 2010 on väestöstä 66 %, on vastaava osuus vuonna %. Lasten ja varhaisnuorten osuuden sen sijaan arvioidaan pysyttelevän noin 16 %:ssa koko ennusteajanjakson ja laskevan 15 prosenttiin vuonna Suomen väkiluku tulee arvioiden mukaan pysymään nykyisessä noin 5,4 miljoonan tasossa ainakin vuoteen 2040 saakka. Ennusteiden mukaan 50 vuoden kuluttua vuositasolla syntyy noin lasta vähemmän kuin nykypäivinä. Tuol- 8 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
9 loin tuo syntyneen määrä tarkoittaa väkiluvun pienenemistä alle viiden miljoonan. Väestökehityksen ja -rakenteen muutos vaikuttaa tulevaisuudessa luonnollisesti myös väestön keskuudessa vallitsevaan elatussuhteeseen. Vuonna 1998 sataa työllistä kohden oli 133 ei-työllistä. Huolimatta kohentuneesta työllisyystilanteesta tulee elatussuhteen kehitys muodostumaan tulevaisuudessa yhä suuremmaksi ongelmaksi. Vuonna 2030 arvioidaan sataa työllistä kohden olevan jo 145 työvoiman ulkopuolella olevaa. Kun tarkastellaan väestöennusteiden vaikutuksia julkisen sektorin palveluiden tuottamiseen ja tarjontaan, ennakoi se vanhuspalveluiden voimakasta kasvua ja vastaavasti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien, etenkin sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden tarjonnan vähentymistä. Työvoimapoliittisesti tilanteen ennakoidaan merkitsevän eräiden alojen työvoimapulaa. Julkisen sektorin työntekijöistä etenkin kuntasektorilla ennakoidaan tulevan pulaa. Vuosien 2007 ja 2013 välillä sinne arvioidaan tarvittavan uutta työntekijää. Nuorten pääasiallinen toiminta Nuorten sijoittuminen opiskeleviin, työssä käyviin ja työttömiin on seurannut etenkin 1990-luvulla voimakkaasti yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen linjaa vuotiaiden suomalaisten nuorten koulutukseen ja työhön osallistumisessa on tapahtunut verrattain isoja muutoksia viimeisen 15 vuoden aikana luvun alussa lähes kaksi kolmasosaa vuotiaista oli mukana työelämässä ja neljännes opiskelemassa. Työttöminä oli ainoastaan 4 prosenttia nuorista luvun alun taloudellisen laman myötä nuorten työllisyysaste laski nopeasti ja samalla koulutukseen osallistuvien osuus lisääntyi huomattavasti. Tuolloin opiskelusta tuli monelle realistinen vaihtoehto työttömyydelle. Vuonna 1995 vain 43 prosenttia vuotiaista oli työllisiä, yli kolmannes nuorista opiskeli ja 13 prosenttia ikäluokasta oli työttömänä luvulle tultaessa nuorten työllisyys on noussut vähitellen. Suomalainen nuoriso on korkeasti koulutettua. Toisen asteen koulutuksesta on Suomessa muodostunut käytännös- Nuorista Suomessa 9
10 sä osa oppivelvollisuutta. Nykyisin yli 90 prosenttia ikäluokasta jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen; yli puolet lukioissa ja kolmannes ammatillisissa oppilaitoksissa. Nuoret suorittavat nykyisin ahkerasti myös toisen asteen ja korkea-asteen tutkintoja. Vuonna vuotiaista nuorista 81 prosenttia oli suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon ja 35 prosentilla vuotiaista oli vähintään alimman korkea-asteen tutkinto suoritettuna. Huolimatta myönteisestä kehityksestä jopa nuorta on välittömästi syrjäytymisvaarassa jäädessään joko perus- ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa koulutusjärjestelmän ulkopuolelle tai keskeyttäessään tutkintoon johtavan koulutuksen. Kun vielä 1980-luvulla tutkinnon suorittamisen jälkeen kiinnityttiin melko pian vakaaseen työmarkkina-asemaan, on 1990-luvulta alkaen yhä useampi tutkinnon suorittanut nuori löytänyt itsensä pätkätöiden ja työttömyyden markkinoilta. Suomessa määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet ovat viimeisen 15 vuoden kuluessa yleistyneet nuorten keskuudessa nopeammin kuin väestössä keskimäärin ja vain pieni osa heistä työskentelee määrä- tai osa-aikaisesti omasta halustaan. Nuorten työttömyys Aiempaan tilanteeseen verrattuna nousi kokonaistyöttömyysaste Suomessa 1990-luvulla erittäin korkeaksi. Työttömyysaste kohosi vuonna ,6 %: iin, kun vastaava osuus oli vuonna ,2 %. Työttömyysaste on vuodesta 1995 lähtien alentunut ja marraskuussa 2005 lopussa se oli 8 %. Nuorten työhön sijoittuminen vaikeutui muihin työvoimaan kuuluviin verrattuna vielä voimakkaammin. Suomessa nuorisotyöttömyysaste (joihin luetaan kuuluvaksi vuotiaat työttömät) nousi 1990-luvun alussa rajummin kuin EU-maissa tai pohjoismaissa keskimäärin. Laman vaikeimmassa vaiheessa vuonna 1994 nuorisotyöttömyysaste kohosi peräti 34 prosenttiin. Vaikka nuorten työttömyysaste on laskenut, on se jäänyt kansainvälisesti vertaillen korkealle tasolle ja selvästi aikuisväestön työttömyyttä korkeammalle tasolle. Vuonna vuotiaiden työttömyysaste oli vuosikeskiarvon mukaan 29,5 prosenttia, vuotiaiden työttömyysaste 16,4 prosenttia ja vuo- 10 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
11 tiaiden 8,6 prosenttia. Kaikkein huonoin työllisyystilanne on ja on aikaisemminkin ollut niillä nuorilla, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Pelkän perusasteen suorittaneiden nuorten työttömyysaste oli vuonna 2003 lähes kaksinkertainen toisen asteen koulutuksen suorittaneisiin verrattuna ja lähes viisinkertainen ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneisiin verrattuna. Nuorille työmarkkinoille kiinnittyminen on keskimääräistä vaikeampaa, mutta työttömyyden kohdatessa vaikutukset eivät ole yhtä pitkäkestoisia kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Nuorten uhkana on kuitenkin toistuvaistyöttömyys. Nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi on kehitetty nuorten yhteiskuntatakuu, joka on ollut voimassa vuoden 2005 alusta lähtien. Yhteiskuntatakuu tarkoittaa, että työvoimatoimistojen tulisi tarjota kaikille nuorille viimeistään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka. Lisäksi nuoren työnhakua tehostetaan laatimalle nuorelle yksilöity työnhakusuunnitelma. Yhteiskuntatakuun vaikutuksista ei ole vielä tehty laajempaa tutkimusta, mutta nuorten työllisyysasioiden parissa työskentelevien ihmisten kokemukset ovat positiivisia. Nuorten toimeentulo Toimeentulo-, työmarkkina- ja yleistä asumistukea saavien vuotiaiden määrät lasketaan kymmenissä tuhansissa. Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden määrä on laskenut huippuvuosista, mutta edelleen karkeasti sanottuna joka seit- semäs vuotias saa vuoden aikana toimeentulotukea luvun huippuvuosista on tukea saaneiden määrä laskenut vuosittain. Vuonna 1998 tukea sai noin nuorta ja vuonna 2002 noin Ikä Nuorista Suomessa 11
12 Eniten toimeentulotukea saaneita oli vuotiaiden joukossa, esimerkiksi vuonna prosenttia. Noin kolmannes kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli uusia. Sosiaaliturvan takaamiin palveluihin suurinta epäluottamusta nuorissa herättää opiskelun aikainen toimeentulo. 34 % uskoo, että toimeentulo on kohtuullisen turvattu, mutta 45 % on toista mieltä. Kyse ei ole pelkistä mielikuvista, sillä opiskelu on epäilemättä se yhteiskunnan tukea vaativa elämäntilanne, josta nuorilla on eniten kokemusta. Opintotukea saa (21- ja 22-vuotiaat) yli puolet ikäluokasta. Ikäluokkien väliset taloudelliset erot ovat kasvaneet. Etenkin nuorten toimeentulo muihin ikäryhmiin nähden on heikentynyt. Juuri nuoret kotitaloudet ovatkin kärsineet suhteellisesti eniten 1990-luvun lamasta, eivätkä siinä kasvaneet ikäryhmien väliset tuloerot ole kaventuneet. Nuorten asuminen ja muuttoliike Nuorten kohdalla yksi itsenäistymisen merkeistä on muutto pois vanhempien ja lapsuuden kodista. Oman asunnon saaminen on kuitenkin ollut vaikeaa useista yhteiskuntapoliittisista tekijöistä johtuen. Niistä voidaan mainita asuntokannan painottaminen omistusasuntoihin vuokra-asuntojen sijaan, asuntojen hinnat ja korkeat vuokrat, muuttoliikkeestä johtuva väestön kasautuminen muutamiin kasvukeskuksiin sekä useat henkilökohtaiset tekijät kuten köyhyys, avioero, työttömyys sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Koko ja 200luvun ajan vanhempiensa kanssa asuvien nuorten osuus on vähentynyt. Vuonna 1990 alle 20-vuotiaista noin 93 % asui vanhempiensa kanssa ja yli 25-vuotiaista noin 15 %. Vuosikymmenen taitteessa vastaavat osuudet olivat 89 % ja 12 %. Vuonna 2005 noin 80 % ja noin 10 %. Asunnottomuus on vieläkin Suomessa ongelma. Asunnottomuuteen ovat syynä monet tekijät sekä yhteiskunnallisella että henkilökohtaisella tasolla. Asunnottomuudelle on tyypillistä sen keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin ja etenkin pääkaupunkiseudulle. Asunnottomien joukossa on paljon nuoria. Nuorten asunnottomuus on usein piilevää eli asumista sukulaisten ja ystävi- 12 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
13 en luona. Vuonna 2003 asunnottomia oli noin Näistä nuorten osuus on noin 20 % luvulla muuttoliike on jatkunut vilkkaana. Muuttoliikkeellä on ollut erittäin voimakas alueellinen vaikutus. Maaseutumaiset kunnat sekä Itä- ja Pohjois-Suomi ovat menettäneet väkeä muutamille kasvukeskuksille ja erityisesti suurimmille yliopistokaupungeille ja niiden lähialueille. Tyypillisin muuttaja on ollut korkeasti tai melko korkeasti koulutettu vuotias nuori. Vuonna vuotaista nuorista muuttoaikeissa on 47 %. Tyypillisimmät muuton syyt ovat olleet kouluttautuminen, työ tai toiveet paremmasta elintasosta. Nuoren syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat Syrjäytymiselle on tyypillistä monien eri ongelmien kasautuminen. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan vakavassa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria Ryhmän ytimen muodostavat ne nuoret, joiden pääasiallinen toimeentulo muodostuu toimeentulotuesta, ja jotka eivät näin ollen ole hakeutuneet koulutukseen tai työhön tai ovat keskeyttäneet opinnot. Näiden ongelmien esiintyminen yhdessä tai erikseen aiheuttaa usein muiden sosiaalisten ongelmien kasautumista. Kaikki tämä luo epävarmuuden nuoren tulevaisuudesta luvulta lähtien on nähty nuorten mielenterveysongelmien lisääntyvän selvästi. On arvioitu, että 15-25% nuorista kärsii nuoruusiän aikana sellaisesta pit- käkestoisesta oireilusta, johon olisi hyvä saada hoitoa. Nuoruusikäisillä vakavan masennuksen vuoden aikainen esiintyvyys on 3-10% ja pitkäaikaisen masennuksen esiintyvyys 1-2 %. Vakavan masennuksen elinaikainen esiintyvyys nuorilla on %. Tytöillä ja nuorilla naisilla masennuksen yleisyys on noin kaksinkertainen poikiin ja nuoriin miehiin nähden. Masennusoireita, jotka eivät täytä diagnostisia kriteereitä, esiintyy ainakin viidenneksellä nuoruusikäisistä. Nuoruusiän masennukselle on tyypillistä muiden psykiatristen häiriöiden esiintyminen samanaikaisesti depression kanssa %:lla masennuksesta kärsivistä nuorista on samanaikaisesti yksi tai Nuorista Suomessa 13
14 useampi muu mielenterveyden häiriö, kuten käytös- ja tarkkaavaisuushäiriö, ahdistuneisuus tai päihteiden väärinkäyttö. Jos depressioon liittyy muita mielenterveydenhäiriöitä, masennusjaksot ovat pidempiä, uusiutuvat useammin ja niihin liittyy useammin itsetuhoisuutta. Nuorten depressiot paranevat usein. Noin 90 % siitä kärsineistä on oireettomia 1,5-2 vuoden kuluttua. Toisaalta vakavalla masennuksella on taipumus uusiutua 2 vuoden kuluttua ja viiden vuoden kuluessa noin 70 % siitä toipuneista nuorista kärsii uudesta masennusjaksosta. Nuoruusikäisenä sairastettu masennusjakso ennustaa masennustiloihin sekä muihin mielenterveyshäiriöihin sairastumista myöhemmin nuoruusiässä sekä aikuisuudessa. Lisäksi on havaittu, että sellaisiinkin masennusoireisiin, jotka eivät vakavuudessaan yllä masennusoireyhtymän diagnostisiin kriteereihin, saattaa liittyä huomattavia ongelmia psykososiaalisessa selviytymisessä sekä nuoruudessa että aikuisiällä. Varhainen tunnistaminen ja hoito lyhentävät masennusjakson kestoa ja voivat ehkäistä uusia masennusjaksoja. Kaikki hoitoa tarvitsevat eivät hae tai saa hoitoa. Lasten ja nuorten määrä psykiatrisessa laitoshoidossa on lisääntynyt 1990-luvun lopulta alkaen vuotiaita oli psykiatrisessa hoidossa vuonna 2002 yli Sekä lasten että aikuisten psykiatrisessa hoidossa vallitsee sama suuntaus. Potilasmäärät kasvavat ja hoitojaksot lyhenevät. Nuorten päihteiden käyttö 1990-luvulla päihteiden käyttö ja saatavuus sekä niiden käytöstä aiheutuneet ongelmat lisääntyivät Suomessa luvulle siirryttäessä muutoksia on tapahtunut käytön ja haittojen suhteen. Tämä voidaan tulkita siten, että valistuskampanjat ovat ainakin osin tuottaneet tulosta. Alkoholin kulutus Suomessa on ollut kasvussa viimeisten kymmenen vuoden ajan, ja erityisen voimakkaasti kulutus kasvoi vuonna Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat että nuorten kohdalla alkoholin kulutuksen kasvu on pysähtynyt luvulla kerättyjen aineistojen perusteella näyttää siltä että 18-vuotiaita lukuun ottamatta alkoholijuomia käyttävien osuudet olisivat vähenemässä sekä tytöillä että pojilla. Raittius on lisääntynyt nuorten keskuudessa 2000-luvulla 14 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
15 ja alkoholikokeilut ovat siirtyneet myöhempään ikään. Alkoholin käytön aloittamisikä vaikuttaa aikuisiän alkoholin käyttöön. Mitä nuorempana alkoholin käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin sitä käytetään aikuisiässä. Vuosina huumetilanne näytti pahenevan lähes kaikkien mittareiden (kokeilut, ongelmakäyttö, sairaudet, kuolemat, rikollisuus) mukaan. Sen sijaan kehitys vuosina osoittaa selviä kehityksen hidastumisen merkkejä lähes kaikilla tätä ajanjaksoa kuvaavilla mittareilla. Viimeisimmän tiedon mukaan vuoden aikana huumeita käyttäneiden osuus on noin 3 % ja ongelmakäyttäjien noin 0,5 % aikuisväestöstä ( vuotiaat). Koululaisten ( vuotiaiden) osalta viimeisen vuoden käyttöluvut ovat noin 7 %. Ikäluokassa vuotiaat sekä käyttötaso (12 %) että ongelmakäyttötaso (0,9-1,3 %) ovat korkeimmat. Haittojen osalta (huumesairaudet, -kuolemat tai huumehoidon asiakkaat) sama ikäluokka on myös kärjessä, tosin pieniä tasaantumisen merkkejä näkyy kaikkein alhaisimman ikäluokan osuuksissa (alle 20 -vuotiaat). Yhdenvertaisuuden haaste Maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti. Kun vuonna 1990 Suomessa asui ulkomaiden kansalaista, on heidän määränsä vuoden 2004 lopussa jo lähes Kyseessä on nopea muutos, joka koskettaa kaikkia yhteiskunnan eri alueita. Kolme neljäsosaa maahanmuuttajista työikäistä väestöä ja maahanmuuttajien työttömyys on yleistä työttömyyttä korkeammalla tasolla Maahanmuuttajien työmarkkinaaseman voi ennakoida suhteellisen perustellusti kohenevan lähivuosina, mutta kehitys epätasaista eri ryhmien suhteen. Maahanmuuttajan todennäköisyys työllistyä kasvaa voimakkaasti Suomessa asutun ajan kuluessa. Nuorista Suomessa 15
16 Yhdenvertaisuutta edistävä lainsäädäntö ja toimenpiteet kannustavat tunnistamaan yhteiskunnassa ilmenevää epätasa-arvoista ja syrjivää kohtelua. Syrjintä on vierasta suomalaiselle arvomaailmalle, mikä tekee sen tunnistamisen ja tunnustamisen myös vaikeammaksi. Esimerkiksi vapaa-ajantoiminnan ja harrastuksiin osallistumisessa on eroja eri ryhmien välillä. Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen -tutkimushankkeen väliraportti (2005) tunnistaa nuorten kokevan toisten nuorten sekä ohjaajien asenteiden vaikeuttavan täysipainoista osallistumista. Tämä kuvaa osaltaan sitä asennetta, jossa monikulttuurisuus jätetään maahanmuuttajien huoleksi ja vastuulle. 16 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
17 Nuorisotyö Suomessa Valtion tuki nuorisotyölle Valtion tuki nuorisotyölle tulee pääosin Veikkauksen tuotosta. Nuorisotyön ohella Veikkauksen tuottoa ovat jakamassa kulttuuri, tiede ja liikunta. Kirjastolaitosta rahoitetaan osittain Veikkauksen tuotosta vuoteen 2009 saakka. Eduskunta on hyväksynyt tuotonjakolain, ja kirjastomäärärahojen siirron valtion budjetin lakisääteisiin menoihin nopeutetulla aikataululla. Nuorisotoimialalla on kolme päätulosaluetta, jotka ovat aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen ja nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorisotyölle tuleva tuki on tarkoitettu nuorisotyötä tekeville kansalaisjärjestöille, kunnissa tehtävälle nuorisotyölle, valtakunnallisten nuorisokeskusten toiminnan tukemiseen, nuorisotutkimuksen edistämiseen sekä nuorten kansainvälisen toiminnan tukemiseen ja nuorison verkkomedioihin sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin. Valtion tuki nuorisotyölle pienentyi 1990-luvulla. Vuonna 1990 nuorisotyön osuus Veikkauksen tuotosta oli 12,1 %, mutta vuonna 2001 enää vain 5,2 %. Osuuden pienentyminen johtui pääosin kirjastojen valtionosuuksien siirrosta katettavaksi Veikkauksen tuotosta eikä valtion budjettivaroista. Päätetyn tuotonjakolain mukaisesti nuorisotyön osuus Veikkauksen tuotosta on nyt 9%. Veikkaustuotoista jaetaan vuonna 2006 urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen 27,1%, nuorisotyön edistämiseen 9,7%, tieteen edistämiseen 21,5% ja 41,7% taiteen edistämiseen. Valtion tuki nuorisotyölle on kasvanut selkeästi viime vuosina. Nuorisotyön osuus vuonna 2001 oli 19,7 milj. e, vuonna ,4 milj. e, vuonna 2003 valtion budjetissa oli 20,36 milj. e, vuonna ,6 milj. e ja vuonna ,5 milj. e. Nuorisotyön budjettiosuus vuonna 2005 vastasi nuorisotyön osuutta vuonna Nuorista Suomessa 17
18 Vuonna 2006 valtio jakaa nuorisotyömäärärahoina 34,2 milj. e (vuonna 2001 jaettiin 11 milj. e). Tämä on noin 0,09 % valtion koko budjetista (vuonna 2001 osuus oli 0,06%). Nuorisojärjestöjen valtionavustukset Nuorisojärjestöille kohdennettujen valtionavustusten osuus on selkeästi kasvanut 2000-luvulla. Tilanne on tasoittunut 1990-luvun lamavuosien päätösten jälkeen. Jyrkkä osuuden pudotus koettiin etenkin vuonna Vuonna 1993 järjestöavustukset olivat 4,8 milj. e. Vuonna 2001 vastaava summa oli 7,1 milj. e. Nuorisojärjestöjen valtionavustukset ovat kasvaneet 70,6 % vuodesta 2001 vuoteen Järjestöjen avustukset olivat vuonna 2006 yhteensä 10 milj. e. Nuorisojärjestöjen avustukset ovat 30% vuoden 2006 nuorisotyön valtion budjetista. Kuntien valtionosuudet nuorisotyöhön Kunnille kohdistettujen nuorisotyön järjestämiseen tarkoitettujen valtionosuuksien maksatusperusteissa tapahtui muutos vuonna Tuolloin siirryttiin nuorisotyöstä kunnalle aiheutuvien kulujen korvaamisesta asukaslukuun perustuvaan avustukseen. Tämän käyttämisessä kunnat saavat käyttää omaa harkinta-valtaansa. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että kunta on saanut järjestää nuorisotoimen hoitamisen ja organisoinnin haluamallaan tavalla. Useissa kunnissa se on merkinnyt rajuja leikkauksia nuorisotoimen resursseihin. Täysin vapaasta harkintavallasta siirryttiin vuonna 1997 tilanteeseen, jossa kunnat velvoitettiin käyttämään nuorisotyöhön tarkoitetut valtionosuudet nuorisotyön ja -toiminnan toimintaedellytysten turvaamiseen. Kunnille myönnettävät valtionosuudet nuorisotyöhön pienenivät 1990-luvulla 71 miljoonasta markasta (6,5 milj. ) noin 37 miljoonaan markkaan (3,4 milj. ) 18 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
19 vuonna Lain Veikkauksen edunsaajista tultua voimaan kunnille myönnetyt valtionosuudet ovat jälleen lähteneet nousuun ja vuonna 2006 valtio osoitti niihin 7 miljoonaa euroa. Lisäksi ensimmäisen kerran moneen vuoteen kuntien nuorisotilojen rakentamiseen osoitettiin varoja valtion budjetista 1,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 valtionosuus kunnalliselle nuorisotoiminnalle on 12,5 e / alle 29 -vuotias kuntalainen. Kuntien nuorisotyömäärärahat Kunnat käyttävät nuorisotyöhön tällä hetkellä noin 155 meur vuosittain. Nuorisotoimen investointimenot ovat tällä hetkellä noin 155 milj.euroa. Lama pienensi näitäkin summia varsin merkittävästi vuosina Kuntien liikunta- ja nuorisoinvestointeihin käytettävät määrärahat olivat tällöin noin puolta pienemmät verrattaessa niitä esimerkiksi 1990-luvun alkuvuosien vastaaviin summiin. Vuosina nuorisotoimen investointimenot osoittavat taas nousemisen merkkejä. Valtion-osuus kuntien nuorisotoimen käyttökustannuksista on vuonna 2006 arviolta 3,7 %. Kuntien budjeteista nuorisotyön osuus on pysy- tellyt noin 0,6 % tasolla. Kuntien budjeteista nuorisotyön osuus on noin 0,6 %. Nuorisotyön käyttökustannukset on 29,6 euroa/asukas. Vuosien Käyttökustannukset (MEUR) Vuosi Nuoriso , Kuntien nuorisotoimi 2006/arvio Hallinto- Käyttö- Investointi Yhteensä Valtion- Valtion- Valtion Tilat Henkikunta kust. menot MEUR osuus/ osuus % osuusvirat löstö MEUR MEUR suorite käyttökust yhteensä Nuoriso e/ 3, nuori Nuorista Suomessa 19
20 luvut ovat arvioita, tätä edeltävät vuodet perustuvat kuntien tilinpäätöstietoihin. Luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia, sillä esimerkiksi nuorisopuolella on tullut mukaan uusia toimintoja kuten nuorten työpajatoiminta. Kuntien nuorisojärjestöille myöntämät avustukset Nuorisojärjestöt toteuttavat kunnissa nuorisolain mukaista nuorisotoimintaa, jolla tarkoitetaan nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksien edistävää kansalaistoimintaa. Kansalaistoiminnan tukemiseen kunnat osallistuvat myöntämällä nuorisojärjestöille vuosittain avustuksia luvulla avustusten loppusumma aleni aina vuoteen 1996 asti, minkä jälkeen summat ovat kasvaneet pikku- hiljaa. Vuonna 1999 nuorisojärjestöjä avustettiin 4,2 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2004 mennessä tämä summa on noussut lähes kymmeneen miljoonaan euroon. 20 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
21 Nuoret yhteiskunnallisina toimijoina Nuoret, järjestöt ja vapaaehtoistoiminta Tutkimustieto nuorten aktiivisuudesta kuten nuorten osallistumisesta järjestötoimintaan ja nuorten vapaista ryhmistä on hajanaista. Arvioidaan kuitenkin, että kaksi viidestä (39%) vuotiaista ja 51 prosenttia vuotiaista on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoisuus on useille nuorille varteenotettava osallisuuden ja vaikuttamisen kanava. Suomalainen nuori on mukana vapaaehtoistyössä noin 19 tuntia kuukaudessa. Nuoret ovat kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnasta, mutta tieto eri mahdollisuuksista on vähäistä. Tutkimusten mukaan vapaaehtoistoiminnan ulkopuolella olevista vuotiaista suomalaisista kaksi kolmasosaa olisi halukas tulemaan mukaan tällaiseen toimintaan, mikäli heitä pyydettäisiin. Nuorten toiminnan organisoinnissa on usein kyse kehityskaaresta: kun toiminta on tarpeeksi va- kiintunutta ja toiminta-ajatukseltaan selkeää, se ollaan valmiita rekisteröimään yhdistykseksi. Vilkkaimmillaan osallistumisaktiivisuus on vuoden iässä, jolloin 2/3 nuorista osallistuu järjestötoimintaan. Suomalaiset nuoret ovat aktiivisimmin mukana urheiluseurojen, koululais- ja opiskelijajärjestöjen, erilaisten harrastejärjestöjen sekä kirkon järjestämässä toiminnassa. Poliittisiin järjestöihin kuuluu kaksi prosenttia nuorista. Suuret ideologiat ovatkin menettäneet merkitystään nuorten keskuudessa. Puoluepolitiikka tai uskonto eivät kiinnosta nuoria, vaan he keskittyvät erilaisiin pieniin projekteihin. Näistä voidaan mainita esimerkkeinä eläinten oikeuksien puolustaminen tai jonkin alueen luonnontilan säilyttäminen. Nuorten suosituin harrastus on liikunta ja urheilu. Vuosina Nuorista Suomessa 21
22 liikuntaa harrasti 3-18-vuotiaista 92 prosenttia. Liikuntaa harrastavista nuorista urheiluseuraan kuuluu noin 40 prosenttia. Liikuntaharrastuksesta näyttää tapahtuvan urheiluseuroissa noin 25 prosenttia. Lähes puolet 3-18-vuotiaista harrastaa liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa. Liikuntaa harrastamattomia lapsia on 8 prosenttia. Vuonna 2001 seurakuntien päiväkerhoon osallistui 42 prosenttia kaikista 4-6-vuotiaista lapsista, pyhäkouluun 14,5 prosenttia 5-11-vuotiaista, seurakuntien partiolippukuntiin 10 prosenttia 7-14-vuotiaista, rippikouluun 90 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta ja nuorten ryhmiin 8 prosenttia kaikista vuotiaista. Seurakunnat ja partioliike tavoittavat toiminnallaan noin neljä prosenttia kaikista nuorista vuotiaista partio tavoittaa seitsemän prosenttia. Vapaaehtoistutkimuksen mukaan nuorille tärkeitä ja tyypillisiä ovat toiminta toisten nuorten ja lasten parissa (35%), urheilu (35%) sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (19%). Muita erityisesti nuoria kiinnostavia alueita ovat kulttuuri ja taide (14% nuorista vapaaehtoisista), eläinten-, ympäristön- ja luonnonsuojelu (yht. 19%) sekä ihmisoikeusasiat (8%). Nuoret ja vaikuttaminen Vain harvat nuoret ovat kiinnostuneita yhdistystoiminnasta ja puoluepolitiikasta. Vaikuttaakin siltä, että vapaiden toimintaryhmien määrä kasvaa ja nuorten kiinnittyneisyys perinteisiin järjestöihin vähenee. Nuoret haluavat kuitenkin vaikuttaa erityisesti itseään koskeviin asioihin ja osallistua heitä innostavaan toimintaan. Yleensä nuoret ovat kiinnostuneita lyhytkestoisesta projektimaisesta toiminnasta, joka mahdollistaa liikkumisen eri ryhmissä. Nuorten halukkuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja kysymyksiin on eri yhteyksissä todettu vähäiseksi. Tämä näkyy leimallisimmin nuorten äänestysaktiivisuutta tarkasteltaessa. Edustuksellisen demokratian kautta vaikuttaminen on kuitenkin nuorten mielestä vai yksi osa vaikuttamista. Nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle leimallisiksi piirteiksi on luonnehdittu myös vaikuttamista omien henkilökohtaisten osto- ja kulutuspäätösten ja tietyn elämäntyylin sekä siihen liittyvien valintojen kautta, esimerkiksi asuinympäristöön ja ympäristön tilaan yleensä vaikuttaminen sekä eläinten oikeuksien puolustaminen. Toi- 22 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
23 mintaa luonnehtii paremmin löyhä kuin pitkäjänteinen sitoutuminen asian tai ongelman ratkaisemiseksi. Perinteinen edustuksellisen demokratian keinojen käyttö ei sen sijaan nuoria innosta. Nuorten äänestysaktiivisuuden on arvioitu olevan noin prosenttiyksikköä yleistä äänestystasoa alhaisempi. Myös muut äänestysikäiset ikäryhmät ovat osoittaneet vaaliaktiivisuutta jatkuvasti alentuvalla innolla. Tähän mennessä alhaisimpaan äänestysaktiivisuuteen jäätiin vuoden 2000 kunnallisvaaleissa. Niissä äänesti 55,9 % äänioikeutetuista. Nuorten kohdalla sen arvioitiin liikkuvan noin 33 %:n osuudessa. Vielä tätäkin vähäisemmin osallistuttiin vuoden 1999 eurovaaleihin, joissa äänesti 31,4 % äänioikeutetuista ja nuorista arviolta vain noin joka neljäs. Nuorten äänestysprosentin voi arvioida olleen vuoden 2003 eduskuntavaaleissa noin 54 % ja vuonna 1999 noin 53%. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa laskevan äänestysprosentin kehitys näyttäisi ainakin väliaikaisesti pysähtyneen. Samaan aikaan nuorten kiinnostus politiikasta on hieman voimistunut verrattuna vuoden 1999 tilanteeseen. Nuorilla katsotaan olevan vanhempiin ikäryhmiin verrattuna etäinen, mutta tietoinen suhde politiikkaan. Äänestämättömyyttä ei siis voi tulkita pelkästään kiinnostuksen puutteeksi. Tutkijat ovat osoittaneet, että kysymys poliittisesta aktiivisuudesta jakaakin nuorison yhä enemmän kahtia. Nuorten näkemyksiä kunnissa tapahtuvasta vaikuttamisesta on luonnehdittu kriittiseksi tai jopa välinpitämättömäksi. Nuorten käsityksiä vaikuttamisesta leimaa kuntien päätöksenteon hitaus ja kuntapäättäjien välinpitämättömyys nuorten mielipiteitä kohtaan. Omien vaikuttamismahdollisuuksien kokeminen hyväksi on harvinaista, sama pätee kunnallisten asioiden kiinnostavuuteen. Nuorten kiinnostusta kunnalliseen vaikuttamiseen on pyritty lisäämään mm. erilaisten osallisuushankkeiden ja nuorten vaikuttajaryhmien kautta. Suomessa arvioidaan tällä hetkellä toimivan noin 150 eri tavoin organisoitunutta ryhmää, joita voidaan kutsua nuorten vaikuttajaryhmiksi (nuorisovaltuustoiksi, -foorumeiksi). Nuorilla vaikuttajilla on nykyään oma kattojärjestönsä, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto NUVA ry. Lisäksi maaliskuussa 2006 voimaan tullut uusi nuorisolaki velvoittaa kunnat jatkossa kuulemaan nuoria heitä koskevissa asioissa. Nuorista Suomessa 23
NUORISTA SUOMESSA ALLIANSSI
NUORISTA SUOMESSA ALLIANSSI 1 2 NUORISTA SUOMESSA 3 Lähteinä on käytetty tilastoja ja julkaisuja seuraavilta tahoilta: Allianssi, Kuopion kaupunki, Nuorisoasian neuvottelukunta, Siirtolaisinstituutti,
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotNuorisotyöllä on merkitystä Opas kuntavaikuttajille ja nuorisotyöntekijöille nuorisotyön yhteiskunnallisesta merkityksestä
Nuorisotyöllä on merkitystä Opas kuntavaikuttajille ja nuorisotyöntekijöille nuorisotyön yhteiskunnallisesta merkityksestä 1 Nuorisotyö kohtaa nuoren miten kunta kohtaa nuorisotyön? Nuorisotyö on tukea,
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
Lisätiedot2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;
Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez
MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä
LisätiedotASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ
ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotTalousarvioesitys Nuorisotyö
91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on nuorisolain mukaan vastuu nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Tavoitteena on edistää nuorisolain kohderyhmään
LisätiedotKunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena
LisätiedotNurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.
ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas
LisätiedotNUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä
NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä 1.11.2017 Mikä on nuorisovaltuusto? Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat omissa kunnissaan ajamassa paikallisten
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotIkääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin
Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
Lisätiedotx x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen
LisätiedotNuorten taloudellinen huono-osaisuus
Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotSuomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Nuorista Suomessa. Nuorista Suomessa 2008-2009 1
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2008 2009 Nuorista Suomessa 2008-2009 1 Sisällysluettelo Miten nuorilla menee?... 5 Nuorten asema Nuorten määrä... 7 Väestöennuste... 7 Nuorten pääasiallinen
LisätiedotNeljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta
Neljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta Miika Kataja KTM, YTM, tohtorikoulutettava Osallisuusagentti, Järjestöt mukana muutoksessa -hanke Neljä eri
LisätiedotTalousarvioesitys Nuorisotyö
91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan
LisätiedotNuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait
LisätiedotNäkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen
Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotLäpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotSäästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00
Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin
LisätiedotUudistunut nuorisolaki
Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka
Lisätiedot40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008
40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.
LisätiedotVaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä
RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi
LisätiedotNuorisotyö nuorten palveluiden kokonaisuudessa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 27. syyskuu 2017 Jaana Walldén
Nuorisotyö nuorten palveluiden kokonaisuudessa Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 27. syyskuu 2017 Jaana Walldén Ajankohtaisia teemoja, joita on pohdittava: nuorisotyön idea, kohderyhmä ja sijainti;
LisätiedotSelvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.
1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215
LisätiedotKöyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.
LisätiedotNuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Jaana Walldén
Nuorisolaki uudistus Maaliskuu 2015 Jaana Walldén Uudistamistarpeet ja aikataulu 2 Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla
LisätiedotETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA
ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA 2.6.2016 Mia Lemberg, erityisnuorisotyöntekijä Kristina Mäntymaa, etsivä nuorisotyöntekijä Jenni Leponiemi, pajaohjaaja ETSIVÄTYÖ Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotSosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotLasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013
Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016
Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen
LisätiedotYli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki
Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat
LisätiedotItäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto
Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja
Lisätiedot40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007
40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotNuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä
Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
Lisätiedot2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.
Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotAsumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto
Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotVALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua
VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotPäijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson
Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotErikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari
Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona
LisätiedotKela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero
Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotValtion tuki urheiluseuroille ja kunnille
Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotOPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi
OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...
LisätiedotNUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ
NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ OSALLISUUS OSAAMISKESKUKSET Kaksi osallisuuden osaamiskeskusta Allianssin osaamiskeskus: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorten Akatemian hallinnoima yhteenliittymä,
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue
VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotNUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI
NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.
LisätiedotTäyden kympin vapaa-aika
Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen
LisätiedotNuorisotutkimus 2008
Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi
LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotToisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus
Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka
LisätiedotKirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat
Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän
LisätiedotLastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki
Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)
LisätiedotALLIANSSIN STRATEGIA 2021
ALLIANSSIN STRATEGIA 2021 SISÄLTÖ ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA 3 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö.
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,
LisätiedotMitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?
Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotSyrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa
Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
Lisätiedot