O Laine Leila. ELY Kirjaamo Uusimaa Lähetetty: 4. syyskuuta :17 Vastaanottaja: Aihe: Lähettäjä:

Transkriptio

1 Laine Leila Lähettäjä: ELY Kirjaamo Uusimaa Lähetetty: 4. syyskuuta :17 Vastaanottaja: Laine Leila Aihe: VL: Uudenmaan ELY-keskuksene Viron ja Venäjän vastukset Balticconnector-hankkeen arviointiselostuksesta Liitteet: YM lähetekirje Viran ja Venäjän vastaukset pdf; Balticconnector Venäjän vastaus 2015.pdf; Balticconnector Viron vastaus YM pdf; Balticconnector Venäjän vastaus suomennos. pdf Uudenmaan ELY - keskus ELY - centralen i Nyland O Lähettäjä: Rantakallia Seija [mailto:seija.rantakallio@ymparisto.fi] Lähetetty: 4. syyskuuta :47 Vastaanottaja: ELY Kirjaamo Uusimaa <kirjaamo.uusimaaely-keskus.fl>; Ym Kirjaamo <Kirjaamo.Ym@ymparisto.fi> Kopio: Eerola Leena <leena.eerola@ely-keskus.fi>; Tallskog Lasse <Lasse.Tallskog@ymparisto.fi>; Bäck Saara <saara.back@ymparisto.fi>; Poutanen Martti <martti.poutanen@ymparisto.fi> Aihe: Uudenmaan ELY-keskukselle Viron ja Venäjän vastukset Balticconnector-hankkeen arviointiselostuksesta Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristöministeriö lähettää ohessa Viron ja Venäjän vastaukset arviointi5elostuksesta liittyen Balticconnector hankkeen Espoon VVA-yleissopimuksen mukaiseen menettelyyn. Seija Rantakallio Neuvotteleva virkamies! Ministerial adviser Ympäristöministeriö/ Ministry of the Environment Finland / [Sivu #]

2 C6Ji1 - I J19S13 F

3 Ympäristöministeriö Miljöminisleriet Paays On o Datum Dnr Ministry of the Environmenr YM1/5521/2014 Uudenmaan ELY-keskus Vte Hanvisning Balticconnector-hankkeen Espoon YVA-yleissopimuksen mukainen menettely - Asia Viron ja Venäjän lausunnot arviointiselostuksesta Arende Ympäristöministeriö pyysi viitekohdassa mainitun hankkeen ympäristävaikutusten arviointiselos tuksesta lausuntoja ja mielipiteitä Virolta ja Venäjältä. Maat ovat lähettäneet lausuntonsa ympä ristöministeriölle. Viron ja Venäjän palaute edellyttää hankkeesta vastaavaa laatimaan vastaukset maille niiltä osin, kun ne koskevat YVA-lainsäädännön soveltamisalaa ja Suomea. Vastaukset toi mitetaan ymoäristöministeriölle, joka välittää ne Virolle ja Venäjälle. Jatkotoimet tehdään Espoon sopimuksen (YK:n Euroopan talouskomission sopimus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaiku tusten arvioinnista E/ECE/1250, SopS 67/1997) velvoitteiden hoitamiseksi. Ympäristöministeriö lähettää Viron ja Venäjän lausunnot Uudenmaan ELY-keskukselle huomioon otettavaksi lausunnossaan arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Lausuntoon tulisi myös lflt tää lupaviranomaista varten viittaus Espoon sopimuksen 6 artikiaan, jossa velvoitetaan lupaan liit tyen seuraavaa: -Sopimuspuolet varmistavat, että päätettäessä lopullisesti ehdotetusta hankkeesta ympäristövai kutusten arvioinnin tulokset, mukaan lukien ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat ja niitä kos kevat kannanotot, jotka on vastaanotettu 3 artiklan 8 kohdan ja 4 artikian 2 kohdan mukaisesti, sekä 5 artiklan mukaisesti käytyjen neuvottelujen tulokset, otetaan aiheellisella tavalla huomioon ja, että -Aiheuttajaosapuoli toimittaa kohdeosapuolelle ehdotettua hanketta koskevan lopullisen päätök sen sekä tiedot päätöksen perusteena olevista seikoista ja näkökohdista. Lupaviranomaisen on toimitettava edellä mainitun Espoon sopimuksen velvoitteen toteuttamiseksi lupa ympäristäministeriölle. Lupa tulisi kääntää riittäviltä osin englanniksi. Ylijohtaja cr Timo Tanninen cc Neuvotteleva virkamies ¼ Seiji Rantakallio O PL VALTIONEUVOSTO O P0 35 FI-0a023 STATSRADCT, FINLAND

4 LUte Viron ja Venäjän lausunnot 7

5 Käännös venäjäsiä VNK/MP )5 VENÄJÄN FEDERAATION LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖM[NISTERIÖ [Alinisteriön vhtevstk dot vc nöjäksija englanniksi] Nro 10-43/ Suomen ympäristöministeriö Aleksanterinkaw 7 P.O. box 35, Finnish Govemmeni Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriö on yhdessä asianosaisten Venäjän federaation toimeenpanovallan elinten kanssa käsitellyt Viron ympäristöministeriön yhteydenoton. joka koski Balticconnector-kaasuputken rakentamisen ympäristövaikutusten arviointia, ja ilmoittaa seuraavaa: Balticconneetorin YVA-asiakirjaa käsiteltäessä oletuksena oli, että suunnitteluasiakirjoissa ehdotettujen ratkaisujen tulee ensisijaisesti taata putken rakentamisen ja käytön turvallisuus sekä se, että hankkeen toteuttamisen kielteiset vaikutukset Itämeren tilaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Käsityksemme mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että suunnitteilla olevan kaasuputken reitti risteää toiminnassa olevan Nord Stream -kaasuputken käytävän kanssa. Sen vuoksi katsomme tarpeelliseksi suositella, että YVA-asiakirjan laatijat pikaisesti sopivat suunnitellun kaasuputken linjauksen teknisistä ehdoista Nord Stream -kaasuputkea käyttävän Nord Stream AG:n kanssa sekä tutkivat ja kuvaavat rakentamisessa käytettävät tekniset menetelmät ja laativat Baltiecoimeetor-kaasuputken käyttöä koskevat säännöt. Kaasuputki risteää vilkkaiden laivaliikennereittien kanssa. Odotettavissa on, että pelkästään LNG terminaaliin Suomen alueella saapuu vuosittain jopa 650 hinausalusta ja noin LNG-alusta. LNG-terminaalin laivaliikenne lisääntyy Balticconnector-kaasuputken läheisyydessä muun muassa Skämmön ja Jakobramsjön välissa Mikäli putken meriosuus lasketaan Itämeren keskiosassa suunnitelmien mukaisella aikataululla, rakennustyöt saattavat tuottaa merkittävää häiriötä laivaliikenteelle. Lisäksi vilkkaasti liikennöidyllä alueella ei voida sulkea pois Laskuista onnettomuustilanteira, joita voi aiheutua rakentamiseen osallistuvien alusten ja ohi kulkevien matkustaja- ja muiden alusten yhteenajoista. Näin ollen ei myöskään voida sulkea pois öljyonnettomuuksien mahdollisuutta. Balticconnector-kaasuputken YVA-asiakirjan laatijat kuitenkin pitävät tällaisten tilanteiden syntymistä poissuljettuna sillä perustella, että alueella toimii alusliikenteen ilmoittaummisjärjestelmä (GOFREP). Asiakirjassa ei siis ole annettu selvitystä onnettomuuksien todennäköisyydestä eikä öljyvuotojen mahdollisesta leviämisestä merellä. Ei ole määritelty keinoja, laitteita eikä teknisiä menetelmiä, joita käytettäisiin öljy- tai muihin Kääntäjän huomautus: Kirjeessä on käytetty termiä cvd övxczipogicu (siiti bukviroi*i), kun taas venäjänkielisessä YyA asiakirjassa on terminaalin liikennemäärää koskevassa kohdassa ( ) termi cyä 65mkepoeicu (sitd bunkerovki). On siis oletettavaa, että kirjeessä on kirjoitusvirheja todellisuudessa viitataan YVA-asiakirjassa mainittujen bunkrausalusten määrään.

6 7 saastevuotoihin liittyvissä onnettomuustilanteissa. Samoin puuttuvat tiedot siitä, millaisia toimia on suunniteltu mahdollisten öljytuoteonnettomuuksien torjunnan varalta. Jotta suunnitellun putken ympäristövaikutukset pystyttäisiin arvioimiaan täysipainoisemmin, Balticconnectorin YVA-asiakirjan kohdassa Infrastruklzu,rin rtvteäminen tulisi sen suhteen, että putkia aiotaan laskea käytöstä poistettujen kaapeleiden päälle selvittämättä niiden omistajia ja hankkimatta näiltä lupia, ottaa huomioon tällaisten kaapeleiden mahdollinen vaikutus kohteen korroosiosuojaukseen käyttövaiheessa sekä sen seurauksena onnettomuusriskin mahdolliseen lisääntymiseen Lisäksi YVA-asiakirjassa mainitaan, että kaasuputkea rakennettaessa tehdään räjäytyksiä kallioperän poistamiseksi. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole kerrottu suunniteltujen räjäytysten toteutuspaikkoja tai laajuutta eikä annettu arviota mahdollisista muutoksista rannan suuntaisissa virtauksissa, sedimenttimassojen siirtymisestä tai mahdollisista Suomenlahden rannan muutoksista. Ei ole laadittu suunnitelmaa Suomenlahden rajat ylittävän seurannan toteuttamiseksi eikä vesialueen suojelemista koskevaa toimenpideohjelmaa. Kohdassa 8.3 Käyttövaihe ei ole huomioitu maakaasukäyttöisen kompressoriaseman toiminnan yhteydessä mahdollisia bentso(a)pyreenipäästöjä eikä niiden vaikutusta ympäristöön. Kohdassa Paidiskiin suunniteltu LNG-tenninaali ei oteta huomioon mahdollisen onnettomuuden rajat ylittäviä kielteisiä vaikutuksia. Putken rakennusvyöhykkeeseen liittyvän alueen taloudellinen hyödyntäminen käsittää Balticconnector-kaasuputken rakentamisen lisäksi LNG-terminaalin rakentamisen Inlcooseen tai kelluvan LNG-varastolaivan (FSRU) sijoittamisen lnkooseen Fjusön edustalle tai Fortumin voimalaitoksen sataman alueelle. Täysimittaisen LNG-terminaalin rakentaminen sisältää laiturirakenteet, huoltorakennukset, säiliöautojen lastauspaikan ja muun infrastruktuurin sekä laitoksen liittämisen maakaasuverkkoon. Kel luvan LNG-varastoaluksen vaihtoehdossa rakentaminen käsittää laiturirakenteet ja säiliöautojen lastauspaikan sekä laitoksen liittämisen maakaasuverkkoon. Lisäksi Viroon on suunniteltu Paldiskin LNG-terminaali, Kersalun kompressoriasema sekä maakaasuputki Kiilistä Paldiskiin. Terminaalin käyttötarkoitus on nesteytetyn maakaasun vastaanottaminen säi 1iöaluksista sekä sen varastointi, höyrystäminen ja jakelu. Näin ollen Balticconnectorin reitin viereisille alueille suunnitellaan mittavaa teollisuuskohteiden kokonaisuutta, mikä vaatii näiden tekijöiden ottamista huomioon YVA asiakirjassa siten, että niiden kokonaisvaikutus ympäristöön tulee huomioiduksi. YVA-asiakirjassa olisi konkretisoitava tietoja kaasuputken painetestausten toteutusohjelmasta ja menetelmistä. Lisäksi olisi suunniteltava toimenpiteitä, joilla torjutaan vieraslajeja ja estetään kemiallisilta ominaisuuksiltaan purkupaikan vesistä eroavan veden pääsy mereen. Lisäksi toteamme, että osiossa, jossa käsitellään ympäristön nykytilaa suunnitellulla rakentamispaikalla, ei ole tietoja ympäristön vallitsevista saastetasoista, ekosysteemien bioottisista tekijöistä eikä nykyisestä taloudellisesta toiminnasta (erityisesti kalastuksesta ja laivaliikenteestä). Lisäksi kyseisessä osiossa kerrotaan, että on tehty riittävän laajat ympäristöselvitykset, mutta niiden tulokset eivät ilmene selostuksesta, joten riskien ja ympäristövaikutusten tason arviointi ei ole mahdollista. Asiakirjassa ei käytännössä käsitellä lainkaan hanldceiden mahdollisia vaikutuksia vaelluskaloihin, lintuihin tai merinisäkkäisiin, vaikka tämä onkin yksi tärkeimmistä ympäristöaspekteista, jolla on myös rajat ylittävää merkitystä. Kumpikin Balticconnector-linjausvaihtoehto kulkee Pahin alueen poikki, joka on määritelty EU:n luontodirektiivissä ja EU:n lintudirektiivissä, mutta toimia elinympäristöille aiheutuvien seurausten lieventämiseksi ei ole otettu mukaan. YVA:ssa ei muun muassa ole esitetty tietoja suunnitelluista toimenpiteistä Itämeren ainutlaatuisen eliöstön

7 3 säilyttämiseksi. Tämä koskee myös kolmea hyljelajia (hamwahylje Halichoerus grypus. itämerennorppa Phoca hispida botnicaja kirjohylje Phoca vitulina). Monet haitta-aineet tulevat kiintoaineiden absorboimiksi ja vajoavat pohjaan. Meren pohjassa tehtävien töiden ja muiden rakennustöiden seurauksena voi käydä niin, että yllä mainitut pohjasedimenttien sisältämät haitta-aineet pääsevät toissijaisesti saastuttamaan Suomenlahtea, kun oteman huomioon jo käynnissä oleva Itämeren rehevöityminen. Esitetyn nojalla katsomme tarpeelliseksi suositella Ballieconnectorin YVA-asiakirjan laatijoille. että he tutkivat konkreettisesti pohjasedimenttien koostumuksen raskasmetallien, orgaanisten saasteiden ja typpi- ja fosforiyhdisteiden pitoisuuksien osalta sekä arvioivat sen mukaisesti kaasuputken rakentamisen vaikutuksen Suomenlahden veden laatuun. Tässä yhteydessä näyttää tarpeelliselta, että tehdään arviot myös kiviaineksen koostumuksesta (raekoko, orgaanisen aineksen pitoisuus, haitallisten aineiden määrät yms.) sekä määritellään ja arvioidaan sen ottomenetelmä, pohjakasvienja -eläinten lajikoostumus ja määrä ottopaikallaja muilla potentiaalisilla alueilla, joihin otto saattaa vaikuttaa, ja oton vaikutus kaloihin, merinisäkkäisiin ja merilintuihin (syntymä, lisääntyminen, liikehdintä, ruokailu, lepo) ym. Esitetyssä YVA-asiakirjassa on kerrottu vain otettavan kiviaineksen määrä ja laji. Asiakiijassa ei ole esitetty minkäänlaisia arvioita kasvihuonekaasupäästöistä eikä sitä myötä arvioita hankkeen vaikutuksesta ilmastoon. Väitteille siitä, että saasteiden kaukokulkeumia ei synny. ei löydy vahvistusta mallinnuksen tuloksista (jos sellainen on tehty. niin käytettyjä menetelmiä ja tuloksia ei ole esitetty selostaksessa). Sama koskee saasteiden kulkeutumista virtausten mukana. Kaikiciaan Balticconnectorin YVA-asiakirja vastaa vaatimuksia, jotka tämänkaltaisille asiakirjoille on esitetty valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikuwsten arviointia koskevassa yleissopimuksessa (Espoo 1991) ja EU:n direktiivissä tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (85/337/ETY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1985; Neuvoston direktiivillä 97/1 l/ey, annettu 3 päivänä maaliskuuta 1997, tehtyine muutoksineenja lisäyksineen). Samalla pidämme tarpeellisena, että Balticconnectorin YVA-asiakirjaa työstetään edelleen yllä esitetyt huomautukset huomioon ottaen. V. V. Ivlev Kansainvälisen yhteistyön osaston vt. osastopäällikkö [Atk kirjoitus]

8

9 Balticconnector BIA documentation Finland Page 1 of2 Balticconnector EIA documentation Finland Msnea BnawMMp BI4ecnasoBwq/MflP/RU [ivlev@mnr.gov.ru] Lähetetty: 2. syyskuuta :15 Vastaanottaja: Rantakallio Seija; Ym Kijaamo Kopio: CN=TpeTb5lKOBa HaIanMg EopncosHa/O=MflP/C=RU; CN=AHTocbea Wns AJ1eKcawpoukN/OMflP/C=RU; rusembassy@co.inet.fi [nataliat@mnr.gov.ru]; CN=TpeTb5lKosa HaTanH EopncosRa/O=MflP/C=RU; CN=AIITocbee Mnbn AJleKcaHapornI9/C=MflP/C=RU; rusembassy@coinct.fi [ant@mnr.gov.ru]; rusem bassy co.1 net. fi Tärkeys: Suuri Liitteet: ctjnhsi no OBOC BaJ1TKOHH 01 D- 1.pdf (183 kt) j 1.. Dear Seija,,hLL 9y/-i6?4ö)9 Balticconnector EIA documentation Finland is attached. We requested Russian MFA earlier to inform Russian Embassies in Finland and Estonia as well on ola position. RSVP Regards, Vladimir II:: rohpc.1 Z PEC IPCC W 3 1C rai Menee BnaäuMup Bnqecnaeosuq JenapmorAeHm MemöyHapodHaao campy0huecmea HaMecmumenb dupeumopa flenapmamehma Ten: +7(499) ? BH ivlev@mnr.gov.ru Vladimir lvlev Department of International Cooperation Deputy Direetor Ministry of Natural Resourees and Environment Phone: +7(499) ( E-maiI: ivlev@mnr.gov.ru 4 Hepe3 me ak pacnenamam&, noagmal2me coxpauenuu npupo&l Befare printing, think about the environment,lahhoe coo6uehue 6bino o6po6omauo noqmoebrn cepsepotvi MuHnpupodbl Poccuu. HOnOMUHOeM, imo COQ6LqeHUR, flpoxodeu4ue iepe3 cny,.ce6hble 3flK0HHbI RU4UHU compydhuhoe coxpanstomcs u oeym 6blmb enocneöcmeuu npocompei QmdenoM no npo4iunaumuwe K0flUQHHbIX u UHbIX npaeohapywehut?,qenapmamehma ynpaeneup denomu u xodpoe. Ot: KOMy: (Dm19: Ranlakafllo Seija <seija.rantakallfo@ymparlslo fi AHrocbeB Mnb AnoKcaHflpoetI/MflP/RU <antmnr.gov.ru, Monee 6na4MHp BwIecnasaeLIH/MnP/RU <ivievmnr.govru>

10 Balticconnector ETA doenmenration Finland Page 2 of 2 flara: TeMa VS: VS»: Sta(ement from Russia? Espoo Convenlion, Balticconnector ElAdocumentation Dear Ilya Antosyev, Thanks for quiek reply. Sorry to eorne back on tms issue. In order for Finland to he ab].e to take into account the co:oznents given by Russian Federation on Balticconnector ETA documentation according to the Espoo CorivenL [on, arliole 6, the coments rnust he addressed to Fin] and and sent also te Linland. It is not legaliy possibio to Lake into acoount coments addressed to Estonia or sent only to Estonia. If Lhe projoet was viowed as a whole, p!ease sent us the comments addressed to Finland. You rnay senl them directly Lo me and te our regislry (ki.raamo.ym@ywparislo.fi) We would need your comments on Thursday 3 September the latest. Please lel us know how you wiil proceed. Regards, Seija RanLakailio NeuvoLLelova virkami.es/ Ministerial advlser Yrnpäristörninisteriö/ Mi.nistty of the Environmeat Finland / Vtt.. ti

11 MIIHHCTEPCTBO flphpo$hmx PECYPCOB 11 3KOJTOFHH POCCHRCKOi1 ØE1LEPA[LHH MIMSTRY OFNATLJRAL RESOURCES AND ENVIRONMENT OFTHE RUSSIAN FEDERÄTION yii. 5. fpyiunckaa, j. 4/6, Mvcxwz fl-242, rcn-s, /6, 8. Gmzinskaya str., Moscow D-242, GSP-5, ren. 47 (499) P1IDnC +7 (499) iuic: +7(499) , +7(499) Fax: +7(499) , +7(499) ca1!t: website: c-mair minprirodymnr.gøv.m mirprimdynmr.gov.m /6zfl/4t 9 MBHUCTCPCTBO oxpywawigefl cpelim DHHJT$UI,gHM Aleksanterinkatu, 7 P.O.box 35, Finnish Govemment Mnnnpitposi POeGUM C0RMeCTHO 0 opranaw HCIIOJ1J3MTeJILHO% nnac ni PocduficKofl (De)wpaLww paccoen o6pamehi1e MHHHCTepCTBa okpyxcaiouze?k cpeji 3CTOHIIH o6 OUCHKC ao3jieiictnua Ha opyxcaoinyio cpejty ctpohtenbctba raonpasca «Balficconnector» coo6uaer citeuy1oinee. flph paccmotpernrn.1okymeht2ihm no OBOC «Balticconnecton> IICXOJWRM 143 TOrO, ITO HpetilaFaeMhIe B npoeicruo )IOKyMeHTaILHH pemex B nepnyio oepei flojflkrsi o6ednemnuats Ge3onacHoe ctpoitteiactbo II 3KCUJITflH1O WYSOflP0BOAa, a Tawe MHHHMa.abI-roe HeraTnBHOe BO3,L0ikTBHC C3TM3LHH,ZIaHHOE O FflOOKT H COCTORHMe Bainaijcjcom MOpM. Oco6oe BHFIMaHMe, KBK flpe,tctabj1%ctcr, CJ1CffjfCT OGpaTflTb ua To, ff0 wacca npoeimrpyeoro raonponoa UepeceicaeT KOpz,Rop eflctbylowero ra3onposo.la «CeBepas1l flotok)>. B 5TOi CBfl3II c IMTaCM Heo6xo.RHMSIM PK0MJUt0BTB pa3pa6otukam,zokymehtal1hm no OBOC u 0)KaTbIe CpOKH COPflaCOBaTB TCXHU ICCKHC 0JTOBHR npoxoäens npoexupyeoro raaonposoäa c K0MflaHwei Nord Stream AO, akcwiyatnpyia[geä fl3ohob0j «Cenepnblli no FOTO>, a Tatoe npopa6oratb H CflHcaTb Texaonormo ctpowrenscta Ii «Balticconnecton. papa6otan pernaen acnnyaaunn ra3onpoao.ita FaaonpoBoJ ncpecexae fltii HaTeHdnrnIoro cyroxo,lwrea. Oiaijae rc, ITO TOJTLKO 1< TepMIrrIany CfW a TeppilTopaM DIHJUIHIZHIT öflyt ewero,zho IIMWBT08FJB&TECU,ZjO 650 CYZQB GyKCHpOBKN 14 oxono ra3ososos. Bxouiigdi w ucxo,zstujum wacpwc cygoxocrba a repnane CFW 6y,zieT ynennnsatlch n HeUOCPeRCTBeHHOi4 Gflht300TM

12 te 00)194 8 (jpjgj) HHnM144)uvJad KUtt HNH0Ki3Ä H ffihtrh118dx oaa1csniru MnamawEed 09HU 00)IHJ4 H0E a (and) ojohttodhdu ojohhamguko Kuu rnrehhndal anhawxdoo3 iapahditno(1radu UO)DaUu033q117fl» uuro8oduoetj Pff1oIra1Hod13 ONHWOII phoiuad EBLD9IIOLHOdID HOV N oaamoientrndn HH20H30 aohhoeiahmeox 11HdttB a1nunhndu sgao g qj,ojiw iarxg UHEHUNdO! JJJ3 OiOHgeifflOENOHIfOU oaaoqffoanodij uhtih17loodlnairc HonEd wooidou g rnrn aooncd uwnualadu UOHX(0NE08 njgj.ouat1 o OjOHhHJ{tdJDHBdi OJ0H8HIUJaII MHBLaff3011 KOlOte8NlNhX 0H ((HM0Hh11rfl Jfl3 rrr airaffted a CuIadD oucmoie»xdno RH DHHKrnIB oja 11 nhoduu(c)u11a9 isood9i9h NH3K0WE0U IqHoLh1( 0H 9EPJ wonttdadu w HHflHEIO uowooadrnwn aiogud ndn wnitreigxuuoxc» U8 0IT)XtEd q t1ma90 OJOHtIOB ahbdx0 on llmlkhdllodlw EWWEdJodu 11 8HIERE OJONOHMI» EJHHdOJ.HHOVJ OJOHhHhIPdJDflEdL 11171(11 nei.ogndctd aj nahwu OJOWDHH4 flnnewdo4nned.l xiaondag XIqHX(ONEO9 8ODOHEH ODEN KHHmawadau HHH0E01 NiqUoJadlgqffo)78 UHHaHDNEII xiqhwoweoa E)IHatIo ioucaioiicoio iogud xina1deu yiqwa,cdirntiru NNa Lgo 11 eioaw NHE17XX 0H N01C HdJj todoil )UHIfEM3 KHHaffE#,C KIrit io9pd xlneidea rnioqoduoupj oaioiroaaodao Mdli HHHEHOEU0U3M 90 KOIaEHMNOIIÄ DOHO 011 HHfl171H0W(N0IT a ojoi. anodyj HHdEHE EXDFTd ohnahnua( aonwoweoa (3 3117)1 11 MflhtiU,CffH0XC MamuaHqup11 On 11(111 n.xa igo MHEOddON 1.0 NIRhiES ÄwaiDMO 1711 M0IT39EH XNHHBtt OHHKHIfE aowvowcor qnah,( aoicuoiro 17tlquottglrg on njhamadeed KuHahÄudu 11 gimawsoh1oc 39 touagx xiquuamod9ti xdoaou uoilogoduogädi M nm iodu rniamoio s «idxanxd1ond4hu M{HahlDZdafl» ZOEOI7 <UO230UU003I1I17H)> DOHO HHIItIHaPJXXOU aua IftEd ÄIlado orrmoirni&cdno flh rnrooduogxdi ojoxoädhraodh KHHLDU0I1EoH Hff (09 3(81(011 fi EoLNSu odua14oh aoanircud xiiuwdtau 8 HHa10I10JI3O H113111ff 011 xedasj xiqnhadlowoicuodn 0 I3SSID1ÄDIO 0)KMEj 813a1n36 xhmmifheadjee xnxdu 11 HJ4aH HYJE8HIICRd o xiqrnieiao ufleä1hd xihhdna17 XNH)KONCoB HHflEtHSNHff nnjouoiixaj. ahhuaoii1cdogo gantlado IHoua11od11o 011 HHH9HEKdJEE XIqHKl43aH HIIdoltaNu 8 MmaaedloodnoEd OJOH)KONEO8 11 UHdBQB HiooHaKodaa ErnrEHe nauoaodn 0H HHhEIH0YJX»olr 8 N01C Hdfl (da a1oo) aouäo unhamanollo W3IOHO EI! TOBEJEffOU HrnWkLHD 311)1171 lowhoiijdloh ONIOOHUOII «Jopauu033nIEa» DOHO ou HHI1171H01JXX0u HNHhlOgEdCBd o»enuicj ao1x4cuodua14a!1 NEHHEEJ 11 IqHahOUfXOH 3H onhaaiollai.003 HN?1TÄ0 JINIqHM 11 HNIIXOdH3XEO317H HwuhiKIroxodu o aa1oira1hod1o a xiqiwunu noltico W0HHD8OHXIrOID 03 XNHHEEI(R3 ntixiuo XNIIkJHdE8E 3HH3HOH3IIINEOU q.lehoiumoh LaM10Ir0 on eaioffoxouxo OJOHBHDHDIHH ahohed a ajoi. anodyj CaiouoxoIiXo HX0WOII anhhorioahbco iebtoo ILION iqjogtd oihira1hod1o gdow oiioiniiimq HIOEh nohqiredlhan a E)aonhX oioxodow wnir»,( xwloodoio xiqwaxdhnpirn udu amnpd9oxff 11 9NNKN nwsodioo ITx<aN airohh woi. a xnnonhä tu «aooauuooorquq» rnloaoduowi 10

13 1fU1flHhÄ HdoN OJOMOHM1FU3 OIHPPN4OdIHC 1oOuCInOIoImJII awi( ahnewhha 011 ffniihiidfl XMIH0)K0U1O XNHHOII 11 nprntne)fcdali oo nwueioomla HNH1T101IHEKdJBE wy.aiqmieeua,(own11 11HWEE 0JO) , OHHZHEKdJEE lonhiidola luhodllodu iawoi ao9ud xiqhqffaiiiodlo XIiJ1Cdr II 9HII No)IdoN mi aogd an1ifäead a OHff mi II Hy rnmuoeh HNIudoEi KaLou(dngdoD9u usioomoa aiimornuej4jee 0HJOKN iuiiflta E304d qnoffoa iaoidou a irnoq pdsiq ooqj riidan REIthqffox sndq Sfli004O9PJ4 qhairotl nidao) HaHaIrOU. ofla xada auoi4h woi a Mdow 0J0XDIIhImq NI0H9 aoflia xlqhqup)rnn,c oinhafjrdxo) ou xudan xiqwoädi-rnrnru 0 anhhett 19HatfaE1311adU ØH HLDOHiDBh 30H0 H MHHE1II900IDaN x1qhnnen,( nfli HIIa1o1auDou OIHNaKIIW3 011 daw iewdatfoo ON OXUHTIO flhlu yjitdolllddal 0 3] a8uinadh7 II XKHHEIII900IDOW o ] a11111)radhff 11 0{&HHaIrat aduo HdNEH mhdoliiddai cadah IBV OXOdII JO3D3UUOD3PIN e#oaoduotra niaodu E1(dmdrN XflH8II1ENda1Ift!90 anaheii aohhuihdjnud1 aamo{ajai aif3h}1 NOS 8 golmaudu XHMOohWIOffONC xiimnanwrn EN - oic K10Y xiinrnieluuonauw xiniodon ii muu gnd xnmoixdndjnw mi oixaodn HH14K11U8 OJOHWONE0E nooduoa fl3ioicahdfln3ded 3H HNDahIIDlEdII 31HZNCM0I1 g ÄIIadD 0{XTflOTU)KXdXO EN KHffIDHatttoa qauaio 11 HNoHd itrnaflo iauuoa ou 3N Olh NHO)KEdIO ON OlahlO 8 XII 0NEH10 KHNENOIqEH ahnoahujoironc aihdnmgo omoinoou rhawaaodu Hffiqg OIh hoiaetflg003 auaeed NOHHBEE){,C awodx (aaioiroxo irxo II a8ldaolr09nd HIOONIOeh a) H130Hffa1ffa1 HOHHaalOrnEOX nam,(xai 0 YJOI3HDONE XPIHaHOIIN0N XLDIDOhN1OH9 o iq ffado HaflIGIg)1<&dxo KHHOHEKdJE xzmaod4c xamxmai 0 aa&aioi,(aio ggioqiraihodlo ojowahanen alloflrd a igt ado ijamoiuw1cdxo OIHMUOIOGD XNoHHaNadaoa vjohhamffaoou auaitrd 11 Olh waehawjo ohua1iih1f0ii0fl roodgo anohed 11 i1ou 10 nniqnhauio HNKII3IEEuNoU IIvLN»3ahuLHX 3 nifoa II ROUMB aqhtr0daw,ch KHHaUffff0II ImHomudHloffadu KflI [daw qs.adaoiwmradu QNCNEI &axflir gn oaoduoevj FrnHe1JUDuodntJ auhairaaodu HMJOIIOI!OIaw II awwndaodu 0 Kn1wwdoHn 3gj on HJmEIHOWS(NOff a HnflEEH1dNurnl ia1(gadj Xirado oucnoirw,(dxo mi anaionattcoa OoHUÄNoaoD XII womowqiqlijh4c aoao 0U a1mg1hazxxot 11 8Od01X& XNHHECE)1X elahi( ia1(gadi oah 8oixaago XIqHNaumIwodu EZ)XffWJ0N E1W3EW ZHNEfl0D KDIaiCdHHPLfu L xirndoahddal «Jol3aUUoDDIflEq» 033Ed.L 3 xhtno{äaioiraooz mi N0Ed90 WWIEj JUO n nunern4rnuad KIIwrn{Edx aodamhui 11 EEEJ OJOHHOWNWO UNOHdII trli illodiooti IOIIXg LruHHNda w1ont1ueu 8 rnrrniyj EN t oaoduo ga NIqpQaÄdHHrnru i XnPodaN S If}1flHEI3 fruhd0333dunox HXoMffuflH 8 JU3 WUHNNdOI HoIaXdHIYaodH C 0101 ONOdN osoxtodhdu IIIaO 31 E1N390 OHNoHFilIaooNdu OMCXEI E PlNaqgo eslogbeox 0JO[fflhiifEHaI4JOH II ELIEhHdU d&a,iädio anho3icxd003 qlpqapz,(eedtlou xaffxg (pjgj vuehhndai onhxawu oaonah1rhda1im oaioqiralhodlj Or OJOIfltOdIIdU pjjqg KMHahOwflOu a)rxni u IqIMaa9o OHJXdtt 0IIIIIHUIO 0{i(NHI4IreNZJ4aH N1NO L90 aiqnwagiowkgox HWJOWXd00O

14 ahhhläd1o3 OJOHhIOddHi(ttNcoN 1Hawn1duaIJ ndoaaduv 0M H nh11ghonub amia xiqnincrnroiqa N0I3EÄ 3 «J03Zffli033I3Efl» O OIItJE111aNt{01I qiuioggdolr wnwh2 OX90aH N0BJEIEOII F W 1Ios L661 eiden E 3]!! 1//.6 E10O3 HcagisadM HNKHH0IIIf0ll01 II IINKHHDH0WEH OJ L? 10 3CWLEC/8) ÅWadD O{ÄrflmEN<XdXO Eil aoixoodn XIH13Eh 11 XNHHOalDdUffiCOOJ xido1o»ah KWRIoMaltEOH 0) ] HOflHlNadHlJ (1661 ouoc) oniono Noflh}fuEdJ3fjgdj a 1(Ifodo OI,flI0IEwXdM0 CII NHalQHZfloH 0) OU H0HIIH3UHON YJE1H0NÄ)Jott tllod oioäni >1 IIIW0HffUWW0dU LJffHHta09ad1 10bC <UO)3QuU003!flq» H11111H3NÄN011 ohngwdatioo Ii d&ui1(&o woiratl fi IINKHHØh0L aioamaa xhmowuckiins (oonadau i ii 1OIHOOHLO o oj (InairuE1orodu on aioio g iqauiqjrxtod 11 11M N qooirhttoaodu ) KMHBHOJM110II0N HN1P1If(C0d NHoffUodxlIOn ah aloatilaa xrnnoiimeffdjts eoonadon osohdo4)oowre onnirrnr HHRI3IÄOIO 90 whhancdoaia.jjffff)1 Ulf UlMoOdU KIIHKUUR 11) OHH08IOLOEJ HOECJ X1H0M11HdUH 8030d9NH 11) OHNflM HHoroaHdU 011 O1HON,(Molt a TIHÄJJ OJONOCXO11&EH OBlDOhHIfON OMqIroI KoIHlIoHHdll HHtrniHaw,CMO11 llohhzirfluloliadu a (xiflo Nd0M aunatflowadau auiiawohvwed ahhaliwod) xmiodow xhtnoiulhnonauw XH3!odow icgt 1d Ulf KHHOh0UHEH 0HHKHIH BHH0II0U8EH ooahodn qiiwjraou ia»cow oiqdoj.cm EH XflOEU9O xnhqtfuhflhaiou XHJ1(dII 8 11 KHHOh3IIREH alolw 8 111ÄE4 11 Nd0If1 M0HH01 OHloahMifOM 11 HolDOHflfflOMCfld 8Elo00 K11Hah3H8W OJO tto1a1j 9lHHaPo 11 qiuiranduø Qtti 11 I4WflRloaiTIaH HW1HfldE 0HH0HfldJEE flnhhjd0 aliwnwdattoo dzwttd ai9hhohflulrxhnda) rin,c&i USEI003 HMHaIlo owni. qinornqa wlqwiillox9oan uoioinrntaotladu HCE8S HOIC EBHlfUE ojo)nhhq) OULDlhflM Cli WoaoduouEJ uaioirainodio anaioiiali cos qiunano onnaaioaaaaooo 11 Edo4Do4 elose fihhahhfl a XEI1104IHEKdJUE YliMoahaHuido aolflrvlan xiqlsa)kn KHHEwda1o3 HIDCh 8 HHH0KOJIIO XNHHO11 8U1003 1HhJCEH OHIaWIIOdU «.iooauuo3oqe» HH11CIH0WXMO11 NCXHhIO9UdEEd na011hawomad NflNHh 0X900H WaEJUffou 00HHOW0IIEH 1

15 reveal, jjjjaamo.ymvmparistoji Ministry of the Environment offiniand fol]owing: Comments jo accordance with articles 4 and 5 Our ref:i v 2015 No 111/1 5/ REPUBLIC OF ESTONIA VMpÅnloTuMTr1:zrci.Ö Your ref: No YMI/5521/2014 Envii-onmental Board and the Minisiry oc Economie Affairs and Communications. LL DnroY/5WV MINISTPV OF THE ENVIRONMENT 22 / h / 20 / in a Transhoundary Context (Espoo Convention) fbi [he Balticconnector natural gas pipeline projeet The Ministry of the Environment of Estonia organized a puhlie display of the transboundary Dear Sir/Madam, Please ja [able 7 1 it is unclcar how the assesmeot for Estonia has heen given. ii is said that a good On page 39 there is salt! that [lie impacts on Natura habitat 1110 are significant but the O On chapter there is said that for building LNG terminal to Paldiski there is no need for dredging. Jo the EJA report of the water permil Ibr the pier of Pakrineeme Sadania yo Palcliski LNG temiinal there is said that dere is a need to dredge up to m3. Please take [Ins informatioit into account when assessing the eumulative impacts. Please Please explain on chapter 9 for which area are the rneas ures for the prevention meant. Nai Vä mm 7a /15172 flilfinn festonia/i / keskkohlilanhinistceriuiil@eflvjree / wwwenvir.ee difierent years theo the signiflcant negative impaets will he released repeatedly. specify about the eumuintive impaets what does mean tliat i f the works are done in fbrbidded. jt should also he taken into nccount for the hahitat explain on page 34 what does mean,,speeifie negutive impact and how could it status are missing and the assessment has been incornplete? environmental status has been parily achieved. How can it he said when indicators for the [here is said tiat a part of the habitat 1110 vill he destroyd. The information in two reports een not be different. We tum Your auention that any kind ol destroving Natura hahitat is measures for the prevention een make the impaets not signiflcant. En Estonian FEA repor? project hetween Finland and Estonia from 02 June to 10 August. Answers were rcceived Marine Systems Institute of Tallinn University of Technology, the Henkii Bonn], the environmental impaet assessrnent ([JA) docurnents of Balticconneetor natural gas pipeline of the Convention on Environmental impact Assessment heiween Finland and Estonia attached. Ihe comments for the EIA documentauon Lfl a transboundary context are dc Comments vere made by the Environmental Board. Please und the letter in Estonian

16 - On ehapter 9.4 there is sak! that the sedirnents fi-om dredging are going to he stored. Please specify where is the Iace ror storing and how [he sedimen[s are stored. It is also important lo assess the inipucls of sloring the sedimcnts. On ehapter 10 there is said that [lie alternative RSJ 1 is prefered iii Estonia. The Estonian national ETA report does not have the eonclusion whieh alternative is prefered. [he two reports can not have di Fferent conclusions. In annex 1 table 13 4 [here is used the word,,ihasalu peninsula. The correct word is,,lahepera peninsuia. Those are two clifferent peninsulas and the impacts should not reach to Ihasalu. In the table ihei-e 15 used worcl,,pakri nature reserve, but correct is,,pakri Iandseape reserve. i!ease take ihose eommenls into account when correc[ing the tiansboundary FIA document. Yours sinccie / ( II t.2 Ado Löhmus Deputy Seeretary General Annex: The statement ei the Environmeutal Board Maris Malva ; rnuris.malva@envir.ee 2

17 KESKRONNAAMET Keskkonnaministeerium Teie nr 11-1/15/ Meie nr WR 6-7/15/ Ettepanekud Baiticeonnectori Soome keskkonnamöju hindarnise aruande kohta Kutsusite Keskkonnaametit saadetud kirjaga osalema Baitieeonnectori Soome keskkonnamöju hindamise (edaspidi nirnetatud KMH) arnande avalikul väljapanekul ja avalikul arutelui. Keskkotmaamet on tutvunud avalikui väljapanekul oleva Balticconnectori Soome KMII materjalidega, Järgnevalt esitame euepanekud ja märkused piiriuleste möjude aruande (Piiriulese keskkonnamöju hindamise dokumentatsioon, 1 6X 17386, ) kohta. 1. Lk 34 (energia, sh veealune mika) on kiiutatud:,.ehituse ajal tehtavad veealused löhkamistööd vöivad pöhjustada olulisi ebasoodsaid möjtisid torulähedases merepiirkonnas paikneda vöivatele huljestele ja veelindudele. Siiski on necd ebasoodsad möjud väga lohiajalised ning hinnanguliseit ei kaasne nendega liikide tasandil pqsivaid ebasoodsaid rnöjusid. Palume seletada mida täpsemait peetakse silmas,,olulise ebasoodsa möju ali ning ku das see vöib väljenduda. 2. Tabelis 7-1 jääb kohati ebaseigeks, kuidas on jöutud Lesti poolt puudutava hinnanguni, et hea keskkonnaseisund (HKS) on osaliseit saavutalud. Samas on lisatud, et nt seisundi kirjeldamiseks usaldusväärsed nliitajad puuduvad, on väljatöötamisel vöi olemasolevad andmed puudulikud ning seisundit ei olnud vöimalik igakaigseit hinnata. Kuidas saab siis anda hinnangu, et IIKS on osaliselt saavutatud? 3. Lk 39 on kirjutatud, et kummagi Eesti alternatiivi puhui ei ole vöimahk ilma leevendusmeeimeid rakendamata välistada olulisi möju Natura eiupaigatiluibiie Kirjutatu kohaseit ei ole tegemist esmatähtsa elupaigaga ning ieevendusmeetmed vähendavad möju ebaolulisele tasemeie. Balticeonnectori Eesti KMH aruancles jöuti järeidusele, et tegevusega kaasneb möningane elupaigattiöi 1110 hävinemine. Juhime tähelepanu, et igasuguse Natura ala kaitse-eesmärgiks määratud elupaiga hävirnine on keelatud olenemata seilest, kas regemist on voi ei ole esmatähtsa elupaigaga. 4. Punktis on muuhulgas välja toodud info kavandatud veeidatud maagaasi lenninali kohta Paidiskis. Lk 50 on välja toodud, et LNG teirninali kai ehitamiseks kaeve- voi s[ivendustöid ei tehta. Juhime tähelepanu, et viimas,,pakrineerne Sadarna 00 Paldiski LNG terminali kai rajamise vee erikasutusloa keskkonnamöju hindamise aruande versioonis on käsitletud vajadust sflvendustööde Iäbiviimiseks mahuga kuni m3. Palurne antud asjaolu arvesse völla kumulatiivsete möjude hindamises. 5. Kumuiatiivsete möjude puhui on mitmetei juhtudel toodud välja, et kui projekte hölmavaid töid tehakse crinevatei aastatel, avaldatakse alale korduvalt oiulist kahjulikku möju. Samas pole lahti seletatud, mida see täpsemait tähendab ning mis seile möjuga kaasneb. Narva mnt 7a / Tallinn / Tel / Faks / e-post: info@keskkonnaamet.ee / / Registi ikood

18 6. Juhime tähelepanu, ei lk 51 kasutatud väljend,,strateegiline keskkonnamöju hindamine (SKH) ei ole keskkonnamöju hindamise ja keskkonnajuhtimisstisteemi seaduses sätestatusi tulenevait korrektne. Oige väljend oleks,,keskkonnamöju strateegiline hindamine (KSH). 7. Palume peattikis 9 täpsllstada, mihise piirkonna kohta on välja toodud leevendusmeetrned esitatud. 8. Peattikis 9.4 on kirjutatud. et (tsiteerirne),,sflvendusiööde käigus eemaldatud sete tuleb säilitadaja hoiustada väljaspool Lahepere lahe ala vöimalikuit looduslähedases seisundis, et seda. hiljem kasuiada kaeviku taastäitmiseks. Samas ei seigu, kuidas sette ladustarnine toirnuks ning kus oieks selline ladustuskoht (eeldatavalt meres). Kas sellega kaasneks täiendav heljurni teke ning möju olulisuse muutus? 9. PeatUkis 9.10 on leevendusmeetmena välja toodud, et ehitusmeetodid tuleb kavandada viisil, mis avaidaks köige väiksernat möju alternatiivlahenduse ALT EST 2 alale jäävale esmatähtsale elupaigale 9180*. Juhirne taaskord tähelepanu, et Natura alal on igasuguse kaitse-eesrnärgiks seatud elupaiga vöi liigi negatiivne möjutamine keelatud avalikul väljapanekul olnud Ralticeonnector, Soorne ja Eesti vahelise maagaasitorustiku KMH (edaspidi nimetatud Festi Balticconnectori [(Mli) aruande lk 230 on jöutud ja eldusele, et ALT EST 1 alternatiivi puhui häviiaiakse looduslikku elupaigattitipi 1110 kokku 4,3 hektarit. Piiritilese keskkonnamöju lundamise dokurnentatsiooni peatäkis 10 (lk 56) on väija toodud, ei potentsiaalselt tugevat möju eiupaigaie 1110 alternatiiviahenduse ALT EST 1 ala! on vöimalik vä!istada leevendusmeetmete rakendamisega. JtLhirne Lhelepanu, ei Uhele ja samale tegevusalale koostatud KMH aruannetes on jöutud konkreetse piirkonna dokumentatsioonis vastupidistele järeidustele, mida ei saa aktsepteerida. Samuli peame oluliseks veelkord röhutada, et Natura alal on igasuguse kaiise-eesmärgiks oleva elupaiga hävitamise korral tegemist negatiivse möjuga. Naaira ala kaitse-eesmärgiks oleva elupaigauitibi hävitamine vöi pöördumatu kahjustamine on kcelatud. 11. Peatukis 10 lk 56 on kirjuiatud, et Restis ee!istatakse aiternatiiviahendust ALI EST 1, sest selle kahju]ik möju Pakri poolsaare looduskeskkonnale tervikuna on väiksem. Juhime tähelepanu, et Eesti Baltieconnectori KMH aruandes ei ole sellisele järeidusele jöutud. On kl111 mainitud, ei (lk 271, tsiteerimc).,kui LNG terminali ei rajala Pakrineernele, siis on eelistatud ALI EST 1 gaasitorustiku variant kui maismaa löigus 2,7 km vörra Itihem ja Pakri looduskeskkonda tervikiikuit vähem häiriv lahendus. Lisaks on samal lehektiljel kai kirjutatucl, et,,alternatiividest on ALT EST 1 hinnatud väikserna möjuga Pakri eiupaigadirektiivi aladele kui ALT EST 2. Samas ei ole väidetud, et eelistatakse ALT FST 1-te. 12. Järgnevalt esitame möned ma kused KMH arnande Lisa 1 Soome ja Eesti peamiste alternatiivlahenduste kokkuvötliku vörd!use tabeli 13-4 kohta. 12.! Alajaotus Veekvaliteet on kirjuiatud, ei ALT EST 2 rakendarnisel vöib teatud kogus setet tugevate loodetuulte korral edasi kanduda ja pöhja langeda väljaspool Lahepere lahte Ihasalu poolsaare tipust avamere suunas. [(ui möjud ulatuksid [hasalu (Neeine) poolsaareni oleks möjud katastroofiuised. Tegemist on siiski Lohusalu poolsaarega Palume seigitada tabelis 13-4 taimestiku alajaotuse ali käsitietud infot ALI EST 1 kohta, kus öeldakse, et Kersalu trassil asuv aas-karukella elupaik hävitatakse täieliku!t, nagu ka flks väiksem hariliku merikanni elupaik. Samas on selline tegevuse möju hinnatud pöörduvaks. Juhime tähelepanu, et selhne tegevus ei ole kooskölas looduskaitseseaduse 55 löikega 8. Juhime ka tähelepanu, et merikanni viidatud!adinakeeine nimi antud tabelis vastab roosale merikannile, mifte harilikule merikannile. Roosa merikann on Bestis arvatud 111 kaitsekategooriasse Juhirne tähelepanu, et Pesti Baltieeonnectori [(MII aruandes on kirjeidatud, et ALI RST 1 trassile jäävad möningad kukiase pesad, mis hävitatakse. Piiriäleste möju dokumentatsiooni tabelis 13-4 on ALT EST i trassivariandi puhui välja toodud, ei 2 /3

19 kukiaste elupaikade muuturnine on pöörduv juhul, kui pärast ehitustöö 1petamist rakendatakse Ieevendusmeetmeid. Palume himuta antud info asjakohasust Alajaotuses Looduskaitsealad on kirjutatud, et ALT ESI 1 trass kulgeb mere ääres kokku 120 ui ulatuses lähi kavandatava Pakri looduskaitseala ning ALT ESI 2 maabumiskoht asub Pakri looduskaitsealal. Juhirne tähelepanu, et tegemist on kavandatava Pakri muastikukaitsealaga ning olemasoteva Pakri nwasfikukaitsealaza, mitte loocluskaitsealaga. Lisaks läbivad rnöleniad alternatiivsed gaasitorustiku maaletuleku kohad Pakri hoiuala (KLO ). Palume piiriuleste möjude aruande täiendamisel arvestada Keskkonnaarneti ettepanekuid/märkusi. Balticconnectori Soome KMH aruande (Baltieconnector Natural gas pipeline between Finland and Estonia 2015 Envirommental impact assessnicnt report) kohta Keskkonnaametil ettepanekuid ei ole. Lugupidamisega (al/kftjuskuud digllcialselt) Sulev Vare j uhataja Harju-Jäiwa-Rapla regioon Ester Pindrnaa ester. pindmaa@keskkonnaamet.ee Nele Väits nele.vaits@keskkonnaamet.ee Arno Sildos arno.sildos@kcskkoniiaamet.ee 3/3

20

21 Ministry ofthe Environmcnt of the Republic ofestonia, Comrnents iii accordance wit... Page 1 opi Ministry of the Environment of the Republic of Estonia, Comments iii accordance wfth articles 4 and 5 Keskkonnaministeeriumi Postipoiss [teave2@envir.ee] Lähetetty: 27. elokuuta :14 Vastaanottaja: Ym Kirjaamo Liitteet: kiri xml (1 Mt) ; Annex Environmental Board 1pd (321 kt) pdr (785 kt) Date: ReL no,: 11 1/15/ Coruncnts in accordance wilh arlieles 4 and 5 of the Convcntiori on Environntenta1 Impaet Assc:smcnt in a Transboundary Context (Espoo Gonvenlion) for Lhe 8alticcorineotor natural gas pipaline project bctwecn Finland and Estonia

22 w