Pohjoismaisia luovia liittoumia (Nordiska Kreativa Allianser) Arts & Business Forum Finland. Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoismaisia luovia liittoumia (Nordiska Kreativa Allianser) Arts & Business Forum Finland. Esiselvitys"

Transkriptio

1 Pohjoismaisia luovia liittoumia (Nordiska Kreativa Allianser) Arts & Business Forum Finland Esiselvitys

2 Päivi Rosti projektikoordinaattori Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu 2004 Päivi Rosti & Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kannen kuva Taitto Paino Viiva (2004), Timo Sulanne Timo Sulanne Turun kauppakorkeakoulun monistamo Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu 3, TURKU Korkeavuorenkatu 25 A 2, HELSINKI Hämeenkatu 7 D, TAMPERE Puh. (02) Faksi (02) ISBN

3 Sisällysluettelo Johdanto Kulttuurialan ja liike-elämän välinen vuorovaikutus ja yhteistyö: nykytila ja haasteet...5 Hankkeita on käynnistetty...7 Yritystuen määrä ja muoto...8 Yhteistyön esteitä ja ongelmia Asennehaasteet kulttuuritoimijoiden ja yritysten välisessä yhteistyössä Asenteita, näkemyksiä ja ongelmia...13 Kulttuuritoimijat...13 Liike-elämän toimijat Arts based management -näkökulma Kulttuurialan osaamisen hyödyntäminen yritysjohdon näkökulmasta...16 Luovuus ja innovatiivisuus...16 Erilaistuminen: markkinointiviestintä, brandi ja imago...19 Yhteiskuntavastuu...22 Johtaminen Motivaatiotekijöitä ja yhteistyömahdollisuuksia Motivaatiotekijät...30 Kulttuuritoimijoiden motivaatiotekijät...30 Liike-elämän toimijoiden motivaatiotekijät Osaamisvaihdon mahdollisuudet...33 Liiketoimintaosaamista kulttuuriorganisaatioille ja -toimijoille...33 Kulttuurialan osaamista liikeyrityksille Hyvän yhteistyön elementit Case-esimerkkejä monipuolisesta yhteistyöstä...37 Stella Polaris: luovuutta yrityksille improvisaatio- ja vuorovaikutuskoulutuksella...37 Teatterinjohtaja Asko Sarkola: teatterimaailman tuulia liike-elämälle...38 Edita & Sinfonia Lahti: hedelmällistä sponsorointikumppanuutta...41 Vattenfall & Kiasma: taideautolla halki Suomen...43 Yhteistyö-caseista opittua Yhteenveto: Toimintasuosituksia ABFI:lle...46 NKA / ABFI...47 Suosituksia ABFI:n toimintaprofiiliksi...48 Kirjallisuusluettelo...49

4 Johdanto Tämä raportti on esiselvitys Arts & Business Forum Finlandin perustamisen edellytyksistä sekä kulttuuritoimijoiden ja liike-elämän välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön lähtökohtatilanteesta Suomessa. Pohjoismaista NKA (Nordiska Kreativa Allianser / Pohjoismaisia luovia liittoumia) -yhteistyöhanketta, johon Suomesta osallistutaan ABFI:n perustamiseksi, koordinoivat osapuolet ovat: Forum for Kultur & Næringsliv (Norja), Kultur och Näringsliv (Ruotsi), NyX-forum for kultur og erhverv (Tanska) ja Arts & Business Forum Finland (Suomi). Hanketta rahoittavat Suomen osalta Sitra ja Nordisk Industrifond. Pohjoismaiset organisaatiot kuuluvat eurooppalaiseen CEREC-verkostoon (Comité Européen pour le Rapprochement de l Economie et de la Culture). Hankkeessa Norjalla on aihealueenaan Arts based training, Ruotsilla Arts based marketing ja Tanskalla Arts based innovation. Koska Suomelta toivottiin aihealueen Arts based management avaamista, on päänäkökulmiksi tässä esiselvityksessä valittu kulttuurialan osaamisen hyödyntäminen yritysjohdon näkökulmasta ja yritysjohdon intressien tarkastelu kulttuuriyhteistyön suhteen. Raportin tilaaja on Arts & Business Forum Finland (ent. Promota ry). Projektin koordinointivastuu oli Gunilla Hellmanilla, ja avustajana toimi Nina Eskola. 4

5 1. Kulttuurialan ja liike-elämän välinen vuorovaikutus ja yhteistyö: nykytila ja haasteet Kulttuurille ja taloudelle järjestetyt treffit noudattavat aina samaa kaavaa: kulttuuri kulkee edellä pikkurilli pystyssä, talous puolestaan on moukka, pakollinen paha, joka saa rientää edelle ainoastaan avatessaan ovia kulttuurille. (Holvas 2004) Ovatko asiat todella näin huonosti kulttuurialan ja liike-elämän välillä? Liiketaloudellisen ajattelun merkitys kulttuuripuolella on koko ajan lisääntynyt, samoin kulttuurin merkitys liikeelämän sektorilla. Yhteisiä intressejä luulisi siten löytyvän. Kuitenkin kulttuuritoimijoiden ja liike-elämän edustajien välinen yhteistyö ja vuorovaikutus mielletään edelleen pääsääntöisesti perinteiseksi sponsoroinniksi, joka on lähinnä rahan liikkumista yritysosapuolelta kulttuurille, logon laittamista käsiohjelmaan. Kulttuurin sponsorointia ja yritysyhteistyötä on selvitetty Suomessa viime vuosina. Turun Kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus on toteuttanut Sitran rahoittaman KULTA-tutkimushankkeen, jonka avulla kartoitettiin kulttuurin ja talouselämän yhteistyön roolia ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa (KULTA = Kulttuuriosaaminen kansallisen kilpailukyvyn rakentajana). Tässä esiselvityksessä on käytetty KULTA-aineistoa ja -raportteja. Myös Yrkeshögskolan Sydvästissä Specialiceringsstudier i kulturekonomi -kurssille tehtyä harjoitustyöraporttia ( Arts and Business Forum Finland Mitä mieltä suomalaiset yritysjohtajat ja kulttuuritoimijat ovat sen tarpeellisuudesta ja tehtävistä? ) ja siihen kerättyjä haastatteluja on hyödynnetty tässä esiselvityksessä. Taiteen keskustoimikunnalle vuonna 2002 tekemässään selvityksessä Pekka Oesch kartoitti kulttuurisponsoroinnin lähtökohtia ja kulttuurimuotojen osuutta yritysten markkinointiviestinnässä sekä kulttuuritoimijoiden että yritysten näkökulmasta. Tutkimus toi esiin mielenkiintoisia tuloksia myös molempien osapuolten asenteista ja arvostuksista. Kulttuurialan toimijat ovat kokeneet sponsoroinnin parantaneen taloudellista tilannetta ja tuoneen enemmän julkisuutta sekä resursseja ohjelmien kehittämiseen. Keskeiseksi pyrkimykseksi nähtiin vuorovaikutuksen muuttaminen niin, että se ulottuisi kapea-alaisesta sponsoroinnista laaja-alaiseen yritysyhteistyöhön.¹ ¹ Oesch 2002,

6 Sponsoroinnin voidaankin katsoa tarkoittavan jotain enemmän kuin lahjoitusta tai taideostoa ja viittaavan pikemminkin vastavuoroisuuteen. Sponsoroinnista tulisi koitua taloudellista tai muuta hyötyä kummallekin osapuolelle. Sponsorointi ei välttämättä perustu rahan liikutteluun, vaan se voi olla esimerkiksi yrityksen tuotteiden luovuttamista käyttöön tai muiden tuottamien palveluiden kustantamista.² Vuonna 2002 ilmestyi toinenkin sponsorointia käsittelevä tutkimus. Markkinoinnin alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Rami Olkkonen³ tarkasteli sponsorointia organisaatioiden liikesuhdenäkökulmasta. Aihettaan hän havainnollisti analysoimalla Kiasman ja Soneran, Kiasman ja Alma Median, Kiasman ja Sokos Oy:n sekä Suomen Kansallisoopperan ja Sammon sponsorointisuhteita. Tutkimuksen mukaan kulttuurin sponsorointiin osallistuvat toimijat edustavat yhteiskunnan eri tahoja, kulttuuria ja liike-elämää. Toimijat ovat itsekin näiden kenttien tuotteita ja hahmottavat ja jäsentävät maailmaa omilla tavoillaan. Taidemaailmassa ja liikeelämässä vallitsevissa arvo-, normi- ja uskomusmaailmoissa on eroja, ja tästä katsotaan johtuvan myös toimijoiden toisistaan poikkeavat tulkinnat siitä, miten kulttuurin sponsorointia tulisi käytännössä toteuttaa. Toisistaan poikkeavat tulkinnat hidastavat suhteiden kehittymistä tasapainoisiksi ja yhteistyötä ohjaaviksi rakenteiksi. Toisaalta kulttuurin sponsorointisuhteet nimenomaan ylittävät ja yhdistävät näitä eri yhteiskunnallisia kenttiä. Sponsorointisuhteille onkin tärkeää, että organisaatioissa on niin sanottuja suhdepromoottoreita eli ihmisiä, jotka ymmärtävät kummankin tahon logiikkaa ja arvomaailmoja. Kulttuurisen ja taloudellisen sektorin erilaiset kielet tai diskurssit korostuvat myös KULTAaineistossa, mutta samalla näiden toimialueiden uskotaan tulevaisuudessa lähentyvän toisiaan. Niin ihmisten kuin instituutioidenkin toimintatapojen katsotaan muuttuvan, ja vuorovaikutuksen erilaisten muotojen ja sisältöjen arvellaan yleistyvän. Konkreettisimpia osoituksia kulttuurin ja talouden väliseen vuorovaikutukseen liittyvistä asenteiden ja toimintatapojen muutoksista tuodaan esiin taiteen ja kulttuuri-instituutioiden kentällä. Kulttuuriorganisaatioilla on korostunut tarve kehittää yritysyhteistyötä, kuten Pekka Oesch on osoittanut. Kulttuuritoimijoiden rahapulan lisääntymisen ja sitä seuranneen kustannustietoisuuden katsotaan osaltaan johtaneen toisaalta myös yrittäjän aseman parempaan ymmärtämiseen. Samalla myös yritystoimijoiden asema on muuttunut, kun markkinoiden epävarmuus on kasvanut ja tuotteiden elinkaari lyhentynyt. Kun symbolisten merkkiarvojen osuus suhteessa tuotteen kokonaisarvoon kasvaa, on yhä vaikeampi ennustaa, mikä tuote menee kaupaksi. Tämä johtaa siihen, että normaali yritystoiminta lähestyykin toimintatavaltaan produktiopohjaista kulttuu- ² Ruohonen 2002 ³ Olkkonen

7 ritoimintaa, jossa voidaan ottaa oppia kulttuuritoimijoiden, uuden luovan luokan edelläkävijöiden kokemuksista ja toimintatavoista. Toisaalta taas taloudellisen tilanteen huononeminen entisestään muodostaa kulttuurialan ja yritysmaailman vuorovaikutuksen kehittymiselle myös uhkakuvan.⁴ Hankkeita on käynnistetty Kehityksen katsotaan etenevän edelläkävijöiden antamien esimerkkien voimalla luvun alussa on eri tahoilla käynnistynyt tai parhaillaan käynnistymässä valtakunnallisia ja paikallisia hankkeita yhteistyön lisäämiseksi. Hyviksi osoittautuneiden käytäntöjen kokemuksista tarvitaan kuitenkin lisää avointa keskustelua. Käynnissä olevissa hankkeissa eri toimijat hakevat uusia toimintatapoja esimerkiksi taidelaitosten yrityksistä saatavan rahoituksen lisäämiseksi. Suurimmiksi toimijoiksi yhteistyön kentällä voidaan laskea eri osaamiskeskusohjelmat, joissa kysymys on nimenomaan kulttuurin ja liike-elämän yhdistämisestä kulttuuriteollisuuden otsakkeen alla luvulla ensimmäisiä kulttuurialan osaamiskeskustoimintoja käynnistettäessä kaupan ja markkinoiden kulttuuristumisesta oli jo selviä merkkejä, samoin mielikuvien merkityksestä yrityskuvalle.⁵ Monista paikallisista hankkeista esimerkkinä on Kulttuuriliiton viime vuonna Keski-Pohjanmaalla käynnistämä Business for Culture Culture for Business -hanke, jossa pyritään etsimään yritysten ja taide-elämän toimijoiden välille luontevia vuorovaikutuksen tapoja ja erilaisia yhteisiä toimintamuotoja. Tarkoituksena on lisätä taideinstituutioiden rahoitusta sitouttamalla paikkakunnalla toimivia yrityksiä paikallisen taiteen tukemiseen. Eri toimijoiden välille on pyritty hakemaan myös yhteisen kielen ja toimivien argumenttien pohjaa pohtimalla yhdessä, miksi yritysten kannattaisi panostaa taiteeseen, ja miten taiteilijat tai taide-instituutiot mahdollisimman luontevalla tavalla voisivat osallistua yritysten intressien edistämiseen. Keskipohjanmaalaisen hankkeen tavoitteena on ollut eteneminen pienin askelin, sillä myös kenttä on pieni ja hento, jolloin tiiviit mutta pinnalliset yhteydenottotavat voisivat ainakin yritysten silmissä helposti pilata koko hankkeen, ennen kuin ehdittäisiin luoda toimijoiden välille syvempiä yhteyksiä. Liikkeelle lähdetään siitä, että toimijoiden toisiaan kohtaan omaksumia ennakkoasenteita on muutettava. Yhteistyön mahdollisia muotoja on monia. Vastavuoroisista tavoista nostetaan esimerkeiksi teatterin tai orkesterin käyttäminen yritysten ⁴ Wilenius 2004, ⁵ Kirveennummi & Neuvonen,

8 henkilöstökoulutuksessa, yritysjohtajat antamassa talousneuvoja ja -näkemyksiä kulttuuriorganisaatioissa sekä aluenäkökulmaan keskittyvä yhteinen markkinointikampanja yritysten ja kulttuuritoimijoiden kesken. Yritystuen määrä ja muoto Yritysten tuki urheilulle, kulttuurille ja tieteelle on kasvanut voimakkaasti kymmenen viime vuoden kuluessa. Suomen Gallupin teettämien tutkimusten mukaan yritysten sponsorointiin käyttämä rahamäärä on noussut Suomessa noin 6 miljoonasta eurosta noin 94 miljoonaan euroon vuosina Yritysrahoituksen osuus koko kulttuurikentän rahoituksesta on kuitenkin edelleen vähäistä: noin kaksi prosenttia valtion ja kuntien vuotuisista kulttuuri- ja taidemenoista, yhteensä noin 500 miljoonasta eurosta. Nykyisen verokäytännön mukaan yritykset saavat tehdä tuloverosta vapautettuja lahjoituksia kerrallaan enintään euron arvosta, siten yritysten jakamien lahjoitusten merkitys jää Suomessa vähäiseksi. Rajan nostamista onkin toistuvasti vaadittu julkisuudessa.⁶ Kulttuuri alkoi selvästi vahvistaa osuuttaan sponsoroinnin kohteena Suomessa 1990-luvun lopulla, ja yritysten huomio alkoi kiinnittyä urheilusta tieteeseen, koulutukseen, sosiaalisiin kohteisiin ja taidetapahtumiin.⁷ Samalla kulttuurin sponsorointi on vahvasti painottunut suuryritysten toiminnaksi. Yritysten tuki taidelaitoksille voidaan jakaa kolmeen eri muotoon: lahjoituksiin, taideostoihin ja yritysyhteistyösopimuksiin. Kulttuurin sponsorointi on Suomessa löytänyt jo melko vakituiset kanavansa: yritykset tukevat enimmäkseen vakiintuneita taiteenaloja, kuten kuva- ja säveltaidetta esimerkiksi rahoittamalla näyttelyiden pystyttämistä tai konsertteja.⁸ Helsingin Juhlaviikot on ollut ensimmäinen hanke, jossa toteutui yritysten ja kulttuuritoimijoiden laajamittaisempi yhteistyösuhde. Yhteistyössä hyödynnetään runsaasti myös vaihdantajärjestelmiä, joissa ei liiku suoranaisesti raha, vaan nimenomaan eri kumppanien toisiltaan saama lisäarvo ja synergia-etu. Vaikka hankkeet saattavat vaikuttaa vaatimattomilta, on niillä pienille sisältöä tuottaville toimijoille suuri merkitys. Niiden kautta välitetään tietoa kulttuurisesta tarjonnasta, ja tämä vaikuttaa olevan ensimmäinen askel kulttuurintuottajien ja yritysväen välisen yhteistyön löytämiseksi.⁹ ⁶ Wilenius 2004, ⁷ Oesch 2002, ⁸ ks. Oesch 2002 ⁹ Wilenius 2004,

9 Yhteistyön esteitä ja ongelmia KULTA-aineistosta käy ilmi, että suurimmiksi yhteistyön tiivistämisen pullonkauloiksi muodostuvat: 1) Kulttuuripuolen tai yritysten toimijoilta puuttuva toisen osapuolen taustoihin, tuotteisiin tai toimintatapoihin liittyvä erityisosaaminen. Tämän erityisosaamisen avulla voidaan yhdessä generoida molempien osapuolten saamia hyötyjä niin, että ne olisivat paremmin arvioituja ja paremmin hallittavissa. 2) Yhteistyön vaatimat lisäresurssit, sillä molemmat uhraavat henkilökuntansa aikaa ja työpanosta, jonka on oltava järkevästi mitoitettua yhteistyöstä saatavaan hyötyyn verrattuna. Osin tämän vuoksi kannatetaankin¹⁰ toimijoiden välistä alhaista resurssiriippuvuutta, jossa suhteet rakennetaan toimimaan mahdollisimman yksinkertaisesti, niin että ne melkein kuin soljuvat itsestään. Sen sijaan pienten kengännauhabudjetin varassa toimivien kulttuurintuottajien on harkittava yhteistyötä ja siitä saatavaa hyötyä vs. haittoja erityisen tarkasti. Suurten toimijoiden ongelmissa apua tarjoavat myös aiheeseen erikoistuneet sponsorointitoimistot. 3) Kielteiset asenteet koko yritysyhteistyötä kohtaan. Yritysyhteistyön lisäämistä vastustavien tai yhteistyöhön arkaillen suhtautuvien kulttuuritoimijoiden keskuudessa yritysyhteistyöstä ja sponsoroinnista on usein keskusteltu, yhteistyötä oli kenties jo viriteltykin, siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Sponsorointiin arkaillen suhtautuvien arvostuksista nousee esille pohdintaa siitä, mitkä ovat toiminnan perimmäiset motiivit, ja mistä taustalla vaikuttavista arvoista tai kokonaisuuden osista yritysyhteistyöhön ryhtyvä arvelee joutuvansa luopumaan.¹¹ Usein yritysyhteistyöstä kieltäytymisen taustalla on se tosiasia, että monissa kulttuuriprojekteissa ylimääräisiin panostuksiin ei riitä resursseja. Henkilöillä ei riitä aikaa itsensä perehdyttämiseen tai osaamisen täydentämiseen, eikä siihen resurssiensa suhteen äärirajoilla tasapainottelevissa projekteissa ole aina haluakaan. Ei ole kerta kaikkiaan sitä sanastoa eikä mentaliteettia. ¹² Myös vahvat ammatilliset professiot esim. museoissa ja teattereissa aiheuttavat sen, että uudenlaisia ammatillisia taitoja ei olla välttämättä valmiita ottamaan vastaan. ¹⁰ Olkkonen 2002 ¹¹ Wilenius 2004, ¹² Kirveennummi & Neuvonen 2003,

10 Ongelmaksi kuvataan myös konkreettisen yhteistyön vähäisyys: yhteistyötä peräänkuuluttavat mietinnöt eivät realisoidu todellisiksi kohtaamisiksi. Vuorovaikutuksen lisäämiseen olisi potentiaalia vaikka miten, mutta tällä hetkellä tilanteen katsotaan etenevän pääasiassa edistyksellisimpien edelläkävijöiden voimin. Hedelmällisen dialogin synnyttämistä pidetään vaikeana.¹³ Raoul Grünstein sponsorointia konsultoivasta Image Matchista on todennut yritysten ja kulttuuritoimijoiden yhteistyöstä: Vuorovaikutus on kasvamassa, mutta ei johdonmukaisesti eikä aina molempien osapuolten parhaaksi. Kun vastapuolen arvoja ja intressejä ei tunneta, eikä usein edes arvosteta, yhteistyömuodot eivät välttämättä ole aitoja ja tasapainoisia. Kulttuurin ja yritysmaailman välinen kuilu on yhä syvä. Kulttuuripuolen huono ymmärrys yritysmaailmasta yleensä ja omasta neuvotteluasemasta erityisesti saattaa johtaa voimakkaaseen yli- tai alihinnoitteluun, ja joka tapauksessa ohueen käsitykseen yhteistyön mahdollisuuksista. Tyypillinen kulttuurilaitos etsii tuen muotoista rahaa, ei yhteistyösuhdetta, partneruutta. Tyypillinen yhteistyöyritys etsii konkreettista mainospintaa ja myynninedistystä, ei arvojen ja aineettoman yhteistyön tai innovatiivisen tuotteistuksen tuomia lisäarvoja. Sittenkin: kulttuurin kaupallistuminen voidaan nähdä kulttuurin paremmiksi elinehdoiksi ympäröivässä markkinataloudessa. Yritystoiminnan kulttuuristuminen voidaan taas nähdä uudenlaisena kilpailuetuna markkinoilla, joilla hyödykkeistymisen paine uhkaa kaikkia perinteisiä tarjoamia. ¹⁴ Grünsteinin kommentti kiteyttää sen tosiasian, jonka kanssa Suomessa tänä päivänä eletään: talouden ja kulttuurin kahtiajako elää vielä hyvinkin voimakkaana. Yleisenä näkemyksenä kuitenkin on, että kulttuurin ja yritysten yhteistyö lisääntyy tulevaisuudessa.¹⁵ Kulttuurin puolella vaihtoehtoja ei ole: jos valtiolta ei tule lisää rahaa, on rahoitusta hankittava muualta. Talouden suhdanteet vaikuttavat hyvinkin nopeasti yhteistyön kehittymiseen. Kumppanuuden tiellä on kuitenkin vielä monta estettä: aktiivista yhteistyötä tekevä kulttuurilaitos saattaa esimerkiksi menettää julkista tukea juuri sen vuoksi, että yrityskumppanit panostavat rahallisesti organisaation toimintaan. Toinen ongelma voi olla se, että toiminnan tukemiseksi tarkoitetut rahavirrat ohjautuvatkin vaikkapa kaupungin tai kunnan yleiseen kassaan, jos tällaiselle kulttuurilaitokselle ei ole perustettu säätiötä tai vastaavaa. Toisin sanoen siirtyminen ¹³ Wilenius 2004, ¹⁴ Wilenius 2004, ¹⁵ Arts and

11 sellaiseen aikaan, jossa yritysten ja kulttuurielämän vuorovaikutus kasvaa, edellyttää myös toimivia rakenteellisia ja hallinnollisia ratkaisuja sekä valtion taholta sellaisia verotuksellisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat nykyistä paljon suuremman yhteistyön.¹⁶ Kaiken kaikkiaan KULTA-aineiston puheenvuoroissa tähdätään kuvauksiin uuden kentän luomisesta, uusien toimintatapojen löytämisestä ja ylipäänsä vuorovaikutuksesta, jossa opittaisiin tekemään asioita toisella tavalla. Asenteiden tai tahtotilojen törmäys muodostaa siihen kuitenkin toisinaan selvän esteen.¹⁷ ¹⁶ Wilenius 2004, ¹⁷ Kirveennummi & Neuvonen 2003, 77 11

12 2. Asennehaasteet kulttuuritoimijoiden ja yritysten välisessä yhteistyössä KULTA-hankkeessa käsiteltiin eri toimijoiden sponsorointiin ja yritysyhteistyöhön liittyviä arvostuksia ja asenteita. Kulttuurialan ja yritysten välisen vuorovaikutuksen etenemisestä molempia hyödyttävään suuntaan oltiin sitä mieltä, että tilanne ei suinkaan ole itsestään selvästi näin. Erään kommentin mukaan lähtötilanne on ollut ehkä niin vaatimaton, ettei voida mennäkään muuta kuin parempaan suuntaan. Nykytilannetta voidaankin tarkastella monelta kantilta: hyviäkin esimerkkejä löytyy, mutta samalla törmää myös aivan uskomattomiin asenteisiin ja ennakkoluuloihin kummankin sektorin taholla. Optimistisimpien arvioiden mukaan kymmenen viime vuoden aikana yhteistyö on laajentunut merkittävästi ja samalla kehittynyt laadullisesti. Vuorovaikutusta estäviä tai vähentäviä tekijöitä ovat siis erityisesti asenteet, ennakkoluulot, erilainen kieli, käsitteet, ajattelumallit tai erilaiset toimintakulttuurit ja -tavat. Asenteiden todetaan olevan molemmin puolin yhä lukkiutuneita. Vuorovaikutuksen vähyydestä kärsii erityisesti julkinen sektori: Kulttuuriväki tuntee vieläkin sangen puutteellisesti kaupallista keskustelu- ja tapakulttuuria, eikä tunnusta olevansa kansainvälisessä kilpailuasemassa. Kehityksen katsotaan olevan hidasta, mutta raha pakottaa yhteistyöhön. Myös pelko puuttumisesta sisältöihin on voimakasta kulttuuritoimijoiden keskuudessa. Kyse ei usein kuitenkaan ole sisällöistä, vaan kyvyttömyydestä asettua toisen asemaan.¹⁸ Asennoitumista sponsorointiin pidetään Suomessa vielä turhan mekaanisena. Liian usein se on lähinnä näkyvyyttä jossain lavan reunalla. Tämä johtuu siitä, että kulttuuritoimijoilta puuttuu usein laajempaa näkemystä tai osaamista sen suhteen, miten liike-elämä voisi kiinteämmillä suhteilla tuoda parannusta moniin eri osa-alueisiin ja miten saada vastavuoroisesti itse pidemmällä aikavälillä hyötyä takaisin. Yrityksissä puolestaan nähdään kulttuuritoimijat helposti rahan pyytäjinä, joille yhteiskunnan (ja yritysten) verojen muodossa maksama julkinen tuki ei riitä. Sponsorointi onkin käsite, joka merkityksiltään melko suoraan heijastelee hyväntekeväisyyttä.¹⁹ Asenteet ovat toisaalta ristiriitaisiakin: on kärjistyksiä ja äärimielipiteitä, jotka ylläpitävät rajaaitoja ja muureja, mutta pääosa mielipiteistä ja asenteista on ääripäiden väliltä, yhteistyötä ja ¹⁸ Wilenius 2004, ¹⁹ Ibid.,

13 yhteisiä intressejä korostavia. Toimijat liike-elämän ja kulttuurin sektoreilla pitävät kuitenkin monin paikoin tiukasti kiinni perin teisistä asenteistaan ja sektorijaoista. Rami Olkkosen väitöskirjassa sponsoroinnin osapuolten nähtiin edustavan eri arvomaailmoja, jotka jäsentävät kenttien tuotteita omilla tavoillaan. Kenttien toimintatapoihin ja ympäristöihin kuuluu useita tekijöitä, joiden kokonaisuutta ei vastapuolelta katsellen ole helppo hahmottaa Asenteita, näkemyksiä ja ongelmia Kulttuuritoimijat Yleinen asenne yritysyhteistyöhön on KULTA-aineiston mukaan se, että uusiin toimintamuotoihin oli/on ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa ryhdyttävä. Uudet toimintakulttuurit leviävät ja julkisen rahoituksen määrät muuttuvat tai jakoperiaatteet kiristyvät esimerkiksi kulttuurityöntekijöiden tai taiteilijoiden määrän yhä voimakkaasti kasvaessa.²⁰ Kulttuurikentällä vieraiksi koettuja toisia toimijoita tai varsinkin talouspuolen tai teknologian edustajia koskevat käsitykset purkautuvat usein tietoisestikin stereotyyppisinä mielikuvina, joita seuraavassa vaiheessa ollaan taas valmiita avaamaan tai selittämään. Tämä on toisaalta tehokas tapa alleviivata omassa toiminnassa omaksuttua ydinsisältöä, josta ei olla kovin valmiita luopumaan. Etenkin monet kulttuurisektorilla eräänlaisessa välittäjäasemassa toimivat henkilöt näkevät omalla kentällään runsaasti kaikuja liiketoimintaa kavahtavista asenteista.²¹ Kulttuuritoimijoiden mukaan talouden tai tekniikan alojen edustajien kanssa törmää jatkuvasti vääriin käsityksiin ja väärinymmärretyksi tulemiseen. Kulttuurituottaja/toimija pelkääkin joutuvansa toimimaan väärissä tai arveluttavissa ympäristöissä, väärin keinoin, motiivein tai kevennetyin, väärin ymmärretyin sisällöin. Näihin vääriin malleihin viittaa myös usein ilmaistu kielikuva prostituoituna toimimisesta ja taiteella huoraamisesta. Nimenomaan vastakkaisen osapuolen vääränlaiseksi koetut asenteet luovat pahimmillaan vuorovaikutusta estäviä muureja kulttuurista ja taloudesta eri tavoin ajattelevien välille.²² Myös sukupolvieroja on nähtävissä: vanhempi polvi suhtautuu yritysyhteistyöhön ja sponsorointiin epäilevämmin kuin nuoremmat. Havaittavissa on ollut enemmänkin muutoksia eri alojen taiteilijoiden ammattikuvissa. Ne kulminoituvat esimerkiksi kysymyksiksi siitä, missä ²⁰ Kirveennummi & Neuvonen 2003, 113 ²¹ Ibid., ²² Ibid.,

14 määrin taiteilija laskee yritysmäisemmän toiminnan osaksi omaa toimintaansa tai oman toimintansa liiketoiminnaksi. Toimintaympäristöjen muutos ja mm. muuttunut rahanjakopolitiikka on johtanut uusiin organisoitumisen muotoihin ja uusiin tuotantotapoihin, joita monessa kulttuuriorganisaatiossa tai hanketasolla testaillaan yrityksen ja erehdyksen kautta.²³ Kulttuuritoimijat myöntävät, että yritysyhteistyön suurimmat ongelmat liittyvät kulttuuripuolen riittämättömään liiketoimintaosaamiseen. Päämääränä kulttuuritoimijoiden keskuudessa pidetään selvästi pitkäaikaisen sponsorointiyhteistyön käynnistämistä. Näissä tavoitteissa epäonnistumisten syyksi mainitaan mm. osaamisen puute, se että kulttuuritoimija ei oikein tiedä, mitä pitäisi myydä, eikä yritys osaa ostaa sitä, mitä ei tiedä olevan.²⁴ Ongelmia nähdään olevan myös yrityspuolella. Yritykset eivät ole täysin ymmärtäneet kulttuurin potentiaalia sponsorointikohteena, ja ne uskaltavat lähteä mukaan vain varmaan ja etabloituneeseen toimintaan. Erään kulttuuritoimijan kokemuksen mukaan yritykset haluavat tukea vain suuria ja näyttäviä hankkeita; eli yritykset tahtovat sen kaltaista medianäkyvyyttä, jota pienemmät tapahtumat eivät kykene tarjoamaan. Kulttuuritoimijoiden mukaan kulttuurin arvostus tai ymmärtäminen ei kuulu suomalaiseen yrityskulttuuriin: ei koeta välttämättömäksi, että yritysjohtajien tulisi hallita kulttuurielämän asioita ja osata keskustella niistä. Sponsorointiasioissa yritykset eivät aina ymmärrä, minkälaisia asioita taiteelta voi odottaa: taide ja viihde ovat menneet sekaisin.²⁵ Myös kaupungin tai julkisyhteisön alaisuudessa toimiminen on koettu kulttuurialalla ongelmaksi: yritykset saattavat olla kiinnostuneita yhteistyöstä, mikäli heillä on muita intressejä kaupungin suuntaan. Tällaisessa asetelmassa yritykset voivat myös ajatella, että heille on haittaa yhteistyöstä. Kulttuuriyhteistyö joutuu näin pelinappulaksi tai väärään viitekehykseen.²⁶ Liike-elämän toimijat Kulttuurisektori saatetaan nähdä yritysten silmin kaikkein vaikeimmaksi ja haasteellisimmaksi yhteistyökumppaniksi. Kulttuurin käsitteen saama elitistinen painolasti näkyy monien yritysten edustajien mielipiteissä. Yrityspuolen mielikuviin vaikuttaa myös se, että heidän kokemuksissaan taiteilijoiden tai kulttuurintutkijoiden tai virkamiesten kanssa rahasta puhuminen ²³ Kirveennummi & Neuvonen 2003, ²⁴ Arts and ²⁵ Ibid. ²⁶ Ibid. 14

15 edusti äärimmillään jotain likaista tai sivistymätöntä. Rahasta puhumisen katsottiin olleen tietyissä sivistyspiireissä aikoinaan täysin sopimatonta. Edelleenkin saattaa törmätä samoihin, tosin väistyviin asenteisiin.²⁷ Kaiken kaikkiaan likainen raha -diskurssi on väistymässä. Monet viittaukset taiteella ja kulttuurilla huoraamiseen kuitenkin osoittavat, että liiketoiminnan ja taiteen kytköksissä on yhä pelko toisen osapuolen hyväksikäyttämisestä tai epämieluisaksi koetusta kaupallistamisesta.²⁸ Sponsorointi ymmärretään yrityksissä usein edelleen hyväntekeväisyydeksi. Yritysten onkin perusteltava investointinsa tarkoin osakkeenomistajille, jotka eivät omien investointiensa vartioijina aina ymmärrä tai hyväksy sponsorointitoimintaa.²⁹ Yrityksissä katsotaan, että kulttuuripuolelle tarvitaan lisää osaamista talousasioissa ja yritysmaailman tuntemusta. Kulttuuriväen nähdään olevan yritysyhteistyöosaamisessaan 10 vuotta jäljessä urheilusektoria, jossa ymmärretään, miksi yritykset tukevat. Lisäksi kulttuurisektorilla ei ole kehitetty arviointitekniikoita, joiden avulla yhteistyön tehoa voi mitata. Kulttuurilaitosten olisi opeteltava tuotteistamaan osaamisensa ja keskustelemaan myös rahasta. Kulttuurilla on paljon annettavaa, muutakin kuin vapaalippuja ja logonäkyvyyttä, mutta omia erikoisalueita ei tunnisteta eikä osata tarjota yhteistyökumppaneille. Talous- ja markkinointiosaamisen lisäksi myös kulttuuriväen asenteet kaipaisivat yritysten edustajien mielestä muokkaamista. Yleisesti ottaen suomalaisia yritysjohtajia pidetään kulttuurimyönteisinä, ja johtajat usein julkisestikin puhuvat kulttuuriyhteistyön puolesta. Ongelma saattaakin olla siinä, että kulttuuritoimijat eivät halua oikeaa yhteistyötä. He haluavat rahaa, mutta eivät halua antaa mitään todellista vastinetta rahalle.³⁰ Yhteistyötä vaikeuttava seikka on myös kulttuurin ennalta arvaamattomuus ja yllätyksellisyys; lopputuloksesta ei voi tietää etukäteen. Useat yritykset haluaisivat mahdollisesti rakentaa todellisen sisällöllisen yhteyden sponsoroimaansa hankkeeseen, eli sponsorien täytyy vähintäänkin voida keskustella avoimesti sisällöllisistä kysymyksistä. Tätä taas ei taideorganisaatioissa useinkaan hyväksytä.³¹ ²⁷ Kirveennummi & Neuvonen 2003, ²⁸ Ibid., 87 ²⁹ Wilenius 2004, ³⁰ Arts and ³¹ Ibid. 15

16 3. Arts based management -näkökulma 3.1. Kulttuurialan osaamisen hyödyntäminen yritysjohdon näkökulmasta Seuraavaan on koottu yhteenvetona esiin nousseita asioita, jotka ovat keskeisimpiä tekijöitä, kun yhdistetään kulttuuritoiminta ja yritysjohdon näkökulma. Näitä tekijöitä ovat luovuus ja innovatiivisuus yrityksessä, erilaistuminen markkinoilla, yritysten yhteiskuntavastuu sekä johtaminen. Suurin paino on tässä yhteydessä johtamisella otsikon Arts based management mukaisesti. Luovuus ja innovatiivisuus Tutkimusten mukaan luovuus korostuu aiempaa useammissa työtehtävissä. Muutos näyttää koskevan kaikkia ammattiryhmiä, mutta erityisesti toimihenkilöitä. Työn sisältö useimmissa ammattiprofiileissa on monipuolistunut ja yksinkertaiset työt ovat mm. tietotekniikasta johtuen vähentyneet. Samalla myös organisaatioiden toimintaympäristö tulee koko ajan monimutkaisemmaksi ja muutostekijöiden lukeminen osana yrityksen strategista toimintaa on vaativaa ja vaikeaa. Luovuuden edistäminen voi lisätä yritysten kykyä joustaa ja sopeutua toimintaympäristön muutokseen. Lisäksi luovuus ja innovatiivisuus voivat auttaa oikeiden signaalien poimimisessa muuttuvasta toimintaympäristöstä ja näin toimia yrityksen kilpailukeinona.³² Innovaatioiden synnyttämisessä ja toimintaympäristön tarkastelussa kulttuurisektorilla voi olla oma inspiroiva ja ajattelua avartava roolinsa: uudet, nousevat ilmiöt esiintyvät usein taiteen ja kulttuurin teoksissa ensimmäisenä. Kulttuuriala ja taiteilijat toimivat siten tuntosarvina ja voivat edesauttaa heikkojen signaalien, eli pinnan alla kulkevien nousevien ilmiöiden löytymistä. Toimintaympäristöjen muutosten havaitseminen vaatii yritysjohtajilta erityistä herkkyyttä. Myös kilpailun kiristyminen tuotemarkkinoilla johtaa väistämättä siihen, että luovien ratkaisujen tarve lisääntyy yrityksissä. Erottautuminen ja erilaistuminen markkinoilla vaativat yhä enemmän luovuutta. Yritysten välisessä kilpailussa keskeistä on laatu ja erottautuminen, yritysten kyky luoda jotain uutta ja erilaista. Tämä vaatii myös tiettyä diversiteettiä organisaation sisällä. Luovat organisaatiot rohkaisevat erilaisten mielipiteiden esillepääsyä ja käsittelyä, jolloin organisaation sisältä voi helpommin nousta esiin tuoreita ratkaisuja haasteisiin. Johdon tehtävänä onkin luoda työpaikoille olosuhteet, jotka tukevat luovuutta ja innovatiivisuutta. Usein ³² Wilenius 2004,

17 luovuus ymmärretään työpaikoilla joidenkin muiden tehtäväksi. Organisaatiopsykologit ovat kuitenkin korostaneet, ettei työpaikasta tule luova siten, että sinne palkataan luovia ihmisiä töihin.³³ Luovuus on vaikea asia ja luovat ratkaisut eivät synny helposti. Jotkut luovuustutkijat korostavat, että asia on itse asiassa päinvastoin: luovuus lisää ongelmia, sillä se avaa ihmisille ja organisaatioille uusia näköaloja. Luovuus vaatii näkökulmien vaihtelua ja luovuuden ja kriittisyyden sopivaa yhdistämistä.³⁴ Vaikein ongelma kiireisessä työelämässä on luovuuden esille saaminen. Taiteen tuomat inspiraatio, uudet näkökulmat ja ajattelutavat voivatkin toimia tässä yhteydessä eräänlaisena katalysaattorina. Eri toimintasektoreiden väliset analogiat voivat osaltaan synnyttää uusia oivalluksia ja tämän myötä uusia toimintatapoja. Vähäinen ei ole myöskään taiteelle ominaisen intuitiivisen lähestymistavan merkitys rationaalisen ajattelun täydentäjänä yritysjohdon tehtävissä. Luovuuden tarpeen kasvu ja siihen huomion kiinnittyminen liittyvät laajempaan työelämän murrokseen, jossa empatia, yhteisötaju, ryhmätyötaidot ja osaamisen johtaminen nousevat yhä keskeisemmiksi yksilön ominaisuuksiksi. Daniel Goleman kiinnitti ensimmäisenä laajempaa huomiota tunneälyn tärkeään asemaan työelämässä: tunneäly on metatason kyky, joka säätelee muiden kykyjen toteutumista. Yhä vähemmän yksilön menestyminen riippuu vanhastaan painotetuista kyvyistä: älykkyydestä, tietotaidosta ja siitä, mitä opimme koulussa, ja yhä enemmän siitä, miten tulemme toimeen toistemme ja itsemme kanssa.³⁵ Voidaan ajatella, että luovuus ja tunneäly ovat saman kolikon eri puolia työelämässä: kummassakin on kyse inhimillisen pääoman monipuolisemmasta hyödyntämisestä.³⁶ Luovuus on myös keskeinen osa kollektiivista ja yksilöllistä kulttuuriosaamista. Voidaan sanoa, että kulttuuriosaaminen on luovuuden moottori, sillä luovuus itsessään edellyttää monentyyppisiä taitoja ja laajaa ymmärrystä. Jos kulttuuriosaaminen määritellään kyvyksi hyödyntää kulttuurista pääomaa, eli opittuja tietoja ja taitoja sekä kulttuuristen merkkien ja merkitysten tulkintaa ja uudelleenluontia, vaatii luovuuden hyödyllinen kohdistaminen juuri kulttuuriosaamista.³⁷ Tässä mielessä luovuuden rakennusaineena korostuu myös sivistyksen merkitys: kapea-alaisen asiantuntijuuden sijaan luovaa kulttuuriosaajaa leimaa tietty holistisuus sekä rakentava kriitti- ³³ Wilenius 2004, ³⁴ Heikkilä & Heikkilä 2001 ³⁵ Goleman 2000 ³⁶ Wilenius 2004, ³⁷ Ibid.,

18 syys. Luovuudessa on kyse uusien sovellusten ja ratkaisujen hakemisesta tilanteissa, joista ei ole aikaisempaa kokemusta. Luovuus liittyy olennaisesti näin sekä intuitioon että asioiden syvälliseen ymmärtämiseen.³⁸ Yritysten ja kulttuuritoimijoiden uudenlaisella kumppanuudella ja vuorovaikutuksella voi olla positiivisia vaikutuksia luovuuteen organisaatioissa rajat ylittävän poikkitoiminnallisuuden ja erilaisten ihmisten kohtaamisen kautta. Myös taiteen sisällöille ominainen kyseenalaistaminen on edellytys uuden luomiselle. Monimuotoisuuden ja moniarvoisuuden ymmärtäminen ja johtaminen ovat nekin tänä päivänä yhä välttämättömämpiä osaamisalueita yritysjohtajan näkökulmasta liittyen mm. luovuuden johtamiseen. Eräs suuri vaara nykyisessä tuottavuutta ja nopeita tuloksia korostavassa työelämässä on se, että organisaatiot piiskataan liian ohuiksi, jolloin luovuuden ja uusien ajatusten on vaikea nousta esiin. Lisäksi luovuuden pitäisi olla koko organisaation asia eikä vain osa kehittämistoimintaa. Luovuutta pitäisi pystyä johtamaan niin kuin muitakin organisaation pääoman muotoja.³⁹ Haasteeksi nousevatkin sekä innovatiivisuuden että luovuuden muuttaminen käytännön toiminnaksi ja organisaation johtajuuden käyttövoimaksi. Johtajuudessa on huomioitava, miten saada organisaation jäsenten innostus, sisäinen palo ja tekemisen into herätettyä. Luovuuden johtaminen vaatii johtajalta tilanneherkkyyttä eli kykyä ymmärtää tilanteita ja niiden merkityssisältöjä. Tämä taito kehittyy intuitiivisena prosessina. Johtamisen tutkijat korostavat, että hyvillä johtajilla on taito tarkastella asioita monesta eri näkökulmasta ja näin löytää sopivat ratkaisut kulloisiinkin tilanteisiin. Tämä edellyttää ymmärrystä ja intuitiivisuutta sen suhteen, mihin esimerkiksi markkinat ovat kääntymässä. Johtajuudessa vallitsevaan olotilaan orientoituminen ja uusille äänille sokaistuminen voi olla varsin kohtalokasta.⁴⁰ Johtajuutta voidaan pitää myös arvolatautuneena. Johtajien johtamisvalmiudet määrittelevät, saadaanko arvolatautuneisuus palvelemaan organisaation tavoitteita ja kaikkien organisaatiossa toimivien arvomaailmojen yhteisiä osia. Tämä on keino mahdollistaa organisaation jäsenten tekemisen innon ja sisäisen palon kohdistuminen organisaation tavoitteisiin, samalla kun organisaation jäsenten tietoisuus suhteessa itseensä kehittyy.⁴¹ Taiteella voi olla merkitystä arvojen tunnistamisessa. Yhteistyö kulttuuritoimijan ja yrityksen välillä voi toimia myös arvojohtamisen välineenä, kuten tämän raportin yhdessä case-esimerkissä esitetään. ³⁸ Ibid., ³⁹ Ibid., ⁴⁰ Välikangas & Välikangas 2003, ⁴¹ Ibid.,

19 Organisaation jäseniä on mahdollista luovuuden johtamisen keinoin ohjata tekemään erilaisia innovatiivisia pieniä alkuja.⁴² Ne syntyvät Hamelin ja Prahaladin⁴³ mukaan olemassa olevien ajatusmallien haastamisesta ja uusien ideoiden ja haasteiden esiin tuomisesta, trendien ja epäjatkuvuuksien hyödyntämisestä sekä uuden tarkoituksen luomisesta organisaation omaisuudelle tai eduille, pätevyyksille tai prosesseille. Haasteena organisaatioissa on saada luovuuden virrat kulkemaan ja organisaatioiden jäsenet itsenäiseen aloitteellisuuteen. Luovuuden, intuitioiden ja innovatiivisuuden merkitystä onkin johtamisessa korostettava jatkuvasti. Tuottavuuden näkökulmasta luovat voimavarat voivat olla monelle organisaatiolle ainoa resurssi, jota ei ole saatu käyttöön.⁴⁴ Siten luovuus ja innovatiivisuus ovat organisaatioiden merkittävimmät ja osittain käyttämättömimmät voimavarat tuottavuuden lisäämiseksi.⁴⁵ Tämä edellyttää kuitenkin johdon ja koko organisaation sitoutumista ja mukautumiskykyä pienten alkujen muuntamiseen käytännön toiminnaksi niin, etteivät ne jää vain ajatustasolle.⁴⁶ Suurena haasteena tietointensiivisille yrityksille voidaan pitää myös sitä, miten saada hyödynnettyä systemaattisella tavalla ihmisten korvien välissä piilevää hiljaista tietoa, joka muodostaa usein suuren osan yrityksen tietopääomasta. Jotta tieto muuttuisi organisaation rakenteelliseksi pääomaksi kutsuttavaksi organisaation komponentiksi, se täytyy dokumentoida ja jakaa edelleen.⁴⁷ Tässä hiljaisen tiedon metsästyksessä kulttuurialan toimijoiden osaaminen voi olla hyödyllistä. Aineettoman pääoman korostuminen on tärkeä osa talouden dematerialisaatiota, vähäaineistumista, ja sitä laajempaa ja syvällisempää kehitystä, jossa osaaminen ja inhimillinen pääoma tunnustetaan talouden keskeiseksi luovuuden ja innovaatioiden moottoriksi.⁴⁸ Erilaistuminen: markkinointiviestintä, brandi ja imago Kuinka luovasti yritys kykenee erilaistumaan ja profiloimaan itsensä, on keskeinen kysymys liiketoiminnassa nykyisillä globaaleilla markkinoilla. Eräs maailman johtavista bisnesstrategeista, Jack Trout, on todennut, että yrityksen täytyy, erityisesti markkinointiviestinnässään, lähteä luovasta erilaistamisesta.⁴⁹ Kilpailukyvyn kannalta keskeistä luovuuspanosta tarvitaan mark- ⁴² Ibid., ⁴³ 1994 ⁴⁴ Välikangas & Välikangas 2003, ⁴⁵ Agor 1987 ⁴⁶ Välikangas & Välikangas 2003, ⁴⁷ Wilenius 2004, ⁴⁸ Ibid., ⁴⁹ Trout

20 kinointiviestinnässä siihen, kuinka uutinen uudesta tuotteesta kerrotaan. Luovuutta tarvitaan ennen kaikkea tapaan, jolla yrityksen kulttuurisia resursseja käytetään hyväksi ja samalla erottaudutaan. Luovuutta vaatii myös tapa, jolla viesti esitetään sellaisena tietona, joka helpottaa kuluttajan valinnan vaikeutta. Brandit ovat ilmestyneet talouselämän jokapäiväiseen kielenkäyttöön ilmiömäisellä voimalla. Yritysten arvoa mitataan yhä enemmän niiden brandiarvon kautta. On ilmeistä että brandiajattelun kehittyminen on osa kulttuuriosaamisen esiinmarssia, jossa kiinnitetään yhä enemmän huomiota tuotteiden aineettomiin ominaisuuksiin. Brandi-konseptiin kiteytyy moderni tapa nähdä yritys kokonaisuutena, jota määrittävät paitsi sen tuotteet myös sen suhde asiakkaisiin. Brandi-käsitteen nykyinen suosio selittyy osana yritysten markkinointiviestinnässä ja strategioissa tapahtunutta historiallista muutosta. Kasvava mainonta ja markkinoiden saturoituminen ovat yksi syy siihen, että brandiajattelussa ja sitä tukevassa markkinointiviestinnässä ollaan siirtymässä mainostamisesta sponsorointiin ja edelleen kumppanuusajatteluun. Tällä tavoin pyritään viime kädessä yhä vahvempaan erottautumiseen, jota nykyisessä markkinointiajattelussa nostetaan kaikkein tärkeimmäksi kaupallisen menestyksen ehdoksi. Tämän ajattelun mukaan yrityksen henkisiä voimavaroja pitäisi käyttää nimenomaan siihen, mikä aikaansaa yrityksen profiloitumisen markkinoilla.⁵⁰ Nykyisen sponsoroinnin kehityksen taustalla onkin yhtenä tekijänä, että sponsorointi voidaan katsoa markkinoinnin strategiseksi välineeksi. Sponsoroinnin kehittymistä on edesauttanut myös se, että perinteisen mainonnan teho on laskenut mainosten määrän ja kustannusten kasvaessa. Yritykselle kulttuuritoimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö voi siis olla uusi tapa toteuttaa markkinointiviestintää. Sponsoroinnin kautta yritys hakee sekä näkyvyyttä, yrityksen nimen ja tunnuksen yhdistymistä huippusuorituksiin että elämyksiä asiakkaille.⁵¹ Kun vielä tuotemerkeistä ollaan siirtymässä yhä enemmän brandiajatteluun, sponsoroinnin nähdään olevan yksi keskeinen keino luoda erottumiskykyistä brandiprofiilia ja harkittua imagoa.⁵² Yrityksen profiloituminen kulttuurin tukemisen kautta vaikuttaa kuluttajien valintoihin muokkaamalla yrityksen imagoa kulttuuriystävälliseksi. Valitsemalla oman yrityksen toiminnan päämääriin ja arvoihin soveltuva yhteistyökumppani voidaan saavuttaa erilaisia etuja ja hyötyjä profiloitumisen lisäksi myös yrityksen sidosryhmätoiminnassa ja asiakashallinnassa tarjoamalla elämyksiä yrityksen kohderyhmille. Onnistuessaan yhteistyön avulla pystytään tavoittamaan ⁵⁰ Wilenius 2004, ⁵¹ ks. Silvennoinen 2003 ⁵² Wilenius 2004,

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi Järkytä avoimuudella Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi 01 Miksi juuri avoimuus? Avoimuus on keskeinen keino synnyttää luottamusta

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Välityö 2. Satakuntalaiset kärkihankkeet Lisätäänkö listaan jotain?

Välityö 2. Satakuntalaiset kärkihankkeet Lisätäänkö listaan jotain? Yritysyhteistyö? Välityö 2. Satakuntalaiset kärkihankkeet Lisätäänkö listaan jotain? Listasimme viime kerralla muutamia satakuntalaisia kärkihankkeita, joista voitaisiin olla ylpeitä ja joita voitaisiin

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

ARVOA URHEILUSTA. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma, 2012 2018

ARVOA URHEILUSTA. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma, 2012 2018 ARVOA URHEILUSTA 2015 2017 Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma, 2012 2018 Kohdeilmiö Urheilun erityispiirteet -tavoitteiden monimuotoisuus Mistä arvo syntyy ja miten se ilmenee? -intohimoinen ja irrationaalinen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä

Lisätiedot

Työelämäyhteistyön menestystekijät

Työelämäyhteistyön menestystekijät Työelämäyhteistyön menestystekijät Menestyksen tekijöitä & esimerkkejä onnistumisista Sinikka Maskonen 9.11.2010 Jyväskylä Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy National Centre for Professional Development

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet

Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Loimaan oppisopimustoimiston seminaari 21.5.2011 Esityksen sisältö Miten

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot