Pohjoismaisia luovia liittoumia (Nordiska Kreativa Allianser) Arts & Business Forum Finland. Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoismaisia luovia liittoumia (Nordiska Kreativa Allianser) Arts & Business Forum Finland. Esiselvitys"

Transkriptio

1 Pohjoismaisia luovia liittoumia (Nordiska Kreativa Allianser) Arts & Business Forum Finland Esiselvitys

2 Päivi Rosti projektikoordinaattori Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu 2004 Päivi Rosti & Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kannen kuva Taitto Paino Viiva (2004), Timo Sulanne Timo Sulanne Turun kauppakorkeakoulun monistamo Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu 3, TURKU Korkeavuorenkatu 25 A 2, HELSINKI Hämeenkatu 7 D, TAMPERE Puh. (02) Faksi (02) ISBN

3 Sisällysluettelo Johdanto Kulttuurialan ja liike-elämän välinen vuorovaikutus ja yhteistyö: nykytila ja haasteet...5 Hankkeita on käynnistetty...7 Yritystuen määrä ja muoto...8 Yhteistyön esteitä ja ongelmia Asennehaasteet kulttuuritoimijoiden ja yritysten välisessä yhteistyössä Asenteita, näkemyksiä ja ongelmia...13 Kulttuuritoimijat...13 Liike-elämän toimijat Arts based management -näkökulma Kulttuurialan osaamisen hyödyntäminen yritysjohdon näkökulmasta...16 Luovuus ja innovatiivisuus...16 Erilaistuminen: markkinointiviestintä, brandi ja imago...19 Yhteiskuntavastuu...22 Johtaminen Motivaatiotekijöitä ja yhteistyömahdollisuuksia Motivaatiotekijät...30 Kulttuuritoimijoiden motivaatiotekijät...30 Liike-elämän toimijoiden motivaatiotekijät Osaamisvaihdon mahdollisuudet...33 Liiketoimintaosaamista kulttuuriorganisaatioille ja -toimijoille...33 Kulttuurialan osaamista liikeyrityksille Hyvän yhteistyön elementit Case-esimerkkejä monipuolisesta yhteistyöstä...37 Stella Polaris: luovuutta yrityksille improvisaatio- ja vuorovaikutuskoulutuksella...37 Teatterinjohtaja Asko Sarkola: teatterimaailman tuulia liike-elämälle...38 Edita & Sinfonia Lahti: hedelmällistä sponsorointikumppanuutta...41 Vattenfall & Kiasma: taideautolla halki Suomen...43 Yhteistyö-caseista opittua Yhteenveto: Toimintasuosituksia ABFI:lle...46 NKA / ABFI...47 Suosituksia ABFI:n toimintaprofiiliksi...48 Kirjallisuusluettelo...49

4 Johdanto Tämä raportti on esiselvitys Arts & Business Forum Finlandin perustamisen edellytyksistä sekä kulttuuritoimijoiden ja liike-elämän välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön lähtökohtatilanteesta Suomessa. Pohjoismaista NKA (Nordiska Kreativa Allianser / Pohjoismaisia luovia liittoumia) -yhteistyöhanketta, johon Suomesta osallistutaan ABFI:n perustamiseksi, koordinoivat osapuolet ovat: Forum for Kultur & Næringsliv (Norja), Kultur och Näringsliv (Ruotsi), NyX-forum for kultur og erhverv (Tanska) ja Arts & Business Forum Finland (Suomi). Hanketta rahoittavat Suomen osalta Sitra ja Nordisk Industrifond. Pohjoismaiset organisaatiot kuuluvat eurooppalaiseen CEREC-verkostoon (Comité Européen pour le Rapprochement de l Economie et de la Culture). Hankkeessa Norjalla on aihealueenaan Arts based training, Ruotsilla Arts based marketing ja Tanskalla Arts based innovation. Koska Suomelta toivottiin aihealueen Arts based management avaamista, on päänäkökulmiksi tässä esiselvityksessä valittu kulttuurialan osaamisen hyödyntäminen yritysjohdon näkökulmasta ja yritysjohdon intressien tarkastelu kulttuuriyhteistyön suhteen. Raportin tilaaja on Arts & Business Forum Finland (ent. Promota ry). Projektin koordinointivastuu oli Gunilla Hellmanilla, ja avustajana toimi Nina Eskola. 4

5 1. Kulttuurialan ja liike-elämän välinen vuorovaikutus ja yhteistyö: nykytila ja haasteet Kulttuurille ja taloudelle järjestetyt treffit noudattavat aina samaa kaavaa: kulttuuri kulkee edellä pikkurilli pystyssä, talous puolestaan on moukka, pakollinen paha, joka saa rientää edelle ainoastaan avatessaan ovia kulttuurille. (Holvas 2004) Ovatko asiat todella näin huonosti kulttuurialan ja liike-elämän välillä? Liiketaloudellisen ajattelun merkitys kulttuuripuolella on koko ajan lisääntynyt, samoin kulttuurin merkitys liikeelämän sektorilla. Yhteisiä intressejä luulisi siten löytyvän. Kuitenkin kulttuuritoimijoiden ja liike-elämän edustajien välinen yhteistyö ja vuorovaikutus mielletään edelleen pääsääntöisesti perinteiseksi sponsoroinniksi, joka on lähinnä rahan liikkumista yritysosapuolelta kulttuurille, logon laittamista käsiohjelmaan. Kulttuurin sponsorointia ja yritysyhteistyötä on selvitetty Suomessa viime vuosina. Turun Kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus on toteuttanut Sitran rahoittaman KULTA-tutkimushankkeen, jonka avulla kartoitettiin kulttuurin ja talouselämän yhteistyön roolia ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa (KULTA = Kulttuuriosaaminen kansallisen kilpailukyvyn rakentajana). Tässä esiselvityksessä on käytetty KULTA-aineistoa ja -raportteja. Myös Yrkeshögskolan Sydvästissä Specialiceringsstudier i kulturekonomi -kurssille tehtyä harjoitustyöraporttia ( Arts and Business Forum Finland Mitä mieltä suomalaiset yritysjohtajat ja kulttuuritoimijat ovat sen tarpeellisuudesta ja tehtävistä? ) ja siihen kerättyjä haastatteluja on hyödynnetty tässä esiselvityksessä. Taiteen keskustoimikunnalle vuonna 2002 tekemässään selvityksessä Pekka Oesch kartoitti kulttuurisponsoroinnin lähtökohtia ja kulttuurimuotojen osuutta yritysten markkinointiviestinnässä sekä kulttuuritoimijoiden että yritysten näkökulmasta. Tutkimus toi esiin mielenkiintoisia tuloksia myös molempien osapuolten asenteista ja arvostuksista. Kulttuurialan toimijat ovat kokeneet sponsoroinnin parantaneen taloudellista tilannetta ja tuoneen enemmän julkisuutta sekä resursseja ohjelmien kehittämiseen. Keskeiseksi pyrkimykseksi nähtiin vuorovaikutuksen muuttaminen niin, että se ulottuisi kapea-alaisesta sponsoroinnista laaja-alaiseen yritysyhteistyöhön.¹ ¹ Oesch 2002,

6 Sponsoroinnin voidaankin katsoa tarkoittavan jotain enemmän kuin lahjoitusta tai taideostoa ja viittaavan pikemminkin vastavuoroisuuteen. Sponsoroinnista tulisi koitua taloudellista tai muuta hyötyä kummallekin osapuolelle. Sponsorointi ei välttämättä perustu rahan liikutteluun, vaan se voi olla esimerkiksi yrityksen tuotteiden luovuttamista käyttöön tai muiden tuottamien palveluiden kustantamista.² Vuonna 2002 ilmestyi toinenkin sponsorointia käsittelevä tutkimus. Markkinoinnin alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Rami Olkkonen³ tarkasteli sponsorointia organisaatioiden liikesuhdenäkökulmasta. Aihettaan hän havainnollisti analysoimalla Kiasman ja Soneran, Kiasman ja Alma Median, Kiasman ja Sokos Oy:n sekä Suomen Kansallisoopperan ja Sammon sponsorointisuhteita. Tutkimuksen mukaan kulttuurin sponsorointiin osallistuvat toimijat edustavat yhteiskunnan eri tahoja, kulttuuria ja liike-elämää. Toimijat ovat itsekin näiden kenttien tuotteita ja hahmottavat ja jäsentävät maailmaa omilla tavoillaan. Taidemaailmassa ja liikeelämässä vallitsevissa arvo-, normi- ja uskomusmaailmoissa on eroja, ja tästä katsotaan johtuvan myös toimijoiden toisistaan poikkeavat tulkinnat siitä, miten kulttuurin sponsorointia tulisi käytännössä toteuttaa. Toisistaan poikkeavat tulkinnat hidastavat suhteiden kehittymistä tasapainoisiksi ja yhteistyötä ohjaaviksi rakenteiksi. Toisaalta kulttuurin sponsorointisuhteet nimenomaan ylittävät ja yhdistävät näitä eri yhteiskunnallisia kenttiä. Sponsorointisuhteille onkin tärkeää, että organisaatioissa on niin sanottuja suhdepromoottoreita eli ihmisiä, jotka ymmärtävät kummankin tahon logiikkaa ja arvomaailmoja. Kulttuurisen ja taloudellisen sektorin erilaiset kielet tai diskurssit korostuvat myös KULTAaineistossa, mutta samalla näiden toimialueiden uskotaan tulevaisuudessa lähentyvän toisiaan. Niin ihmisten kuin instituutioidenkin toimintatapojen katsotaan muuttuvan, ja vuorovaikutuksen erilaisten muotojen ja sisältöjen arvellaan yleistyvän. Konkreettisimpia osoituksia kulttuurin ja talouden väliseen vuorovaikutukseen liittyvistä asenteiden ja toimintatapojen muutoksista tuodaan esiin taiteen ja kulttuuri-instituutioiden kentällä. Kulttuuriorganisaatioilla on korostunut tarve kehittää yritysyhteistyötä, kuten Pekka Oesch on osoittanut. Kulttuuritoimijoiden rahapulan lisääntymisen ja sitä seuranneen kustannustietoisuuden katsotaan osaltaan johtaneen toisaalta myös yrittäjän aseman parempaan ymmärtämiseen. Samalla myös yritystoimijoiden asema on muuttunut, kun markkinoiden epävarmuus on kasvanut ja tuotteiden elinkaari lyhentynyt. Kun symbolisten merkkiarvojen osuus suhteessa tuotteen kokonaisarvoon kasvaa, on yhä vaikeampi ennustaa, mikä tuote menee kaupaksi. Tämä johtaa siihen, että normaali yritystoiminta lähestyykin toimintatavaltaan produktiopohjaista kulttuu- ² Ruohonen 2002 ³ Olkkonen

7 ritoimintaa, jossa voidaan ottaa oppia kulttuuritoimijoiden, uuden luovan luokan edelläkävijöiden kokemuksista ja toimintatavoista. Toisaalta taas taloudellisen tilanteen huononeminen entisestään muodostaa kulttuurialan ja yritysmaailman vuorovaikutuksen kehittymiselle myös uhkakuvan.⁴ Hankkeita on käynnistetty Kehityksen katsotaan etenevän edelläkävijöiden antamien esimerkkien voimalla luvun alussa on eri tahoilla käynnistynyt tai parhaillaan käynnistymässä valtakunnallisia ja paikallisia hankkeita yhteistyön lisäämiseksi. Hyviksi osoittautuneiden käytäntöjen kokemuksista tarvitaan kuitenkin lisää avointa keskustelua. Käynnissä olevissa hankkeissa eri toimijat hakevat uusia toimintatapoja esimerkiksi taidelaitosten yrityksistä saatavan rahoituksen lisäämiseksi. Suurimmiksi toimijoiksi yhteistyön kentällä voidaan laskea eri osaamiskeskusohjelmat, joissa kysymys on nimenomaan kulttuurin ja liike-elämän yhdistämisestä kulttuuriteollisuuden otsakkeen alla luvulla ensimmäisiä kulttuurialan osaamiskeskustoimintoja käynnistettäessä kaupan ja markkinoiden kulttuuristumisesta oli jo selviä merkkejä, samoin mielikuvien merkityksestä yrityskuvalle.⁵ Monista paikallisista hankkeista esimerkkinä on Kulttuuriliiton viime vuonna Keski-Pohjanmaalla käynnistämä Business for Culture Culture for Business -hanke, jossa pyritään etsimään yritysten ja taide-elämän toimijoiden välille luontevia vuorovaikutuksen tapoja ja erilaisia yhteisiä toimintamuotoja. Tarkoituksena on lisätä taideinstituutioiden rahoitusta sitouttamalla paikkakunnalla toimivia yrityksiä paikallisen taiteen tukemiseen. Eri toimijoiden välille on pyritty hakemaan myös yhteisen kielen ja toimivien argumenttien pohjaa pohtimalla yhdessä, miksi yritysten kannattaisi panostaa taiteeseen, ja miten taiteilijat tai taide-instituutiot mahdollisimman luontevalla tavalla voisivat osallistua yritysten intressien edistämiseen. Keskipohjanmaalaisen hankkeen tavoitteena on ollut eteneminen pienin askelin, sillä myös kenttä on pieni ja hento, jolloin tiiviit mutta pinnalliset yhteydenottotavat voisivat ainakin yritysten silmissä helposti pilata koko hankkeen, ennen kuin ehdittäisiin luoda toimijoiden välille syvempiä yhteyksiä. Liikkeelle lähdetään siitä, että toimijoiden toisiaan kohtaan omaksumia ennakkoasenteita on muutettava. Yhteistyön mahdollisia muotoja on monia. Vastavuoroisista tavoista nostetaan esimerkeiksi teatterin tai orkesterin käyttäminen yritysten ⁴ Wilenius 2004, ⁵ Kirveennummi & Neuvonen,

8 henkilöstökoulutuksessa, yritysjohtajat antamassa talousneuvoja ja -näkemyksiä kulttuuriorganisaatioissa sekä aluenäkökulmaan keskittyvä yhteinen markkinointikampanja yritysten ja kulttuuritoimijoiden kesken. Yritystuen määrä ja muoto Yritysten tuki urheilulle, kulttuurille ja tieteelle on kasvanut voimakkaasti kymmenen viime vuoden kuluessa. Suomen Gallupin teettämien tutkimusten mukaan yritysten sponsorointiin käyttämä rahamäärä on noussut Suomessa noin 6 miljoonasta eurosta noin 94 miljoonaan euroon vuosina Yritysrahoituksen osuus koko kulttuurikentän rahoituksesta on kuitenkin edelleen vähäistä: noin kaksi prosenttia valtion ja kuntien vuotuisista kulttuuri- ja taidemenoista, yhteensä noin 500 miljoonasta eurosta. Nykyisen verokäytännön mukaan yritykset saavat tehdä tuloverosta vapautettuja lahjoituksia kerrallaan enintään euron arvosta, siten yritysten jakamien lahjoitusten merkitys jää Suomessa vähäiseksi. Rajan nostamista onkin toistuvasti vaadittu julkisuudessa.⁶ Kulttuuri alkoi selvästi vahvistaa osuuttaan sponsoroinnin kohteena Suomessa 1990-luvun lopulla, ja yritysten huomio alkoi kiinnittyä urheilusta tieteeseen, koulutukseen, sosiaalisiin kohteisiin ja taidetapahtumiin.⁷ Samalla kulttuurin sponsorointi on vahvasti painottunut suuryritysten toiminnaksi. Yritysten tuki taidelaitoksille voidaan jakaa kolmeen eri muotoon: lahjoituksiin, taideostoihin ja yritysyhteistyösopimuksiin. Kulttuurin sponsorointi on Suomessa löytänyt jo melko vakituiset kanavansa: yritykset tukevat enimmäkseen vakiintuneita taiteenaloja, kuten kuva- ja säveltaidetta esimerkiksi rahoittamalla näyttelyiden pystyttämistä tai konsertteja.⁸ Helsingin Juhlaviikot on ollut ensimmäinen hanke, jossa toteutui yritysten ja kulttuuritoimijoiden laajamittaisempi yhteistyösuhde. Yhteistyössä hyödynnetään runsaasti myös vaihdantajärjestelmiä, joissa ei liiku suoranaisesti raha, vaan nimenomaan eri kumppanien toisiltaan saama lisäarvo ja synergia-etu. Vaikka hankkeet saattavat vaikuttaa vaatimattomilta, on niillä pienille sisältöä tuottaville toimijoille suuri merkitys. Niiden kautta välitetään tietoa kulttuurisesta tarjonnasta, ja tämä vaikuttaa olevan ensimmäinen askel kulttuurintuottajien ja yritysväen välisen yhteistyön löytämiseksi.⁹ ⁶ Wilenius 2004, ⁷ Oesch 2002, ⁸ ks. Oesch 2002 ⁹ Wilenius 2004,

9 Yhteistyön esteitä ja ongelmia KULTA-aineistosta käy ilmi, että suurimmiksi yhteistyön tiivistämisen pullonkauloiksi muodostuvat: 1) Kulttuuripuolen tai yritysten toimijoilta puuttuva toisen osapuolen taustoihin, tuotteisiin tai toimintatapoihin liittyvä erityisosaaminen. Tämän erityisosaamisen avulla voidaan yhdessä generoida molempien osapuolten saamia hyötyjä niin, että ne olisivat paremmin arvioituja ja paremmin hallittavissa. 2) Yhteistyön vaatimat lisäresurssit, sillä molemmat uhraavat henkilökuntansa aikaa ja työpanosta, jonka on oltava järkevästi mitoitettua yhteistyöstä saatavaan hyötyyn verrattuna. Osin tämän vuoksi kannatetaankin¹⁰ toimijoiden välistä alhaista resurssiriippuvuutta, jossa suhteet rakennetaan toimimaan mahdollisimman yksinkertaisesti, niin että ne melkein kuin soljuvat itsestään. Sen sijaan pienten kengännauhabudjetin varassa toimivien kulttuurintuottajien on harkittava yhteistyötä ja siitä saatavaa hyötyä vs. haittoja erityisen tarkasti. Suurten toimijoiden ongelmissa apua tarjoavat myös aiheeseen erikoistuneet sponsorointitoimistot. 3) Kielteiset asenteet koko yritysyhteistyötä kohtaan. Yritysyhteistyön lisäämistä vastustavien tai yhteistyöhön arkaillen suhtautuvien kulttuuritoimijoiden keskuudessa yritysyhteistyöstä ja sponsoroinnista on usein keskusteltu, yhteistyötä oli kenties jo viriteltykin, siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Sponsorointiin arkaillen suhtautuvien arvostuksista nousee esille pohdintaa siitä, mitkä ovat toiminnan perimmäiset motiivit, ja mistä taustalla vaikuttavista arvoista tai kokonaisuuden osista yritysyhteistyöhön ryhtyvä arvelee joutuvansa luopumaan.¹¹ Usein yritysyhteistyöstä kieltäytymisen taustalla on se tosiasia, että monissa kulttuuriprojekteissa ylimääräisiin panostuksiin ei riitä resursseja. Henkilöillä ei riitä aikaa itsensä perehdyttämiseen tai osaamisen täydentämiseen, eikä siihen resurssiensa suhteen äärirajoilla tasapainottelevissa projekteissa ole aina haluakaan. Ei ole kerta kaikkiaan sitä sanastoa eikä mentaliteettia. ¹² Myös vahvat ammatilliset professiot esim. museoissa ja teattereissa aiheuttavat sen, että uudenlaisia ammatillisia taitoja ei olla välttämättä valmiita ottamaan vastaan. ¹⁰ Olkkonen 2002 ¹¹ Wilenius 2004, ¹² Kirveennummi & Neuvonen 2003,

10 Ongelmaksi kuvataan myös konkreettisen yhteistyön vähäisyys: yhteistyötä peräänkuuluttavat mietinnöt eivät realisoidu todellisiksi kohtaamisiksi. Vuorovaikutuksen lisäämiseen olisi potentiaalia vaikka miten, mutta tällä hetkellä tilanteen katsotaan etenevän pääasiassa edistyksellisimpien edelläkävijöiden voimin. Hedelmällisen dialogin synnyttämistä pidetään vaikeana.¹³ Raoul Grünstein sponsorointia konsultoivasta Image Matchista on todennut yritysten ja kulttuuritoimijoiden yhteistyöstä: Vuorovaikutus on kasvamassa, mutta ei johdonmukaisesti eikä aina molempien osapuolten parhaaksi. Kun vastapuolen arvoja ja intressejä ei tunneta, eikä usein edes arvosteta, yhteistyömuodot eivät välttämättä ole aitoja ja tasapainoisia. Kulttuurin ja yritysmaailman välinen kuilu on yhä syvä. Kulttuuripuolen huono ymmärrys yritysmaailmasta yleensä ja omasta neuvotteluasemasta erityisesti saattaa johtaa voimakkaaseen yli- tai alihinnoitteluun, ja joka tapauksessa ohueen käsitykseen yhteistyön mahdollisuuksista. Tyypillinen kulttuurilaitos etsii tuen muotoista rahaa, ei yhteistyösuhdetta, partneruutta. Tyypillinen yhteistyöyritys etsii konkreettista mainospintaa ja myynninedistystä, ei arvojen ja aineettoman yhteistyön tai innovatiivisen tuotteistuksen tuomia lisäarvoja. Sittenkin: kulttuurin kaupallistuminen voidaan nähdä kulttuurin paremmiksi elinehdoiksi ympäröivässä markkinataloudessa. Yritystoiminnan kulttuuristuminen voidaan taas nähdä uudenlaisena kilpailuetuna markkinoilla, joilla hyödykkeistymisen paine uhkaa kaikkia perinteisiä tarjoamia. ¹⁴ Grünsteinin kommentti kiteyttää sen tosiasian, jonka kanssa Suomessa tänä päivänä eletään: talouden ja kulttuurin kahtiajako elää vielä hyvinkin voimakkaana. Yleisenä näkemyksenä kuitenkin on, että kulttuurin ja yritysten yhteistyö lisääntyy tulevaisuudessa.¹⁵ Kulttuurin puolella vaihtoehtoja ei ole: jos valtiolta ei tule lisää rahaa, on rahoitusta hankittava muualta. Talouden suhdanteet vaikuttavat hyvinkin nopeasti yhteistyön kehittymiseen. Kumppanuuden tiellä on kuitenkin vielä monta estettä: aktiivista yhteistyötä tekevä kulttuurilaitos saattaa esimerkiksi menettää julkista tukea juuri sen vuoksi, että yrityskumppanit panostavat rahallisesti organisaation toimintaan. Toinen ongelma voi olla se, että toiminnan tukemiseksi tarkoitetut rahavirrat ohjautuvatkin vaikkapa kaupungin tai kunnan yleiseen kassaan, jos tällaiselle kulttuurilaitokselle ei ole perustettu säätiötä tai vastaavaa. Toisin sanoen siirtyminen ¹³ Wilenius 2004, ¹⁴ Wilenius 2004, ¹⁵ Arts and

11 sellaiseen aikaan, jossa yritysten ja kulttuurielämän vuorovaikutus kasvaa, edellyttää myös toimivia rakenteellisia ja hallinnollisia ratkaisuja sekä valtion taholta sellaisia verotuksellisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat nykyistä paljon suuremman yhteistyön.¹⁶ Kaiken kaikkiaan KULTA-aineiston puheenvuoroissa tähdätään kuvauksiin uuden kentän luomisesta, uusien toimintatapojen löytämisestä ja ylipäänsä vuorovaikutuksesta, jossa opittaisiin tekemään asioita toisella tavalla. Asenteiden tai tahtotilojen törmäys muodostaa siihen kuitenkin toisinaan selvän esteen.¹⁷ ¹⁶ Wilenius 2004, ¹⁷ Kirveennummi & Neuvonen 2003, 77 11

12 2. Asennehaasteet kulttuuritoimijoiden ja yritysten välisessä yhteistyössä KULTA-hankkeessa käsiteltiin eri toimijoiden sponsorointiin ja yritysyhteistyöhön liittyviä arvostuksia ja asenteita. Kulttuurialan ja yritysten välisen vuorovaikutuksen etenemisestä molempia hyödyttävään suuntaan oltiin sitä mieltä, että tilanne ei suinkaan ole itsestään selvästi näin. Erään kommentin mukaan lähtötilanne on ollut ehkä niin vaatimaton, ettei voida mennäkään muuta kuin parempaan suuntaan. Nykytilannetta voidaankin tarkastella monelta kantilta: hyviäkin esimerkkejä löytyy, mutta samalla törmää myös aivan uskomattomiin asenteisiin ja ennakkoluuloihin kummankin sektorin taholla. Optimistisimpien arvioiden mukaan kymmenen viime vuoden aikana yhteistyö on laajentunut merkittävästi ja samalla kehittynyt laadullisesti. Vuorovaikutusta estäviä tai vähentäviä tekijöitä ovat siis erityisesti asenteet, ennakkoluulot, erilainen kieli, käsitteet, ajattelumallit tai erilaiset toimintakulttuurit ja -tavat. Asenteiden todetaan olevan molemmin puolin yhä lukkiutuneita. Vuorovaikutuksen vähyydestä kärsii erityisesti julkinen sektori: Kulttuuriväki tuntee vieläkin sangen puutteellisesti kaupallista keskustelu- ja tapakulttuuria, eikä tunnusta olevansa kansainvälisessä kilpailuasemassa. Kehityksen katsotaan olevan hidasta, mutta raha pakottaa yhteistyöhön. Myös pelko puuttumisesta sisältöihin on voimakasta kulttuuritoimijoiden keskuudessa. Kyse ei usein kuitenkaan ole sisällöistä, vaan kyvyttömyydestä asettua toisen asemaan.¹⁸ Asennoitumista sponsorointiin pidetään Suomessa vielä turhan mekaanisena. Liian usein se on lähinnä näkyvyyttä jossain lavan reunalla. Tämä johtuu siitä, että kulttuuritoimijoilta puuttuu usein laajempaa näkemystä tai osaamista sen suhteen, miten liike-elämä voisi kiinteämmillä suhteilla tuoda parannusta moniin eri osa-alueisiin ja miten saada vastavuoroisesti itse pidemmällä aikavälillä hyötyä takaisin. Yrityksissä puolestaan nähdään kulttuuritoimijat helposti rahan pyytäjinä, joille yhteiskunnan (ja yritysten) verojen muodossa maksama julkinen tuki ei riitä. Sponsorointi onkin käsite, joka merkityksiltään melko suoraan heijastelee hyväntekeväisyyttä.¹⁹ Asenteet ovat toisaalta ristiriitaisiakin: on kärjistyksiä ja äärimielipiteitä, jotka ylläpitävät rajaaitoja ja muureja, mutta pääosa mielipiteistä ja asenteista on ääripäiden väliltä, yhteistyötä ja ¹⁸ Wilenius 2004, ¹⁹ Ibid.,

13 yhteisiä intressejä korostavia. Toimijat liike-elämän ja kulttuurin sektoreilla pitävät kuitenkin monin paikoin tiukasti kiinni perin teisistä asenteistaan ja sektorijaoista. Rami Olkkosen väitöskirjassa sponsoroinnin osapuolten nähtiin edustavan eri arvomaailmoja, jotka jäsentävät kenttien tuotteita omilla tavoillaan. Kenttien toimintatapoihin ja ympäristöihin kuuluu useita tekijöitä, joiden kokonaisuutta ei vastapuolelta katsellen ole helppo hahmottaa Asenteita, näkemyksiä ja ongelmia Kulttuuritoimijat Yleinen asenne yritysyhteistyöhön on KULTA-aineiston mukaan se, että uusiin toimintamuotoihin oli/on ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa ryhdyttävä. Uudet toimintakulttuurit leviävät ja julkisen rahoituksen määrät muuttuvat tai jakoperiaatteet kiristyvät esimerkiksi kulttuurityöntekijöiden tai taiteilijoiden määrän yhä voimakkaasti kasvaessa.²⁰ Kulttuurikentällä vieraiksi koettuja toisia toimijoita tai varsinkin talouspuolen tai teknologian edustajia koskevat käsitykset purkautuvat usein tietoisestikin stereotyyppisinä mielikuvina, joita seuraavassa vaiheessa ollaan taas valmiita avaamaan tai selittämään. Tämä on toisaalta tehokas tapa alleviivata omassa toiminnassa omaksuttua ydinsisältöä, josta ei olla kovin valmiita luopumaan. Etenkin monet kulttuurisektorilla eräänlaisessa välittäjäasemassa toimivat henkilöt näkevät omalla kentällään runsaasti kaikuja liiketoimintaa kavahtavista asenteista.²¹ Kulttuuritoimijoiden mukaan talouden tai tekniikan alojen edustajien kanssa törmää jatkuvasti vääriin käsityksiin ja väärinymmärretyksi tulemiseen. Kulttuurituottaja/toimija pelkääkin joutuvansa toimimaan väärissä tai arveluttavissa ympäristöissä, väärin keinoin, motiivein tai kevennetyin, väärin ymmärretyin sisällöin. Näihin vääriin malleihin viittaa myös usein ilmaistu kielikuva prostituoituna toimimisesta ja taiteella huoraamisesta. Nimenomaan vastakkaisen osapuolen vääränlaiseksi koetut asenteet luovat pahimmillaan vuorovaikutusta estäviä muureja kulttuurista ja taloudesta eri tavoin ajattelevien välille.²² Myös sukupolvieroja on nähtävissä: vanhempi polvi suhtautuu yritysyhteistyöhön ja sponsorointiin epäilevämmin kuin nuoremmat. Havaittavissa on ollut enemmänkin muutoksia eri alojen taiteilijoiden ammattikuvissa. Ne kulminoituvat esimerkiksi kysymyksiksi siitä, missä ²⁰ Kirveennummi & Neuvonen 2003, 113 ²¹ Ibid., ²² Ibid.,

14 määrin taiteilija laskee yritysmäisemmän toiminnan osaksi omaa toimintaansa tai oman toimintansa liiketoiminnaksi. Toimintaympäristöjen muutos ja mm. muuttunut rahanjakopolitiikka on johtanut uusiin organisoitumisen muotoihin ja uusiin tuotantotapoihin, joita monessa kulttuuriorganisaatiossa tai hanketasolla testaillaan yrityksen ja erehdyksen kautta.²³ Kulttuuritoimijat myöntävät, että yritysyhteistyön suurimmat ongelmat liittyvät kulttuuripuolen riittämättömään liiketoimintaosaamiseen. Päämääränä kulttuuritoimijoiden keskuudessa pidetään selvästi pitkäaikaisen sponsorointiyhteistyön käynnistämistä. Näissä tavoitteissa epäonnistumisten syyksi mainitaan mm. osaamisen puute, se että kulttuuritoimija ei oikein tiedä, mitä pitäisi myydä, eikä yritys osaa ostaa sitä, mitä ei tiedä olevan.²⁴ Ongelmia nähdään olevan myös yrityspuolella. Yritykset eivät ole täysin ymmärtäneet kulttuurin potentiaalia sponsorointikohteena, ja ne uskaltavat lähteä mukaan vain varmaan ja etabloituneeseen toimintaan. Erään kulttuuritoimijan kokemuksen mukaan yritykset haluavat tukea vain suuria ja näyttäviä hankkeita; eli yritykset tahtovat sen kaltaista medianäkyvyyttä, jota pienemmät tapahtumat eivät kykene tarjoamaan. Kulttuuritoimijoiden mukaan kulttuurin arvostus tai ymmärtäminen ei kuulu suomalaiseen yrityskulttuuriin: ei koeta välttämättömäksi, että yritysjohtajien tulisi hallita kulttuurielämän asioita ja osata keskustella niistä. Sponsorointiasioissa yritykset eivät aina ymmärrä, minkälaisia asioita taiteelta voi odottaa: taide ja viihde ovat menneet sekaisin.²⁵ Myös kaupungin tai julkisyhteisön alaisuudessa toimiminen on koettu kulttuurialalla ongelmaksi: yritykset saattavat olla kiinnostuneita yhteistyöstä, mikäli heillä on muita intressejä kaupungin suuntaan. Tällaisessa asetelmassa yritykset voivat myös ajatella, että heille on haittaa yhteistyöstä. Kulttuuriyhteistyö joutuu näin pelinappulaksi tai väärään viitekehykseen.²⁶ Liike-elämän toimijat Kulttuurisektori saatetaan nähdä yritysten silmin kaikkein vaikeimmaksi ja haasteellisimmaksi yhteistyökumppaniksi. Kulttuurin käsitteen saama elitistinen painolasti näkyy monien yritysten edustajien mielipiteissä. Yrityspuolen mielikuviin vaikuttaa myös se, että heidän kokemuksissaan taiteilijoiden tai kulttuurintutkijoiden tai virkamiesten kanssa rahasta puhuminen ²³ Kirveennummi & Neuvonen 2003, ²⁴ Arts and ²⁵ Ibid. ²⁶ Ibid. 14

15 edusti äärimmillään jotain likaista tai sivistymätöntä. Rahasta puhumisen katsottiin olleen tietyissä sivistyspiireissä aikoinaan täysin sopimatonta. Edelleenkin saattaa törmätä samoihin, tosin väistyviin asenteisiin.²⁷ Kaiken kaikkiaan likainen raha -diskurssi on väistymässä. Monet viittaukset taiteella ja kulttuurilla huoraamiseen kuitenkin osoittavat, että liiketoiminnan ja taiteen kytköksissä on yhä pelko toisen osapuolen hyväksikäyttämisestä tai epämieluisaksi koetusta kaupallistamisesta.²⁸ Sponsorointi ymmärretään yrityksissä usein edelleen hyväntekeväisyydeksi. Yritysten onkin perusteltava investointinsa tarkoin osakkeenomistajille, jotka eivät omien investointiensa vartioijina aina ymmärrä tai hyväksy sponsorointitoimintaa.²⁹ Yrityksissä katsotaan, että kulttuuripuolelle tarvitaan lisää osaamista talousasioissa ja yritysmaailman tuntemusta. Kulttuuriväen nähdään olevan yritysyhteistyöosaamisessaan 10 vuotta jäljessä urheilusektoria, jossa ymmärretään, miksi yritykset tukevat. Lisäksi kulttuurisektorilla ei ole kehitetty arviointitekniikoita, joiden avulla yhteistyön tehoa voi mitata. Kulttuurilaitosten olisi opeteltava tuotteistamaan osaamisensa ja keskustelemaan myös rahasta. Kulttuurilla on paljon annettavaa, muutakin kuin vapaalippuja ja logonäkyvyyttä, mutta omia erikoisalueita ei tunnisteta eikä osata tarjota yhteistyökumppaneille. Talous- ja markkinointiosaamisen lisäksi myös kulttuuriväen asenteet kaipaisivat yritysten edustajien mielestä muokkaamista. Yleisesti ottaen suomalaisia yritysjohtajia pidetään kulttuurimyönteisinä, ja johtajat usein julkisestikin puhuvat kulttuuriyhteistyön puolesta. Ongelma saattaakin olla siinä, että kulttuuritoimijat eivät halua oikeaa yhteistyötä. He haluavat rahaa, mutta eivät halua antaa mitään todellista vastinetta rahalle.³⁰ Yhteistyötä vaikeuttava seikka on myös kulttuurin ennalta arvaamattomuus ja yllätyksellisyys; lopputuloksesta ei voi tietää etukäteen. Useat yritykset haluaisivat mahdollisesti rakentaa todellisen sisällöllisen yhteyden sponsoroimaansa hankkeeseen, eli sponsorien täytyy vähintäänkin voida keskustella avoimesti sisällöllisistä kysymyksistä. Tätä taas ei taideorganisaatioissa useinkaan hyväksytä.³¹ ²⁷ Kirveennummi & Neuvonen 2003, ²⁸ Ibid., 87 ²⁹ Wilenius 2004, ³⁰ Arts and ³¹ Ibid. 15

16 3. Arts based management -näkökulma 3.1. Kulttuurialan osaamisen hyödyntäminen yritysjohdon näkökulmasta Seuraavaan on koottu yhteenvetona esiin nousseita asioita, jotka ovat keskeisimpiä tekijöitä, kun yhdistetään kulttuuritoiminta ja yritysjohdon näkökulma. Näitä tekijöitä ovat luovuus ja innovatiivisuus yrityksessä, erilaistuminen markkinoilla, yritysten yhteiskuntavastuu sekä johtaminen. Suurin paino on tässä yhteydessä johtamisella otsikon Arts based management mukaisesti. Luovuus ja innovatiivisuus Tutkimusten mukaan luovuus korostuu aiempaa useammissa työtehtävissä. Muutos näyttää koskevan kaikkia ammattiryhmiä, mutta erityisesti toimihenkilöitä. Työn sisältö useimmissa ammattiprofiileissa on monipuolistunut ja yksinkertaiset työt ovat mm. tietotekniikasta johtuen vähentyneet. Samalla myös organisaatioiden toimintaympäristö tulee koko ajan monimutkaisemmaksi ja muutostekijöiden lukeminen osana yrityksen strategista toimintaa on vaativaa ja vaikeaa. Luovuuden edistäminen voi lisätä yritysten kykyä joustaa ja sopeutua toimintaympäristön muutokseen. Lisäksi luovuus ja innovatiivisuus voivat auttaa oikeiden signaalien poimimisessa muuttuvasta toimintaympäristöstä ja näin toimia yrityksen kilpailukeinona.³² Innovaatioiden synnyttämisessä ja toimintaympäristön tarkastelussa kulttuurisektorilla voi olla oma inspiroiva ja ajattelua avartava roolinsa: uudet, nousevat ilmiöt esiintyvät usein taiteen ja kulttuurin teoksissa ensimmäisenä. Kulttuuriala ja taiteilijat toimivat siten tuntosarvina ja voivat edesauttaa heikkojen signaalien, eli pinnan alla kulkevien nousevien ilmiöiden löytymistä. Toimintaympäristöjen muutosten havaitseminen vaatii yritysjohtajilta erityistä herkkyyttä. Myös kilpailun kiristyminen tuotemarkkinoilla johtaa väistämättä siihen, että luovien ratkaisujen tarve lisääntyy yrityksissä. Erottautuminen ja erilaistuminen markkinoilla vaativat yhä enemmän luovuutta. Yritysten välisessä kilpailussa keskeistä on laatu ja erottautuminen, yritysten kyky luoda jotain uutta ja erilaista. Tämä vaatii myös tiettyä diversiteettiä organisaation sisällä. Luovat organisaatiot rohkaisevat erilaisten mielipiteiden esillepääsyä ja käsittelyä, jolloin organisaation sisältä voi helpommin nousta esiin tuoreita ratkaisuja haasteisiin. Johdon tehtävänä onkin luoda työpaikoille olosuhteet, jotka tukevat luovuutta ja innovatiivisuutta. Usein ³² Wilenius 2004,

17 luovuus ymmärretään työpaikoilla joidenkin muiden tehtäväksi. Organisaatiopsykologit ovat kuitenkin korostaneet, ettei työpaikasta tule luova siten, että sinne palkataan luovia ihmisiä töihin.³³ Luovuus on vaikea asia ja luovat ratkaisut eivät synny helposti. Jotkut luovuustutkijat korostavat, että asia on itse asiassa päinvastoin: luovuus lisää ongelmia, sillä se avaa ihmisille ja organisaatioille uusia näköaloja. Luovuus vaatii näkökulmien vaihtelua ja luovuuden ja kriittisyyden sopivaa yhdistämistä.³⁴ Vaikein ongelma kiireisessä työelämässä on luovuuden esille saaminen. Taiteen tuomat inspiraatio, uudet näkökulmat ja ajattelutavat voivatkin toimia tässä yhteydessä eräänlaisena katalysaattorina. Eri toimintasektoreiden väliset analogiat voivat osaltaan synnyttää uusia oivalluksia ja tämän myötä uusia toimintatapoja. Vähäinen ei ole myöskään taiteelle ominaisen intuitiivisen lähestymistavan merkitys rationaalisen ajattelun täydentäjänä yritysjohdon tehtävissä. Luovuuden tarpeen kasvu ja siihen huomion kiinnittyminen liittyvät laajempaan työelämän murrokseen, jossa empatia, yhteisötaju, ryhmätyötaidot ja osaamisen johtaminen nousevat yhä keskeisemmiksi yksilön ominaisuuksiksi. Daniel Goleman kiinnitti ensimmäisenä laajempaa huomiota tunneälyn tärkeään asemaan työelämässä: tunneäly on metatason kyky, joka säätelee muiden kykyjen toteutumista. Yhä vähemmän yksilön menestyminen riippuu vanhastaan painotetuista kyvyistä: älykkyydestä, tietotaidosta ja siitä, mitä opimme koulussa, ja yhä enemmän siitä, miten tulemme toimeen toistemme ja itsemme kanssa.³⁵ Voidaan ajatella, että luovuus ja tunneäly ovat saman kolikon eri puolia työelämässä: kummassakin on kyse inhimillisen pääoman monipuolisemmasta hyödyntämisestä.³⁶ Luovuus on myös keskeinen osa kollektiivista ja yksilöllistä kulttuuriosaamista. Voidaan sanoa, että kulttuuriosaaminen on luovuuden moottori, sillä luovuus itsessään edellyttää monentyyppisiä taitoja ja laajaa ymmärrystä. Jos kulttuuriosaaminen määritellään kyvyksi hyödyntää kulttuurista pääomaa, eli opittuja tietoja ja taitoja sekä kulttuuristen merkkien ja merkitysten tulkintaa ja uudelleenluontia, vaatii luovuuden hyödyllinen kohdistaminen juuri kulttuuriosaamista.³⁷ Tässä mielessä luovuuden rakennusaineena korostuu myös sivistyksen merkitys: kapea-alaisen asiantuntijuuden sijaan luovaa kulttuuriosaajaa leimaa tietty holistisuus sekä rakentava kriitti- ³³ Wilenius 2004, ³⁴ Heikkilä & Heikkilä 2001 ³⁵ Goleman 2000 ³⁶ Wilenius 2004, ³⁷ Ibid.,

18 syys. Luovuudessa on kyse uusien sovellusten ja ratkaisujen hakemisesta tilanteissa, joista ei ole aikaisempaa kokemusta. Luovuus liittyy olennaisesti näin sekä intuitioon että asioiden syvälliseen ymmärtämiseen.³⁸ Yritysten ja kulttuuritoimijoiden uudenlaisella kumppanuudella ja vuorovaikutuksella voi olla positiivisia vaikutuksia luovuuteen organisaatioissa rajat ylittävän poikkitoiminnallisuuden ja erilaisten ihmisten kohtaamisen kautta. Myös taiteen sisällöille ominainen kyseenalaistaminen on edellytys uuden luomiselle. Monimuotoisuuden ja moniarvoisuuden ymmärtäminen ja johtaminen ovat nekin tänä päivänä yhä välttämättömämpiä osaamisalueita yritysjohtajan näkökulmasta liittyen mm. luovuuden johtamiseen. Eräs suuri vaara nykyisessä tuottavuutta ja nopeita tuloksia korostavassa työelämässä on se, että organisaatiot piiskataan liian ohuiksi, jolloin luovuuden ja uusien ajatusten on vaikea nousta esiin. Lisäksi luovuuden pitäisi olla koko organisaation asia eikä vain osa kehittämistoimintaa. Luovuutta pitäisi pystyä johtamaan niin kuin muitakin organisaation pääoman muotoja.³⁹ Haasteeksi nousevatkin sekä innovatiivisuuden että luovuuden muuttaminen käytännön toiminnaksi ja organisaation johtajuuden käyttövoimaksi. Johtajuudessa on huomioitava, miten saada organisaation jäsenten innostus, sisäinen palo ja tekemisen into herätettyä. Luovuuden johtaminen vaatii johtajalta tilanneherkkyyttä eli kykyä ymmärtää tilanteita ja niiden merkityssisältöjä. Tämä taito kehittyy intuitiivisena prosessina. Johtamisen tutkijat korostavat, että hyvillä johtajilla on taito tarkastella asioita monesta eri näkökulmasta ja näin löytää sopivat ratkaisut kulloisiinkin tilanteisiin. Tämä edellyttää ymmärrystä ja intuitiivisuutta sen suhteen, mihin esimerkiksi markkinat ovat kääntymässä. Johtajuudessa vallitsevaan olotilaan orientoituminen ja uusille äänille sokaistuminen voi olla varsin kohtalokasta.⁴⁰ Johtajuutta voidaan pitää myös arvolatautuneena. Johtajien johtamisvalmiudet määrittelevät, saadaanko arvolatautuneisuus palvelemaan organisaation tavoitteita ja kaikkien organisaatiossa toimivien arvomaailmojen yhteisiä osia. Tämä on keino mahdollistaa organisaation jäsenten tekemisen innon ja sisäisen palon kohdistuminen organisaation tavoitteisiin, samalla kun organisaation jäsenten tietoisuus suhteessa itseensä kehittyy.⁴¹ Taiteella voi olla merkitystä arvojen tunnistamisessa. Yhteistyö kulttuuritoimijan ja yrityksen välillä voi toimia myös arvojohtamisen välineenä, kuten tämän raportin yhdessä case-esimerkissä esitetään. ³⁸ Ibid., ³⁹ Ibid., ⁴⁰ Välikangas & Välikangas 2003, ⁴¹ Ibid.,

19 Organisaation jäseniä on mahdollista luovuuden johtamisen keinoin ohjata tekemään erilaisia innovatiivisia pieniä alkuja.⁴² Ne syntyvät Hamelin ja Prahaladin⁴³ mukaan olemassa olevien ajatusmallien haastamisesta ja uusien ideoiden ja haasteiden esiin tuomisesta, trendien ja epäjatkuvuuksien hyödyntämisestä sekä uuden tarkoituksen luomisesta organisaation omaisuudelle tai eduille, pätevyyksille tai prosesseille. Haasteena organisaatioissa on saada luovuuden virrat kulkemaan ja organisaatioiden jäsenet itsenäiseen aloitteellisuuteen. Luovuuden, intuitioiden ja innovatiivisuuden merkitystä onkin johtamisessa korostettava jatkuvasti. Tuottavuuden näkökulmasta luovat voimavarat voivat olla monelle organisaatiolle ainoa resurssi, jota ei ole saatu käyttöön.⁴⁴ Siten luovuus ja innovatiivisuus ovat organisaatioiden merkittävimmät ja osittain käyttämättömimmät voimavarat tuottavuuden lisäämiseksi.⁴⁵ Tämä edellyttää kuitenkin johdon ja koko organisaation sitoutumista ja mukautumiskykyä pienten alkujen muuntamiseen käytännön toiminnaksi niin, etteivät ne jää vain ajatustasolle.⁴⁶ Suurena haasteena tietointensiivisille yrityksille voidaan pitää myös sitä, miten saada hyödynnettyä systemaattisella tavalla ihmisten korvien välissä piilevää hiljaista tietoa, joka muodostaa usein suuren osan yrityksen tietopääomasta. Jotta tieto muuttuisi organisaation rakenteelliseksi pääomaksi kutsuttavaksi organisaation komponentiksi, se täytyy dokumentoida ja jakaa edelleen.⁴⁷ Tässä hiljaisen tiedon metsästyksessä kulttuurialan toimijoiden osaaminen voi olla hyödyllistä. Aineettoman pääoman korostuminen on tärkeä osa talouden dematerialisaatiota, vähäaineistumista, ja sitä laajempaa ja syvällisempää kehitystä, jossa osaaminen ja inhimillinen pääoma tunnustetaan talouden keskeiseksi luovuuden ja innovaatioiden moottoriksi.⁴⁸ Erilaistuminen: markkinointiviestintä, brandi ja imago Kuinka luovasti yritys kykenee erilaistumaan ja profiloimaan itsensä, on keskeinen kysymys liiketoiminnassa nykyisillä globaaleilla markkinoilla. Eräs maailman johtavista bisnesstrategeista, Jack Trout, on todennut, että yrityksen täytyy, erityisesti markkinointiviestinnässään, lähteä luovasta erilaistamisesta.⁴⁹ Kilpailukyvyn kannalta keskeistä luovuuspanosta tarvitaan mark- ⁴² Ibid., ⁴³ 1994 ⁴⁴ Välikangas & Välikangas 2003, ⁴⁵ Agor 1987 ⁴⁶ Välikangas & Välikangas 2003, ⁴⁷ Wilenius 2004, ⁴⁸ Ibid., ⁴⁹ Trout

20 kinointiviestinnässä siihen, kuinka uutinen uudesta tuotteesta kerrotaan. Luovuutta tarvitaan ennen kaikkea tapaan, jolla yrityksen kulttuurisia resursseja käytetään hyväksi ja samalla erottaudutaan. Luovuutta vaatii myös tapa, jolla viesti esitetään sellaisena tietona, joka helpottaa kuluttajan valinnan vaikeutta. Brandit ovat ilmestyneet talouselämän jokapäiväiseen kielenkäyttöön ilmiömäisellä voimalla. Yritysten arvoa mitataan yhä enemmän niiden brandiarvon kautta. On ilmeistä että brandiajattelun kehittyminen on osa kulttuuriosaamisen esiinmarssia, jossa kiinnitetään yhä enemmän huomiota tuotteiden aineettomiin ominaisuuksiin. Brandi-konseptiin kiteytyy moderni tapa nähdä yritys kokonaisuutena, jota määrittävät paitsi sen tuotteet myös sen suhde asiakkaisiin. Brandi-käsitteen nykyinen suosio selittyy osana yritysten markkinointiviestinnässä ja strategioissa tapahtunutta historiallista muutosta. Kasvava mainonta ja markkinoiden saturoituminen ovat yksi syy siihen, että brandiajattelussa ja sitä tukevassa markkinointiviestinnässä ollaan siirtymässä mainostamisesta sponsorointiin ja edelleen kumppanuusajatteluun. Tällä tavoin pyritään viime kädessä yhä vahvempaan erottautumiseen, jota nykyisessä markkinointiajattelussa nostetaan kaikkein tärkeimmäksi kaupallisen menestyksen ehdoksi. Tämän ajattelun mukaan yrityksen henkisiä voimavaroja pitäisi käyttää nimenomaan siihen, mikä aikaansaa yrityksen profiloitumisen markkinoilla.⁵⁰ Nykyisen sponsoroinnin kehityksen taustalla onkin yhtenä tekijänä, että sponsorointi voidaan katsoa markkinoinnin strategiseksi välineeksi. Sponsoroinnin kehittymistä on edesauttanut myös se, että perinteisen mainonnan teho on laskenut mainosten määrän ja kustannusten kasvaessa. Yritykselle kulttuuritoimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö voi siis olla uusi tapa toteuttaa markkinointiviestintää. Sponsoroinnin kautta yritys hakee sekä näkyvyyttä, yrityksen nimen ja tunnuksen yhdistymistä huippusuorituksiin että elämyksiä asiakkaille.⁵¹ Kun vielä tuotemerkeistä ollaan siirtymässä yhä enemmän brandiajatteluun, sponsoroinnin nähdään olevan yksi keskeinen keino luoda erottumiskykyistä brandiprofiilia ja harkittua imagoa.⁵² Yrityksen profiloituminen kulttuurin tukemisen kautta vaikuttaa kuluttajien valintoihin muokkaamalla yrityksen imagoa kulttuuriystävälliseksi. Valitsemalla oman yrityksen toiminnan päämääriin ja arvoihin soveltuva yhteistyökumppani voidaan saavuttaa erilaisia etuja ja hyötyjä profiloitumisen lisäksi myös yrityksen sidosryhmätoiminnassa ja asiakashallinnassa tarjoamalla elämyksiä yrityksen kohderyhmille. Onnistuessaan yhteistyön avulla pystytään tavoittamaan ⁵⁰ Wilenius 2004, ⁵¹ ks. Silvennoinen 2003 ⁵² Wilenius 2004,

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Sponsorointi on Suomessa lapsenkengissä Timo Heinonen, Valtion liikuntaneuvoston jäsen Suomalaisyritysten sponsorointitoiminnassa on vielä paljon kehitettävää, sekä investoinnin

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Käsitteestä luova talous 2000-luvun muotiterminologiaa: luova talous, luovuus

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti JOHTAJUUDEN HAASTEET Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi 3.11.2011 Pauli Juuti SISÄLLYS Kompleksinen, postmoderni maailma Johtamisen täytyy olla samanaikaisesti useita asioita Miten

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku Megatrendit ja kulttuurialan muutos 3.6.2016 Työpajan purku Osallistujattila 2025 Ilmoittautuneita 175 kpl Ilmoittautuneet aloittain: Museoala Orkesterit Teatterit Muut Ryhmätöiden lm. 20+1 kpl ks. dokumentointi

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Esityksen sisältö Mistä lähdettiin liikkeelle? Uudet tuulet alkavat puhaltaa... Missä mennään nyt? Osuuskuntatrendejä

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot