parempaa sääntelyä lisää kilpailua ja ostovoimaa

Transkriptio

1 parempaa sääntelyä lisää kilpailua ja ostovoimaa päivittäistavarakaupan hallitusohjelmatavoitteet Lähivuosien suuria haasteita Suomelle ovat kuluttajien ostovoiman ja kansantalouden kehityksen turvaaminen. Kotimarkkinoiden toimivuus on kummankin tavoitteen kannalta keskeistä. Poliittisilla päätöksillä ja sääntelyä parantamalla voi oleellisesti tukea kilpailun mahdollisuuksia sekä elinkeinojen kykyä rakentaa hyvinvoivaa ja työllistävää Suomea myös tulevaisuudessa. On tärkeää, että vuoden 2015 hallitusohjelmassa Kuluttajien ostovoima turvataan. Ruoan verotusta kevennetään. Alkoholimyyntiä vapautetaan vaiheittain. Reseptivapaiden lääkkeiden myynti kaupassa sallitaan turvallisen valikoiman puitteissa. Kaupan rakentamisen sääntelyä parannetaan. Ruokakaupan kattava palveluverkosto turvataan.

2 kuluttajien ostovoima turvattava Kuluttajien ja kaupan kannalta on välttämätöntä, että kansantalous saadaan kasvuun ja kuluttajien ostovoima turvataan. Maltilliset palkkaratkaisut, elinkustannusten nousu ja kuntaverojen kiristyminen syövät merkittävästi kuluttajien ostovoimaa. Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan kuluttajien ostovoima tulee supistumaan 1,1 % vuonna 2014 ja 0,5 % vuonna Jos kotimarkkinat eivät kasva, kaupan alan yritysten toiminta vaikeutuu, työttömyys kasvaa ja alan investoinnit supistuvat. Kauppa on erittäin merkittävä työllistäjä ja investoija Suomessa. Kuluttajien ostovoimaa ja valtiontaloutta voidaan tehokkaasti parantaa purkamalla kilpailua rajoittavaa turhaa sääntelyä: Kilpailun siivittämä hintojen lasku lisää kuluttajien ostovoimaa ja keskittää hankintoja kotimaahaan, mikä tukee työllisyyttä ja kasvattaa valtion verotuloja. Veroratkaisuja tehtäessä on huomioitava niiden vaikutus kuluttajien ostovoimaan ja kotimarkkinoiden kilpailukykyyn. Kilpailua rajoittavaa kaupan alan sääntelyä on purettava ostovoiman ja työllisyyden turvaamiseksi. Elintarvikkeiden osuus kokonaiskulutuksesta tuloluokittain 2012 Osuus kulutusmenoista, % Laskennallinen verotus Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat, veroton osuus LähdE: TiLASTOKESKUS Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloutta kohti tuloviidenneksittäin Kotitalouden tuloluokka (5 = korkein) Elintarvikkeiden osuus kotitalouksien kokonaiskulutuksesta vaihtelee huomattavasti tuloluokittain. Vuonna 2012 kotitalouksien alin tuloviidennes käytti noin 15,8 % (2 726 euroa) kokonaiskulutuksestaan elintarvikkeisiin. Ylimmällä tuloviidenneksellä osuus on noin 10,5 % (6 144 euroa). 2

3 Päivittäistavarakaupan hallitusohjelmatavoitteet 2015 Ruoan verotusta kevennettävä Ruoan alv on Suomessa lähes kolminkertainen EU-keskiarvoon verrattuna. Ruoan ALV on laskettava lähemmäs eurooppalaista keskitasoa. 40 % ruoan hinnasta on Suomessa veroja: Poliittisella päätöksenteolla voidaan merkittävästi vaikuttaa ruoan hintatasoon. Suomen alv-kanta (14 %) on jo lähes kolminkertainen eurooppalaiseen keskiarvoon (EU15-maat 5,0 %) verrattuna. Myös valmisteverot painavat kotimaisen ruokaketjun kilpailukykyä. Ruoka on välttämättömyyshyödyke, josta kuluttajan on vaikea tinkiä. Pienituloisilla menee suhteellisesti enemmän rahaa ruokaan kuin keskimäärin (kts. taulukko sivulla 2). Ruoan alv:n lasku lisäisi kuluttajien ostovoimaa ja tukisi kotimarkkinoiden kehitystä. Jo prosentin lasku ruoan alv:ssa lisäisi kuluttajien ostovoimaa 120 miljoonalla eurolla vuodessa. Lasketaan ruoan arvonlisäveroa vaiheittain lähemmäs eurooppalaista tasoa alle 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Uusia valmisteveroja ei tule säätää elintarvikkeille eikä nykyisiä korottaa. Alkoholimyyntiä vapautettava vaiheittain Mietojen viinien ja muiden mietojen alle 5,5 % alkoholijuomien myynti on sallittava ruokakaupassa. Uudistus lisää terveen kilpailun mahdollisuuksia ja edistää kasvun sekä työpaikkojen syntymistä. Alkon sijainti myymälän vieressä lisää myymälän myyntiä noin 15 % ja heikentää vastaavasti sellaisen myymälän kilpailuasemaa, jonka yhteydessä ei ole Alkoa. Vapauttamalla mietojen viinien ja alle 5,5 % alkoholijuomien myynti ruokakauppoihin lisätään terveen kilpailun mahdollisuuksia ja edistetään kasvua sekä työllisyyttä erityisesti pienissä myymälöissä. Lähes 100 miljoonaa euroa enemmän verotuloja joka vuosi toisi Suomeen jo se, että alle 5,5 % alkoholijuomien myyntiä vapautettaisiin. Samalla kilpailu lisääntyisi kun monopolin aiheuttama kilpailuhaitta ja matkustajatuonti vähenisivät. Kaupassa myytävien viinien ja erikoisoluiden valikoiman laajentaminen eurooppalaistaa ruokakulttuuriamme. Kansanterveyden kannalta olisi järkevää siirtää kulutusta mietoihin alkoholijuomiin sallimalla mietojen viinien ja alle 5,5 % alkoholijuomien myynti ruokakaupoissa sekä alentamalla mietojen alkoholijuomien verotusta. Alkoholihaittoihin tulee puuttua tavoin, jotka aiheuttavat kansalaisten suurelle, alkoholia kohtuullisesti kuluttavalle enemmistölle mahdollisimman vähän arkielämän haittaa. Painopiste on suunnattava valistukseen ja ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Selvitetään mietojen viinien ja alle 5,5 % alkoholijuomien myynnin sallimista päivittäistavarakaupassa. Huomioidaan vaikutukset alkoholin kulutukseen, kaupan kilpailuun, työllisyyteen ja valtion verotuloihin. 3

4 Lääkejakelun uudistaminen säästäisi 100 miljoonaa euroa veronmaksajien varoja vuosittain. turvallinen valikoima Reseptivapaita lääkkeitä kauppoihin Reseptivapaiden lääkkeiden myynti tulee sallia päivittäistavarakaupoissa, turvallisen valikoiman puitteissa. Uudistetaan Suomen lääkejakelua muiden Pohjoismaiden kokemusten perusteella paremmin kuluttajia palvelevaksi. Ruotsissa on tällä hetkellä noin itsehoitolääkkeitä tarjoavaa myyntipistettä, Suomessa apteekkeja ja niiden hoitamia lääkekaappeja yhteensä vajaa kpl. Lääkejakelun kokonaisuudistus säästäisi 100 miljoonaa euroa veronmaksajien ja yhteiskunnan varoja vuosittain. Reseptivapaiden lääkkeiden myynnin vapauttaminen parantaisi lääkkeiden saatavuutta etenkin haja-asutusalueilla. Kilpailun kautta lääkkeiden hinnat laskisivat. Nikotiinikorvausvalmisteiden kuluttajahinnat laskivat myynnin vapauttamisen myötä noin 15 %. Uudistus turvaisi erityisesti pienten kauppojen säilymistä, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Selvitetään reseptivapaiden lääkkeiden myynnin sallimista vähittäiskaupoissa, turvallisen ja rajatun valikoiman puitteissa muiden Pohjoismaiden tavoin. kaupan Rakentamisen sääntelyä parannettava Kaupan sijainnin ohjausta koskevaa sääntelyä on uudistettava joustavammaksi. Kaavoitusmenettelyä on muutettava nopeammaksi ja läpinäkyvämmäksi. Korottamalla kaupan suuryksikön määritelmä neliömetriin ja luopumalla vaatimuksesta sijoittaa suuryksiköt keskusta-alueille edistettäisiin päivittäistavara kaupan kilpailua. Samalla vähennettäisiin alaan kohdistuvaa hallinnollista rasitetta. Kaavoituksella tulee varata tarpeeksi riittävän suuria ja laadukkaita kauppapaikkoja. Avoimuus ja läpinäkyvyys kaavoituksessa ja kuntien tonttipolitiikassa takaa tasapuolisen kohtelun nykyisille ja uusille kaupan toimijoille. Sääntelyä purkamalla turvataan päivittäistavarakaupan merkittävät alueelliset investoinnit ja työllistämisen edellytykset. Päivittäistavarakauppa investoi muun muassa rakentamiseen ja kaupan palveluverkoston ylläpitoon satoja miljoonia euroja vuosittain. Selvitetään maankäyttö- ja rakennuslain muutostarpeita päivittäistavarakaupan osalta sekä alalle pääsyn, kilpailun että ympäristö- ja aluepolitiikan kannalta. 4

5 Päivittäistavarakaupan hallitusohjelmatavoitteet Myymälöiden lukumäärä Lähde: Nielsen Ruokakaupan palveluverkosto turvattava Kaupan palveluiden on oltava kaikkien kuluttajien helposti saavutettavissa koko maassa. Ruokakaupan palvelut on turvattava Suomen asuttavuuden ja huoltovarmuuden säilyttämiseksi. Kaupan alan sääntelyä vähentämällä, kuten tuotevalikoiman ja aukioloaikojen rajoituksia purkamalla voidaan tehokkaasti turvata kattavan palveluverkoston säilymistä. Merkittävä osa (2/3) palveluverkostoa ovat pienet, tyypillisesti lähiöissä, taajamissa ja haja-asutusalueilla sijaitsevat lähikaupat. Ne varmistavat kuluttajille välttämättömien elintarvikkeiden ja muiden lähipalveluiden, kuten postipalveluiden saatavuuden. Lähes 70 % postin palvelupisteistä toimii ruokakaupan yhteydessä. Myymälöiden määrä on vuodesta 1995 laskenut noin myymälästä noin myymälään. Kyläkauppojen määrä vähenee noin 30 myymälällä vuodessa: Jos tahti jatkuu, kymmenen vuoden kuluttua meillä ei ole enää yhtään kyläkauppaa. Kyläkauppojen toimintaedellytykset tulee turvata esimerkiksi uudistamalla Kyläkauppojen investointitukea. Haja-asutusalueiden elintarvikejakelun ja kauppapalveluiden turvaamiseksi on varmistettava, ettei nykyistä kauppojen tuotevalikoimaa supisteta eikä myymälöiden toimintaa vaikeuteta lisäsääntelyllä. Selvitetään, miten päivittäistavarakaupan myymälät voisivat toimia nykyistä joustavammin Alko Oy:n ja apteekkien asiamiehinä alkoholijuomien ja lääkkeiden jakelussa. Sallitaan kaupalle vapaat aukioloajat. 5

6 Päivittäistavarakauppa on vastuullinen ikärajavalvottavien tuotteiden myyjä. PäivittäistavarakauPan tehtävät Kuluttajien haluamien kattavien valikoimien luominen. Tänä päivänä kaupoissa on monipuolinen valikoima, johon kuluttaja voi valinnoillaan vaikuttaa. Kysyntään on vastattu esimerkiksi laajentamalla luomu- ja lähiruokavalikoimia. Kaupan palveluverkoston ylläpitäminen koko maassa. Kattavan palveluverkon ylläpitäminen mahdollistaa osaltaan maamme asuttavuuden. Kaupan yhteydessä on usein myös muita kuluttajan kannalta tärkeitä toimintoja kuten postipalvelut. Elintarvikeketjun tehokkuuden ja tuottavuuden kehittäminen. Kauppa on kantanut suuren vastuun Suomen elintarvikeketjun tehokkuuden kehittämisestä. Kuluttaja hyötyy tehokkuudesta edullisina hintoina ja kattavina valikoimina. Elintarviketurvallisuudesta huolehtiminen. Kaupan omavalvontatyö varmistaa, että kuluttaja voi luottaa elintarvikkeiden turvallisuuteen. Ikärajavalvottavien tuotteiden myynnin valvominen. Päivittäistavarakauppa kehittää jatkuvasti ikärajavalvontaa. ikärajapassikoulutuksen on suorittanut jo noin työntekijää ja alan opiskelijaa viimeisten viiden vuoden aikana. Elintarvikehuollon ja -jakelun varmistaminen Suomessa. Suuri osa elintarvikeketjun logistiikasta on kaupan vastuulla. Kaupan rooli on tärkeä myös poikkeusolojen huoltovarmuudelle Suomessa. Vapaan kilpailun ja monien hankintakanavien turvaaminen. Suomessa hankinnoista vastaa pääosin viisi toimitusketjua. Yritykset, alueelliset organisaatiot ja yksittäiset myymälät tekevät myös suoria hankintoja. Useilla hankintakanavilla varmistetaan monipuoliset valikoimat kuluttajille. Työllisyyden turvaaminen ja merkittävät kotimaan investoinnit. Päivittäistavarakauppa ja horeca-tukkukauppa työllistävät noin henkilöä. Alat ovat olleet myös talouden taantumissa vakaita työllistäjiä. Lisäksi päivittäistavarakauppa investoi joka vuosi kotimaahan satoja miljoonia euroja. Ympäristönäkökulmien huomioiminen toiminnassa. Logistiikkaratkaisuilla vältetään turha kuljetusliikenne ja energiansäästöä parannetaan kiinteistöissä ja kylmälaitteissa. Kuluttajille tuttuja ovat myös kauppojen pullonpalautus ja noin 900 ekopistettä, jotka tarjoavat monipuoliset kierrätysmahdollisuudet. Päivittäistavarakauppa ry PTY on alan edunvalvoja elinkeino- ja yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa. PTY:n jäseniä ovat Heinon Tukku Oy, K-kauppiasliitto, Lidl Suomi Ky, Minimani, M Itsenäiset Kauppiaat Oy, R-kioski Oy, Ruokakesko Oy, Stockmann Oyj Abp, Suomen Lähikauppa Oy, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK, Tokmanni-konserni ja Wihuri Oy. 6

7 Päivittäistavarakauppa on merkittävä työllistäjä ja investoija Päivittäistavarakauppa on vastuullinen toimija, joka hoitaa monia yhteiskunnan kannalta tärkeitä tehtäviä. Päivittäistavarakauppa ja HoReCa-tukkukauppa työllistävät noin henkilöä ja investoivat joka vuosi kotimaahan satoja miljoonia euroja. Päivittäistavarakauppa tekee myös aktiivisesti työtä esimerkiksi elintarviketurvallisuuden, ikärajavalvonnan ja ympäristönäkökulmien edistämiseksi sekä koko Suomen asuttavuuden turvaamiseksi. Epävarmassa taloustilanteessa päivittäistavarakaupan merkitys vain korostuu kansantalouden kasvun ja työllisyyden tukijana. Siksi kaupan toimintaedellytyksien turvaaminen on koko yhteiskunnan kannalta tärkeää. Liika sääntely haittaa kilpailua ja kotimarkkinoita Kaupan alaa koskeva sääntely on Suomessa yksi OECD-maiden tiukimmista. Näin tiukka sääntely haittaa sekä kilpailua että kotimarkkinoiden kehitystä. Reilua, markkinalähtöistä kilpailua tulee lisätä lainsäädäntöä purkamalla. Myös Euroopan komissio on kehottanut Suomea uudistamaan vähittäiskaupan sääntelyä ja poistamaan rajoituksia, jotta uudet toimijat pääsevät markkinoille. Työssä kannattaa hyödyntää muiden Pohjoismaiden kokemuksia esimerkiksi arvioitaessa kaupan aukioloaikojen ja maamme lääkejakelun uudistamista sekä kaupan rakentamisen kaavoitusta. Vähittäiskaupan sääntely Belgia Israel Italia Espanja Suomi Saksa Ranska Kreikka Kanada Itävalta Slovakia Unkari Norja OECD keskiarvo Portugali Iso-Britannia Tanska Tsekki Irlanti Viro Islanti Sveitsi Chile Alankomaat Uusi-Seelanti Slovenia Ruotsi (indeksi 0 5) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Suomen vähittäiskauppa oli OECD-maiden voimakkaammin säänneltyjen joukossa vuonna 2013 OECD:n mukaan Suomen vähittäiskaupan sääntely oli viidenneksi tiukinta tutkittujen OECD-maiden joukossa vuonna Vuonna 1998 Suomi sijoittui listan puoliväliin. Voimakas sääntely hidastaa Suomen vähittäiskaupan tuottavuuden kehitystä 2 Kilpailuviraston selvityksen mukaan kaupan sijainnin ohjausta ja tontinluovutusta niihin liittyvine menettelyineen olisi tarkasteltava pikaisesti uudelleen 3 1 OECD (2013), Product Market Regulation Database, Mittarit keskittyvät kilpailuun ja kustannuksiin vaikuttavaan sääntelyyn. 2 OECD Economic Surveys, Finland, February Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 3/2013: Kaupan sijainnin sääntely. 7

8 Sääntelyä parantamalla voidaan tehokkaasti lisätä kilpailun edellytyksiä. Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää! Päivittäistavarakauppa ry Puh. (09) Toimitusjohtaja Kari Luoto Puh Hyvää tilastotietoa myös verkkosivuillamme