VALTIONEUVOSTON KANSLIA. Suomi ja Eurooppa kansainvälisessä työnjaossa - Analyysi toimialojen ja klustereiden kilpailukyvystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIONEUVOSTON KANSLIA. Suomi ja Eurooppa kansainvälisessä työnjaossa - Analyysi toimialojen ja klustereiden kilpailukyvystä"

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTON KANSLIA Suomi ja Eurooppa kansainvälisessä työnjaossa - Analyysi toimialojen ja klustereiden kilpailukyvystä Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2004

2

3 Suomi ja Eurooppa kansainvälisessä työnjaossa analyysi toimialojen ja klustereiden kilpailukyvystä Jyrki Ali-Yrkkö, Raine Hermans, Ari Hyytinen, Maarit Lindström, Laura Paija, Mika Pajarinen, Pekka Ylä-Anttila Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2004

4 ISBN ISSN Painotyö: Edita Oyj, Helsinki 2004 Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia

5 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA KUVAILULEHTI Tekijät: Jyrki Ali-Yrkkö, Raine Hermans, Ari Hyytinen, Maarit Lindström, Laura Paija, Mika Pajarinen, Pekka Ylä-Anttila Julkaisun laji: Raportti Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Julkaisun nimi: Suomi ja Eurooppa kansainvälisessä työnjaossa Analyysi toimialojen ja klustereiden kilpailukyvystä Julkaisun osat: Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkastellaan toimialojen ja klustereiden kilpailukykyä globaalistuvassa maailmantaloudessa. Tutkimus on Etlan ja Etlatieto Oy:n taustaselvitys Valtioneuvoston kanslian Suomi maailmantaloudessa -projektille. Suomi oli 1990-luvulla yksi globaalitalouden menestyjiä. Toimialarakenne muuttui vastaamaan kansainvälistä kysyntää ja Suomi erikoistui voimakkaasti tieto- ja viestintäteknologiaan. Toimialan kasvu vaikutti merkittävästi koko kansantalouden tuotannon ja tuottavuuden kasvuun. Nyt tuo yhden toimialan kasvuvaikutus on pitkälti ohi, eikä toimialojen välinen rakennemuutos tue talouden kasvua samalla tavalla kuin 1990-luvulla. Talouden tuleva kasvu on pikemminkin usean kuin yhden toimialan varassa. Suomi on jo menettänyt jonkin verran asemiaan huipputeknologian maailmanmarkkinoilla. Kilpailijoiksi ovat tulleet sekä Aasian nopeasti kehittyvät maat että osa itäisen Keski-Euroopan maista. Vaikka Suomen kilpailukyky on kansainvälisten vertailujen mukaan hyvä, ei Suomi ole viime vuosina ollut kovin houkutteleva sijaintipaikka kotimaisille eikä ulkomaisille investoinneille. Uusiksi kasvualoiksi Suomessa voivat nousta ns. luovat alat. Suuri potentiaali on erityisesti muotoilua hyödyntävillä aloilla. Avainsanat: kilpailukyky, toimialat, klusterit, globalisaatio Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2004 Kokonaissivumäärä: Kieli: 121 Fi Jakaja: Valtioneuvoston kanslia ISSN: ISBN: Hinta: Luottamuksellisuus: julkinen Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia

6

7 Sisällys 1 JOHDANTO Globalisaatiossa on uusia piirteitä Globalisaatio ja teknologinen muutos kietoutuvat toisiinsa Suomen asema on muuttunut Tavoitteet ja tutkimuskysymykset KEHITTYVIEN MAIDEN HAASTE EUROOPALLE KILPAILUASETELMIEN, KAUPAN JA INVESTOINTIEN MUUTOS JA NIIDEN VAIKUTUKSET YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN Yritysten toimintaympäristön kansainvälistyminen Kansainväliset investoinnit lähdössä jälleen kasvuun Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kansainvälistyminen Ulkomaiset investoinnit Suomesta ja Suomeen Mille alueille suomalaiset yritykset ovat investoineet? Suomalaisyritysten ulkomainen t&k-toiminta Miksi suomalaisyritysten ulkomaaninvestoinnit ovat kasvaneet? Suomalaisomisteisten yritysten laajentumissuunnitelmat lähitulevaisuudessa? Onko kansainvälistymisasteella yhteyttä parempaan kannattavuuteen ja kasvuun? Mitkä tekijät selittävät ulkomaisia investointeja Suomeen? Mitkä ovat Suomen vahvuudet ja heikkoudet? Investoinnit Suomessa Yli-investoinneista ali-investointeihin? KILPAILUKYKY TOIMIALAT JA KLUSTERIT GLOBAALISSA KILPAILUSSA Kilpailukyky ja kilpailukykymittarit puntarissa Kansainväliset kilpailukykyvertailut - WEF ja IMD Kustannuskilpailukyky Kilpailukyky globaalitaloudessa Tuottavuus ja tuottavuuserot Rakennemuutos ja kilpailukyky mihin Suomi on erikoistunut ja keiden kanssa kilpailemme? Viennin erikoistuminen Teknologinen erikoistuminen Kilpailukykyiset yritykset millaiset yritykset ovat menestyneet globaalissa kilpailussa? Suomen vahvat ja potentiaaliset uudet klusterit Metsäklusteri ICT-klusteri Biotekniikkaklusteri Millainen työ ja tuotanto Suomessa kasvaa?...87

8 4.6 Yrittäjyys ja yritysten kasvuedellytykset Mistä yrittäjät tulevat ja mitkä ovat yrityksen kehittämisen esteet? Yrittäjyyspolitiikan dilemma mikä tehoaa ja mikä ei? Yritysrahoitus, innovaatioympäristö ja kilpailukyky Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja nykytila Markkinapuutteet ja julkinen yritystuki JOHTOPÄÄTÖKSET JA TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Toimialojen välisestä rakennemuutoksesta toimialojen sisäiseen rakennemuutokseen Toimialojen tuottavuuserot ovat kasvaneet Investointien painopiste on siirtynyt aineellisista aineettomiin Yritysten kansainvälistyminen jatkuu Yrittäjyyspolitiikan tehokkuutta on lisättävä Rahoitusmarkkinoilla yksityisen rahoituksen merkitys korostuu Suomen asema maailmantaloudessa on muuttunut 2000-luvulla Millainen työ ja tuotanto Suomessa kasvaa? LÄHTEET LIITE: LUETTELO TÄMÄN TUTKIMUKSEN TAUSTARAPORTEISTA...121

9 1 JOHDANTO 1.1 Globalisaatiossa on uusia piirteitä Maailmantaloudessa suurten kehittyvien maiden (esimerkiksi Brasilia, Venäjä, Intia, Meksiko ja Kiina) taloudet kasvavat selvästi nopeammin kuin perinteiset teollisuusmaat. Globalisaation yksi uusi piirre onkin, että nämä maat tulevat entistä voimakkaammin mukaan maailmantalouteen. Lähes kaikissa OECD-maissa teollisuuden osuus kokonaistuotannosta ja työllisyydestä on ollut laskussa jo pitkään. Euroopassa tuotettiin sotien jälkeen vielä lähes kolmannes maailman teollisuustuotannosta, mutta enää vain runsas kymmenes. Itä-Aasian (Kiina, Japani, Intia) osuus on vastaavasti noussut kymmenesosasta runsaaseen kolmannekseen. Kehitys on nopeutunut viime vuosien aikana. Eurooppa ei näytä olevan perinteiselle teollisuudelle enää houkutteleva sijaintipaikka. Yhteistä suurille kehittyville maille on myös se, että isot markkinat yhdistettynä alhaiseen kustannustasoon ovat vetäneet puoleensa ulkomaisia yrityksiä läntisistä teollisuusmaista. Näihin maihin perustetut yksiköt eivät palvele pelkästään paikallisia markkinoita vaan ne toimivat osana monikansallisten yritysten globaaleja tuotantoverkkoja. Globaalitalouden toinen vahvistuva piirre on palveluiden kansainvälistyminen. Tieto- ja viestintäteknologian kehittymisen seurauksena myös kasvava osa palveluista voidaan tuottaa eri paikassa kuin ne kulutetaan. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa työpaikkojen siirtyminen edullisemman kustannustason maihin koskee entistä enemmän myös palvelualoja luvun kehitys ei pitkän aikavälin tarkastelussa ole uusi ilmiö. Pikemminkin kyse on pitkään jatkuneesta trendistä, jolla on kuitenkin siirrytty kiihtyvän muutoksen vaiheeseen. Aasian maat ovat olleet teollistumassa samalla tavoin kuin Eurooppa aikanaan ja ovat ottamassa selvästi uuden roolin maailman teollisessa työjaossa. Kyse ei enää ole vain yksinkertaisen kokoonpanotyön kasvusta, vaan myös osaamisintensiivisestä tuotannosta. Onkin todennäköistä, että näiden suurten kehittyvien maiden asema kansainvälisessä taloudessa on vahvistumassa pysyvällä ja kestävällä tavalla. 1 Tästä hyötyy ennen pitkää koko maailmantalous aivan samaan tapaan kuin aiempienkin globalisaatioaaltojen aikaan. Globalisaatio ei ole nollasummapeliä, jossa joidenkin maiden hyvinvoinnin lisääntyminen olisi muilta pois. Toiset maat ja alueet hyötyvät kyllä maailmantalouden integraatiosta toisia enemmän, kuten taloushistoria osoittaa. Kyse on siitä, miten taloudet sopeutuvat ja miten ne kykenevät hyödyntämään kasvavia markkinoita. 1 Ks. esim. Krishnan (2003). 7

10 Riippuvuus maan suhteellisen edun ja yritysten kilpailuedun välillä on löystynyt. Suhteellisen edun periaate maailmantalouden rakenteen määrittäjänä ei ole kuitenkaan hävinnyt, mutta sen merkitys on pienentynyt. Kansainvälisesti (yritysten sisällä) liikkuvien tuotannontekijöiden kuten teknologian ja osaamisen merkitys on kasvanut. Vastaavasti maakohtaisten, liikkumattomien tuotannontekijöiden kuten raaka-aineiden ja osin työvoiman merkitys on pienentynyt. Alue- tai maakohtaista sijoittumista onkin alkanut ohjata myös absoluuttisen edun periaate: jos joitakin toimintoja voidaan tehdä tehokkaimmin jollakin alueella, yritykset siirtävät toimintaansa sinne, ja kaupan asemesta kasvavat suorat sijoitukset. 1.2 Globalisaatio ja teknologinen muutos kietoutuvat toisiinsa Yksittäiset yritysesimerkit niin Suomessa kuin monissa muissakin kehittyneissä maissa tuntuvat osoittavan, että työpaikkoja siirtyy nopeutuvassa tahdissa matalan kustannustason maihin. Perinteisten teollisuusmaiden työmarkkinoilla onkin tapahtunut merkittäviä muutoksia samaan aikaan kun maailmantalous on globalisoitunut. Työvoiman kysyntä on kohdistunut pääosin tai lähes kokonaan hyvin koulutettuihin ja korkean teknologian aloihin. Suomi on tästä hyvä esimerkki. 2 Valtaosa tutkimustuloksista osoittaa, että teknologinen kehitys selittää suuren osan työn kysynnän rakenteen ja tuloerojen muutoksista. Kyse on ns. skillbiased technical change -ilmiöstä: teknologinen muutos aiheuttaa koulutettujen työntekijöiden voimakkaan kysynnän kasvun ja siten myös suhteellisten palkkojen nousun. Tämä koskee lähes kaikkia aloja: muutokset toimialojen sisällä ovat olleet suurempia kuin niiden välillä. Uusin tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että ilmiöt liittyvät vahvasti toisiinsa sekä lisäksi organisatorisiin muutoksiin. Globalisaatio kiihdyttää teknologista kehitystä ja synnyttää uusia innovaatioita, jotka kansainvälisen kaupan ja suorien sijoitusten kautta leviävät nopeammin kuin aiemmin. Globalisaatio ja teknologinen muutos kietoutuvat toisiinsa ja johtavat myös organisaatiomuutoksiin, joiden yhteisvaikutusta havaittavat työllisyysmuutokset ovat Suomen asema on muuttunut Suomen asema maailmantaloudessa on muuttunut luvulla Suomi oli yksi globaalitalouden merkittävimpiä menestystarinoita. Puhuttiin Suomi-ihmeestä. Elektroniikkateollisuus kasvoi vain vuosikymmenessä Suomen suurimmaksi teollisuuden alaksi ja vientisektoriksi. Samaan aikaan myös perinteiset alat uudistuivat: talous kävi läpi tehokkuutta tuntuvasti lisänneen rakennemuutoksen, jonka Ks. esim. Parjanne (1999) ja Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila (1998). Ks. Piva and Vivarelli (2004) sekä Glyn (2004) ja Rowthorn (2004).

11 seurauksena työvoima kohdentui tuottavammille aloille ja toimialojen sisällä tuottavampiin yrityksiin ja toimipaikkoihin. Pääoman käytön tehokkuus kasvoi merkittävästi. Työn tuottavuus ja kokonaistuottavuus teollisuudessa nousivat maailman kärkeen. Nyt toimialojen välinen rakennemuutos on pitkälti ohi ja sisäinen muutoskin on hidastunut. Talous tarvitsee uuden kasvuveturin. Suomen asema maailmantaloudessa on muuttumassa kehittyvien maiden haasteen vuoksi, mutta myös siksi, että talouden nopeaa kasvua ylläpitänyt rakennemuutos ei näytä enää jatkuvan samalla tavalla. Suomen talouskasvu on luvulla ollut lähellä Euroopan talouksien hidasta kasvua, samaan aikaan kun monet Aasian taloudet ovat jatkaneet nopeaa kehitystään. 1.4 Tavoitteet ja tutkimuskysymykset Taloudellisesta näkökulmasta globalisaation ydin tiivistyy kahteen seikkaan: 1) markkinatalouteen perustuvan järjestelmän vahvistuminen ja sääntelyn purku kansantalouksien sisällä ja 2) kansainvälisten markkinoiden yhdentyminen maiden välisen kaupan sekä investointi- ja teknologiavirtojen välityksellä. Kun erityisesti investointi- ja teknologiavirrat ovat kasvaneet voimakkaasti 1990-luvun puolivälin jälkeen, on myös tuotannon alueellisessa jakautumisessa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä raportti käsittelee seuraavia kysymyksiä: - Mitkä ovat yritysten sijaintipäätöksiin ja kansainvälistymiseen vaikuttavat keskeiset tekijät? Miten ne ovat muuttuneet teknologisen kehityksen ja maailmantalouden globaalistumisen seurauksena? - Miten kansainväliset sijoitusvirrat ovat muuttuneet viimeisten parin vuosikymmenen aikana? - Miten Suomen toimiala- ja yritysrakenne ml. palvelusektori on muuttunut viimeisten vuoden aikana? - Miten Suomen viennin toimiala- ja markkinarakenne ovat muuttuneet? Millaisille alueille ja millaisiin tuoteryhmiin Suomi on maailmantaloudessa erikoistunut? - Miten Suomen suhteellinen etu ja yritysten kilpailuedut maailmantaloudessa ovat muuttuneet? - Mikä on elinkeinopolitiikan rooli tulevaisuuden kilpailuetujen vahvistamisessa? 9

12 2 KEHITTYVIEN MAIDEN HAASTE EUROOPALLE KILPAILUASETELMIEN, KAUPAN JA INVESTOINTIEN MUUTOS JA NIIDEN VAIKUTUKSET Useimmat Aasian maat kasvattivat tuotantoaan vielä 1990-luvun alussa lähes yksinomaan vähän koulutettuun työvoimaan ja mataliin tuotantokustannuksiin perustuen. Nyt myös osaamisintensiivinen tuotanto kasvaa nopeasti. Yhä suurempi osa maailman teollisuustuotannosta tehdäänkin Itä-Aasian maissa. Kiinan, Intian ja Japanin yhteenlaskettu osuus maailman teollisuustuotannosta on jo noin 40 prosenttia, noin neljä kertaa suurempi kuin sotien jälkeen. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana teollisuustuotannon kasvu on ollut voimakkainta Kiinassa, joka on nopeassa tahdissa muuttunut entistä vaativampien teollisuustuotteiden tuottajaksi: Kiina on 2000-luvun alussa maailman suurin kulutuselektroniikan valmistaja ja sen autoteollisuus kasvaa nopeimmin maailmassa. Widgrenin (2004) tuore tutkimus osoittaa, että Aasian suhteellinen etu maailmantaloudessa on kulkemassa kouluttamatonta työvoimaa intensiivisesti käyttävien ja matalan pääomaintensiteetin aloilta osaamisintensiiviseen suuntaan. Alue on erikoistumassa samankaltaisiin hyödykkeisiin kuin esimerkiksi Suomi. Kouluttamattoman työvoiman merkitys esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa on kuitenkin edelleen suuri ja talouden kasvu kulkeekin kahdella raiteella: osaamisintensiivisillä aloilla ja matalan koulutustason työintensiivisillä aloilla. Talouden kasvu ylittää huimasti Euroopan ja Amerikan kasvun (kuvio 2.1) Kuvio 2.1 BKT:n kehitys eräissä maissa ja eräillä alueilla vuosina , indeksi (1980=100). Ind. 900 Kiina 800 Aasian kehitysmaat Intia 700 Maailma 600 Kehittyneet maat EU Lähteet: IMF, ETLA. 10

13 Keskeinen talouden rakennemuutokseen vaikuttanut tekijä on ulkomaisten investointien voimakas kasvu Aasiassa ja ennen muuta Kiinassa. On syntynyt itseään vahvistava kierre: kasvu houkuttelee investointeja, investoinnit saavat aikaan kasvua kiihdyttävää rakennemuutosta. Maailmantalouden kasvun painopiste on pitkään ollut Euroopan ulkopuolella: Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Erityisesti Kiinan osuus maailmantaloudesta on noussut nopeasti. Markkinoiden kasvu on vetänyt investointeja myös Suomesta. Investoinnit Suomesta Kiinaan ovat viimeisten viiden vuoden aikana kasvaneet yli nelinkertaisiksi. Niiden yhteenlaskettu määrä on kuitenkin vasta viitisen prosenttia koko ulkomaisten investointien kannasta. Kiinan kasvu ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Nopea kasvu on tuottanut ylikuumenemisilmiötä, kuten pulaa energiasta ja raaka-aineista. Kiinan pankkisektoria varjostaa ongelmaluottojen suuri määrä. Järjestämättömien luottojen määrän on arvioitu olevan noin 40 % luottokannasta. Vain nopea kasvu estää ongelman nopean kärjistymisen. Myös ympäristöriskit ovat valtaisat. 4 Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta EU:n uudet jäsenmaat ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin Aasia. Widgrenin (2004) mukaan kaupan potentiaali erityisesti Puolan kanssa on tuntuvasti toteutunutta suurempi. Pajarisen ja Ylä- Anttilan (2004) mukaan erityisesti pienet ja keskisuuret suomalaisyritykset ovat lähivuosina investoimassa merkittävästi nykyistä enemmän itäisen Keski- Euroopan maihin. Investointien keskeinen motiivi on tuotantokustannusten alhaisuus. 4 Ks. Suni (2004). 11

14 Kuvio 2.2 % 30 Alueiden ja maiden (ostovoimakorjatut) osuudet maailman kokonaistuotannosta vuosina 1980, 1990, 2000 ja 2003, % EU10n Korea Brasilia Venäjä Japani Kiina EMU12 EU15 USA EU Lähde: Suni (2004). 12

15 3 YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN 3.1 Yritysten toimintaympäristön kansainvälistyminen Yritysten kansainvälistyminen kietoutuu niiden toimintaympäristön kansainvälistymiseen. Yhtäältä yritykset ovat kansainvälistyneet, koska niiden toimintaympäristö on kansainvälistynyt. 5 Toisaalta yritykset ovat itse luomassa kansainvälistä liiketoimintaympäristöä (kuvio 3.1). Kuvio 3.1 Liiketoimintaympäristön kansainvälistyminen. Rahoitusmarkkinat Talouspolitiikka (Esim. EMU) Asiakkaat Kilpailijat Yritys Toimittajat ja alihankkijat Teknologian kehittyminen Lait ja säädökset, esim. EU Yritysten toimintaympäristö on kansainvälistynyt lähes kaikilla sektoreilla alkaen lainsäädännöstä ja päättyen yritysten kilpailijoihin. Lainsäädännön kansainvälistyminen on seurausta sekä talousalueiden (esim. EU) muodostumisesta ja kehittymisestä että yritysten toimimisesta eri maissa, joissa vallitsevat erilaiset lait ja säädökset. Myös yritysten kilpailijat, asiakkaat sekä toimittajayritykset ovat yhä useammin kansainvälisiä yrityksiä. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden kansainvälistymisellä on entistä suurempi merkitys yritysten toimintaan. Rahoitusmarkkinoiden ja omistuksen kansainvälistyminen on johtanut anglo-amerikkalaisen osakkeenomistajan varallisuutta ajavan johtamis- ja valvontajärjestelmän (corporate governance) yleistymiseen. Kaiken kaikkiaan yritysten kansainvälistymiseen ovat siis vaikuttaneet makrotason tekijät (kuten lainsäädäntö ja kilpailun vapauttaminen), toimialatason tekijät (kuten kilpailijoiden toimet, toimialan globaali rakenne ja kapasiteetti) sekä yrityskohtaiset tekijät (kuten uusien markkinoiden haku, logistiikkakustannukset ja pyrkimys alempiin kustannuksiin). 5 Myös pelkästään kotimarkkinoihin pitäytyvät yritykset altistuvat ulkomaisten yritysten mukanaan tuomalle kansainväliselle toimintaympäristölle ja kansainväliselle kilpailulle. 13

16 Mitkä tekijät vaikuttavat yritysten sijaintipäätöksiin? Mitä tutkimus kertoo syistä? Globalisaatio, suhteellinen etu, kilpailuetu ja yritysten sijainti Eri maiden talouksien erikoistumisen taustalla ovat alueelliset erot. Alue-erot heijastavat maiden erilaisia mahdollisuuksia, jotka koostuvat luonnonvarojen ja sijainnin lisäksi alueen perusrakenteesta, pääomasta, koulutustasosta ja teknologiasta. Perinteisen kansainvälisen kaupan tarkastelun mukaan kaupankäynnin vapauttaminen johtaa tilanteeseen, jossa tuotantotoiminnan alueellinen sijoittuminen perustuu tuotantotekijöiden tuottavuuteen ja hintoihin. Mikäli tuotannontekijöiden liikkuvuus maiden välillä on vähäistä, maassa erikoistutaan sellaiseen toimintaan, missä sillä on suhteellinen etu. Suhteellinen etu voidaan määritellä seuraavasti: jos jonkin hyödykkeen tai palvelun tuottamisen vaihtoehtoiskustannukset eroavat maittain tai alueittain, suhteellinen etu on sillä maalla tai alueella, jonka vaihtoehtoiskustannukset ovat alhaisemmat kuin muiden. Jos tuotannontekijät liikkuvat vapaasti, tuotanto sijoittuu maihin, joilla on absoluuttinen etu. Absoluuttisella edulla tarkoitetaan sitä, että kyseisellä maalla tai alueella voidaan tuottaa hyödyke halvemmalla tai vähemmin resurssein kuin muilla alueilla. Tuotantotoiminta ei kuitenkaan keskity ainoastaan yhteen maahan, koska tuotannon keskittyminen johonkin maahan tai jollekin alueelle nostaa panoshintoja. Tällöin edullisemmankin alueen kannattaa keskittyä niihin tuotteisiin, joissa sen suhteellinen etu on suurin. Maat ja alueet siis erikoistuvat maailmantaloudessa sellaisille aloille, joilla niillä on suhteellinen etu. Suhteellinen etu perustuu kuitenkin entistä enemmän itse luotuihin tuotannontekijöihin ja aiempaa vähemmän luontaiseen suhteelliseen etuun. Itse luotuja tuotannontekijöitä ovat esimerkiksi koulutus, osaaminen ja teknologia. Maat ja alueet pyrkivät vahvistamaan suhteellisia etujaan investoimalla näihin tuotannontekijöihin (Ks. esim. Kogut 2004). Koska globalisoituvassa maailmassa tuotannontekijöiden liikkuvuus on lisääntynyt, myös absoluuttisen edun merkitys on kasvanut. Yritysten sijaintipäätöksiin vaikuttavat sekä suhteelliset edut että yrityskohtaiset kilpailuedut. Kilpai- luetu on mikä tahansa tuotteen tai tietyn organisaation ominaisuus, joka antaa väliaikaisen erityisaseman. Kilpailuedut pohjautuvat sellaiseen yritysspesifiin osaamiseen, jotka eivät helposti liiku yritysten välillä, mutta liikkuvat kansainvälisesti (monikansallisten yritysten) sisällä. Taulukko Suhteellinen etu ja kilpailuetu Suhteellinen etu (alue-/maakohtainen) Kilpailuetu (yrityskohtainen) Suhteelliseen etuun vaikuttavat tekijät: Kilpailuetuun vaikuttavat tekijät: - ovat samoja kaikille kansantaloudessa - ovat liikkumattomia yritysten välillä. (alueella) oleville yrityksille. Vain yritys itse voi saada niistä kilpailuetua. - ovat kansainvälisesti liikkumattomia. - ovat kansainvälisesti liikkuvia yritysten sisällä. Lähde: Ylä-Anttila (1998). Muun muassa Cantwell ja Narula (2001) ovat arvioineet, että globalisaatiokehitys on myötävaikuttanut yrityskohtaisten ja sijaintipaikkaetujen vuorovaikutuksen ja dynamiikan kasvuun ainakin kahdella tavalla. Ensiksikin globalisaatio vaikuttaa monikansallisten yritysten tavoitteisiin ja tarpeisiin järjestää ja yhdenmukaistaa toimintojaan yli kansallisten rajojen. Toiseksi, korkeaan teknologiaan ja osaamiseen pohjautuvissa talouksissa monikansallisten yritysten yrityskohtaisten etujen entistä tehokkaampi kehittäminen on yhä tärkeämpää. Yritysten syvenevä kansainvälistyminen johtaa myös siihen, että yksittäisessä maassa esiintyvät häiriötekijät eivät voi samalla tavalla horjuttaa monikansallisten yritysten asemaa kuin vähemmän kansainvälistyneiden tai kotimarkkinayritysten osalta. Monikansallisilla yrityksillä on mahdollista sijoittaa kukin toiminto alueelle, jossa kyseiselle toiminnalle on parhaat edellytykset. 14

17 Miksi yritystoiminta keskittyy tietyille alueille? Niin kutsuttu uusi talousmaantiede (Krugman 1991, 1993, Fujita et al. 1999) tarkastelee yritysten alueellista keskittymistä. Tämän tutkimussuuntauksen mukaan keskeiset alueellista keskittymistä kiihdyttävät tekijät ovat markkinoiden kokovaikutus, tiheät työmarkkinat ja positiiviset ulkoisvaikutukset. Markkinoiden kokovaikutus perustuu siihen, että yritysten tulo jollekin alueelle lisää työvoiman kysyntää ja myös lopputuotteiden tarjontaa. Kasvaneen työvoiman kysynnän myötä palkkataso nousee, joka vetää alueelle uusia työntekijöitä. Tällöin kokonaiskysyntä nousee, mikä puolestaan houkuttelee alueelle lisää yrityksiä. Lisäksi keskittyneellä alueella yritys pystyy hyödyntämään tehokkaammin muiden yritysten tarjoamia tuotteita ja palveluita. Tiheät työmarkkinat parantavat yritysten mahdollisuutta löytää avoimeen työpaikkaan mahdollisimman hyvä henkilö. Toisaalta työntekijän kannalta hänen todennäköisyytensä löytää työpaikka kasvaa, jos alueella sijaitsee paljon yrityksiä ja työpaikkoja. Positiivisilla ulkoisvaikutuksilla tarkoitetaan hyötyjä, joita yritys saa ilman, että niiden aiheuttaja saa niistä itselleen korvausta. Tyypillisiä ulkoisvaikutuksia syntyy tiedon ja oppimisen leviämisestä muihin yrityksiin. Vaikka kansainvälisessä taloudessa havaitaan alueellista keskittymistä, niin yrityksiä sijaitsee luonnollisesti muuallakin kuin kasvukeskuksissa. Taloudessa on aina myös keskittymistä hillitseviä voimia. Näitä ovat esimerkiksi joidenkin tuotannontekijöiden liikkumattomuus tai vähäinen liikkuvuus. Keskittymistä kiihdyttävät ja hillitsevät voimat myös muuttuvat kehityksen mukana. Tekijät, jotka ovat tiettynä aikana houkutelleet yrityksiä alueelle, eivät välttämättä enää toisena ajankohtana tee niin. Lisäksi kiihdyttävät ja hillitsevät tekijät vaihtelevat toimialoittain. Esimerkiksi metsäteollisuusyhtiöt voivat hakeutua hyvin erityyppisiin sijaintipaikkoihin kuin ICT-alan yritykset. Globalisaatio vaikuttaa alueellisen keskittymistä työntävien ja vetävien voimien väliseen tasapainoon kaupankäynnin kustannusten alenemisen kautta. Globalisaatio muokkaa taloudellisen toimeliaisuuden alueellista jakautumista sekä maiden sisällä että maiden välillä. Empiiriset tulokset ovat näiltä osin suuntaa-antavia, joskaan eivät vielä kaikilta osin kattavia (Ottaviano ja Pinelli, 2004; Crafts ja Venables, 2001). Informaatioteknologia antaa mahdollisuuden kääntää tai ainakin hidastaa keskittymiskehitystä (esim. Cairncross, 2001). Käytännössä juuri osaamis- ja tietointensiiviset alat ovat edelleen keskittyneet. Tämän on päätelty viittaavan siihen, että innovatiivisten ja luovien ympäristöjen kehittyminen edellyttää syntyäkseen yliopistoja, korkeanteknologian yritysten tutkimuskeskuksia sekä virikkeisiä kulttuuri- ja virkistysympäristöjä. Uuden tiedon luomisessa tarvitaan läheistä vuorovaikutusta ihmisten kesken. Tätä vuorovaikutusta voidaan informaatio- ja kommunikaatioteknologian avulla lisätä, mutta ei kuitenkaan täysin korvata (Fujita, Krugman ja Venables, 1999). 3.2 Kansainväliset investoinnit lähdössä jälleen kasvuun Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana yritysten maailmanlaajuisesti tekemien ulkomaisten investointien arvo on kasvanut kolmikymmenkertaiseksi. Kasvu on ollut nopeampaa kuin maailmankaupan kasvu ja huomattavasti nopeampaa kuin maailman kokonaistuotannon kasvu. 15

18 Kuvioon 3.2 on koottu tietoja Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin välisistä ulkomaisista investoinneista. Kuvio 3.2 Ulkomaisten (kumulatiivisten) investointien lähtö- ja kohdealueet.* USA Sijoitukset ulkomaille yht. 238 mrd $ USA Sijoitukset ulkomaille yht mrd $ EU Sijoitukset ulkomaille yht. 305 mrd $ 5 7 Japani Sijoitukset ulkomaille yht. 44 mrd $ EU Sijoitukset ulkomaille yht mrd $ Japani Sijoitukset ulkomaille yht. 300 mrd $ * Nuolien vieressä olevat luvut kuvaavat investointeja miljardeissa dollareissa. Lähde: World Investment Report Vuonna 1985 yritysten kumulatiiviset investoinnit ulkomaille olivat yhteensä lähes 750 miljardia dollaria. Nykyisten EU-maiden osuus oli tästä yli 300 miljardia dollaria, mikä vastasi noin 40 % kaikista ulkomaisista investoinneista. Tärkein yksittäinen investointikohdemaa oli Yhdysvallat, mutta EU-maat investoivat paljon myös toisiin EU-maihin. Japanin yhteenlasketut investoinnit olivat lähes 45 miljardia, josta noin kolmasosa oli suuntautunut Yhdysvaltoihin. Vuoden 2001 loppuun mennessä koko maailman kumulatiiviset ulkomaiset investoinnit olivat kasvaneet peräti miljardiin dollariin, josta EU-maiden osuus oli noin puolet. EU maat olivat investoineet suorina sijoituksina ulkomaille peräti miljardia dollaria. Suurin osa tästä summasta oli investoitu toisiin EU-maihin. Mitkä maat ovat vetäneet eniten puoleensa ulkomaisia yrityksiä? Kuvioon 3.3 on koottu kymmenen tärkeintä ulkomaisten investointien kohdemaata 1990-luvun alussa ja 2000-luvun alussa. 16

19 Kuvio 3.3 Kymmenen tärkeintä ulkomaisten investointivirtojen vastaanottajamaata 1990-luvun alussa ( ) ja 2000-luvun alussa ( ), miljardia US $ luvun alkupuoli 2000-luvun alkupuoli USA Iso-Britannia Ranska Espanja Luxemburg Hollanti Saksa Kanada Kiina Australia USA Luxemburg Saksa Iso-Britannia Ranska Hollanti Kiina Kanada Hong Kong Espanja Kirjoittajien laskelmat. Aineistolähteet: World Investment Report 1994 ja luvun alkupuolella 10 eniten ulkomaisia investointeja saaneen maan joukko koostui Pohjois-Amerikan lisäksi valtaosin Länsi-Euroopan maista. Ainoina poikkeuksina olivat Kiina ja Australia. Kymmenen vuotta myöhemmin lista on säilynyt yllättävän samankaltaisena. Edelleen Pohjois-Amerikka ja Länsi-Eurooppa ovat hallitsevia alueita. Vain Kiina ja Hongkong ovat poikkeuksia tästä yleiskuvasta. Kiina on noussut listassa kaksi sijaa ylöspäin. On kuitenkin huomattava, että kuvion luvut on laskettu summaamalla yhteen kolmen vuoden yhteenlasketut investointivirrat. Vuonna 2002 Kiinaan suuntautui toiseksi eniten ulkomaisia investointeja. Vain Luxemburg 6 oli Kiinaa edellä. Alustavien tietojen mukaan vuonna 2003 Kiinaan olisi suuntautunut eniten investointeja koko maailmassa. On kuitenkin todennäköistä, että muutaman seuraavan vuoden aikana Kiina ei pysty säilyttämään asemaansa toiseksi tärkeimpänä investointikohteena, sillä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tullaan todennäköisesti tekemään isoja yrityskauppoja ja -fuusioita, joiden seurauksena ulkomaiset investoinnit näille alueille tulevat kasvamaan. On todennäköistä, että yrityskauppojen osuus ulkomaisista investoinneista tulee myös tulevaisuudessa olemaan korkea (vrt. kuvio 3.4). Kiinan osuus uusperustantainvestoinneista (grenfield) säilyy kuitenkin merkittävänä. 6 Luxemburg on maa, jossa sijaitsee lukuisia ulkomaisten yritysten holding- ja rahoitusyhtiöitä. Näiden yksiköiden läpi virtaa rahaa kolmansiin maihin. Tästä syystä merkittävä osa Luxemburgiin tulevista ulkomaisista investoinneista virtaa muihin maihin. Toisaalta Luxemburgin vuoden 2002 suurta lukua selittää myös jättimäisen teräsyhtiö Arcelorin muodostuminen, jonka pääkonttorin sijainniksi tuli Luxemburg. 17

20 Kuvio Ulkomaiset investoinnit yhteensä koko maailmassa ja yrityskauppojen osuus niistä vuosina Yrityskauppojen osuus, % oikea asteikko Investoinnit, milj $ vasen asteikko Kirjoittajien laskelmat. Aineistolähteinä World Investment Report 2003 ja OECD YK:n alaisen UNCTAD:in tekemässä kyselyssä kartoitettiin ulkomaisten investointien kehitysnäkymiä vuosina (GIPA 2004). Selvityksen mukaan ulkomaiset investoinnit tulevat lisääntymään seuraavien vuosien aikana. Eri alueiden välillä on kuitenkin selviä toimialoittaisia ja alueellisia eroja. Oheisessa taulukossa (3.1) on esitetty alueittain kolme tärkeintä toimialaa, jotka tulevat kiinnostamaan ulkomaisia investoijia kullakin alueella. Lista kertoo siis todennäköisyydestä, että ainakin näillä aloilla ulkomaiset investoinnit kyseisillä alueilla tulevat lisääntymään. Taulukko 3.1 Todennäköisimmät toimialat alueittain, joilla ulkomaiset investoinnit tulevat lisääntymään vuosina Teollisuusmaat Itäinen ja keskinen Eurooppa Latinalainen Amerikka Aasia ja Tyynimeri Afrikka 1 Kuljetus ja liikennöinti 2 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähit- täiskauppa 3 Yrityspalvelut Kuljetus ja liikennöinti Kaivostuotanto ja polttoaineiden alkutuotanto Maatalous ja muu alkutuotanto Kuljetusvälineteollisuus Pankki ja vakuutus Ei-metallisten tuotteiden valmistus Energian jakelu Metalliteollisuus Yrityspalvelut Elintarviketeollisuus Lähde: GIPA (2004). 18

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Hunningolta huipulle

Hunningolta huipulle Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot