VALTIONEUVOSTON KANSLIA. Suomi ja Eurooppa kansainvälisessä työnjaossa - Analyysi toimialojen ja klustereiden kilpailukyvystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIONEUVOSTON KANSLIA. Suomi ja Eurooppa kansainvälisessä työnjaossa - Analyysi toimialojen ja klustereiden kilpailukyvystä"

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTON KANSLIA Suomi ja Eurooppa kansainvälisessä työnjaossa - Analyysi toimialojen ja klustereiden kilpailukyvystä Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2004

2

3 Suomi ja Eurooppa kansainvälisessä työnjaossa analyysi toimialojen ja klustereiden kilpailukyvystä Jyrki Ali-Yrkkö, Raine Hermans, Ari Hyytinen, Maarit Lindström, Laura Paija, Mika Pajarinen, Pekka Ylä-Anttila Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2004

4 ISBN ISSN Painotyö: Edita Oyj, Helsinki 2004 Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia

5 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA KUVAILULEHTI Tekijät: Jyrki Ali-Yrkkö, Raine Hermans, Ari Hyytinen, Maarit Lindström, Laura Paija, Mika Pajarinen, Pekka Ylä-Anttila Julkaisun laji: Raportti Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Julkaisun nimi: Suomi ja Eurooppa kansainvälisessä työnjaossa Analyysi toimialojen ja klustereiden kilpailukyvystä Julkaisun osat: Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkastellaan toimialojen ja klustereiden kilpailukykyä globaalistuvassa maailmantaloudessa. Tutkimus on Etlan ja Etlatieto Oy:n taustaselvitys Valtioneuvoston kanslian Suomi maailmantaloudessa -projektille. Suomi oli 1990-luvulla yksi globaalitalouden menestyjiä. Toimialarakenne muuttui vastaamaan kansainvälistä kysyntää ja Suomi erikoistui voimakkaasti tieto- ja viestintäteknologiaan. Toimialan kasvu vaikutti merkittävästi koko kansantalouden tuotannon ja tuottavuuden kasvuun. Nyt tuo yhden toimialan kasvuvaikutus on pitkälti ohi, eikä toimialojen välinen rakennemuutos tue talouden kasvua samalla tavalla kuin 1990-luvulla. Talouden tuleva kasvu on pikemminkin usean kuin yhden toimialan varassa. Suomi on jo menettänyt jonkin verran asemiaan huipputeknologian maailmanmarkkinoilla. Kilpailijoiksi ovat tulleet sekä Aasian nopeasti kehittyvät maat että osa itäisen Keski-Euroopan maista. Vaikka Suomen kilpailukyky on kansainvälisten vertailujen mukaan hyvä, ei Suomi ole viime vuosina ollut kovin houkutteleva sijaintipaikka kotimaisille eikä ulkomaisille investoinneille. Uusiksi kasvualoiksi Suomessa voivat nousta ns. luovat alat. Suuri potentiaali on erityisesti muotoilua hyödyntävillä aloilla. Avainsanat: kilpailukyky, toimialat, klusterit, globalisaatio Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2004 Kokonaissivumäärä: Kieli: 121 Fi Jakaja: Valtioneuvoston kanslia ISSN: ISBN: Hinta: Luottamuksellisuus: julkinen Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia

6

7 Sisällys 1 JOHDANTO Globalisaatiossa on uusia piirteitä Globalisaatio ja teknologinen muutos kietoutuvat toisiinsa Suomen asema on muuttunut Tavoitteet ja tutkimuskysymykset KEHITTYVIEN MAIDEN HAASTE EUROOPALLE KILPAILUASETELMIEN, KAUPAN JA INVESTOINTIEN MUUTOS JA NIIDEN VAIKUTUKSET YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN Yritysten toimintaympäristön kansainvälistyminen Kansainväliset investoinnit lähdössä jälleen kasvuun Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kansainvälistyminen Ulkomaiset investoinnit Suomesta ja Suomeen Mille alueille suomalaiset yritykset ovat investoineet? Suomalaisyritysten ulkomainen t&k-toiminta Miksi suomalaisyritysten ulkomaaninvestoinnit ovat kasvaneet? Suomalaisomisteisten yritysten laajentumissuunnitelmat lähitulevaisuudessa? Onko kansainvälistymisasteella yhteyttä parempaan kannattavuuteen ja kasvuun? Mitkä tekijät selittävät ulkomaisia investointeja Suomeen? Mitkä ovat Suomen vahvuudet ja heikkoudet? Investoinnit Suomessa Yli-investoinneista ali-investointeihin? KILPAILUKYKY TOIMIALAT JA KLUSTERIT GLOBAALISSA KILPAILUSSA Kilpailukyky ja kilpailukykymittarit puntarissa Kansainväliset kilpailukykyvertailut - WEF ja IMD Kustannuskilpailukyky Kilpailukyky globaalitaloudessa Tuottavuus ja tuottavuuserot Rakennemuutos ja kilpailukyky mihin Suomi on erikoistunut ja keiden kanssa kilpailemme? Viennin erikoistuminen Teknologinen erikoistuminen Kilpailukykyiset yritykset millaiset yritykset ovat menestyneet globaalissa kilpailussa? Suomen vahvat ja potentiaaliset uudet klusterit Metsäklusteri ICT-klusteri Biotekniikkaklusteri Millainen työ ja tuotanto Suomessa kasvaa?...87

8 4.6 Yrittäjyys ja yritysten kasvuedellytykset Mistä yrittäjät tulevat ja mitkä ovat yrityksen kehittämisen esteet? Yrittäjyyspolitiikan dilemma mikä tehoaa ja mikä ei? Yritysrahoitus, innovaatioympäristö ja kilpailukyky Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja nykytila Markkinapuutteet ja julkinen yritystuki JOHTOPÄÄTÖKSET JA TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Toimialojen välisestä rakennemuutoksesta toimialojen sisäiseen rakennemuutokseen Toimialojen tuottavuuserot ovat kasvaneet Investointien painopiste on siirtynyt aineellisista aineettomiin Yritysten kansainvälistyminen jatkuu Yrittäjyyspolitiikan tehokkuutta on lisättävä Rahoitusmarkkinoilla yksityisen rahoituksen merkitys korostuu Suomen asema maailmantaloudessa on muuttunut 2000-luvulla Millainen työ ja tuotanto Suomessa kasvaa? LÄHTEET LIITE: LUETTELO TÄMÄN TUTKIMUKSEN TAUSTARAPORTEISTA...121

9 1 JOHDANTO 1.1 Globalisaatiossa on uusia piirteitä Maailmantaloudessa suurten kehittyvien maiden (esimerkiksi Brasilia, Venäjä, Intia, Meksiko ja Kiina) taloudet kasvavat selvästi nopeammin kuin perinteiset teollisuusmaat. Globalisaation yksi uusi piirre onkin, että nämä maat tulevat entistä voimakkaammin mukaan maailmantalouteen. Lähes kaikissa OECD-maissa teollisuuden osuus kokonaistuotannosta ja työllisyydestä on ollut laskussa jo pitkään. Euroopassa tuotettiin sotien jälkeen vielä lähes kolmannes maailman teollisuustuotannosta, mutta enää vain runsas kymmenes. Itä-Aasian (Kiina, Japani, Intia) osuus on vastaavasti noussut kymmenesosasta runsaaseen kolmannekseen. Kehitys on nopeutunut viime vuosien aikana. Eurooppa ei näytä olevan perinteiselle teollisuudelle enää houkutteleva sijaintipaikka. Yhteistä suurille kehittyville maille on myös se, että isot markkinat yhdistettynä alhaiseen kustannustasoon ovat vetäneet puoleensa ulkomaisia yrityksiä läntisistä teollisuusmaista. Näihin maihin perustetut yksiköt eivät palvele pelkästään paikallisia markkinoita vaan ne toimivat osana monikansallisten yritysten globaaleja tuotantoverkkoja. Globaalitalouden toinen vahvistuva piirre on palveluiden kansainvälistyminen. Tieto- ja viestintäteknologian kehittymisen seurauksena myös kasvava osa palveluista voidaan tuottaa eri paikassa kuin ne kulutetaan. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa työpaikkojen siirtyminen edullisemman kustannustason maihin koskee entistä enemmän myös palvelualoja luvun kehitys ei pitkän aikavälin tarkastelussa ole uusi ilmiö. Pikemminkin kyse on pitkään jatkuneesta trendistä, jolla on kuitenkin siirrytty kiihtyvän muutoksen vaiheeseen. Aasian maat ovat olleet teollistumassa samalla tavoin kuin Eurooppa aikanaan ja ovat ottamassa selvästi uuden roolin maailman teollisessa työjaossa. Kyse ei enää ole vain yksinkertaisen kokoonpanotyön kasvusta, vaan myös osaamisintensiivisestä tuotannosta. Onkin todennäköistä, että näiden suurten kehittyvien maiden asema kansainvälisessä taloudessa on vahvistumassa pysyvällä ja kestävällä tavalla. 1 Tästä hyötyy ennen pitkää koko maailmantalous aivan samaan tapaan kuin aiempienkin globalisaatioaaltojen aikaan. Globalisaatio ei ole nollasummapeliä, jossa joidenkin maiden hyvinvoinnin lisääntyminen olisi muilta pois. Toiset maat ja alueet hyötyvät kyllä maailmantalouden integraatiosta toisia enemmän, kuten taloushistoria osoittaa. Kyse on siitä, miten taloudet sopeutuvat ja miten ne kykenevät hyödyntämään kasvavia markkinoita. 1 Ks. esim. Krishnan (2003). 7

10 Riippuvuus maan suhteellisen edun ja yritysten kilpailuedun välillä on löystynyt. Suhteellisen edun periaate maailmantalouden rakenteen määrittäjänä ei ole kuitenkaan hävinnyt, mutta sen merkitys on pienentynyt. Kansainvälisesti (yritysten sisällä) liikkuvien tuotannontekijöiden kuten teknologian ja osaamisen merkitys on kasvanut. Vastaavasti maakohtaisten, liikkumattomien tuotannontekijöiden kuten raaka-aineiden ja osin työvoiman merkitys on pienentynyt. Alue- tai maakohtaista sijoittumista onkin alkanut ohjata myös absoluuttisen edun periaate: jos joitakin toimintoja voidaan tehdä tehokkaimmin jollakin alueella, yritykset siirtävät toimintaansa sinne, ja kaupan asemesta kasvavat suorat sijoitukset. 1.2 Globalisaatio ja teknologinen muutos kietoutuvat toisiinsa Yksittäiset yritysesimerkit niin Suomessa kuin monissa muissakin kehittyneissä maissa tuntuvat osoittavan, että työpaikkoja siirtyy nopeutuvassa tahdissa matalan kustannustason maihin. Perinteisten teollisuusmaiden työmarkkinoilla onkin tapahtunut merkittäviä muutoksia samaan aikaan kun maailmantalous on globalisoitunut. Työvoiman kysyntä on kohdistunut pääosin tai lähes kokonaan hyvin koulutettuihin ja korkean teknologian aloihin. Suomi on tästä hyvä esimerkki. 2 Valtaosa tutkimustuloksista osoittaa, että teknologinen kehitys selittää suuren osan työn kysynnän rakenteen ja tuloerojen muutoksista. Kyse on ns. skillbiased technical change -ilmiöstä: teknologinen muutos aiheuttaa koulutettujen työntekijöiden voimakkaan kysynnän kasvun ja siten myös suhteellisten palkkojen nousun. Tämä koskee lähes kaikkia aloja: muutokset toimialojen sisällä ovat olleet suurempia kuin niiden välillä. Uusin tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että ilmiöt liittyvät vahvasti toisiinsa sekä lisäksi organisatorisiin muutoksiin. Globalisaatio kiihdyttää teknologista kehitystä ja synnyttää uusia innovaatioita, jotka kansainvälisen kaupan ja suorien sijoitusten kautta leviävät nopeammin kuin aiemmin. Globalisaatio ja teknologinen muutos kietoutuvat toisiinsa ja johtavat myös organisaatiomuutoksiin, joiden yhteisvaikutusta havaittavat työllisyysmuutokset ovat Suomen asema on muuttunut Suomen asema maailmantaloudessa on muuttunut luvulla Suomi oli yksi globaalitalouden merkittävimpiä menestystarinoita. Puhuttiin Suomi-ihmeestä. Elektroniikkateollisuus kasvoi vain vuosikymmenessä Suomen suurimmaksi teollisuuden alaksi ja vientisektoriksi. Samaan aikaan myös perinteiset alat uudistuivat: talous kävi läpi tehokkuutta tuntuvasti lisänneen rakennemuutoksen, jonka Ks. esim. Parjanne (1999) ja Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila (1998). Ks. Piva and Vivarelli (2004) sekä Glyn (2004) ja Rowthorn (2004).

11 seurauksena työvoima kohdentui tuottavammille aloille ja toimialojen sisällä tuottavampiin yrityksiin ja toimipaikkoihin. Pääoman käytön tehokkuus kasvoi merkittävästi. Työn tuottavuus ja kokonaistuottavuus teollisuudessa nousivat maailman kärkeen. Nyt toimialojen välinen rakennemuutos on pitkälti ohi ja sisäinen muutoskin on hidastunut. Talous tarvitsee uuden kasvuveturin. Suomen asema maailmantaloudessa on muuttumassa kehittyvien maiden haasteen vuoksi, mutta myös siksi, että talouden nopeaa kasvua ylläpitänyt rakennemuutos ei näytä enää jatkuvan samalla tavalla. Suomen talouskasvu on luvulla ollut lähellä Euroopan talouksien hidasta kasvua, samaan aikaan kun monet Aasian taloudet ovat jatkaneet nopeaa kehitystään. 1.4 Tavoitteet ja tutkimuskysymykset Taloudellisesta näkökulmasta globalisaation ydin tiivistyy kahteen seikkaan: 1) markkinatalouteen perustuvan järjestelmän vahvistuminen ja sääntelyn purku kansantalouksien sisällä ja 2) kansainvälisten markkinoiden yhdentyminen maiden välisen kaupan sekä investointi- ja teknologiavirtojen välityksellä. Kun erityisesti investointi- ja teknologiavirrat ovat kasvaneet voimakkaasti 1990-luvun puolivälin jälkeen, on myös tuotannon alueellisessa jakautumisessa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä raportti käsittelee seuraavia kysymyksiä: - Mitkä ovat yritysten sijaintipäätöksiin ja kansainvälistymiseen vaikuttavat keskeiset tekijät? Miten ne ovat muuttuneet teknologisen kehityksen ja maailmantalouden globaalistumisen seurauksena? - Miten kansainväliset sijoitusvirrat ovat muuttuneet viimeisten parin vuosikymmenen aikana? - Miten Suomen toimiala- ja yritysrakenne ml. palvelusektori on muuttunut viimeisten vuoden aikana? - Miten Suomen viennin toimiala- ja markkinarakenne ovat muuttuneet? Millaisille alueille ja millaisiin tuoteryhmiin Suomi on maailmantaloudessa erikoistunut? - Miten Suomen suhteellinen etu ja yritysten kilpailuedut maailmantaloudessa ovat muuttuneet? - Mikä on elinkeinopolitiikan rooli tulevaisuuden kilpailuetujen vahvistamisessa? 9

12 2 KEHITTYVIEN MAIDEN HAASTE EUROOPALLE KILPAILUASETELMIEN, KAUPAN JA INVESTOINTIEN MUUTOS JA NIIDEN VAIKUTUKSET Useimmat Aasian maat kasvattivat tuotantoaan vielä 1990-luvun alussa lähes yksinomaan vähän koulutettuun työvoimaan ja mataliin tuotantokustannuksiin perustuen. Nyt myös osaamisintensiivinen tuotanto kasvaa nopeasti. Yhä suurempi osa maailman teollisuustuotannosta tehdäänkin Itä-Aasian maissa. Kiinan, Intian ja Japanin yhteenlaskettu osuus maailman teollisuustuotannosta on jo noin 40 prosenttia, noin neljä kertaa suurempi kuin sotien jälkeen. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana teollisuustuotannon kasvu on ollut voimakkainta Kiinassa, joka on nopeassa tahdissa muuttunut entistä vaativampien teollisuustuotteiden tuottajaksi: Kiina on 2000-luvun alussa maailman suurin kulutuselektroniikan valmistaja ja sen autoteollisuus kasvaa nopeimmin maailmassa. Widgrenin (2004) tuore tutkimus osoittaa, että Aasian suhteellinen etu maailmantaloudessa on kulkemassa kouluttamatonta työvoimaa intensiivisesti käyttävien ja matalan pääomaintensiteetin aloilta osaamisintensiiviseen suuntaan. Alue on erikoistumassa samankaltaisiin hyödykkeisiin kuin esimerkiksi Suomi. Kouluttamattoman työvoiman merkitys esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa on kuitenkin edelleen suuri ja talouden kasvu kulkeekin kahdella raiteella: osaamisintensiivisillä aloilla ja matalan koulutustason työintensiivisillä aloilla. Talouden kasvu ylittää huimasti Euroopan ja Amerikan kasvun (kuvio 2.1) Kuvio 2.1 BKT:n kehitys eräissä maissa ja eräillä alueilla vuosina , indeksi (1980=100). Ind. 900 Kiina 800 Aasian kehitysmaat Intia 700 Maailma 600 Kehittyneet maat EU Lähteet: IMF, ETLA. 10

13 Keskeinen talouden rakennemuutokseen vaikuttanut tekijä on ulkomaisten investointien voimakas kasvu Aasiassa ja ennen muuta Kiinassa. On syntynyt itseään vahvistava kierre: kasvu houkuttelee investointeja, investoinnit saavat aikaan kasvua kiihdyttävää rakennemuutosta. Maailmantalouden kasvun painopiste on pitkään ollut Euroopan ulkopuolella: Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Erityisesti Kiinan osuus maailmantaloudesta on noussut nopeasti. Markkinoiden kasvu on vetänyt investointeja myös Suomesta. Investoinnit Suomesta Kiinaan ovat viimeisten viiden vuoden aikana kasvaneet yli nelinkertaisiksi. Niiden yhteenlaskettu määrä on kuitenkin vasta viitisen prosenttia koko ulkomaisten investointien kannasta. Kiinan kasvu ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Nopea kasvu on tuottanut ylikuumenemisilmiötä, kuten pulaa energiasta ja raaka-aineista. Kiinan pankkisektoria varjostaa ongelmaluottojen suuri määrä. Järjestämättömien luottojen määrän on arvioitu olevan noin 40 % luottokannasta. Vain nopea kasvu estää ongelman nopean kärjistymisen. Myös ympäristöriskit ovat valtaisat. 4 Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta EU:n uudet jäsenmaat ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin Aasia. Widgrenin (2004) mukaan kaupan potentiaali erityisesti Puolan kanssa on tuntuvasti toteutunutta suurempi. Pajarisen ja Ylä- Anttilan (2004) mukaan erityisesti pienet ja keskisuuret suomalaisyritykset ovat lähivuosina investoimassa merkittävästi nykyistä enemmän itäisen Keski- Euroopan maihin. Investointien keskeinen motiivi on tuotantokustannusten alhaisuus. 4 Ks. Suni (2004). 11

14 Kuvio 2.2 % 30 Alueiden ja maiden (ostovoimakorjatut) osuudet maailman kokonaistuotannosta vuosina 1980, 1990, 2000 ja 2003, % EU10n Korea Brasilia Venäjä Japani Kiina EMU12 EU15 USA EU Lähde: Suni (2004). 12

15 3 YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN 3.1 Yritysten toimintaympäristön kansainvälistyminen Yritysten kansainvälistyminen kietoutuu niiden toimintaympäristön kansainvälistymiseen. Yhtäältä yritykset ovat kansainvälistyneet, koska niiden toimintaympäristö on kansainvälistynyt. 5 Toisaalta yritykset ovat itse luomassa kansainvälistä liiketoimintaympäristöä (kuvio 3.1). Kuvio 3.1 Liiketoimintaympäristön kansainvälistyminen. Rahoitusmarkkinat Talouspolitiikka (Esim. EMU) Asiakkaat Kilpailijat Yritys Toimittajat ja alihankkijat Teknologian kehittyminen Lait ja säädökset, esim. EU Yritysten toimintaympäristö on kansainvälistynyt lähes kaikilla sektoreilla alkaen lainsäädännöstä ja päättyen yritysten kilpailijoihin. Lainsäädännön kansainvälistyminen on seurausta sekä talousalueiden (esim. EU) muodostumisesta ja kehittymisestä että yritysten toimimisesta eri maissa, joissa vallitsevat erilaiset lait ja säädökset. Myös yritysten kilpailijat, asiakkaat sekä toimittajayritykset ovat yhä useammin kansainvälisiä yrityksiä. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden kansainvälistymisellä on entistä suurempi merkitys yritysten toimintaan. Rahoitusmarkkinoiden ja omistuksen kansainvälistyminen on johtanut anglo-amerikkalaisen osakkeenomistajan varallisuutta ajavan johtamis- ja valvontajärjestelmän (corporate governance) yleistymiseen. Kaiken kaikkiaan yritysten kansainvälistymiseen ovat siis vaikuttaneet makrotason tekijät (kuten lainsäädäntö ja kilpailun vapauttaminen), toimialatason tekijät (kuten kilpailijoiden toimet, toimialan globaali rakenne ja kapasiteetti) sekä yrityskohtaiset tekijät (kuten uusien markkinoiden haku, logistiikkakustannukset ja pyrkimys alempiin kustannuksiin). 5 Myös pelkästään kotimarkkinoihin pitäytyvät yritykset altistuvat ulkomaisten yritysten mukanaan tuomalle kansainväliselle toimintaympäristölle ja kansainväliselle kilpailulle. 13

16 Mitkä tekijät vaikuttavat yritysten sijaintipäätöksiin? Mitä tutkimus kertoo syistä? Globalisaatio, suhteellinen etu, kilpailuetu ja yritysten sijainti Eri maiden talouksien erikoistumisen taustalla ovat alueelliset erot. Alue-erot heijastavat maiden erilaisia mahdollisuuksia, jotka koostuvat luonnonvarojen ja sijainnin lisäksi alueen perusrakenteesta, pääomasta, koulutustasosta ja teknologiasta. Perinteisen kansainvälisen kaupan tarkastelun mukaan kaupankäynnin vapauttaminen johtaa tilanteeseen, jossa tuotantotoiminnan alueellinen sijoittuminen perustuu tuotantotekijöiden tuottavuuteen ja hintoihin. Mikäli tuotannontekijöiden liikkuvuus maiden välillä on vähäistä, maassa erikoistutaan sellaiseen toimintaan, missä sillä on suhteellinen etu. Suhteellinen etu voidaan määritellä seuraavasti: jos jonkin hyödykkeen tai palvelun tuottamisen vaihtoehtoiskustannukset eroavat maittain tai alueittain, suhteellinen etu on sillä maalla tai alueella, jonka vaihtoehtoiskustannukset ovat alhaisemmat kuin muiden. Jos tuotannontekijät liikkuvat vapaasti, tuotanto sijoittuu maihin, joilla on absoluuttinen etu. Absoluuttisella edulla tarkoitetaan sitä, että kyseisellä maalla tai alueella voidaan tuottaa hyödyke halvemmalla tai vähemmin resurssein kuin muilla alueilla. Tuotantotoiminta ei kuitenkaan keskity ainoastaan yhteen maahan, koska tuotannon keskittyminen johonkin maahan tai jollekin alueelle nostaa panoshintoja. Tällöin edullisemmankin alueen kannattaa keskittyä niihin tuotteisiin, joissa sen suhteellinen etu on suurin. Maat ja alueet siis erikoistuvat maailmantaloudessa sellaisille aloille, joilla niillä on suhteellinen etu. Suhteellinen etu perustuu kuitenkin entistä enemmän itse luotuihin tuotannontekijöihin ja aiempaa vähemmän luontaiseen suhteelliseen etuun. Itse luotuja tuotannontekijöitä ovat esimerkiksi koulutus, osaaminen ja teknologia. Maat ja alueet pyrkivät vahvistamaan suhteellisia etujaan investoimalla näihin tuotannontekijöihin (Ks. esim. Kogut 2004). Koska globalisoituvassa maailmassa tuotannontekijöiden liikkuvuus on lisääntynyt, myös absoluuttisen edun merkitys on kasvanut. Yritysten sijaintipäätöksiin vaikuttavat sekä suhteelliset edut että yrityskohtaiset kilpailuedut. Kilpai- luetu on mikä tahansa tuotteen tai tietyn organisaation ominaisuus, joka antaa väliaikaisen erityisaseman. Kilpailuedut pohjautuvat sellaiseen yritysspesifiin osaamiseen, jotka eivät helposti liiku yritysten välillä, mutta liikkuvat kansainvälisesti (monikansallisten yritysten) sisällä. Taulukko Suhteellinen etu ja kilpailuetu Suhteellinen etu (alue-/maakohtainen) Kilpailuetu (yrityskohtainen) Suhteelliseen etuun vaikuttavat tekijät: Kilpailuetuun vaikuttavat tekijät: - ovat samoja kaikille kansantaloudessa - ovat liikkumattomia yritysten välillä. (alueella) oleville yrityksille. Vain yritys itse voi saada niistä kilpailuetua. - ovat kansainvälisesti liikkumattomia. - ovat kansainvälisesti liikkuvia yritysten sisällä. Lähde: Ylä-Anttila (1998). Muun muassa Cantwell ja Narula (2001) ovat arvioineet, että globalisaatiokehitys on myötävaikuttanut yrityskohtaisten ja sijaintipaikkaetujen vuorovaikutuksen ja dynamiikan kasvuun ainakin kahdella tavalla. Ensiksikin globalisaatio vaikuttaa monikansallisten yritysten tavoitteisiin ja tarpeisiin järjestää ja yhdenmukaistaa toimintojaan yli kansallisten rajojen. Toiseksi, korkeaan teknologiaan ja osaamiseen pohjautuvissa talouksissa monikansallisten yritysten yrityskohtaisten etujen entistä tehokkaampi kehittäminen on yhä tärkeämpää. Yritysten syvenevä kansainvälistyminen johtaa myös siihen, että yksittäisessä maassa esiintyvät häiriötekijät eivät voi samalla tavalla horjuttaa monikansallisten yritysten asemaa kuin vähemmän kansainvälistyneiden tai kotimarkkinayritysten osalta. Monikansallisilla yrityksillä on mahdollista sijoittaa kukin toiminto alueelle, jossa kyseiselle toiminnalle on parhaat edellytykset. 14

17 Miksi yritystoiminta keskittyy tietyille alueille? Niin kutsuttu uusi talousmaantiede (Krugman 1991, 1993, Fujita et al. 1999) tarkastelee yritysten alueellista keskittymistä. Tämän tutkimussuuntauksen mukaan keskeiset alueellista keskittymistä kiihdyttävät tekijät ovat markkinoiden kokovaikutus, tiheät työmarkkinat ja positiiviset ulkoisvaikutukset. Markkinoiden kokovaikutus perustuu siihen, että yritysten tulo jollekin alueelle lisää työvoiman kysyntää ja myös lopputuotteiden tarjontaa. Kasvaneen työvoiman kysynnän myötä palkkataso nousee, joka vetää alueelle uusia työntekijöitä. Tällöin kokonaiskysyntä nousee, mikä puolestaan houkuttelee alueelle lisää yrityksiä. Lisäksi keskittyneellä alueella yritys pystyy hyödyntämään tehokkaammin muiden yritysten tarjoamia tuotteita ja palveluita. Tiheät työmarkkinat parantavat yritysten mahdollisuutta löytää avoimeen työpaikkaan mahdollisimman hyvä henkilö. Toisaalta työntekijän kannalta hänen todennäköisyytensä löytää työpaikka kasvaa, jos alueella sijaitsee paljon yrityksiä ja työpaikkoja. Positiivisilla ulkoisvaikutuksilla tarkoitetaan hyötyjä, joita yritys saa ilman, että niiden aiheuttaja saa niistä itselleen korvausta. Tyypillisiä ulkoisvaikutuksia syntyy tiedon ja oppimisen leviämisestä muihin yrityksiin. Vaikka kansainvälisessä taloudessa havaitaan alueellista keskittymistä, niin yrityksiä sijaitsee luonnollisesti muuallakin kuin kasvukeskuksissa. Taloudessa on aina myös keskittymistä hillitseviä voimia. Näitä ovat esimerkiksi joidenkin tuotannontekijöiden liikkumattomuus tai vähäinen liikkuvuus. Keskittymistä kiihdyttävät ja hillitsevät voimat myös muuttuvat kehityksen mukana. Tekijät, jotka ovat tiettynä aikana houkutelleet yrityksiä alueelle, eivät välttämättä enää toisena ajankohtana tee niin. Lisäksi kiihdyttävät ja hillitsevät tekijät vaihtelevat toimialoittain. Esimerkiksi metsäteollisuusyhtiöt voivat hakeutua hyvin erityyppisiin sijaintipaikkoihin kuin ICT-alan yritykset. Globalisaatio vaikuttaa alueellisen keskittymistä työntävien ja vetävien voimien väliseen tasapainoon kaupankäynnin kustannusten alenemisen kautta. Globalisaatio muokkaa taloudellisen toimeliaisuuden alueellista jakautumista sekä maiden sisällä että maiden välillä. Empiiriset tulokset ovat näiltä osin suuntaa-antavia, joskaan eivät vielä kaikilta osin kattavia (Ottaviano ja Pinelli, 2004; Crafts ja Venables, 2001). Informaatioteknologia antaa mahdollisuuden kääntää tai ainakin hidastaa keskittymiskehitystä (esim. Cairncross, 2001). Käytännössä juuri osaamis- ja tietointensiiviset alat ovat edelleen keskittyneet. Tämän on päätelty viittaavan siihen, että innovatiivisten ja luovien ympäristöjen kehittyminen edellyttää syntyäkseen yliopistoja, korkeanteknologian yritysten tutkimuskeskuksia sekä virikkeisiä kulttuuri- ja virkistysympäristöjä. Uuden tiedon luomisessa tarvitaan läheistä vuorovaikutusta ihmisten kesken. Tätä vuorovaikutusta voidaan informaatio- ja kommunikaatioteknologian avulla lisätä, mutta ei kuitenkaan täysin korvata (Fujita, Krugman ja Venables, 1999). 3.2 Kansainväliset investoinnit lähdössä jälleen kasvuun Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana yritysten maailmanlaajuisesti tekemien ulkomaisten investointien arvo on kasvanut kolmikymmenkertaiseksi. Kasvu on ollut nopeampaa kuin maailmankaupan kasvu ja huomattavasti nopeampaa kuin maailman kokonaistuotannon kasvu. 15

18 Kuvioon 3.2 on koottu tietoja Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin välisistä ulkomaisista investoinneista. Kuvio 3.2 Ulkomaisten (kumulatiivisten) investointien lähtö- ja kohdealueet.* USA Sijoitukset ulkomaille yht. 238 mrd $ USA Sijoitukset ulkomaille yht mrd $ EU Sijoitukset ulkomaille yht. 305 mrd $ 5 7 Japani Sijoitukset ulkomaille yht. 44 mrd $ EU Sijoitukset ulkomaille yht mrd $ Japani Sijoitukset ulkomaille yht. 300 mrd $ * Nuolien vieressä olevat luvut kuvaavat investointeja miljardeissa dollareissa. Lähde: World Investment Report Vuonna 1985 yritysten kumulatiiviset investoinnit ulkomaille olivat yhteensä lähes 750 miljardia dollaria. Nykyisten EU-maiden osuus oli tästä yli 300 miljardia dollaria, mikä vastasi noin 40 % kaikista ulkomaisista investoinneista. Tärkein yksittäinen investointikohdemaa oli Yhdysvallat, mutta EU-maat investoivat paljon myös toisiin EU-maihin. Japanin yhteenlasketut investoinnit olivat lähes 45 miljardia, josta noin kolmasosa oli suuntautunut Yhdysvaltoihin. Vuoden 2001 loppuun mennessä koko maailman kumulatiiviset ulkomaiset investoinnit olivat kasvaneet peräti miljardiin dollariin, josta EU-maiden osuus oli noin puolet. EU maat olivat investoineet suorina sijoituksina ulkomaille peräti miljardia dollaria. Suurin osa tästä summasta oli investoitu toisiin EU-maihin. Mitkä maat ovat vetäneet eniten puoleensa ulkomaisia yrityksiä? Kuvioon 3.3 on koottu kymmenen tärkeintä ulkomaisten investointien kohdemaata 1990-luvun alussa ja 2000-luvun alussa. 16

19 Kuvio 3.3 Kymmenen tärkeintä ulkomaisten investointivirtojen vastaanottajamaata 1990-luvun alussa ( ) ja 2000-luvun alussa ( ), miljardia US $ luvun alkupuoli 2000-luvun alkupuoli USA Iso-Britannia Ranska Espanja Luxemburg Hollanti Saksa Kanada Kiina Australia USA Luxemburg Saksa Iso-Britannia Ranska Hollanti Kiina Kanada Hong Kong Espanja Kirjoittajien laskelmat. Aineistolähteet: World Investment Report 1994 ja luvun alkupuolella 10 eniten ulkomaisia investointeja saaneen maan joukko koostui Pohjois-Amerikan lisäksi valtaosin Länsi-Euroopan maista. Ainoina poikkeuksina olivat Kiina ja Australia. Kymmenen vuotta myöhemmin lista on säilynyt yllättävän samankaltaisena. Edelleen Pohjois-Amerikka ja Länsi-Eurooppa ovat hallitsevia alueita. Vain Kiina ja Hongkong ovat poikkeuksia tästä yleiskuvasta. Kiina on noussut listassa kaksi sijaa ylöspäin. On kuitenkin huomattava, että kuvion luvut on laskettu summaamalla yhteen kolmen vuoden yhteenlasketut investointivirrat. Vuonna 2002 Kiinaan suuntautui toiseksi eniten ulkomaisia investointeja. Vain Luxemburg 6 oli Kiinaa edellä. Alustavien tietojen mukaan vuonna 2003 Kiinaan olisi suuntautunut eniten investointeja koko maailmassa. On kuitenkin todennäköistä, että muutaman seuraavan vuoden aikana Kiina ei pysty säilyttämään asemaansa toiseksi tärkeimpänä investointikohteena, sillä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tullaan todennäköisesti tekemään isoja yrityskauppoja ja -fuusioita, joiden seurauksena ulkomaiset investoinnit näille alueille tulevat kasvamaan. On todennäköistä, että yrityskauppojen osuus ulkomaisista investoinneista tulee myös tulevaisuudessa olemaan korkea (vrt. kuvio 3.4). Kiinan osuus uusperustantainvestoinneista (grenfield) säilyy kuitenkin merkittävänä. 6 Luxemburg on maa, jossa sijaitsee lukuisia ulkomaisten yritysten holding- ja rahoitusyhtiöitä. Näiden yksiköiden läpi virtaa rahaa kolmansiin maihin. Tästä syystä merkittävä osa Luxemburgiin tulevista ulkomaisista investoinneista virtaa muihin maihin. Toisaalta Luxemburgin vuoden 2002 suurta lukua selittää myös jättimäisen teräsyhtiö Arcelorin muodostuminen, jonka pääkonttorin sijainniksi tuli Luxemburg. 17

20 Kuvio Ulkomaiset investoinnit yhteensä koko maailmassa ja yrityskauppojen osuus niistä vuosina Yrityskauppojen osuus, % oikea asteikko Investoinnit, milj $ vasen asteikko Kirjoittajien laskelmat. Aineistolähteinä World Investment Report 2003 ja OECD YK:n alaisen UNCTAD:in tekemässä kyselyssä kartoitettiin ulkomaisten investointien kehitysnäkymiä vuosina (GIPA 2004). Selvityksen mukaan ulkomaiset investoinnit tulevat lisääntymään seuraavien vuosien aikana. Eri alueiden välillä on kuitenkin selviä toimialoittaisia ja alueellisia eroja. Oheisessa taulukossa (3.1) on esitetty alueittain kolme tärkeintä toimialaa, jotka tulevat kiinnostamaan ulkomaisia investoijia kullakin alueella. Lista kertoo siis todennäköisyydestä, että ainakin näillä aloilla ulkomaiset investoinnit kyseisillä alueilla tulevat lisääntymään. Taulukko 3.1 Todennäköisimmät toimialat alueittain, joilla ulkomaiset investoinnit tulevat lisääntymään vuosina Teollisuusmaat Itäinen ja keskinen Eurooppa Latinalainen Amerikka Aasia ja Tyynimeri Afrikka 1 Kuljetus ja liikennöinti 2 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähit- täiskauppa 3 Yrityspalvelut Kuljetus ja liikennöinti Kaivostuotanto ja polttoaineiden alkutuotanto Maatalous ja muu alkutuotanto Kuljetusvälineteollisuus Pankki ja vakuutus Ei-metallisten tuotteiden valmistus Energian jakelu Metalliteollisuus Yrityspalvelut Elintarviketeollisuus Lähde: GIPA (2004). 18

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden näkymiä Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Teknologiateollisuus Suurin teollisuudenala

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Petri Rouvinen Etlatieto Oy Finnmobile Vaikuttajafoorumi Hotelli Rantasipi Airport 8.11.2012, 9.40 10.15 Suomen teollinen tulevaisuus? Suomen päävientialat vaikeuksissa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 Summary in Finnish OECD Tiede, tekniikka ja teollisuus: Katsaus 2006 Suomenkielinen tiivistelmä YHTEENVETO Paremmat näkymät tieteelle, tekniikalle ja

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Mistä investointien vaimeus

Mistä investointien vaimeus Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Kirjan kuviot & taulukot

Kirjan kuviot & taulukot Kirjan kuviot & taulukot Kuvio 1 IMD:n kilpailukykyindeksin rakenne. Indeksi kostuu 4:stä ala- ja :stä ala-alaindeksistä. Lähde: IMD (14). IMD:n kokonaisindeksi Taloudellinen menestys Julkisen hallinnon

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot