KANKAAN 1. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KANKAAN. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA

2

3 JOHDANTO ALUEEN NYKYTILANNE. Teollisuustoiminnan kehittymisestä. Luonnonolot. Viherrakenne ja maisemakuva. Aikaisemmat suunnitelmat YLEISSUUNNITELMA. Suunnitelman pääperiaatteet. Liikenneratkaisut ja katuverkko. Kevyen liikenteen reitistö ja baana. Kunnallistekniset järjestelmät. Hulevesien käsittely. Uoma. Valaistuksen yleissuunnitelma. Tourujoen silta.9 Rakennettavuusselvitys ja massatalous. Suunnitelman osa-alueet RAKENNUSKUSTANNUKSET VUOSITTAIN LIITTEET Yleissuunnitelma : Kunnallistekninen yleissuunnitelma :

4 Havainnekuva ei enää kaikilta osin ajan tasalla. Päivitetty Kankaan havainnekuva liitteenä. JOHDANTO. Kankaan tavoitetilanne vuonna ja. vaiheen suunnittelualuerajaus m

5 Kankaan sijanti kaupunkirakenteessa. (Ilmakuva: Jyväskylän karttapalvelu) Kankaan. vaiheen katujen ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma on tehty Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden toimeksiannosta. Jyväskylän Kangas sijaitsee Tourujoen itäpuolella vain noin kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta. Suunnittelualueen pääosa on ollut paperitehtaan käytössä jo vuosikymmenten ajan. Paperitehtaan toiminta on alueelta nyt lakannut, ja Kankaasta on muodostumassa merkittävä uusi aluekehityshanke Jyväskylän keskustan kaupunkirakennetta täydentämään. Tavoitteena on ollut, että alueella yhdistyvät kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, älykäs kaupunkiympäristö sekä uusin yhdyskuntatekniikka, jotka luovat yhdessä ainutlaatuista kaupunkiympäristöä. Vuonna Kankaalla on esitetty asuvan noin asukasta ja työskentelevän noin ihmistä. Kankaan. vaiheen yleissuunnitelman tavoitteena on ollut varmistaa kaupunkikuvallisesti laadukas ja moderni julkisten ulkotilojen, katutilojen ja viheralueiden kokonaisuus, jossa on otettu huomioon tekniset, toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat. Samalla työssä on ideoitu ja sovitettu yhteen uudenlaista kaupunkivihreää, hulevesien luonnonmukaista käsittelyä sekä tutkittu Tuorujoen uuden linjauksen palauttamista aluetta kiertämään. Myös Tourujoen rantojen liittäminen uuteen kaupunginosaan on ollut tärkeä tavoite sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti. Samalla on hahmoteltu Tourujoen ylittävän uuden kevyen liikenteen sillan pituutta ja muotoa. Tärkeä osa suunnittelua on ollut varmistaa uuden asuinalueen edellyttämät tekniset verkostot ja perustamiseen liittyvät lähtökohdat. Suunnitelmissa sekä kustannusarvioissa on otettu huomioon rakentamisen vaiheittaisuus. Yleissuunnitelma on laadittu kahden konsulttitoimiston yhteistyönä. Suunnitelman ovat tehneet A-insinöörit Oy:n (tekniset suunnitelmat) ja WSP Finland Oy:n (kaupunkikuvalliset suunnitelmat) monialaiset suunnittelutyöryhmät. Kaupungin puolelta työtä on ohjannut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajina ovat toimineet Mervi Vallinkoski ja Mika Koliseva.. Johdanto

6 ALUEEN NYKYTILANNE. Ilmakuva alueen nykytilasta

7 VPT UPT porttirakennus. Teollisuustoiminnan kehittymisestä Kankaan paperitehdas on perustettu Tourujoen koskien äärelle, ja se on ollut Suomen ensimmäisiä paperiruukkeja. Jo ennen paperin valmistusta alueella oli useina eri ajanjaksoina myllyjä. Kankaan tehtaan alue onkin kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kokonaisuus. Rakennuksista tärkeimpiä ovat tiiliset paperitehtaan ja puuhiomon rakennukset. Ne on rakennettu -luvun lopulla. 9-luvun eri vaiheissa paperitehtaan toiminta laajeni, ja sen seurauksena aluetta rakennettiin lisää. Esimerkiksi vuonna 9 rakennettu piippu on maamerkki koko Jyväskylän kaupungille, ja muodostanee myös uuden kaupunginosan pitkälle näkyvän tuntomerkin. Teollisuustoiminnan vaikutukset näkyvät myös Tourujoen laaksossa, jossa erilaiset uoma- ja patorakenteet sekä tehtaan toimintaan liittyvät tekniset rakennelmat ovat luoneet mielenkiintoisen teollisuusympäristön. Esimerkiksi kanavan rannalla sijaitseva entinen muuntamo on suojeltu. Rakenteiden muodostama kiinnostava kaupunkitila luo myös tulevaisuuden Kankaaseen oman persoonallisen leimansa, joka näkyy mm. uudelleen avattavassa, luonnonkivimuurien rajaamassa kanavassa, josta alkanee tulevaisuudessa myös Tourujoen uusi palautettu uoma. Tehdasalueen paikannimistöä (Räinä, Vallinkoski, ) Teksti ja kuva teoksesta: Kankaan paperitehdas, Saija Silén, Rakennusinventointiraportti, Keski-Suomen museo.. Alueen nykytilanne

8 . Luonnonolot Kankaan paperitehtaan lähiympäristössä on monipuolisia luontoarvoja. Tuomiojärveltä Jyväsjärveen virtaava Tourujoki on jyrkkine maastonmuotoineen ja rehevine lehtokasvillisuuksineen erityisen tärkeä kokonaisuus, varsinkin kun se sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Suurin osa Tourujoen vesialueista ja rannoista on suojeltu arvokkaana luontokohteena. Tourujoen rantatörmillä eroosio on jopa Suomenkin oloissa poikkeuksellisen haastava asia. Tämä vaikuttaa rannan käyttöön sekä edellyttää kaikelta rakentamiselta törmän läheisyydessä erityistä huolellisuutta. Varsinaisella tehdasalueella ei merkittäviä luontoarvoja juuri ole. Ylipäätään kasvillisuutta ei ole edes säilynyt kuluttavan tehdastoiminnan ja siihen liittyvän rakentamisen vaikutuksesta. Ainoastaan jyrkimmät rantavyöhykkeet puustoineen ja muutamat tehtaan edustalla säilyneet näyttävät puuyksilöt ovat jatkossakin säilyttämisen arvoisia. Kankaan ja Tourujoen alueelta laaditussa luontoselvityksessä (Lehtinen, ) todetaan, että osayleiskaava-alueen arvokkaimmat luontokohteet ovat Kankaan tehdasalueen ja Ailakinkadun välisellä alueella. Eniten arvokkaita lajeja on Tourujoen varrella joen molemmin puolin. Merkittävää lajistoa tehdasalueella ovat mm. avoimilla piennaralueilla menestyvät lajit. Osa kiinnostavista lajeista, kuten jotkut sammalet, voidaan tarvittaessa jopa siirtää uusille kasvupaikoille rakentamisalueiden alta. Lepakoille, liito-oravalle, saukolle ja useille lintulajeille Tourujokilaakso on tärkeä alue. Ailakinkadun suuntaisesta metsäkaistaleesta on havaintoja liito-oravasta. Viheralueilla onkin Tourujoen läheisyydessä tärkeää miettiä istutettavaa lajistoa siten, että se soveltuu paikalliseen luonnonympäristöön esimerkiksi lajistoltaan. Tavoitteena on myös luoda uuden viherrakentamisen keinoin mahdollisimman monimuotoista kaupunkiympäristöä. Tärkeää on myös ohjata ihmisten liikkumista siten, että se suuntautuu pääasiassa viheralueiden rakennetuille käytäville, jolloin Tourujokilaakson käyttö jää vähäisemmäksi. Kankaan alueelle voidaan tulevaisuudessa rakentaa myös koirapuisto vähentämään koirien ulkoiluttamisen tarvetta luonnonympäristössä. Rantakasvillisuus Alueen monipuolista kasvillisuutta KANKAAN. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA

9 . Viherrakenne ja maisemakuva Jyväskylän keskustan viherrakenne muodostuu rengasmaisesta viheralueiden ketjusta eli ns. Kehä Vihreästä. Tourujoen laakso on yksi sen merkittävistä osista. Kuten edellä on todettu, Tourujoen laakso ei luonnonarvojensa puolesta sovi erityisen hyvin suurempien ihmisjoukkojen virkistyskäyttöön, joten Kankaan puolella kulkevasta jokireitistä muodostunee erityisen tärkeä ulkoilureitti, joka on osa Jyväsjärven rantaraitin, Palokkajärven rantaraitin ja myöhemmin edelleen Tuomiojärven rantaraitin yhdistävää virkistysreitistöä. Kankaan poikki kulkeva jalankulkuyhteys tukee keskeisesti Kehä Vihreän kehittämistä. Tämän aluereitin tuleekin olla mahdollisimman esteetön, talvikunnossapidetty ja valaistu. Lisäksi aivan joen tuntumaan voidaan muodostaa pienempää lähireitistöä joen itäpuolella, joka mahdollistaa pääsyn joen rannalle. Maastonmuodoiltaan suunnittelualue on vaihtelevaa ja paikoin varsin jyrkkäpiirteistä. Haastavaa uuden kaupunginosan kannalta on se, että varsinkin alueen vanhin osa on melko syvällä ympäröivään alueeseen nähden. Tämä vaikuttaa esimerkiksi esteettömien kulkuyhteyksien toteuttamiseen, hulevesien johtamiseen sekä ylipäätään alueen havaittavuuteen ympäröiviltä alueilta. Näyttävä tiiliarkkitehtuuri piippuineen toimii toki maamerkkinä koko alueelle, ja alueen ytimessä voi kokea jatkossakin vanhan teollisuusmiljöön tunnelmaa. Tulevan kaupunginosan maisemakuvaan vaikuttaa se, että Kankaan alue on syntynyt teollisen toiminnan tuloksena. Tehdaskiinteistöjen vähitellen poistuessa maisemakuvaa hallitsevat paljaat joutomaa-alueet vanhoine rakenteineen. Julkiset ulkotilat ja tulevat asuinpihat onkin toteutettava nopeasti ja laadukkaasti asuinalueen rakentumisen yhteydessä. Samoin tuleva viherkehä muodostaa rakennuttuaan pehmentävän ja luontevan rajan olemassa olevan kaupunkirakenteen suuntaan. Jyväskylän keskustan viherrakenne (Jyväskylän kaupunki) Suunnittelualueen nykyiset maastonmuodot (Jyväskylän kaupunki). Alueen nykytilanne

10 Havainnekuva osin vanhentunut. Päivitetty havainnekuva liitteenä. m KANKAAN.VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA Kokonaissuunnitelma osayleiskaavan vaiheessa vuonna (Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy)

11 . Aikaisemmat suunnitelmat m osayleiskaava-alueen ulkopuolella oleva viiva,jota vahvistam Alueella on voimassa kaksi oikeusvaikutteista yleiskaavaa vuosilta 9 ja sekä useita voimassa olevia asemakaavoja. Tämä yleissuunnittelutehtävä liittyy parhaillaan Alueen raja. käynnissä olevan Kankaan tehdasalueen uuteen osayleiskaavoitukseen, jota jatketaan lähiaikoina tarkempien asemakaavojen laatimisilla osa-alueittain mm. Piippurannan osalta. Kaupunginosan raja. Laadittava yleissuunnitelma perustuu kaupunkirakenteen osalta vuonna pidettyyn arkkitehtikilpailuun, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Ohjeellinen Petri vesiuoma. Rouhiainen Oy sekä voittajatyön pohjalta laadittuun Uoman jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee tehdä tarvittava rakennettaessa kaavarunkoon vanhan maankäyttökaavioineen sekä ympäristöllisiin ja liikenteellisiin periaat- uoman osalle. Asiassa on kuultava muse teisiin ja suunnitelmiin. Samaan aikaan tämän suunnitelman kanssa on käynnistetty Katu. ensimmäisen pysäköintikorttelin suunnittelu. Parhaillaan ollaan myös tekemässä selvitystä mahdollisesti palautettavan uoman toimimisesta kalatienä. Kevyen liikenteen reitti. Ohjeellinen silta. Nopean pyöräilyn reitti/kevyen liikenteen reitti. Ohjeellinen maanalainen kv:n voimalinja. Pohjavesialue. Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön alue. Meluntorjuntatarve. m m Kaupunginvaltuuston.. hyväksymä osayleiskaavaehdotus Suojelukohde. Asemakaavassa määritellään rakenteiden suojeltavat osat. Suojeltava rakennus. Asemakaavassa määritellään rakennuksen suojeltavat osat. YLEISKAAVAOHJEET JA YLEISET MÄÄRÄYKSET: Tähän osayleiskaavakarttaan liittyy selostus, jossa on esitetty tärk tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut, sekä kuva vaikutuksista. Asemakaavoituksessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston ase. Alueen nykytilanne Pysäköinti on sijoitettava keskitetysti yleisiin pysäköintilaitoksiin ta inva-pysäköintiä ja vähäistä lyhytaikaista kadunvarsipysäköintiä lu

12 NYKYINEN IDENTITEETTI Tehdasympäristö tiilirakennukset tehdasrakenteet tiili, teräs, pelti, betoni... Tourujoenlaakso rehevä jokilaakso eroosioherkät lehtorinteet lehtipuut, haapa, saniaiset... sora Joenranta vaikeasti saavutettava umpeen kasvanut kivilohkareet, betoni, puu... KANKAAN. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA

13 UUTTA IDENTITEETTIÄ Tehdasympäristö vesiaiheet tehtaan esineet leimallinen kiveys oleskelupaikat hoidetut istutukset betoni, tiili, puu, teräs perenna, heinä... istutukset Tourujoenlaakso jokiraitti yhteys rantaan oleskelunurmet leikkipaikka kivituhka, tiilenpunainen leikkialusta, puu, kukkivat puut, säilytettävä kasvillisuus... toiminta Joen ranta pitkospuut luonnollinen rantatörmä puu-/ betoniterassointi kasvillisuus, vesi. Alueen nykytilanne 9

14 +. Kankaankatu YLEISSUUNNITELMA. Lohikoskentie rakennus puretaan Vapaaherrantie Kankaankatu Ailakinkatu +9. Ailakinkatu Tourulantie +9. m :

15 vilkas / rakennettu. KANKAANAUKIO. SHARED SPACE. KOKOOJAKADUT. KORTTELIPIHAT. PIIPPURANTA. TEHDASPUISTO. KORTTELIPUISTO. VIHERKEHÄ 9. KANKAANRANTA rauhallinen / luonnonläheinen 9.. PIIPPURANTA urbaani jokiranta säilytettävät tehdasrakenteet KANKAANRANTA silta jokiraitti luonto.. KORTTELIPUISTO leikki ja liikunta värit kummut TEHDASPUISTO oleskelu kasvillisuus heinärinne. KANKAAN- AUKIO urbaani vesiaihe keidas palvelut.... KOKOOJA- KADUT puukujanteet saapuminen. SHARED SPACE kohtaaminen kävely KORTTELIPIHAT vehreä katutila hulevesien viivytys VIHERKEHÄ uoma (tilavaraus) baana Kankaan. vaiheen suunnittelualueet värikaaviona. Suunnitelman osa-alueista tarkemmin luvussa.... Suunnitelman pääperiaatteet Entisen paperitehtaan ympärille ja Tourujoen läheisyyteen rakentuvalla kaupunginosalla on hyvät lähtökohdat selkeän oman identiteetin muodostumiselle. Tätä identiteettiä on pyritty tukemaan julkisten ulkotilojen yleissuunnitelmaa laadittaessa ja sen kaupunkikuvallisia aiheita ideoitaessa. Historiallisia lähtökohtia on vahvistettu hyödyntämällä paikalla olevia materiaaleja ja tehdasympäristön muotokieltä. Muodonannon innoittajana on toiminut muun muassa paperin valmistus ja joen virta, jonka lisäksi julkisten ulkotilojen suunnittelussa on korostettu alueen maisemallisia vahvuuksia. Suunnitelman eri osa-alueet muodostavat omaleimaisia, tehdasmiljööseen sopivia kokonaisuuksia. Kankaanaukiosta muodostunee keskeinen olohuone koko kaupunginosalle, jossa tapahtumat ja palvelut löytävät paikkansa. Sen vastapainona on rauhallisempi ja luonnonläheisempi Piippuranta ja sen viereinen Tehdaspuisto. Kankaanrannassa taas säilytettävä rantapuusto ja jokiraitti muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kankaan leikkipaikka on monipuolinen ja aktiivinen kohtaamispaikka eri-ikäisille käyttäjille. Uoma ja sen yhteyteen muodostuva viherkehä sekä katuympäristöt ovat osa Kankaan julkisten ulkotilojen ilmettä. Alueen liikenneverkko tukee ennen muuta kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta. Tärkeä osa saavutettavuutta keskustan suuntaan on uusi silta Tourujoen yli sekä siihen liittyvä kevyen liikenteen laatukäytävä eli Baana.. Yleissuunnitelma

16 rakennus puretaan Ailakinkatu Ailakinkatu Vapaaherrantie Kankaankatu Tourulantie Kankaankatu Lohikoskentie 9 K K K K P Ra T K Po Po Po Ailakinkatu Ailakinkatu Vapaaherrantie Kankaankatu Tourulantie Kankaankatu Lohikoskentie Rusokinkatu : m Alueen liikenneverkko Baana Jokiraitti Rakennettava katu Rakennettava yhteys...,..., P Ra K K T Po Po

17 . Liikenneratkaisut ja katuverkko Alueen liikennejärjestelyjen pääperiaatteena on ollut toteuttaa Kankaan alue aidosti autoriippumattomana alueen hyvien yhteyksien ja sijainnin vuoksi. Alueen rakenne on suunniteltu siten, että se vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta ja luo edellytyksiä toimivalle, nopealle ja turvalliselle jalankulku- ja pyöräilyreitistölle. Alueen kävelymyönteisyyttä korostetaan viihtyisällä ympäristöllä. Eri suunnista tulevat kokoojakadut päättyvät alueen kehämäiselle kadulle, joka hidastaa ja rauhoittaa ajonopeuksia. Autoliikenteen haitalliset vaikutukset alueen sisällä pyritään minimoimaan ja autopaikoitus toteutetaan 9 9 kautta. Kadun K ajorata on, m (reunakivien väli). Sen molemmin puolin on, m leveät viherkaistat, joissa on katupuuistutukset. Ajoradan länsireunalla on yhdistetty pyörä- ja jalankulkuväylä, jonka leveys on, m. Sen itäreunalla on jalankulkuväylä, jonka leveys on, m. Kadun K väylien leveydet ovat samat kuin K, mutta yhdistetty pyörä- ja jalankulkuväylä on kadun itäreunalla ja jalankulku länsireunalla. Kadun K väylien leveydet ovat samat kuin K ja K. Yhdistetty pyörä- ja jalankulkuväylä on kadun länsireunalla. Tonttikadulle T jää pysäköintitaloon menevä liikenne sekä paperitehtaan tuleva huoltoliikenne. Kadun ajoradan leveys on, m, ja sen kevyen liikenteen väylän leveys ajoradan eteläpuolella on, m. Pääkatujen maksimipituuskaltevuudet ovat, % (K) ja, % (K). Kadun K ns. shared space osuus on tarkoitettu toimivan ensisijaisesti kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla, mutta alueella on myös mm. joukkoliikennettä. Joukkoliikenne kulkee alueella katujen K, K ja K kautta. Pysäkkiparit tullaan sijoittamaan shared space-osuudelle sekä kadun K varteen noin pl:lle. Alueen poikki menevät kadut toimivat myös valtatien rinnakkaistienä. Katujen K-K katurakenteet on mitoitettu liikennemääräennusteiden perusteella katuluokan ja tonttikatu rakenteellisena maan alle tai pysäköintitaloihin. Polkupyöräpysäköinti sijoitetaan rakennusten lähelle ja samalla panostetaan pyöräpysäköinnin laatutekijöihin. Katuja sisältyy. vaiheen yleissuunnitelmaan kaikkiaan m. Katujen pituusleikkaukset ja tyyppipoikkileikkaukset on esitetty seuraavilla sivuilla. Kankaan alueelle johtaa kaksi pääkatua K ja K Tourulantien suunnasta. Katu K on nykyisen Rusokinkadun jatke. Katu johtaa alueen pääsisääntuloväylänä vanhan paperitehtaan viereiselle keskusaukiolle. Katu K on kokonaan uusi katu. Pohjoisen suunnasta Vapaaherrantieltä alueelle rakennetaan katu K / K. Myöhemmin alueelle rakennetaan uusi katuyhteys K valtatien itäpuolelta uuden eritasoliittymän aank Lohik o atu skenti e Kank rakennus puretaan Vapa aherr 99 antie atu 9 aa nk 9 nk Ka kink 9 Aila 9 atu 9 9 Jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkko, : suunniteltava baana, pääreitti 9 ink ilak 9 nykyinen pää/aluereitti suunniteltava ulkoilureitti ntie rula suunniteltava Tou aluereitti 9 9 A atu : Kokonaissuunnitelman mukainen pysäköinti (Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy) T katuluokan mukaisesti.tärkeimmät kevyen liikenteen yhteydet, kuten P (Baana) ovat kestopäällystettyjä. Muilla kevyen liikenteen väylillä pintamateriaalina on kivituhka. Aukioilla ja kadun K ns. shared space -osuudella on asfaltin lisäksi käytetty erityistä, tunnistettavaa luonnonkiveystä. Rakennekerrosten mitoituksessa on pohjamaaksi määritetty koko Kankaan alueella routiva hiekkainen siltti tai silttimoreeni. Pysäköinti on tarkoitus toteuttaa alueella rakenteellisina ratkaisuina pysäköintilaitoksiin ja pihakansien alle. Pysäköinnin sisäänajoyhteydet on pyritty järjestämään selkeinä palvelemaan sekä alueen kaupallisia tarpeita että asukkaiden pysäköintiä.. Kevyen liikenteen reitistö ja baana Erillisen kevyen liikenteen pääväylän (Baanan) pituus on Kankaan osuudella noin m. Baanan sijaintia on ohjannut lähtökohta, missä on otettu huomioon mahdollisesti palautettavan uoman sijoittuminen viherkehälle. Kokonaisuudessaan Baana on suunnittelukohdetta huomattavasti pidempi väylä, ja siitä on laadittu Jyväskylän kaupungin toimesta erillinen suunnitelma. Baana ja tuleva mahdollinen uoma kulkevat ns. viherkehällä, jota ei ole vielä tarkemmin suunniteltu. Baanalla polkupyöräilijät ja jalankulkijat on erotettu toisistaan kapealla kivetyllä välikaistalla (, m). Baanan kokonaisleveys on, m, josta jalankulkuväylän leveys on, m ja pyörätien leveys on, m. Edellisessä suunnitteluvaiheessa baanan sekä katujen K ja K risteäminen oli esitetty eritasossa. Yleissuunnitelmassa on baanan ja K kadun risteäminen esitetty tasossa, kuten sen ja kadun K risteämäkin. Tasoratkaisuun päädyttiin baanan pituuskaltevuuksien pitämiseksi maltillisina.tämä ratkaisu on varsinkin pyöräilijöiden mielestä parempi. Tasoratkaisulla vältytään kevyen liikenteen ramppijärjestelyiltä baanan ja katujen välillä. Katujen ja baanan risteämäkohtiin on esitetty leveät suojatiesaarekkeet. Hidasteita ei ole esitetty joukkoliikenteen vuoksi. Alueen länsireunalle rakennetaan kevyen liikenteen väylä ns. jokiraitti, joka myötäilee Tourujoen rantatörmää.. Yleissuunnitelma

18 K K pituusleikkaus:/: Pituusleikkaus : / : Rakennettavat kadut K.% 9..% Vesihuolto ( jvv, hvv ja vj ) -.%.% Kaukolämpö / kaukokylmä K -.%.%.. P AILAKINKATU Pitkä uoma Vesihuolto ( hvv ) MATARANKATU TOURULANTIE Vesihuolto ( jvv ja vj ) +.9 Tori Vesihuolto ( jvv, hvv ja vj ) Matka Kaltevuus/säde S =. -. TSV:n korkeus Maanpinnan korkeus Vaakaelementit. Sr.9 Sr.. Sr. R= TYYPPIPOIKKILEIKKAUS : Jk Välikaista Ajokaista Ajokaista Välikaista JkPp ML Tsv Kl Kk Jv Vj Hv KANKAAN. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA

19 K Pituusleikkaus:/: K Pituusleikkaus : / : K Pituusleikkaus:/: K Pituusleikkaus : / : 9. P K 9..% %.% +9. Pitkä uoma 9. 9.% Kaukolämpö / kaukokylmä Vesihuolto ( jvv, hvv ja vj ) Kaukolämpö / kaukokylmä Vesihuolto ( jvv, hvv ja vj ) 9 K +9..%.%.% Kaukolämpö / kaukokylmä.9 9 Vesihuolto ( hvv ) Vesihuolto ( jvv, hvv ja vj ) Vesihuolto ( jvv, hvv ja vj ) Matka Kaltevuus/säde S = Matka Kaltevuus/säde S = TSV:n korkeus TSV:n korkeus Tori +9. Pitkä uoma Maanpinnan korkeus Vaakaelementit Sr R= Sr Maanpinnan korkeus Vaakaelementit Sr R= TYYPPIPOIKKILEIKKAUS :... K... JkPp Välikaista Ajokaista Ajokaista Välikaista ML Tsv.. Jk... K.. ML Tsv. JkPp Välikaista Ajokaista Ajokaista Välikaista.. Jk Kl Kk Kl Kk Hv Jv Vj Hv Jv Vj. Yleissuunnitelma

20 T/K/K T/K/K Pituusleikkaus:/: Pituusleikkaus : / :..%.% 9 K K T 9.9 K K.9% 9. 9.%.%. Matka Kaltevuus/säde TSV:n korkeus VAPAAHERRANTIE K K Pitkä uoma +9. Tori Kaukolämpö / kaukokylmä Vesihuolto ( jvv, hvv ja vj ) S =... S =... S = Maanpinnan korkeus Vaakaelementit R= Sr Sr R= Sr Sr R= R= R= R= R= R= R= TYYPPIPOIKKILEIKKAUS : T 9. K, K shared space, K.. ML Tsv.. (.).... Ajokaista Ajokaista ML Tsv.. (.) Kk Kl Kk Kl Jv(p) Jv Vj Hv Jv Vj Hv KANKAAN. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA

21 P P pituusleikkaus:/: Pituusleikkaus : / : Baana 9 Tourukatu S Tourujoen kevyen liikenteen silta Hl=. m.% 9 9. Ra % Po % +9..% 9. K Vesihuolto ( jvv ja vj ) Kaukolämpö / kaukokylmä 9 Matka Kaltevuus/säde. S = -. S = S = TSV:n korkeus Maanpinnan korkeus Vaakaelementit R= R= R=. Sr Sr Sr R= Sr TYYPPIPOIKKILEIKKAUS :. Välikaista... Jk ML Pp Tsv Vj Jv. Yleissuunnitelma

22 Jokiraitti Po Po Pituusleikkaus :/: Pituusleikkaus : / : Po Po Po.% 9. -.% % P.% Po Po Pituusleikkaus :/: Pituusleikkaus : / : Pituusleikkaus :/: Pituusleikkaus : / : 9 Ra % Ra % T.% Pitkä uoma 9. 9.%. Matka Kaltevuus/säde 9... S =. -. S= Matka Kaltevuus/säde Matka Kaltevuus/säde 9.. S =..9.. S =. TSV:n korkeus TSV:n korkeus TSV:n korkeus Maanpinnan korkeus Vaakaelementit Maanpinnan korkeus R=9 Sr.. R=99 Sr. Vaakaelementit..9. R= Sr. Maanpinnan korkeus Vaakaelementit R=...9 Sr R= R= TYYPPIPOIKKILEIKKAUS : Po Po Po... ML Tsv ML Tsv ML Tsv KANKAAN. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA

23 -.% Ra pituusleikkaus :/: Pituusleikkaus : / : 9..% 9 9.% %. -.%.% 9. -.%.9.% -.%... Matka Kaltevuus/säde TSV:n korkeus Yhteys torille Po Po P Yhteys rantaan Yhteys torille Yhteys rantaan Kaukolämpö Vesihuolto ( hvv ) +9. Pitkä uoma... S =. -.. S =. -.. S = S = S =... S = S =... S = Maanpinnan korkeus Vaakaelementit R= R= R= R= R= R= Sr Sr R=9 Sr Sr Sr Sr Sr Sr Sr R=9 R= R= R= R= TYYPPIPOIKKILEIKKAUS :. ML Tsv. Yleissuunnitelma 9

24 P 9 : : - 9 : - K P K : P : : - - : - K P : : : : : L P9 : P P - : - K P K : : -:9 : : : : : K K P K K K P K K K - K : Mera Kympinkatu Lohikoskentie Kankaankatu Koskenkuja Hongikontie Vapaaherrantie Kankaankatu Ailakinkatu Kappelikatu Venykekuja Puistokatu Kivääritehtaankatu Tourulantie Matarankatu Ailakinkatu Rusokinkatu Matara Ailakinkatu kv Suojelualue IV-torni Suojelualue Puh. Jätemolokit rakennus puretaan Ailakinkatu Ailakinkatu Vapaaherrantie Kankaankatu Tourulantie Kankaankatu Lohikoskentie 9 Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z : m : Alueen kunnallistekniset järjestelmät kaukokylmä kaukolämpö hulevesiviemäri paineviemäri jätevesiviemäri vesijohto pumppaamo (jätevesi) varaus vesihuoltolinjalle sähkö kv

25 . Kunnallistekniset järjestelmät. Hulevesien käsittely. Uoma Vesihuoltoa sisältyy. vaiheen suunnitteluosuuteen kaikkiaan noin m. Vesihuollon osalta on yleissuunnitelmassa otettu huomioon alueen rakentuminen vaiheittain. Putkijohdot on viety ensimmäisessä vaiheessa sellaisella reitillä, ettei suuria maaleikkauksia tarvitse heti ensimmäisessä vaiheessa tehdä. Liittyminen nykyiseen vesihuoltoverkostoon tapahtuu Ailakinkadulla. Jätevesien pumppaamorakennus sijoitetaan vanhan tiilisen piipun juurelle. Alueelle tuodaan kaukolämpö Tourulantien suunnasta sekä pohjoisesta Kankaankadulta. Kankaankadulta tuleva johtolinja palvelee vanhan paperitehtaan ja ensimmäisinä rakentuvien kerrostalojen tarpeita. Kaukokylmän putket tuodaan myös Tourulantien suunnasta. Kävelyn kannalta olennaisimmat alueet esitetään sulanapidettäviksi. Näitä alueita ovat Kankaanaukio, sen ja Piippurannan välinen osuus osittain sekä kadun K Kankaanaukion ja kadun K välinen osuus, joka on pituuskaltevuudeltaan noin % (alueen pääsisääntuloväylä). Sulanapito-alueen laajuus on arvioitu alustavasti olevan noin - neliötä. Sulanapitojärjestelmä voidaan toteuttaa kaukolämmön paluuvedellä. Hulevesien virtaamat tulevat rakentamisen myötä kasvamaan Kankaan alueella noin % nykytilanteeseen verrattuna. Alueen korkeustasoista johtuen Kankaanaukiolla on varauduttava rankkasateiden tuomaan vesimäärään. Aukiolle virtaavia vesiä otetaan kiinni rinteeseen katujen poikki tai reunoille rakennettavilla ritiläkatkoilla. Piippurantaan tulee hulevesiviemäröinti, joka vie hulevedet vanhan paperitehtaan länsipuolelle rakennettavaan hulevesikanavaan ja edelleen vanhaan kanavaan ja sieltä Tourujokeen. Kadun K eteläosan hulevedet johdetaan Tourulantien hulevesiviemäriin. Kaikkien katujen kuivatus hoidetaan hulevesiviemäröinnillä. Kiinteistöjen hulevesien hallinnasta ja viivytyksestä annetaan määräykset asemakaavassa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa. Tavoitteena on, että tonteilla käytettäisiin erilaisia teknisiä ja mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisia ratkaisuja hulevesien viivyttämiseksi niiden syntypaikoilla. Tourujoen uoman rakentamista on tutkittu osana yleissuunnitelmaa. Samanaikaisesti yleissuunnitelman laadinnan kanssa on ollut tekeillä erillinen kalatieselvitys (Maveplan Oy). Tarkoitus on saada riittävästi tietoa mahdollisen uuden uoman rakentamisen vaikutuksista päätöksentekoa varten. Uoman sijainnin osalta on aiempien suunnitteluvaiheiden aikana päädytty esittämään ns. pitkää uomaa viherkehälle. Uoma on osoitettu tämän vaihtoehdon perusteella myös Kankaan osayleiskaavaan. Uoman aiempia vaihtoehtoja on kuvattu tarkemmin raportissa Kangas, Tourujoki: Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi (Jyväskylän kaupunki). Yleissuunnitelmassa on tutkittu uoman vaikutusta kunnallisteknisiin rakenteisiin sekä rakennusten toteuttamiseen, jos uoma päädytään myöhemmin rakentamaan. Uoman suunnittelussa on lähtökohtana ollut, että se pyritään toteuttamaan luonnonmukaista uomaa jäljitellen. Tämä asettaa tietyt vaatimukset uoman pituuskaltevuudelle, korkeusasemalle sekä tilavaraukselle. Uoman alapäässä se joudutaan toteuttamaan osin kanavamaisena rakenteena, koska luonnonmukaisen uoman vaatimaa tilaa ei alueella ole. Osin uoma on tarpeen viedä päässä Piippurannan kohdalla myös todennäköisesti tunneliin, koska se kulkisi muutoin hyvin syvässä ja kapeassa kuilumaisessa kanavassa suhteessa ympäröivään maanpintaan. Aivan loppupäässä uoma tulisi kulkemaan nykyistä vanhaa, kivettyä kanavaa pitkin. Oheiset poikkileikkauskuvat havainnollistavat uoman alustavaa korkeusasemaa suhteessa suunniteltuun maanpintaan eli viereisiin puistoihin ja tontteihin. Uoman kokonaispituus Kankaalla on noin metriä. Nyt käsillä olevan yleissuunnitelman suunnittelualueelle sijoittuvan uoman pituus on reilut metriä (käsittäen siis uoman alaosan viimeiset n. metriä). Uoman yläpään suunnittelua ei ole vielä tarkemmin tehty, koska muutakaan yleissuunnittelua ei ole vielä kyseiseltä alueelta käynnistetty. Tehdyssä kalatieselvityksessä on kuitenkin alustavasti arvioitu uoman sijoittumista, luonnetta jaksottain sekä uoman vaatimia rakenteita tämän yläosankin osalta, perustuen aiemmissa suunnitteluvaiheissa esitettyihin ratkaisuihin (kaavarunko ja siihen liittyvät kunnallistekniset suunnitelmat vuodelta ). Mikäli uoma päätetään rakentaa alueelle myöhemmässä vaiheessa, tullaan jatkosuunnittelussa tutkimaan, miten uoman toteuttaminen on järkevintä tehdä Kankaan alueen rakentuessa vaiheittain. Uoman palauttamisesta käynnistetään vuoden alussa oma selvityksensä, jonka pohjalta on tarkoitus tehdä päätös uoman mahdollisesta palauttamisesta sekä sen ajankohdasta kevään kuluessa. Uoma pl Uoma pl Periaatteellinen poikkileikkaus uomasta Piippurannan tuntumassa rakennusten välissä sekä korttelipuiston kohdalla. Vanhan uoman linjaus 9-luvulla yleissuunnitelmakartan päällä esitettynä. Yleissuunnitelma

26 : m

27 . Valaistuksen yleissuunnitelma Valaistuksen tavoitteet Jyväskylän kaupunki on Suomen Valon kaupunki. Jyväskylän ulkovalaistuksen periaatteet -raporttiluonnos linjaa kaupungin valaistuksessa käytettävät ratkaisut. Kankaan alue on mainittu raportissa asemakaava-alueena, joka voi muodostaa oman kokonaisuuden historiallisen tai arkkitehtonisen erityisluonteensa perusteella. Teknisenä tavoitteena on mahdollisimman energiatehokas aluevalaistus käyttäen ohjattuja led-valaisimia. Valosaasteen määrä minimoidaan käyttämällä tasolasilla varustettuja katuvalaisimia ja julkisivuissa pääasiassa ylhäältä alaspäin suunnattuja valoja. Kankaan sydän on vanhan paperitehtaan miljöö, ja siihen välittömästi liittyvä ydinalue. Punatiilinen tehdasmiljöö on valittu valaistuksen tunnelman ja valaisinten tyylin lähtökohdaksi. Vanhan paperitehtaan sekä muiden suojeltujen rakennusten julkisivut nostetaan esiin valolla kaupunkikuvallisena kokonaisuutena. Rakennukset valaistaan korostaen punatiilen tunnelmallista, lämmintä sävyä. Ydinalueen katutila on toteutettu shared space -ratkaisulla (kulkuväyliä ei ole ensisijaisesti erotettu toisistaan tasoeroin tai pinnoittein). Shared space -alueilla pyritään käyttämään katuvalaistuksessa seinäasennusta. Muualla valaisimet asennetaan pylväisiin. Valon kaupunki -teema tuodaan esiin tunnelmaa luovilla, positiivisilla ja yllätyksellisillä valaistuksilla puistoalueella ja puistoon johtavalla reitillä. Suunnitteluratkaisut ja valoluokat kohteittain Katuvalaistuksen luokka on ALb ja kevyen liikenteen väylien K. Jyväskylän ulkovalaistuksen ohjausmallin mukaisesti toteutetaan valaisimien himmennys ja säätö liiketunnistimella yöaikaan. Valaisinkohtainen valaistuksen säätö on mahdollista (esim. kirkkaampi valaistus risteys- ja suojatiealueilla). Kaduilla valaisin asennetaan kaksivartiseen pylvääseen m+m, kun ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välissä on puuistutukset. Shared space -alueilla pyritään seinäasennukseen. Tonttikaduilla valaisimet asennetaan metrin korkeudelle. Aukioilla (valaistusluokka K) käytetään valaisinmallia, joka tuottaa valoa symmetrisesti ympärilleen. Hajavaloa ei siten heijastu julkisivuihin tai taivaalle. Julkisivujen valaistus lisää aukiolla tilan ja valoisuuden tuntua lisäten turvallisuutta ja houkuttavuutta. Aukion valaistus muodostuu julkisivuvalaistusten ja pylväsvalaistuksen kokonaisuudesta. Lisäksi erikoisvalaistusta voidaan suunnitella aukion kalusterakenteisiin ja mahdolliseen ympäristötaiteeseen. Samoin alueelle voidaan laatia erillinen joulu-/talvivalaistussuunnitelma. Aukioilla pylväsvalaisimet asennetaan metrin korkeudelle. Viheralueilla ja puistoreiteillä (valaistusluokka K) käytetään pyörähdyssymmetristä optiikkaa, jolloin valo leviää myös kulkureitin ympäristöön. Valaisimessa on katto, joka poistaa häiriövalon leviämisen ylöspäin. Valaisimeksi valitaan malli, jossa valopiste ei ole näkyvissä. Tämä on miellyttävää käyttäjille ja parantaa alueen hahmotusta, sillä ihmisen silmä tarkentuu kirkkaimpaan valopisteeseen. Baanalla (valaistusluokka K) kiinnitetään erityistä huomioita valon tasaisuuteen. Baanalla käytetään valaisinmallia, jossa on kevyen liikenteen väylään soveltuvaa optiikkaa. Valaisin asennetaan -puoleisesti pylvään päähän valaisemaan erikseen pyörätietä ja jalkakäytävää. Baanalla valaisimet asennetaan pyörätien ja jalkakäytävän väliin erotuskaistalle metrin pylväisiin. Korttelipuiston valaistus on vähintään luokkaa K. Leikkipuiston valaistuksen ohjauksessa ehdotetaan läsnäolotunnistinta tai valokatkaisijaa, jolla saa täyden valotehon käyttöön. Valaisintyypiksi valitaan puistovalaisin, jossa on pyörähdyssymmetrinen valonjako. Jokiraitilla on himmeä valaistus (K). Himmeällä voimakkuudella minimoidaan valon leviäminen luonnonsuojelualueelle. Näköalatasanteilla tai pienemmillä polulla käytetään pollarivalaisimia, joiden valo suunnataan vain polulle. Valaistuksen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon lepakot, joiden kannalta Tourujoen laakso on tärkeä. Jokiraitin valaistus toteutetaan pollarivalaisimilla. Uuden sillan katu- ja julkisivuvalaistus tehdään kiinteänä osana siltasuunnittelua. Sillankaan valo ei saa liikaa levitä luonnonsuojelualueelle. MondoArc # / Nykyisten säilytettävien rakennusten julkisivuvalaistuksella korostetaan paikan henkeä. Rakennuksiin tehdään erillinen julkisivuvalaistusten suunnitelma. Valaistavat rakennukset on merkitty alustavasti oheiseen karttaan. Suojeltujen rakennusten valaistus hyväksytetään Keski-Suomen museolla. Periaatteena on korostaa hillitysti arkkitehtuurin muotoja ja värejä. Käytössä olevien rakennusten sisäänkäynnit valaistaan hieman ympäristön valaistustasoa voimakkaammin. Sisäänkäyntien valaistuksen voimakkuus on lx. Julkisivuvalaistuksen valon värilämpötila on ruskean, keltaisen ja punaisen sävyisissä julkisivuissa - K. Mahdollinen valaistuksen erikoisohjaus mietitään omana kokonaisuutenaan rakennushankkeiden yhteydessä. Uusien rakennusten julkisivuvalaistuksella korostetaan hillitysti arkkitehtuurin muotoja ja värejä. Myös nämä valaistavat kohteet on määritetty asemakaavassa. Sisäänkäynnit valaistaan hieman ympäristön valaistustasoa voimakkaammin, lx. Valaistavat julkisivut tullaan määrittämään asemakaavoissa. Asuinrakennuksien julkisivuvalaistukset toimivat orientoitumisen apuna, ja nostavat esiin kaupunkitilaa ja rakennuksia. Asuinrakennusten mittava julkisivuvalaistus ei ole suositeltavaa. Arkkitehtonisina erityispiirteinä voidaan korostaa esimerkiksi tornirakenteita, kattotasanteen seinämiä ja väritettyjä pintoja. Erityispiirteiden valaistus vaatii hyväksytyksen rakennusvalvonnalla ja valaistuskoordinaattorilla. Seinävalaisimien sijoituksilla ja optiikalla tulee välttää ikkunoiden kautta sisätiloihin kulkeutuvaa valoa. Valaisimien kaapelointi tulee toteuttaa julkisivun rakenteen sisällä, ja sille tulee hakea hyväksyntä ulkovalaistusverkon käytönjohtajalta. Uusien rakennusten julkisivuvalaistukset suunnitellaan osaksi Kankaan kaupunkikuvallista kokonaisuutta. Välittömästi aukion reunalla olevat julkisivuvalaistukset tulee suunnitella yhteensopivaksi aukiokokonaisuuden ja vanhan paperitehtaan kanssa. Julkisivuvalaistuksen valon värilämpötila on ruskean, keltaisen ja punaisen sävyisissä julkisivuissa - K, valkoisen, vihreän, sinisen ja harmaan sävyisissä - K. Sopiva värisävy varmistetaan koevalaistuksilla. Pihojen valaistussuunnitelma tehdään osana tonttien rakennusurakoita. Pihoille tulee tehdä valaistussuunnitelma, joka täyttää Jyväskylän valon käytön periaatteet: valo ei saa häikäistä kulkijoita tai asuntoihin, valolla korostetaan kulkureitit ja sisäänkäynnit, valonlähteiksi valitaan energiatehokkaat lamput ja laadukkaat valaisimet. Pihan rakenteita ja kasvillisuutta suositetaan käytettäväksi osana pihavalaistusta. Pysäköintihallit ovat julkisivupintoina suuria kaupunkikuvallisia elementtejä Kankaalla. Pysäköintihallien valaistus suunnitellaan samoilla suunnitteluperiaatteilla kuin muut julkisivuvalaistukset. Pysäköintihallien sisävalaisimet eivät saa näkyä ulos häiritsevästi. Pysäköintihalleissa ja -alueilla tulee tutkia liiketunnistuksen mahdollisuuksia. MondoArc # / Sivun kuvat: esimerkkikuvia julkisivuvalaistuksesta. Yleissuunnitelma

28 Sopivissa kohteissa hyödynnetään värivaloja. Korttelipuiston läheisyyteen ehdotetaan RGB-valoleikkiteosta Uppsalassa toteutetun taiteilijan Aleksandra Stratimirovicin teoksen V.I.P. mukaisesti. Leikkialueelle heijastetaan eri suunnista punainen, vihreä ja sininen valo. Väripintojen yhtymäkohtaan muodostuu valkoisen valon alue. Valkoiselle alueelle muodostuu uudenlainen leikki, kun liikkujasta heijastuu kiinnostusta herättävät värilliset varjot. Punaisen, vihreän ja sinisen vastapuolelle heijastuu värillinen varjo RGB-värimallin mukaisesti. Yhdelle puistoakselille johtavalle asuinrakennusten välissä kulkevalle reitille ehdotetaan elämyksellistä ja yllätyksellistä valoreittiä käyttäen värivaloja valaisinpylväissä. aukio kadut / shared space taiteilija: Aleksandra Stratimirovic; Teos: V.I.P. (Uppsala) Valaistuksen tekniset tavoitteet Valonlähteeksi valitaan valkoista valoa sekä hyvin ympäristön ja rakennusten värejä toistavia valonlähteitä. Ensisijaisesti pyritään käyttämään laadukkaita led-valaisimia. Kaikki valaisinpylväät ovat maalattuja teräspylväitä. Valaistusratkaisuiksi valitaan teknisesti kestävät asennustavat ja valaisinmallit. Valaisinmalleina käytetään laadukkaita ulkovalaisimia, joiden kotelointiluokka on ulkona vähintään IP. (EU:n alueella merkintä valaisimen IP-luokituksesta on valaisinvalmistajan vastuulla oleva ilmoitus, mutta testejä vaatimuksen mukaisuudesta ei ole tarvinnut läpäistä. Tästä syystä suositetaan käytettäväksi suurten, tunnettujen ulkovalaisinvalmistajien mallistoja, joiden laadukkuudesta on hyviä käyttökokemuksia) Valaisimia ohjataan keskitetysti osana kaupungin ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmää, joten valaisimien valinnassa tulee huomioida liitäntälaitteiden yhteensopivuus ohjausjärjestelmän kanssa. Valaisimiin asennetaan valaisinkohtainen ohjauskortti, jolloin yksittäisten valaisinten ja ryhmien ohjaukset ovat mahdollisia. Niitä voidaan säätää sopivalle tasolle esimerkiksi vuodenajan ja vuorokaudenajan mukaan. Erikoiskohteissa voidaan käyttää erikoisohjauksia (osallistavia ohjauksia, liiketunnistimia tai ympäristön olosuhteisiin reagoivia antureita). sisäänkäynnit / julkisivut viheralueet rantapolku baana Kaksi vaihotehtoa valaisinvarrelle katualueilla KANKAAN. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA

29 . Tourujoen silta Silta-alueen pohjaolosuhteet Sillan perustaminen kuva: Juhana Konttinen kuva: Juhana Konttinen Baanalle on esitetty rakennettavaksi Tourujoen yli uusi silta alueen lounaiskulmaukseen, mikä lyhentää ja nopeuttaa yhteyksiä Kankaalta keskustan suuntaan. Nykyisen Kinakujan sillan kautta kevyen liikenteen väylästä tulisi mutkikas ja se kulkisi kerrostaloalueen halki Ailakinkadun ajoradan vieressä. Kinakujan kautta toteutettava väylä ei näin täytäsi korkeatasoiselle laatukäytävälle asetettavia vaatimuksia. Uudesta sillasta on esitetty tehdyn vaihtoehtotarkastelun perusteella kaksi taloudellisesti toteuttamiskelpoisinta sekä maastoon sopivinta siltaratkaisuvaihtoehtoa. Jatkosuunnittelun yhteydessä valitaan toteutettava siltatyyppi ja lopulliset rakenneratkaisut. Uuden sillan rakentaminen edellyttää vesilain mukaista lupaa. Siltarakenteelle kirjattiin tarkasteluiden perusteella muutamia tärkeimpiä ominaisuuksia: rakenteen keveys asennettavuuden helppous perustaminen mahdollisimman vähän pohjaolosuhteita häiriten puun käyttö näkyvänä rakenteena tai verhoiluissa kokonaistaloudellisuus (elinkaari) sopivuus maisemaan ja luontoon (ei maamerkki, mutta tyylikäs) Jatkosuunnitteluun esitettävät siltavaihtoehdot ovat: VE Teräksinen palkkisilta, jonka pituus on 9 m ja Hl =, m. Silta perustetaan porapaaluille. Puuta on esitetty käytettäväksi sillan kaiteen verhoiluun. VE Teräksinen kaarisilta, jonka pituus on 9 m ja Hl =, m. Silta perustetaan porapaaluille. Sillan kaide voidaan verhoilla puulla. Tourujoen yli suunnitellun sillan kohdalta on tehty puristinheijarikairauksia tutkimuspisteestä ja porakonekairauksia kalliopinnan tason varmistamiseksi tutkimuspisteestä. Molemmilta puolilta jokea on otettu yhdestä tutkimuspisteestä näytteitä maalajin määrittämiseksi. Suunnitellun siltapaikan lännenpuoleisella jokiuoman luiskan alueella on humusmaakerroksen alla m paksu täytemaakerros, jonka alla on m paksu vuoroin savista silttiä ja vuoroin silttistä hiekkaa oleva maakerrostuma. Alimpana on moreenia. Kairaukset ovat päättyneet kiveen, tiiviiseen perusmaahan tai kallioon tasolla + + eli noin - metrin syvyydellä maanpinnasta. Porakonekairauksen perusteella kalliopinta on tasolla +, eli noin m syvyydellä maanpinnasta. Siltapaikan idänpuoleisella jokiuoman luiskan alueella on humusmaakerroksen alla tiiveydeltään löyhästä keskitiiviiseen vaihteleva m paksu silttiä ja hiekkaa sisältävä maakerrostuma. Alimpana on moreenia. Porakonekairausten perusteella kalliopinta on tutkimuspisteessä nro noin m syvyydessä tasolla +, ja tutkimuspisteessä nro noin 9 m syvyydessä tasolla +,. Tourujoen idänpuoleinen joen luiska on topografialtaan loivempi kuin lännen puoleinen maanpinnan ollessa rannan tuntumassa noin tasolla +9 nousten metrin matkalla tasolle +9. Lännenpuoleinen joen luiska on rannan tuntumassa noin tasolla + ja nousee metrin matkalla tasolle +9. Luiskissa on runsaasti puustoa ja muuta kasvillisuutta, joka sitoo luiskan pintaa estäen sitä osaltaan sortumasta. Kasvusto myös suojaa luiskaa sen läpi suotautuvan pohjaveden aiheuttamaa eroosiota vastaan. Siltapaikan alueella on Tourujoen vedenpinta noin tasolla +9. Tourujoen itäranta on uuden sillan kohdalla erittäin jyrkkä ja alueella on sattunut jo aikaisemmin useita rinteen sortumisia eroosion seurauksena. Luiska on epävakaa ja siltaa on esitetty tästä syystä jatkuvaksi varsinaisen silta aukon jälkeen tasaukseltaan lähellä maan pintaa kulkevana palkkisiltana. Siltapaikan pohjoispuolella on Tourujoessa kaarre, jossa vesi syövyttää rantaa korkean rantaluiskan juuresta. Paikalla on ollut useita luiskan sortumia viime vuosina. Sillan toteuttaminen edellyttää Tourujoen rantaluiskan eroosionsuojauksen varmistamiseksi toimenpiteitä ennen kuin silta voidaan toteuttaa. Kyseiset toimenpiteet vaaditaan joka tapauksessa, tuli siltaa tai ei, jotta virtaavan veden syövyttävä vaikutus saadaan ehkäistyksi. Tämä on tarpeen sekä itse luiskan että läheisten rakennusten perustusten suojaamiseksi. Koska jokiuoman luiskat ovat vakavuudeltaan lähes sortumistilassa, ja eivät kestä lainkaan ylimääräistä kuormaa tai tärinää, on silta perustettava kallioon poratuilla porapaaluilla. Käytettäessä porapaalun asennuksessa sisäpuoleista huuhtelua vähennetään maapohjan häiriintymistä. Porapaalut porataan yleensä vähintään, m tai kolmen halkaisijan mitan verran ehjään kallioon. Sillan alueella tehtyjen porakonekairausten perusteella alueen kalliopinta on noin tasolla + +. Porapaalut betonoidaan korroosion vähentämiseksi.. Yleissuunnitelma

30 TASOKUVA : A - A : B - B : Kantava rakenne Palkit: teräksiset levypalkit (hitsatut I-palkit) Kansi: teräsbetoninen paikallavalettu Puuverhoiltu sillankaide Tolpat HEB k, yläjohde HEB ulkopuolella pystyrimoitus, sisäpuolella puinen rimaristikko puisten johteiden välissä Perustustapa Tuet T, T, T, T ja T: porapaalupukki paalua Tuet T, T ja T: pystysuorat porapaalut - kpl/tuki SIVUKUVA : T T T T T T T T A B 9 A B Jyväskylä - Kangas - Yleissuunnitelma Tourujoen kevyen liikenteen silta VE: Teräksinen palkkisilta 9.. Mikko Hyyrynen KANKAAN. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA

31 TASOKUVA : A - A : B - B : Kantava rakenne Kaari: Teräksinen kotelo Kansipalkit: teräksiset palkit (hitsatut ja valssatut I-palkit) Kansi: teräsbetoninen paikallavalettu Puuverhoiltu sillankaide Tolpat HEB k, yläjohde HEB ulkopuolella pystyrimoitus, sisäpuolella puinen rimaristikko puisten johteiden välissä Perustustapa Tuet T, T, T, T ja T9: porapaalupukki paalua Tuet T, T, T ja T: pystysuorat porapaalut - kpl/tuki SIVUKUVA : 9 9 T T T T T T T T T9 A B A B Jyväskylä - Kangas - Yleissuunnitelma Tourujoen kevyen liikenteen silta VE: Teräksinen kaarisilta 9.. Mikko Hyyrynen. Yleissuunnitelma

32 .9 Rakennettavuusselvitys.9. Pintasuhteet, maaperä ja pohjavesi Lähtötiedot ja uudet tutkimukset Rakennettavuusselvitystä varten käytössä on ollut vanhaa kartta-aineistoa, alueen vanhoja pohjatutkimuksia sekä niihin liittyvä pohjatutkimuslausunto tontilta -- (Insinööritoimisto Helander & Nirkkonen, As Oy Kuusamansato, työ 9 vuodelta 99), Kankaan alueen rakennettavuusselvitys (Ramboll Finland Oy, ), diplomityö Kankaan alueen stabiliteettilaskelmat ja laskentaparametrien määritys (Samuli Tikkanen, ) sekä lausunto Kankaan alueelle johtavan uuden Tourujoen kevyenliikenteen sillan perustamisolosuhteista (Kari Seuranen, Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut, ). Alueen nykyinen maanpinta on määritelty alueen kartoitustietojen sekä takymetri tai GPS-mittauksilla määritettyjen kairauspisteiden maanpintatietojen pohjalta. Maaperän koostumusta ja kerrosrakennetta on tutkittu lisää puristin-heijarikairauksella muun muassa Kankaan alueelle johtavan uuden Tourujoen kevyenliikenteenväylän sillan perustamisolosuhteiden selvittämistä varten. Lisäksi alueelta on otettu maanäytteitä, joista on määritetty rakeisuus laboratoriossa. Uudet kairaukset on tehty Jyväskylän kaupungin toimesta. Alueelle asennettiin kpl uusia pohjaveden havaintoputkia pohjaveden korkeusaseman mittaamiseksi. Tutkimustulokset on esitetty pohjatutkimuspiirustuksissa. Tutkimukset ovat koordinaattijärjestelmässä ETRS- GK ja korkeusjärjestelmässä N. Alueen pintasuhteet Valtaosa nykyisen tehtaan alueesta on rakennettua aluetta. Tehdasalueen nykyinen maanpinta koostuu rakennusten ympärillä olevista eteläosan luonnon mukaisista alueista sekä tehtaan toiminnan aikana tehdyistä paksujen maatäyttöjen päälle rakennetuista luiska-, piha- ja pysäköintialueista sekä kulkuväylistä. Pääpiirteissään pohjoisosalla nykyinen maanpinta viettää vaihdellen alueen itäosalta kohti länsipuolella olevaa Tourujokea. Tehdasrakennusten pohjoispuolella maanpinta on itäosalla tasolla laskien kohti länsiosaa joen luiskan yläreunan tasolle Paikoin vanhan tehdasrakennuksen ulkoseinän lähellä maanpinta laskee luiskana kohti ulkoseinää ollen tasolla + +. Tehdasrakennusten väliin jäävällä sisäpihalla korkeusvaihtelut ovat suuria. Maanpinta on länsiosalla vanhan tehtaan edessä tasolla +. Pihan keskivaiheilla maanpinta nousee jyrkkänä luiskana idänpuoleiselle piha-alueelle noin tasolla Tehtaan länsipuolella maanpinta laskee vaihdellen tasolta + +9 kohti Tourujokea. Tehdasalueen eteläpuolella luonnonmukaisemmalla alueella maanpinta on tasaisempaa vaihdellen tasolla laskien loivasti kohti etelää. Tourujoen kohdalla aikojen kuluessa veden virtaus on kuluttanut joen silttistä ja hiekkaista pohjaa tehden luiskista syvemmät ja epävakaammat. Joentörmän luiska on korkeimmillaan alueeen eteläosassa tasolla ja laskee alemmas pohjoiseen mentäessä ollen voimalaitoksen kohdalla tasolla +. Voimalaitoksen pohjoispuolella luiskan yläreuna nousee tasolle +. Jokiluiskan korkeusero on eteläosalla noin m ja pohjoisosalla noin m. Tourujoen voimalaitospato säännöstelee yläpuolista Palokkajärven vedenpintaa. Alimmillaan vedenkorkeus on tasolla +9, ja korkeimmillaan +9,9 (N). Padon alapuolella vedenpinnan korkeus vaihtelee juoksutusten mukaan ja veden syvyys joessa on noin -, m (noin tasolla +9,). Rantojen sortumat ja kaatuneet puut hidastavat vedenvirtausta. Joki laskee Jyväsjärveen joka noudattaa Päijänteen vedenpinnan korkeutta +,. Pohjasuhteet ja pohjavesi Maalajien sekä kerrosrajojen arviointi perustuu kairausdiagrammeihin, kairaajien tekemiin havaintoihin ja näytetietoihin. Alueen pohjavesiputkista saatujen veden pinnan mittaustietojen perusteella on kuvaan Pohjavesi arvioitu pohjavesipintojen tasoja alueella. Koko alueen kattavaa pohjaveden pinnan vaihtelua ei ole tutkittu. Suurella osalla aluetta on nykyisen maanpinnan alla täyttömaata. Täytön paksuus on syvimmillään m vanhan alueen poikki kulkeneen jokiuoman kohdalla. Täyttöjä on tehty tehtaan toiminnan aikana, joista viimeisimmät on tehty lähdetietojen mukaan -luvun alussa. Täytöt on rakennettu suunnittelemattomasti ja täyttömassojen joukossa saattaa olla sekalaista materiaalia tai eloperäisiä aineksia. Pohjaveden pinta laskee alueen pohjois- ja itäpuolelta noin tasolta kohti tehdasrakennuksia ja Tourujokea. Tehdasrakennusten pohjoisosa ja sisäpiha (alueet, -) Alueen tutkimuspisteistä otetut näytteet eivät ulottuneet luonnon maahan, joten sen laadusta ei ole täyttä varmuutta. Alueella on vähintään m paksun täytemaakerroksen alla 9 m paksu tiiveydeltään löyhästä keskitiiviiseen vaihteleva silttiä tai savea tai hiekkaa sisältävä kerros, jonka alla on moreenia. Syvimmilleen kairaukset ulottuivat tehtaan pohjoisosalla länsipuolella sekä sisäpihalla alueen itäreunalla. Pintakerroksissa oleva tiiveydeltään hyvin löyhästä ja löyhään vaihteleva moreeni on täytemaata. Kairaukset ovat päättyneet kiveen, tiiviiseen perusmaahan tai kallioon tasolle +, +9, eli noin metrin syvyyteen maanpinnasta. Vanhan tehtaan pohjoispäästä ja pohjavesiputken P kohdalta on mitattu kalliopintoja. Kalliopinta vaihtelee mittausten kohdalla tasolla Alueen pohjavesiputkista tehtyjen mittausten perusteella tehtaan pohjoispuolella pohjaveden pinta laskee länteen noin tasolta + alueen keskiosan tasolle + ja kohti Tourujokea. Alueen itäreunalta mitatun pohjaveden on arvioitu olevan mahdollisesti orsivettä. Sisäpihan puolella pohjaveden pinta laskee itäosalta noin tasolta + + kohti vanhaa säilytettävää tehdasrakennusta arviolta noin tasolle +. Mitattua tietoa pohjaveden pinnasta vanhan tehtaan itäpuolelta ei ole, joten pohjaveden pinta voi pudota alemmaksikin. Tutkimuspisteeseen nro asennettu pohjavesiputki jäi moreenitäyttöön, joten sitä ei saatu upotettua pohjavesipinnan tasoon saakka. Tehdasalueen eteläosa (alueet -): Alueella on n.,, m paksun täytemaakerroksen alla on m paksu tiiveydeltään keskitiivistä ja löyhää silttikerrostuma ja paikoin mahdollisesti savea, joka muuttuu syvemmällä hiekkaisemmaksi. Alimpana on moreenia. Kairaukset ovat päättyneet kiveen, tiiviiseen perusmaahan tai kallioon tasolle + +, eli noin metrin syvyyteen maanpinnasta. Alueen pohjavesiputkista tehtyjen mittausten perusteella alueen pohjavedenpinta laskee idästä kohti Tourujokea arviolta noin tasolta + tasolle noin tasolle +. Alueen länsiosa (alue 9): Alueella on m paksun täytemaakerroksen alla m paksu tiiveydeltään löyhää savea ja silttiä oleva kerrostuma. Alimpana on moreenia. Kairaukset ovat päättyneet kiveen, tiiviiseen perusmaahan tai kallioon tasolle + + eli noin metrin syvyydessä maanpinnasta. Alueen eteläosalle asennettujen vanhojen pohjavesiputkien vuonna tehtyjen mittausten perusteella alueen pohjaveden pinta on noin tasolla + +. Pisteestä mitattu pohjaveden pinnan on arvioitu olevan orsivettä..9. Rakennettavuus Rakennusten ja rakenteiden perustaminen Vanhojen säilytettävien rakennusten ja rakenteiden perustukset ja niiden vahvistamiset on otettava huomioon uusia perustuksia suunniteltaessa ja rakentaessa. Samoin Tourujoen jokiuoman ja uuden suunnitellun jokiuoman rantojen stabiliteetti vaikuttavat oleellisesti talorakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Rakennusten perustamistapaan vaikuttaa pohjamaan kantavuuden lisäksi kerroskorkeus, alimman lattiatason sijainti ja pohjakerroksen lattian alapuoliset täytöt. Pääosin osayleiskaavassa olevat rakennukset ovat kolme tai useampikerroksisia. Kuvaan Rakennusten perustamistavat (s.) on rakennusten perustamista arvioitu karkeasti alueittain. Nykyistä maanpintaa tullaan leikkaamaan runsaasti. Siksi rakennusten pohjakerrosten lattiatasot on valittu alueittain perustuen osayleiskaavassa esitettyihin lattiatasoihin, katujen tasojen luonnossuunnittelun katutasoihin sekä arvioituihin pohjavedenpinnan tasoihin. Edellä mainituin perustein valitut lattiatasot sekä pohjatutkimustuloksiin pohjautuvat alustavat perustamistavat on esitetty rasteroituna alueittain em. kuvassa. Joentörmän läheisyydessä olevat rakennusalueet, Ailakinkadun pohjoispuolella oleva alue sekä sisäpihan idänpuoleiset alueet perustetaan paaluilla. Muut alueet voidaan perustaa maanvaraisesti. Pientä painumaa sietävät kevyet rakenteet sekä - -kerroksiset rakennukset voidaan mahdollisesti perustaa maanvaraisesti, mikäli ne erotetaan rakenteellisesti paaluttavista rakenteista. Kevyiden ja matalien rakenteiden KANKAAN. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA