JATKOVALMISTELURAPORTTI

Transkriptio

1 1 Päätösliite sivistyslautakunta asia 94 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LUKIOKOULUTUKSEN SIIRTÄMINEN JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄÄN JATKOVALMISTELURAPORTTI Rehtori Jorma Lempinen asiantuntija-valmistelija

2 2 SISÄLTÖ 1. JATKOVALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yhdistymissopimus 1.2 Kaupunginvaltuuston toimeksianto jatkovalmisteluun 2. SELVITYSTYÖN ORGANISOINTI JA TOTEUTUS 3. LUKIOKOULUTUKSEN ASEMOINTI TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESSA 4. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LUKIOTOIMINNAN KUVAUS 5. JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KUVAUS 6. LUKIOKOULUTUKSEN TALOUS 6.1 Oppilaitoksien tulot ja menot 6.2 Sopimuksen mukana siirtyvät muut sopimusvelvoitteet ja irtain omaisuus 6.3 Lukiokoulutuksen rahoitus 7. HENKILÖSTÖN ASEMA JA PALVELUSSUHDETURVA 8. TOIMITILAT JA KIINTEISTÖT 8.1 Lukio-opetuksen järjestäminen 8.2 Omistajuus- ja vuokrausvastuiden määrittäminen toimitilojen osalta 8.3 Kiinteistöihin liittyvät investointivastuut 9. TUKIPALVELUT 10. LUKIOKOULUTUKSEN HALLINTOMALLI JA KAUPUNGIN OMISTAJAOHJAUS 11. SOPIMUKSET 11.1 Sopimus Jyväskylän kaupungin lukiokoulutuksen järjestämisvastuun siirrosta Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle 11.2 Henkilöstösopimus 11.3 Muut erillliset sopimukset 12. KAUPUNGINVALTUUSTON TOIMEKSIANTOON PERUSTUVA ASIANTUNTIJA-VALMISTELIJAN LOPPUARVIOINTI JA ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI

3 3 1. JATKOVALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Yhdistymissopimus Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistymissopimuksen liitteenä olevassa hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelmassa todetaan toisen asteen koulutuksen osalta seuraavasti: Tavoitteena tulee olla yhtenäinen, koko ikäluokan koulutukselliset tarpeet huomioon ottava toisen asteen koulutusjärjestelmä toisen asteen koulutusjärjestelmä, jossa lukiokoulutus siirretään Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle. Lukiokoulutuksen järjestämiseen haetaan uudenlaista, voimavarat yhteen kokoavaa seudullista ratkaisua, joka optimoi lukioverkon viimeistään vuoteen 2012 mennessä ja ottaa huomioon koko toisen asteen koulutuskokonaisuuden. Kysymys on keskeisten koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumisen edistämisestä ja uudenlaisen ajattelun soveltamisesta toisen asteen koulutuksen kokonaissuunnitteluun ja toteuttamiseen Kaupunginvaltuuston toimeksianto jatkovalmisteluun Jyväskylän kaupunginvaltuusto on päätöksessään /46 päättänyt periaatelinjauksena, että Jyväskylän lukiokoulutus siirretään Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle edellyttäen, että siirron jatkovalmistelun yhteydessä ei tule esiin mitään sellaista olennaista muutosta, minkä vuoksi järjestämissuunnitelmasta pitäisi poiketa. Jatkovalmistelu suoritetaan Jyväskylän kaupungin johdolla ja siihen tehtävään sivistysjohtaja nimeää opetuspalvelujen henkilöstöstä asiantuntijan ja sivistyslautakunta puolestaan 5-7 jäsenisen asiantuntijaryhmän ohjaamaan ja seuraamaan em. asiantuntijan työtä. Jatkovalmistelussa on velvoitettu tarkentamaan ja esittämään sopimusehdot koskien ainakin omistajaohjauksen tapaa, lukiokoulutuksen johtamisjärjestelmää, kustannusten jakoa, henkilöstön siirtoa, lukiokiinteistöjä, erikoislukioita, Muuramen ja Laukaan kuntien suhtautumista lukiokoulutuksensa siirtoon sekä muut tarvittavat selvitykset. Jatkovalmistelu tulee suorittaa siten, että jatkovalmistelumateriaali on sivistyslautakunnalta pyydetyn lausunnon jälkeen Jyväskylän kaupunginhallituksella viimeistään mennessä, jolloin kaupunginvaltuusto voi elokuussa 2009 esittää opetusministeriölle ylläpitämisluvan peruuttamista lukiokoulutuksensa osalta ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä voi puolestaan hakea ylläpitämislupaa lukiokoulutukselle. 2. JATKOVALMISTELUN ORGANISOINTI JA TOTEUTUS Kaupunginvaltuuston toimeksiantoon perustuen sivistysjohtaja Laila Landén on nimennyt rehtori Jorma Lempisen asiantuntijaksi jatkovalmisteluun Jyväskylän kaupungin lukiotoiminnan siirtämiseksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymään. Sivistyslautakunta valitsi asiantuntijaryhmään päätöksellään Mari Kyllösen, Matti Vesa Volasen, Hannu Salmisen, Ari Hirvensalon, Annaliisa Lehtisen, Pirkko Rissasen ja Jari Kinnulan. Ryhmän puheenjohtajaksi lautakunta nimesi Mari Kyllösen. Puheenjohtaja kutsui ryhmään puhe- ja läsnäolo-oikeudella varapääluottamusmies Juha Paanasen. Työryhmän sihteeriksi kutsuttiin Reino Saralahti.

4 4 Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan ottaa lautakunnan päätöksen käsiteltäväkseen, ja muutti sivistyslautakunnan tekemää päätöstä siten, että asiantuntijaryhmän varsinaisiksi jäseniksi nimettiin Maia Fandi, Mari Kyllönen, Tom Nevanpää, Matti Vesa Volanen ja Markku Väätäinen. Puheenjohtajaksi nimettiin Mari Kyllönen. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus nimesi työryhmän asiantuntijajäseniksi Ari Hirvensalon, Jari Kinnulan, Annaliisa Lehtisen, Hannu Salmisen ja Juha Paanasen (henkilöstön edustaja). Työryhmä on pitänyt viisi kokousta: 1.4., 21.4., 7.5., ja 5.6. Asiantuntijavalmistelija Jorma Lempinen on osaltaan käynyt keskustelut kaupunginlakimies Annaliisa Lehtisen, kiinteistöjohtaja Esko Erikssonin, henkilöstöjohtaja Pertti Malkin ja koulutuskuntayhtymän johtajan Hannu Salmisen kanssa. Lisäksi hän on ollut yhteydessä opetusministeriön opetusneuvos Heikki Blomiin, Opetushallituksen lakimieheen Matti Lahtiseen ja Kuntaliiton johtajaan Anneli Kangasviereen. Jorma Lempisellä on ollut myös käytössä kirjalliset aineistot, jotka liittyvät lukiokoulutuksen luovuttamiseen Savon koulutuskuntayhtymälle. Tausta-aineistona on hyödynnetty myös Kuntaliiton julkaisuja Lukiokoulutuksen palvelurakenteiden kehittäminen (2008) ja Kuntaperustaisen koulutusjärjestelmän kehittäminen (2009). Apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö on osoittanut Laukaan ja Muuramen kunnanhallituksille kirjeen, jossa tiedustellaan ko. kuntien kannanottoa lukiokoulutuksensa siirtämiseen koulutuskuntayhtymään. Kunnilta oli pyydetty vastauksia mennessä. Kunnat eivät ole tässä vaiheessa luopumassa lukiokoulutuksen järjestämisluvasta. Lukioiden henkilökuntien kuulemistilaisuus on järjestetty , ja henkilöstöllä pyydettiin lausunnot asiasta mennessä. Oppilaskuntien kuulemistilaisuus toimeenpantiin , ja opiskelijoilla on ollut mahdollisuus antaa lausuntonsa mennessä. Saapuneet lausunnot ovat käytettävissä jatkokäsittelyssä. 3. LUKIOKOULUTUKSEN ASEMOINTI TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESSA Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Koulutuksen järjestäjän tulee myös olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa (Lukiolaki 1998/1,2 ja 5 ). Lukiokoulutusta kehitettäessä on otettava huomioon seuraava lainsäädäntö, joka luo perustan lukiokoulutuksen järjestämiselle ja toteuttamiselle: lukiolaki (629/1998), lukioasetus (810/1998), valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002), opetusministeriön päätös opiskelijaksi ottamisen perusteista (1202/1998), laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) ja ylioppilastutkintoasetus (915/2005). Lukio-opintojen järjestämistä ohjaa vuonna 2005 voimaan tullut opetussuunnitelma (Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet ja aikuislukioiden osalta Aikuisten perus- ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet).

5 5 Lainsäädännön ohella lukiokoulutusta ohjaa valtakunnallisella tasolla hallitusohjelma sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU), jotka tulee ottaa huomioon lukiokoulutusta kehitettäessä. Hallitusohjelma linjaa, että lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta kehitetään sisällöllisesti erillisinä koulutusmuotoinaan. Se korostaa lukion tehtävää yleissivistävänä ja jatko-opintoihin valmistavana väylänä ja ammatillista koulutusta vahvan ammatillisen osaamisen sekä jatkoopintokelpoisuuden antavana väylänä. Hallitusohjelma sisältää myös kannanoton lukioiden välisen sekä toisen asteen sisäisen yhteistyön samoin kuin verkostomaisen toimintatavan lisäämiseen. KESU pitää sisällään erilliset koulutuspoliittiset linjaukset yleissivistävää koulutusta (johon sisältyy lukiokoulutus) ja ammatillista koulutusta varten. Vuosille on nostettu esille lukiokoulutuksen keskeisimpinä kehittämiskohteina seuraavaa: rakenteellinen kehittäminen (keskinäinen verkostoituminen sekä toisen asteen alueellinen yhteistyö), kansainvälistyminen (kieliohjelma ja eurooppalaiset yhteistyöhankkeet) sekä työelämän yhteyksien ja yrittäjyyskasvatuksen tukeminen. KESU ennakoi myös lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistamista lähivuosina. Opetusministeriön asettamana työskentelee parhaillaan Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä, jonka tulee saada työnsä valmiiksi lokakuussa Opetusministeriö on niin ikään antanut Koulutuksen arviointineuvostolle seuraavat lukiokoulutukseen liittyvät toimeksiannot: lukiopedagogiikka ( ), lukion opetussuunnitelman perusteiden toimivuus ( ) ja lukioopiskelijoiden jatko-opintovalmiudet (2010). Jo aiemmin (2007) on ilmestynyt arviointineuvoston toimesta Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö opetuksen järjestämisessä -julkaisu. Toisen asteen koulutuksessa opiskelijoilla on vapaa hakeutumisoikeus haluamaansa lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen kotikunnasta riippumatta. Yhteisvalintaalueena on koko maa ja siellä toimivat oppilaitokset, ei koulutuksen järjestäjät. 4. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LUKIOTOIMINNAN KUVAUS Jyväskylän kaupungin ylläpitämää lukiokoulutusta annetaan tällä hetkellä seitsemässä päivälukiossa (Cygnaeus-lukio, Jyväskylän Lyseon lukio, Korpilahden lukio, Palokan lukio, Tikkakosken lukio, Vaajakosken lukio ja Voionmaan lukio) ja aikuislukiossa (Jyväskylän aikuislukio). Yhdistymissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen on päätetty lakkauttaa Palokan ja Vaajakosken lukiot, ja muodostaa niistä uusi, toistaiseksi nimeämätön lukio alkaen. Lisäksi kaupungilla on järjestämislupa kahteen erityiseen koulutustehtävään: urheilun linja Voionmaan lukion yhteydessä ja IB-linja Jyväskylän Lyseon lukion yhteydessä. Lukiot sijaitsevat tällä hetkellä kaupungin omistamissa koulukiinteistöissä, lukuun ottamatta Cygnaeus-lukiota (Education Facilities Oy:n tiloissa) ja Vaajakosken lukiota (Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tiloissa). Lukiokoulutuksen henkilöstömäärä oli kaikkiaan 203, joista vakituisia, toistaiseksi otettuja 166 ja määräaikaisia 37. Näissä luvuissa on mukana myös perusopetuksen ja lukion yhteisiä opettajia. Jokaisessa Jyväskylän lukiossa on lukiolainsäädännön mukaisesti toiminnasta vastaava päätoiminen rehtori. Lisäksi rehtorin apuna toimii apulaisrehtoreita, jotka eivät ole päätoimisia, vaan heidän opetusvelvollisuuttaan on huojennettu lukion koon mukaan. Opiskelijoita kaupungin ylläpitämässä lukiokoulutuksessa oli kaikkiaan 2204 päivälukioissa ja 394 aikuislukiossa.

6 6 Jyväskylän kaupungin lukiot muodostavat keskenään tiiviin, yhteistyökykyisen ja toimivan perusverkoston ( Yhteinen Jyväskylän lukio, Lukiostrategia 2010), joka mahdollistaa laadukkaat ja monipuoliset opinnot lukiolaisille sekä tarvittaessa myös opetushenkilöstön tarkoituksenmukaisen yhteiskäytön lukioiden kesken. Yhteistyö pitää sisällään lukioyhteistyön kaupungin alueella (mukaan lukien valtion omistaman Normaalikoulun lukion), yhteistyön ammatillisen koulutuksen kanssa, yhteistyön ympäristökuntien kanssa sekä yhteistyön yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyön toteutuminen edellyttää yhteisiä päätöksiä ja sopimuksia käytännön koulutyön järjestämisessä (sama jaksojärjestelmä, jaksojen samanaikainen alkaminen ja päättyminen, sama opetusrupeamien kiertotuntikaavio, oppituntien ja välituntien samanaikaisuus, yhtenäinen koeviikkojärjestelmä). Yhteiset sopimukset ovat välttämätön edellytys opiskelijoiden liikkumiselle lukiosta toiseen samoin kuin opettajien ja tilojen yhteiskäytölle. Lukioiden yhteisellä kurssitarjonnalla on monivuotiset perinteet, ja yhteistyön kautta on kyetty ylläpitämään toimivaa, taloudellista ja opiskelijoiden valintatoiveet huomioon ottavaa lukiokoulutusta. Esim. lv kaupungin lukiolaisten suorittamien kurssien määrä muissa kuin omassa lukiossa nousi jo 1050:een, ja kuluvana lukuvuonna määrä noussee yli 1200 kurssisuorituksen. Jyväskylän lukiokoulutus on siis jo olennaisimmilta osiltaan sisäistänyt valtakunnallisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman lukiokoulutukselle asettamat haasteet: lukioiden keskinäinen yhteistyö, kansainvälisyys, eurooppalainen yhteistyö ja yrittäjyysopinnot. Toisen asteen koulutuksen sisällä lukiolaiset ovat suorittaneet ammatillisia opintoja JAO:ssa lv saatujen tietojen mukaisesti seuraavasti: hyvinvointi ja kulttuuriyksikön vaihtojaksoilla 6 opiskelijaa (yht. 31 ov), tekniikan ja liikenteen 2-3 opiskelijaa (yht. 6 ov) ja hius-, kauneudenhoito- ja vaatetusalan vaihtojaksoilla 6 opiskelijaa (yht. 38 ov). 5. JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KUVAUS Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on 12 kunnan muodostama kuntayhtymä, jonka kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Jäsenkunnat ovat: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Koulutuskuntayhtymä on laajentunut yhdistymissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, kun Jämsän ammatillinen koulutuskuntayhtymä alkaen on osa kuntayhtymää. Seuraavilla jäsenkunnilla on myös lukiokoulutuksen järjestämislupa: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Laukaa, Muurame ja Petäjävesi. Jyväskylän kaupunki on tällä hetkellä kuntayhtymän suurin omistajakunta 64,1%:n äänivallalla. Jos Jyväskylän kaupungin lukiokoulutus siirtyy kuntayhtymälle, niin Jyväskylän osuus kuntayhtymän äänivallasta on 73,5%. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön mukaista koulutusta. Kuntayhtymä järjestää myös taiteen perusopetusta (musiikki ja tanssi), vapaata sivistystyötä ja lukiota koskevan lainsäädännön mukaista koulutusta. Kuntayhtymällä on erityistehtävänä järjestää maahanmuuttajille ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta ja urheilijoiden ammatillista peruskoulutusta. Koulutuskuntayhtymän järjestämisluvan mukainen valtionosuusopiskelijoiden määrä on 6069 vuosiopiskelijaa.

7 7 Kuntayhtymässä on kuusi tulosaluetta: Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto, Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän oppisopimuskeskus, kiinteistöliikelaitos ja kuntayhtymän johto. Kuntayhtymän ammattiopistot ovat monialaisia ammatillisia oppilaitoksia. Jyväskylän ammattiopiston tutkintokoulutus on koottu kolmeen yksikköön: Tekniikka ja liikenne, Kauppa ja palvelut sekä Hyvinvointi ja kulttuuri. Jämsän ammattiopiston tutkintokoulutus on koottu kahteen yksikköön: Tekniikka, liikenne ja metsä sekä Palvelut ja hyvinvointi. Lisäksi oppilaitoksessa toimii Opiskelijapalvelut ja yhteiset opinnot -yksikkö. Ammattiopistoa johtaa rehtori ja ammattiopiston yksiköitä yksikönjohtajat yhdessä koulutuspäälliköiden kanssa. Jyväskylän aikuisopisto on monialainen aikuiskouluttaja. Koulutustoiminnassa on keskeisintä työelämään perustuvat näyttötutkinnot. Jyväskylän aikuisopisto edistää aikuisten ammatillista osaamista sekä yritysten ja yhteisöjen kehittymisedellytyksiä tarjoamalla aikuisille koulutusta ja mahdollisuuden työn ohella tapahtuvaan jatkuvaan ammattitaidon kehittämiseen. Aikuisopistolla on yli sadan tutkinnon järjestämisoikeudet. Toimipisteet ovat Jyväskylän lisäksi Keuruulla, Lievestuoreella, Petäjävedellä ja Viitasaarella. Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä opinnoilla. Vuosittain Jyväskylän oppisopimuskeskuksella on 2000 opiskelijaa. Kuntayhtymällä on merkittävä rooli aluekehitystyössä. Merkittävin yritys- ja työelämän kehittämishanke on Yritysten Taitava Keski-Suomi, jota kuntayhtymä hallinnoi yhdessä Keski-Suomen kauppakamarin ja Keski-Suomen yrittäjät ry:n kanssa. 6. LUKIOKOULUTUKSEN TALOUS 6.1 Oppilaitoksien tulot ja menot Järjestämisluvan muutoksen yhteydessä on lähtökohtana, että ennen kertyneet oppilaitoksien tulot kuuluvat kaupungille, ja vastaavasti ennen aiheutuneista menoista vastaa kaupunki. Eläkemenoperusteiset maksut (so. eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset) maksut siirretään kuntayhtymän maksettaviksi siten, että kaupunki laskuttaa ne kuntayhtymältä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. 6.2 Sopimuksen mukana siirtyvät muut sopimusvelvoitteet ja irtain omaisuus Järjestämisluvan muutoksen yhteydessä lukiokoulutuksen oppilaitoksia koskevat sitoumukset siirtyvät kuntayhtymän vastuulle lukien. Tällaisia sopimusvelvoitteita on esimerkiksi Jyväskylän aikuislukion ja seuraavien oppilaitoksien välillä: Jyväskylän kristillinen opisto, Jämsän ammattiopisto ja Jyväskylän ammattiopisto. Lisäksi Jyväskylän kaupunki on jäsenenä IKLO:ssa (Iltakoulujen liitto). Oppilaitoksien rakennuksissa sijaitseva ja omistuksessa oleva irtain omaisuus myydään tasearvosta kuntayhtymälle oppilaitosten käyttöön. Irtaimistoon eivät kuulu sellaiset kalusteet ja laitteet, jotka ovat kiinteistön tarpeistoa. Oppilaitosten irtaimisto siirtyy kuntayhtymän vastuulle alkaen.

8 8 6.3 Lukiokoulutuksen rahoitus Lukiokoulutuksen rahoittamiseen osallistuvat kaikki kunnat asukaskohtaisella rahoitusosuudella sekä valtio valtionosuudella. Kunnat siis rahoittavat lukiokoulutusta vaikka eivät itse sitä järjestäisikään. Järjestäjäkohtaiset lukiokoulutuksen yksikköhinnat lasketaan lukiokoulutuksen valtakunnallisen keskimääräisen yksikköhinnan pohjalta. Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 lukiokoulutuksen käyttötaloussuunnitelman mukaan (TA/M 2009) toimintakatteeksi muodostuu 1, eli lukiomenot ylittävät 1,473 miljoonalla eurolla valtion osuuksina saadun rahamäärän. Opetuskursseiksi muutettuna tämä tarkoittaa n. 540 kurssia, joka on likipitäen yhden kaupungin nykyisen suurlukion vuotuinen opetustarjonta. Kuntayhtymä on erillinen oikeushenkilö, ja se saa opiskelijakohtaisen valtionosuuden suoraan itselleen. Lukiokoulutuksen järjestämisvastuun siirtyminen nykyisessä laajuudessa uudelle koulutuksen järjestäjälle edellyttää, että kuntayhtymä sitoutuu osoittamaan kaupungissa järjestettävään lukiokoulutukseen vähintään samat kokonaistaloudelliset resurssit (mukaan lukien opetusresurssit) kuin mihin kaupunki on vuoden 2009 budjetissaan sitoutunut. Järjestämisluvan muutoksen yhteydessä on lisäksi otettava huomioon, että Jyväskylän kaupunki on saanut valtion erityisen tuen koulutuksen erityistehtävien (urheilulukio, IB-lukio) toteuttamiseen (valtion lisätuki kaupungille on ollut n euroa 2009). Vuoden 2006 jälkeen opetusministeriö ei ole enää myöntänyt valtion lisätukea erityisten koulutustehtävien rahoittamiseksi uusille koulutuksen järjestäjille. Valtionosuuksia arvioitaessa on myös otettava huomioon aikuisten perusopetus, josta vastaa Jyväskylän aikuislukio. 7. HENKILÖSTÖN ASEMA JA PALVELUSSUHDETURVA Koulutuksen järjestämisluvan muutos merkitsee henkilöstön työnantajan vaihtumista ja se katsotaan liikkeen luovutukseksi. Liikkeen luovutuksessa henkilöstö siirtyy palvelussuhteen katkeamatta uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin siten, että vanhan työnantajan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle siirtyvät palvelussuhteisiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Henkilöstön erääntyneet palkkaetuudet ja muut etuudet esim. oikeus vuosilomaan sitovat uutta työnantajaa työnantajan vaihtumisen jälkeen. Varsinaiseen järjestämisvastuun siirtämissopimukseen liittyy erillinen henkilöstösopimus henkilöstön asemasta ja palvelussuhdeturvasta. Sopimus hyväksytään samassa yhteydessä kuin varsinainen sopimus. 8. TOIMITILAT JA KIINTEISTÖT Lukio-opetusta järjestetään tällä hetkellä seuraavissa toimitiloissa ja kiinteistöissä: Cygnaeus-lukio (Wilhelm Schildtin katu 2, Jyväskylä), Jyväskylän aikuislukio (Yliopistonkatu 13, Jyväskylä), Jyväskylän Lyseon lukio (Yliopistonkatu 13, Jyväskylä), Korpilahden lukio (Kokkotie 20, Korpilahti), Palokan lukio (Koivutie 5, Palokka), Tikkakosken lukio

9 9 (Koulukatu 10, Tikkakoski), Vaajakosken lukio (Sepänkatu 3, Jyväskylä) ja Voionmaan lukio (Voionmaankatu 17-19, Jyväskylä). Lukiot sijaitsevat tällä hetkellä kaupungin omistamissa lukiokiinteistöissä, poikkeuksina Cygnaeus-lukio (Education Facilities Oy) ja Vaajakosken lukio (Kuntayhtymä). Korpilahden, Palokan ( saakka) ja Tikkakosken lukioiden yhteydessä on myös perusopetuksen toimitiloja. Koulutuksen järjestämisluvan muutoksen yhteydessä on ratkaistava, missä määrin ko. toimitilojen osalta tulee kyseeseen toisaalta omistajuus-, toisaalta vuokrausvastuut. Työryhmän työskentelyssä on noussut esille seuraavat toimenpide-ehdotukset: 1) kaupunki myy Jyväskylän Lyseon rakennukset ja Voionmaan lukion rakennukset kuntayhtymälle tasearvosta lukiokoulutuksen käyttöön 2) kaupunki vuokraa kuntayhtymälle opetustilat Korpilahden ja Tikkakosken lukioiden käyttöön voimassa olevin vuokrasopimuksin 3) Cygnaeus-lukion kiinteistön omistavan Education Facilities Oy:n ja kuntayhtymän välille tehdään erillinen vuokrasopimus voimassa olevin sopimusehdoin. Kiinteistöihin liittyen tulevat myös Lyseon, Voionmaan, Korpilahden ja Tikkakosken lukioiden kiinteistönhuollon ja vahtimestaripalveluiden ostopalvelusopimukset siirtymään luovutuksensaajalle. Rakennusten välttämättömät peruskorjaukset ja rakennuksiin liittyvät investoinnit ovat omistajan vastuulla. Haahtela-kehitysyhtiö on laatinut 2008 Lyseon rakennusten peruskorjauksen ja uudisrakentamisen tarpeita varten toimitilastrategian. Kaupungissa on varauduttu myös Voionmaan koulun rakennuksen peruskorjaukseen lähitulevaisuudessa. 9. TUKIPALVELUT Tukipalvelujen osalta ovat järjestettäviä asiaryhmiä seuraavat: ruokapalvelut, taloushallinto ja palkanlaskenta, työterveys ja opiskelijaterveydenhuolto, opiskelijahuollon järjestäminen ja tietohallintojärjestelyt. Ruokapalvelujen järjestämisen osalta on pidetty lähtökohtana, että Lyseon, Voionmaan ja Tikkakosken lukioiden ruokapalvelusopimukset siirtyvät kuntayhtymän vastattavaksi lukien. Korpilahden lukion ruokapalvelut tuottaa ISS kaupungin ja ISS:n välillä voimassa olevan sopimuksen mukaisesti, ja kaupunki veloittaa kuntayhtymältä ruokapalvelujen lukio-osuuden. ISS:n sopimuskauden päättyessä osapuolet neuvottelevat ruokapalvelun järjestämisestä. Kaupungin lukioiden taloushallinnon ja palkanlaskennan palveluiden järjestäminen siirtyy uudelle koulutuksen järjestäjälle. Samoin oppilaitokset tulevat käyttämään kuntayhtymän puhelinratkaisuja ja tietojärjestelmiä, ja kuntayhtymä hoitaa lukiokoulujen it-tuen. Opiskeluterveydenhuollon ja opiskelijahuollon osalta voidaan pitää lähtökohtana Jyväskylän lukioiden opiskelijahuollon kehittämishankkeen työryhmän keväällä 2009 valmistunutta strategiaa, jonka mukaan ko. palvelut ovat opiskelijoiden käytettävissä oppilaitoksissa eikä niitä tule keskittää erillisiin palveluyksiköihin. Sama järjestely koskee myös opiskelijoiden opinto-ohjauspalveluja.

10 10 9. LUKIOKOULUTUKSEN HALLINTOMALLI JA KAUPUNGIN OMISTAJAOHJAUS Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa on sovittu, että kuntayhtymien omistajaohjauksesta laaditaan sopimukset. Jyväskylän kaupunginvaltuusto on nostanut toimeksiannossaan korostetusti esille omistajaohjauksensa läpinäkyvyyden ja konkreettisen toteutumisen lukiokoulutuksen hallinnollisissa järjestelyissä. Tämä edellyttää kuntayhtymän hallinto-organisaation ja päätöksentekojärjestelmän yhteensovittamista kaupungin omistajaohjauspolitiikkaan. Lähtökohtana on huomattava, että kyseessä on kaksi erillistä oikeushenkilöä, kaupunki ja kuntayhtymä - kaksi erillistä hallintotointa, jotka kuitenkin ovat riippuvaisia toisistaan. Valmistelussa on tuotu esille yksi hallintomalli: kuntayhtymän organisaatioon muodostetaan uusi lukiokoulutuksen liikelaitos. Kuntayhtymässä on tällä hetkellä kaksi liikelaitosta: aikuisopisto ja kiinteistölaitos, jotka toimivat kuntayhtymän valtuuston ja hallituksen alaisina. Sen sijaan esim. ammattiopistot toimivat suoraan kuntayhtymän hallituksen alaisena ilman johtokuntia. Nykyisten kuntayhtymän johtosääntöjen mukaan liikelaitokset ovat Jyväskylän koulutuskuntayhtymän organisaatiossa itsenäinen, taloudellisesti eriytetty yksikkö, joka kattaa toimintamenonsa tuloillaan. Kuntayhtymän lukiokoulutuksen liikelaitoksella, joka tulisi hallinnoimaan yksinomaan Jyväskylän kaupungin alueella toteutettavaa lukiokoulutusta, tulisi siten olla oma johtokunta, jonka jäsenet valitaan Jyväskylän kaupungin esityksen mukaisesti (omistajaohjaus). Johtokunnan tehtävät määritellään liikelaitoksen johtosäännössä. Näihin tehtäviin tulisi kuulua ehdottomasti päätöksenteko Jyväskylän kaupungissa toteutettavan lukiokoulutuksen oppilaitoskohtaisista aloituspaikkamääristä ja johtamisjärjestelmästä (liikelaitoksen johtaja, oppilaitosten rehtorit) sekä talousarviosta. Johtosäännön laatimista varten on syytä perustaa työryhmä, jossa on edustus kaupungista ja kuntayhtymästä. Kaupungin omistajaohjaukseen tulisi sisältyä myös menettely, että lukioverkkoa koskevista asioista sekä muista periaatteellisista ja vaikutuksiltaan merkittävistä asioista tulee pyytää kaupungin lausunto. Tätä menettelyä vahvistaa edelleen osapuolten (so. kaupunki ja kuntayhtymä) sitoutuminen siihen, että osapuolten välillä käydään tarvittaessa neuvotteluja sopijaosapuolten tärkeiksi katsomista asioista. Neuvottelukutsu voidaan esittää tarvittaessa kumman tahansa sopijapuolen toimesta. 11. SOPIMUKSET 11.1 Sopimus Jyväskylän kaupungin lukiokoulutuksen järjestämisvastuun siirrosta Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle 11.2 Henkilöstösopimus 11.3 Muut erilliset sopimukset (mm. ostopalvelusopimukset)

11 KAUPUNGINVALTUUSTON TOIMEKSIANTOON PERUSTUVA ASIANTUNTIJA-VALMISTELIJAN LOPPUARVIOINTI JA ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Yhdistymissopimuksen tavoiteasettelun yhteydessä on nostettu esille tarve rakentaa yhtenäinen, koko ikäluokan koulutukselliset tarpeet huomioon ottava toisen asteen koulutusjärjestelmä. Voimassa olevan koulutuksen lainsäädännön mukaan perusopetuksen (oppivelvollisuuskoulun) päättäneillä on oikeus vapaasti hakeutua yleissivistävään lukiokoulutukseen ja ammatillisiin perusopintoihin. Koko ikäluokan huomioon ottaminen edellyttää erityisesti peruskunnilta voimakkaita panostuksia koulutus- ja työpaikkojen järjestämiseen kaikille perusopetuksen päättäneille nuorille (vrt. Tampere, jossa koulutuksen, työharjoittelun tai työpajatoiminnan ulkopuolelle jäävien määrä on saatu putoamaan runsaaseen yhteen prosenttiin ikäluokasta). Lisäksi on huomattava, että ammatillisia perustutkintoja suorittaa samanaikaisesti useampia ikäluokkia. Jatkovalmistelun aikana on myös käynyt ilmeiseksi, että seudullista koulutuksen kokoamista ei ole näköpiirissä kaupunginvaltuuston päätöksentekoon mennessä, vaan toimeenpantavaksi suunnitellaan yksinomaan Jyväskylän lukiokoulutuksen uudenlaista hallinnollista järjestämistapaa. Laadukkaita lukiopalveluja voidaan myös ylläpitää kehittämällä nykyistä toiminnallista rakennetta siten, että lukioiden yhteisiä toimintoja edelleen vahvistetaan samalla kun keskinäisellä työnjaolla taataan lukiokoulutuksen taloudellisuus ja tehokkuus. Nykyiset toiminnalliset toisen asteen koulutusväylien yhteistyön mallit ( Yhteinen Jyväskylän lukio ja Jyvässeudun toisen asteen yhteistyö) ovat avanneet opiskelijoille opiskelijalähtöisesti yksilöllisten opintopolkujen suunnittelun ja toteuttamisen. Lukiokoulutuksen järjestämisluvasta luopumista voidaan pitää myös strategisena ratkaisuna Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelualueella, kun kyseeseen tulee peruskunnan koulutuspalvelujen järjestäminen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Jyväskylän kaupunki tulee tarjoamaan omana opetuspalvelujen palvelutuotantona yksinomaan perusopetuksen palvelut. Mikäli Jyväskylän kaupunki päättää luopua lukiokoulutuksen yleisestä järjestämisluvasta ja valtakunnallisten koulutuksen erityistehtävien (urheilulukio, IB-lukio) järjestämisluvista, asiassa tulee edetä seuraavasti: 1) Jyväskylän kaupunki tekee hakemuksen nykyisen koulutuksen järjestämisluvan peruuttamisesta ehdollisena, mikäli opetusministeriö myöntää Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen Jyväskylän kaupungissa. Kuntayhtymä hakee erikseen opetusministeriöltä lukiokoulutuksen järjestämislupaa, johon sisältyy myös koulutukselliset erityistehtävät (urheilulukio, IB-lukio). Tarkoituksenmukaista on, että tämä tapahtuu samanaikaisesti kuin kaupunki hakee luvan peruuttamista. 2) Järjestämisluvan muutokseen liittyvät vaadittavat asiakirjat toimitetaan Länsi-Suomen lääninhallitukselle, josta asian käsittely siirtyy opetusministeriöön. Ennen lopullista päätöstä opetusministeriö voi pyytää lausuntoa Opetushallitukselta. Lukioasetuksen (810/1998) 14 :n mukaan lupaa lukiokoulutuksen järjestämiseen on haettava viimeistään vuosi ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Asianomainen ministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös edellä mainittua myöhemmin tehdyn hakemuksen. Lupahakemus toimitetaan lääninhallitukseen. Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys koulutuksen tarpeellisuudesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä.