SMILE korjaa yhä useamman taittovirheen. Monitehomykiöiden suosio muuttaa myös hoitajan työtä. Sivu 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SMILE korjaa yhä useamman taittovirheen. Monitehomykiöiden suosio muuttaa myös hoitajan työtä. Sivu 12"

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 3/2013 SMILE korjaa yhä useamman taittovirheen Ortoptistit tulevat eläkeikään, mutta alalle on vähän uusia tulokkaita. Sivu 8 Monitehomykiöiden suosio muuttaa myös hoitajan työtä. Sivu 12 Näkövammarekisteri selvittää vammojen määrää ja tuottaa tilastotietoa. Sivu 13

2 The selection Large scale designs, boxes of 50 Large scale designs, boxes of 50 Boxes of 20 and 50 Boxes of 20 and 50 2 Silmähoitaja Boxes of 20 and 50 Boxes of 20 and 50

3 Sisältö Leikkaus on kaihin ainoa hoitokeino... 4 SMILE on nopea ja kivuton toimenpide... 6 Ortoptistit toivovat alalleen jatkajia... 8 Tervetuloa Kuopioon! Yhä useampi saa monitehomykiön Lapissa tutkittiin kaihileikkausten laatua Tietoa ja tukea opiskelijaohjaukseen Palstat Puheenjohtajalta... 3 Minun työni Silmäyksiä Hallituksen päätöksiä Hallituksen kuulumisia Uusia jäseniä Yhteystiedot SATKS:n väki tykyilemässä. Työkykyä Kaikille meille ovat tuttuja sanat tyky tai tyhy. Ainakin toivottavasti, meidän kaikkien työhön kuuluu tykytoimintaa. Työkykyä, työhyvinvointia ja työssä jaksamista pidetään tärkeänä osana työtä. Toivottavaa on, etteivät nämä jäisi vain sanoiksi paperilla tai hyviksi suunnitelmiksi. Jokaisella työpaikalla on toivoakseni innokkaita tykyvastaavia, jotka järjestävät työyksikkönä työntekijöille mukavia ja innostavia tykytapahtumia. Parhaimmillaan hyvä tykytoiminta on rentouttavaa, hauskaa, yhteisöllistä, voimaannuttavaa, nauruhermoja kutkuttavaa ja sopivan puuhakasta. Hyvän tunnelman luovat osallistujat, ja se on helppoa, kun suunnitelmat on hyvin tehty. Hyvä ruoka ja juoma kuuluvat olennaisena osana tykypäivään. Hyvä tykytoiminta saa työntekijät irtautumaan työstä ja tutustumaan työkavereihin uudella tavalla, muualla kuin työympäristössä. Ihanteellinen tilanne on, kun kaikki työpaikan ammattiryhmät osallistuvat yhdessä tykyyn. Olen onnellisessa asemassa, sillä omalla työpaikallani tykytoiminta on hyvää ja antoisaa. Alkukesällä olimme tykyilemässä mökkikylässä merenrannalla. Päivään osallistui työntekijöitä kaikista ammattiryhmistä. Saimme nauttia Kivinavetassa takkatulen lämmössä hyvää ruokaa. Ryhmiin jakautuneena osallistuimme leikkimielisiin kilpailuihin. Illalla saunoimme ja rohkeimmat kävivät meressä uimassa. Tunnelma oli hyvä, kaikilla oli hauskaa ja varmasti työt unohtuivat siksi iltapäiväksi ja illaksi. Tykypäivä oli todella rentouttava. Siitä sai taas voimia jaksaa työn aherruksessa, ja löytyipä uusia puolia myös tutuista työkavereista. Mitäpä jos haastaisitte itsenne ja työkaverinne miettimään, millaista teidän tykytoimintanne voisi parhaimmillaan olla? Oikein ihanaa alkavaa syksyä kaikille ja antoisia hetkiä tykyilyn parissa! Puheenjohtajalta Kati Nieminen Silmähoitaja 3

4 KATI NIEMINEN on kaihin ainoa hoito Aikuisiän harmaakaihi eli katarakta on kaihin yleisin muoto. Sen kehittymistä ehkäisevää hoitoa ei ole löydetty. Kaihin ainoa hoitokeino on leikkaus, jossa silmän samentunut mykiö poistetaan ja tilalle laitetaan tekomykiö. Kaihi on yksi yleisimmistä iän mukana näköä heikentävistä sairauksista länsimaissa ja yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Yli 30 prosentilla 65 vuotta täyttäneistä on todettavissa näköä haittaava kaihi yhdessä tai molemmissa silmissä. Yli 85-vuotiasta yli 70 prosentilla on kaihimuutoksia. Kaihi tarkoittaa mykiön samentumista, jonka vuoksi valon kulku verkkokalvolle vaikeutuu ja näkö heikkenee. Silmän mykiö on siis samentunut ja läpäisee valoa huonosti. Syyt ja riskit Merkittävin tekijä kaihin synnyssä on ikääntyminen, jonka myötä mykiön aineenvaihdunta heikkenee ja rakenteet voivat myös paksuuntua. Mykiön aiemmin läpinäkyvissä valkuaisrakenteissa tapahtuu muutoksia, jotka samentavat niitä. Mykiöön kertyvä kalsium lisää nesteen kertymistä ja turvottaa mykiötä. Samoin linssiä ympäröivien kudosten joustavuus vähenee. Kaihin muodostusta voivat lisätä useat riskitekijät. Kaihiriskiä lisäävät silmän vammat, erityisesti suoraan silmän alueelle kohdistuneet iskut. Jos mykiö vaurioituu silmän lävistävän vamman yhteydessä, voidaan kaihi joissain tapauksissa todeta heti tapaturman jälkeen. Tällöin puhutaan traumakaihista. Kaihimuutokset voivat ilmetä pitkänkin ajan kuluttua vammasta. Silmävammat voivat nopeuttaa kaihin muodostumista. Myös lääkeaineet, erityisesti suurina annoksina pitkään käytettävät kortisonivalmisteet, lisäävät riskiä. Kaihin muodostumista nopeuttavat liiallinen alkoholin käyttö, tupakointi ja ylipaino. Diabetes lisää riskiä. Diabeetikoilla kaihimuutoksia todetaan usein varhaisemmassa vaiheessa kuin muuten terveillä. Auringonvalo saattaa altistaa kaihille, samoin silmän sisäiset leikkaukset, erityisesti lasiaisen poisto. Ionisoiva säteily, kuten röntgensäteet ja sädehoito, lisää kaihin muodostumista. Mykiötä suojataan mahdollisuuksien mukaan suurilta sädeannoksilta, jos pään alueelle annetaan sädehoitoa. Pitkäaikaiset silmän tulehdukset, kuten sarveis- tai värikalvon tulehdus, ovat myös kaihin riskitekijöitä. Kaihin oireet Kaihi aiheuttaa näkökyvyn alentumista useilla eri tavoilla. Useimmiten kaihimuutokset etenevät vähitellen. Näöntarkkuus huononee asteittain. Usein alkuvaiheessa lukeminen ja hämärässä näkeminen vaikeutuvat. Näöntarkkuutta ei enää pystytä korjaamaan lasikorjauksella. Taittovoima muuttuu. Mykiön paksuuntuessa aiemmin lukulaseja käyttänyt saattaa nähdä alkuvaiheessa lähelle paremmin ilman laseja, mutta kaukonäkö heikentyy. Kaihin edetessä lopulta myös lukunäkö vaikeutuu. Kaihin oireena on häikäisy, joka johtuu mykiön samentumien aiheuttamasta valon hajonnasta. Kontrastiherkkyys huonontuu, mikä aiheuttaa näkövaikeuksia etenkin hämärässä valaistuksessa. Myös värien näkeminen muuttuu. Joskus esiintyy monokulaarisia kaksoiskuvia, jotka aiheutuvat näköakselin jakautumisesta mykiösamentumien takia. Kaihimuutokset todetaan usein silmälääkärin tarkistuksissa, kun silmälasien vahvuuksia muuttamalla ei enää päästä aikaisempaan näön tarkkuuteen. Kaihimuutokset etenevät usein hitaasti, eikä niitä välttämättä alkuvaiheessa itse huomaa. On syytä tarkistuttaa tilanne silmälääkärillä, jos aiemmin hyvin sujunut lukeminen tai autoilu iltapimeällä hankaloituu ikääntymisen myötä. Hoitona leikkaus Leikkaus on kaihin ainoa hoito. Se on ajankohtainen, kun näön alenemisesta on selkeää haittaa työelämässä tai normaaleissa arkitoiminnoissa. Kaihileikkaus on tarpeellinen myös silloin, jos silmässä on kaihin lisäksi muu sairaus, jonka hoito edellyttää hyvää näkyvyyttä silmän syvempiin osiin. Esimerkiksi diabeteksen yhteydessä mahdolliset silmänpohjan laseroinnit edellyttävät hyvää näkyvyyttä verkkokalvolle. Ennen toimenpidettä Ennen kaihileikkausta molempiin silmiin laitetaan puhdistavia antibioottitippoja yleensä kahden kolmen vuorokauden ajan. Useimmiten leikkaus tehdään paikallispuudutuksessa, jolloin potilas on hereillä. Silmä pidetään auki leikkauksen aikana luomenlevittimen avulla. Silmä puudutetaan huolellisesti. Yleensä leikkaukset ovat kivuttomia. Jos ennen leikkausta todetaan, että silmä liikkuu kovasti, voidaan antaa laajempi puudutus, joka lamaannuttaa silmää liikuttavien lihasten toiminnan leikkauksen ajaksi. Leikkauksen alkuvaiheessa näkyy kirkas valo, johon leikkaava kirurgi pyytää potilasta kohdistamaan katseensa. Leikkauksen edetessä valo sumenee ja valot voivat myös pyöriä. Leikkauksen aikana potilaan tulee olla mahdollisimman paikallaan ja välttää äkkinäisiä liikkeitä. Leikkauksen kulku Kaihileikkauksessa kapselipussissa oleva samentunut mykiö poistetaan pienen viillon kautta ultraäänilaitteella. Kapselipussin etu- 4 Silmähoitaja

5 Leikkauksenjälkeisiä komplikaatioita ovat jälkikaihi, kystinen makulaturvotus, rakkulainen sarveiskalvotauti (karatopatia bullosa), verkkokalvon irtauma, silmänsisäinen bakteeritulehdus (endoftalmiitti) ja tekomykiön siirtyminen paikaltaan. Leikkauksen jälkeen tulee käyttää antibioottihoitoa 2 4 viikkoa. Paikallisen kortikosteroidin käyttö neljän viikon ajan vähentää silmänsisäistä tulehdusreaktiota ja silmän ärtymistä. Silmälasimääritys leikkauksen jälkeen suositellaan tehtäväksi noin kuukauden kuluttua. Tässä yhteydessä on tärkeää mitata silmänpaineet, arvioida leikkaushaava ja tekomykiön tila sekä tutkia silmänpohja leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden pois sulkemiseksi. Kaihi tarkoittaa mykiön samentumista, jonka vuoksi valon kulku verkkokalvolle vaikeutuu ja näkö heikkenee. osaan tehdään aukko, mutta sen reunaosat ja takaseinä jäävät tukemaan uutta pussiin asetettavaa tekomykiötä. Ultraäänilaitteessa kärkiosa värähtelee nopealla taajuudella ja sen avulla mykiö pilkotaan ja imetään pois. Tilalle asetetaan tekomykiö eli linssi. Pehmeä linssi viedään kaksinkerroin taivutettuna kapselipussiin, jossa se avautuu oikeaan muotoonsa. Pieni leikkaushaava tehdään rakenteeltaan sellaiseksi, että silmänpaine sulkee sen automaattisesti instrumenttien pois ottamisen jälkeen, eikä ompeleita tarvita. Suunnitelman mukaan edennyt kaihileikkaus kestää minuuttia. Potilaan näkökyky paranee yleensä heti leikkauksen jälkeen. Pientä roskantunnetta ja valonarkuutta saattaa esiintyä muutaman päivän ajan. Silmän suojaksi laitetaan antibioottivoidetta tai -tippoja ja läpinäkyvä muovinen suojakilpi. Joskus uusi linssi voidaan joutua laittamaan esimerkiksi anatomisten syiden tai leikkauksessa tapahtuneiden komplikaatioiden vuoksi poikkeuksellisesti etukammioon. Yleinen toimenpide Kaihileikkaus on Suomen yleisin kirurginen toimenpide ja nykyisin varsin turvallinen. Tavallisimpia leikkauksenaikaisia komplikaatioita ovat takakapselin repeäminen ja lasiaishyytelön prolapsi. Harvinaisempia komplikaatioita ovat värikalvon prolapsi, mykiön tai sen osan luiskahtaminen lasiaiseen sekä suonikalvon alainen verenvuoto. Muita kaihimuotoja Lapsuusiän kaihi (kongenitaali katarakta) todetaan usein silmän rutiinitarkastuksen yhteydessä ennen kotiutumista synnytyssairaalasta. Traumakaihi kehittyy helposti silmän iskuvamman jälkeen. Lääkkeiden aiheuttamaa kaihia esiintyy potilailla, jotka ovat joutuneet käyttämään suuria annoksia kortisonia joko tabletteina tai silmätippoina. Lähteet: Matti Seppänen, Kustannus Oy Duodecim Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus. Kaihi, Hietanen, Hiltunen, Hirn Silmähoidon käsikirja Kati Nieminen on Suomen Silmähoitajat ry:n puheenjohtaja. www. suomensilmahoitajat.fi ajankohtaista tietoa oman yhdistyksen asioista T:mi Laura Routa Nykyaikaista silmäprotetiikkaa Aidon ja luonnollisen näköinen silmäproteesi! Silmänpohjasta otetaan yksilöllinen jäljennös ja iiris valmistetaan valokuvaustekniikalla. Tutustu: p Silmähoitaja 5

6 SMI HARRI KOSKELA Leikkaustiimin jäsenet, Tanja Alppi, Harri Koskela ja Liisa Vaarala. Silmäkirurgian uusin taittovirheenkorjausleikkaus eli SMILE on osoittanut Eiran sairaalassa erinomaisia tuloksia. Aloittaessani taittovirhekirurgian vuonna 1997 menetelminä olivat PRK eli pintahionta ja LASIK eli läppäleikkaus. PRK jäi hiljalleen pois rutiinikäytöstä, mutta sitä voidaan edelleen käyttää tietyissä lääketieteellisesti perustelluissa tapauksissa. LASIK-leikkaukset ovat olleet pääasiallinen leikkausmenetelmä viime vuoteen saakka. Vuonna 2007 otimme käyttöön femtolaserin, jolla LASIK-läpän tekeminen tuli tarkemmaksi ja turvallisemmaksi. Liki 20 vuoden LASIKhistorian jälkeen oli päivänselvää, että sen aika alkoi olla ohi ja parempaa oli jo tiedossa. Saksalainen Carl Zeiss Meditec AG alkoi viime vuosikymmenellä kehittää laseria, joka voisi tehdä sarveiskalvon sisään lentikkelin eli miinuspalan. Se olisi kiinteä linssintapainen sarveiskalvon pala, joka otettaisiin pois pienestä aukosta. Tutustuin ensimmäisen kerran teoriaan vuonna Vuonna 2012 kävin Tanskassa Århusin Yliopistosairaalassa tutustumassa SMILE-leikkauksiin. Tanskalaisten silmäkirurgien kokemus 6 Silmähoitaja

7 LE ohitti LASIKin taittovirhekirurgiassa vakuutti, joten SMILEn hankintapäätös oli helppo tehdä. Aloitin SMILE-leikkaukset ensimmäisenä Suomessa heinäkuussa SMILE vastaan LASIK ja Femto-LASIK SMILE eli SMall Incision Lenticule Extraction edustaa uusinta silmälaserleikkausmenetelmää PRK-, LASIK- ja Femto-LASIK-leikkausten jälkeen. SMILEllä on monta ylivertaista ominaisuutta LASIKiin verrattuna. SMILEssä sarveiskalvon pintaan tehtävä haava on vain 12 prosenttia LASIKiin verrattuna, joten silmä on leikkauksen jälkeen vain hieman arka parin tunnin ajan. SMILEssä sarveiskalvon pintahermot säästyvät suurelta osin katkaisulta, joten silmän kostutus toimii normaalisti myös leikkauksen jälkeen. LASIKissa kuivasilmäisyys on tavallista jopa vuosien ajan eikä pysyviltä kuivasilmäongelmiltakaan ole vältytty. SMILE säästää sarveiskalvon pintaosien kudokset, mikä on tärkeää sen vuoksi, että etuosassa ovat kaikkein lujimmat säikeet. SMI- LEssä vältymme teoriassa myöhäisiltä sarveiskalvon pullistumilta, joita LASIKissa ilmenee eri tutkimusten mukaan noin 1/3000. LASIK-läppä ei valitettavasti tue silmän rakennetta. SMILEssä sen sijaan kaikki jäljelle jäävä kudos toimii tukena sarveiskalvon rakenteelle. Esitutkimus ennen leikkausta Leikkausta edeltää aina perusteellinen esitutkimus. Kun silmän mitat on tutkittu ja todettu kaikki normaaliksi, voidaan aikaisintaan seuraavana päivänä tehdä varsinainen leikkaus. Esitutkimuksessa pupillit laajennetaan, joten SMILE-Leikkauksessa menee aikaa noin viisi minuuttia silmää kohti. Leikkauksen jälkeen silmät tarkastetaan tunnin kuluttua ja sitten on jo kotimatkan aika. suosittelen käyttämään julkisia kulkuneuvoja, koska mustuaisten laajennus voi häikäistä ja heikentää näöntarkkuutta muutaman tunnin. Nopea ja kivuton toimenpide Leikkauksessa menee aikaa noin viisi minuuttia silmää kohti eli toimenpide on nopea. SMILElaserissa on hyvin kevyt imu, joka pitää silmää paikallaan, joten kipua ei tunnu, koska silmätipat puuduttavat pinnan hyvin. Leikkauksen jälkeen silmät tarkastetaan tunnin kuluttua ja sitten on kotimatkan aika. Silmälääkäri tarkastaa silmät kuukauden kuluttua ja optikkomme tarkastaa toisen kerran puolen vuoden kuluttua. Sen jälkeen suosittelemme silmälääkärin tarkastusta kolmen vuoden välein, vaikka itse leikkaus ei vaadi tarkastusta. On hyvä muistaa, että silmänpohjat vaativat tarkastusta, vaikka taittovirhe on korjattu normaaliksi. Harri Koskela on silmäkirurgi yli silmäleikkauksen kokemuksella. Lisätietoa osoitteessa tai youtube.com hakusanalla ReLEx Smile löytyy Eiran leikkausvideoita. Silmähoitaja 7

8 Vasemmalta Karin Tangen Norjasta, Lena Falkman ja Victoria Dahlberg (ei hallituksessa) Ruotsista, Kaija Aalto Suomesta, Karen Tunemyr Ruotsista ja Lone Wolsing Tanskasta. Tämä tiimi on työskennellyt neljä viime vuotta Pohjoismaisten ortoptistien hallituksessa enimmäkseen Skypen välityksellä. KAIJA AALTO Pohjoismaiset ortoptistit toivovat ammatilleen jatkajia Pohjoismaiset ortoptistit kokoontuivat Euroopan Silmälääkäriyhdistyksen (SOE) koulutuspäivillä Kööpenhaminassa 10. kesäkuuta. Ortoptistien yhteinen huoli on lähivuosien eläköitymisaalto riittävästi uusia tulokkaita ei ole. Koulutusohjelma Tukholman Karoliinisessa Instituutissa on kärsinyt hakijapulasta. Ensi vuoden vaihteessa päättyvällä kurssilla on kuitenkin peräti 13 opiskelijaa, mutta sen sijaan kevään 2013 haussa ei ollut lainkaan hakijoita. Sama pula koskee nyt kuulemma myös silmäsairaanhoitajakoulutusta, mitä ihmettelen onhan kysymys kevyestä hoitotyöstä. Ortoptistikoulutuksen pääsyvaatimuksena on silmäsairaanhoitajakoulutus, mikä on ollut ongelma suomalaisille hakijoille. Nyt meiltä on pitkän tauon jälkeen valmistumassa kurssillinen silmäsairauksiin erikoistuneita hoitajia Helsingin Metropoliasta! Tapasin Kööpenhaminassa koulutuksen nykyisen johtajan, Agneta Rydbergin, entisen opettajani. Hän kertoi, että uusi hakuaika jatkuu 15:nteen lokakuuta, jolloin uusi vuoden mittainen kurssi, suureksi osaksi etäopiskeluna, alkaisi vuoden 2014 alusta. Suosittelen 45 opintopisteen koulutusta lämpimästi. Koulussa opittu ruotsinkieli riittää ja omat kokemukseni ruotsalaisista ovat hyvin myönteisiä. Koulutus oli antoisa, ja työ ortoptistina on mielenkiintoista, itsenäistä, mutta tiiviissä yhteistyössä silmälääkärin kanssa. Koulutus maksaa noin euroa. Luulisi sairaaloiden Suomessa pitävän ortoptistia sen arvoisena. Suomessa kolme ortoptistia Suomessa on edelleen vain kolme työssä toimivaa koulutettua ortoptistia eli silmien yhteisnäön häiriöiden tutkimiseen ja hoitamiseen erikoistunutta henkilöä. Ruotsissa heitä on noin 120, Norjassa noin 40 ja Tanskassa 8 Silmähoitaja

9 20, Islannissa ei tiettävästi yhtään. Muualla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Japanissa ammattikuntaa on paljon. Suomen ortoptistit kuuluvat Ruotsin yhdistykseen. Pohjoismaista kukin yhdistys on valinnut keskuudestaan edustajan Pohjoismaiden yhteisen yhdistyksen hallitukseen. Olen saanut osallistua hallituksen Skype-kokouksiin suomalaisena jäsenenä jo kymmenisen vuotta puheoikeudella mutta äänioikeudettomana. Annan arvoa tälle mahdollisuudelle, sillä me pari suomalaista helposti jäisimme syrjään kehityksestä ilman tiivistä yhteyttä kollegoihin. Ruotsin ortoptistien yhdistys piti myös vuosikokouksensa Kööpenhaminassa. Siellä maan eri alueet antoivat raporttinsa vuoden toiminnasta. Minä raportoin, mitä regionen Finlandiin kuului merkkitapaus meillä oli Ruotsin yhdistyksen puheenjohtajan Lena Lindbergin visiitti luonamme Helsingissä viime syksynä. Lena toimii Eskilstunassa ja on kurssitoverini. Luentojen runsaudensarvi Nelipäiväinen kokous oli ohjelmaltaan runsaudensarvi. Muun muassa omaa alaani koskevasta aiheesta Grave s ophthalmopathy, kilpirauhassairauden aiheuttamasta silmäoireyhtymästä, ennätin kuulla useita esityksiä. Lopputulema kuitenkin oli, ettei viime vuosina ole keksitty mitään mullistavaa uutta tämän potilasryhmän auttamiseksi. Itselleni uutta tietoa oli, että kortisonihoito suonensisäisesti aiheuttaa paljon vähemmän Cushingin syndroomaa kuin suun kautta otettuna. Tämäkin on hyvä asia, koska potilaat kärsivät jo ikävästä ulkomuodon muutoksesta silmien pullistuessa ja luomien vetäytyessä. Hoitolinja meillä Suomessa on yhteneväinen muiden eurooppalaisten kanssa. Ikävä tauti vaatii kärsivällisyyttä potilaalta. Professori Jonathan Holmes Minnesotan Mayo-klinikalta esitti tutkimustuloksia laajasta intermittoivaa exotropiaa, ajoittaista ulospäin karsastusta, koskevasta tutkimuksestaan. Tutkimuksen yhteydessä on käytetty Quality of life -kysymyskaavaketta vähän samaan tapaan kuin kaihipotilailla. Seuraavassa vaiheessa tutkitaan, mikä vaikutus pienellä ylimääräisellä miinuslinssillä on ajoittaiseen uloskarsastukseen. Professori Holmesia kuunnellessani tulin ajatelleeksi tieteellisen tutkimuksen syvintä olemusta. Esimerkiksi juuri Mayo-klinikalla on hyvin organisoitunut tutkimuskoneisto, johon voi ohjelmoida aina uusia tutkimusaiheita. Tutkimus on olennainen osa toimintaa. Potilasmäärät ovat aina suuria ja projektit usein monikeskustutkimuksia. Tietokoneanalyysiohjelmat ovat edistyneitä. Silti pieni skeptikko sisälläni välillä pohti, miten luotettavaa tuotettu tieto on. Lopulta kysymys on ihmisistä, lapsiperheistä, jotka joutuvat noudattamaan ohjeita ja vastaamaan rehellisesti kysymyksiin. Luulen, että professori Holmes kestää kritiikkini. Hän on tavattoman innostava ja innostunut sekä lisäksi ahkera luennoitsija meillä Pohjoismaissakin usein kuultu. Yhdistäkäämme siis voimamme, jakakaamme tehtäviä uudelleen. Ottakaamme optikot mukaan glaukoomapotilaiden seurantaan, laajentakaamme silmäsairaanhoitajien aluetta: perustakaamme hoitajajohtoisia diabetes-, glaukooma- ja kaihipoliklinikoita. Tehtävät uuteen jakoon Halusin kuulla myös Lene Martinia, entistä opettajaani Tukholmasta. Hän on nykyisin hoitotieteen professorina Mälardalenin yliopistossa. Hänen aiheenaan oli Interdisciplinary/interprofessional training and assessment. Määritelmiä termistä löytyy vuodesta 1997 alkaen, viimeisin vuodelta 2011 vapaasti suomennettuna: yksi hyväksytyistä tavoista edistää ymmärrystä ja kunnioitusta eri ammattilaisten välillä. Vuoden 2002 määritelmä avaa asiaa ehkä paremmin: ilmenee, kun kahden tai useamman ammattikunnan jäsenet oppivat toisiltaan ja toisistaan, ja oppivat yhdessä parantaakseen yhteistyötä ja hoidon laatua. Perimmäinen motiivi ammattien ja ammattikuntien väliseen koulutukseen ja arviointiin on hyvin tuntemamme resurssien väheneminen suhteessa tarpeeseen ja mahdollisuuksiin terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa. Yhdistäkäämme siis voimamme, jakakaamme tehtäviä uudelleen. Ottakaamme optikot mukaan glaukoomapotilaiden seurantaan, laajentakaamme silmäsairaanhoitajien aluetta: perustakaamme hoitajajohtoisia diabetes-, glaukooma- ja kaihipoliklinikoita. Lene Martin toteaa, että alan tutkimusta on vasta vähän, eikä se kaikki näytä pelkästään vihreää valoa. Kehityksessä piilee riskejä, jotka voivat johtua esimerkiksi hierarkiasta, kulttuurieroista, kieli- ja ammattislangieroista, vaihtelevista pätevyyksistä tai palkkaeroista. Suotuisaa ammattien väliselle yhteistyölle olisivat muun muassa kunnioittava, ei rankaiseva ilmapiiri, avoin kommunikaatio, selkeät roolit ja tehtävät tiimissä, systemaattinen laadun arviointi ja sen mukaan toimiminen. Uuden työnjaon riskit Samaa teemaa käsitteli Tampereen professori Anja Tuulonen esityksessään Ophthalmic practice in Finland. Tampere on ennakkoluulottomasti lähtenyt uuteen työnjakoon esimerkiksi siten, että sairaanhoitaja antaa lääkeinjektion ikärappeumapotilaan silmään (Silmähoitaja 1/2012). Yllättäen aihe putkahti Helsingin sanomien mielipidepalstan keskusteluun kesäkuun lopussa. Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja Minna Sandberg-Lall ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen puheenjohtaja Kaarina Vannas reagoivat optikkoliikeketju Specsaversin mainokseen, joka heidän mukaansa antaa ymmärtää, että optikko pystyy silmänpohjakuvauksen avulla havaitsemaan viitteitä silmäsairauksista. He ovat huolissaan siitä, että asiakkaiden luottaessa lupaukseen moni silmäsairaus saattaa jäädä havaitsematta. Heidän mukaansa: silmänpohjalöydösten tulkitseminen vaatii silmäsairauksien tuntemista, jota silmälasien taittovoimakkuuden määrittämiseen ja niiden myymiseen koulutetuilla optikoilla ei ole. Ottamatta enempää kantaa tähän keskusteluun muuta kuin sen, että tiedän optikon Silmähoitaja 9

10 koulutukseen sisältyvän paljon muuta kuin yllä mainitut se toi mielestäni esiin juuri Lene Martinin mainitsemat uuden työnjaon riskit. Uusien mallien pohjana pitäisi olla hyvä suunnittelu ja vastuiden selkeä määrittäminen sekä tietenkin positiivinen ja toisia kunnioittava asenne. Näyttää kuitenkin siltä, että olemme pakotettuja kehittymään ammattienväliseen oppimiseen resurssien puutteessa. Onneksi verrattomana apunamme tulevat olemaan internet- ja kännykkäterveydenhuolto (mobile health care)! Sähköisiä postereita Näyttelyalue oli laaja. Kävin erityisesti tervehtimässä lundilaista kollegaani Konstantin Moutakisia, jolta toinen työpaikkani, Helsingin yksityinen silmäsairaala, osti digitaalisen ja Konstantinin kehittämän Hessin kartta -laitteen. Laite on tähän asti palvellut hyvin, ja se palaute oli mukava välittää. Konstantin on Pelle Peloton -tyyppi, jonka työhuoneessa kehittyy koko ajan uutta tietoteknillistä apua potilaiden tutkimiseen. Posterit ne pahviputkissa kulkeneet, huolella suunnitellut ja jossain painolaitoksessa toteutetut loistivat poissaolollaan. Olikin vain alue, jossa oli laptopeja pystybaarissa siellä sai käydä selaamassa sähköisiä postereita, jotka itseä kiinnostivat. Jotenkin vähän kaipasin sitä vanhanaikaista posterinäyttelyä. Näytti siltä kuin laptopeilla ei olisi liiemmin ollut jonoa toisin sanoen saivatkohan julisteet ansaitsemansa huomion. Ehkä saivat. Iloitsen saamastani apurahasta sekä kiitän Suomen Silmähoitajia ja Santen Oy:tä. Ortoptisti Kaija Aalto vastaa mielellään koulutukseen ja muihin asiaan liittyviin kysymyksiin sähköpostitse Tervetuloa Kuopioon! Suomen Silmähoitajat ry järjestää Silmähoitajapäivät perjantaista lauantaihin Kuopion Musiikkikeskuksessa, osoitteessa Kuopionlahdenkatu 23, Kuopio. Ohjelma Perjantai Ilmoittautuminen ja aamukahvi Tervetulosanat, puheenjohtaja Kati Nieminen Tervetuloa Kuopioon, ylihoitaja Auli Luostarinen Akuutti silmänpainekohtaus, erikoistuva lääkäri Pia Torvinen Tauko Akuutti silmänpainekohtaus, sairaanhoitaja Jaana Heiskanen Hallituksen ja nettisivujen esittely Lounas Glaukooman laserhoidot, silmätautien erikoislääkäri Leena Pitkänen Näkökentät, sairaanhoitaja Sari Seppänen Kohtaamisia - etiikan näkökulma, yliopistonlehtori Mari Kangasniemi Iltapäiväkahvi Suomen Silmähoitajat ry:n vuosikokous Iltatilaisuus Musiikkikeskus valohalli Lauantai Ilmoittautuminen Silmäproteesipotilaan hoito ja ohjaus, luennoitsija avoin Silmän kirurginen pesu, sairaanhoitaja Jouni Väätänen Tauko Kaihi-, linssi- ja laserleikkaukset, optikko Mikko Nevala Vitreomakulaarisen traktion injektiohoito, Sari Salonen, Alcon Finland Oy Lounas Kaihipaneeli, mukana kuusi sairaanhoitajaa, vetäjänä sairaanhoitaja Jaana Hakola Kaihileikkauksen 9 yllätystä ja 10 kauheutta, silmätautien erikoislääkäri Liisa Marttila Kaihipotilaan ohjaus, sairaanhoitaja Piia Tiihonen Kaihileikkaustoiminta ja hoitajien kouluttaminen, osastonhoitaja Merja Hurskainen Päätössanat Päivitetty ohjelma osoitteessa Lisätietoa ortoptistikoulutuksesta saa myös osoitteesta uppdragsutbildning > Ögon > Barnoftalmologi och ortoptik ja Agneta Rydbergilta, 10 Silmähoitaja

11 Marjut Saarelle vuosittaiset silmähoitajapäivät ovat tärkeä tapahtuma, joka antaa työhön kallisarvoisia vinkkejä. Minun työni Koko ajan uutta opittavaa Silmähoitaja-lehden Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tällä kertaa kysymyksiin vastaa Länsi-Pohjan keskussairaalan sairaanhoitaja Marjut Saari Kemistä. Mitä kuuluu työhösi? Työyksikköni on silmäyksikön leikkaussalissa, jossa toimin instrumenttihoitajana. Työni sisältää myös osastotyöskentelyä ja tarvittaessa avustamista poliklinikalla. Valtaosalle leikkauspotilaistamme teemme kaihileikkauksia. Lisäksi hoidamme Avastininjektioilla silmänpohjanrappeumapotilaita ja silmänpainepotilaita paineenalennusleikkauksin. Luomiplastioita ja karsastusleikkauksia tehdään jonkin verran. Toimin leikkaussalissa toimenpiteissä joko instrumenttihoitajana tai avustajana. Osaston puolella vastaan leikkauspotilaan valmistelusta ja jälkihoidosta. Osastolla teen myös hoitajakontrolleja lähinnä silmänpohjarappeumapotilaille. Miten työ on muuttunut? Työ on muuttunut koko ajan kiireisemmäksi ja uusia tehtäviä tulee opeteltavaksi jatkuvasti. Kirjalliset tehtävät ja kaikenlaiset suunnitelmatyöt ovat lisääntyneet. Toimin klinikkamme laatuvastaavana. Toimintasuunnitelman vuosikellon noudattaminen tuo työhön lisää kiireitä ja kirjallisia tehtäviä. Mikä silmähoidossa viehättää? Silmä on pieni elin, mutta siihen mahtuu niin paljon asioita. Silmistä voi opiskella koko ajan uutta ja hoitokäytännöt muuttuvat melko tiuhaan tahtiin, joten opeteltavaa on paljon. Työ on mielenkiintoista ja lähestulkoon joka päivä on uutta opittavaa. Miten kehityt työssäsi? Meillä on lähes viikoittain videomeetingit lähinnä OYS:sta. Silmähoitajapäivät ovat ensiarvoisen tärkeät. Siellä saa paljon teoriatietoa, uusia käytäntöjä sekä muiden klinikoiden hoitajilta ideoita ja toimintamalleja. Koulutuspäiviltä voi saada omaan työhön kallisarvoisia vinkkejä. Luen kirjallisuutta ja artikkeleita mahdollisuuksien mukaan. Myös omia kollegoja voi konsultoida ja yhdessäkin pohtia erilaisia asioita. Ilonaiheet? Työnilo syntyy siitä, kun hallitsee oman työn. Potilailta saa myös paljon positiivista palau- tetta, mikä auttaa jaksamaan työssä. Meillä on pieni klinikka, jossa henkilökemiat pelaavat eli työkaverit ovat mukavia ja on kiva tulla aamulla töihin. Haasteet? Haasteena on koko ajan muuttuva työ. Hoitokäytännöt vaihtelevat tiheään, joten uutta täytyy opetella jatkuvasti. Potilasmäärät kasvavat, mutta käytössä on rajallinen määrä resursseja ja tunteja vuorokaudessa. Eläköityminen tuo myös paineita: kohta huomaa olevansa se pisimpään työskennellyt hoitaja leikkauspuolella. Ei olekaan enää tukea ja turvaa kokeneemmasta hoitajasta. Mitä teet vapaa-aikana? Perheeseeni kuuluvat aviomies, kolme lasta ja koira. Perhe on minulle ensiarvoisen tärkeä, joten vietämme paljon aikaa yhdessä. Lenkkeilen koiran kanssa ja käyn kuntosalilla spinningissä. Talvisin myös hiihdän, kesäisin pyöräilen ja juoksen. Elämänohjeesi Vietä laatuaikaa rakkaitesi kanssa! Silmähoitaja 11

12 PEKKA JÄRVINEN Monitehomykiöt yleistyvät, oletko valmis? Erilaisia monitehoisia tekomykiöitä on ollut saatavilla jo 1990-luvulta lähtien, mutta vasta viime vuosina niiden suosio on alkanut kasvaa nopeasti. Kun 3-4 vuotta sitten monitehomykiöt asennettiin Suomessa muutamalle kymmenelle potilaalle vuosittain, tänä vuonna hyvästä näkemisestä lähelle ja kauas nauttii uusien linssien ansiosta jo yli tuhat potilasta. Vertailemme usein mielellämme tekemisiämme ja tuloksiamme rakkaaseen naapurimaahamme Ruotsiin. Siellä monitehomykiöitä asennetaan tänä vuonna reilusti yli , joten ollaksemme samalla tasolla heidän kanssaan määrä täällä voisi helposti olla moninkertainen. Monitehomykiöiden jatkuvan kasvun puolesta puhuu monikin seikka. Käyttäjät ovat tyytyväisiä näkemiseensä ja mielellään jakavat kokemuksiaan ystävilleen ja sukulaisilleen. Tämän näköratkaisun mainonta lisääntyy ja linssileikkauksista kirjoitetaan artikkeleita mediassa. Kuluttajien tietoisuus silmäkirurgian mahdollisuuksista kasvaa voimakkaasti. Tämän lisäksi alan ammattilaiset eli klinikoilla työskentelevät silmäkirurgit, hoitajat ja optikot näkevät työnsä tulokset ja tapaavat tyytyväisiä monitehomykiöiden käyttäjiä. Positiiviset tulokset ja kerääntyvä kokemus rohkaisevat kertomaan tästä vaihtoehdosta yhä useammalle potilaalle. Muutoksia työhön Kun monitehomykiöiden käyttäjien määrä kasvaa, se tarkoittaa usein muutoksia hoitajien työssä. Nykyisin monitehomykiöt asennetaan miltei kokonaisuudessaan yksityisklinikoilla. Potilaiden kiertoprosessi pitää järjestää niin, että tarpeellisille keskusteluille jää riittävästi aikaa. Silmähoitajille tämä merkitsee keskustelun lisääntymistä potilaiden kanssa. Kun potilaat tulevat esitutkimuksiin, he saattavat olla jo tietoisia monitehoista ja ovat uteliaita ja innokkaita kyselemään yksityiskohtaisempaa tietoa niiden ominaisuuksista. Potilasvalinta korostuu Samalla kun potilaiden kiinnostus nähdä vaivattomasti lähelle ja kauas kasvaa, pitää muistaa, että potilasvalinta on kaikkein olennaisin tekijä potilastyytyväisyyden varmistamiseksi. Tärkeä tekijä on potilaan halu päästä eroon silmälaseista. Mikäli hän haluaa vähentää silmälasien käyttöä tai jopa selvitä kokonaan ilman niitä, monitehomykiöt voisivat olla sopiva valinta. Jos potilas on epävarma, hänelle kannattaa kertoa avoimesti linssien ominaisuuksista, mutta harkinta-aikaa pitää jättää riittävästi. Elintavat huomioon Monitehomykiöiden ominaisuuksissa on eroja, mikä on tietysti positiivinen asia, kun mietitään parasta ratkaisua jokaiselle potilaalle. On tärkeää selvittää potilaiden näkötarpeet, tottumukset ja odotukset. Kyseessä on aina kompromissi ja parhaan ratkaisun löytämiseen pitää käyttää riittävästi aikaa. Joku potilas saattaa lukea paljon tai tehdä tarkkuutta vaativaa lähityötä, toiselle taas näkötarpeiden pääpaino saattaa olla suuntautunut pidemmille etäisyyksille. Tällä tiedolla on iso merkitys linssivalintaa tehtäessä. Realismia odotuksiin Monitehomykiöillä näkee lähelle ja kauas, mutta se ei tuo takaisin nuoren ihmisen näkökykyä, joka mukautuu joustavasti kaikille etäisyyksille. Välialueita MIOL:lla (= multifocal intra ocular lens) tulee väistämättä ja elämää ilman silmälaseja ei voi luvata varmasti. Viisainta on kertoa potilaalle, että silmälaseja tulee todennäköisesti tarvitsemaan leikkauksen jälkeenkin. Näin vältytään ikäviltä väärinkäsityksiltä. Ehkä haastavimpia tapauksia ovat lievästi likinäköiset potilaat, jotka näkevät tarkasti lukuetäisyyksille ilman silmälaseja. Monet silmäkirurgit eivät lähde asentamaan näille potilaille monitehomykiöitä, koska ne eivät pysty kilpailemaan lähinäkemisen tasossa likinäköisen silmän kanssa. Parhaimpina kandidaatteina pidetään yleisesti hyperooppeja eli kaukotaitteisia. He eivät näe ilman korjausta millekään etäisyydelle, joten monitehomykiöt ovat todennäköisesti loistava apu näköongelmiin. Hyvä valaistus tärkeää Hyvän valaistuksen järjestäminen lukemiseen tai lähiaskareisiin on presbyoopille eli ikänäköiselle selviö. Myös monitehomykiöiden kanssa hyvä valaistus on tärkeää. Pimeällä valonlähteiden ympärille muodostuu usein ylimääräisiä valorenkaita eli haloja. Niiden havainnoiminen on yksilöllistä ja voimakkuus vähenee ajan myötä. Leikkauksen jälkeen Mikäli potilas on saanut riittävästi informaatiota ennen leikkausta, hän ei koe monitehomykiöiden mukana tulevia erilaisia näkökokemuksia ongelmina, vaan mukana seuraavina ominaisuuksina. Monet käyttäjät eivät näitä ilmiöitä edes havaitse ja he ovat positiivisesti yllättyneitä näkemisen laadusta. Kaukonäkeminen palautuu nopeasti, lähinäkemisen laatu paranee yleensä hitaammin. Yleensä parin viikon sisällä näkeminen lähelle ja kauas sujuu jo mukavasti. Tärkeä huomioitava asia on jälkikaihi. Monitehomykiöiden käyttäjä huomaa näön heikkenemisen herkemmin kuin yksitehoisten tekomykiöiden käyttäjä, ja jälkikaihi kannattaa hoitaa viivyttelemättä. Ennakoiva ja huolellinen työskentely koko prosessin aikana sekä oikea potilasvalinta varmistavat potilastyytyväisyyden. Monitehomykiöt eivät sovellu kaikille, mutta ne ovat täällä jäädäkseen. Pekka Järvinen työskentelee silmäkirurgisten tuotteiden myyntipäällikkönä Alcon Finland Oy:ssä. 12 Silmähoitaja

13 SILMÄYKSIÄ Tarkat tiedot näkövammaisten lukumäärästä Suomessa puuttuvat toistaiseksi. Viimeisimpiin tutkimuksiin, kansainvälisiin vertailutietoihin ja muihin arvioihin viitaten oletetaan, että näkövammaisia on Suomessa ainakin Tämä on noin 1,5 prosenttia väestöstä. Näkövammarekisteriin tulevien ilmoitusten ikäjakauman perusteella voidaan arvioida näkövammaisten lukumääriä ikäryhmittäin. Viime vuosina rekisteriin tulleista uusista ilmoituksista runsaat prosenttia on koskenut 65 vuotta täyttäneitä, prosenttia työikäisiä ja 2 8 % lapsia ja nuoria. Arvioidaan, että näkövammaisesta jopa lähes on ikääntyneitä ja työikäisiä. Alle 18-vuotiaita on Näkövammaisten Keskusliiton kuntoutuskeskuksen epävirallinen arvio on, että Suomessa syntyy vuosittain näkövammaista lasta. Tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, koska valtaosa näistä lapsista on monivammaisia, eikä näkövammaa heti havaita. Saman tahon arvion mukaan työiässä näkövammautuu vuosittain henkilöä. Ikääntyneenä vammautuneita on edellä mainittuihin ryhmiin verrattuna moninkertainen määrä. Toisaalta väestön ikääntyminen lisää näkövammaisuutta Suomessa lähivuosikymmeninä. Tällä hetkellä Suomen :sta 65 Riitta Varamäki Näkövammaisten lukumäärä perustuu arvioihin vuotta täyttäneestä henkilöstä mahdollisesti jopa on näkövammaisia tai ainakin näköongelmaisia. Vuonna 2030 Suomen väestöstä on yli 65-vuotiaita. Silloin keskuudessamme on mahdollisesti ikääntynyttä näkövammaista. Vammaisuuden määrittely on sopimuksenvaraista Vammaisuuden ja näkövammaisuuden määritteleminen riippuu yhteiskunnan arvomaailmasta ja yhteisön jäsenilleen asettamista vaatimuksista. Vammaisuus on yksilön suorituskyvyn ja yhteiskunnan vaatimusten välistä ristiriitaa. Näkövammaisuuden raja riippuu siitä, minkälaista näkökykyä yhteiskunta edellyttää jäseniltään. Näkövammaisena pidetään henkilöä, jolle on näkökyvyn alentumisesta huomattavaa haittaa jokapäiväisissä toiminnoissaan. Vamman aiheuttamaan haittaan vaikuttavat monet tekijät, kuten vammautumisikä, vamman kesto, henkilön psyykkinen sopeutumiskyky ja uusien asioiden omaksumiskyky. Siihen vaikuttavat myös henkilön elämäntapa ja hänen tehtäviensä näkökyvylle asettamat vaatimukset, samoin ympäristön ja yksilön oman toimintakyvyn välinen mahdollinen epäsuhta. Näkövammaisuuden määrittely on sopimuksenvaraista; on vain päätetty, mihin kohtaan jatkumoa vedetään viiva, jossa näkövammaisuus alkaa ja missä kohdassa heikkonäköisyys on jo sokeutta. Näkövammaisena ei pidetä henkilöä, jonka näön heikentymi- sestä aiheutuneet haitat voidaan korjata silmä- tai piilolaseilla. Suomen näkövammarekisteri noudattaa näkövammaisuuden määrittelyssä ja luokittelussa Maailman Terveysjärjestön (WHO) suositusta. Valitettavasti tämä suositus ei ole kaikkialla maailmassa yleisesti käytössä. Heikkonäköinen on henkilö, jonka paremman silmän näöntarkkuus on lasikorjauksen jälkeen alle 0.3 tai jonka näkö on muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt. WHO:n luokituksessa heikkonäköisiin luetaan luokat 1 (heikkonäköinen) ja 2 (vaikeasti heikkonäköinen). Sokeana pidetään henkilöä, jonka paremman silmän näöntarkkuus on lasikorjauksen jälkeen alle 0.05 tai jonka näkökentän halkaisija on alle 20 astetta. Lääkäri varmentaa rekisteröintiilmoituksen Rekisteri-ilmoituksen näkövammaisesta tekee silmätautien erikoislääkäri tai sairaaloiden silmätautien yksikkö. Ilmoituslomakkeen voi täyttää myös sairaalan kuntoutusohjaaja, näön- käytönopettaja tai muu vastaava henkilö, mutta lomakkeen sisällön varmentaa silmäyksikön lääkäri allekirjoituksellaan. Rekisteri-ilmoitukseksi hyväksytään myös kopiot potilasasiakirjoista ja lääkärinlausunnoista, jos niistä ilmenevät rekisteröinnin kannalta riittävät tiedot. Näkövammaisena rekisteriin ilmoitetaan pysyvästi näkövammainen henkilö, jonka paremman silmän korjattu näöntarkkuus on vähemmän kuin 0.3 tai jota on jostakin muusta syystä pidettävä vammautuneeseen verrattavana. Ilmoitus tehdään sekä kaikista uusista että myös sellaisista vanhoista tapauksista, joissa näkökyky on merkitsevästi muuttunut tai joissa on epäselvää, onko ilmoitus jo tehty. Kirjoitus on tiivistelmä Näkövammarekisterin vuosikirjasta 2011, jonka on toimittanut VTM Matti Ojamo. Näkövammarekisteri toimii Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä Helsingin Itäkeskuksessa Näkövammaisten Keskusliitto ry:n tiloissa. Ilmoituslomakkeita voi tilata rekisteristä maksutta tai poimia osoitteesta nvrek. Ilmoitus tulee lähettää postitse. Silmähoitaja 13

14 Kaihileikkausten laadusta tietoa tutkimuksen avulla Lapin keskussairaalan silmäpäiväkirurgian osastolla tehtiin helmikuussa seurantatutkimus, että kaihileikkausten laadusta saataisiin mututiedon sijaan todellista palautetta potilailta. IOL-kaavojen osuvuus Piskuinen mutta tehokas silmäpäiväkirurgian osasto toimii nykyään valitettavasti Lyhki-osaston yhteydessä eikä hallinnollisesti, fyysisesti tai budjetillisesti silmäpoliklinikan kanssa yhdessä kuten luonnollista olisi. Henkilökunta koostuu neljästä silmähoitajasta ja kahdesta vuorottelevasta silmäkirurgista, joista viimeksi mainitut työskentelevät neljänä päivänä viikossa. Perjantaisin tehdään poliklinikalta tulevan lääkärin voimin näppy- ja luomileikkauksia. Ainoassa silmäleikkaussalissa tehtiin viime vuonna operaatiota, joista kaihileikkauksia oli Laatutyötä niukoin voimavaroin Omasta mielestämme teemme niukoin voimavaroin paljon laadukasta työtä. Kaihileikkausten laadusta meillä kuitenkin on todellisuudessa vain rajoitetusti tietoa, koska potilaat eivät käy sairaalassa jälkitarkastuksessa. Kaukaisimmat potilaamme matkaavat leikkaukseen 500 kilometrin päästä, joten jälkitarkastukset ja lasiasiat niiden yhteydessä hoitavat yksityissilmälääkärit ympäri Lappia. Silmäkirurgimme käyttävät eri välineitä, viskoaineita ja linssikaavoja. Molemmat ovat luonnollisesti vakuuttuneita oman metodinsa paremmuudesta. Halusimme mutuarvioiden sijasta tietää oikeasti, kuinka potilaat arvioivat työtämme, kumpi linssikaava toimii paremmin tai paljonko jälkikaihia tulee. Tätä varten hankimme sairaanhoitopiirin johdolta luvan ja muutaman kymmenen euron rahoituksen pienimuotoiseen seurantatutkimukseen. Itsearvioita lomakkeen avulla Valitsimme tutkimuskuukaudeksi helmikuun, koska sille ei sattunut yhtään koulutus- tai lomapäivää, ja ehtisimme saada vastauksetkin vielä ennen kesälomaa. Kirjasimme ylös jokaisen leikatun potilaan henkilötiedot, preoperatiivisen visuksen, paineen, silmän pituuden sekä kirurgin valitseman linssivahvuuden SRK-T- ja Hoffer-Q- arvot. Linssi oli vielä keväällä kaikille sama, Abbottin 3-piece-Tecnis taitettava akryylilinssi. Annoimme potilaille mukaan tutkimuslomakkeen, joka oli tarkoitus ottaa mukaan lasitarkastuksekseen. Lomakkeessa kysyttiin potilaan omaa arviota leikkauksen hyödystä ja leikkauskokemuksesta yleensä kouluarvosanoin. Silmälääkärin täytettäväksi jäi refraktio, visus, silmänpaine, solut ja takakapseliarvio. Jokaiselle alueella toimivalle 20 silmälääkärille ilmoitimme asiasta hyvissä ajoin ja lähetimme valmiiksi maksetun palautuspostikuoren. Pettymys oli melkoinen, kun huhtikuu oli lopuillaan, emmekä saaneet vastauksia kuin omilta silmälääkäreiltämme ja kahdelta vieraalta. Soittelimme muutamalle potilaalle vielä perään ja saimme lisää itsearvioita. Yli puolelta potilaista tiedot kuitenkin saatiin. Tässä esitetään niistä pääkohdat. Henkilökunnalle puhtaat paperit Leikkasimme helmikuussa 14 päivän aikana 81 kaihipotilaan 124 silmää. Yksi potilas jätettiin tutkimuksesta pois kielivaikeuksien vuoksi, joten lopullinen materiaali oli 80 potilasta ja 122 silmää. Bilateraliteettiprosenttimme oli siis helmikuussa 53, joka on normaalia tasoamme. Kirurgi A leikkasi 52 potilaan 81 silmää eli 66 prosenttia silmistä (molemminpuolisia 56 prosenttia). Kirurgi B leikkasi 41 potilaan 53 silmää eli 34 prosenttia silmistä (molemminpuolisia 29 prosenttia). Saimme vastauksen 47 potilaan 75 silmästä eli 61 prosentista leikatuista silmistä kirurgi A:n potilaista 62 prosentilta ja kirurgi B:n potilaista 37:ltä. Subjektiivinen arvio leikkauksesta saatiin 65 prosentilta potilaista. Miten meillä meni? Potilaat arvioivat kouluarvosanoilla 4 10 leikkauksesta olleen keskimäärin 8,8:n hyöty näkemisen kannalta. Itse leikkauskokemus arvioitiin 9,7:n arvoiseksi. Henkilökunta sai kaikilta puhtaat paperit, yhden potilaan leikkaus oli ollut kivulias. Uusi uljas Lyhki-osasto sai miinuksia ahtaiden odotustilojensa vuoksi. Silmäpotilaamme eivät mahdu viihtyisiin ja rauhallisiin heräämötiloihin, joten he joutuvat juomaan kahvinsa käytävällä. Pieni otos vaikutti tuloksiin SRK-T-kaavion mukaan valittu IOL osui ennustettuun refraktioon D:n tarkkuudella 81 prosentissa tapauksista, +-1 D:n haarukkaan 95 prosenttia ja lopuissa Silmähoitaja

15 IOL-kaavojen paremmuus D:n päähän tähtäyksestä. Yli 0.5 D:n virheistä Hoffer-Q olisi ollut parempi joka toisessa. SRK-T oli valittu 71 prosentissa tapauksista kirurgi A valitsi aina SRK-T:n paitsi parissa lyhyessä silmässä). (kuva 1). Hoffer-Q-kaavio taas osui D:n haarukkaan 76:ssa, +-1 D:n sisään 92 prosentissa, ja lopuissa D:n sisään. Yli 0.5 D:n virheistä SRK-T olisi ollut parempi 41 prosentissa. Hoffer-Q oli valittu 29 prosentissa tapauksista kirurgi B valitsi aina Hoffer-Q:n paitsi pitkissä silmäleikkauksissa. (kuva 2). Pitkiä, yli 25 millimetrin toimenpiteitä aineistoomme osui seitsemän. Yllättäen valtaosassa näistä Hoffer-Q olisi antanut paremman tuloksen. Lyhyitä, alle 22 millimetrin leikkauksia oli kuusi. Näissä taas SRK-T oli osuvampi. Tämä on juuri päinvastoin kuin ohjeissa sanotaan. Ainoa selitys asiaan lienee pieni otos. Silmänpaineista ei juuri päätelmiä voi tehdä. Preoperatiiviset paineet mitattiin icaremittarilla, postoperatiiviset eri mittareilla. Ainoastaan kaksi preoperatiivista painetta sattui olemaan yli 22:n, ja ne olivat postoperatiivisesti alle 20:n tasossa. Postoperatiivisista paineista 48 prosenttia oli preoperatiivisia matalampia, 30 prosenttia korkeampia ja 20 prosenttia yhtä korkeita. Takakapseleista 3,5 prosenttia oli kuukauden kuluttua leikkauksesta sen verran himmeitä, että YAG-laserlähete katsottiin aiheelliseksi. PIRJO AISALA Leikkauksesta oli hyötyä Potilaat tykkäsivät meistä kovasti. Myös subjektiivinen hyöty leikkauksesta koettiin korkeaksi ottaen huomioon, että makuladegeneraatiopotilaita meillä oli aika monta. Kiista parhaasta IOL-kaavasta jää edelleen voimaan. Varsin hyvin linssivahvuudet kuitenkin paikalleen osuivat. Olisi ollut mukava saada kummallekin kirurgille yhtä paljon palautetta, mutta näin ei nyt käynyt. Puhtaana kliinikkona yllätti, kuinka paljon aikaa pikkuruisenkin tutkimuksen tekemiseen tuhraantuu, vaikka ensimmäistäkään luottamusväliä ei pähkäilisi. Kunnioitus sen kun nousee niitä kohtaan, jotka jaksavat asioita tutkia kliinisen työn ohella ja lomassa. Ehkä yritämme joskus uudestaan ja koetamme saada tuloksia tasaisemmin myös Hoffer-Q-silmistä. Täytyy myös miettiä palautetta lähettävien silmälääkärien palkitsemista. Tämänkertainen lupaus lakupötköstä eniten palautelappuja lähettävälle ei ehkä kantanut tarpeeksi pitkälle. Pirjo Aisala toimii silmäkirurgina Lapin keskussairaalassa. Kiinnostaako yhdistystoiminta ja hallitustyö? Nyt on hyvä tilaisuus tulla mukaan Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukseen, sillä kaudelle on vapautumassa hallituspaikkoja. Hallituksen jäsenenä pääset kehittämään silmähoitajien hoitotyötä ja yhdistyksen toimintaa, saat tutustua Suomen sairaaloiden silmäyksiköihin, voit matkustaa koti- ja ulkomaiden ammatillisiin koulutuksiin sekä pääset järjestämään vuosittaisia silmähoitajapäiviä. Lisäksi hallituksessa työskentely on oiva tapa verkostoitua ammatillisesti. Vuoden ensimmäisessä hallituksen kokouksessa eli niin sanotussa järjestäytymiskokouksessa jaetaan ja neuvotellaan hallituksen jäsenten vastuualueet. Työstäsi hallituksessa saat tehtäväkohtaisen ja vuosittain erikseen neuvotellun palkkion. Lisäksi hallituksen kokousmatkoista aiheutuvat matkakulusi korvaa yhdistys. Asuinpaikastasi riippuen saat matkustaa hallituksen kokouksiin junalla, lentokoneella tai henkilöautolla. Kokoukset pidetään pääasiassa Helsingissä, joskus muillakin paikkakunnilla. Kokouksia on vuoden aikana 6 7 kertaa. Uusi hallitus tulevalle kaudelle sekä varsinaiset jäsenet että varajäsenet valitaan lokakuun 4. päivänä Silmähoitajapäivillä 2013 pidettävässä yhdistyksen vuosikokouksessa. Jos kiinnostuit, otat yhteyttä Suomen Silmähoitajat ry:n hallituksen puheenjohtajaan Kati Niemiseen sähköpostitse Silmähoitaja 4/2013 Aineistopäivä Ilmestyy Ilmoitusvaraukset puh , Silmähoitaja 15

16 Satu Aho susanna Valkeavirta Opiskelijaohjaukseen tietoa ja tukea apurahan avulla Opiskelijaohjaajia eri sairaaloissa yhdistävät perin samankaltaiset haasteet. Tämä kävi ilmi, kun Tyksin silmäsairaanhoitajat kävivät tutustumassa opiskelijaohjaajien työhön ja toimintatapoihin Suomen Silmähoitajat ry:n apurahan avulla. Työskentelemme silmäsairaanhoitajina Tyksin silmäpoliklinikalla. Peruskoulutukseltamme olemme sisätautikirurgisia sairaanhoitajia. Yhtenä vastuualueenamme on toimia työyksikkömme avainsairaanhoitajina sairaanhoitajaopiskelijoille. Tähän työhön kuuluu suunnitella ja ohjata käytännön harjoittelujaksoa. Toimimme vuorollamme myös lähiohjaajina. Klinikallamme on myös neljä muuta avainsairaanhoitajaa, jotka ovat käyneet työnantajan kustantaman ja Turun ammattikorkeakoulun järjestämän Taitava ohjaaja -koulutuksen. Sen tavoitteena on kehittää laadukasta opiskelijaohjausta sekä syventää Turun AMK:n ja harjoitteluyksiköiden välistä yhteistyötä. Koulutuksen aikana ohjaaja kehittää omia ja työyksikön valmiuksia opiskelijaohjauksessa sekä hankkii uusia ajattelu- ja toimintamalleja opiskelijaohjauksen tueksi. Koulutus on laajuudeltaan kolme opintopistettä. Uutta intoa ja näkemystä Haimme Suomen Silmähoitajat ry:n apurahaa keväällä 2012 tutustuaksemme eri sairaaloiden opiskelijaohjaajien työhön ja toimintatapoihin sekä toisiin poliklinikkahoitajiin. Kiinnostus apurahan hakemiseen syntyi haastavista opiskelijoiden ohjaustilanteista ja silmähoitajapäivillä puhutusta uudesta silmähoitajakoulutuksesta. Halusimme henkilökohtaisesti tutustua myös toisiin silmäsairaanhoitajiin ja silmäpoliklinikoihin. Tavoitteenamme oli saada uutta näkemystä ja intoa opiskelijaohjaukseen. Aloimme suunnitella tosissamme matkoja talvella Oli yllätys, ettei meitä haluttu ottaa vastaan esimerkiksi vähäisten opiskelijamäärien vuoksi. Välillä epäilimme, jääkö apuraha siksi jopa käyttämättä. Oman haasteensa järjestelyihin loi oman klinikkamme henkilökuntatilanne ja muutto toisiin tiloihin. Aloimme suunnitella tosissamme matkoja talvella Oli yllätys, ettei meitä haluttu ottaa vastaan esimerkiksi vähäisten opiskelijamäärien vuoksi. Välillä epäilimme, jääkö apuraha siksi jopa käyttämättä. Lopuksi saimme sovittua matkat Seinäjoen, Maarianhaminan, Hämeenlinnan ja Helsingin silmäpoliklinikoille. Käytimme matkoihin kolme koulutuspäivää. Päivät venyivät aika pitkiksi. Tiedon jakoa molemmin puolin Tapasimme sairaaloiden silmäklinikoiden opiskelijaohjaajia ja osastonhoitajia. Tapaamiset koostuivat vapaamuotoisesta keskustelusta, jonka pohjaksi olimme miettineet muutamia kysymyksiä esimerkiksi ohjauksesta, tavoitteista, ohjaajista, yksikön koosta, työntekijöistä ja tiloista. Erityisesti meitä kiinnosti muiden ohjaajien näkemykset silmäpoliklinikasta oppimisympäristönä. Matkat mahdollistivat verkostoitumisen muiden sairaaloiden silmäklinikoiden opiskelijaohjaajien kanssa. Oppimista tapahtui molemmin puolin. Tietoa jaettiin ja tutustuttiin samalla myös klinikoiden toimintaan. Opiskelijoiden käyttämä Jobstep-varausjärjestelmä oli kaikilla käytössä. Ongelmat ovat paikasta riippumatta hyvin samankaltaisia. Käydyissä keskusteluissa totesimme yhdessä, että sairaanhoitajaopiskelijan rooli on muuttunut. Opiskelijan elämään liittyy nykypäivänä paljon muutakin kuin harjoittelu. Oman lisänsä tuovat lisääntyneet päihde- ja mielenterveysongelmat. Osastonhoitajan tuki opiskelijoiden ohjaajille on tärkeää. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kielitaidon ja viimeisellä harjoittelujaksolla olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden riittävien valmiuksien arviointi on haastavaa ja vastuu on melkoinen. Pohdimme, minkälaista uudelleen kouluttautumista ja päivittämistä opiskelijoita ohjaavat hoitajat tarvitsisivat. Itse olemme arvioinneissa miettineet, haluaisimmeko, että valmistuva hoitaja hoitaa itseämme tai omaistamme tai voisiko hän toimia omana työparina. Useimmiten harjoittelun aikana opiskelijoille selviää silmätautien yllättävä monipuolisuus. Monelle harjoittelu on avannut mahdollisuuden työskennellä valmistumisen jälkeen silmäklinikoilla. Tällöin perehdyttäminen klinikoille on helpompaa. Kiitämme saamastamme tuesta Suomen Silmähoitajat ry:tä, osastonhoitajia, ylihoitajaa ja oman klinikkamme työntekijöitä, jotka mahdollistivat apurahamatkojemme toteutumisen. Erityisen lämpimät kiitokset haluamme osoittaa edellä mainittujen klinikoiden osastonhoitajille ja opiskelijavastaaville. Satu Aho ja Susanna Valkeavirta työskentelevät silmäsairaanhoitajina Turun yliopistollisen sairaalan silmäpoliklinikalla. 16 Silmähoitaja

17 Hallituksen kokous 3/2013 la , Helsinki Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Hallitus hyväksyi kokouksen työjärjestyksen sekä edellisen kokouksen pöytäkirjan. Apurahat. Hakemuksia oli määräaikaan mennessä tullut 20, joista yksi hakija veti hakemuksensa pois. Hallitus päätti, että hakijalle voidaan maksaa matkakulut kotoa kotiin, konferenssin osallistumismaksu ja majoituskulut. Konferenssin aikana pidettävä erillinen kurssi voidaan maksaa, jos kulut jäävät alle myönnetyn apurahan. Jos tämänkin jälkeen kulut ovat edelleen vajaat myönnettyyn apurahaan nähden, voidaan maksaa ruokailukuluja (ei alkoholia). Hakijan on esitettävä kuluista alkuperäinen kuitti ja toimitettava matkasta kirjallinen palaute. Apurahojen saajat on julkaistu Silmähoitaja-lehdessä 2/2013 ja yhdistyksen kotisivuilla. Silmähoitajapäivät. Hallitus hyväksyi Silmähoitajapäivien alustavan ohjelman ja tarkasteli päivien budjettia. Luennoitsijat alkavat olla selvillä, samoin pääosa kaihipaneeliin osallistujista. Iltajuhlan ohjelmaa vielä valmistellaan. Hallitus päätti, että Silmähoitajapäiville voi ilmoittautua ainoastaan sähköisesti yhdistyksen internetsivujen kautta. Mukaan mahtuu 220 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Raha- ja talousasiat. Hallitus keskusteli hallituksen jäsenten kulukorvauksista ja päätti pitäytyä entisissä päätöksissä ja korvauksissa. Rahastonhoitaja esitteli yhdistyksen taloustilanteen (välitilinpäätös). Merkittiin tiedoksi, että tilintarkastaja Leila Auer on tarkastanut yhdistyksen tilit. Tilintarkastaja toteaa, että tilinpäätös voidaan vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää. Jäsenasiat. Hallitus hyväksyi seitsemän uutta jäsentä ja 16 jäsenen eron. Jäsenmaksu oli vielä maksamatta yli 140 jäsenellä, joita hallitus päätti muistuttaa asiasta. Maksamaton jäsenmaksu tarkoittaa sitä, että Silmähoitajalehden tulo loppuu nyt ja vuoden loputtua loppuu myös yhdistyksen jäsenyys. Hallitus keskusteli mahdollisuudesta muistaa yhdistyksen jäseniä näiden täyttäessä tasavuosia (50, 60 ja 70 vuotta). Päätettiin muistaa 50 vuotta täyttäviä jäseniä sähköisellä e-kortilla sekä 60 ja 70 vuotta täyttäviä jäseniä perinteisellä postitettavalla kortilla. Hallitus päätti, että toukokuussa jäsentietonsa päivittäneiden kesken arvotaan viisi 30 euron lahjakorttia S-ryhmän kauppoihin. Internet-sivut. Hallitus päätti, että apurahan saajat julkaistaan Silmähoitaja-lehden lisäksi yhdistyksen internetsivuilla samana päivänä lehden ilmestymisen kanssa ( ). Hallitus merkitsi tiedoksi, että yhdistyksen nykyinen nettivastaava ei ole käytettävissä valittaessa seuraavaa hallitusta. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. Tänä vuonna hankaluuksia aiheuttavat lähekkäin olevat Silmähoitajapäivät ja ESONT. Viime kokouksessa päätettiin, että ESONTiin osallistuvat yhdistyksen edustajina puheenjohtaja Kati Nieminen ja ESONTyhdyshenkilö Sari Juvonen. Hallituksen päätöksiä Hallituksen kokous 4/2013 la , Helsinki Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Hallitus hyväksyi kokouksen työjärjestyksen ja edellisen kokouksen pöytäkirjan. Apuraha-asiat. Hallitus totesi, että yhdistyksellä oli jakamatonta apurahaa vielä 500 euroa, koska yksi apurahan saanut silmähoitaja oli ilmoittanut, ettei ota sitä vastaan. Hallitus päätti, että summa jaetaan Jaana Hakolalle ja Erja Malvalehto-Inkerölle 250 euroa molemmille. Näin heille myönnetty apuraha nousee 500 euroon. Silmähoitajalehti. Seuraava Silmähoitajalehti (3/2013) ilmestyy Aineisto siihen pitää olla valmiina Hallitus keskusteli lehteen tulevista artikkeleista. Jäsenasiat. Hallitus hyväksyi kuusi uutta jäsentä ja 20 jäsenen eron. Yhdistyksen jäsenmäärä on 713. Jäsenillä on edelleen mahdollisuus päivittää jäsentietonsa yhdistyksen internetsivujen kautta ja osallistua lahjakortin arvontaan. Yhdistys on saanut muutaman tarjouksen ohjelmasta, jonka avulla voi ylläpitää jäsenrekisteriä sekä lähettää ryhmäsähköposteja ja verkkolaskuja. Hallitus päätti palata asiaan syksyn kokouksissa. Raha- ja talousasiat. Hallitus merkitsi tiedoksi yhdistyksen rahatilanteen, joka on varsin hyvä. Apurahat on laskutettu niiden myöntäjiltä. Silmähoitajapäivät Kuopiossa Päivien ohjelma alkaa olla valmis. Kaihipaneelin vetää Jaana Hakola ja sen osallistujat tulevat eri puolilta Suomea. Hallitus päätti hankkia uudet nimikylttikotelot päivien osallistujille ja hyväksyi koulutuspäivien alustavan tehtäväjaon. Koulutuspäivien osallistujilta kerätään palaute, joka on mahdollista antaa sekä paperisella että sähköisellä lomakkeella. Palautteesta tehtävä kooste laitetaan myös vuoden viimeiseen Silmähoitaja-lehteen. Hallitus päätti luennoitsijoille maksettavasta palkkiosta ja merkitsi tiedoksi, että useat alan yritykset ovat varanneet ständin päiviltä. Hallitus valitsi koulutuspäivien aikana tarjottavat ruoat ja iltajuhlan menun. Hallitus yöpyy Kuopiossa Hotelli Puijon Sarvessa. Hallitus keskusteli mahdollisuudesta hankkia yhtenäinen asu, jotta hallituksen jäsenet erottuisivat helposti muista koulutukseen osallistuvista. Päätettiin käydä kokouksen jälkeen Marimekon liikkeessä katsastamassa eri vaihtoehtoja. Nettisivut. Nettivastaava Aulikki Mäki- Jouppila on opettanut Jaana Hakolalle internetsivujen päivitystekniikkaa. Silmähoitajapäivien osio on valmiina ja se julkaistaan seuraavan Silmähoitaja-lehden ilmestymisen kanssa yhtäaikaisesti. Muut asiat. Silmähoitajapäivien jälkeinen palautekokous pidetään laivakokouksena (Turku-Tukholma-risteily). Tällä hetkellä risteilylle on lähdössä kahdeksan hallituksen varsinaista tai varajäsentä. Puheenjohtaja toivoi, että lähtijöitä tulisi vielä lisää. Hallitus päätti, että risteilyn jälkeen voi yöpyä Turussa hotellissa (2 hh) yhdistyksen laskuun, jos jatkoyhteyttä kotiin ei enää sille illalle ole. Seuraava kokous. Hallitus kokoontuu seuraavan kerran Seinäjoella la klo 11. Ennen kokousta hallitus tutustuu Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan Silmäyksikköön ja MediLaserin Seinäjoen yksikköön. Silmähoitaja 17

18 Hallituksen kuulumisia Perehdytys on kaiken A ja O Sairaanhoitajan työvuosieni aikana olen useita kertoja toiminut silmäleikkaussalissa uuden hoitajan perehdyttäjänä. Opettajan roolini otan aina vakavasti, mutta rennolla otteella oppilastani kannustaen. Opetusmetodini on yksinkertainen: mitä, miksi ja miten? Yritän saada oppilaani ymmärtämään opittavat asiat ja taidot pohtimalla kysymyksiä: mitä tehdään, miksi tehdään ja miten tehdään? Opetusmetodiani käytän perehdytyksen jokaisessa vaiheessa, niin kesken oppimisen välitavoitteita asettaen kuin oppijakson lopuksikin. Uskon, että hyvin suunnitellulla, järjestelmällisellä ja tavoitteellisella perehdytyksellä saadaan ammattitaitoisia silmähoitajia. Jos hoitaja lisäksi voi vaikuttaa yksikkönsä silmäpotilaiden hoitotyön kehittämiseen sekä saa riittävästi positiivista kannustusta esimieheltään, työyhteisö saa palkkioksi monivuotisen ja työhönsä sitoutuneen silmäalan ammattilaisen. Sain ilokseni työskennellä edellä mainitun kaltaisessa työyhteisössä kahdeksan vuotta. Tämä ensimmäinen työpaikkani sairaanhoitajana oli Helsingin kaupungin Laakson sairaalan leikkausosasto, jossa leikattiin ja hoidettiin muun muassa silmäpotilaita. Jätin työpaikkani, kun työyhteisöni liitettiin vastustuksestamme huolimatta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin. Vaikka välillä työskentelin hoitajana muillakin kirurgian erikoisaloilla ja anestesiahoitotyössä, Laakson sairaalassa saamani hyvä alkuperehdytyksen takia haluan edelleen 21 vuoden jälkeen työskennellä silmähoitajana! AULIKKI MÄKI-JOUPPILA Aulikki Mäki-Jouppila on hallituksen jäsen ja nettisivuvastaava. Vaihtuiko sähköpostiosoite? Silmähoitaja-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, mutta tiedottamisen tarvetta on pitkin vuotta. Omien kotisivujen ohella sähköposti on helppo ja nopea tapa yhdistyksen yhteydenpitoon ja tiedottamiseen. Tämä onnistuu vain, jos jäsenten sähköpostiosoitteet ovat ajan tasalla. Onko osoitteesi muuttunut viime aikoina? Varmista asia ja lähetä viesti osoitteeseen Tervetuloa yhdistykseen! Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet: Uusia jäseniä Jonna Anttonen, Vuorela Mari Haapoja, Tuomikylä Kirsi Heikkinen, Kontiomäki Jenni Huhtamäki, Helsinki Tiina Jerkku, Kuopio Katariina Järvinen, Veikkola Ulla Jääskeläinen, Kuopio Neea Kangasmaa, Lohja Katja Kommio, Hämeenlinna Sanna Kopola, Valkeakoski Satu Lassila, Räyrinki Ulla Mildh, Lohja Merja Myllymäki, Lahti Sari Nupponen, Kuopio Kirsi Pajamäki-Juutinen, Kuopio Mirja Pohjannoro, Kuopio Liisa Rissanen, Kuopio Marjo Ruotsalainen, Kuopio Thea Tamminiemi, Vilppula Sari Tarvainen, Karttula Liisa Varonen, Tornio Marja Wikström, Turku 18 Silmähoitaja

19 Kuivasilmäisyys on yleinen ongelma, harvoin vakava ja hoituu kostutushoidolla yleensä hyvin. Oftagel annosteltuna ainakin aamuin illoin pitää silmät virkeinä ja kosteina. HARVA JA YKSINKERTAINEN ANNOSTELU. OFTAGEL-PIPETISTÄ GEELI TULEE HELPOSTI ULOS. PIPETIT OVAT KÄYTTÖKELPOISIA JOPA KOLMEN VUODEN AJAN PAKKAUKSEN AVAAMISESTA. GEELIMÄINEN TIPPA MYÖS PULLOSSA, JOTA ON HELPPO KÄSITELLÄ. silmägeeli OFTAGEL 2,5 mg/g karbomeeri. Annostus: 1 tippa silmään 1 4 kertaa vuorokaudessa. Varoitukset: Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Kovat piilolinssit tulee poistaa ennen lääkkeen tiputtamista ja ne voidaan laittaa takaisin aikaisintaan 15 min. kuluttua tiputtamisesta. Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 min. tauko, ja Oftagel-silmägeeli tulee laittaa silmään aina viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Haittavaikutukset: Ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä saattaa esiintyä. Pakkaukset ja hinnat (VMH 8/2013): 10 g 7,03, 3x10 g 15,76 *, 30x0,5 g 14,23, 120x0,5 g 32,16 * (*reseptillä sv-peruskorvattava). Apteekista ilman reseptiä. Silmähoitaja 19

20 M - Itella Oyj 22. vuosikerta Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat Finlands Ögonskötare ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. Julkaisija Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf Päätoimittaja Riitta Varamäki Toimitusneuvosto Irmeli Ahonen Johanna Alaloukusa Riitta-Liisa Alm Satu Lähde Erja Malvalehto-Inkerö Aulikki Mäki-Jouppila Kati Nieminen Riitta Varamäki Toimitus ja ilmoitukset Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie Kiviniemi p ISSN (Painettu) issn (Verkkojulkaisu) Aikataulu 2013 Numero Aineistot Ilmestyy 4/ Tilaukset Tilaushinta 35 / vuosi + laskutuslisä 5 Painopaikka Oy Fram Ab, Vaasa Silmähoitajat internetissä: Osoitteenmuutokset joko internetissä tai alla olevalla palvelukortilla, joka on varustettava postimerkillä. Palvelukortti Nimi Syntymäaika Osoite Jäsentiedot Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi Nimen muutos* Osoitteen muutos Eroan yhdistyksen jäsenyydestä * Uusi nimi PALAUTUSOSOITE: Riitta-Liisa Alm Puistolammintie Tornio tai kortin tiedot sähköpostilla Postinumero ja -toimpaikka Sähköpostiosoite Työnantaja ja työpaikka Jäsenmaksu on 23 euroa / vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi 5 euron kirjautumismaksu. Lehti sisältyy jäsenmaksuun. Virkanimike Allekirjoitus Päiväys SILMÄHOITAJA Silmähoitaja

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin

Lisätiedot

SILMÄKLINIKKA, OULU IKÄNÄKÖLEIKKAUS. Monitehokeinomykiön avulla

SILMÄKLINIKKA, OULU IKÄNÄKÖLEIKKAUS. Monitehokeinomykiön avulla IKÄNÄKÖLEIKKAUS Monitehokeinomykiön avulla Asiakasopas on Maiju Koivumäen opinnäytetyön tuotos Oulun Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta. Opas on tehty yhteistyössä Oulun Terveystalon Silmäklinikan

Lisätiedot

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET TAITTOVIRHEKIRURGIA SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 5.10.2013, KUOPIO OPTIKKO MIKKO NEVALA Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Kotka Kuopio Lahti Pori Seinäjoki Tampere Turku Vantaa KEITÄ

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Näön vuoksi 28.9.2006

Näön vuoksi 28.9.2006 Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi

Lisätiedot

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen

Lisätiedot

Ohjeet kaihileikkausta varten

Ohjeet kaihileikkausta varten Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman

Lisätiedot

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf 20 v. Luento Koulutuspäivillä Oulussa 1.10.2010 6.10.2010 Riitta Lindelöf 1 YHDISTYS Perustettu 08 12 90 perustamiskokous Tampereella Kotipaikka Tampere

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Uudenaikaiset tekomykiöt

Uudenaikaiset tekomykiöt Uudenaikaiset tekomykiöt Vanhanaikaiset tekomykiöt? (a)sfäärinen linssi, jolla pyritään tuottamaan riittävän siedettävä sfäärinen ekvivalenssi Yleensä vaatii silmälasin käyttöä postoperatiivisesti Haavan

Lisätiedot

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle 2 Näkeminen on elämistä Silmät ovat tärkein aistielimemme. Aivot saavat 80 % käsiteltävistä tiedoistaan näköaistin kautta. Silmät ovat

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 Tässä numerossa: - Kokouskutsu vuosikokoukseen - Vuosikokouksen ohjelma - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen kevään päätöksiä - KST:n nettisivut - KTK:n nettisivut 19.8.2010

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 KSSHP MONIAMMATILLINEN OPETUSPOLIKLINIKKA/ PIENTOIMENPITEET Jyväskylässä kirurgian kandien

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ

HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ 1 HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ Lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki harvinaiset! TEEMA: HARVINAISIA IHMISSUHTEITA Toinen harvinaisten yhdistysten itsensä

Lisätiedot

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri

Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Potilaan asento Tärkeää saada pää ja silmä vaakatasoon Jäykät niskat, kyfoosi, hengitysvaikeudet, vapina

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2011

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2011 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2011 Tässä numerossa: - Puheenjohtajan sana - Vuosikokouskutsu - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen päätöksiä - Stipendin luovutus 17.8.2011 Kartta- ja suunnittelutekniset KST

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Silmien laserleikkaus

Silmien laserleikkaus Silmien laserleikkaus Opas taittovirheleikkauksesta VARAA AIKA esitutkimukseen p. 030 633 1859 (Hki) p. 030 633 4429 (Tre) * Puhelun hinta lankaliittymästä 8,35 snt/puh + 6 snt/min, matkapuhelinliittymästä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä.

Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä. Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä. KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaus. - kokouksen avauksen suoritti Timo Tiiro 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

EHEÄ ELÄMÄN EHTOO. Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ

EHEÄ ELÄMÄN EHTOO. Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ EHEÄ ELÄMÄN EHTOO Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ Sisällys 5 ALKUSANAT 6 ELÄMÄNLAATU JA NÄKEMINEN 19 GLAUKOOMA

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot