Suuretsintä Sipoon selällä. Helsingin mutkaiset pelastusvenekuviot. Esittelyssä PV230 - tilapäinen pikkujättiläinen

Transkriptio

1 Meripelastus 4/12 Helsingin mutkaiset pelastusvenekuviot Esittelyssä PV230 - tilapäinen pikkujättiläinen Suuretsintä Sipoon selällä HELSINGIN MERIPELASTUSYHDISTYS HELSINGFORS SJÖRÄDDNINGSFÖRENING

2 MERIPELASTUS 4/12 Meripelastus on Helsingin Meripelastusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa. Meripelastus är Helsingfors Sjöräddninsförenings medlemstidning som utkommer fyra gånger per år. Nästa tidning utkommer i februari. Hälytykset! Alarmering! Hätätilanteissa merellä I nödsituationer på sjön ilman suuntanumeroa utan riktnummer Puhelujen hinnat soitettaessa Rajavartiolaitokselle kuuluviin meripelastuksen puhelinnumeroihin: Kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 2 snt/min Matkaviestinverkosta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min Julkaisija / Utgivare: Helsingin Meripelastysyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry Päätoimittaja / Chefredaktör: Jukka-Pekka Lumilahti lehti@hmpy.fi p Toimitus / Redaktion: Jukka-Pekka Lumilahti, Sami Korppi, Mika Back, Nina Hiltunen, Pinja Hentunen, Mikael Andersén ja Christian Kurtén Paino / Tryck: Kopio Niini, Helsinki Painos / Upplaga: 3000 kpl / st ISSN-L X ISSN X (painettu) ISSN (verkkoversio) Kansi / Pärm: Oskar Krogell suorittaa tarkastuksia PV Rautauomassa. Kuva: Jaakko Heikkilä Helsingin Meripelastusyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry Matosaari / Maskholmen, Jollas, PL 66, Helsinki p

3 Tervetuloa joukkoomme Matti. Yhteistyö venekerhojen kanssa Helsingin Meripelastusyhdistys on pitämässään syyskokouksessa valinnut hallituksen varapuheenjohtajaksi Helsingin Moottorivenekerhon kommodorin Matti Piispasen. Matti on myös kaikkien helsinkiläisten venekerhojen ja Helsingin kaupungin välisen yhteistyöelimen Helvenen puheenjohtaja. Helsingissä on yhteensä noin 70 venekerhoa ja monet niistä ovat yhdistyksemme yhteisöjäseniä. Uskon tämän valinnan tekevän vapaaehtoisten meripelastajien toiminnan entistä enemmän tunnetuksi helsinkiläisten veneilijöiden keskuudessa. Edelleen on suuri määrä veneilijöitä, jotka eivät tiedä kovinkaan paljon vapaaehtoisesta meripelastuksesta. Uskon myös vahvasti, että yhteistyön lisääminen eri venekerhojen kanssa koituu kaikkien veneilijöiden hyödyksi. Tätä kirjoitettaessa ulkona on -13 C pakkasta. Matosaaren ranta alkaa jäätyä ja Pv Rautauoma on vielä vedessä odottaen telakointia lähipäivinä. Pienempi veneemme, Pv 230 on telakoitu Keuruulle, valmistajatelakalle heti pyhäinpäivän jälkeen. Kauden aikana olemme suorittaneet yhteensä 67 tehtävää, joista Rautauoma 25 tehtävää ja Pv tehtävää. Autettavia aluksia kertyi 63 kpl sekä henkilöitä 146. On aika lausua suuret kiitokset niille kaikille vapaaehtoisille meripelastajille, jotka ovat tämän mahdollistaneet. Kiitokset kuuluvat myös kaikille jäsenillemme ja tukijoille, joita ilman tämä toiminta ei olisi mahdollista. Oikein Rauhallista Joulua ja Turvallista Vuotta 2013 Ruorin takaa - Bakom Rodret * * * Samarbete med båtklubbarna Helsingfors Sjöräddningsförening har på sitt höstmöte den valt Matti Piispanen till viceordförande. Matti är kommodor för Helsingfors Motorbåtsklubb och också ordförande för Helvene som är ett samarbetsorgan mellan alla båtklubbar i Helsingfors och Helsingfors stad. Det finns sammanlagt 70 båtklubbar i Helsingfors och många av dem är samfundsmedlemmar i vår förening. Jag är övertygad om att detta val gör de frivilliga sjöräddarnas verksamhet ännu bättre känd bland båtfolket i Helsingfors. Det finns fortfarande många båtförare som inte vet särkilt mycket om den frivilliga sjöräddningen. Jag är också övertygad om att ett utökat samarbete med olika båtklubbar gagnar alla båtfarare. Välkommen till vår krets Matti. När detta skrivs är det -13 C ute. Stränderna runt Maskholmen börjar frysa till och RB Rautauoma är ännu i sjön och väntar på upptagning de närmaste dagarna. Vår mindre båt RB 230 vinterförvaras i Keuruu på tillverkarvarvet sedan allhelgonadagen. Under säsongen har vi utfört sammanlagt 67 uppdrag av vilka Rautauoma 25 och RB uppdrag. 63 båtar och 146 personer har erhållit assistans. Det är tid att framföra ett stort tack till all 3de frivilliga sjöräddare som har gjort detta möjligt. Också alla våra medlemmar och andra som stött oss förtjänar ett tack. Utan dem skulle denna verksamhet inte vara möjlig. En riktigt Fridfull Jul och ett Tryggt Gott Nytt År 2013 Hannu Rainetoja Puheenjohtaja / ordförande puheenjohtaja@hmpy.fi 3

4 Hätämerkinantoharjoitus Lauantaina klo Helsingin Laajasalossa, Matosaaren meripelastusasemalla Nödsignalöving lördagen den kl i Helsingfors på Maskholmens räddningsstation Helsingin Meripelastusyhdistys järjestää SMPS Espoon Meripelastajien ja Laajasalon VPK:n kanssa kaikille veneilijöille tarkoitetun hätämerkinantoharjoituksen. Harjoituksessa voi ampua luvallisesti ja osaavien kouluttajien avustuksella punaisia hätäraketteja, punaisia käsisoihtuja, oransseja merkkisavuja, valopistoolin punaisia ammuksia ja kynäraketteja. Ammuttavat raketit tarkastetaan ennen ampumista järjestäjien toimesta. Vuoden 2013 harjoituksessa ammuttavien rakettien täytyy olla valmistettu Helsingin Meripelastusyhdistyksen, jonkun muun meripelastusyhdistyksen tai Trossijäsenille osallistuminen on ilmaista, muille se maksaa 30. 4

5 Nuorisotoiminnan kouluttajat kiittävät toimintaan osallistuneita nuoria ja kouluttajia kuluneesta vuodesta sekä haluavat toivottaa kaikille Rauhallista Joulun aikaa ja hyvää alkavaa vuotta 2013! Nuorisotoiminta jatkuu tavalliseen tapaan jälleen alkuvuoden koulutuksilla, joista tiedotetaan nuorisotoiminnan jäsenille ja vanhemmille erikseen. Seuraavat yritykset ja tahot ovat olleet mukana mahdollistamassa vapaaehtoista meripelastusta Helsingissä 2012: Helsingin Kaupunki Helsingin Satama Raha Automaattiyhdistys Akkuvoima Oy Astrid Charter Oy B-Sea Boat AY Baru-Baru Charters Cardinal Marine Charters Oy Conect Oy E & E Mäntylä Ky Fregatti Oy Hartwall Oy Ab Helsingin Laakeri Helsingin Vesibussit Oy Iha-Lines Oy John Nurminen Marine Oy Jt-Line Oy Juha Snell Oy K. Hartwall Oy Ab Kuljetus Reen Oy Marnela Oy Mica Elektro Oy Ltd Oy Maritim Ab Rederi Ab J. L. Runeberg Rescue and Fun R.A.F. Hovercraft Oy Royal Line Oy Saunasaari Saaristomaailma Oy Sun Lines Oy Suomenlinnan Liikenne Oy Tilintarkastus DFK Oy Top-Boat Transfennica Veka Line Oy Vmax Oy Österlund Line Oy Ab 5

6 KLADI - OTTEITA SYKSYN TAPAHTUMISTA PV230 ja RajaHeko200 yhteistehtävässä Sunnuntaina syyskuun 16. päivänä VSL1784 PV230 oli partioajossa Helsingin edustalla, kun Meripelastuslohkokeskus Helsinki (MRSC Helsinki) hälytti sen kello 18:42 Kulosaaren ja Tullisaaren välissä oli seitsemän metrinen hytillinen vene tuuliajolla. Veneessä oli kolme henkilöä, jotka olivat hädissään, sillä veneen potkuriin oli jumittunut köysi, eikä ankkuri tuntunut pitävän. PV230 lähti täyttä vauhtia paikalle, samalla kun MRSC Helsinki pyysi partiolennolla ollutta Rajavartiolaitoksen RajaHeko200 meripelastushelikopteria varmistamaan tilannetta. RajaHeko200 pääsikin nopeasti paikalle ja laski pintapelastajan rauhoittamaan veneessä olevien tilannetta. Myös PV230 oli paikalla jo kymmenen minuutin kuluttua hälytyksestä. PV230:n miehistö otti veneen hinaukseen, mutta ankkuria ei pystytty nostamaan. Sen merkiksi paikalle jätettiin fendari. Hinaukseen oton jälkeen RajaHeko200 nosti pintapelastajan takaisin helikopteriin, ja hinaus jatkui normaaliin tapaan. MRSC Helsinki antoi PV230:n miehistölle luvan hinata veneen kotisatamaansa, sillä se sijaitsi kohtuullisen matkan päässä. Kello PV230 saapui avuntarvitsijan kotisatamaan ja hinaus voitiin päättää turvallisesti. TV:stä tuttu PV230 VSL1784 PV230 oli syksyn aikana MTV3:n Remonttimestari-ohjelman kuvauksissa. Kyseessä on remontoinnin erikoisohjelma, jota isännöi Remontti-Reiskana tunnettu Jorma Piisinen. PV230 on mukana myöhemmin keväällä esitettävissä jaksoissa, joissa esitellään Remontti- Reiskan harrastuksia. Rautauoma hälytysajossa Maanantaina VSL178 Rautauoma sai hälytyksen MRSC Helsingistä kello 18.40: Strömsinlahdella mies oli pudonnut veneestä ja jäänyt roikkumaan sen laidalle. Koska kyseessä oli selkeä hätätilanne, Rautauoman sinivilkut sytytettiin ja veneellä lähdettiin täyttä vauhtia kohti onnettomuuspaikkaa. Vedessä ollut henkilö saatiin pelastettua paikalle nopeammin päässeiden yksiköiden toimesta ja henkilö vietiin tarkistettavaksi ambulanssiin. Rautauoma vapautettiin tehtävästä kello Suuretsintä Sipoon selällä Yhdistyksen torstainen viikkokoulutus oli juuri päättymäisillään , kun MRSC Helsinki hälytti molemmat veneet etsintätehtävään kello Jossain Sipoon selällä oli kateissa alle seitsemän metriä pitkä moottorivene, jossa olevat kaksi henkilöä olivat täysin eksyksissä. Henkilöiden antamat tiedot sijainnistaan olivat sen verran hatarat, ettei MRSC Helsinki pystynyt niiden perusteella paikantamaan tarkasti avuntarvitsijaa. Puhelinpaikannuksen avulla MRSC Helsinki sai rajattua aluetta hivenen, mutta silti etsintäalueesta muodostui erittäin suuri, lähes koko Sipoon selän laajuinen. Rautauoman ja PV230:n lisäksi MRSC Helsinki hälytti etsintään myös poliisivene Ville 3:n, Suomenlinnan merivartioaseman BSL105:n, Vartiolaiva Merikarhun, sekä meripelastushelikopteri RajaHeko200:n. Miehistön ollessa valmiina veneillä ja etsintäalueen ollessa lähellä, olivat yhdistyksen pelastusveneet etsintäalueella jo kello Vaikeutta etsintään toi alueella olevat useat valot. Osa 6

7 valoista vilkkui, kun taas osa oli jatkuvasti päällä. Näiden tarkistamiseen meni aina runsaasti aikaa, vaikka osa voitiinkin selkeästi määritellä merimerkeiksi tai muiksi tunnetuksi valoiksi. Lukuisista etsintäyksiköistä huolimatta etsittävää ei vain löytynyt. Lopulta kateissa olija näki jonkun veneen siniset vilkut. Yksi kerrallaan MRSC Helsinki pyysi paikalla olevia sytyttämään ja sammuttamaan valojaan mutta siltikään henkilöitä ei löytynyt. Lopulta RajaHeko200 sai havainnon avun tarvitsijoista, jonka jälkeen paikalle saatiin myös veneyksiköitä. Paikan luonnetta kuvastaa hyvin PV230:n miehistön lähestyminen avuntarvitsijan venettä. Vaikka paikalla oli helikopteri ja sen tehokkaat etsintävalot, erotti PV230:n miehistö veneen vain parinkymmenen metrin päästä, kivien ja kallioiden seasta. Alkoholilla epäiltiin olevan osuutta asiaan, joten kateissa olevat päätyivät Poliisin huomaan. Kello Rautauoma ja PV 230 sekä muut paikalla olevat yksiköt pääsivät palaamaan kohti kotirantojansa. Pelastusveneet uusiutuivat Pyhäinpäivänä kastettiin pääkaupunkiseudun uusin pelastusvene, kun SMPS Espoon Meripelastajien upouusi 13-metrinen pelastusvene sai nimekseen Emmi. Veneen kotisatama on Espoon Mellsten, josta käsin se operoi Helsingin ja Porkkalan välisellä vesialueella. Vaikka vene onkin pienempi kuin Helsingin VSL178 Rautauoma, on siinä paljon samoja yksityiskohtia. Emmi korvasi Espoossa aiemmin olleen pelastusvene Mikrolog II:n, joka puolestaan on löytänyt uuden kodin Porvoosta SMPS Porvoon meripelastajien luota. Heidän käytössään ollut vuonna 1977 Royal National Lifeboat Institutionille (Englannin meripelastusseura) rakennettu ja sieltä aikoinaan käytettynä Suomeen hankittu Pelastusristeilijä Mac Elliot päätyy puolestaan myytäväksi. Kausi päättyi, remontit alkoivat VSL1784 PV230 nostettiin ylös Sarvastossa maanantaina Vene viedään valmistajatelakalleen takuu- ja huoltokorjauksiin talveksi. Talven aikana veneessä korjataan muun muassa sen ponttoneja, mutta suurempia korjauksia veneeseen ei tarvitse tehdä. VSL178 Rautauoma puolestaan nostettiin vedestä vasta , kun se alun perin oli tarkoitus nostaa jo joulukuun alussa. Rautauoma telakoitiin viime vuoden tapaan Suomen Yacht Centerin lämpimään halliin Hernesaareen. Telakkayrityksen käyttämä traileri ei liikkunut lumessa, joten nostoa jouduttiin lykkäämään oikeanlaisen trailerin saamisen vuoksi. Sisätelakoinnilla halutaan säästää aluksen laitteistoja talven pakkasilta. Lisäksi veneen elektroniikka vaatii sisätilojen pitämistä lämpöasteilla kovimmillakin talvipakkasilla. Sisätiloissa alusta ei tarvitsekaan erikseen lämmittää, sillä lämmitys on hallissa hoidettu kaukolämmön avulla. Talven aikana Rautauoman ohjaamon penkit uusitaan, sillä aiemmin käytössä olleet eivät ole vastanneet niille asetettuja vaatimuksia. Veteen molemmat pelastusveneet lasketaan jälleen huhti-toukokuussa jäiden lähdön jälkeen. 7 Kokosi: Jukka-Pekka Lumilahti

8 Helsinkiin piti saapua jo useita vuosia sitten uusi katettu pelastusvene yhdistyksen aiemmin käytössä olleen PV Nihdin tilalle. Nyt Matosaaren laiturissa PV Rautauoman lisäksi on kuitenkin täysin erilainen pelastusvene, vielä nimeämätön PV230. Miten tähän on päädytty? Helsingin Meripelastusyhdistyksellä on käytössään ollut jo 1970-luvulta alkaen kaksi pelastusvenettä. Toinen näistä on ollut nopea saaristokäyttöön tarkoitettu pienellä miehistöllä liikkuva pelastusvene, toisen ollessa ulkosaaristoon/avomerikäyttöön tarkoitettu raskaampi pelastusvene. Molemmat veneet ovat täydentäneet hyvin toisiaan, jolloin yhdistys on voinut tarjota avuntarvitsijoille parhaimman mahdollisen avun. Nopeiden veneiden kauden aloitti vuonna 1972 valmistunut PV Tonttu. Vene oli yhdistyksen itse Marino Oy:llä valmistuttama noin kuusimetrinen lasikuituinen vene. Vuonna 1991 Helsingin mutkaiset pelastusvenekuviot Tonttu korvattiin alumiinista valmistetulla avovene PV Tiirapaadella. Tästä saatujen kokemusten perusteella tilattiin Juha Snell Oy:ltä hieman isompi, reilut kahdeksanmetriä pitkä Faster, joka sai nimekseen PV Nihti. Vene valmistui vuoden 1999 lopulla osoittautuen erinomaiseksi pelastusveneeksi luvun puolivälissä vene kärsi teknisistä ongelmista, ja 2010luvulle tultaessa vene olisi pitänyt peruskorjata vastaamaan jälleen nykyaikaista pelastusvenettä. Peruskorjaus olisi arviolta maksanut sen laajuudesta riippuen euroa. Koska veneestä 2/3 omisti Helsingin yhdistys Meripelastusseuran omistaessa lopun kolmasosan, olisi yhdistys joutunut rahoittamaan omista varoistaan valtaosan peruskorjauksesta. Tällaisia rahoja yhdistyksellä ei kuitenkaan ollut. Vuonna 2008 Meripelastusseura käynnisti PV2- luokan pelastusveneiden tarjouskilpailun jonka voitti Keuruulainen HT Engineering. Samaan aikaan Meripelastusseuraa huolestuttivat jatkuvasti kasvaneet veneiden hankintakustannukset. Huoli oli suuri senkin takia, että Meripelastusseuran tarkoituksena oli PV 2-veneiden jälkeen hankkia uusia isompia PV3-luokkaan kuuluvia veneitä. Mikäli kustannukset vain kasvaisivat, ei näitä veneitä olisi mahdollista hankkia tarvittavaa määrää. Silloin Meripelastusseuran ja helsinkiläisen yksityisen lahjoittajan tiet kohtasivat, ja hän lupautui rahoittamaan eurolla uuden PV3-luokan prototyypin suunnittelua ja rakentamista. Myös HT Engin- Yhdistyksensä itse omistama Nihti oli erinomainen pelastusvene. Vene olisi kuitenkin pitänyt peruskorjata, johon yhdistyksellä ei ollut varaa. Kuva: J-P Lumilahti eering kiinnostui hankkeesta ja tarjoutui maksamaan itse loput uuden veneen rahoituksesta. Vaikka HT Engineering ei aiemmin ollut vastaavankokoisia veneitä valmiiksi asti valmistanutkaan, ei haastavuus huolestuttanut sillä yritys oli rakentanut alihankintana saman kokoluokan veneen runkoja. Meripelastusseuralla tarjoutui siis mahdollisuus rakentaa normaalirahoituksen ulkopuolella uusi pelastusveneen prototyyppi ja veneiden valmistukseen saataisiin uuden toimijan ansiosta lisää kilpailua. Yksityisen lahjoittajan rahojen ehtona oli, että alus sijoitettaisiin Helsinkiin. Meripelastusseura ja Helsingin Meripelastusyhdistys tekivätkin alustavan sopimuksen asiasta. Tarkoituksena oli myös, että PV Nihti luovutetaan Meripelastusseuralle uuden PV3-luokan veneen yhdistyksen omarahoitusosuutena. PV3-projekti alkoi lupaavasti ja veneen suunnittelijaksi HT Engineering palkkasi italialaisen Franco Donnon, jonka käsialaa olivat myös kilpailutuksen voittaneet PV2-luokan veneet. Suunnittelun edetessä valmistui myös osa PV3- veneen rungosta. Tässä vaiheessa kuitenkin huomattiin, ettei vene koskaan tule täyttämään sille asetettuja vaatimuksia. Jotain merkittävää täytyi tehdä projektin onnistumiseksi. HT Engineering päättikin aloittaa projektin alusta 8

9 uuden projektipäällikön ja uuden suomalaisen suunnittelijan johdolla. Myös valmisteilla olleet PV2 luokan veneet osoittautuivat haastavaksi projektiksi. Vuonna 2011 Meripelastusseura joutui rahoitusjärjestelyistä johtuen järjestämään tarjouskilpailun PV3-luokan veneistä. Myös HT Engineering oli mukana tarjouskilpailussa. Kilpailun voitti kuitenkin turkulainen Mobimar Oy, eikä HT Engineering saanutkaan toivomaansa veneprojektia. Tämän jälkeen ei ollut enää mielekästä jatkaa HT Engineeringin PV 3-projektia, joten Meripelastusseura ja HT Engineering päättivätkin lopettaa projektin loppuvuodesta Meripelastusseura sai sopimuksen päättymisestä hyvitykseksi yhden PV 2:n ilmaiseksi ja toisen puoleen hintaan. Näin PV2-veneitä valmistui yhteensä yksitoista alun perin tilatun kahdeksan sijasta, kun vielä yksi alun perin olleen PV1:n tilauskin oli muutettu PV2:ksi. Vaikka Meripelastusseura olikin saanut historian suurimman uuden venesarjansa, oli tilanne Helsingin kannalta PV2-luokan vielä nimeämätön vene on sijoitettu Helsinkiin väliaikaisesti. Kuva: J-P Lumilahti kuitenkin ikävä. PV Nihdin peruskorjausta ei ollut aloitettu tiedossa olleen uudisalusprojektin vuoksi, eikä paljon odotettu uusi PV3-luokan vene tulisi lainkaan. Vuoden 2011 lopulla Meripelastusseura teki PV Nihdistä ostotarjouksen Helsingin Meripelastusyhdistykselle. Lisäksi seura tarjosi yhdistykselle mahdollisuutta saada käyttöönsä PV2- luokan aluksen tai Seuralle kolmeksi vuodeksi koekäyttöön tarjotun Buster XXL Cabin Pron. Kumpikaan veneistä ei kuitenkaan ollut sellainen vene, millaisen yhdistys olisi halunnut. PV2:ssa ongelmaksi koettiin kattamattomuus, joka hankaloittaisi ja hidastaisi veneen sujuvaa käyttämistä. Buster ei taas ominaisuuksiltaan soveltunut raskaaseen meripelastuskäyttöön. Kolmantena vaihtoehtona nostettiin esille jälleen Nihdin peruskorjaus. Meripelastusseuran ostotarjous oli kuitenkin sen verran hyvä, että yhdistys päätti hyväksyä sen. Vuoden 2011 lopulla Helsingin Meripelastusyhdistyksen ja Meripelastusseuran välillä tehtiin kolmiosainen sopimus, jonka osat koostuivat Nihdin myymisestä, PV2-luokan veneen väliaikaisesta Helsinkiin sijoittamisesta, sekä kymmenmetrisen pelastusveneen kehittämisestä Helsinkiin vuodeksi Lisäksi yhdistyksellä oli tarjota Meripelastusseuralle väliaikainen rahoitus PV3-veneluokan prototyypin kehittämiseksi, jotta vene saataisiin käyttöön jo kaudelle Ensimmäinen Meripelastusseuran Mobimarilta tilaamista PV3-luokan veneistä valmistui vuoden 2012 kesällä. Rakennustöiden yhteydessä Meripelastusseura päättikin muuttaa kyseiset veneet PV4-luokan veneiksi, mihin ne pituuden ja ominaisuuksien vuoksi paremmin sopivat. Järjestelyllä saatiin tilaa alkuperäiselle, noin 9 11 metriä pitkälle katetulle kolmosluokan veneelle. Tämä ensimmäinen, nyt PV4-luokan veneeksi muuttunut pelastusvene oli alun perin menossa Jyväskylään. Omarahoitusongelmien vuoksi vene päätettiinkin sijoittaa Espooseen, joka oli myös kyseistä veneluokkaa hakenut, toteaa Meripelastuseuran toimitusjohtaja Köysti Vesterinen. Pyhäinpäivänä vene sai Helsingin Eteläsatamassa nimekseen Emmi. Jyväskylän yhdistyskin on saanut omarahoitusosuuden kuntoon, joten he saavat vastaavanlaisen veneen tulevaksi kaudeksi. Toimitusjohtaja Vesterisen mukaan kevään 2013 aikana Meripelastusseuran alusluokat käydään uudestaan lävitse erillisen työryhmän toimesta. Tavoitteena on tarkentaa veneluokkien varusteita ja mahdollisesti kokojakin, kojakin, jotta hankintakustannukset saadaan 9

10 pysymään kohtuullisina. Tämän työn jälkeen alkaa uusi kilpailutuskierros vuoden 2014 aikana. Se koskee todennäköisesti juuri PV3-luokan veneitä, sillä niihin on kova kysyntä. Haluan antaa työryhmälle työrauhan, enkä halua sitoa sen käsiä omilla ajatuksillani, toteaa Vesterinen uuden PV 3-luokan veneen mitoista ja varustuksista. Päätökset seuraavan veneluokan kilpailuttamisesta tehdään viimeistään kesällä 2013, jotta ensimmäiset niistä olisivat käytössä vuoden 2014 aikana. Mikäli kilpailutettava luokka ei ole PV3, kilpailutetaan se viimeistään alkuvuonna 2014, jotta ne olisivat käytössä vuonna 2015, jatkaa Vesterinen. Helsinkiin tarjottiin Buster Cabin Pro venettä käyttöön vuosien ajaksi. Vene ei kuitenkaan Helsingin yhdistyksen mielestä soveltunut raskaaseen meripelastuskäyttöön Helsinkiin mm. perämoottorinsa, merikelpoisuutensa, pienen koon ja vähäisen varustuksensa puolesta. Kuva: Tuula Vesiluoma. Päätökset kilpailutettavasta alusluokasta tekee Meripelastusseuran hallitus, kuvailee Vesterinen hankintaprosessia. Kun PV3- luokan vene valmistuu, sijoitetaan ensimmäinen niistä Meripelastusseuran ja Helsingin Meripelastusyhdistyksen välisen sopimuksen perusteella Helsinkiin. Tekstit ja kuvat: Jukka-Pekka Lumilahti Meripelastusseuran veneiden hankintaprosessi: 1. Yhdistykset esittävät toiveensa Meripelastusseuralle. 2. Meripelastusseuran hallitus tekee esityksen Meripelastusseuran valtuustolle keväisin. Esityksen pohjalta valtuustossa päätetään seuraavan vuoden veneistä ja annetaan raamit seuraaville kolmelle vuodelle. 3. Meripelastusseura anoo seuraavan vuoden veneiden rahat RAY:ltä syyskuun loppuun mennessä. 4. Tämän vuoden valtuuston päätöksen rahat on käytettävissä seuraavana vuonna. Veneiden rahoituksen perustana olevan RAY:n rahoituksen vuoksi uudet veneet kilpailutetaan kuin ne olisivat julkisia hankintoja. Rahoituksen ja päätöksenteon vuoksi oleellista on varsinaisen hankittavien veneiden lisäksi tarjouksen optioveneet. Optioveneet on muutettavissa tilauksiksi ilman uutta kilpailutusta. Meripelastusseura on saanut Raha-automaattiyhdistykseltä alushankintoihinsa vuosittain Rahat kattavat veneiden valmistuksesta 85 %, loput 15 %, eli noin tulevat käyttäjäyhdistysten omavastuuosuutena. Meripelastusseura on vapaaehtoisten meripelastajien kattojärjestö. Paikalliset jäsenyhdistykset, kuten Helsingin Meripelastusyhdistys, huolehtivat varsinaisesta pelastustyöstä sekä pelastusveneiden ja sen miehistöjen ylläpitämisestä. Meripelastusseura puolestaan mahdollistaa yhdistysten toimintaa hankkimalla veneitä, kouluttamalla pelastusvenemiehistön jäseniä, sekä luomalla linjoja vapaaehtoiseen meripelastukseen Suomessa. 10

11 Tekniset tiedot: Malli: HTECH A 25 SAR Valmistaja: HT Engineering LTD, Keuruu, Suomi Pituus: 7,95 m Leveys: 2,85 m Syväys: 0,45 m Korkeus: 3,46 m (masto kaadettuna 1,75 m) Moottori: Steyr MO306H43WJ Moottorin teho: 217 kw (295 HV) Vetolaite: Alamarin Jet 288 Huippunopeus: 32 kn Matkanopeus: 27 kn Miehistön lukumäärä: 3 Maksimi henkilömäärä: 9 Toimintamatka: 100 mpk 80 % teholla Toiminta-aika: 4 tuntia Esittelyssä PV230 - tilapäinen pikkujättiläinen Kuva: Markku Tamminen Helsingin Meripelastusseuran tänä vuonna käyttöön saamaa venettä ei merellä voi olla huomaamatta, sillä ulkonäöltään vene erottuu jo kaukaa. Vaikka vene onkin avovene, on se varusteltu huomattavasti monipuolisemmin kuin mihin vastaavankokoisissa veneissä on totuttu. Tai oikeastaan, vastaavan kokoisia avoveneitä ei juuri ole, sillä mittaa uutukaisella on kahdeksan metriä. Veneen on valmistanut suomalainen HT Engineering. Vene oli alun perin tarkoitettu valmistajan esittelyveneeksi, mutta Meripelastusseura lunasti sen itselleen vuoden 2011 lopulla. Vene on lähes identtinen muiden kymmenen sisarveneensä kanssa. Lähimmät sisarukset veneelle löytyvät Porvoosta, Espoosta ja Porkkalasta. Ensi kauden vene aloittaa uudella nimellä. Tässä jutussa nimenä on kuitenkin vielä sen Meripelastusseuran antama tekninen PV230-tunnus. Avoveneeksi PV230 on erittäin raskas, sillä vene painaa varusteineen 2850 kiloa. Painon huomaa heti veneeseen astuessaan, sillä vene ei reagoi juuri mitenkään sen kannella kävelemiseen. Sisäänkäynti on erittäin helppoa, varsinkin jos veneen perä on laituriin päin, sillä minkäänlaista takaseinää ei veneen uimatason ja peräosan välillä ole. Tasaisuus jatkuukin koko veneen läpi aina keulaan saakka. Jos taas veneeseen joudutaan tulemaan keulan kautta, kärsii vene kaikista RIBveneille tyypillisestä korkeasta keulasta. Perinteiseen RIB-veneeseen verrattuna PV230:n keula nousee kuitenkin hyvin maltillisesti. Veneen ponttonit ovat märkänä erittäin liukkaat, joten keulan kautta veneeseen ei yleensä kuljetakaan ja sivuillakin kävelemisessä täytyy olla tarkkana. Veneen säilytystilat ovat kohtalaisen runsaat ja ne onkin käytetty hyvin varusteilla. Varusteet saadaan lisäksi kiinnitettyä paikoilleen, joten ne eivät pääse liikkumaan kovassakaan kelissä. Ohjauspulpetin etupuolella veneessä on iso säilytystila, jonne on sijoitettu palonsammutus- ja tyhjennysvarusteet. Tilasta löytyy siirrettävä pumppu, runsaasti letkuja ja pumpussa tarvittava varapolttoaine. Veneen ohjauspulpetti sijaitsee hieman veneen keskiosan etupuolella. Pulpetti on varsin massiivinen ja sen suojiin mahtuu istumaan vierekkäin kaksi ihmistä. Kolmas miehistön jäsen istuu näiden takana keskellä. Istuimina toimivat satulamalliset penkit. Ohjauspulpettiin on sijoitettu valtava määrä elektroniikkaa. Veneestä löytyy Furunon karttaplotteritutka-yhdistelmä, merivhf-puhelin, kaksi isoa valonheitintä, magneettikompassi, matkapuhelin sekä virve-radiopuhelin. Venettä ohjataan vasemmalta puolen, mutta näkyvyys kuljettajan paikalta on joka suuntaan hyvä korkealla sijaitsevien penkkien vuoksi. Va 11

12 PV230:aa ohjataan vasemmalta puolen. Veneessä on myös monipuolinen viesti- ja navigointivarustus. Kuva: Jukka-Pekka Lumilahti loja ja muita järjestelmiä ohjataan isoista kytkimistä, joita pystyy käyttämään kylmällä säällä hanskat kädessäkin. Aivan kuljettajan eteen on sijoitettu iso näyttö, jolla on korvattu moottorin erilliset mittaristot. Tuulilasinpyyhintä veneessä ei ole. Miehistön takana on iso tila, joka kätkee sisälleen yhden veneen erikoisuuksista. Tila jakaantuu ikään kuin kahteen osaan, joka voidaan nostaa kerralla ylös. Alemmassa tilassa on moottori, Ohjauspulpetin edessä ovat tyhjennyksessä ja tulipalojen sammutuksessa tarvittava välineistö. Pumppua ei tarvitse nostaa pois tilastaan, sillä letkut saa kiinnitettyä pumppuun etuseinässä olevan luukun kautta. Kuva: Jukka-Pekka Lumilahti mutta sen päälle on rakennettu toinen erillinen varusteiden säilytystila. Varustetilaan on saatu mahtumaan paarit, apuvirranantokaapelit, työkaluja, pelastuspuvut sekä miehistön omille vaatteille tarkoitetut laukut. Venettä liikuttaa Steyrin valmistama 217 kw:n tehoinen moottori, joka on kytketty suomalaiseen AlamarinJet 288 vesisuihkuvetolaitteeseen. Veneessä on Steyrin 217 kw tehoinen moottori, joka antaa 32 solmun huippunopeuden. Kuva: Jukka-Pekka Lumilahti Veneen keulassa sijaitsevat ankkuri ja ankkaroliina. Keulapollariin saadaan sidottua useampia köysiä. Kuva: Jukka-Pekka Lumilahti 12

13 PV230 on kahdeksanmetrinen saaristokäyttöön suunniteltu pelastusvene. Se erottuu helposti ulkonäöltään muista vesillä liikkujista. Kaarteessa kallistuksen tuntumaa lisää korkealla sijaitsevat ohjauspisteet. Kuvat (yllä, oik.): Markku Tamminen Vene näyttää vesillä varsin märältä takaosastaan johtuen. Varsin nopeasti tämän havaitsee itsekin, sillä perän kautta vesi tulee helposti sisälle veneeseen. Perätason ja veneen kannen välillä ei ole seinää, joten vesi pääsee sisälle veneen lattialle varsin helposti. Jos vesi tulee nopeasti sisään, poistuu se ison takaosan takia vastaavasti yhtä nopeasti. Suurta haittaa vedestä ei siten ole, varsinkin kun venettä ajetaan sen luonteen vuoksi valtaosin pelastuspuku yllä. Isosta massastaan huolimatta vene on vesisuihkuvetolaitteen ansiosta ketterä liikkeissään. Moottorin kierroslukua ohjataan erillisestä hallintalaitteesta ja kauhan avulla suunnataan vesisuihku haluttuun suuntaan. Haluttaessa peruuttaa vesisuihku ohjataan kauhalla veneen pohjan alle, eikä näin ollen moottorin kierroslukua tarvitse muuttaa. Veneessä on toki vapaakytkin, mutta sitä käytetään ainoastaan moottorin ollessa tyhjäkäynnillä. Jottei kytkintä vahingossakaan kytkettäisi liian kovilla kierroksilla, kytkimen katkaisijan eteen on asetettu mekaaninen este. Selkeää liukukynnystä PV230:ssa ei ole, vaan se nousee liukuun varsin jouhevasti. Syvästä V- pohjasta johtuen vene kallistuu kaarteessa varsin jyrkästi sisäkaarteen puolelle. Kallistuksen tuntumaa korostaa korkealla sijaitsevat miehistön paikat. Huippunopeudeksi veneelle on saatu 32 solmua, matkavauhdin asettuessa 27 solmuun. Nopeasti ajettaessa vene tuntuu hieman vaeltavan, joten ruorissa joutuu olemaan tarkkana. PV230:n rakenne ja toiminta poikkeavat selkeästi huviveneistä, mutta toisaalta monta sen yksityiskohtaa voisi toteuttaa helposti myös huviveneissä. Vene on kohtalaisen merikelpoinen, mutta avomerelle sitä ei ole suunniteltukaan. Pelastusvarustus veneessä on monipuolinen, mutta avoveneenä PV230:n tehokas ja erityisesti mukavin käyttöaika ajoittuu touko-syyskuulle. Ensimmäisenä kesänään PV230:lla suoritettiin Helsingissä ja sen lähialueilla 42 erilaista tehtävää. Teksti: Jukka-Pekka Lumilahti 13

14 Redan för flere år sedan skulle en ny täckt räddningsbåt anlända till Helsingfors. Den skulle ersätta den tidigare använda RB Nihti. Nu ligger det dock en helt annan typ av båt vid Maskholmens brygga, en PV230 ännu utan namn. Hur hamnade man här? År 2008 inledde Sjöräddningssällskapet en offerttävling för PV-2-klassens räddningsbåtar. Denna tävling vanns av HT Engineering från Keuruu. Samtidigt var man på Sjöräddningssällskapet bekymrad över de ständigt stigande anskaffningskostnaderna för båtarna. Oron var stor också på grund av att Sjöräddningssällskapet efter PV-2-båtarna hade för avsikt att anskaffa nya och större PV3-klassens båtar. Då korsades Sjöräddningssällskapets och en donators stigar och donatorn från Helsingfors lovade finansiera en del av planeringen av en ny PV-3-prototyp. Också HT Engineering blev intresserad av projektet och erbjöd sig att själv stå för den resterande delen av båtens finansiering. Även om HT Engineering inte tidigare byggt färdiga båtar av denna storleks ordning var man inte bekym rad över utmaningen då bolaget byggt skrov i samma storleks klass som underleverantör. För Sjöräddningssällskapet erbjöds alltså en möjlighet att bygga en prototyp för en ny räddningsbåt utanför den normala finansie ringen och man skulle genom en ny aktör få mera konkurrens i båtarnas tillverkning. Ett villkor för donatorns finansiering var, att båten skulle placeras i Helsingfors. De invecklade turerna runt räddningsbåtarna i Helsingfors Helsingfors Sjöräddningsförening har haft två räddningsbåtar i 40 år. Av dem har den ena lämpat sig för bruk i skärgården och den andra för bruk ute på det öppna havet. Föreningen har därmed också kunnat fungera effektivt. År 1990 anskaffade föreningen RB Nihti som visade sig vara en utmärkt räddningsbåt. Då 2010-talet inleddes borde båten dock ha genomgått en grundreparation för att igen motsvara en modern räddningsbåt. En grundreparation skulle ha kostat mellan och euro, beroende på reparationens omfattning. Då 2/3 av båten ägdes av Helsingfors Sjöräddningsförening och 1/3 av Sjöräddningssällskapet skulle föreningen ha blivit tvungen att finansiera största delen av reparationen med egna medel. Sådana pengar hade föreningen emellertid inte. 14

15 Sjöräddningssällskapet och Helsingfors Sjöräddningsförening gjorde upp ett preliminärt kontrakt över projektet. Avsikten var också att överlåta RB Nihti till Sjöräddningssällskapet som självfinansieringsandel. PV3-projektet startade lovande och HT Engineering anställde den italienska Franco Donno som konstruktör för båten. Franco Donno hade också konstruerat PV2-båtarna som vann offerttävlingen. När planeringen framskred blev också en del av skrovet färdigt. I detta skede märkte man dock, att båten aldrig skulle möta de krav som hade ställts. Någonting radikalt behövde göras för att få projektet ett lyckas. HT Engineering beslöt att börja om projektet från början med en ny projektchef och en ny finsk konstruktör. Också PV2-båtarna under tillverkning visade sig var ett utmanande projekt och varvet beslöt med Sjöräddningssällskapets godkännande koncentrera sig på dessa så att båtarna kunde färdigställas och då stod PV3 alltså inte längre i centrum för uppmärksamheten. År 2011 blev Sjöräddningssällskapet på grund av finansieringsarrangemang tvunget att ordna en offerttävling för nya PV3-båtar. Också HT Engineering deltog i tävlingen. Tävlingen vanns dock av Mobimar Oy från Åbo och HT Engineering fick inte båtprojektet som de önskat. Efter detta var det inte ändamålsensligt att fortsätta PV3-projektet med HTEngineering och Sjöräddningssällskapet och HT Engineering beslöt att avsluta projektet i slutet av år Som gottgörelse för projektets avslutande fick Sjöräddningssällskapet en PV2 gratis och ytterligare en till halva priset. Sålunda färdigställdes sammanlagt elva PV2-båtar i stället för de ursprungligen beställda åtta då en beställning som ursprungligen omfattade en PV1 ändrats till PV2. Även om Sjöräddningssällskapet fått den största nya båtserien i sin historia var situationen dock besvärlig för Helsingfors. Grundreparationen av RB Nihti hade inte påbörjats i väntan på nybyggnadsprojektet och den länge efterlängtade PV3 skulle inte alls bli av. I slutet på år 2011 gav Sjöräddningssällskapet ett anbud på RB Nihti till Helsingfors Sjöräddningsförening. Dessutom erbjöd sällskapet föreningen en möjlighet att få disponera en PV2- klassens båt eller en Buster Cabin Pro som hade erbjudits sällskapet för en tre års provperiod. Ingendera båten var dock en sådan som föreningen skulle ha önskat. I PV2 upplevdes den öppna båten som ett problem som skulle göra användandet av båten svårare och långsammare. Buster återigen lämpade sig inte för tungt sjöräddningsarbete på grund av sina egenskaper. Som ett tredje alternativ lyftes Nihtis grundreparation igen fram. Sjöräddningssällskapets anbud var dock så bra att föreningen beslöt att anta det. I slutet på år 2011 gjordes ett tredelat kontrakt mellan Helsingfors Sjöräddningsförening och Sjöräddningssällskapet. Det omfattade försäljningen av Nihti, en temporär placering av en PV2-båt i Helsingfors samt utvecklandet av en tio meter lång båt för Helsingfors till år Därutöver kunde föreningen erbjuda Sjöräddningssällskapet en temporär finansiering för utvecklandet av en prototyp för en ny PV3-båt så att båten kunde tas i bruk redan år Den första av PV3-båtarna som Sjöräddningssällskapet beställt av Mobimar blev färdig på sommaren Under båtbyggnadsarbetet beslöt Sjöräddningssällskapet att ändra dessa båtar till PV4-klassens båtar som de bättre passade till med beaktande av deras längd och egenskaper. Med detta arrangemang bereddes utrymme för den ursprungliga ca 9-11 m långa täckta PV3-klassens båt. Denna första båt som nu blivit en PV4-båt skulle ursprungligen gå till Jyväskylä. På grund av problem med självfinansieringsandelen beslöts att placera båten i Esbo som också hade ansökt om en båt i denna klass konstaterar Sjöräddningssällskapets VD Kyösti Vesterinen. På allhelgonadagen den fick båten namnet Emmi i Södra Hamnen i Helsingfors. Också föreningen i Jyväskylä har fått sin självfinansieringsandel klar så att de får en motsvarande båt till nästa säsong. Enligt Sjöräddningssällskapets verkställande direktör Kyösti Vesterinen skall Sjöräddningssällskapets båtklasser gås igenom av en arbetsgrupp under våren Avsikten är att precisera båtklassernas utrustning samt eventuellt också storlek så att anskaffningskostnaderna kan behållas på en skälig nivå. Efter detta arbete börjar en ny konkurrensutsättningsrond under år Den kommer sannolikt att omfatta just PV3- klassens båtar för det finns en stor efterfrågan. Jag vill ge arbetsgruppen arbetsro och vill inte binda dess händer med egna tankar konstaterar Vesterinen om den nya PV3-båtens mått och utrustning. Beslut om konkurrensutsättning av den följande båtklassen tas senast på sommaren 2013 så att de första båtarna kan tas i bruk under år Om den klass som konkurrensutsätts inte är PV3 kommer den att konkurrensutsättas senast i början på år 2014 så att de kan tas i bruk år 2015 fortsätter Vesterinen. När PV3:an blir färdig placeras den första av dem i Helsingfors enligt avtalet mellan Helsingfors Sjöräddningsförening och Sjöräddningssällskapet. skapet. Text och bilder: Jukka-Pekka Lumilahti 15

16 *. LP72* HMPY 50 Helsingin Meripelastusyhdistys kiittää kaikkia jäseniään ja tukijoitaan kaudesta 2012, ja toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Vuotta Helsingfors Sjöräddningsförening tackar alla sina medlemmar och de som understött oss under säsongen 2012, och önskar God Jul och Gott Nytt År 2013.