Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:18. Pienpoltto pääkaupunkiseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:18. Pienpoltto pääkaupunkiseudulla"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:18 Pienpoltto pääkaupunkiseudulla

2 Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:18 Suvi Haaparanta, Maria Myllynen, Tarja Koskentalo Pienpoltto pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Helsinki 2003

3 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Opastinsilta 6 A HELSINKI Puh Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD) Semaforbron 6 A HELSINGFORS Tfn ISSN ISBN YTV:n monistamo Helsinki 2003

4 ALKUSANAT Puuta ja muita biopolttoaineita pidetään suositeltavina, koska puunpoltto ei voimista ilmastonmuutosta vapautuvan hiilidioksidin sitoutuessa uuteen puun kasvuun. Puu on lisäksi kotimainen ja uusiutuva energialähde. Myös pääkaupunkiseudulla puun käytön arvioidaan olevan merkittävää pientalojen lisälämmönlähteenä. Puuta arvioidaan käytettävän lisälämmönlähteenä yli puolessa pientaloista. Lähes jokaiseen uuteen pientaloon rakennetaan toissijaiseksi lämmitysmuodoksi tai lisälämmönlähteeksi tulisija. Ensisijaisena lämmitysmuotona puunpoltto on suurissa kaupungeissa kuitenkin vähäistä. Ongelmallista pienpoltossa on se, että päästökorkeus on hyvin matala ja lähistön ihmiset altistuvat päästöille lähes suoraan. Erityisesti taajaan asutuilla alueilla osa ihmisistä kokee pienpolton häiritseväksi ja viihtyvyyttä alentavaksi. Puun polttaminen aiheuttaa muun muassa tulisijasta, polttoaineesta ja käyttötavasta riippuen vaihtelevan määrän päästöjä, erityisesti pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä sekä muita haitallisia yhdisteitä, joilla on vaikutuksia terveyteen. Puun pienpolton hiukkas ja hiilivetypäästöt ovat merkittäviä suhteutettuna niiden kokonaispäästöihin Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Puun polton suosio on kasvanut viime vuosina. Tässä selvityksessä on arvioitu pienpolton merkittävyyttä ilmanlaatuun pääkaupunkiseudulla. Selvityksen pohjalta julkaistaan yhteistyössä kuntien ympäristökeskusten ja Hengitysliitto Helin kanssa esite, jolla pyritään valistamaan asukkaita oikeista puunpolttotavoista. Lääk. tri Raimo Salonen Kansanterveyslaitokselta on tätä selvitystä varten arvioinut pienpolton aiheuttamia terveysvaikutuksia. Ympäristöministeriö sekä sosiaali ja terveysministeriö ovat osallistuneet esitteen tuottamiseen. Helsingissä PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNTA (YTV) YMPÄRISTÖTOIMISTO Ympäristöpäällikkö Tutkimuspäällikkö Kari Wallenius Tarja Koskentalo

5 Kuvailulehti Julkaisija Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Päivämäärä Rahoittaja/ Toimeksiantaja Tekijät Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Suvi Haaparanta, Maria Myllynen, Tarja Koskentalo Julkaisun nimi Pienpoltto pääkaupunkiseudulla Julkaisusarjan nimi Pääkaupunkiseudun julkaisusarja PJS B Nro 2003:18 Tiivistelmä ISSN ISBN Kieli Suomi Suomen pientaloista noin viidesosa on puulämmitteisiä. Puu on kuitenkin melko harvinainen ensisijaisena lämmitysaineena suurissa kaupungeissa, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun pientaloista vain 2 3 % on puulämmitteisiä. Yleisin pientalojen lämmitystapa pääkaupunkiseudulla on sähkölämmitys (46 %), noin neljäsosa pientaloista käyttää kaukolämmitystä (27 %) ja kevyttä polttoöljyä (24 %). Puuta käytetään yleisesti toissijaisena lämmönlähteenä pääkaupunkiseudulla, noin 58 % pientaloista. Pääkaupunkiseudun pientaloissa käytetystä puusta pääosa (90 %) poltetaan varaavissa takoissa ja puukiukaissa. Puun polton suosio on kasvanut ja lähes kaikkiin uusiin pientaloihin rakennetaan tulisija. Palamisesta muodostuu savua, joka sisältää polttotavasta riippuen vaihtelevan määrän päästöjä, erityisesti pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä sekä muita terveydelle haitallisia yhdisteitä. Ongelmallisimpia ovat vanhat kattilat, tulisijat, jätteiden poltto sekä puutarhajätteiden ja risujen poltto ulkona. Pienpolton haittaa korostaa matala päästökorkeus ja vaikutukset ovat yleensä paikallisia. Erityisesti taajaan asutuilla alueilla osa ihmisistä kokee pienpolton häiritseväksi ja viihtyvyyttä alentavaksi. Herkkiä hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille ovat astmaa, keuhkoahtauma ja sepelvaltimotautia sairastavat sekä myös vanhukset ja lapset. Pienpolton päästöt ovat merkittävät pääkaupunkiseudulla. Hiukkasten ja VOC yhdisteiden päästöt ovat molemmat noin neljänneksen niiden kokonaispäästöistä pääkaupunkiseudulla. Näiden päästölähteiden sijainti tunnetaan huonosti, koska rakennusten lämmitystapatieto ei ole rekistereissä ajantasaista ja puuta toissijaisena tai täydentävänä lämmitysmuotona käyttäviä rakennuksia ei ole lainkaan rekisteröity. Avainsanat Jakelu Pienpoltto on pienimuotoista puun, kevyen polttoöljyn tai kotitalousjätteen polttoa tulisijassa tai kattilassa, tai avopolttoa ulkona. Suomessa kiinteiden polttoaineiden pienkattiloille ja tulisijoille ei ole vielä asetettu päästö tai tyyppihyväksyntävaatimuksia, kuten ei useissa muissa maissakaan. Pienpolttoon liittyvää lainsäädäntöä on jätelaissa, terveydensuojelulaissa, naapuruussuhdelaissa sekä ympäristönsuojelulaissa. Kunnat voivat antaa omia puun pienpolttoa koskevia määräyksiään ympäristönsuojelu tai jätehuoltomääräyksissä. Jätelaki ja YTV:n jätehuoltomääräykset kieltävät jätteiden polton. pienpoltto, puu, pientalo, päästö, PM10, VOC Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), ympäristötoimisto Opastinsilta 8 E, HELSINKI, puh , sähköposti: Internet:www.ytv.fi

6 Presentationsblad Utgivare Finansiär/ Uppdragsgivare Författare Publikationens Titel Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD) Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD) Suvi Haaparanta, Maria Myllynen, Tarja Koskentalo Småskalig förbränning i huvudstadsregionen Datum Publikationsserie Pääkaupunkiseudun julkaisusarja PJS B Nr 2003:18 Sammandrag ISSN ISBN Språk finska Ca en femtedel av småhusen i Finland eldas med ved. Ved är dock rätt sällsynt som primär värmekälla i storstäderna, och i exempelvis huvudstadsregionen eldas bara 2 3 % av småhusen med ved. Småhusens vanligaste uppvärmningssätt i huvudstadsregionen är elvärme (46 %), följt av fjärrvärme (27 %) och lätt eldningsolja (24 %). Ved är vanligt som sekundär värmekälla i huvudstadsregionen och används i ca 58 % av småhusen. Av den ved som används i husen i huvudstadsregionen eldas merparten (90 %) i värmelagrande eldstäder och vedeldade bastu ugn. Vedeldning blir allt populärare i huvudstadsregionen, och en eldstad byggs i nästan alla nya småhus. Den rök som alstras vid förbränning innehåller beroende på förbränningssättet varierande mängder finpartiklar, kolmonoxid och kolväten samt andra hälsovådliga föreningar. Mest problematiska är gamla pannor, eldstäder, sopförbränning och förbränning av trädgårdsavfall samt ris och torra kvistar utomhus. Olägenheterna med småskalig förbränning ökas av den låga utsläppshöjden, och effekterna är vanligen lokala. Särskilt i tättbebyggda områden upplevs den småskaliga förbränningen ofta som en störande och trivselminskande faktor. Personer som lider av astma, KOL eller kranskärlssjukdom samt även åldringar och barn är särskilt utsatta för de menliga hälsoeffekterna av partiklar och andra föroreningar Utsläppen från den småskaliga förbränningen är betydande i huvudstadsregionen. Över fjärdedelen av de totala partikel och VOCutsläppen i huvudstadsregionen härstammar från småskalig förbränning. Dessa utsläppskällors lägen är dåligt kända eftersom uppgifterna i registren om husens uppvärmningssätt inte är aktuella, och hus där ved används som sekundär eller kompletterande värmekälla inte registrerats över huvud. Nyckelord Distribution Småskalig förbränning avser förbränning i liten skala av ved, lätt eldningsolja eller avfall i eldstad eller panna. I Finland har det inte ännu fastställts några utsläppsgränser eller krav för små pannor och eldstäder för fastbränslen liksom i många andra länder. På småskalig förbränning tillämpbara stadganden ingår i avfallslagen, hälsoskyddslagen, lagen angående vissa grannelagsförhållanden och miljöskyddslagen. Kommunerna kan i sina föreskrifter om miljöskydd och avfallshantering ge detaljerade bestämmelser om småskalig förbränning av ved. Avfallslagen och SAD:s föreskrifter om avfallshantering förbjuder förbränning av avfall. vedeldning, ved, småhus, emiossioner, PM10, VOC Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD), miljöbyrå Semaforbron 8E, HELSINGFORS, tfn 15611, Internet:www.ytv.fi

7 Documentation page Publisher Helsinki Metropolitan Area Council Date of publication Financier/ Commissioner Authors Title of publication Helsinki Metropolitan Area Council Suvi Haaparanta, Maria Myllynen, Tarja Koskentalo Smallscale combustion in the Helsinki Metropolitan Area Series Pääkaupunkiseudun julkaisusarja PJS B Number 2003:18 Abstract ISSN ISBN Language finnish About one fifth of all detached, semidetached and terraced houses in Finland have woodfired heating. However, wood is fairly uncommon as a primary heat source in major cities and, for example, in the Helsinki Metropolitan Area, only 2 3% of onefamily houses have wood as a primary heat source. The most common form of heating for small households in the metropolitan area is electricity (46%), and about a quarter of small households use district heating (27%) or light fuel oil (24%). Wood is generally used as a secondary heat source in the metropolitan area, in about 58% of detached, semidetached and terraced houses. Most of the wood (90%) used by households in the area is burned in heatstorage stoves and woodburning sauna stoves. Burning wood has been growing in popularity and almost all new onefamily houses have a fireplace. Combustion forms smoke, which contains variable quantities of fine particles, carbon monoxide, hydrocarbons and other compounds that are harmful to health, depending on the way of combustion. Use of old boilers and fireplaces, burning twigs, leaves and garden rubbish outdoors cause most problems. The deleterious effects of smallscale combustion are increased by the low emission height and problems are usually local. Especially in builtup areas, some people view smallscale combustion as annoying and causing a reduction in their amenities. Old people and children and those suffering from asthma, chronic obstructive pulmonary disease and arteriosclerosis are sensitive to health hazards caused by particles and other impurities. Emissions from smallscale combustion are considerable in the metropolitan area: particulate and VOC emissions both make up over a quarter of the total emissions. The locations of the sources of these emissions are not well known because registers containing details of heating methods are not kept uptodate and buildings that use wood as a secondary or supplementary form of heating are not registered at all. Keywords Distribution Smallscale combustion means burning wood, light fuel oil and waste in fireplaces and boilers or outdoors. So far there are no emission or typeapproval requirements set for solid fuel for small boilers and fireplaces in Finland as there are in several other countries. There is some legislation relevant to smallscale combustion in the Waste Act, the Health Protection Act, the Adjoining Properties Act and the Environmental Protection Act. Municipalities can issue their own regulations on burning wood in their environmental protection and waste management bylaws. The Waste Act and the YTV waste management regulations both prohibit the burning of waste. Smallscale combustion, wood, emissions, PM10, VOC, Finland Helsinki Metropolitan Area Council (YTV), Environmental Office Opastinsilta 8 E, HELSINKI, tel , Internet:www.ytv.fi

8 PIENPOLTTO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TULISIJAT JA KATTILAT TULISIJATYYPIT KATTILAT 5 3 PIENPOLTTO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA RAKENNUSTEN LÄMMITYS Puunpoltto Kevyen polttoöljyn käyttö ROSKIEN, LEHTIEN JA JÄTTEIDEN POLTTO PIENPOLTTO ALUEELLISESTI 8 4 PIENPOLTTO PÄÄSTÖLÄHTEENÄ PALAMINEN JA PÄÄSTÖJEN MUODOSTUMINEN Puun poltto Kevyen polttoöljyn poltto HIUKKASPÄÄSTÖT HIILIVETYPÄÄSTÖT DIOKSIINIPÄÄSTÖT 15 5 PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET HIUKKASET HIILIVEDYT DIOKSIINIT HIILIMONOKSIDI ELI HÄKÄ 17 6 PIENPOLTTOA SÄÄTELEVÄT LAIT JA MÄÄRÄYKSET 17 7 PIENKATTILOIDEN JA TULISIJOJEN PÄÄSTÖRAJOJA JA VAATIMUKSIA 18 8 PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENPOLTON PÄÄSTÖT TULISIJOJEN MÄÄRÄ PUUN KULUTUS Koko Suomessa Pääkaupunkiseudulla Kiinteistökohtainen kulutus PÄÄSTÖKERTOIMET PUUN POLTON PÄÄSTÖT Hiukkaspäästöt tulisijatyypeittäin PÄÄSTÖARVIOIDEN TARKASTELU KEVYEN POLTTOÖLJYN POLTTO PIENPOLTON PÄÄSTÖJEN VERTAAMINEN MUIDEN LÄHTEIDEN PÄÄSTÖIHIN 29 9 PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN JOHTOPÄÄTÖKSET SUOSITUKSIA PIENPOLTTOON 31 LÄHDELUETTELO 34 1

9 LYHENTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ pm 3 = pinokuutiometri= 1 m 3 :n tilaan mahtuva pilkemäärä, kun kappaleet on pinottu. On noin 1,4 kertaa kiintokuutiometri. m 3 = kiintokuutiometri im 3 = irtokuutiometri= 1 m 3 :n tilaan mahtuva pilkemäärä, kun kappaleet ovat satunnaisessa järjestyksessä. On 2,4 kertaa kiintokuutiometri. Panospoltto = polttoaine lisätään kerralla, päinvastoin kuin jatkuvassa poltossa Teratogeeninen= epämuodostumia aiheuttava Karsinogeeninen= syöpää aiheuttava Mutageeninen= mutaatioita aiheuttava Pääasiallinen lämmitystapa eli päälämmitystapa= lämmitystapa, jolla rakennusta ensisijaisesti lämmitetään. Voi olla ainoastaan yksi pääasiallinen lämmitystapa yhdessä rakennuksessa. Toissijainen eli lisälämmitystapa on käytössä oleva, pääasiallista lämmitystapaa täydentävä lämmitystapa. Voi olla useita samassa rakennuksessa. NMVOC= haihtuvat orgaaniset yhdisteet, hiilivedyt, joihin ei ole laskettu mukaan metaania PAH= polysykliset aromaattiset hiilivedyt PM 10 = hengitettävät hiukkaset, joiden halkaisija on alle 10 µm. PM 2,5 = pienhiukkaset, joiden halkaisija on alle 2,5 µm. Maanpintainversio= tilanne, jossa maanpintaa lähellä oleva kylmempi ilma jää sitä ylempänä olevan lämpimämmän ilmamassan alle. Tällöin erityisesti matalalta tulevat päästöt eivät pääse kunnolla sekoittumaan ja laimenemaan. BaP= Bentso(a)pyreeni TSP= kokonaisleijuman hiukkaset Endoterminen= energiaa kuluttava Eksoterminen= energiaa vapauttava KPÖ= kevyt polttoöljy RPÖ= raskas polttoöljy

10 1 Johdanto Pienpoltolla tarkoitetaan tässä selvityksessä pienimuotoista, pientalojen eli erillis tai rivitaloissa suoritettua puun, kevyen polttoöljyn tai kotitalousjätteen polttoa tulisijassa tai kattilassa. Pienpoltoksi on laskettu myös ulkona suoritettava puutarhajätteiden ja risujen poltto. Lähes jokaiseen pientaloon rakennetaan nykyisin toissijaiseksi lämmitysmuodoksi tai lisälämmönlähteeksi tulisija. Suurissa kaupungeissa ensisijaisena lämmitysmuotona puunpoltto on melko harvinaista vapaaajan asuntoja lukuun ottamatta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ainoastaan 2 3 %:ssa pientaloista päälämmitysaine on puu. Sen sijaan on arvioitu, että koko Suomessa noin 20 % omakotitaloista lämmitetään pääsääntöisesti puulla (Tuomi ja Peltola, 2002). Ruotsissa vastaava luku on 18 % (Pohjoismainen ympäristömerkintä, 2001). Suomessa yleisin puupolttoaine pienpoltossa on puupilke, jota käytetään pääkaupunkiseudun pientaloissa keskimäärin 3,6 m 3 vuodessa (Luoma, 1997). Biopolttoaineita pidetään niiden hiilidioksidineutraaliuden vuoksi suositeltavina polttoaineina. Puuta poltettaessa syntyviä CO 2 päästöjä ei oteta huomioon ilmastonmuutoksen vaatimia toimenpiteitä arvioitaessa, koska poltettaessa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu uuteen puun kasvuun. Puuenergian etuja ovat lisäksi sen kotimaisuus ja uusiutuvuus. Suomen sekä EU:n ilmasto ja energiastrategioissa onkin asetettu puun käytölle kasvutavoitteita. Suomen uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tavoitteena on lisätä puun pienkäyttöä vuoden 1995 tasosta 45 % vuoteen 2010 mennessä (KTM 1999). Vuonna 1995 puun pienkäyttö vastasi energiamäärää 12,8 TWh. Puun pienimittakaavainen polttaminen aiheuttaa kuitenkin tulisijasta, polttoaineesta ja käyttötavasta riippuen vaihtelevan määrän päästöjä, erityisesti pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä sekä muita haitallisia yhdisteitä, joilla on vaikutuksia terveyteen. Erityisen ongelmallisia ovat vanhat kattilat ja tulisijat. Ympäristöministeriö on arvioinut puun pienpolton aiheuttaneen Suomessa esimerkiksi vuonna 2000 noin 40 % hengitettävien hiukkasten ja noin 50 % pienhiukkasten kokonaispäästöistä. Vastaavasti haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöistä noin 25 % ja dioksiinipäästöistä noin 40 % on arvioitu aiheutuvan pienpoltosta. (Ympäristöministeriö, 2002). Kokonaisbentseenipäästöistä 60 % arvioidaan muodostuvan puun pienpoltossa (Pietarila ym,. 2002). Kevyttä polttoöljyä käytetään pääkaupunkiseudulla asuntojen lämmitykseen 24 %:ssa pientaloista, ja niissä öljy on yleensä rakennuksen ensisijainen lämmitysaine (Tilastokeskus, 2002). Kevyen öljyn poltosta aiheutuu erityisesti hiilidioksidin, typen oksidien ja erilaisten orgaanisten yhdisteiden päästöjä. Öljy on uusiutumaton luonnonvara, ja sen poltossa muodostuva hiilidioksidi voimistaa kasvihuoneilmiötä. Ongelmallista pienpoltossa on se, että päästöjen päästökorkeus on hyvin matala, joten lähistön ihmiset altistuvat niille lähes suoraan. Erityisesti taajaan asutuilla alueilla osa ihmisistä kokee pienpolton häiritseväksi ja viihtyvyyttä alentavaksi sekä kärsii terveyshaitoista. Suomessa pienkattiloille ja tulisijoille ei ole vielä asetettu tyyppihyväksyntää tai päästövaatimuksia, kuten useissa muissa Euroopan maissa sekä muun muassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Siksi valmistajien kilpailuvalttina onkin aikaisemmin käytetty lähinnä hintaa eikä ympäristöystävällisyyttä. KeskiEuroopan vientiin tulisijojen valmistajat ovat kuitenkin joutuneet huomioimaan kohdemaan päästörajat ja nykyisin ainakin osa valmistajista on alkanut panostaa ympäris 3

11 töystävällisyyteen. Suomessakin uusien tulisijojen häkäpäästöille sekä hyötysuhteelle on tekeillä vaatimukset. Muutenkaan pienpolttoa ei säädellä kovinkaan tiukasti Suomen lainsäädännössä voimaan tullut järjestyslaki (612/2003) kumosi kuntien järjestyssäännöt. Kunnat voivat antaa omia puun pienpolttoa koskevia määräyksiään ympäristönsuojelumääräyksissä tai jätehuoltomääräyksissä ympäristönsuojelulain (86/2000) ja jätelain (1072/1993) perusteella. Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty sekä jätelaissa että Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätehuoltomääräyksissä. Pienpolttoon liittyvää lainsäädäntöä löytyy ainakin ympäristönsuojelu, terveydensuojelu, naapuruussuhde ja jätelaista. Paitsi tulisijan rakenteellisilla seikoilla, myös sekä polttoaineen laadulla että polttotavalla on erittäin suuri merkitys päästöihin. Hyvälaatuisella ja kuivalla polttoaineella sekä oikealla sytyttämis ja puidenlisäystavalla voidaan merkittävästi vähentää päästöjen muodostumista myös vanhoissa tulisijoissa. 2 Tulisijat ja kattilat 2.1 Tulisijatyypit Varaava takka on nykyisin yleisin tulisijatyyppi Suomessa. Varaavassa takassa on pysty tulipesä, josta palokaasut päätyvät nielun kautta yläpalokammioon ja sieltä kaasut laskeutuvat savusolista alas takan jalustaan luovuttaen pääosan lämmöstään rungon massaan. Arina on yleensä rakoarina. Varaava takka luovuttaa lämpöä ympäristöön pitkän ajan kuluessa. Varaava takka voi olla muurattu tai metallinen tulisija. Ns. kasettitulisija on metallisen ja muuratun tulisijan yhdistelmä: siinä on metallinen sydän ja varaavasta materiaalista tehty kuori. Avotakkojen rakentaminen on nykyisin harvinaista. Vanhemmissa, etenkin 1970 luvulla rakennetuissa taloissa ne olivat yleisiä. Avotakan merkitys on lähinnä sisustuksellinen sekä viihtyisyyden lisääminen, ja niitä käytetään melko harvoin. Kamiinat ovat pieniä, kevyitä, metallisia tulisijoja, jotka lämmittävät suoraan huoneilmaa varaamatta sitä massaansa. Kamiinoissa ei ole rakoarinaa. Leivinuunit ja liedet ovat ruuanvalmistukseen tarkoitettuja tulisijoja. Leivinuuneissa tulipesä on vaakasuorassa eikä nopeasti nousevaa alkuvirtausta synny. Uuneissa ei ole rakoarinaa, jolloin ilman johtaminen on hankalampaa. Liesissä poltto on jatkuvaa eli puuta lisätään yksin kappalein jatkuvasti. Nykytulisijoista liesillä on suurimmat päästöt. Ulkona käytettävien grillien ja muiden tulisijojen kirjo on runsas. Takkojen ja muiden edellä mainittujen tulisijojen lisäksi puuta poltetaan myös saunan kiukaissa. Puulämmitteiset kiukaat voidaan jakaa savukiukaisiin, kertalämmitteisiin ja jatkuvalämmitteisiin. Näistä kaksi ensimmäistä ovat varaavia, mutta jatkuvalämmitteisessä tulta pidetään jatkuvasti yllä.

12 2.2 Kattilat Vesivaraajalla varustetussa kattilajärjestelmässä kattilan kehittämä lämpö siirretään ensin varaajaan ja sieltä lämmitysverkostoon. Suorassa lämmityksessä puolestaan kattila kytketään suoraan patteriverkostoon, jolloin tavallisesti tarvitaan erillinen lämminvesivaraaja. Käsin syötettävät omakotitalojen arinakattilat ovat joko ylä tai alapaloperiaatteella toimivia. Yläpalokattiloihin puu syötetään kertaluonteisesti tulipesään, jolloin tulipesän olosuhteet vaihtelevat palamisvaiheen mukaan. Yläpalokattilan käyttö vaatii rinnalleen lämminvesivaraajan. Yläpalokattiloiden käyttö on Suomessa yleisempää kuin alapalokattiloiden, koska ne ovat edullisempia. Alapalokattilassa palaminen on jatkuvampi prosessi. Puuta voidaan lisätä paloalueen olosuhteita muuttamatta. Primääriilma tulee polttoainekerroksen läpi, jolloin sekoittuminen on tehokkaampaa ja päästöjä muodostuu vähemmän. (Ohlström, 1998). KeskiEuroopan maissa, joissa on voimassa kattiloiden päästörajoitukset on yleinen kattilatyyppi käänteispalokattila. Siinä hiilimonoksidi, hiilivety ja hiukkaspäästöt ovat alhaisia mm. savukaasuimurin ja palamisilman säätöjärjestelmien johdosta. Käänteispalokattila on kallis ja siksi Suomessa harvinainen. (Oravainen, 2002). Öljylämmitysjärjestelmän osat ovat: öljykattila, öljypoltin, lämmönsäätöautomatiikka ja öljysäiliö. Erillistä lämminvesivaraajaa ei tavallisesti tarvita. 3 Pienpoltto pääkaupunkiseudulla 3.1 Rakennusten lämmitys Suomessa asuin ja palvelurakennusten lämmittämiseen kului vuonna 2000 energiaa TJ, joka on noin 6 % kaikesta lämmittämiseen kuluvasta energiasta. Asuin ja palvelurakennusten lämmittämiseen käytetystä energiasta puun pienkäytön osuus oli 34 %. Lämmityksen hyötyenergiasta puun osuus on 13 %. Kevyen polttoöljyn osuus hyötyenergiasta on noin 19 % (taulukko 1). (Tilastokeskus, 2001). Taulukko 1. Asuin ja palvelurakennusten lämmitykseen kuluva energia energialähteittäin vuonna 2000 koko Suomessa, hyötyenergia sekä eri lämmitysenergialähteiden oletettu hyötysuhde (Tilastokeskus, 2001). Energian kulutus TJ Hyötyenergia GWh Osuus % Puun pienkäyttö Turve ,2 60 Hiili ,03 60 Raskas polttoöljy ,6 83 Kevyt polttoöljy Maakaasu ,0 90 Maalämpö ,2 Kaukolämpö Sähkölämpö Yhteensä Hyötysuhde % 5

13 Pääkaupunkiseudulla erillis ja rivitaloista lähes puolet lämmitetään sähköllä (kuva 1 ja taulukko 2). Myös kaukolämmön osuus lämmityksessä on suuri. Puulämmitteisiä pientaloja, joiden ensisijainen lämmitystapa puunpoltto, on ainoastaan 3 prosenttia. Kevyttä polttoöljyä käyttäviä on vajaa kolmannes erillis ja rivitaloista. Muissa rakennuksissa kuin erillis ja rivitaloissa puu ja kevyt polttoöljy ovat harvoin käytettyjä. 3 % 24 % 46 % Kauko KPÖ Sähkö Puu 27 % Kuva 1. Erillis ja rivitalojen jakautuminen pääasiallisen lämmitystavan mukaan pääkaupunkiseudulla (Tilastokeskus, 2000). Tässä raportissa on pyritty rakennuksista käyttämään tilastoinnissa käytettyä jakoa (Tilastokeskus). Rakennustyyppejä ovat erilliset pientalot, rivi ja ketjutalot, asuinkerrostalot ja muut rakennukset. Muita rakennuksia ovat liike, toimisto, liikenteen, hoitoalan, kokoontumis, opetus, teollisuus ja varastorakennukset. Päästötietoja on esitetty myös muutoin luokitelluille rakennuksille. Termillä asuintalo tarkoitetaan kaikkia asumiseen tarkoitettuja rakennuksia. Termillä Pientalo tarkoitetaan erillispientaloja sekä kytkettyjä pientaloja, kuten rivitaloja ja muulla tavoin kytkettyjä pientaloja. (Tiula 2003). Taulukko 2. Pääkaupunkiseudun eri lämmitysmuotoja käyttävät erillis ja rivitalot kunnittain (%) (Tilastokeskus, 2002). Kaukolämpö Kevyt polttoöljy Sähkö Kivihiili Puu/turve Muu/tuntematon Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen keskimäärin 23,6 26,6 45,2 3, Puunpoltto Suomessa on noin 2,2 miljoonaa tulisijaa (Rakennustutkimus RTS Oy, 2001), joista 1,2 milj. on omakotitaloissa, 0,8 milj. lomaasunnoissa ja 0,2 milj. rivi ja kerrostaloasunnoissa. Tuomen ja Peltolan (2002) mukaan puuta käytetään lisälämmönlähteenä 60 %:ssa omakotitaloista ja 44

14 %:ssa kaikista pientaloista (sisältää maatilat ja vapaaajan asunnot). Tutkimus kattaa koko Suomen, ja sen mukaan 20 % omakotitaloissa puu on ensisijainen päälämmönlähde. Puun käyttäminen asunnon lämmittämiseen ensisijaisena lämmitysaineena on pääkaupunkiseudulla melko harvinaista kaukolämmön sekä sähkölämmityksen yleisyyden vuoksi. On arvioitu, että ensisijaisesti puulla lämpenisi noin 2 3 % alueen pientaloista (Luoma, 1997 ja Tilastokeskus, 2002). Kerrosalana tämä tarkoittaa noin m 2. Pientaloiksi katsotaan tässä tutkimuksessa kuuluvan asuinrakennukset, joissa ei ole päällekkäin eri asuinhuoneistoihin kuuluvia tiloja (ts. erillis, pari ja rivitalot). Talon päälämmönlähdettä täydentävänä lämmitysmuotona puun poltto on sen sijaan yleistä myös pääkaupunkiseudulla. Toissijaisena lämmitystapana käytettäviä tulisijoja voi olla useita samassa talossa. Tulisijoja voidaan käyttää lämmöntuottamisen lisäksi myös esimerkiksi tunnelman ja viihtyisyyden lisäämiseksi. Kappaleessa 8 on tarkasteltu lähemmin pääkaupunkiseudun rakennusten tulisijojen määriä % Luoma Tuomi Puukiuas Varaava takka Avotakka Luukull. takka Leivinuuni Keskusl.kat. Puuliesi Muu tulisija Ei tulisijaa Kuva 2. Tulisijojen yleisyys pääkaupunkiseudulla ( Luoma, 1997 ja Tuomi, 1990) Kevyen polttoöljyn käyttö Pohjoismaisen ympäristömerkinnän mukaan (2001) koko Suomessa on noin öljypoltinta. Pääkaupunkiseudun nuohoojien mukaan seudulla on noin öljykattilaa (taulukko 5, kappale 8). Tilastokeskuksen (2002) mukaan pääkaupunkiseudun erillis ja rivitaloista noin 26 % eli lämpenee kevyellä polttoöljyllä. Kerrosalana tämä tarkoittaa m 2. Yhteensä kattiloita on pääkaupunkiseudulla noin kpl. Seutu CD 02:n mukaan pääkaupunkiseudulla öljyllä lämmitetään noin rakennusta, joista on yhden huoneiston rakennuksia. Näistä ainoastaan 6 % on käyttöönotettu vuonna 1990 tai sen jälkeen. 17 % on otettu käyttöön 1970 ja 80 luvuilla ja lähes puolet ennen vuotta Rakennuskantarekisterien ongelmana on, että lämmitystapa on kirjattu rekisteriin rakennusluvasta. Tietoja päivitetään melko vaihtelevasti, joten erityisesti vanhemmissa rakennuksissa lämmitystapa on voinut muuttua kirjaamisen jälkeen. 7

15 Öljyalan Palvelukeskuksen mukaan (Internet: ) 150 neliömetrin suuruisen uuden omakotitalon vuotuinen tyypillinen öljynkulutus on noin litraa. Vanhemmissa kattiloissa kulutuksen voidaan olettaa olevan suurempaa. Vajaassa 40 prosentissa öljykattiloista voidaan nykyisin käyttää lämmönlähteenä myös puuta öljyn ohella. 3.2 Roskien, lehtien ja jätteiden poltto Jätteiden polttamisesta ja sen yleisyydestä on saatavilla tietoa hyvin niukasti, ja esimerkiksi jätteiden polttamista tulisijoissa on vaikea todentaa. Myös puutarhajätteiden ja risujen ja oksien polttamista on vaikea arvioida. Roskien, puutarhajätteiden ja puun lehtien polttamiseen pihalla avotulella suhtaudutaan eri kunnissa hieman eri tavalla, tästä on kerrottu enemmän kappaleessa 8. Kotitalousjätteiden poltto on kielletty kokonaan. Sytykkeenä kuitenkin voi käyttää pientä määrää sanomalehtipaperia. Tulipesän lämpötilan olisi oltava noin ºC, jotta jätteet palaisivat puhtaasti. Näin korkea lämpötila on melko vaikea saavuttaa pienkattilassa tai tulisijassa. Lisäksi hapen määrä ja lämpötila vaihtelevat huomattavasti tulipesän eri osissa huonontaen palamista. 3.3 Pienpoltto alueellisesti Alueellisesti pienimittakaavaista polttoa tapahtuu eniten pientaloalueilla. Erityisesti vanhoista lähiöistä, jotka eivät kuulu kaukolämpöverkkoon, öljy ja puukattiloita löytyy runsaasti, kuten myös puusaunoja. Sen sijaan uusilla asuntoalueilla poltto on epäsäännöllisempää, takkaa poltetaan lähinnä tunnelman luomiseksi tai lisälämmön lähteenä. Puun käyttöä lisälämmönlähteenä on melko hankalaa paikantaa, koska toissijaisia lämmönlähteitä ei ole merkitty rakennuskantarekistereihin. Lisälämmönlähteeksi suoritetulla pienpoltolla on kuitenkin suuri merkitys päästöjen kannalta. Helsingissä asukkaat ovat kokeneet pienpolton häiritseväksi mm. PohjoisHelsingissä Tapaninvainiossa, Tapanilassa, Malmin alueella, Länsi Pakilassa ja Hakuninmaalla. Näiltä alueilta on tullut valituksia Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen vuosina Kaikki savuvalitukset eivät tule ympäristökeskukselle, vaan osa valituksista tehdään poliisille tai pelastuslaitokselle. Valitukset näiltä alueilta koskevat ympäristökeskuksen mukaan pääasiassa pientalojen tai saunojen lämmitystä, pienteollisuuskiinteistön lämmityskattilassa tapahtunutta puun/jätteen polttoa ja pihalla tapahtunutta joko jätteen polttoa tai ison pihagrillin savuamista. Näillä alueilla myös rakennustietokannan mukaan on paljon puulämmitteisiä rakennuksia (kuva 3), eikä kaukolämpöverkkoa. Myös puukiukaita on hankala paikantaa, koska niistä ei löydy rekisteriä. Seutu CD:llä on koordinaatteihin sidotut tiedot saunoista, mutta puuttuu tieto, mitkä niistä ovat puulämmitteisiä. Kuvassa 3 on kuitenkin osa puulämmitteisistä erillissaunoista. Kuvassa 4 näkyy vuoden 1980 jälkeen käyttöönotetut kevytpolttoöljy lämmitteiset rakennukset pääkaupunkiseudulla. Myös kevyen polttoöljyn käyttö on yleisintä vanhoilla pientaloalueilla. Rakennuskantarekisterissä ennen vuotta 1980 lukua valmistuneiden rakennusten tiedot perustuvat suureksi osaksi omistaja ja rakentajakyselyihin, jolloin tiedoissa saattaa olla virheitä ja epä

16 tarkkuuksia. Seutu CD 02:n mukaan 1984 alkaen valmistuneiden rakennusten osalta tiedot lämmitysaineesta ovat tilastokäyttöön riittävän luotettavia. Kuva 3. Kartalla pääkaupunkiseudun vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöönotetut rakennukset (sis. asuinrakennukset, vapaaajan rakennukset sekä erilliset sauna ja talousrakennukset), joiden pääasiallinen lämmitysaine on puu. Ei sisällä rakennuksia, joiden käyttöönottovuodesta ei ole tietoa. Lähteet: SeutuCD 02 ja Espoon kaupunki 9

17 Kuva 4. Kartalla pääkaupunkiseudun vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöönotetut rakennukset, joiden päälämmitysaine on kevyt polttoöljy. Mukaan ei ole otettu rakennuksia, joiden käyttöönottovuosi ei ole tiedossa. Lähteet: SeutuCD 02 ja Espoon kaupunki. 4 Pienpoltto päästölähteenä Puun pienimittakaavainen poltto aiheuttaa runsaasti päästöjä ilmaan, esimerkiksi pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä sekä muita haitallisia yhdisteitä. Erityisen ongelmallisia ovat vanhat, edelleen käytössä olevat kattilat ja tulisijat. Pienpoltossa muodostuviin päästöihin vaikuttavat tulisijan rakenteellisten seikkojen lisäksi merkittävästi tulisijan käyttötapa sekä polttoaineen laatu. Puun pienpolton ongelmat aiheutuvat suurelta osin huonosti kontrolloiduista polttoprosesseista, polttoaineen huonosta laadusta, huonoista palamisolosuhteista, soveltumattomista tulisijoista, tietämättömyydestä sekä piittaamattomasta suhtautumisesta polttoon. Suomessa kiinteän polttoaineen kattiloilta, takoilta ja muilta tulisijoilta puuttuvat ohjeistukset, normit ja tyyppihyväksynnät. Esimerkiksi hakkuutähteitä yms. avotulella poltettaessa päästöt voivat olla tulisijojen päästöjä huomattavasti korkeampia. Poltettavat risut ja puutarhajätteet ovat yleensä kosteita ja polttota

18 pahtuma on muutenkin huonosti hallittu. Syntyviä päästöjä tai polton yleisyyttä on erittäin hankala mitata tai arvioida. Tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttavat huomattavasti päästöjen leviämiseen. (Kajamaa, 1995). 4.1 Palaminen ja päästöjen muodostuminen Puun poltto Puun tärkeimmät rakennusaineet ovat: selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini, joita on puussa vaihtelevasti puulajista riippuen. Selluloosaa on noin %, hemiselluloosaa % ja ligniiniä 1633 % kuivaaineen painosta. Ligniini sisältää paljon hiiltä ja vetyä. Puu sisältää muun muassa seuraavia alkuaineita: vety, hiili ja happi, jotka muodostavat 99 % kuivaaineen painosta. Vähäisempiä pitoisuuksia löytyy typpeä, klooria ja rikkiä. Rikkipitoisuus on pieni, ja typen määrä on melko vähäinen, eniten sitä on lepässä (0,19 %), havupuissa on 0,05 % ja koivussa alle 0,1 %. Klooria on alle 0,01 %. Tuoreen puun kosteuspitoisuus on yleensä % vaihdellen puulajista, puun iästä sekä kasvupaikasta riippuen. Puun tuhkapitoisuus on pieni, noin 0,5 2 %. Haihtuvia aineita on paljon (84 88 %), millä on merkitystä päästöjen muodostumisessa erityisesti puun panospoltossa. (Alakangas, 2002). Taulukko 3. Polttokuivien halkojen ominaisuuksia puulajeittain (Alakangas, 2002). Energiatiheys Tehollinen lämpöarvo Tiheys kwh/kg KWh/pm3 kg/m3 koivu 4, mänty 4, kuusi 4, haapa 4, leppä 4, Palaminen koostuu kolmen eri vaiheen syklistä. Näitä kaikkia vaiheita tapahtuu samanaikaisesti polttokammiossa, mutta peräkkäin yksittäisessä puunkappaleessa. Sytyttämisen ja puiden lisäämisen jälkeen seuraa kosteuden poistuminen puusta. Kosteus haihtuu ensin puun pinnasta, minkä jälkeen puun sisällä oleva kosteus diffundoituu höyrynä ulos. Pyrolyysi vaihe alkaa, kun lämpötila nousee paikallisesti yli 100 C:een. Aluksi pyrolyysi on endoterminen eli energiaa kuluttava, mutta muuttuu eksotermiseksi (energiaa tuottavaksi) kun lämpötila ylittää 280 C. Tällöin puut syttyvät palamaan. Lopuksi tapahtuu pinnan hiiltymispalaminen, kun jäljellä on enää hiiltynyttä puuainesta. Palaminen on tällöin liekitöntä, mutta häkää (CO) muodostuu sinisellä liekillä. Tulisijoissa saavutettu lämpötila on yleensä noin C. Hiilihiukkaset ja CO palavat, jos lämpötila on yli 600 C. Puhdas palaminen vaatii vähintään 850 C lämpötilan. Kun savukaasujen lämpötila laskee alle 400 C:een, reaktiot loppuvat ja palaminen lakkaa. Teoreettinen ilmantarve on 3,7 m 3 ilmaa puukiloa kohti. Käytännössä kuitenkin hyvän palamisen ilmantarve on noin kaksinkertainen teoreettiseen arvoon verrattuna. Polttokokeissa on havaittu, että hiilimonoksidin ja typen oksidien muodostumisen estämisen kannalta paras ilmamäärä olisi 1,8 1,9 kertaisesti teoreettinen ilmamäärä (Hyytiäinen, 2000). 11

19 Ideaalisessa poltossa puusta muodostuisi lähes pelkästään vettä ja hiilidioksidia. Näin ei kuitenkaan ole käytännössä. Epätäydellisessä puun palamisessa muodostuu hiukkasia, häkää sekä hiilivetyjä. Osa hiilestä jää palamattomana tuhkaan. Häkäpiikkejä syntyy etenkin syttymisvaiheessa, polttoaineen lisäämisen aikoihin sekä palamisen loppuvaiheessa (hiillosvaiheessa). Hytösen ym. (2002) mukaan savukaasujen hiilimonoksidipitoisuudet ovat pienimmillään varsinaisen palovaiheen aikana ja suurimmillaan syttymisvaiheessa. Kuvassa 5 on esimerkki puukäyttöisen kattilan savukaasujen koostumuksesta Houckin mukaan (Air Emissions from residential wood combustion, OMNIn internetsivut) 1 0,4 1 0,1 0, N2 O2 CO2 H2O CO Ar PM10 NOx VOC SO2 Kuva 5. Esimerkki puukäyttöisen kattilan savukaasujen koostumuksesta (%) Houckin mukaan. Haitallisia aineita syntyy, jos lämpötila ei ole riittävän korkea tai happea ei ole riittävästi, jotta pyrolyysikaasut voisivat palaa täysin. Vaikka lämpötila olisikin korkea, ei kaasu välttämättä kohtaa tarpeeksi kuumaa pintaa. (Hahkala ym., 1986). Olosuhteilla (hapen sekoittuminen, lämpötila ja puulaatu) onkin suuri merkitys haitallisten yhdisteiden muodostumisessa ja niiden optimoinnilla voidaan päästöjä vähentää. Kun pyrolyysistä tulee energiaa tuottava (eli lämpötila nousee yli 280 C) puukappaleesta vapautuu enemmän kaasuja, jotka sisältävät raskaita orgaanisia yhdisteitä ja pisaramuodossa olevia tervaaineita. Tuotteiden syntyyn vaikuttaa pyrolyysin nopeus. Puun orgaanisten aineiden, selluloosan ja ligniinin pyrolyysituotteet sisältävät monia haitallisia aineita: aldehydejä, fenoleja, PAH yhdisteitä ja kresoleja, vaikka itse selluloosa ja ligniini ovatkin myrkyttömiä. PAH yhdisteitä syntyy eniten silloin, jos palamisilman määrä on riittämätön ja kaasujen viipymäaika tulipesässä on liian lyhyt. PAH yhdisteitä muodostuu Hahkalan ym. (1986) mukaan pienten orgaanisten osasten polymerisoituessa pelkistävissä olosuhteissa sekä polyasetyleenien kondensoituessa ja uudelleen järjestäytyessä. PAH yhdisteistä % muodostuu ensimmäisen puolen tunnin aikana ja 70 % ensimmäisen tunnin aikana (Alakangas 1992).

20 Termistä typpidioksidia syntyy erittäin korkeissa lämpötiloissa, noin 1400 C:ssä. Käytännössä tulisijojen lämpötila ei nouse näin korkeaksi, joten savukaasujen sisältämät typenoksidit ovat peräisin polttoaineesta. Hytösen (2002) ym. mittausten mukaan saunankiukaiden savukaasujen typenoksipitoisuudet ovat suurimmillaan palamisvaiheessa (0,005 %) ja pienimmillään syttymisvaiheessa (0,0034 %). Puun poltossa rikkidioksidia syntyy vain vähän, koska puu itsessään ei sisällä paljon rikkiä. Puunpoltossa typenoksidi ja rikkidioksidipäästöt eivät siis ole merkittäviä. Hiukkaspäästöjä syntyy erityisen paljon huonolla vedolla toteutetussa ns. kitupoltossa. Päästöt sen sijaan pienenevät kun paloilmaa on sopivasti, palamisnopeus kasvaa ja savukaasujen lämpötila kohoaa. Tämä vähentää myös häkä ja tervapäästöjä. Ilmakehässä savukaasu jäähtyy ja kaasumaisessa muodossa olevat orgaaniset yhdisteet muuttuvat hiukkasmaiseen muotoon. Hiukkasten koko savukaasuissa on yleensä alle 1 µm. Ne voivat olla joko kiinteitä tai nestemäisiä. Aerosolihiukkaset jaetaan yleisesti tuhkahiukkasiin ja hiiltä sisältäviin hiukkasiin. Jälkimmäiset syntyvät epätäydellisen palamisen seurauksena. Nokihiukkaset ovat pieniä, alle 5 30 nm kokoisia primääripalloista muodostuvia ketjuja. Jäähtyvään savukaasuvirtaan joutuessaan hiukkasten kokojakauma ja kemiallinen koostumus muuttuvat. Niiden pinnalle siirtyy kaasufaasista ainetta kondensaation ja adsorption seurauksena. Kaasufaasista voi syntyä myös uusia nanohiukkasia, jotka agglomeroituvat ja koaguloituvat nopeasti. Hytösen ym. (2002) mukaan syttymisvaiheessa syntyy enemmän hiukkaspäästöjä kuin palon loppuvaiheessa, hiilloksessa. Syttymisvaiheen hiukkaspäästöt vaihtelevat huomattavasti riippuen muun muassa sytyttämistavasta ja syttymisnopeudesta. Erityisesti jätteiden polttamisessa voi syntyä kloorivetyä (HCl) ja erittäin haitallisia furaaneja ja dioksiineja. Näiden syntyminen edellyttää, että polttoaine sisältää klooria. Jätteiden poltossa on lämpötilan on oltava erittäin korkea ( C), jotta haittaaineita ei muodostuisi. (Alakangas 1992, Hyytiäinen 2000) Kevyen polttoöljyn poltto Kevyen polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on 42,4 GJ/tonnia öljyä eli tuhat litraa vastaa energiasisällöltään noin 6,3 m 3 kuivia koivuhalkoja. Hyötysuhde pienissä öljypoltinyhdistelmissä on noin 92 93% (Neste 1991). Kevyt polttoöljy sisältää 86,1 % hiiltä, 13,7 % vetyä, 0,02 % typpeä ja 0,05 0,2 % rikkiä. VNa 766/2000 (Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta) mukaan tällä hetkellä Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,20 painoprosenttia ja 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen enintään 0,10 painoprosenttia. Muualla EUalueella vastaava pitoisuusraja tulee voimaan vasta vuoden 2008 alusta. Ongelmallisinta öljyn käytössä ovat vanhat kattilat, joiden päästöt ovat korkeimmat. Niitä pitäisikin säätää aika ajoin, jotta saavutettaisiin paras hyötyteho ja päästöt pysyisivät alhaisina. Öljyn polttamisessa ongelmia aiheutuu erityisesti hiilidioksidin, typen oksidien ja erilaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisesta. Öljy on uusiutumaton luonnonvara ja sen poltossa muodostuva hiilidioksidi voimistaa kasvihuoneilmiötä. Seuraavassa on esitetty joitakin merkittävämpien pienpoltossa muodostuvien epäpuhtauksien päästöarvioita koko Suomessa sekä esimerkkejä ulkomailta. 13

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojien opintopäivä 2012 29.11.2012 Maria Myllynen 1 Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojat opastavat käyttämään oikein tulisijaa. Vanhaakin tulisijaa voi käyttää

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä

Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti YmV-asiantuntijakuuleminen 25.10.2016 THL 1 Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta

Lisätiedot

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.4.2014 THL 1 Systemaattinen analyysi Global Burden of Disease Study 2010 (yhteistyö WHO:n kanssa)

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti TSY ry:n Puulämmityspäivä 8.2.2017 THL 1 Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta 1970-luvulla

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 21.8.2014 THL 1 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kysely Lapaluodon asukkaille puun pienpoltosta

Kysely Lapaluodon asukkaille puun pienpoltosta YMPÄRISTÖNSUOJELU KYSELY 01.02.2017 Lapaluodon asukkaille Kysely Lapaluodon asukkaille puun pienpoltosta Raahessa seurataan jatkuvatoimisesti ja keräinnäyttein kaupungin ilmanlaatua. Yksi ilmanlaadun mittausasemista

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi

Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Hilkka Timonen, Sanna Saarikoski, Risto Hillamo, Minna Aurela, Anna Frey, Karri Saarnio In co-operation with: Sisältö

Lisätiedot

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa 1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014

Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen

Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen Dos. Jarkko Tissari Fine particle and aerosol technology laboratory (FINE) Department of Environmental and Biological Sciences Puulämmityspäivä, Helsinki

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Ulkoilman saasteille altistuminen erilaisissa sisätiloissa

Ulkoilman saasteille altistuminen erilaisissa sisätiloissa Ulkoilman saasteille altistuminen erilaisissa sisätiloissa Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.12.2016 THL 1 PUUTE / INKA-ILMA tutkimusryhmä 2014-2016 THL Raimo Salonen Kari Pasanen Anni-Mari Pulkkinen

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

TULISIJAN LÄMPÖ PUULÄMMITYSPÄIVÄ TSY:n tervetuliaissanat. Tuomo Järvinen NunnaUuni Oy

TULISIJAN LÄMPÖ PUULÄMMITYSPÄIVÄ TSY:n tervetuliaissanat. Tuomo Järvinen NunnaUuni Oy TULISIJAN LÄMPÖ PUULÄMMITYSPÄIVÄ 8.2.2017 TSY:n tervetuliaissanat Tuomo Järvinen NunnaUuni Oy Tervetulotoivotus! Yksi Suomen 100-vuotisjuhlatapahtumista: Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry Helsingin

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 7.2.2017 Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan kuuleminen 8.2.2017 Mikko Paunio, Lääkintöneuvos sosiaali- ja terveysministeriö,

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Niko Karvosenoja Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastopaneelin mediatilaisuus,

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

Puukattilat Puhdasta lämpöä

Puukattilat Puhdasta lämpöä www.jäspi.fi Puukattilat Puhdasta lämpöä Jäspi Econature 40 Jäspi YPV 40 Jäspi Stoker 40 Jäspi Ecopuu 25 Puukattila lämmitysjärjestelmänä Puulämmityksessä käytettävä puu (halko,klapi) on kotimainen, edullinen,

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012

Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012 Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012 25.1.2012 Maria Myllynen, HSY 1 Tekstiviestipalvelu huonosta ilmanlaadusta Tavoitteena altistumisen ja terveyshaittojen

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Tilannekuvaukset

Tilannekuvaukset Tilannekuvaukset 15.8.-30.12.2014 30.12.2014 klo 08 Ilma on tänä aamuna melko puhdasta. HSY:n mittausten mukaan ilmanlaatu on suurimmassa osassa pääkaupunkiseutua hyvä ja paikoin liikennealueilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Luennon rakenne Pienhiukkasten lähteet, koostumus, al?stuminen Terveysvaikutukset, riskeihin

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Kurkistus soodakattilan liekkeihin Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011

VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 16 3T-10 VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 Ilmanlaatuselvitysten yhteenveto Mikko Inkala, Pöyry Finland Oy Katja Lovén, Ilmatieteen laitos 1 Tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

PARVEKETUPAKOINTI. Oulu 14.6.2007

PARVEKETUPAKOINTI. Oulu 14.6.2007 PARVEKETUPAKOINTI Oulu 14.6.2007 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja alan asiantuntijaorganisaatio.

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.05.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.05.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) 100 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelmaluonnokseen 2017-2024 Lausunto antoi ympäristölautakunnalle

Lisätiedot