Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:18. Pienpoltto pääkaupunkiseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:18. Pienpoltto pääkaupunkiseudulla"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:18 Pienpoltto pääkaupunkiseudulla

2 Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:18 Suvi Haaparanta, Maria Myllynen, Tarja Koskentalo Pienpoltto pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Helsinki 2003

3 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Opastinsilta 6 A HELSINKI Puh Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD) Semaforbron 6 A HELSINGFORS Tfn ISSN ISBN YTV:n monistamo Helsinki 2003

4 ALKUSANAT Puuta ja muita biopolttoaineita pidetään suositeltavina, koska puunpoltto ei voimista ilmastonmuutosta vapautuvan hiilidioksidin sitoutuessa uuteen puun kasvuun. Puu on lisäksi kotimainen ja uusiutuva energialähde. Myös pääkaupunkiseudulla puun käytön arvioidaan olevan merkittävää pientalojen lisälämmönlähteenä. Puuta arvioidaan käytettävän lisälämmönlähteenä yli puolessa pientaloista. Lähes jokaiseen uuteen pientaloon rakennetaan toissijaiseksi lämmitysmuodoksi tai lisälämmönlähteeksi tulisija. Ensisijaisena lämmitysmuotona puunpoltto on suurissa kaupungeissa kuitenkin vähäistä. Ongelmallista pienpoltossa on se, että päästökorkeus on hyvin matala ja lähistön ihmiset altistuvat päästöille lähes suoraan. Erityisesti taajaan asutuilla alueilla osa ihmisistä kokee pienpolton häiritseväksi ja viihtyvyyttä alentavaksi. Puun polttaminen aiheuttaa muun muassa tulisijasta, polttoaineesta ja käyttötavasta riippuen vaihtelevan määrän päästöjä, erityisesti pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä sekä muita haitallisia yhdisteitä, joilla on vaikutuksia terveyteen. Puun pienpolton hiukkas ja hiilivetypäästöt ovat merkittäviä suhteutettuna niiden kokonaispäästöihin Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Puun polton suosio on kasvanut viime vuosina. Tässä selvityksessä on arvioitu pienpolton merkittävyyttä ilmanlaatuun pääkaupunkiseudulla. Selvityksen pohjalta julkaistaan yhteistyössä kuntien ympäristökeskusten ja Hengitysliitto Helin kanssa esite, jolla pyritään valistamaan asukkaita oikeista puunpolttotavoista. Lääk. tri Raimo Salonen Kansanterveyslaitokselta on tätä selvitystä varten arvioinut pienpolton aiheuttamia terveysvaikutuksia. Ympäristöministeriö sekä sosiaali ja terveysministeriö ovat osallistuneet esitteen tuottamiseen. Helsingissä PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNTA (YTV) YMPÄRISTÖTOIMISTO Ympäristöpäällikkö Tutkimuspäällikkö Kari Wallenius Tarja Koskentalo

5 Kuvailulehti Julkaisija Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Päivämäärä Rahoittaja/ Toimeksiantaja Tekijät Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Suvi Haaparanta, Maria Myllynen, Tarja Koskentalo Julkaisun nimi Pienpoltto pääkaupunkiseudulla Julkaisusarjan nimi Pääkaupunkiseudun julkaisusarja PJS B Nro 2003:18 Tiivistelmä ISSN ISBN Kieli Suomi Suomen pientaloista noin viidesosa on puulämmitteisiä. Puu on kuitenkin melko harvinainen ensisijaisena lämmitysaineena suurissa kaupungeissa, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun pientaloista vain 2 3 % on puulämmitteisiä. Yleisin pientalojen lämmitystapa pääkaupunkiseudulla on sähkölämmitys (46 %), noin neljäsosa pientaloista käyttää kaukolämmitystä (27 %) ja kevyttä polttoöljyä (24 %). Puuta käytetään yleisesti toissijaisena lämmönlähteenä pääkaupunkiseudulla, noin 58 % pientaloista. Pääkaupunkiseudun pientaloissa käytetystä puusta pääosa (90 %) poltetaan varaavissa takoissa ja puukiukaissa. Puun polton suosio on kasvanut ja lähes kaikkiin uusiin pientaloihin rakennetaan tulisija. Palamisesta muodostuu savua, joka sisältää polttotavasta riippuen vaihtelevan määrän päästöjä, erityisesti pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä sekä muita terveydelle haitallisia yhdisteitä. Ongelmallisimpia ovat vanhat kattilat, tulisijat, jätteiden poltto sekä puutarhajätteiden ja risujen poltto ulkona. Pienpolton haittaa korostaa matala päästökorkeus ja vaikutukset ovat yleensä paikallisia. Erityisesti taajaan asutuilla alueilla osa ihmisistä kokee pienpolton häiritseväksi ja viihtyvyyttä alentavaksi. Herkkiä hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille ovat astmaa, keuhkoahtauma ja sepelvaltimotautia sairastavat sekä myös vanhukset ja lapset. Pienpolton päästöt ovat merkittävät pääkaupunkiseudulla. Hiukkasten ja VOC yhdisteiden päästöt ovat molemmat noin neljänneksen niiden kokonaispäästöistä pääkaupunkiseudulla. Näiden päästölähteiden sijainti tunnetaan huonosti, koska rakennusten lämmitystapatieto ei ole rekistereissä ajantasaista ja puuta toissijaisena tai täydentävänä lämmitysmuotona käyttäviä rakennuksia ei ole lainkaan rekisteröity. Avainsanat Jakelu Pienpoltto on pienimuotoista puun, kevyen polttoöljyn tai kotitalousjätteen polttoa tulisijassa tai kattilassa, tai avopolttoa ulkona. Suomessa kiinteiden polttoaineiden pienkattiloille ja tulisijoille ei ole vielä asetettu päästö tai tyyppihyväksyntävaatimuksia, kuten ei useissa muissa maissakaan. Pienpolttoon liittyvää lainsäädäntöä on jätelaissa, terveydensuojelulaissa, naapuruussuhdelaissa sekä ympäristönsuojelulaissa. Kunnat voivat antaa omia puun pienpolttoa koskevia määräyksiään ympäristönsuojelu tai jätehuoltomääräyksissä. Jätelaki ja YTV:n jätehuoltomääräykset kieltävät jätteiden polton. pienpoltto, puu, pientalo, päästö, PM10, VOC Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), ympäristötoimisto Opastinsilta 8 E, HELSINKI, puh , sähköposti: Internet:www.ytv.fi

6 Presentationsblad Utgivare Finansiär/ Uppdragsgivare Författare Publikationens Titel Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD) Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD) Suvi Haaparanta, Maria Myllynen, Tarja Koskentalo Småskalig förbränning i huvudstadsregionen Datum Publikationsserie Pääkaupunkiseudun julkaisusarja PJS B Nr 2003:18 Sammandrag ISSN ISBN Språk finska Ca en femtedel av småhusen i Finland eldas med ved. Ved är dock rätt sällsynt som primär värmekälla i storstäderna, och i exempelvis huvudstadsregionen eldas bara 2 3 % av småhusen med ved. Småhusens vanligaste uppvärmningssätt i huvudstadsregionen är elvärme (46 %), följt av fjärrvärme (27 %) och lätt eldningsolja (24 %). Ved är vanligt som sekundär värmekälla i huvudstadsregionen och används i ca 58 % av småhusen. Av den ved som används i husen i huvudstadsregionen eldas merparten (90 %) i värmelagrande eldstäder och vedeldade bastu ugn. Vedeldning blir allt populärare i huvudstadsregionen, och en eldstad byggs i nästan alla nya småhus. Den rök som alstras vid förbränning innehåller beroende på förbränningssättet varierande mängder finpartiklar, kolmonoxid och kolväten samt andra hälsovådliga föreningar. Mest problematiska är gamla pannor, eldstäder, sopförbränning och förbränning av trädgårdsavfall samt ris och torra kvistar utomhus. Olägenheterna med småskalig förbränning ökas av den låga utsläppshöjden, och effekterna är vanligen lokala. Särskilt i tättbebyggda områden upplevs den småskaliga förbränningen ofta som en störande och trivselminskande faktor. Personer som lider av astma, KOL eller kranskärlssjukdom samt även åldringar och barn är särskilt utsatta för de menliga hälsoeffekterna av partiklar och andra föroreningar Utsläppen från den småskaliga förbränningen är betydande i huvudstadsregionen. Över fjärdedelen av de totala partikel och VOCutsläppen i huvudstadsregionen härstammar från småskalig förbränning. Dessa utsläppskällors lägen är dåligt kända eftersom uppgifterna i registren om husens uppvärmningssätt inte är aktuella, och hus där ved används som sekundär eller kompletterande värmekälla inte registrerats över huvud. Nyckelord Distribution Småskalig förbränning avser förbränning i liten skala av ved, lätt eldningsolja eller avfall i eldstad eller panna. I Finland har det inte ännu fastställts några utsläppsgränser eller krav för små pannor och eldstäder för fastbränslen liksom i många andra länder. På småskalig förbränning tillämpbara stadganden ingår i avfallslagen, hälsoskyddslagen, lagen angående vissa grannelagsförhållanden och miljöskyddslagen. Kommunerna kan i sina föreskrifter om miljöskydd och avfallshantering ge detaljerade bestämmelser om småskalig förbränning av ved. Avfallslagen och SAD:s föreskrifter om avfallshantering förbjuder förbränning av avfall. vedeldning, ved, småhus, emiossioner, PM10, VOC Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD), miljöbyrå Semaforbron 8E, HELSINGFORS, tfn 15611, Internet:www.ytv.fi

7 Documentation page Publisher Helsinki Metropolitan Area Council Date of publication Financier/ Commissioner Authors Title of publication Helsinki Metropolitan Area Council Suvi Haaparanta, Maria Myllynen, Tarja Koskentalo Smallscale combustion in the Helsinki Metropolitan Area Series Pääkaupunkiseudun julkaisusarja PJS B Number 2003:18 Abstract ISSN ISBN Language finnish About one fifth of all detached, semidetached and terraced houses in Finland have woodfired heating. However, wood is fairly uncommon as a primary heat source in major cities and, for example, in the Helsinki Metropolitan Area, only 2 3% of onefamily houses have wood as a primary heat source. The most common form of heating for small households in the metropolitan area is electricity (46%), and about a quarter of small households use district heating (27%) or light fuel oil (24%). Wood is generally used as a secondary heat source in the metropolitan area, in about 58% of detached, semidetached and terraced houses. Most of the wood (90%) used by households in the area is burned in heatstorage stoves and woodburning sauna stoves. Burning wood has been growing in popularity and almost all new onefamily houses have a fireplace. Combustion forms smoke, which contains variable quantities of fine particles, carbon monoxide, hydrocarbons and other compounds that are harmful to health, depending on the way of combustion. Use of old boilers and fireplaces, burning twigs, leaves and garden rubbish outdoors cause most problems. The deleterious effects of smallscale combustion are increased by the low emission height and problems are usually local. Especially in builtup areas, some people view smallscale combustion as annoying and causing a reduction in their amenities. Old people and children and those suffering from asthma, chronic obstructive pulmonary disease and arteriosclerosis are sensitive to health hazards caused by particles and other impurities. Emissions from smallscale combustion are considerable in the metropolitan area: particulate and VOC emissions both make up over a quarter of the total emissions. The locations of the sources of these emissions are not well known because registers containing details of heating methods are not kept uptodate and buildings that use wood as a secondary or supplementary form of heating are not registered at all. Keywords Distribution Smallscale combustion means burning wood, light fuel oil and waste in fireplaces and boilers or outdoors. So far there are no emission or typeapproval requirements set for solid fuel for small boilers and fireplaces in Finland as there are in several other countries. There is some legislation relevant to smallscale combustion in the Waste Act, the Health Protection Act, the Adjoining Properties Act and the Environmental Protection Act. Municipalities can issue their own regulations on burning wood in their environmental protection and waste management bylaws. The Waste Act and the YTV waste management regulations both prohibit the burning of waste. Smallscale combustion, wood, emissions, PM10, VOC, Finland Helsinki Metropolitan Area Council (YTV), Environmental Office Opastinsilta 8 E, HELSINKI, tel , Internet:www.ytv.fi

8 PIENPOLTTO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TULISIJAT JA KATTILAT TULISIJATYYPIT KATTILAT 5 3 PIENPOLTTO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA RAKENNUSTEN LÄMMITYS Puunpoltto Kevyen polttoöljyn käyttö ROSKIEN, LEHTIEN JA JÄTTEIDEN POLTTO PIENPOLTTO ALUEELLISESTI 8 4 PIENPOLTTO PÄÄSTÖLÄHTEENÄ PALAMINEN JA PÄÄSTÖJEN MUODOSTUMINEN Puun poltto Kevyen polttoöljyn poltto HIUKKASPÄÄSTÖT HIILIVETYPÄÄSTÖT DIOKSIINIPÄÄSTÖT 15 5 PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET HIUKKASET HIILIVEDYT DIOKSIINIT HIILIMONOKSIDI ELI HÄKÄ 17 6 PIENPOLTTOA SÄÄTELEVÄT LAIT JA MÄÄRÄYKSET 17 7 PIENKATTILOIDEN JA TULISIJOJEN PÄÄSTÖRAJOJA JA VAATIMUKSIA 18 8 PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENPOLTON PÄÄSTÖT TULISIJOJEN MÄÄRÄ PUUN KULUTUS Koko Suomessa Pääkaupunkiseudulla Kiinteistökohtainen kulutus PÄÄSTÖKERTOIMET PUUN POLTON PÄÄSTÖT Hiukkaspäästöt tulisijatyypeittäin PÄÄSTÖARVIOIDEN TARKASTELU KEVYEN POLTTOÖLJYN POLTTO PIENPOLTON PÄÄSTÖJEN VERTAAMINEN MUIDEN LÄHTEIDEN PÄÄSTÖIHIN 29 9 PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN JOHTOPÄÄTÖKSET SUOSITUKSIA PIENPOLTTOON 31 LÄHDELUETTELO 34 1

9 LYHENTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ pm 3 = pinokuutiometri= 1 m 3 :n tilaan mahtuva pilkemäärä, kun kappaleet on pinottu. On noin 1,4 kertaa kiintokuutiometri. m 3 = kiintokuutiometri im 3 = irtokuutiometri= 1 m 3 :n tilaan mahtuva pilkemäärä, kun kappaleet ovat satunnaisessa järjestyksessä. On 2,4 kertaa kiintokuutiometri. Panospoltto = polttoaine lisätään kerralla, päinvastoin kuin jatkuvassa poltossa Teratogeeninen= epämuodostumia aiheuttava Karsinogeeninen= syöpää aiheuttava Mutageeninen= mutaatioita aiheuttava Pääasiallinen lämmitystapa eli päälämmitystapa= lämmitystapa, jolla rakennusta ensisijaisesti lämmitetään. Voi olla ainoastaan yksi pääasiallinen lämmitystapa yhdessä rakennuksessa. Toissijainen eli lisälämmitystapa on käytössä oleva, pääasiallista lämmitystapaa täydentävä lämmitystapa. Voi olla useita samassa rakennuksessa. NMVOC= haihtuvat orgaaniset yhdisteet, hiilivedyt, joihin ei ole laskettu mukaan metaania PAH= polysykliset aromaattiset hiilivedyt PM 10 = hengitettävät hiukkaset, joiden halkaisija on alle 10 µm. PM 2,5 = pienhiukkaset, joiden halkaisija on alle 2,5 µm. Maanpintainversio= tilanne, jossa maanpintaa lähellä oleva kylmempi ilma jää sitä ylempänä olevan lämpimämmän ilmamassan alle. Tällöin erityisesti matalalta tulevat päästöt eivät pääse kunnolla sekoittumaan ja laimenemaan. BaP= Bentso(a)pyreeni TSP= kokonaisleijuman hiukkaset Endoterminen= energiaa kuluttava Eksoterminen= energiaa vapauttava KPÖ= kevyt polttoöljy RPÖ= raskas polttoöljy

10 1 Johdanto Pienpoltolla tarkoitetaan tässä selvityksessä pienimuotoista, pientalojen eli erillis tai rivitaloissa suoritettua puun, kevyen polttoöljyn tai kotitalousjätteen polttoa tulisijassa tai kattilassa. Pienpoltoksi on laskettu myös ulkona suoritettava puutarhajätteiden ja risujen poltto. Lähes jokaiseen pientaloon rakennetaan nykyisin toissijaiseksi lämmitysmuodoksi tai lisälämmönlähteeksi tulisija. Suurissa kaupungeissa ensisijaisena lämmitysmuotona puunpoltto on melko harvinaista vapaaajan asuntoja lukuun ottamatta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ainoastaan 2 3 %:ssa pientaloista päälämmitysaine on puu. Sen sijaan on arvioitu, että koko Suomessa noin 20 % omakotitaloista lämmitetään pääsääntöisesti puulla (Tuomi ja Peltola, 2002). Ruotsissa vastaava luku on 18 % (Pohjoismainen ympäristömerkintä, 2001). Suomessa yleisin puupolttoaine pienpoltossa on puupilke, jota käytetään pääkaupunkiseudun pientaloissa keskimäärin 3,6 m 3 vuodessa (Luoma, 1997). Biopolttoaineita pidetään niiden hiilidioksidineutraaliuden vuoksi suositeltavina polttoaineina. Puuta poltettaessa syntyviä CO 2 päästöjä ei oteta huomioon ilmastonmuutoksen vaatimia toimenpiteitä arvioitaessa, koska poltettaessa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu uuteen puun kasvuun. Puuenergian etuja ovat lisäksi sen kotimaisuus ja uusiutuvuus. Suomen sekä EU:n ilmasto ja energiastrategioissa onkin asetettu puun käytölle kasvutavoitteita. Suomen uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tavoitteena on lisätä puun pienkäyttöä vuoden 1995 tasosta 45 % vuoteen 2010 mennessä (KTM 1999). Vuonna 1995 puun pienkäyttö vastasi energiamäärää 12,8 TWh. Puun pienimittakaavainen polttaminen aiheuttaa kuitenkin tulisijasta, polttoaineesta ja käyttötavasta riippuen vaihtelevan määrän päästöjä, erityisesti pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä sekä muita haitallisia yhdisteitä, joilla on vaikutuksia terveyteen. Erityisen ongelmallisia ovat vanhat kattilat ja tulisijat. Ympäristöministeriö on arvioinut puun pienpolton aiheuttaneen Suomessa esimerkiksi vuonna 2000 noin 40 % hengitettävien hiukkasten ja noin 50 % pienhiukkasten kokonaispäästöistä. Vastaavasti haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöistä noin 25 % ja dioksiinipäästöistä noin 40 % on arvioitu aiheutuvan pienpoltosta. (Ympäristöministeriö, 2002). Kokonaisbentseenipäästöistä 60 % arvioidaan muodostuvan puun pienpoltossa (Pietarila ym,. 2002). Kevyttä polttoöljyä käytetään pääkaupunkiseudulla asuntojen lämmitykseen 24 %:ssa pientaloista, ja niissä öljy on yleensä rakennuksen ensisijainen lämmitysaine (Tilastokeskus, 2002). Kevyen öljyn poltosta aiheutuu erityisesti hiilidioksidin, typen oksidien ja erilaisten orgaanisten yhdisteiden päästöjä. Öljy on uusiutumaton luonnonvara, ja sen poltossa muodostuva hiilidioksidi voimistaa kasvihuoneilmiötä. Ongelmallista pienpoltossa on se, että päästöjen päästökorkeus on hyvin matala, joten lähistön ihmiset altistuvat niille lähes suoraan. Erityisesti taajaan asutuilla alueilla osa ihmisistä kokee pienpolton häiritseväksi ja viihtyvyyttä alentavaksi sekä kärsii terveyshaitoista. Suomessa pienkattiloille ja tulisijoille ei ole vielä asetettu tyyppihyväksyntää tai päästövaatimuksia, kuten useissa muissa Euroopan maissa sekä muun muassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Siksi valmistajien kilpailuvalttina onkin aikaisemmin käytetty lähinnä hintaa eikä ympäristöystävällisyyttä. KeskiEuroopan vientiin tulisijojen valmistajat ovat kuitenkin joutuneet huomioimaan kohdemaan päästörajat ja nykyisin ainakin osa valmistajista on alkanut panostaa ympäris 3

11 töystävällisyyteen. Suomessakin uusien tulisijojen häkäpäästöille sekä hyötysuhteelle on tekeillä vaatimukset. Muutenkaan pienpolttoa ei säädellä kovinkaan tiukasti Suomen lainsäädännössä voimaan tullut järjestyslaki (612/2003) kumosi kuntien järjestyssäännöt. Kunnat voivat antaa omia puun pienpolttoa koskevia määräyksiään ympäristönsuojelumääräyksissä tai jätehuoltomääräyksissä ympäristönsuojelulain (86/2000) ja jätelain (1072/1993) perusteella. Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty sekä jätelaissa että Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätehuoltomääräyksissä. Pienpolttoon liittyvää lainsäädäntöä löytyy ainakin ympäristönsuojelu, terveydensuojelu, naapuruussuhde ja jätelaista. Paitsi tulisijan rakenteellisilla seikoilla, myös sekä polttoaineen laadulla että polttotavalla on erittäin suuri merkitys päästöihin. Hyvälaatuisella ja kuivalla polttoaineella sekä oikealla sytyttämis ja puidenlisäystavalla voidaan merkittävästi vähentää päästöjen muodostumista myös vanhoissa tulisijoissa. 2 Tulisijat ja kattilat 2.1 Tulisijatyypit Varaava takka on nykyisin yleisin tulisijatyyppi Suomessa. Varaavassa takassa on pysty tulipesä, josta palokaasut päätyvät nielun kautta yläpalokammioon ja sieltä kaasut laskeutuvat savusolista alas takan jalustaan luovuttaen pääosan lämmöstään rungon massaan. Arina on yleensä rakoarina. Varaava takka luovuttaa lämpöä ympäristöön pitkän ajan kuluessa. Varaava takka voi olla muurattu tai metallinen tulisija. Ns. kasettitulisija on metallisen ja muuratun tulisijan yhdistelmä: siinä on metallinen sydän ja varaavasta materiaalista tehty kuori. Avotakkojen rakentaminen on nykyisin harvinaista. Vanhemmissa, etenkin 1970 luvulla rakennetuissa taloissa ne olivat yleisiä. Avotakan merkitys on lähinnä sisustuksellinen sekä viihtyisyyden lisääminen, ja niitä käytetään melko harvoin. Kamiinat ovat pieniä, kevyitä, metallisia tulisijoja, jotka lämmittävät suoraan huoneilmaa varaamatta sitä massaansa. Kamiinoissa ei ole rakoarinaa. Leivinuunit ja liedet ovat ruuanvalmistukseen tarkoitettuja tulisijoja. Leivinuuneissa tulipesä on vaakasuorassa eikä nopeasti nousevaa alkuvirtausta synny. Uuneissa ei ole rakoarinaa, jolloin ilman johtaminen on hankalampaa. Liesissä poltto on jatkuvaa eli puuta lisätään yksin kappalein jatkuvasti. Nykytulisijoista liesillä on suurimmat päästöt. Ulkona käytettävien grillien ja muiden tulisijojen kirjo on runsas. Takkojen ja muiden edellä mainittujen tulisijojen lisäksi puuta poltetaan myös saunan kiukaissa. Puulämmitteiset kiukaat voidaan jakaa savukiukaisiin, kertalämmitteisiin ja jatkuvalämmitteisiin. Näistä kaksi ensimmäistä ovat varaavia, mutta jatkuvalämmitteisessä tulta pidetään jatkuvasti yllä.

12 2.2 Kattilat Vesivaraajalla varustetussa kattilajärjestelmässä kattilan kehittämä lämpö siirretään ensin varaajaan ja sieltä lämmitysverkostoon. Suorassa lämmityksessä puolestaan kattila kytketään suoraan patteriverkostoon, jolloin tavallisesti tarvitaan erillinen lämminvesivaraaja. Käsin syötettävät omakotitalojen arinakattilat ovat joko ylä tai alapaloperiaatteella toimivia. Yläpalokattiloihin puu syötetään kertaluonteisesti tulipesään, jolloin tulipesän olosuhteet vaihtelevat palamisvaiheen mukaan. Yläpalokattilan käyttö vaatii rinnalleen lämminvesivaraajan. Yläpalokattiloiden käyttö on Suomessa yleisempää kuin alapalokattiloiden, koska ne ovat edullisempia. Alapalokattilassa palaminen on jatkuvampi prosessi. Puuta voidaan lisätä paloalueen olosuhteita muuttamatta. Primääriilma tulee polttoainekerroksen läpi, jolloin sekoittuminen on tehokkaampaa ja päästöjä muodostuu vähemmän. (Ohlström, 1998). KeskiEuroopan maissa, joissa on voimassa kattiloiden päästörajoitukset on yleinen kattilatyyppi käänteispalokattila. Siinä hiilimonoksidi, hiilivety ja hiukkaspäästöt ovat alhaisia mm. savukaasuimurin ja palamisilman säätöjärjestelmien johdosta. Käänteispalokattila on kallis ja siksi Suomessa harvinainen. (Oravainen, 2002). Öljylämmitysjärjestelmän osat ovat: öljykattila, öljypoltin, lämmönsäätöautomatiikka ja öljysäiliö. Erillistä lämminvesivaraajaa ei tavallisesti tarvita. 3 Pienpoltto pääkaupunkiseudulla 3.1 Rakennusten lämmitys Suomessa asuin ja palvelurakennusten lämmittämiseen kului vuonna 2000 energiaa TJ, joka on noin 6 % kaikesta lämmittämiseen kuluvasta energiasta. Asuin ja palvelurakennusten lämmittämiseen käytetystä energiasta puun pienkäytön osuus oli 34 %. Lämmityksen hyötyenergiasta puun osuus on 13 %. Kevyen polttoöljyn osuus hyötyenergiasta on noin 19 % (taulukko 1). (Tilastokeskus, 2001). Taulukko 1. Asuin ja palvelurakennusten lämmitykseen kuluva energia energialähteittäin vuonna 2000 koko Suomessa, hyötyenergia sekä eri lämmitysenergialähteiden oletettu hyötysuhde (Tilastokeskus, 2001). Energian kulutus TJ Hyötyenergia GWh Osuus % Puun pienkäyttö Turve ,2 60 Hiili ,03 60 Raskas polttoöljy ,6 83 Kevyt polttoöljy Maakaasu ,0 90 Maalämpö ,2 Kaukolämpö Sähkölämpö Yhteensä Hyötysuhde % 5

13 Pääkaupunkiseudulla erillis ja rivitaloista lähes puolet lämmitetään sähköllä (kuva 1 ja taulukko 2). Myös kaukolämmön osuus lämmityksessä on suuri. Puulämmitteisiä pientaloja, joiden ensisijainen lämmitystapa puunpoltto, on ainoastaan 3 prosenttia. Kevyttä polttoöljyä käyttäviä on vajaa kolmannes erillis ja rivitaloista. Muissa rakennuksissa kuin erillis ja rivitaloissa puu ja kevyt polttoöljy ovat harvoin käytettyjä. 3 % 24 % 46 % Kauko KPÖ Sähkö Puu 27 % Kuva 1. Erillis ja rivitalojen jakautuminen pääasiallisen lämmitystavan mukaan pääkaupunkiseudulla (Tilastokeskus, 2000). Tässä raportissa on pyritty rakennuksista käyttämään tilastoinnissa käytettyä jakoa (Tilastokeskus). Rakennustyyppejä ovat erilliset pientalot, rivi ja ketjutalot, asuinkerrostalot ja muut rakennukset. Muita rakennuksia ovat liike, toimisto, liikenteen, hoitoalan, kokoontumis, opetus, teollisuus ja varastorakennukset. Päästötietoja on esitetty myös muutoin luokitelluille rakennuksille. Termillä asuintalo tarkoitetaan kaikkia asumiseen tarkoitettuja rakennuksia. Termillä Pientalo tarkoitetaan erillispientaloja sekä kytkettyjä pientaloja, kuten rivitaloja ja muulla tavoin kytkettyjä pientaloja. (Tiula 2003). Taulukko 2. Pääkaupunkiseudun eri lämmitysmuotoja käyttävät erillis ja rivitalot kunnittain (%) (Tilastokeskus, 2002). Kaukolämpö Kevyt polttoöljy Sähkö Kivihiili Puu/turve Muu/tuntematon Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen keskimäärin 23,6 26,6 45,2 3, Puunpoltto Suomessa on noin 2,2 miljoonaa tulisijaa (Rakennustutkimus RTS Oy, 2001), joista 1,2 milj. on omakotitaloissa, 0,8 milj. lomaasunnoissa ja 0,2 milj. rivi ja kerrostaloasunnoissa. Tuomen ja Peltolan (2002) mukaan puuta käytetään lisälämmönlähteenä 60 %:ssa omakotitaloista ja 44

14 %:ssa kaikista pientaloista (sisältää maatilat ja vapaaajan asunnot). Tutkimus kattaa koko Suomen, ja sen mukaan 20 % omakotitaloissa puu on ensisijainen päälämmönlähde. Puun käyttäminen asunnon lämmittämiseen ensisijaisena lämmitysaineena on pääkaupunkiseudulla melko harvinaista kaukolämmön sekä sähkölämmityksen yleisyyden vuoksi. On arvioitu, että ensisijaisesti puulla lämpenisi noin 2 3 % alueen pientaloista (Luoma, 1997 ja Tilastokeskus, 2002). Kerrosalana tämä tarkoittaa noin m 2. Pientaloiksi katsotaan tässä tutkimuksessa kuuluvan asuinrakennukset, joissa ei ole päällekkäin eri asuinhuoneistoihin kuuluvia tiloja (ts. erillis, pari ja rivitalot). Talon päälämmönlähdettä täydentävänä lämmitysmuotona puun poltto on sen sijaan yleistä myös pääkaupunkiseudulla. Toissijaisena lämmitystapana käytettäviä tulisijoja voi olla useita samassa talossa. Tulisijoja voidaan käyttää lämmöntuottamisen lisäksi myös esimerkiksi tunnelman ja viihtyisyyden lisäämiseksi. Kappaleessa 8 on tarkasteltu lähemmin pääkaupunkiseudun rakennusten tulisijojen määriä % Luoma Tuomi Puukiuas Varaava takka Avotakka Luukull. takka Leivinuuni Keskusl.kat. Puuliesi Muu tulisija Ei tulisijaa Kuva 2. Tulisijojen yleisyys pääkaupunkiseudulla ( Luoma, 1997 ja Tuomi, 1990) Kevyen polttoöljyn käyttö Pohjoismaisen ympäristömerkinnän mukaan (2001) koko Suomessa on noin öljypoltinta. Pääkaupunkiseudun nuohoojien mukaan seudulla on noin öljykattilaa (taulukko 5, kappale 8). Tilastokeskuksen (2002) mukaan pääkaupunkiseudun erillis ja rivitaloista noin 26 % eli lämpenee kevyellä polttoöljyllä. Kerrosalana tämä tarkoittaa m 2. Yhteensä kattiloita on pääkaupunkiseudulla noin kpl. Seutu CD 02:n mukaan pääkaupunkiseudulla öljyllä lämmitetään noin rakennusta, joista on yhden huoneiston rakennuksia. Näistä ainoastaan 6 % on käyttöönotettu vuonna 1990 tai sen jälkeen. 17 % on otettu käyttöön 1970 ja 80 luvuilla ja lähes puolet ennen vuotta Rakennuskantarekisterien ongelmana on, että lämmitystapa on kirjattu rekisteriin rakennusluvasta. Tietoja päivitetään melko vaihtelevasti, joten erityisesti vanhemmissa rakennuksissa lämmitystapa on voinut muuttua kirjaamisen jälkeen. 7

15 Öljyalan Palvelukeskuksen mukaan (Internet: ) 150 neliömetrin suuruisen uuden omakotitalon vuotuinen tyypillinen öljynkulutus on noin litraa. Vanhemmissa kattiloissa kulutuksen voidaan olettaa olevan suurempaa. Vajaassa 40 prosentissa öljykattiloista voidaan nykyisin käyttää lämmönlähteenä myös puuta öljyn ohella. 3.2 Roskien, lehtien ja jätteiden poltto Jätteiden polttamisesta ja sen yleisyydestä on saatavilla tietoa hyvin niukasti, ja esimerkiksi jätteiden polttamista tulisijoissa on vaikea todentaa. Myös puutarhajätteiden ja risujen ja oksien polttamista on vaikea arvioida. Roskien, puutarhajätteiden ja puun lehtien polttamiseen pihalla avotulella suhtaudutaan eri kunnissa hieman eri tavalla, tästä on kerrottu enemmän kappaleessa 8. Kotitalousjätteiden poltto on kielletty kokonaan. Sytykkeenä kuitenkin voi käyttää pientä määrää sanomalehtipaperia. Tulipesän lämpötilan olisi oltava noin ºC, jotta jätteet palaisivat puhtaasti. Näin korkea lämpötila on melko vaikea saavuttaa pienkattilassa tai tulisijassa. Lisäksi hapen määrä ja lämpötila vaihtelevat huomattavasti tulipesän eri osissa huonontaen palamista. 3.3 Pienpoltto alueellisesti Alueellisesti pienimittakaavaista polttoa tapahtuu eniten pientaloalueilla. Erityisesti vanhoista lähiöistä, jotka eivät kuulu kaukolämpöverkkoon, öljy ja puukattiloita löytyy runsaasti, kuten myös puusaunoja. Sen sijaan uusilla asuntoalueilla poltto on epäsäännöllisempää, takkaa poltetaan lähinnä tunnelman luomiseksi tai lisälämmön lähteenä. Puun käyttöä lisälämmönlähteenä on melko hankalaa paikantaa, koska toissijaisia lämmönlähteitä ei ole merkitty rakennuskantarekistereihin. Lisälämmönlähteeksi suoritetulla pienpoltolla on kuitenkin suuri merkitys päästöjen kannalta. Helsingissä asukkaat ovat kokeneet pienpolton häiritseväksi mm. PohjoisHelsingissä Tapaninvainiossa, Tapanilassa, Malmin alueella, Länsi Pakilassa ja Hakuninmaalla. Näiltä alueilta on tullut valituksia Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen vuosina Kaikki savuvalitukset eivät tule ympäristökeskukselle, vaan osa valituksista tehdään poliisille tai pelastuslaitokselle. Valitukset näiltä alueilta koskevat ympäristökeskuksen mukaan pääasiassa pientalojen tai saunojen lämmitystä, pienteollisuuskiinteistön lämmityskattilassa tapahtunutta puun/jätteen polttoa ja pihalla tapahtunutta joko jätteen polttoa tai ison pihagrillin savuamista. Näillä alueilla myös rakennustietokannan mukaan on paljon puulämmitteisiä rakennuksia (kuva 3), eikä kaukolämpöverkkoa. Myös puukiukaita on hankala paikantaa, koska niistä ei löydy rekisteriä. Seutu CD:llä on koordinaatteihin sidotut tiedot saunoista, mutta puuttuu tieto, mitkä niistä ovat puulämmitteisiä. Kuvassa 3 on kuitenkin osa puulämmitteisistä erillissaunoista. Kuvassa 4 näkyy vuoden 1980 jälkeen käyttöönotetut kevytpolttoöljy lämmitteiset rakennukset pääkaupunkiseudulla. Myös kevyen polttoöljyn käyttö on yleisintä vanhoilla pientaloalueilla. Rakennuskantarekisterissä ennen vuotta 1980 lukua valmistuneiden rakennusten tiedot perustuvat suureksi osaksi omistaja ja rakentajakyselyihin, jolloin tiedoissa saattaa olla virheitä ja epä

16 tarkkuuksia. Seutu CD 02:n mukaan 1984 alkaen valmistuneiden rakennusten osalta tiedot lämmitysaineesta ovat tilastokäyttöön riittävän luotettavia. Kuva 3. Kartalla pääkaupunkiseudun vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöönotetut rakennukset (sis. asuinrakennukset, vapaaajan rakennukset sekä erilliset sauna ja talousrakennukset), joiden pääasiallinen lämmitysaine on puu. Ei sisällä rakennuksia, joiden käyttöönottovuodesta ei ole tietoa. Lähteet: SeutuCD 02 ja Espoon kaupunki 9

17 Kuva 4. Kartalla pääkaupunkiseudun vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöönotetut rakennukset, joiden päälämmitysaine on kevyt polttoöljy. Mukaan ei ole otettu rakennuksia, joiden käyttöönottovuosi ei ole tiedossa. Lähteet: SeutuCD 02 ja Espoon kaupunki. 4 Pienpoltto päästölähteenä Puun pienimittakaavainen poltto aiheuttaa runsaasti päästöjä ilmaan, esimerkiksi pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä sekä muita haitallisia yhdisteitä. Erityisen ongelmallisia ovat vanhat, edelleen käytössä olevat kattilat ja tulisijat. Pienpoltossa muodostuviin päästöihin vaikuttavat tulisijan rakenteellisten seikkojen lisäksi merkittävästi tulisijan käyttötapa sekä polttoaineen laatu. Puun pienpolton ongelmat aiheutuvat suurelta osin huonosti kontrolloiduista polttoprosesseista, polttoaineen huonosta laadusta, huonoista palamisolosuhteista, soveltumattomista tulisijoista, tietämättömyydestä sekä piittaamattomasta suhtautumisesta polttoon. Suomessa kiinteän polttoaineen kattiloilta, takoilta ja muilta tulisijoilta puuttuvat ohjeistukset, normit ja tyyppihyväksynnät. Esimerkiksi hakkuutähteitä yms. avotulella poltettaessa päästöt voivat olla tulisijojen päästöjä huomattavasti korkeampia. Poltettavat risut ja puutarhajätteet ovat yleensä kosteita ja polttota

18 pahtuma on muutenkin huonosti hallittu. Syntyviä päästöjä tai polton yleisyyttä on erittäin hankala mitata tai arvioida. Tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttavat huomattavasti päästöjen leviämiseen. (Kajamaa, 1995). 4.1 Palaminen ja päästöjen muodostuminen Puun poltto Puun tärkeimmät rakennusaineet ovat: selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini, joita on puussa vaihtelevasti puulajista riippuen. Selluloosaa on noin %, hemiselluloosaa % ja ligniiniä 1633 % kuivaaineen painosta. Ligniini sisältää paljon hiiltä ja vetyä. Puu sisältää muun muassa seuraavia alkuaineita: vety, hiili ja happi, jotka muodostavat 99 % kuivaaineen painosta. Vähäisempiä pitoisuuksia löytyy typpeä, klooria ja rikkiä. Rikkipitoisuus on pieni, ja typen määrä on melko vähäinen, eniten sitä on lepässä (0,19 %), havupuissa on 0,05 % ja koivussa alle 0,1 %. Klooria on alle 0,01 %. Tuoreen puun kosteuspitoisuus on yleensä % vaihdellen puulajista, puun iästä sekä kasvupaikasta riippuen. Puun tuhkapitoisuus on pieni, noin 0,5 2 %. Haihtuvia aineita on paljon (84 88 %), millä on merkitystä päästöjen muodostumisessa erityisesti puun panospoltossa. (Alakangas, 2002). Taulukko 3. Polttokuivien halkojen ominaisuuksia puulajeittain (Alakangas, 2002). Energiatiheys Tehollinen lämpöarvo Tiheys kwh/kg KWh/pm3 kg/m3 koivu 4, mänty 4, kuusi 4, haapa 4, leppä 4, Palaminen koostuu kolmen eri vaiheen syklistä. Näitä kaikkia vaiheita tapahtuu samanaikaisesti polttokammiossa, mutta peräkkäin yksittäisessä puunkappaleessa. Sytyttämisen ja puiden lisäämisen jälkeen seuraa kosteuden poistuminen puusta. Kosteus haihtuu ensin puun pinnasta, minkä jälkeen puun sisällä oleva kosteus diffundoituu höyrynä ulos. Pyrolyysi vaihe alkaa, kun lämpötila nousee paikallisesti yli 100 C:een. Aluksi pyrolyysi on endoterminen eli energiaa kuluttava, mutta muuttuu eksotermiseksi (energiaa tuottavaksi) kun lämpötila ylittää 280 C. Tällöin puut syttyvät palamaan. Lopuksi tapahtuu pinnan hiiltymispalaminen, kun jäljellä on enää hiiltynyttä puuainesta. Palaminen on tällöin liekitöntä, mutta häkää (CO) muodostuu sinisellä liekillä. Tulisijoissa saavutettu lämpötila on yleensä noin C. Hiilihiukkaset ja CO palavat, jos lämpötila on yli 600 C. Puhdas palaminen vaatii vähintään 850 C lämpötilan. Kun savukaasujen lämpötila laskee alle 400 C:een, reaktiot loppuvat ja palaminen lakkaa. Teoreettinen ilmantarve on 3,7 m 3 ilmaa puukiloa kohti. Käytännössä kuitenkin hyvän palamisen ilmantarve on noin kaksinkertainen teoreettiseen arvoon verrattuna. Polttokokeissa on havaittu, että hiilimonoksidin ja typen oksidien muodostumisen estämisen kannalta paras ilmamäärä olisi 1,8 1,9 kertaisesti teoreettinen ilmamäärä (Hyytiäinen, 2000). 11

19 Ideaalisessa poltossa puusta muodostuisi lähes pelkästään vettä ja hiilidioksidia. Näin ei kuitenkaan ole käytännössä. Epätäydellisessä puun palamisessa muodostuu hiukkasia, häkää sekä hiilivetyjä. Osa hiilestä jää palamattomana tuhkaan. Häkäpiikkejä syntyy etenkin syttymisvaiheessa, polttoaineen lisäämisen aikoihin sekä palamisen loppuvaiheessa (hiillosvaiheessa). Hytösen ym. (2002) mukaan savukaasujen hiilimonoksidipitoisuudet ovat pienimmillään varsinaisen palovaiheen aikana ja suurimmillaan syttymisvaiheessa. Kuvassa 5 on esimerkki puukäyttöisen kattilan savukaasujen koostumuksesta Houckin mukaan (Air Emissions from residential wood combustion, OMNIn internetsivut) 1 0,4 1 0,1 0, N2 O2 CO2 H2O CO Ar PM10 NOx VOC SO2 Kuva 5. Esimerkki puukäyttöisen kattilan savukaasujen koostumuksesta (%) Houckin mukaan. Haitallisia aineita syntyy, jos lämpötila ei ole riittävän korkea tai happea ei ole riittävästi, jotta pyrolyysikaasut voisivat palaa täysin. Vaikka lämpötila olisikin korkea, ei kaasu välttämättä kohtaa tarpeeksi kuumaa pintaa. (Hahkala ym., 1986). Olosuhteilla (hapen sekoittuminen, lämpötila ja puulaatu) onkin suuri merkitys haitallisten yhdisteiden muodostumisessa ja niiden optimoinnilla voidaan päästöjä vähentää. Kun pyrolyysistä tulee energiaa tuottava (eli lämpötila nousee yli 280 C) puukappaleesta vapautuu enemmän kaasuja, jotka sisältävät raskaita orgaanisia yhdisteitä ja pisaramuodossa olevia tervaaineita. Tuotteiden syntyyn vaikuttaa pyrolyysin nopeus. Puun orgaanisten aineiden, selluloosan ja ligniinin pyrolyysituotteet sisältävät monia haitallisia aineita: aldehydejä, fenoleja, PAH yhdisteitä ja kresoleja, vaikka itse selluloosa ja ligniini ovatkin myrkyttömiä. PAH yhdisteitä syntyy eniten silloin, jos palamisilman määrä on riittämätön ja kaasujen viipymäaika tulipesässä on liian lyhyt. PAH yhdisteitä muodostuu Hahkalan ym. (1986) mukaan pienten orgaanisten osasten polymerisoituessa pelkistävissä olosuhteissa sekä polyasetyleenien kondensoituessa ja uudelleen järjestäytyessä. PAH yhdisteistä % muodostuu ensimmäisen puolen tunnin aikana ja 70 % ensimmäisen tunnin aikana (Alakangas 1992).

20 Termistä typpidioksidia syntyy erittäin korkeissa lämpötiloissa, noin 1400 C:ssä. Käytännössä tulisijojen lämpötila ei nouse näin korkeaksi, joten savukaasujen sisältämät typenoksidit ovat peräisin polttoaineesta. Hytösen (2002) ym. mittausten mukaan saunankiukaiden savukaasujen typenoksipitoisuudet ovat suurimmillaan palamisvaiheessa (0,005 %) ja pienimmillään syttymisvaiheessa (0,0034 %). Puun poltossa rikkidioksidia syntyy vain vähän, koska puu itsessään ei sisällä paljon rikkiä. Puunpoltossa typenoksidi ja rikkidioksidipäästöt eivät siis ole merkittäviä. Hiukkaspäästöjä syntyy erityisen paljon huonolla vedolla toteutetussa ns. kitupoltossa. Päästöt sen sijaan pienenevät kun paloilmaa on sopivasti, palamisnopeus kasvaa ja savukaasujen lämpötila kohoaa. Tämä vähentää myös häkä ja tervapäästöjä. Ilmakehässä savukaasu jäähtyy ja kaasumaisessa muodossa olevat orgaaniset yhdisteet muuttuvat hiukkasmaiseen muotoon. Hiukkasten koko savukaasuissa on yleensä alle 1 µm. Ne voivat olla joko kiinteitä tai nestemäisiä. Aerosolihiukkaset jaetaan yleisesti tuhkahiukkasiin ja hiiltä sisältäviin hiukkasiin. Jälkimmäiset syntyvät epätäydellisen palamisen seurauksena. Nokihiukkaset ovat pieniä, alle 5 30 nm kokoisia primääripalloista muodostuvia ketjuja. Jäähtyvään savukaasuvirtaan joutuessaan hiukkasten kokojakauma ja kemiallinen koostumus muuttuvat. Niiden pinnalle siirtyy kaasufaasista ainetta kondensaation ja adsorption seurauksena. Kaasufaasista voi syntyä myös uusia nanohiukkasia, jotka agglomeroituvat ja koaguloituvat nopeasti. Hytösen ym. (2002) mukaan syttymisvaiheessa syntyy enemmän hiukkaspäästöjä kuin palon loppuvaiheessa, hiilloksessa. Syttymisvaiheen hiukkaspäästöt vaihtelevat huomattavasti riippuen muun muassa sytyttämistavasta ja syttymisnopeudesta. Erityisesti jätteiden polttamisessa voi syntyä kloorivetyä (HCl) ja erittäin haitallisia furaaneja ja dioksiineja. Näiden syntyminen edellyttää, että polttoaine sisältää klooria. Jätteiden poltossa on lämpötilan on oltava erittäin korkea ( C), jotta haittaaineita ei muodostuisi. (Alakangas 1992, Hyytiäinen 2000) Kevyen polttoöljyn poltto Kevyen polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on 42,4 GJ/tonnia öljyä eli tuhat litraa vastaa energiasisällöltään noin 6,3 m 3 kuivia koivuhalkoja. Hyötysuhde pienissä öljypoltinyhdistelmissä on noin 92 93% (Neste 1991). Kevyt polttoöljy sisältää 86,1 % hiiltä, 13,7 % vetyä, 0,02 % typpeä ja 0,05 0,2 % rikkiä. VNa 766/2000 (Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta) mukaan tällä hetkellä Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,20 painoprosenttia ja 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen enintään 0,10 painoprosenttia. Muualla EUalueella vastaava pitoisuusraja tulee voimaan vasta vuoden 2008 alusta. Ongelmallisinta öljyn käytössä ovat vanhat kattilat, joiden päästöt ovat korkeimmat. Niitä pitäisikin säätää aika ajoin, jotta saavutettaisiin paras hyötyteho ja päästöt pysyisivät alhaisina. Öljyn polttamisessa ongelmia aiheutuu erityisesti hiilidioksidin, typen oksidien ja erilaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisesta. Öljy on uusiutumaton luonnonvara ja sen poltossa muodostuva hiilidioksidi voimistaa kasvihuoneilmiötä. Seuraavassa on esitetty joitakin merkittävämpien pienpoltossa muodostuvien epäpuhtauksien päästöarvioita koko Suomessa sekä esimerkkejä ulkomailta. 13

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puulla lämmität luonnollisesti Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat

Lisätiedot

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 21.8.2014 THL 1 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien

Lisätiedot

Savumerkit. Opas puun pienpolttoon

Savumerkit. Opas puun pienpolttoon Savumerkit Opas puun pienpolttoon Puu polttoaineena Takkatulen loimotus koleassa syysillassa ja puukiukaan lämmitys valoisassa kesäillassa luovat tunnelmaa ja mielihyvää. Puulämmitys tuo myös turvaa varsinaisen

Lisätiedot

diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille

diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille Altistumisen arviointi diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille Oulun yliopisto i Prosessi ja ympäristötekniikan osasto Kati Oravisjärvi Altistuminen Maailmassa arvioidaan olevan jopa

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi

Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Hilkka Timonen, Sanna Saarikoski, Risto Hillamo, Minna Aurela, Anna Frey, Karri Saarnio In co-operation with: Sisältö

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014

Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT Mikko Savolahti (1) Niko Karvosenoja (1) Kaarle Kupiainen (1), (1) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Sisältö Intro Mustahiili

Lisätiedot

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 13.11.2013 Mitä altistuminen on? Altistumisella tarkoitetaan ihmisen ja epäpuhtauden kohtaamista

Lisätiedot

TAMPEREEN TIEDOTE 1(2) ALUEPELASTUSLAITOS Onnettomuuksien ehkäisy / Pir 27.6.2011

TAMPEREEN TIEDOTE 1(2) ALUEPELASTUSLAITOS Onnettomuuksien ehkäisy / Pir 27.6.2011 TAMPEREEN TIEDOTE 1(2) ALUEPELASTUSLAITOS Onnettomuuksien ehkäisy / Pir 27.6.2011 AVOTULEN TEKOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1.7.2011 ALKAEN Uudessa pelastuslaissa (379/2011) tarkennetaan joiltain osin avotulen

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Energiatuotannon terveysvaikutukset Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Rakenne Poltto Pienhiukkaset Ilmastonmuutos Ydinenergia Eri tuotantomuotojen vertailu Primääristen

Lisätiedot

OPPAITA 6:2008. Puun pienpolttoa koskevat terveydelliset ohjeet. Terveydeksenne.

OPPAITA 6:2008. Puun pienpolttoa koskevat terveydelliset ohjeet. Terveydeksenne. OPPAITA 6:2008 Puun pienpolttoa koskevat terveydelliset ohjeet Terveydeksenne. Sisältö Alkusanat 5 1 Johdanto 6 2 Pienkiinteistöjen puulämmityslaitteet 7 2.1 Lämmitintyypit 7 2.1.1 Kattilat 7 2.1.2 Tulisijat

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren

Lisätiedot

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA. 1. Avotulella tarkoitetaan. 2. Avotulen tekoa koskevia säädöksiä ovat. TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta

AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA. 1. Avotulella tarkoitetaan. 2. Avotulen tekoa koskevia säädöksiä ovat. TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA 1. Avotulella tarkoitetaan Tulta, joka voi levitä ympäristöön. Avotulta on esimerkiksi nuotio, risujen poltto, juhannuskokko

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA AALTO - ARINASTA

KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA AALTO - ARINASTA Metallitekniikka Hannu Laajala AALTO ARINAN KÄYTTÖ 1 (6) KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA AALTO - ARINASTA AMPULA MIKKO ARIMAX 240 Ampula Mikko Haapajärveltä on käyttänyt Aalto Arinaa maaliskuusta 2009 lähtien. Ampulan

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa 1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia. Hiilitieto ry Dubrovnikissa 18.3.2010 Kivihiili lähellä ja kaukana Martti Hyvönen ympäristöjohtaja martti.hyvonen@helen.fi Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu

Lisätiedot

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat

Lisätiedot

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet Poltto- ja kattilatekniikan perusteet #1 Palaminen ja polttoaineet Esa K. Vakkilainen Polttoaineet Suomessa käytettäviä polttoaineita Puuperäiset polttoaineet Maakaasu Öljy Hiili Turve Biopolttoaineita

Lisätiedot

Varaavien uunien lämmitysohjeita

Varaavien uunien lämmitysohjeita Varaavien uunien lämmitysohjeita HRRRRR!!! TÄNNEHÄN JÄÄTYY Uunin valmistaja tai muuraaja antaa käyttöohjeet valmistamalleen uunille. Uuden tulisijan lämmitys aloitetaan varovasti. Seuraavat ohjeet on laadittu

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys Huomoitava Ilmastonmuutokset vaikutukset

Lisätiedot

Puu polttoaineena. Kuva 1. Hiilidioksidipäästöt puun palaessa ovat yhtä suuret kuin lahotessa (Motiva 2007)

Puu polttoaineena. Kuva 1. Hiilidioksidipäästöt puun palaessa ovat yhtä suuret kuin lahotessa (Motiva 2007) Tämä raportin tiedot ovat kokonaan peräisin Carl Irjalan Internet tulisijaoppaasta (http://www.tulisijaopas.com/polttopuu.htm) lukuun ottamatta kuvaa 1. Puu polttoaineena Puulämmitys on luonnollinen lämmitysmuoto.

Lisätiedot

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013 Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus Lämmitysteknikkapäivä 2013 Titusville, Pennsylvania 150 vuotta sitten Poraussyvyys 21 m, tuotanto 25 barrelia vuorokaudessa 9 toukokuuta 2012 2 Meksikonlahti

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan Suvi Haaparanta Helsingin kaupungin ympäristökeskus Typpidioksidin raja-arvo ylittyy Helsingissä

Lisätiedot

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K Sivu 1 / 5 Tuoteryhmä: Tuotteet: Lattiat: Käytetään lattioilla EPSCement EC350M EPSCement EC350P EPSCement EC200K Laadittu: 2014-12-16 Päivitetty: 2014-12-16 Yritystiedot: EPSCement AB 132 82 Gustavsberg

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009 Kivihiili turvekattiloissa Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto Sisältö Turve / bio / kivihiili tilastoja Turve ja kivihiili polttoaineominaisuuksia Polttoteknisiä turve / kivihiili

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA

TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA 1 TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA Helsingin seudun ympäristöpalvelut Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Tulisijojen käyttö pääkaupunkiseudulla, kyselyiden tuloksia. Maria Myllynen Ilmansuojelun tutkimusseminaari 15.12.2014

Tulisijojen käyttö pääkaupunkiseudulla, kyselyiden tuloksia. Maria Myllynen Ilmansuojelun tutkimusseminaari 15.12.2014 Tulisijjen käyttö pääkaupunkiseudulla, kyselyiden tulksia Maria Myllynen Ilmansujelun tutkimusseminaari 15.12.2014 Pientalt pääkaupunkiseudulla, taustaa 70 000 pientala Puuta käytetään lisälämmönlähteenä

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Niko Karvosenoja Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastopaneelin mediatilaisuus,

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi. Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT

Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi. Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT 2 Polttopuun käyttö, laatu ja varastointi Kuva: www.halkoliiteri.com 3 Puupolttoaineen

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot