Turve- energiasta ratkaiseva apu Suomen talouteen

Transkriptio

1 Antti Kivimaa Senior Advisor Tiiviisti turve-energia-asiasta Turve- energiasta ratkaiseva apu Suomen talouteen Selvityksen ja esityksen tekijä Antti Kivimaa, Diplomi-insinööri (mekaaninen puunjalostus), Ekonomi (laskentatoimi) Teollisuudessa ja liikkeenjohdossa myös kahdesti pienen pörssiyhtiön toimitusjohtajana ja lukuisissa hallitustehtävissä VTT Senior Advisor Puutuoteteollisuus 2010 => ( osa-aikaisesti) muu toiminta nyt turve-energia-aktiivina sekä vaikuttaminen erityisesti mekaanisen metsäteollisuuden ja bioenergia-asioden edistämisessä. Pakrak Group Oy hallituksen pj. rakennustoiminta (esim. Kampin puukappeli) Finnish Wood Research tutkimustoimikunta (puutuoteteollisuuden yhteistutkimus) VAPO Timber hallituksen jäsen (Suomen johtava ei-integroitu sahayhtiö) Insinööritoimisto Saloy Oy, hallituksen jäsen ja pienosakas (10 %) Sinilevän kartoitus, lähteiden etsintä ja kuormituksen vähentäminen Vesialueiden kartoitus ja ravinne- sekä päästölähteiden mittaus ja kartoitus Ravinteiden ja humuksen poisto virtavesistä (maatalous, metsä, turvetuotanto) Turve-energia-asiasta tekemäni selvitys on helposti omaksuttavissa ja perustuu julkisiin lähteisiin sekä sisältää toimenpide-ehdotuksen turvemaiden ja tuotantomenetelmien sertifioinnista ja tarpellisista päätöksistä.

2 Antti Kivimaa Senior Advisor Tiiviisti turve-energia-asiasta Turve- energian ratkaiseva panos talouden parantamiseen Uusin suomalaistutkimus (Metla LUT) osoittaa, että aiemmin keskiarvolukuina käytetyt eri suotyyppien ja turvemaiden kasvihuonekaasupäästöt on arvioitu kertaluokkaa liian pieniksi, verrattuna keskimäärin runsaspäästöisemmiltä turv ta syntyviin kasvihuonekaasupäästöihin (CO2, CH4, N2O). Aikaisempi ruotsalaistutkimus on osoittanut jo saman tosiasian. Tekemäni selvityksen mukaisesti käytetään noin 25 vuoden energiakvartaalin aikana jo nyt ojitetuista ja siten luonnontilansa jo menettäneistä turvemaista km2 (vain n. 5 % Suomen koko suo- ja turvealasta) bioenergiaksi ja biopolttoaineiksi valikoiden turvemaat kasvihuonekaasupäästöjen mukaan ja käyttäen sertifioituja tiukkoja tuotantomenetelmiä ja vesiensuojelua. Energiakvartaalin päättyessä on Suomen kasvihuonekaasupäästöistä pysyvästi vähentynyt vuosittain noin 10 miljoonaa tonnia CO2 ekvivalenttia, joka on samaa suuruusluokkaa kuin kotimaan koko liikenteen nykyiset vuosipäästöt. Vähennys perustuu noin puoliksi runsaspäästöisten turvemaiden päästöjen loppumiseen ja istutetun metsänkasvun kaasunieluun ja vaikutus on pysyvä. Turve-energialle voidaan marginaalisilla lisäkustannuksilla asettaa hyvin tiukat tuotannon laatuvaatimukset erityisesti vesien käsittelyssä puhtaammiksi kuin luonnonsoiden päästöt (kotimaisilla jo tunnetuilla teknologioilla).

3 Antti Kivimaa Senior Advisor Tiiviisti turve-energia-asiasta Turve- energian ratkaiseva panos talouden parantamiseen Selvityksessä on laskettu Suomen kauppataseen paranevan yli 4 miljardia euroa/vuosi ja projektissa työllistyy pysyvästi yli henkilöä valtaosin ns. syrjäseuduilla Keski- ja Pohjois-Suomessa. Hanke on täysin realistinen, nopeasti toteutettavissa ja edellyttää vain Suomen oman poliittisen päätöksen. Turve-energian kasvava käyttö parantaa myös oleellisesti Suomen alhaista energiaomavaraisuutta (nykyisin 2/3 tuonnin varassa ja siitä 2/3 Venäjältä). Turpeesta voidaan jo koetellulla tekniikalla ja nykyhinnoilla kannattavasti tehdä bioöljyä ja pian biohiiltä, sekä lähitulevaisuudessa myös bioetanolia aivan kuten puubiomassasta. Nämä polttoaineet vähentävät radikaalisti fossiilisten hiilen, raakaöljyn ja maakaasun tuontitarvetta Suomeen. Toimenpide on toteutettavissa ilman mitään tukirahoja ja projektin päättyessä Suomen uusiutuva metsäala on kasvanut hehtaarilla, joita voidaan hyödyntää pysyvästi uusiutuvana teollisuuden raaka-aine- ja energialähteenä. 25 vuoden energiakvartaalin aikana muodostuu kansantalouden säästöä yli 100 miljardia euroa. Samalla luodaan edellytykset puumateriaalin laajempaan energiakäyttöön sekä vahvistetaan uusiutuvan energian ympärille rakentuvan kansainvälisesti kilpailukykyisen teollisen klusterin voimakasta kehittymistä, jolla on merkittäviä vientimahdollisuuksia.

4 Antti Kivimaa Senior Advisor Tiiviisti turve-energia-asiasta Turve- energian ratkaiseva panos talouden parantamiseen Tuotanto on täysin kestävän kehityksen periaatteiden mukainen eikä vaaranna ruokahuoltoa. Projektissa ei käytetä yhtään ojittamattomia tai luonnonarvoltaan arvokkaita suoalueita (kuten ne on määritetty kansallisessa suostrategiassa). Koska EU-alueen suo- ja turvemaista noin 9/10 sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, on näillä mailla oltava sananvalta EU:ssa päätettäessä turvemaiden käytöstä. Voimme energia-asiassa ottaa mallia Norjasta, jonka öljyrahasto kasvaa voimakkaasti nykyisestä 460 miljardista eurosta. Suomessa kansallisena tavoitteena - käyttäen vain sertifioituja ja valikoituja turvemaita, jotka käytön jälkeen heti metsitetään ja käyttäen tuotannossa vain sertifioituja ympäristöystävällisiä ja tiukkoja tuotantomenetelmiä - on määrittää turpeelle samanlainen uusiutuvan biomassan status, kuin metsäbioenergialla. Tämä mahdollistaa turpeen energiakäytön erittäin merkittävän lisäämisen. Kotieläintuotannolle hyvin tärkeän ympäristöturpeen merkitys on nykyisin miljoonaa euroa ja välttämätön esim. kanankasvatuksessa. Turve on myös biokomposiittien raaka-aineena aivan puun veroinen Senior Advisor (DI, Ekonomi) Antti Kivimaa

5 ET Ympäristöseminaari Tosiasiat suo- ja turvemaista Suomessa löytyvät kaavioista Turvemaista on metsäojitettu 80-kertaisesti ja pelloksi yli 5-kertainen määrä turvetuotantoon verrattuna Suo- ja turvemaiden sijainti Vertailuna Sveitsin pinta-ala on 4,13 milj. ha

6 Tiivistelmä turpeesta Suomen turvemaiden määrästä Turpeen nykyinen vuosikasvu on selvästi suurempaa kuin sen käyttö Suo- ja turvemaita on noin 1/3 Suomen maapinta-alasta Suo- ja turvemaista on ojittamattomia km2 (Sveitsin kokoinen) Metsäojitettuja noin puolet, km2 Luonnontilaisia soita noin km2 Turvetuotannon käytössä nykyisin noin 600 km2 (eli 0,6 %) Suo- ja turvemaista on noin 1/3 Lapin läänissä, noin 1/3 Oulun läänissä ja noin 1/3 muualla Suomessa Valtaosa (85 %) pinta-alasta, km2, ei sovellu turvetuotantoon Loput (15 %) pinta-alasta, km2, sisältävät käyttökelpoisesta turve-energiasta yli 40 % Näiden turpeesta noin 20 % soveltuu parhaiten ympäristöturpeeksi Loput 80 % sisältävät teknisesti käyttökelpoista turve-energiaa noin TWh Selvityksen mukaiseen käyttöön näistä alueista tarvitaan vain n. 40 %.

7 ET Ympäristöseminaari

8 ET Ympäristöseminaari

9 Tiivistelmä turpeesta Muu kuin turpeen energiakäyttö on myös tärkeätä Ympäristöturpeen merkitys on jo nykyisellään milj. vuodessa Jakaantunut kolmeen suureen osioon : Kuiviketurve (kotieläintuotanto), Kasvuturve ja Komposti/Maanparannusturve Voidaan tuottaa käytännössä vain uusista alueista ja parhaiten sopivat ei ojitetut suoalueet, joiden saanti tulevaisuudessa yhä vähenee Monissa käyttökohteissa turpeen arvo lisääntyy merkittävästi jalostuksen prosesseissa turpeen noston jälkeen ja työllistää merkittävästi Erityisen vaikeaa on kuiviketurpeen korvaaminen kanankasvatuksessa Merkittävää on myös ympäristövahinkojen hoitaminen imeytyksellä Tuotantoa nykyisellään noin kymmenesosalla koko turvetuotantoalasta Tuotannon kasvu mahdollistaisi merkittävää viennin kasvattamista.

10 Tiivistelmä turpeesta Luonnontilaisten soiden kasvihuonekaasupäästöistä Luonnontilaisten ja ojitettujen suo- ja turvemaiden päästöistä on tehty tutkimuksia, joiden tulokset ovat hämmentävän kaukana toisistaan, vaikka niiden pitäisi mitata samaa asiaa. Ruotsalaisen IVL:n Nilsson&Nilsson tutkimuksen mukaan käytettävä arvo on 840 gco2/m2/a ja arvojen hajautuma gco2/m2/a VTT ja Metla raportin mukaan käytettävä arvo on 224 gco2/m2/a ja arvojen hajautuma g/co2/m2/a, (luvuissa mukana metsien sidonta, jonka määrää ei esitetä) SYKE on tehnyt Critical Review:n, joka yllättävästi (?) päätyy esittämään kaikkein pienintä lukua 112 gco2/m2/a (liekö sattumalta tasan puolet jo alhaisesta VTT/Metlan luvusta). Uusi LUT Metla tutkimus, jossa ei ole luonnontilaisia soita, vaan jo pilattuja turvemaita on nettotasearvojen hajautuma gco2/m2/a, ehkä keskiarvona 1280 gco2/m2/a, sekä ilman alueella olevan metsän vaikutusta gco2/m2/a Kun turpeen käyttö sertifioidaan, kuten selvityksessäni esitän, ja suunnataan yksinomaan runsaspäästöisille alueille, niin SYKEn ja VTT/Metlan luvut ovat perustaltaan virheellisiä kohdistuessaan koko suoalaan, mukana jopa kansallisen suostrategian kielletyt alueet. Suuntaamalla uusien turvemaiden käyttö runsaspäästöisille alueille voidaan alittaa oleellisesti turve-energian tuotannossa hiilen päästöt ja olla noin öljyn päästöjen tasossa. On perusteltua luokitella sertifioitu turve-energia hiilineutraaliksi ja ympäristöystävälliseksi.

11 ET Ympäristöseminaari Paljon tunnetta ja luuloja vähän turvevastaista faktaa Turvetuotannon vesistöpäästöistä taitetaan peistä pääosin tai kokonaan tunnetasolla faktoista suuremmin välittämättä Neljä kuvaavaa esimerkkiä tämän väitteeni taakse Ajankohtaisen Kakkosen (2010 syksy) Aalavuden Mulkkujärven veden laatu. Iiro Viinasen väitteet Siikavedestä - ei tässä mitään tutkimuksia ja mittauksia tarvita, kaikkihan tietävät että turvetuotanto pilaa vedet. Keski-Suomessa Saarijärvellä tehty sedimenttitutkimus - täysin käsittämättömän erilaiset tulkinnat ja ympäristötekopalkinto?? Kyyjärven tutkimukset humuksesta ja kiintoaineesta eri virtaamilla. Eikä näitä tehtyjä tutkimuksia voi kutsua pelletutkimuksiksi Erittäin tärkeätä on, että vesienpuhdistustoimenpiteet aloitetaan heti kun turvemaata aletaan valmistella tuotantoon, aivan ensimmäiseksi.

12 ET Ympäristöseminaari Ylä-Kälkäjärven kunnostuksen velvoitetarkkailu, kiintoainekuormitus

13 ET Ympäristöseminaari Selvitys kestävän yritystoiminnan mahdollisuuksista Saarijärven reitin alueella; luotaus ja sedimentit GTK:n toimesta Sedimentin pintaosien hyvin korkeat aktiivisuuspitoisuudet viittasivat siihen, että vuoden 1986 Chernobylin ydinonnettomuuden jälkeen kerrostuneet sedimentit olivat aivan näytesarjojen yläosissa (5-8 cm) Havaitun lyijyisotooppien sedimentaatiomallin mukaan toisen maailmansodan jälkeen syntyneet kerrostumat, luvulle saakka, sijoittuvat cm:n syvyyteen, ja 10 cm yläpuolella näkyy nykyinen ilmansuojelutoimista johtuva lyijykuormituksen lasku Koska vuoden 1986 cesiumlaskeuma on hautautunut noin kymmenen sentin syvyydelle liejuun, esimerkiksi luvun sedimenttien voidaan karkeasti arvioida alkavan noin kahdenkymmenen sentin syvyydestä Viimeaikaisen ihmistoiminnan aiheuttama humusaineksen kerrostuminen ei ole synnyttänyt alun perin pelättyjä paksuja (kymmenien senttien) orgaanisia kerrostumia syvännealueille, vaikka kerrostumisnopeus onkin todennäköisesti kiihtynyt Oman mielenkiintoisen osan tutkimuksessa muodosti pohjakerrostuman iän määritys. Yhtenä aineena tutkittiin Cesium-137 pitoisuudet, jotka antavat luotettavaa tietoa radioaktiivisen aineen käytöstä. Cesium-137 pitäisi esiintyä vasta 60-luvun alusta eteenpäin. Selvisi kuitenkin, että Pääjärvestä otetussa sedimenttinäytteessä löytyi 170 cm:n syvyydestä korkeita Cesium-137- arvoja. Samasta syvyydestä löytyi teollistumisen ja liikenteen päästöistä johtuvaa nokea ja lyijyisotooppia.

14 ET Ympäristöseminaari Saloy ja NabLabs humus- ja kiintoainemittaukset Kyyjärvellä 2012 Turvetuotannon vastustat väittävät, että turvetuotanto aiheuttaa moninkertaisia humusja kiintoainepäästöjä kun vesimäärät nousevat suuriksi, vaan faktat taas sen kumoavat. Aika Tekijä Virtaama Nopolanjoessa m 3 /vrk Turvetuotannon osuus % virtaamasta Osuus (%) kiintoaineesta 0,4 um Osuus (%) kiintoaineesta 1,2 um Osuus (%) COD Mn mg/l O Saloy Oy ,46 1,39 2, Nablabs Oy ,46 3,29 2,30 4,38 Aika Nablabs Oy ,06 1,72 0,84 3, Nablabs Oy ,85 0,74 1,16 2, Nablabs Oy ,89 1,49 1,37 2, Nablabs Oy ,05 1,11 1,60 2, Nablabs Oy ,46 3,06 1,84 2, Nablabs Oy ,76 2,93 3,34 5, Nablabs Oy ,82 2,32 1,95 3, Nablabs Oy ,24 1,15 1,21 2, Nablabs Oy ,11 1,91 1,70 2,26 keskiarvot 2,65 1,97 1,70 2,98

15 Lähde: SYKE, 2008 tilasto ET Ympäristöseminaari Typen ja fosforin pitoisuudet turvesuolta lähtevässä vedessä ovat hyvin pieniä Turvemaat ovat yleensä ravinneköyhiä mistä johtuen myös valumavedet ovat ravinteiden suhteen laimeita Turvetuotannossa ei missään vaiheessa käytetä lannoitteita Osa turvetuotannon kuivatusveden ravinteista on sitoutunut kiintoaineeseen (turve, savi yms.), joten kiintoainekuormituksen pienentäminen alentaa myös ravinnekuormaa Kosteikot sekä pintavalutuskentät vähentävät myös liukoisten ravinteiden kuormitusta Tyypillisiä pitoisuuksia puhdistetussa vedessä Typpi mg/l Fosfori mg/l Turvetuotannon valumavesi 1,4 0,05 Kunnallinen asumajätevesi 20 < 0,30-0,70 Haja-asutusalueen jätevesi < 76 < 3,0

16 ET Ympäristöseminaari Suomen eri lähteiden koko kiintoainekuormitus vesistöihin Suomessa eri lähteiden kiintoainekuormitus vesistöön on noin t/a (SYKE) Turvetuotannon osuus kiintoainekuormituksesta 0,2 % eli t/a Maataloudesta aiheutuvan kiintoainekuormituksen osuus 86 %, joka on 875-kertainen nykyiseen turvetuotantoon verrattuna Metsätaloudesta aiheutuvan kiintoainekuormituksen osuus on 5,2 %, joka on 26-kertainen nykyiseen turvetuotantoon verrattuna Kuva ei sisällä luonnonhuuhtouman kiintoainekuormitusta (noin 60 %). (Eri maankäyttömuotojen kuormitus, Pöyry, 2010)

17 ET Ympäristöseminaari Soiden ja turvemaiden strategia 2 / 2011: turvemaiden kiintoainekuormitus 17 Kiintoaineen huuhtoumat turv ta Suomessa Turvemaiden vesistöihin kohdistuva kiintoaineen ominaiskuormitus, kg/ha/a Turvepeltojen Viljely: t Suometsätalouden kunnostusojitukset: t Turvetuotanto: t Turvepeltojen viljely: 151 Suometsätalous, kunnostusojitukset*: 93 Turvetuotanto: 60 * suositellulla puhdistustekniikalla; luku ei sisällä suometsätalouden lannoituksia tai hakkuita. Kiintoainehuuhtoumia aiheuttavat myös kivennäismailla harjoitettava maaja metsätalous sekä kiinteistöjen, yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet Turveteollisuusliitto arvioi, että turvetuotannon osuus kaikista kiintoainehuuhtoumista on enintään 1 prosentti. 17

18 Kyyjärven COD-kuormitus (Saloy) Virtaus m 3 /vrk 600 COD mg/l 51,3 COD kg/vrk 31 Virtaus m 3 /vrk 150 COD mg/l 37,4 COD kg/vrk 6 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 44,2 COD kg/vrk 120 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 53,0 COD kg/vrk 200 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 43,0 COD kg/vrk Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 51,4 COD kg/vrk Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 41,8 COD kg/vrk 410 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 62,2 COD kg/vrk 400 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 36,2 COD kg/vrk 310 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 54,0 COD kg/vrk 84 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 43,4 COD kg/vrk 190

19 ET Ympäristöseminaari Luonnontilaisten vesien luokittelua humuksen ja fosforin suhteen Luonnontilaisten järvien luokittelu humuspitoisuuden suhteen Kirkas/väritön Melko kirkasvetinen Lievästi ruskeavetinen Ruskeavetinen Veden väriluku (mg Pt/l) * < > 80, jopa 200 Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn (mg O 2 /l) * < > 20 Rauta (µg/l) ** N. 50 Pitoisuudet luontaisesti korkeammat ruskeavetisissä kuin kirkkaissa järvissä Kokonaisfosfori (µg/l) ** Kokonaistyppi (µg/l) ** Karu vesistö: < 10 Karu vesistö: Pitoisuudet luontaisesti hieman korkeammat ruskeavetisissä kuin kirkkaissa järvissä Pitoisuudet luontaisesti korkeammat ruskeavetisissä kuin kirkkaissa järvissä jopa ~1000 Karu vesistö: 15 Karu vesistö: jopa ~1000 Luokittelu veden ravinteisuuden suhteen Karu (oligotrofia) Lievästi rehevä Rehevä (eutrofia) Erittäin rehevä Kokonaisfosfori (µg/l) * < > 100

20 Saloyn ympärivuotinen kevyt kemikalointi Tuleva vesi Ferrisulfaatti Annostelija V-aukko Pystylaskeutus, vesi johdetaan altaan pohjalle Eristys Lähtevä vesi Laskeutusallas Tulvapato Sakka Vesi nousee painovoimaisesti ylöspäin, sakka laskeutuu pohjalle

21 Tuloksia Luumäen Leppisuo 2010, Saloyn 1. laitteisto Laboratoriot: KCL Kymen Laboratorio Oy (Kuusankoski), Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (Lappeenranta)

22 ET Ympäristöseminaari Saloyn sähkötön kevyt kemikalointi, kustannustaso Suuntaa-antava mitoitusesimerkki ha:n turvetuotantoalue - keskim. vrk-valunta m3/vrk (25 l/s/100 ha keskivalunta) - kemikaalin annostelu noin 1: eli 1 l : 20 m3 - tavoite 50 %:n humus- (ja fosfori) reduktiot (jolloin yleensä alitetaan luonnonsoiden päästöt) Kustannukset 100 hehtaarilta - kemikalointilaitteiston investointi maatöineen enintään (sisältää aggregaatti + uppopumppu), 10 vuoden poisto vuosikustannus /v, - kemikaalin vuosikustannus noin /v - kemikaali (ferrisulfaatti) maksaa n. 360 /m3 - kemikaalikulutus 1:20 m3-annostelulla 0,108 m3/vrk (2160 m3: 20 m3) - kemikaalikustannus 38,9 /vrk (0,108 m3 x 360) Laitteiston ja kemikaalin vuosikustannukset yhteensä /vuosi. Nykykokemusten perusteella kevytkemikaloinnin kustannus 10 v. poistoilla ja arvioidulla kemikaalikulutuksella on n. 3-4 % turpeen energiasisällön hinnasta polttolaitokselle toimitettuna (energiaturve n. 10 /MWh)

23 Turpeen radikaali uudelleenarviointi 23 Ympäristöministeriön RaKi hankkeen kevyt kemikalointi laitteet Sauvossa Uuden maatalouden vesienpuhdistukseen soveltuvan prototyypin laitteistot menossa asennukseen

24 Uusi palaturvementelmä Multilayer 24 Monikerros kuivaus menetelmä (Multilayer) Tutkimusraportti VTT-R

25 Uusi palaturvementelmä Multilayer 25 Monikerros kuivaus menetelmä (Multilayer) Tutkimusraportti VTT-R

26 Uusi palaturvementelmä Multilayer 26 Monikerroskuivaus menetelmä (Multilayer) Tutkimusraportti VTT-R

27 Uusi palaturvementelmä Multilayer 27 Monikerroskuivaus menetelmä (Multilayer) Tutkimusraportti VTT-R

28 Uusi palaturvementelmä Multilayer 28 Monikerroskuivaus menetelmä (Multilayer) Tutkimusraportti VTT-R

29 Antti Kivimaa Senior Advisor Tiiviisti turve-energia-asiasta Mihin perustuu kansantalouden säästö, vaihtotaseen parannus ja pysyvä työllistyminen Selvityksessä on laskettu Suomen kauppataseen paranevan yli 4 miljardia euroa/vuosi ja Projektissa työllistyvän pysyvästi yli henkilöä. Toimintaa valtaosin syrjäseuduilla erityisesti Keski- ja Pohjois-Suomessa. Hanke on täysin realistinen, nopeasti toteutettavissa ja edellyttää vain Suomen oman poliittisen päätöksen. Turpeesta voidaan jo koetellulla tekniikalla ja nykyhinnoilla kannattavasti tehdä bioöljyä ja pian biohiiltä, sekä lähitulevaisuudessa myös bioetanolia aivan kuten puubiomassasta. Nämä vähentävät radikaalisti fossiilisten hiilen, raakaöljyn ja maakaasun tuontia Suomeen ja mahdollistavat biopolttonesteiden viennin. Turve-energian kasvava käyttö parantaa myös oleellisesti Suomen hyvin alhaista energiaomavaraisuutta (nyt 2/3 tuonnin varassa ja siitä 2/3 Venäjältä). Toimenpide on toteutettavissa ilman mitään tukitoimia tai tukirahoja Projektin päättyessä Suomen uusiutuva metsäala on lisääntynyt noin hehtaarilla, joita voidaan pysyvästi hyödyntää uusiutuvana raaka-aine- ja energialähteenä.

30 ET Ympäristöseminaari Energian hintojen kehitys 20 viime vuoden aikana Ympäristöturpeen merkitys on jo nykyisellään milj. vuodessa Jakaantunut kolmeen suureen osioon : Kuiviketurve (kotieläintuotanto), Kasvuturve ja Komposti/Maanparannusturve Voidaan tuottaa käytännössä vain uusista alueista ja parhaiten sopivat ei ojitetut suoalueet, joiden saanti tulevaisuudessa yhä vähenee Monissa käyttökohteissa arvo lisääntyy merkittävästi jalostuksen prosesseissa turpeen noston jälkeen ja työllistää merkittävästi Erityisen vaikeaa on kuiviketupeen korvaaminen kanankasvatuksessa Merkittävää on myös ympäristövahinkojen hoitaminen imeytyksellä Tuotantoa nykyisellään noin kymmenesosalla koko turvetuotantoalasta Tuotannon kasvu mahdollistaisi merkittävää viennin kasvattamista.

31 Tiivistelmä turpeesta Energian tuonnista ja sen korvaamisesta Polttoaineiden tuonti Suomeen 2011 oli yli 13 miljardia - öljy ja öljytuotteet noin 10 miljardia - hiili ja koksi 0,9 miljardia - eri kaasut 1,6 miljardia - sähkön tuonti 0,8 miljardia - ydinpolttoaine 0,1 miljardia Öljyjalosteiden vienti oli noin 5,2 miljardia => Energian tuonnin nettokustannukset olivat noin 9 miljardia Ratkaisussa pyritään hyvin nopeasti korvaamaan - sähkön tuonnista 100 % ja voidaan siirtyä sähkön vientiin - hiilen tuonnista 90 % - öljyn nettotuonnista 70 % - kaasun tuonnista 70 % (maakaasusta ei biokaasusta) Teknisesti periaatteessa mahdollista, mutta täysimääräisesti vaikeata.

32 Tiivistelmä turpeesta Kansainvälinen näkemys turpeesta (IPCC ja EU) EU luokitti 2001 turpeen hitaasti uusiutuvaksi biomateriaaliksi Suomessa Eduskunnan suuri valiokunta vuonna äänten mentyä tasan - arpaa heittämällä luokitti turpeen ei-uusiutuvaksi (suuri virhe ja valtava taloudellinen vahinko Suomelle) Päätöstä seuraten EU kumosi turpeen uusiutuvuuden Ennen 2006 IPCC luokitti turpeen fossiiliseksi, mutta 2006 Suomen esityksestä omaksi luokakseen (ei kuitenkaan enää uusiutuvaksi) 1) uusiutuvat polttoaineet 2) turve 3) fossiiliset polttoaineet Suuri osa suo- ja turvemaista on kasvihuonekaasujen päästölähteitä ja ne voidaan turve-energian käyttämisen jälkeen metsittää ja siten muuttaa kasvihuonekaasujen nieluiksi. Perusteet näiden soiden uudelle arvioinnille faktapohjalta ovat olemassa sekä EUssa että IPCC:ssä.

33 Tiivistelmä turpeesta Kivimaan turveteesit Kauppalehden tiivistämänä Turpeen käyttö kuusinkertaistetaan nykyisestä Turpeelle laaditaan sertifikaatti, joka takaa että aines on peräisin runsaasti päästöjä aiheuttavilta ja ilmastoa kuormittavilta soilta Soiden pinta-alasta vain 5 prosenttia olisi turvekäytössä, vain eineitseellisiä soita ja vedet puhdistetaan tehokkaasti Turpeesta tehdään bioöljyä ja biohiiltä, joka vähentää oleellisesti raakaöljyn ja hiilen ostoa Suomeen energiakäyttöön Kääntää kauppataseen positiiviseksi ja vähentää valtiontalouden vajetta Maksaa pois julkisesta velasta ison osan vuodessa Työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä syrjäseuduilla, kotimaisen lisätyöpanoksen arvo 1,7 mrd euroa vuodessa Vähentää globaaleja kasvihuonekaasuja.

34 Tiivistelmä turpeesta Selvityksen ulkopuolisia ajatuksia pohdittavaksi Selvityksen laskelmissa on periaatteessa oletettu sekä energian kulutus että energian tuotanto suunnilleen nykyisensuuruisiksi. Todellisuudessa energian kulutus varmasti vähenee ja päästöttömien uusiutuvien energioiden volyymi kasvaa jollain uralla. Siirtymää liikennepolttoaineista (öljy) sähkön käyttöön tapahtunee hyvin hitaasti ja toisaalta talojen lämmityksen volyymi laskee, jotka vähentävät kotimaista energiankulutusta, mutta ydinvoimaloiden alasajo Saksassa puolestaan kasvattaa voimakkaasti sähkön tarvetta. Mikäli Suomessa ydinvoiman määrä ei nousisi suunnitellusti se lisäisi sähköenergian tuotannon tarvetta ja erityisesti tässä skenaariossa turveenergia lisäisi työllisyyttä ja syrjäseutujen työmahdollisuuksia. Selvityksen ydin on, että turve-energiasta on moneen käyttöön, se korvaa fossiilisia lähteitä ja on sertifioiduilta alueilta ympäristöystävällistä, sekä mahdollistaa biopohjaisten polttonesteiden laajemmankin viennin.

35 Tiivistelmä turpeesta Tiivis perustelu uuteen suhtautumiseen turve-energian käyttöön Uuden Metla-LUT tutkimuksen mukaan suuri osa turvemaista on kasvihuonekaasujen suuria päästölähteitä Turpeesta voidaan olemassa olevalla tekniikalla jo nykyhinnoilla kannattavasti tehdä bioöljyä ja pian biohiiltä, jotka vähentävät radikaalisti raakaöljyn ja hiilen ostotarvetta Suomeen, ja energian hintojen nousun vuoksi vinoutunut kauppatase voidaan kääntää positiiviseksi. Uusi nykyiseen nähden 5-6 kertainen tuotanto vähentäisi merkittävästi valtiontalouden vajetta ja kotimaisen lisätyöpanoksen arvo olisi yli 1,7 mrd vuodessa ja työllistäisi varmasti jopa ihmistä syrjäseuduilla. Suomen suo- ja turvemaiden pinta-alasta tähän tarvitaan 25 v. aikana vain alle 5 %, eikä yhtään luontoarvoja sisältävää suota, vain jo pilattuja ojitettuja alueita. Turve-energian tuottamiselle voidaan marginaalisilla lisäkustannuksilla asettaa hyvin tiukat tuotannon laatuvaatimukset erityisesti vesien käsittelyssä (puhtaampaa kuin luonnonsuot) ja tekemäni selvityksen mukaisesti turve-energian käytön merkittävä lisääminen voidaan toteuttaa nopeasti ilman mitään tukitarvetta ja kokonaan kotimaiseen teknologiaan nojautuen. Tuotanto on täysin kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ja selvityksessä perustellusti vähentää globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä. Energiakvartaalin päättyessä on Suomen khkaasupäästöistä vähentynyt pysyvästi n. 10 miljoonaa tn. CO2 ekviv./vuosi, joka on samaa suuruusluokkaa kuin kotimaan liikenteen nykyiset päästöt. Pysyvä vähennys perustuu puoliksi runsaspäästöisten soiden päästöjen loppumiseen ja istutetun metsänkasvun nieluun. Asiasta tekemäni selvitys on nopeasti luettavissa ja omaksuttavissa ja perustuu kokonaan julkisiin lähteisiin sekä sisältää toimenpide-ehdotuksen tuotannon ja soiden sertifioinnista.