Miten Eurooppa sopeutuu ja kuinka selviydymme muutoksessa? Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen

Transkriptio

1 Miten Eurooppa sopeutuu ja kuinka selviydymme muutoksessa? Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen

2 Oireet ympäristöhaasteet Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Kemikalisoituminen Lisääntyvät ympäristösaasteet Raaka-aineiden riittävyys, kasvavat jätevirrat - resurssitehokkuus Uudet riskit

3 Biodiversiteetin katoaminen ¼ nisäkkäistä ja 1/8 lintulajeista vaarassa kuolla sukupuuttoon (IUCN 2010) elin- ja asuinympäristön tuhoutuminen salametsästys IUCN:n Punainen kirja uhanalaisimmista lajeista: sukupuuton tahti nykyisin kertainen normaaliin kehityskulkuun verrattuna TEEB (The Economics of Ecosystems and Biodiversity): hinta luonnon tarjoamille palveluille ( ecosystem services )

4 Ilmastonmuutos Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvanut teollistumisen alkuajoista nykypäivään: 280ppm n.390ppm 2 C 450ppm? Viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana maapallon keskilämpötila on noussut 0.5-0,8 asteella Meret lämmenneet 0.09 C vuodesta 1950; esiteolliseen aikaan verrattuna merenpinta on noussut n. 20cm Nopeasti sulavat jäätiköt: jäätiköiden sulamistahti lähes kolminkertaistunut

5 Lämpötilan muutos maapallolla 1900-luvulla

6 Merien pilaantuminen Itämeri ja sen suojelun kiireellisyys Merien happamoituminen suurin yksittäinen tekijä hiilidioksidi Kalakantojen heikentyminen Yksin EU-alueella 88% kalakannoista kärsii liikakalastuksesta

7 Metsäkato Metsät maailman hiilinieluna Kestävä metsienhoito edellyttää parempaa paikallista ja alueellista hallintamekanismia Ruokapula ja biopolttoaineiden suosio > metsien raivaaminen pelloksi Epäsuora maankäytön muutos (Indirect Land-use Change, ILUC)

8 Kemikalisoituminen Kemikaalien määrän kasvu: nykyisin arviolta erilaista kemikaalista yhdistelmää kaupallisesti tarjolla Tietoisuus kemikaalien haitoista ja niiden oikeasta käsittelystä haaste etenkin kehitysmaissa Persistent Organic Pollutants (POPs) luonnon kiertokulussa muuttumattomat kemikaalit Kemikaalien yhteisvaikutukset ovat vielä hämärän peitossa EU-lainsäädännön kulmakivi: REACH-asetus (EC 1906/2006)

9 Lisääntyvät ympäristösaasteet Ilmanlaatu, vedenlaatu, maaperä Pienhiukkaset (PM), typpioksidit, rikkioksidit, maanpinnan tasolla oleva otsoni.. Pienhiukkaspäästöjen arvioitu aiheuttavan EU-alueella vuosittain ennenaikaista kuolemaa EU:n ympäristöpolitiikan yksi tärkeimmistä tavoitteista ilmanlaadun parantaminen: kansalliset tavoitteet, päästöjen vähentäminen suoraan niiden lähteistä (ajoneuvot, koneet )

10 Alati niukkenevat resurssit Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyi maailmassa 1900-luvulla 12-kertaisesti ja raaka-ainevarojen hyödyntäminen 34-kertaisesti, trendi kiihtyvä Nykyään EU:ssa käytetään 16 tonnia materiaaleja/hklö/vuosi Arvio: ruuan, rehun ja kuitujen kysyntä kasvaa 70 % vuoteen 2050; samalla 60 % tärkeimmistä näiden resurssien tuottamisessa tarvittavista ekosysteemeistä on jo rappeutunut, tai niitä hyödynnetään kestämättömällä tavalla Nykyisellä resurssien käytön tahdilla tarvitsemme vuoteen 2050 mennessä yhteensä yli kahta maapalloa vastaavat resurssit ylläpitämään ihmiskuntaa

11 Ympäristöhaasteista ympäristöongelmaksi Oireista tulee nuha haasteista tulee ongelma Oireet ruokkivat toisiaan, eikä niitä voi käsitellä erikseen Maapallon kantokyvyn rajat? Tipping point: kriittinen piste, jonka jälkeen negatiiviset ympäristövaikutukset ovat kumuloituneet siinä määrin, ettei mitään ole enää tehtävissä Tärkeänä lääkkeenä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen edistäminen ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen = EKOMODERNISAATIO ja RESURSSITEHOKKUUS Ilmastonmuutoksen kustannukset vs. sen torjumisen kustannukset Ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi ei voi tehdä vain mukavia päätöksiä

12 Resurssitehokkuus mitä se on? kymppikerroin : sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja Suljetut tuotantoketjut: Ekodesign : vanha tuote materiaaliksi uudelle Tuotteiden kirjon jatkuvasti kasvaessa maapallon resurssien määrä pysyy vakiona Tuotteiden suunnittelu kierrätettäväksi

13 Vuokrayhteiskunta? Urbaanit kaivokset: arvometallit löydettävä olemassa olevista tuotteista (kännyköistä, tietokoneista, virtapiireistä ), ei aina vain uusista luonnonkaivoksista Elektronista jätettä koskeva WEEE-direktiivi Todellinen jätehierarkia: Elinkaariajattelu: painopiste jätteen synnyn ehkäisyssä Milloin jätteestä jätettä ja milloin on resurssi jätteen uusi määritelmä? Käyttöhierarkia: Ei koskematonta luonnonresurssia tuotantoketjuun, jos materiaali mahdollista saada kierrätetyistä tuotteista

14 EU:n resurssitehokkuustiekartta Pääpaino resurssitehokkuudessa siellä, missä sillä suurin vaikutus: liikenteessä, rakennuksissa ja ruoan tuotannossa Verotuksen painopisteen muutos: työn verotuksesta resurssien käytön ja ympäristölle haitallisten toimien verottamiseen Selkeät tavoitteet ja indikaattorit vuoteen 2013 mennessä

15 Indikaattorit ja ympäristökirjanpito Mitä ovat resurssi-indikaattorit ja ympäristökirjanpito? Pelkkä BKT:n mittaaminen ei riitä Indikaattoreilla mitataan jo mm. hiilijalanjälkeä; kattavamman mittariston kehittely käynnissä (kts. mm. European Environmetal Agency) EU-lainsäädäntö ympäristökirjanpidosta verrannollisen tilinpidon merkitys suuri: ympäristöpolitiikkaa mahdotonta arvioida ilman kunnollista tietopohjaa mm. energiaa, vettä, metsiä, jätevirtoja ja ekosysteemipalveluja koskevien tietojen tilinpito

16 Tiekartan tuolle puolen: tarve kattavalle työkalupakille Yritysten kirjanpito, luottoluokitukset, johdon palkitseminen, verotus Yrityksiä koskevien kirjanpitovelvollisuuksien muuttaminen sisällyttämään pakollisen resurssikirjanpidon Resurssien käyttö, ekologiset ja sosiaaliset indikaattorit huomioon valtioiden ja yritysten luottoluokituksissa Johdon palkitsemisessa katse pitkälle tähtäimelle kestävään kasvuun, ei neljännesvuosituloksiin Verotuksen muutos

17 EU- ja kansallisten budjettien ilmastoja resurssijalanjäljen mittaaminen Euroopan kehityspankin ja kansainvälisten kehityspankkien lainapäätösten ilmasto- ja resurssijalanjäljen mittaaminen Kehitys- ja tutkimustyö Haitallisten tukien poisto

18 Entä se kilpailukyky? Lähde: Carbon Disclosure Project: Supply chain report 2012 Kilpailu niukentuvista resursseista: vähemmällä enemmän tekeminen on kilpailuetu (Eurobarometri 2011: 75% eurooppalaisista yrityksistä kokenut käyttämiensä materiaalien kustannustennousun, 90% olettaa resurssikustannusten nousevan huomattavasti tulevaisuudessa) Ilmastonmuutoksen tuomat epävarmuustekijät

19 Esimerkkejä resurssitehokkuuden tuomista säästöistä UK: jo pienellä energiankäytön tehostamisella energian ja veden käytössä sekä tehokkaammalla kierrättämisellä 28 mrd. vuosittaiset säästöt EU:n energiatehokkuusdirektiivin täysinäinen toimeenpano säästäisi keskimäärin /vuosi/talous -20% hiilidioksidipäästöjä saisi aikaan n. 52mrd vuosittaisen säästön terveydenhoitokuluissa Lähde: Carbon Disclosure Project: Supply chain report 2012

20 Tiekartta vähähiilisestä taloudesta 2050 Välitavoitteet: -25% 2020; -40% 2030; -60% 2040; -80% 2050 Lähestulkoon kaikki sektorit: teollisuustuotanto, asuminen, liikenne, teollisuus, maatalous Suurin osa vähennyksistä EU-sisällä

21 Linkkejä UNEP: Komission ympäristö-pääosasto: YK:n kestävän kehityksen komitea: Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli: Tilastoja ja kaavioita: TEEB: Ympäristöministeriö: Ilmatieteenlaitos: Ilmasto-opas, CDP Supply Chain Report 2012: pdf SRU: Environmental Report 2012: ental_reports/2012_05_environmental_report_summary.html?nn =395728