Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa?

Transkriptio

1 Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2014 Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa?

2 Paradigman muutos Vanha: karteesiolainen, industrialistinen ja siiloajattelu Uusi: holistinen Lähde: Rockström&Wijkman: Bankrupting Nature (2012)

3 Resurssien kysyntä jatkaa kasvuaan Lähde: IEA, UNEP, McKinsey Lähde: Noponen, Sitra 2013

4 Otsoonikato Ilmakehän aerosolit Ilmastonmuutos Biokemiallinen taakka Merien happamoituminen Planeettamme rajat Luonnon monimuotoisuuden kato Maaekosysteemien muuttuminen Makean veden kysyntä Kemikalisoituminen Lähde: Rockström&Wijkman: Planetary Boundaries (2012)

5 Turvallinen elinympäristö? Vihreällä väritetty alue näyttää alueen, jonka arvioidaan olevan ihmiselämälle turvallisen ; Punaiset näyttävät, millä osa-alueilla kantokyvyn rajat on jo ylitetty: Biodiversiteetin kato Ilmastonmuutos Typen kierto Lähde: Nature-lehti,

6 Kantokyvyn raja-arvot? Lähde: Nature-lehti,

7 Vastauksen oltava haasteen mukainen!

8 Kestävä kehitys mitä se on? EU-ympäristölainsäädäntö: kehitystä, joka vastaa nykypäivän tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta vastata omiin tarpeisiinsa eli toimimista siten, ettei tämänhetkinen kasvu vaaranna tulevien sukupolvien kasvun mahdollisuuksia. Mm. kestävän kehityksen strategia

9 Resurssitehokkuus mitä se on? kymppikerroin : sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja Suljetut tuotantoketjut: Ekodesign : vanha tuote materiaaliksi uudelle Tuotteiden kirjon jatkuvasti kasvaessa maapallon resurssien määrä pysyy vakiona: järjestelmässä tilaa uudelle vain, jos vanhaa tehostetaan uuden tarvitseman verran Nykyinen ekologista suunnittelua koskeva direktiivi kattaa pelkästään energiaa käyttävät ja energiankäyttöön tiiviimmin linkittyvät tuotteet: laajennus kattamaan koko tuotekirjo Tuotteiden suunnittelu kierrätettäväksi Vuokrayhteiskunta

10 Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raakaaineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta, maaperän ja vesistöjen hyvinvointia, puhdasta ilmaa ja muita ekopalveluita

11 EU:n resurssitehokkuustiekartta Pääpaino resurssitehokkuudessa siellä, missä sillä suurin vaikutus: liikenteessä, rakennuksissa ja ruoan tuotannossa Verotuksen painopisteen muutos: työn verotuksesta resurssien käytön ja ympäristölle haitallisten toimien verottamiseen Selkeät tavoitteet ja indikaattorit 2013?

12 Urbaanit kaivokset: arvometallit löydettävä olemassa olevista tuotteista (kännyköistä, tietokoneista, virtapiireistä ), ei aina vain uusista luonnonkaivoksista Elektronista jätettä koskeva WEEE-direktiivi Todellinen jätehierarkia: Elinkaariajattelu: painopiste jätteen synnyn ehkäisyssä Milloin jätteestä jätettä ja milloin on resurssi jätteen uusi määritelmä? Käyttöhierarkia: Ei koskematonta luonnonresurssia tuotantoketjuun, jos materiaali mahdollista saada kierrätetyistä tuotteista

13 Indikaattorit ja ympäristökirjanpito Mitä ovat resurssi-indikaattorit ja ympäristökirjanpito? Erilaiset tilastot, mittarit ja indikaattorit rakentavat pohjaa sille, millaisena yhteiskuntamme, yritystemme ja koko maailman tila näyttäytyy. Tilastot rakentavat myös sitä tietoperustaa, jolle poliitikkojen päätöksenteko rakentuu. Pelkkä BKT:n mittaaminen ei riitä Indikaattoreilla mitataan jo mm. hiilijalanjälkeä; kattavamman mittariston kehittely käynnissä (kts. mm. European Environmetal Agency) EU-lainsäädäntö ympäristökirjanpidosta verrannollisen tilinpidon merkitys suuri: ympäristöpolitiikkaa mahdotonta arvioida ilman kunnollista tietopohjaa mm. energiaa, vettä, metsiä, jätevirtoja ja ekosysteemipalveluja koskevien tietojen tilinpito

14 Tiekartan tuolle puolen: tarve kattavalle työkalupakille Yritysten kirjanpito, luottoluokitukset, johdon palkitseminen, verotus Yrityksiä koskevien kirjanpitovelvollisuuksien muuttaminen sisällyttämään pakollisen resurssikirjanpidon Resurssien käyttö, ekologiset ja sosiaaliset indikaattorit huomioon valtioiden ja yritysten luottoluokituksissa Johdon palkitsemisessa katse pitkälle tähtäimelle kestävään kasvuun, ei neljännesvuosituloksiin Verotuksen muutos

15 EU- ja kansallisten budjettien ilmasto- ja resurssijalanjäljen mittaaminen Euroopan kehityspankin ja kansainvälisten kehityspankkien lainapäätösten ilmasto- ja resurssijalanjäljen mittaaminen Kehitys- ja tutkimustyö Haitallisten tukien poisto

16 European Resource Efficiency Platform (EREP) Keväällä 2012 ympäristökomissaari Potocnikin perustama, resurssitehokkuutta pohtiva korkean tason työryhmä. Työryhmän päämäärä: laatia konkreettiset työkalut resurssitehokkuuden edistämiseen Euroopassa. Kesäkuu 2013: lyhyen tähtäimen toimet, low hanging fruits Huhtikuu 2014: pitkän tähtäimen lainsäädäntätoimet ja muutokset Työryhmän jäsenet koottu yhteiskunnan eri aloilta ja kaikista jäsenmaista. Ryhmän jäseniin lukeutuvat mm. komissaari Olli Rehn, Tanskan, Saksan ja Italian ympäristöministerit, UNEP:n Achim Steiner ja OECD:n pääekonomisti Pier Carlo Padoan. Sirpa Pietikäinen yksi neljästä työryhmän meppijäsenistä

17 EREP-suositukset Keskeisin viesti: siirryttävä kiertävään talouteen ( circular economy ), työkaluja mm. selkeät indikaattorit ympäristölle haitallisten tukien eliminoiminen tutkimus-ja tuotekehityspanostus resurssikannusteiden sisällyttäminen finanssilainsäädäntöön (esim. luottoluokittajien velvollisuus luokittaa myös ympäristöriskit) Suositukset ja työryhmän taustapaperit löytyvät osoitteesta: orm/index_en.htm

18 Entä se kilpailukyky? Kilpailu niukentuvista resursseista: vähemmällä enemmän tekeminen on kilpailuetu (Eurobarometri 2011: 75% eurooppalaisista yrityksistä kokenut käyttämiensä materiaalien kustannustennousun, 90% olettaa resurssikustannusten nousevan huomattavasti tulevaisuudessa) Esimerkkejä resurssitehokkuuden tuomista säästöistä UK: jo pienellä energiankäytön tehostamisella energian ja veden käytössä sekä tehokkaammalla kierrättämisellä 28 mrd. vuosittaiset säästöt EU:n energiatehokkuusdirektiivin täysinäinen toimeenpano säästäisi keskimäärin /vuosi/talous -20% hiilidioksidipäästöjä saisi aikaan n. 52mrd vuosittaisen säästön terveydenhoitokuluissa Parantamalla resurssitehokkuutta Euroopan BKT voisi kasvaa mrd. euroa ja synnyttää 1,4 2,8 miljoonaa työpaikkaa.

19 Linkkejä Resurssitehotiekartta: sec2011_1068_final.pdf Komission tiekartta vähähiilisestä taloudesta 2050 ja taustaa: on_en.htm European Climate Foundation: Roadmap 2050: EPC Green revolution: making eco-efficiency driver for growth revolution.pdf European Resource Efficiency Platform: latform/index_en.htm Johan Rockström & Anders Wijkman: Planetary Boundaries, 2012.

20 Kiitos osallistumisestasi! Tästä ja muista aiheista voit lukea lisää osoitteesta