JOHDATUS TOIMINNALLISEEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELUUN
|
|
- Noora Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JOHDATUS TOIMINNALLISEEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELUUN TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto MARKKU KAURIALA Oy
2 MISTÄ TULEE NIMITYS TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU Tekniset laitteet ja järjestelmät suunnitellaan toteuttamaan haluttuja funktioita eli toimintoja esim. auton halutaan olevan mm. tehokas, tyylikäs, ympäristöystävällinen ja turvallinen mutta lait ja asetukset eivät määrää yksityiskohtien tasolla, miten nämä tavoitteet saavutetaan, vaan asettaa kriteerit esim. ympäristöystävällisyydelle CO 2 -rajoilla ja turvallisuudelle auton toiminnalla törmäystesteissä Pitäisimme hyvin outona niin sanoakseni pohjoiskorealaisena, jos esim. autojen turvallisuudesta määrättäisiin lakiin kirjatuilla yksityiskohtaisilla määrittelyillä peltien paksuudesta, rungon materiaaleista, jne... Tämä on kuitenkin paloturvallisuuden aikaansaamisen vakiintunut menettely: määräykset asettavat hyvin yksityiskohtaisia määrittelyitä sille, millaisia teknisten ratkaisujen tulee olla Toiminnallinen suunnittelu on yleinen menettelytapa, jossa rakentamisen lopputuotteesta kuvataan valintavaiheessa käytönaikaiset ominaisuudet eikä teknistä ratkaisua Siinä laitetaan hevonen kärryjen eteen eikä päinvastoin ja se tekninen ratkaisu, joka täyttää asetetut vaatimukset saadaan suunnittelun lopputuloksena, ei edeltäkäsin annettuna ehdottomana määräyksenä Jollekin toimialalle jo koulutuksessa sisäänajetut ehdottomat määräykset ovat toki näppäriä siksi, että kaikki ne tuntevat ja siksi soveliaita pelisääntöjä, ellei niistä ole kohtuutonta haittaa Rakentamisessa näin epäilemättä on, kun tehdään perusomakotitaloa tai betonikerrostaloa Mutta kun mennään vähänkin vaativampiin kohteisiin, ei oikeastaan ole mitään takeita siitä, että 1) tehdään oikeasti turvallista rakentamista 2) paloturvallisuuden nimissä tehdyt rahalliset ja muut panostukset menevät oikeasti paloturvallisuudesta huolehtimiseen, eikä pelkkään mappiturvallisuuteen eli siihen, että uskotaan, että kun kaikki vaaditut paperit ovat kunnossa, niin silloin kohdekin on paloturvallinen Usein tavataan sanoa, että kokemus osoittaa, että määräykset ovat hyviä ja pitävät palovaarat siedettävän alhaisina, mutta tämä on oikeastaan aika karmeaa retoriikkaa, kun Suomessa palokuolemia yhä vaan tapahtuu paljon enemmän kuin (muissa) sivistyneissä länsimaissa 2
3 3
4 4
5 PALOTURVALLISUUS Hietaniemi, J Esitelmä Suomen paloturvallisuusprofesuurin opetuksen ja tutkimuksen sisällöstä. Helsinki: Palotutkimusraati ry. 5
6 PALOTURVALLISUUS Rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin Pelastustoiminta on tulipalon sattuessa mahdollista ja pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon Tulipalon syttymisen ml. tahallinen sytyttäminen vaara on vähäinen Tulipalon aiheuttamat omaisuusvahingot ml. keskeytysvahingot ja muut välilliset vahingot eivät ole suhteettoman suuria Näihin tavoitteisiin pyritään passiivisilla ja aktiivisilla palosuojelun keinoilla passiivisia keinoja ovat mm. osastointi, palokatkot, suojaetäisyydet, materiaalien paloominaisuudet, jne. aktiivisia keinoja ovat mm. palon ilmaisu, sprinklaus, savunpoisto, palokunnat, jne. Paloturvallisuussuunnittelulla luodaan edellytykset näiden tavoitteiden toteutumiselle 6
7 PALOTURVALLISUUS PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISEN TEKNISEN VAATIMUKSEN OSA-ALUEET: RakMK E1, 1.2 rakennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan; palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua; palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoittaa; rakennuksessa olevien henkilöiden on voitava palon sattuessa päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin; pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. 7
8 E VAATIMUKSEN TÄYTTYMISEN OSOITTAMINEN: E1, 1.3 Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän, mikäli rakennus suunnitellaan ja rakennetaan noudattaen näiden [E1 + ohjeet] määräysten ja ohjeiden paloluokkia ja lukuarvoja. E Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän myös, mikäli rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. Vaatimuksen täyttyminen todennetaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö. 8
9 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI SUUNNITTELUPROSESSI Palonkehityksen tarkastelu + 9
10 TOIMINNALLINEN RAKENTEIDEN PALOMITOITUS Oletettuun palonkehitykseen perustuva toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu on kotimaisissa ja eurooppalaisissa viranomaismääräyksissä hyväksytty menettely rakenteellisen paloturvallisuuden varmistamiseksi EUROCODE-STANDARDIEN MUKAINEN MENETELMÄ Toiminnallisella palomitoituksella voidaan ottaa huomioon rakennuksen yksilölliset ominaispiirteet sekä passiiviset ja aktiiviset palontorjuntatoimet rakenteiden paloturvallisuussuunnittelussa Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa E1: Rakennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan. Vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa kahdella eri menettelyllä: Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan noudattaen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 määräysten ja ohjeiden paloluokkia ja lukuarvoja. Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. Vaatimuksen täyttyminen todennetaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö. johtaja TkT Jyri Outinen, Ruukki Oyj 10
11 RAKENTEIDEN PALOMITOITUS: KAAVIO 1 11
12 RAKENTEIDEN PALOMITOITUS: KAAVIO 2 12
13 Osaamisalueita: - FDS-ohjelman manuaalista: competent in the fields of fluid dynamics, thermodynamics, combustion, and heat transfer eli tuntee läpikotaisin tulipalon fysiikan ja kemian sekä niiden perusteet - Tuntee asiaankuuluvat lait, asetukset, standardit ja ohjeet ja osaa niiden soveltamisen - Hallitsee rakenteiden toiminnan, asiaankuuluvan laitetekniikan, jne... - Ei ole koskaan valmis, vaan ylläpitää ja kehittää osaamistaan jatkuvasti 13
14 14
15 15
16 LOPUKSI Toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu on lakien ja asetusten mukainen suunnittelutapa aivan samalla tavalla kuin palomääräysten luokkien ja lukuarvojen mukainen suunnittelu Se Eurocode-normien mukainen menettely Se on teknisten järjestelmien yleinen suunnittelutapa Sillä saadaan seuraavia etuja: Parempi turvallisuustaso Arkkitehti voi toteuttaa ideoitaan vapaammin Tilojen parempi käytettävyys Merkittävät säästöt rakennuskustannuksissa Suuremmat osastokoot Pidemmät poistumistie-etäisyydet Kevyemmät rakenteet Toimivammat ja halvemmat palotekniset laitteistot Paloteknisten laitteistojen halvemmat huolto- ja ylläpitokustannukset Mitä vaativampi kohde, sitä suuremmat edut, mutta myös pienissä ja rajallisissa sovelluksissa saadaan usein merkittäviä etuja Se on vaativaa, luokituksen mukaan AA-tasoa, mutta monesti optimaaliseen tulokseen vaaditaan AA+ -tasoa 16
17 PALOTURVALLISUUS: VIITEKEHYKSENÄ PUUKERROSTALOT Tapausesimerkkinä Ratamokoti-palvelutalo TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto MARKKU KAURIALA Oy
18 SISÄLLYS PUUN PALAMINEN PALOTURVALLISUUS PUUKERROSTALON PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU JA PALOTURVALLISUUDEN OSOITTAMINEN Rakentamismääräyskokoelman luokkiin ja lukuarvoihin perustuva lähestymistapa Rakentamismääräyskokoelman palonkehitykseen perustuva lähestymistapa ESIMERKKIKOHDE: TURUN RATAMOKOTI YHTEENVETOA
19
20 Puu: CH 1.7 O 0.7 N Hiiltä ja vetyä sisältävä materiaali, jota laajalti käytetään polttoaineena Ei välttämättä syty kovin herkästi, etenkin jos lämmölle altistuva kappale on paksu Ei välttämättä levitä paloa nopeasti, etenkin jos palaminen tapahtuu vapaassa tilassa Kuitenkin: puu on aina palava materiaali, myös kemiallisesti palosuojattuna: tällöin syttyvyys ja palaminen yleensä ovat vähäisempää, mutta riittävän voimakkaassa lämpörasituksessa palosuojattukin puu palaa
21 Mielipide: puun palavuutta ei tule vähätellä tai jopa yrittää kieltää 5-kerroksisen puukerrostalon tulipalo Ruotsissa 2013 Brand i flerbostadshus av trä Analys, rekommendationer och FoU-behov Birgit Östman, SP & Lars Stehn, LTU SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut SP Technical Research Institute of Sweden SP Rapport 2014:07 5
22 Mielipide: kun puun palavuus otetaan huomioon, puusta voidaan rakentaa yhtä turvallisia kerrostaloja kuin muitakin rakennusmateriaaleja käyttäen 6
23 NORMAALI PALAMINEN aine pyrolysoituu ja pyrolyysituotteet reagoivat eksotermisesti hapen kanssa HIILIPINNAN PALAMINEN: hiili reagoi suoraan hapen kanssa esim. nuotion hiillusta, grillihiilet happi tulee pitää mielessä hiiltymissyvyyttä arvioitaessa palaminen lämpö pyrolyysi- tuotteet lämpö happi palaminen pyrolyysi puumateriaali hiili puumateriaali
24 VAPAA PALAMINEN palamista ylläpitävä lämpö tulee puun omasta liekistä eikä ole kovin voimakasta ~ kw/m 2 PALAMINEN SULJETUSSA TILASSA, ESIM. HUONE palamista ylläpitävä tulee pääosin tilaan muodostuvasta kuumasta kerroksesta ja voi olla hyvin voimakasta T g =1100 o C 200 kw/m 2 T g =1200 o C 270 kw/m 2 T 4 T g =1300 o C 350 kw/m 2 HUOM! SULJETTU TILA EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE HUONE, VAAN SE VOI OLLA RAKENNUKSEN ONTELO, tms. T g lämpö lämpö puu puu
25 PUUN HIILTYMINEN Riippuu useista tekijöistä D(2,7;5,5;3,9) kw/m 2 heat flux N(0,5;0,04) f O 2, t p C q e t 0 A B w t exp time O 2 concentration density moisture D(90;110;100) min N(465;93) kg/m 3 A ~ U(505;1095) kj/kg B ~ U(2430;2550) kj/kg Hietaniemi, J A Probabilistic Approach to Wood Charring Rate. Espoo: VTT. (VTT Working Papers 31) Hietaniemi, J Probabilistic simulation of fire endurance of a wooden beam. Structural Safety. Structural Safety. Volume 29, Issue 4, October 2007, Pages
26 PUUN HIILTYMINEN, jatkoa Standardoidussa lämpötila-aika kehityksessä T = T 0 + (345 o C) log 10 ( 8 t + 1 ) (t = aika minuuteissa, T 0 = 20 o C) puun hiiltymäsyvyys d kehittyy osapuilleen lineaarisesti ajan mukana d = t missä hiiltymisnopeus on osapuilleen vakio Puurakenteiden suunnittelu Lyhennetty suunnitteluohje Kolmas painos Eurokoodi 5 Puuinfo: lyhennelmä Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisemista teoksista RIL ja RIL
27
28
29 Tässä esitelmässä puukerrostalolla tarkoitetaan rakennusta, jossa on kerroksia 3 tai enemmän ja jonka kantavat rakenteet on tehty puutuotteista Viikki Saarijärvi Seinäjoki Lontoo Melbourne Vancouver jne 13
30
31 PALOTURVALLISUUS Rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin Pelastustoiminta on tulipalon sattuessa mahdollista ja pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon Tulipalon syttymisen ml. tahallinen sytyttäminen vaara on vähäinen Tulipalon aiheuttamat omaisuusvahingot ml. keskeytysvahingot ja muut välilliset vahingot eivät ole suhteettoman suuria Näihin tavoitteisiin pyritään passiivisilla ja aktiivisilla palosuojelun keinoilla passiivisia keinoja ovat mm. osastointi, palokatkot, suojaetäisyydet, materiaalien paloominaisuudet, jne. aktiivisia keinoja ovat mm. palon ilmaisu, sprinklaus, savunpoisto, palokunnat, jne. Paloturvallisuussuunnittelulla luodaan edellytykset näiden tavoitteiden toteutumiselle 15
32 PALOTURVALLISUUS Hietaniemi, J Esitelmä Suomen paloturvallisuusprofesuurin opetuksen ja tutkimuksen sisällöstä. Helsinki: Palotutkimusraati ry. 16
33 PALOTURVALLISUUS PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISEN TEKNISEN VAATIMUKSEN OSA-ALUEET: RakMK E1, 1.2 rakennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan; palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua; palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoittaa; rakennuksessa olevien henkilöiden on voitava palon sattuessa päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin; pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon
34 E VAATIMUKSEN TÄYTTYMISEN OSOITTAMINEN: E1, 1.3 Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän, mikäli rakennus suunnitellaan ja rakennetaan noudattaen näiden [E1 + ohjeet] määräysten ja ohjeiden paloluokkia ja lukuarvoja. E Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän myös, mikäli rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. Vaatimuksen täyttyminen todennetaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö
35 Onko paloluokkien ja lukuarvojen mukainen = paloturvallinen? Sen katsotaan olevan Esimerkki 1: Luokituksen mukainen asuntojen palokuorman tiheys (600 MJ/m 2 ) ja todellinen palokuorman tiheys useammassa kuin joka viidennessä asunnossa on enemmän palokuormaa kuin luokitus olettaa Keski-Rahkonen, O., Karhula, T. & Hostikka S Palokuormien jakaumat palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelmassa. Pelastustieto, Palontorjuntatekniikkaerikoisnumero, s Palotutkimuksen päivät, Palo- ja pelastustieto Ry. 19
36 Failure probability Esimerkki 2: Luokitusrajan ylittymisen todennäköisyys teräsrakenteelle, joka on palosuojauttu luokkaan R Deterministic (assumption 1) Normal (assumption 2 : mk=50%) Normal (assumption 3 : mk=80%) time [min] todennäköisyys, että suojattu teräs kuumenee luokkien mukaista mitoitusarvoa enemmän on 1 3 % Hietaniemi, J., Cajot, L.-G., Pierre, M., Fraser-Mitchell, J. Joyeux, D. & Papaioannou, K Risk-Based Fire Resistance Requirements. Final Report. Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities. 528 s. ISBN (EUR EN)
37 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI: E1-asetus + muut E-sarjan ohjeet E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2011 Rakennusten käyttötavat 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala 1.2 Olennainen vaatimus 1.3 Vaatimuksen täyttymisen osoittaminen 1.4 Vastavuoroisuuden tunnustaminen 2 PALOKUORMA 2.1 Palokuorman määritys 2.2 Palokuormaryhmät 3 RAKENNUKSEN PALOLUOKKA 3.1 Paloluokat 3.2 Rakennuksen koon ja henkilömäärän rajoitukset 4 SYTTYMISEN ESTÄMINEN 4.1 Yleiset vaatimukset 5 PALON RAJOITTAMINEN PALO-OSASTOON 5.1 Yleiset vaatimukset 5.2 Osaston pinta-ala 6 RAKENTEIDEN KANTAVUUDEN SÄILYTTÄMINEN 6.1 Yleiset vaatimukset 6.2 Luokitukseen perustuva mitoitus 6.3 Palonkehitykseen perustuva mitoitus 7 PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN OSASTOSTA 7.1 Yleiset vaatimukset 7.2 Osastoivien rakennusosien luokkavaatimukset 7.3 Osastoivat ovet, ikkunat ja luukut 7.4 Läpiviennit 7.5 Ilmanvaihtolaitteet 7.6 Ullakot, ontelot, ulkoseinät ja parvekkeet 8 PALON KEHITTYMISEN RAJOITTAMINEN 8.1 Yleiset vaatimukset 8.2 Sisäpuoliset pinnat 8.3 Ulkoseinät 8.4 Katteet 9 PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN NAAPURIRAKENNUKSIIN 9.1 Yleiset vaatimukset 9.2 Palomuuri 10 POISTUMINEN PALON SATTUESSA 10.1 Yleiset vaatimukset 10.2 Etäisyys uloskäytävään 10.3 Uloskäytävien lukumäärä 10.4 Uloskäytävän mitat 10.5 Uloskäytävän osastointi ja rakenteet 10.6 Ovien aukeaminen sekä poistumisreittien valaistus ja merkintä 10.7 Poistumisaikalaskelma 11 SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVIEN JÄRJESTELY 11.1 Yleiset vaatimukset 11.2 Pääsy sammutuskohteeseen 11.3 Palovaroitin ja automaattinen paloilmoitin 11.4 Savunpoisto 11.5 Sammutuslaitteet 11.6 Rajoitusmerkinnät 11.7 Turvallisuusselvitys
38 E1: puukerrostalojen kannalta olennaisimmat pykälät (eli kohdat, joita puukerrostalomuutokset 2011 koskevat) Rakennusten käyttötavat 1.2 Olennainen vaatimus 1.3 Vaatimuksen täyttymisen osoittaminen 3.1 Paloluokat 3.2 Rakennuksen koon ja henkilömäärän rajoitukset 6 RAKENTEIDEN KANTAVUUDEN SÄILYTTÄMINEN 6.2 Luokitukseen perustuva mitoitus 6.3 Palonkehitykseen perustuva mitoitus 8 PALON KEHITTYMISEN RAJOITTAMINEN 8.2 Sisäpuoliset pinnat 8.3 Ulkoseinät 10 POISTUMINEN PALON SATTUESSA 10.3 Uloskäytävien lukumäärä 10.5 Uloskäytävän osastointi ja rakenteet 11 SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVIEN JÄRJESTELY 11.5 Sammutuslaitteet 22
39 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI, jatkoa.. Käyttötaparyhmä, paloluokka RakMK osan E1 luokkien ja lukuarvojen mukaan puukerrostaloja saa saa rakentaa käyttötaparyhmiin asunnot työpaikkatilat (= tilat, jotka yleensä ovat päiväkäytössä ja joissa on pääosin tilat tuntevaa henkilökuntaa, kuten toimistot, virastot, hallintotilat) Paloluokka on P2 Mutta: mitäs, jos taloon halutaan kivijalkamyymälöitä, kahviloita, päiväkoti, yms.? 3 kerrosta paloluokka on P1 kantavat rakenteet eivät saa olla puuta??? Ratkaisu: kohdan ohjeen mukaisesti tulee arvioida rakennuksen turvallisuustaso tarkastelemalla rakennusta kokonaisuutena, MUTTA TÄMÄ MENEEKIN JO 1.3.2:n PUOLELLE
40 Rakennuksen koko KORKEUS VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI, jatkoa krs: enintään 14 m 5 8 krs: enintään 26 m nykyaikaisessa toimistorakennuksessa voi olla vaikea saavuttaa KERROSALA yli kaksi kerrosta: m 2 Jos ylittyy => erilliset rakennukset, joiden välissä 8 metrin turvaetäisyys tai palomuuri
41 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI, jatkoa.. LUKU 6. RAKENTEIDEN KANTAVUUDEN SÄILYTTÄMINEN Kohta 6.1.3: Kantavan rakenteen mitoitus voi perustua joko standardoituun lämpötila-aikakäyrään perustuvaan luokitukseen tai oletetun palonkehityksen mukaisiin rasituksiin standardoituun lämpötila-aikakäyrään perustuva luokitus (kerrokset, palamattomat eristeet) q 1200 MJ/m 2 : R MJ/m 2 > q 600 MJ/m 2 : R 120 q < 1200 MJ/m 2 : R 60 Muuten: onko paljaan puupinnan alla oleva puu rakenne vai palokuormaa? palonkehityksen mukaisiin rasituksiin perustuva luokitus yli kaksikerroksinen rakennus ei yleensä sorru palon eikä jäähtymisvaiheen aikana tai enintään kaksikerroksinen rakennus ei sorru poistumisen turvaamiseen, pelastustoimintaan ja palon hallintaan saamiseen tarvittavana aikana
42 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI, jatkoa.. LUKU 8. PALON KEHITTYMISEN RAJOITTAMINEN (eli materiaalien palokäyttäytymistä koskeva luokitus) Paloturvallisuuden kannalta on olennaista, että puun palokäyttäytyminen on hyvin erilaista sisätiloissa ja ulkona tapahtuvissa paloissa sisällä puu voi osallistua paloon voimakkaastikin, mutta tämä riippuu monesta tekijästä, ei pelkästään puun palokäyttäytymisluokasta (luokka D) Puuinfo on julkaissut asiaa koskevan teknisen tiedotteen ( ,
43 3 4 krs, asunto-spr, tyyppi 2 - lattia: - - seinät & katto: B-s1,d0 + palamaton K 2 10-suojaverhous - julkisivu; puupinta (eli D-s2,d2) paitsi: 1. kerros ja uloskäytävien ja varateiden ylä- ja alapuoli: B-s2,d0 lisäksi: palokatkot tuuletusraossa ja räystäällä
44 3 4 krs, OH-luokan SPR - lattia: - - seinät & katto: puupinta eli D-s2,d2 + palamaton K 2 10-suojaverhous - julkisivu; puupinta (eli D-s2,d2) paitsi: 1. kerros ja uloskäytävien ja varateiden ylä- ja alapuoli: B-s2,d0 lisäksi: palokatkot tuuletusraossa ja räystäällä - tuuletusraon sisäpinta: K luokan suojaverhous, A2-s1, d
45 5 8 krs, OH-luokan SPR (muu ei käy) - lattia: - - seinät & katto: puupinta eli D-s2,d2 + palamaton K 2 30-suojaverhous, paitsi ei tarvita kantamattomassa sisäisessä seinässä - julkisivu; puupinta (eli D-s2,d2) paitsi: 1. kerros ja uloskäytävien ja varateiden ylä- ja alapuoli: B-s2,d0 lisäksi: palokatkot tuuletusraossa ja räystäällä - tuuletusraon sisäpinta: K luokan suojaverhous, A2-s1, d
46 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI: E1, E2 + muut E-sarjan ohjeet PARVEKKEET Paloturvallisuuden suhteen olennaisinta on, että parveke on varauloskäytävä eli asuinhuoneiston toinen uloskäytävä, jota käytetään siinä tapauksessa, että ovea ei voida käyttää Puuinfo on julkaissut asiaa koskevan teknisen tiedotteen ( , ) julkaistaneen uudessa YM39-oppaassa, jahka se ilmestyy Sen mukaan Käyttöluokassa 3 olevan puurakenteen verhoaminen kipsilevyin tai muulla A2-s1, d0-luokan levyllä on kuitenkin käytännössä kosteusteknisesti mahdotonta. Tämä on kuitenkin RakMK osan E1 kohdassa esitetty pintojen luokkavaatimus (parveekkelle sovelletaan ulkoseinien määräyksiä) Perusratkaisu on parvekkeen sprinklaaminen Jukka Hietaniemi 30
47 ULKOPUOLINEN PARVEKE
48 SISÄINEN PARVEKE
49 K 2 10 ja K suojaverhous STANDARDIPALOSSA kokeen aikana suojaverhouksen tulen vastakkaiselta pinnalta mitattu keskimääräinen lämpötilannousu ei saa olla yli 250 C alkulämpötilaa korkeampi eikä suurin lämpötilan nousu saa missään kohdassa olla yli 270 C alkulämpötilaa korkeampi kokeen jälkeen missään kohdassa alustaa ei saa olla palanutta, hiiltynyttä, sulanutta tai kutistunutta materiaalia. Osoittaminen polttokokeet luotettava lämmönsiirron laskenta, jossa otetaan huomioon levytyksen lämpöteknisten suureiden klämpötilariippuvuus sekä mahdollinen putoaminen pois, kun levyn mekaaninen lujuus menetetään riittävässä määrin Jukka Hietaniemi 33
50 ESIMERKKEJÄ K 2 10 ja K 2 30 suojaverhous, jatkoa 2 x palokipsi tai 1 Fermacell! GYPROC: 34
51 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI: E1, E2 + muut E-sarjan ohjeet POISTUMINEN PALON SATTUESSA varateitä pitää suojella vaikuttaa talon ulkonäköön: tulee pystysuuntaisia kaistoja eri materiaalista Uloskäytävä 3 8-kerroksisen P2-luokan rakennuksen uloskäytävän porrassyöksyt ja -tasanteet ja niitä kannattavat rakenteet, jotka eivät ole vähintään A2-s1, d0-luokkaa, tulee suojaverhota portaiden yläpintaa lukuun ottamatta vähintään K 2 30, A2-s1, d0-luokan tarvikkeilla. P2-luokan rakennuksen porrassyöksyjen ja tasanteiden tulee täyttää luokan R 30 vaatimukset, kun siihen johtavien tilojen palokuorma on alle 600 MJ/m2. Vastaava vaatimus on R 60, kun palokuorma on tätä suurempi. 35
52 PALOKATKOT palo ei saa päästä leviämään erilaisten asennusten vaatimien kuiĺujen, läpivientien, onteloiden, tms. kautta LAST, BUT NOT THE LEAST 36
53 Puukerrostalon palo Ruotsissa Kattilassa ollut öljy syttyi Palo levisi poistoputken kautta ullakolle huom! rasvaiset kanavat voivat palaa todella kuumana (vrt. esim. Tampereen McDonaldsin palo) Putki sytytti ullakon palavat materiaalit ilmeisesti eritys fuskasi Ullakko kehittyi lieskahtavaan paloon ja tuhoutui ei ollut osastoitu/osiin jaettu Palo levisi myös pitkin julkisivua sopimattomien materiaalien vuoksi Talo täytti Ruotsin palomääräykset 37
54 YHTEENVETOA LUOKKIEN JA LUKUARVOJEN MUKAISESTA VAATIMUKSEN TÄYTTYMISEN OSOITTAMISESTA Puukerrostalon voi suunnitella ja rakentaa RakMK osan E1 luokkien ja lukuarvojen mukaista vaatimuksen täyttymisen osoittamistapaa käyttäen Mutta käytännössä vastaan voi tulla erinäisiä ongelmia: muiden käyttötapojen tilat korkeuden rajoitus: 26 m on vaikea toteuttaa etenkin toimistorakennuksissa kerrosalan rajoitus: yli m 2 eri taloja suojaetäisyys tai palomuuri pintojen suojaverhoukset vievät taloja taas kipsilevytalojen suuntaan puutalon asunnon ostajalle tämä voi olla pettymys maksaakin aika lailla ilman parempaa tietoa ja tilanteen analysointia niitä ei kuitenkaan missään nimessä saaa jättää pois! B-luokan vaatimus UK:n ja varateiden ylä- ja alapuolella vaikuttaa voimakaasti talon ulkonäköön On myös syvällisempiä asioita, jotka liittyvät useisiin tarkempaa paloteknistä tarkastelua kestämättömiin olettamuksiin niisä taustatutkimuksissa, joita E1:n muutoksessa 2011 käytettiin Suoraan sanottuna: niissä on virheitä! 38
55 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI SUUNNITTELUPROSESSI Palonkehityksen tarkastelu Tärkein yksittäinen osa-alue Soveltaa tilastoja, tilastotiedettä, todennäköisyyslaskentaa Vaatii todellista osaamista ja siksi se tehdään yleensä väärin! Allekirjoittanut oli VTT:llä kehittämässä näitä menetelmiä ja niitä kohta 20-vuotta käyttäneenä ilkeän sanoa osaavani homman! Tekee mahdolliseksi hyvin vaikeiden asioiden hyväksyttämisen, esim. Ratamokodin 39
56 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI PALOKEHITYKSEN SOVELTAMINEN (eli toiminnallinen suunnittelu) Yleensä tätä tehdään samalla shapluunalla oli kohde mikä vaan eli tehdään palonsimulointimalli, joka yleensä on Fire Dynamics Simulator täyttää kohta 15-vuotta; VTT:n ja NIST:n kehittämä (ml. allekirjoittanut) otetaan joku palo: eräs toimisto käyttää yhtä ja samaa paloa oli kohteena maanlainen tila, kauppakeskus, monitoimihalli, kirkko, kapakka, ; toiset kopiovat allekirjoittaneen kohta 10- vuotta sitten laatimaa käsikirjoitusta lasketaan, tulostetaan kymmeniä sivuja värikuvia ja sanotaan, että tästä nähdään, että suunnitelma on OK UNOHTUU VANHA TOTUUS: TRASH IN TRASH OUT FDS-manuaalissa edellytetään seuraavaa: Users are warned that FDS is intended for use only by those competent in the fields of fluid dynamics, thermodynamics, combustion, and heat transfer, and is intended only to supplement the informed judgment of the qualified user. The software package is a computer model that may or may not have predictive capability when applied to a specific set of factual circumstances. OHJE: Kun tilaatte toiminnallista suunnittelua, kiinnittäkää huomiota laatuun! Suomessa näet palosuunnittelijat, jotka täyttävät FDS:n vaatimukset on laskettavissa yhden käden sormilla eikä niitä välttämättä tarvita edes kaikkia! 40
57 Lakea Oy, NCC Rakennus Oy, Arkkitehtitoimisto Matti Takala Oy, palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy, KPM-Engineering 41
58 RATAMOKOTI Ruissalontie 19, Turku 4-kerroksinen palvelutalo mielenterveys- ja päihdekuntoutujille Kerrosalaneliömetrit: k-m² 54 palveluasuntoa valmistui huhtikuussa 2014 Paloluokka: P1 Pohjakerros toteutettiin betonirakenteisena ja loput kolme kerrosta puurakenteisina Stora Enso Building Solutions Finland Oy:n CLT-puumoduulitekniikalla. Puurakentamiskonseptin avulla rakennus saatiin käyttöön normaalia rakennustapaa nopeammin, noin puolessa vuodessa hankkeen käynnistymisestä.. 42
59 PALOLUOKKA P1? Puukerrostalohan on P2-paloluokan rakennus Mutta: 3 8 kerroksiset puukerrostalot on rajattu käyttötaparyhmiin asunnot ja työpaikkatilat tämä ei ole kumpaankaan, vaan käyttäjien ominaisuuksien ja hoidon tarpeen vuoksi käyttötaparyhmäksi määritettiin Rakennusvalvonnan kanssa Hoitolaitokset paloluokka on P1 Tällöin 4-kerroksisen rakennuksen luokkavaatimukset ovat: kantavat rakenteet R60 ja ne on tehtävä vähintään luokan A2-s1, d0, puu ei käy uloskäytävien osastoivissa seinissä rakennustarvikkeet A2-s1, d0, puu ei käy seinät ja katot B-s1, d0, puu voisi käydä palosuojattuna Ulkoseinän ulkopinta sekä tuuletusraon ulko- ja sisäpinta: B-s1, d0, puu voisi käydä palosuojattuna Yhdistelmä P1-paloluokan kerrostalo ja puiset kantavat rakenteet on Suomessa täysin ennennäkemätön asia! Mahdollista vain ja ainoastaan taitavalla toiminnallisella suunnittelulla 43
60 TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 TARKASTELTAVA KOHDE 3 PALORISKIANALYYSI 3.1 Tulipalojen kuvaus 3.2 Palohälytyksen ja alkusammutuksen kuvaus 3.3 Sprinklerilaitteiston toiminnan kuvaus 3.4 Palokunnan toiminnan malli 3.5 Tulosten merkityksen arvioinnin lähestymistapoja 3.6 Tulokset 4 HUONEISTOPALON KEHITTYMINEN JA SEN SYNNYTTÄMÄ LÄMPÖRASITUS 4.1 Laskentamallien yleiskuvaus 4.2 Virtausmekaniikkaan perustuva palonsimulointi 4.3 Palon kehittymisen todennäköisyysperustainen mallintaminen 4.4 Tulokset 5 YHTEENVETO LIITE A: LÄMPÖRASITUSTEN LASKENTA Lämpövuo Lämpövuon kokonaismäärä Lämpövuon kokonaismäärään perustuva yksinkertainen puun hiiltymissyvyyden laskentamalli LIITE B: HOIVAKODIN PALOKUORMAN TIHEYDEN JAKAUMAN ARVIOINTI KIRJALLISUUSLÄHTEET
61 RISKIANALYYSIN TULOS
62 KANTAVIEN RAKENTEIDEN PALONKESTÄVYYS: RISKIANALYYSIN JA PALONSIMULOINNIN TULOSTEN YHDUSTÄMINEN
63 LOPUKSI Puu on palava aine ja siksi sen käyttö rakennuksissa vaatii erityistä huolenpitoa paloturvallisuudesta Oikein suunniteltuna ja toteutettuna puukerrostalo on aivan yhtä paloturvallinen kuin muista rakennusmateriaaleista tehty talo Puukerrostalon voi periaatteessa suunnitella käyttäen RAkMK luokkiin ja lukuarvoihin perustuva lähestymistapaa Käytännössä voi nousta esiin ongelmia RakMK palonkehitykseen perustuva lähestymistapa on aivan yhtälaisesti määräysten mukainen; sillä saadaan seuraavia etuja: Parempi turvallisuustaso Arkkitehti voi toteuttaa ideoitaan vapaammin Tilojen parempi käytettävyys Merkittävät säästöt rakennuskustannuksissa Suuremmat osastokoot Pidemmät poistumistie-etäisyydet Kevyemmät rakenteet Toimivammat ja halvemmat palotekniset laitteistot Paloteknisten laitteistojen halvemmat huolto- ja ylläpitokustannukset
64
65
66 MALLINTAMINEN PALOTEKNISESSÄ SUUNNITTELUSSA Kehittyneessä paloteknisessä suunnittelussa ja turvallisuusarvioinnissa selvitetään, miten kohde tulipalon sattuessa käyttäytyy ja miten paloturvallisuuteen vaikuttavat järjestelmät tulee järjestää riittävän turvallisuuden saavuttamiseksi Tämä toteutetaan käyttäen palon, ihmisten ja paloturvallisuusjärjestelmien toiminnan simulointia Simuloinnin perustana on mallintaminen, s.o. mallien luominen ja niiden käyttäminen selittämään tarkasteltavia ilmiöitä Asianmukaisessa mallintamisessa tarkasteltavaa systeemiä kuvataan yhtäältä riittävän todenmukaisesti ja toisaalta riittävän yksinkertaisesti Tämä on yksinkertaista sanoa, mutta toteutus vaatii korkeaa osaamisen ja ammattitaidon tasoa
67 DETERMINISTINEN MALLINTAMINEN Syötetiedoille annetaan tietyt, valitut arvot ja tuloksena saadaan näiden syötteiden määräämä kuvaus tarkastelun kohteesta tämä on sitä tavallista laskentaa C A B A B MALLI C C Re dr n 0 B A 2 0 jne ikr cos J n ( r) e d 1 ikr cos
68 EPÄVARMUUDET HUOMIOON OTTAVA MALLINTAMINEN Mallintamista käyttäen apuna todennäköisyyslaskua ja tilastollisia keinoja Mahdollistaa satunnaisten ja epävarmuuksia sisältävien tapahtumien ja ilmiöiden käsittelyn tätähän tulipalot mitä suurimmassa määrin ovat! Nyt syötteet ja tulokset ovat jakaumia A MALLI C B
69 MIKSI TARVITAAN EPÄVARMUUDET HUOMIOON OTTAVAA MALLINTAMISTA? Mitoittavat arvot riippuvat tarkasteltavan tilanteen esiintymistodennäköisyydestä Tämä määritetään riskianalyysillä Kvantitatiivinen riskianalyysi on kaikkien inststo Kaurialan palosuunnitelmien perustana Kvantitatiivisella tasolla riskianalyysiä eivät tee mitkään muut alan toimijat tee, ei edes kansainvälisellä tasolla Herkkyysanalyysi tulee sisäänrakennettuna ominaisuutena: E1:n tekniset perusvaatimukset toiminnalliselle suunnittelulle ovat menetelmien kelpoisuus eli valiidisuus, jota käsitellään jäljempänä ja herkkyysanalyysi Hyväksymiskriteerit saadaan kvantitatiiviselle perustalle Pois MUTU -menetelmästä
70 Esimerkki palotehon arvioinnista Hihasta vedetyt ns. varmalla puolella olevat arviot voivat johtaa mitoitusarvojen karkeaan väärinarviointiin Väärinarviointi voi antaa liian suuren arvon => epätaloudellinen ja muuta toimintaa haittaava tulos Väärin arvioitu mitoitusarvo olla liian pieni => turvallisuus on uhattuna
71 Herkkyysanayysi Kvantitatiivinen arvio eri tekijöiden vaikutuksesta tarkasteltaviin suureisiin ja tekijöihin Edesauttaa myös projektin aikaisten muutosten vaikutusten arviointia: Jos tekijää X muutetaan N %, niin millainen vaikutus sillä on?
72 MIKÄ ON OLENNAISINTA PALOTEKNISESSÄ MALLINTAMISESSA Avaintekijät ovat siis TODENMUKAISUUS Kaiken perusta YKSINKERTAISUUS ELI PITÄYDYTÄÄN OLENNAISESSA Lähtökohdat, käsittelyn yleispiirteet ja tulokset esitetään niin, että kuka tahansa alalla toimiva henkilö toinen suunnittelija, viranomainen, jne. - voi ymmärtää ne mallin sisäiset detaljit voivat sitten olla monimutkaisempia
73 SOVELLUSESIMERKKEJÄ Tilannetta kuvaavia asioita: Kaasun tai kiinteiden aineiden lämpötilat ja lämpöaltistus (säteily & konvektio) Tilan savuisuus Myrkyllisten kaasujen pitoisuudet Olosuhteiden muuttumistapa ja -nopeus: savun, kuumuuden, liekkien ja palon leviäminen Paloturvallisuusjärjestelmien toiminta: Ihmisten poistumiseen kuluva aika Poistumista edistävien tekijöiden vaikutus suhteessa vahingollisten olosuhteiden kehittymiseen Rakenteiden kestävyys Kantokyky, eristävyys, eheys Ilmaisimien, savunpoiston, sprinklereiden toiminta-ajat Savunpoiston vaikutus Sprinklauksen vaikutus palon voimakkuuteen ja lämpöaltistustasoihin Kaiken perustana palon voimakkuuden oikea arviointi Tämän sanotaan joskus olevan mahdotonta esim. jotkut suomalaiset alan toimijat levittävät tätä näkemystä mutta ei se ole, ja nuo näkemykset kuvannevat ko. henkilöiden omaa taidon puutetta
74 JOITAIN ESIMERKKEJÄ UUSIMMISTA PALOSIMULOINNIN SOVELLUKSISTA rakennuskohteita 2006 Olympic Games Ice Hockey Stadium, Italy *) *) McGrattan, NIST/USA, FDS and SV survey 2005 Lappi Arena, Rovaniemi
75 rakennuskohteita Maanalainen paikoitustila Beijing International Airport, Terminal T3A, Beijing
76 rakennuskohteita Ydinvoimala (relehuone) Toimistorakennus Schirmer Engineering Corp., USA Varastorakennus CSE, USA Toimistorakennus Jukka Hietaniemi 10 min 15 min 20 min
77 liikennevälineitä Autopalo ja sen leviäminen Jukka Hietaniemi, VTT Junapalo Laivapalo
78 muita Metsäpalo ja sen leviäminen Ihmisten poistuminen Sammuttaminen
79 OVATKO MALLIEN TULOKSET TOTTA? Tämä saadaan selville vertaamalla laskettuja tuloksia koetuloksiin mallintamisen kelpoisuuden arviointi eli validointi
80 EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ: THRASH IN - THRASH OUT Esimerkiksi yksinkertaisen huonepalon blind simulation The Dalmarnock Experiments & Modelling
81
82
83 MUTTA ASIANTUNTEVASTI KÄYTETTYNÄ TULOKSET OVAT RIITTÄVÄN HYVIÄ Koetulosten jatkuva ja systemaattinen hyödyntäminen Koetuloksia on paljon, mutta ne ovat monesti vaikeasti saatavissa (esim. FM Global) ja usein niiden tulkinta vaatii käytännön kokemusta palokokeista Kriittisyys, tarkistuslaskennat esim. yksinkertaisempia malleja käyttäen, fysikaalisten reunaehtojen ja rajoitusten ymmärtäminen & soveltaminen Sprinklauksen laskenta on erityisen vaativaa! Monta parametria, laajat mahdolliset parametrien arvoalueet Vaatii paljon taitoa, kokemusta & näkemystä
84 PALONSIMULOINNIN REALISTISUUDESTA Huoneistopalo: Mellunmäki, Helsinki kuva: Antti Kiiski
85 huonepalon kehittyminen 2 min 4 min Poistoputki palotehon ja savun mittaus Laskenta-alueen reuna Savunkeräyskupu 2.40 m 240 cm (sisämitta) 80 cm oviaukko 200 cm 240 cm (sisämitta) kaasupoltin 2m 0.8m 3.60 m 360 cm (sisämitta) - Tutkittava verhoilu kammion seinien ja katon sisäpinnassa - Lattia ja katto 20 cm paksua kevytbetonia
86 G6 ( o C) G6 ( o C) T ( o C) T ( o C) tilan kuumeneminen VTT:n ontelopalokokeet: n m 3 tila kaasupolti KOEJÄRJESTELY n 500 PALAMATTOMAN ONTELON LÄMPENEMISEN MALLINTAMINEN FDS-OHJELMALLA lämpötila-anturi 6 m etäisyydellä T2 ontelon etupäästä 400 Mitattu, 6 m Laskettu, 6 m T Mitattu, 3 m T2 Laskettu, 3 m lämpötila-anturi 3 m etäisyydellä T1 ontelon etupäästä burner poltin kw 300 ja 300 kw kw AIKA (s) AIKA (s) kaapelipalo kaapelia Data FDS4 burner off time from burner ignition (s) kaapelia Data FDS4 burner off time from burner ignition (s)
87 Ts4 ( o C) Ts5 ( o C) tilan kuumeneminen Huonepalokokeita VTT measured FDS measured FDS time (s) time (s) toimistopalokoe, NIST/USA:
88 lämpötila ( C) tilan kuumeneminen Pelastusopistolla viime tehdyt ontelokattopalokokeet cm cm aika (min)
89 web temperature ( o C) teräspalkin kuumeneminen data FDS time (s)
90 HRR sample (kw) palon leviämisen ja voimakkuuden mallintaminen Euroluokituskoe, SBI-koe: kuusipanelointi LAB 17/1 LAB 17/2 LAB 17/3 LAB 17, avg LAB 07/1 LAB 07/2 LAB 07/3 LAB 07, avg FDS(e) time (s)
91 HRR (kw) HRR sample (kw) palon leviämisen ja voimakkuuden mallintaminen Palokammiokoe: kuusipanelointi 5000 Measured 4000 FDS 3000 koe keskeytetään kokoverhoil u time (s) measured FDS4 osittainen verhoilu time (s)
92 Savun tiheys, mg/m3 Savun tiheys, mg/m3 savun ja myrkyllisten kaasujen mallintaminen validointikokeita 1) savuisuus 100 m 2, 5 m kork. tila m2/g FDS 4 m2/g Tolueeni Aika, min tolueeni heptaani Heptaani 6 m2/g FDS 4 m2/g Aika, min
93 CO-pitoisuus, ppm CO-pitoisuus, ppm savun ja myrkyllisten kaasujen mallintaminen Tuomo Rinne/VTT: validointikokeita 2) CO-pitoisuus 100 m 2, 5 m kork. tila Puutapuli FDS Aika, min Mitattu puu heptaani Heptaani FDS Mitattu Aika, min
94 SIIS: tulipaloa ja siihen liittyviä ilmiöitä voidaan mallintaa suunnitteluun riittävällä tasolla MUTTA: tämä ei ole itsestäänselvyys, vaan toiminnallisessa paloturvallisuussuunnittelussa mallintamisen kelpoisuus eli oikeellisuus (validiteetti) tulee aina osoittaa FDS-palonsimulointiohjelmalle on laadittu 450-sivuinen validointitapausten raportti, josta löytyy sen kelpoisuuden osoittaminen monille käytännön suunnittelussa esilletulevissa tapauksissa mutta ei toki kaikissa
95 ESIMERKKI STOKASTISESTA l. TODENNÄKÖISYYSPERUSTAISESTA PALOTEKNISESTÄ MALLINTAMISESTA Liekin ympäristöönsä kohdistama lämpörasitus Tunnetaan: polttoaine (DH, yms.) palavan altaan koko D kohteen etäisyys L palamisnopeus m" - polttoaineen ja altaan koon perusteella => paloteho Q = 0,25D 2 DH m" D L
96 L A pallo = 4 L 2 kaikki säteily kulkee pallon pinnan läpi => lämpörasitus etäisyydellä L on q" = c r Q/[4 L 2 ]
97 Tuulen vaikutus H = A Q 0,4-1,02D
98 q" (kw/m 2 ) Käsikirjoista voidaan etsiä arvot suureille lämpöarvo DH = 36 MJ/kg palamisnopeus per pinta-ala m" säteilemällä siirtyvä osuus c r = 14,2 % liekinkorkeuden laskentakaavan vakio A tyypillinen tuulen nopeus u w = 3 m/s = 0,046 kg/s/m 2 = 0,233 m kw -0,4 tyypillinen hiilivetypolttoaine Jos puu syttyy noin arvolla 11 kw/m 2, niin 100 %:n turvamarginaalilla > 40 m näyttäisi turvalliselta etäisyys kyljestä (m)
99 Turvallisuutta/riskiä arvioitaessa ei riitä, että teemme laskut käyttäen vain syötesuureiden tyypillisiä arvoja, vaan arviossa on otettava huomioon 1) se, miten syötteet voivat vaihdella 2) mikä on näihin vaihteluihin liittyvä todennäköisyys turvallinen arvio saadaan varmasti, kun kaikille suureille annetaan pahin mahdollinen arvo, mutta tällöin tuloksena voi olla käytännössä toimimaton arvo, esim. turvaetäisyys-esimerkissämme niin suuri turvaetäisyys, että sitä ei voida toteuttaa lainkaan tai sen toteuttaminen ei ole taloudellisesti lainkaan järkevää
100 q" (kw/m 2 ) todennäköisyystiheys Nämä asiat voidaan ottaa huomioon käyttämällä kullekin syötteelle sitä kuvaavaa jakaumaa lämpöarvo DH = N(36; 3) MJ/kg palamisnopeus per pinta-ala m" : N(0,046; 0,002) kg/s/m 2 säteilemällä siirtyvä osuus c r liekinkorkeuden laskentakaavan vakio A tyypillinen tuulen nopeus u w : N (14,2 %; 2,5 %) : (0,226-0,233) m kw -0,4 : Weibull-jakauma, ka. = 3 m/s, m = 2 tyypillinen hiilivetypolttoaine % 30 % 30 m % 20 m % 10 m etäisyys kyljestä (m) 0 % säteilyn voimakkuus (kw(m 2 )
101 syttymistodennäköisyys % etäisyys (m) % 1.0 % 0.1 % Turvallinen etäisyys? jos palon todennäköisyys on 1 per 1000 säiliötä per vuosi ja siedettäväksi riskitasoksi katsotaan 1 per per vuosi (s.o. 1 per vuotta per säiliö) => voidaan hyväksyä 10 %:n syttymistodennäköisyys, joka vastaa etäisyyttä 25 m tämä on valittua riskitasoa vastaava turvaetäisyys
102 YHTEENVETO Palotekninen mallintaminen on kehittynyt luotettavaksi suunnittelun ja muun turvallisuus/riskiarvioinnin työkaluksi tietokoneet ovat kehittyneet valtavasti ja samaan aikaan myös palotutkimus on edennyt aimo askelin; yhdessä nämä tekijät ovat mahdollistaneet hyvin kehittyneen palon mallintamisen läpimurron muutaman kuluneen vuoden aikana Mallinnuksen luotettavuus on osoitettu lukuisissa eri yhteyksissä toistamalla laskemalla polttokokeiden tuloksia Mutta ei ole itsestäänselvyys, että tietyssä kohteessa mallinnus ja sen tyypillinen ilmentymä, palonsimulointi, on kelpoisaa Se vaatii taitoa, asiantuntemusta, näkemystä ja (itse)kriittisyyttä!
103
104
105 kertymä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % EC1 makuuhuone olohuone keittiö koko huoneisto 0 % palokuorman tiheys (MJ/m 2 ) TIIVIIN JA MATALAN PIENTALORAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Jukka Hietaniemi Palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy
106 Tavoite Tiiviin ja matalan rakentamisen hyväksyttävän paloturvallisuustason, siihen vaikuttavien keskeisten tekijöiden sekä vaatimustason täyttävien periaatteellisten ratkaisujen määrittäminen henkilöturvallisuuden ja omaisuudensuojan kannalta. Tuloksena tiiviisti ja matalasti rakennettujen alueiden paloturvallisuus paranee. Lähestymistapa Työssä käytetään tilastoanalyysia, aiempia tutkimustuloksia, riskitarkastelua, laskennallisia malleja sekä mahdollisesti tarkentavia pieniä kokeita. Tehtävät Tutkimuksessa tarkastellaan sekä ulkopuolisen syttymän että sisäpuolisen huoneistopalon leviämistä rakennuksessa, viereiseen rakennukseen tai rakennelmiin ja palon laajenemista kauemmaksi (aluepalo). Myös muun ympäristön (mm. puusto) vaikutusta palon leviämiseen tarkastellaan
107 AUTOISTA ALKAVA PALO
108 KATOKSIEN ym. PALOT
109 syttymisvaara palonkesto
110 KASVILLISUUDEN VAIKUTUS
111 HUONEISTOPALONA ALKAVAT PALOT
112
113
114 PERINTEISEN PUUTALON TULIPALON LOPPUTULOS ON USEIN TÄMÄ MUTTA EI MODERNIN PUUTALON
115 HYVIN SUURET ALKUPALOT
116 kertymäfunktio tiheysfunktio z (m) z (m) KIPINÖIDEN LEVIÄMINEN 10 MW MW x (m) 100 % 80 % 60 % 25 % 20 % 15 % % 10 % % 5 % 0 % 0 % U bas (m/s) x (m)
117 RAKENNEYKSITYISKOHTIEN VAIKUTUS
118
119
120 lämpörasitus (MJ/m 2 ) PALONKESTOTARPEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Esim 1: jätekatospalo ISO 30 min: 100 MJ/m 2 ISO 60 min: 300 MJ/m 2 ISO 120 min: 820 MJ/m m/s 5 m/s etäisyys (m) 3 m päässä: - 2 h palomuuri: tekijän 16 varmuustekijä - 1 h palomuuri: tekijän 6 varmuustekijä - EI30 min: tekijän 2 varmuustekijä 4 m päässä: - 2 h palomuuri: tekijän 23 varmuustekijä - 1 h palomuuri: tekijän 8 varmuustekijä - EI30 min: tekijän 2,7 varmuustekijä
121 lämpötila (?C) lämpövuo (kw/m 2 ) Esim 2: autokatospalo, 2 autoa TC5-8 TC standardipalo std.palo, high std.palo, low aika (min) aika (min)
122 HF (kw/m 2 ) syttymisviive (min) Esim 3: huoneistopalo & puukohteen syttyminen x (m) x (m)
123 LEVIÄÄKÖ ALKUPALO ALUEPALOKSI?
124
125 Vaarojen määrällinen arviointi: riskit Tulipalon mallinnuksen ja simuloinnin sekä luotettavuusteknisten menetelmien yhdistämisellä pystytään määrittämään koko järjestelmän turvallisuus, jonka mittana on riskien suuruus palon kehittyminen tuotteet, materiaalit rakenteet kaavoitus havainnointi ilmaisimet järjestelmä MENETELMÄ henkilöriskit omaisuusriskit riskit yhteiskunnan toiminnoille alkusammutus palokunta pelastautuminen pelastaminen riskit ympäristöllä
126 YHTEENVETO On mahdollista selvittää kattavasti kokonaisen asuinalueen erilaisten palon syttymisen ja leviämisen uhkakuvia Palovaarat ja niiden eliminointikeinojen vaikutus pystytään laskemaan yhdistämällä palojen mallinnus ja simulointi luotettavuustekniikan menetelmien (tapahtuma- ja vikapuut, numeerinen otantatekniikka eli Monte Carlo -simulointi) kanssa Tuloksena rationaalinen, turvallisuuden maksimoiva ja kustannuksen minimoiva ratkaisu Hietaniemi, J Tiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuus (Fire safety in densely built residential areas). Espoo: VTT. 227 s. + liitt. 144 s. VTT Tiedotteita - Research Notes:
127
128
129 Puujulkisivun lähiökerrostalon peruskorjauksessa: paloturvallisuusnäkökohdat TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto MARKKU KAURIALA Oy
130 Sisältö Johdanto Palovaarojen arviointi: laskenta ja tilastotiedot Tulokset Yhteenveto
131 Johdanto Tässä esitelmässä esitellään viime vuosikymmenellä tehdyn tutkimuksen tulokset, joka osoittaa, että betonirunkoiseen lähiökerrostaloon voidaan asentaa puujulkisivu ilman, että paloturvallisuus tästä olennaisesti heikkenee Erityisesti painotamme, että oikein toteutettuna puujulkisivun lisääminen ei tarvitse kompensaatioksi rakennuksen huoneiden tai julkisivun sprinklausta Oikea toteutus koskee sekä suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa että lupa-asioiden hoitoa
132 vaihtoehtoiset tavat Johdanto Paloturvallisuusvaatimusten osoittaminen: 1. Kohde suunnitellaan ja rakennetaan noudattaen Rakennusmääräysten osan E1 määräysten ja ohjeiden paloluokkia ja lukuarvoja P1-luokan rakennukselle tämä edellyttää B-s1, d0-luokan rakennustarvikkeita eli "lähes palamatonta" tavaraa, esim. maalattu betoni 2. Rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet tämä on ns. toiminnallinen lähestymistapa Toiminnallisen lähestymistavan käyttö edellyttää, että "Suunnittelussa käytetään menetelmiä, joiden kelpoisuus on osoitettu" Eli perusteluilla on oltava vankka pohja
133 Johdanto, jatkoa Betoniseen lähiökerrostaloon voi siis korjausrakentamisessa laittaa puujulkisivun, kunhan paloturvallisuusvaatimusten toteutuminen osoitetaan luotettavasti, kelpoisia menetelmiä käyttäen Työmme aiheena on ollut juuri vankkojen puun käytön perusteiden kehittäminen ja esille tuominen Tarkastelunäkökulmana yksittäiskohteesta yleistämiseen Perusteluketju käydään läpi tietylle helsinkiläiselle kohteelle ja lopulta osoitetaan, että tulokset on yleistettävissä Tulosten soveltamisalue: 3-6 -kerroksiset betonirunkoiset lähiökerrostalot Kyse ei nyt ole ns. "puukerrostaloista"
134 Esimerkkikohde: Laajasalo, Hki
135 Palon leviämisen uhkakuvat lieskahtanut huonepalo: kaksi kerrosta ylöspäin ulkoine n syttymä lieskahtanut huonepalo: yksi kerros ylöspäin
136 ONGELMA 1: Lieskahtaneen huonepalon leviäminen yläpuoleiseen huoneistoon lieskahtanut huonepalo: kaksi kerrosta ylöspäin lieskahtanut huonepalo: yksi kerros ylöspäin
137 Puujulkisivun vaikutus Julkisivun puu syttyy ja palaa huoneistosta tulevien liekkien vuoksi tämä kasvattaa liekkejä jonkin verran liekkien kasvaminen puolestaan lisää jonkin verran palon leviämisen vaaraa yläpuoleisiin huoneistoihin Tässä työssä on selvitetty, miten paljon tuo "jonkin verran" on eli kasvaako vaara merkittävästi
138 Mallinnuksen vaiheet: palon leviäminen 3. Ikkunasta ulos tulevien liekkien malli 2: Back ym. malli: Law'n mallin yläpuolella 2 h / 3 eq L H L L L L 2. Ikkunasta ulos tulevien liekkien malli 1: Law'n malli, pätevyysalue näkyvä liekki h eq L 1 2 h / 3 eq 1. Huonepalon laskenta: palotilan ikkunoiden rikkoutuminen
139 lämpövuo (kw/m 2 ) Mallin toimivuus: vertailu mitattuihin tuloksiin laskettu 100 mitattu (Oleszkiewicz/Kanada) korkeus ikkunan ylälaidasta (m)
140 Mallin toimivuus: vertailu koetuloksiin 2 Lokakuu 2003, Merkers (ent. DDR): betonitaloon laitettiin puujulkisivu, jolla tehtiin palokokeita VTT laski, miten kokeessa käy ennen kuin koe tehtiin pienempi huone 2,2 m 4,2 m isompi huone 3,5 m 4,2 m
141 6 min pieni huone
142 6 min iso huone
143 Mallin kelpoisuus: palon kehitys: ennuste vs. koe, iso huone Liekin korkeus Verhojen syttyminen 2. krs. ikkunan rikkoutuminen VTT:n ennuste 2,6 m eli lähes 2. krs. ikkunan yläreunaan Ikkunan läpäisevä lämpösäteily voi juuri ja juuri riittää syttymiseen mutta verhot syttyvät ennen tätä ikkunoiden rikkoutumisen vuoksi 3-6 minuuttia sen jälkeen, kun liekit tulevat ulos palotilan ikkunasta (sisempi ensin, ulompi viiveellä sen jälkeen) Koe 2,1-2,8 m eli 2. krs. ikkunan puoliväli-yläreuna Verhot syttyivät, kun 2. krs. ikkunat särkyivät 4 minuuttia: koska molemmat lasit kiinni samassa karmissa, ne särkyivät yhtäaikaa 3. krs. ikk. rikk. 7,5 minuuttia 8 minuuttia 4. krs. ikk. rikk. Saattavat säröillä 15 min. lämpörasituksen jälkeen Kokeen lopussa 4. krs. ikkunasta oli pala poissa
144 Lämpötila (C) Mallin kelpoisuus: Merkersin koe laskettu z (m) mitattu: maksimi keskiarvo
145 Paloturvallisuuden arviointi: paloriskien laskeminen Riski = seuraamus seuraamuksen todennäköisyys seuraamukset voidaan arvioida kelpoisaksi osoitettuilla laskentamalleilla todennäköisyyden laskenta vaatii todennäköisyysperustaista laskentaa
146 Todennäköisyysperustainen palonsimulointi Lähes kaikki palon kehittymistä koskevat tiedot ovat osittain epävarmoja, mikä otetaan huomioon laskennassa syötetiedot tulokset X 1 Laskentamalli F 1 (X) F 2 (X) X X
147 Tilastotietojen käyttö Yksi oleellinen asia, jota ei osata mallintaa, on se, paljonko tulipaloja syttyy Laskennassa tulipalo on varma tapaus (lähtöoletus!), mutta riskien arvioinnissa tarvitaan tulipalon todellinen todennäköisyys Tämä tieto saadaan palotilastoista Pronto: sisäasianministeriön onnettomuustilastojärjestelmä, jonka tietolähteenä toimivat kuntien pelastuslaitokset ja hätäkeskukset Lähteenä käytettiin vuosina tapahtuneita asuinkerrostalopaloja
148 P [pk paikalla] Tilastotietojen käyttö, jatkoa Toinen tärkeä asia, joka voidaan määrittää tilastojen perusteella, on palokunnan toiminta-aika Kati Tillander & Olavi Keski-Rahkonen, VTT Tiedotteita 2013, vuosi 2000: suururakka tämän tiedon selville saamiseksi Hki keskimäärin 4 km ajomatka 8 km ajomatka 15 km ajomatka Aika (min)
149 P[kaksi ylös] Ongelma 1, tulokset: palon leviäminen kaksi kerrosta ylös puu betoni PuuJS vs betoni: eroa löytyy Aika (min) Todennäköisyys on kuitenkin merkityksettömän pieni: puujulkisivulla tulipalon sattuessa yksi :sta 80 m 2 :n huoneisto: tulipalon todennäk. on noin yksi 1500:sta per vuosi Yhteensä siis yksi 75 miljoonasta/vuosi (vrt. joka viikko lototen pääpotin saamisen todennäköisyys on 1/350 tuhatta eli 200-kertainen) Muilla tekijöillä on PALJON suurempi vaikutus
150 P [leviää 2 krs ylös] Ongelma 1, tulokset: palon leviäminen kaksi kerrosta ylös, jatkoa Esimerkki muiden tekijöiden vaikutuksesta: huoneiston seinien verhoaminen puulla Tämä on täysin sallittua Vaikutus palon leviämiseen on valtava verrattuna siihen, että puu on julkisivussa Palava osuus huoneen seinästä puun osuus seinien verhoilusta
151 P[yksi ylös] Ongelma 1, tulokset: palon leviäminen yksi kerros ylös % puu % betoni Aika (min) PuuJS vs betoni: 0,03%:n ero, onko ero iso? Sadassa vuodessa n. 10 tapausta lisää (kaikki Suomen asuinkerrostalot!) Palokunnan sijainti vaikuttaa enemmän: esim. 4 km vs. 8 km: 0,8 % & 8 km vs. 15 km: 0,1 % Huoneen koko, ikkunan koko, polttoaine yms. vaikuttavat myöskin voimakkaasti liekin korkeuteen
152 Todennäköisyys Palokunnan ajomatkan sekä huoneiden/ikkunoiden muodon vaikutus esimerkkikohde leveät ikkunat neliöhuoneet leveät huoneet 0.5 % 0.4 % Puu Betoni 0.3 % 0.2 % 0.1 % 0.0 % 10 min 12 min 17 min 23 min 28 min Palokunnan ajoaika
153 ONGELMA 2: Palon leviäminen julkisivua pitkin mahdolliseen saneerauksessa lisättävän harjakaton yläpohjan onteloon Voi lisätä omaisuusvahinkoja ylimpien kerrosten lieskahtanut huonepalo liekit yltävät räystäälle riippumatta julkisivun materiaalista Julkisivua pitkin leviävä palo: - ulkoinen syttymä - alemman kerroksen huonepalo Palon leviämisen ehkäiseminen tuuletusraon palokatkoilla
154 Palokatkoista ja räystäsratkaisusta Palokatkoja tutkittiin VTT:llä 2003 tehdyssä hankkeessa Hietaniemi, ym Ontelopalojen leviämisen katkaiseminen. VTT Tiedotteita Toimivia ratkaisuja ovat mm. tuuletusrakoon laitetut reikäpellit, yms. Samassa työssä kehitettiin myös palon leviämistä hidastava räystästyyppi tällaisen käyttö olisi yhtä tärkeää myös palamattomien julkisivujen tapauksessa estämään lieskahtaneiden huonepalojen leviäminen yläpohjan onteloon
155 Esimerkkikohteelle saatujen tulosten yleistäminen Tulokset ja johtopäätökset eivät ole herkkiä muutoksille asuntojen pohjaratkaisuissa, pinta-aloissa, tms. Tulokset pätevät siis varsin yleisesti tyypillisille kaupunkien lähiössä oleville kerrostaloille Riskitarkastelun pätevyysalue rajoittuu 6 kerrokseen tätä korkeammat kohteet on rajattu kokonaan työn ulkopuolelle, koska niihin puujulkisivu ei istu yhtä luontevasti kuin tarkastellun kaltaisiin 3-6 kerroksisiin kohteisiin
156 Yhteenveto Puujulkisivut P1-luokan 3-6 kerroksisissa betonirunkoisissa lähiötaloissa Ei käytännön eroavuutta henkilöturvallisuudessa verrattuna palamattomiin julkisivuihin Palokuolemat ja loukkaantumiset lähes kokonaan siinä huoneistossa, jossa palo syttyy tai porraskäytävässä; näihin ei puujulkisivulla ole vaikutusta Vaikutus omaisuusvahinkoihin vähäinen Voidaan pienentää mm. estämällä palon leviäminen ullakolle julkisivun palokatkoin ja räystäsratkaisuin (räystään kautta tapahtuvan leviämisen estäminen on yhtä tärkeää myös palamattomilla julkisivuilla silloin, kun palo syttyy kahdessa ylimmässä kerroksessa)
157 Haluat puujulkisivun betonirunkoiseen P1-taloon, miten toimit? Teetät asiantuntevalla paloturvallisuussuunnittelijalla kohdettasi koskevan asiakirjan, joka esitetään rakennuslupamenettelyn yhteydessä Asiakirjan sisältö (E1, kohta 1.3.2, ohje): rakennuksen ja siinä olevien paloturvallisuuslaitteiden kuvaus rakennuksen käytöstä koko sen elinkaaren aikana tehdyt oletukset rakennuksen käytön aikana edellytettävät huolto- ja kunnossapitotoimet sovellusalueiden yksilöinti ja rajaus, mikäli suunnittelussa on käytetty molempia kohdissa (taulukkomitoitus) ja (toiminnallinen mitoitus) mainittuja vaatimusten täyttymisen osoittamistapoja
158 Asiakirjan sisältö, jatkoa: palokunnan toimintamahdollisuuksista tehdyt oletukset perusteet tarkastelun kohteiksi valituille palotilanteille vikaantumistarkastelu tarvittavassa laajuudessa perusteluineen käytettyjen menetelmien kuvaus, joka sisältää laskenta- ja koemenetelmien soveltuvuuden rajoituksineen sekä lähtötiedot ja tehdyt oletukset perusteluineen saadut tulokset herkkyysanalyyseineen sen selvittämiseksi, aiheuttaako pieni muutos tehdyissä oletuksissa merkittävän muutoksen paloturvallisuudessa, hyväksymiskriteerit ja saatujen tulosten vertailu niihin
159
160
161
162 INTRODUCTION In simulation of fires and their adverse effects, virtually all factors that one has to specify are a subject of notable uncertainty or variability Thus, probabilistic modelling approaches that can handle the stochastic nature of the phenomenon are inherently more suitable for fire simulation than deterministic ones Only within the last few years has the computing power become sufficient to carry out Monte Carlo based probabilistic fire simulation nowadays we can run even the fire field models such as the FDS in the Monte Carlo mode
163 In this presentation we describe a probabilistic approach to assess the fire resistance of a wooden load-bearing structural member The approach is fully simulation based, utilising Monte Carlo simulation of the fire exposure, charring and mechanical response The calculations are more laborious than conventional methods of fire-endurance assessment, but with the aid of appropriate numerical modelling, they are not beyond reach of the practising fire safety engineer Combined with risk-analysis tools, we can get a comprehensive risk-based description of the impact on the fire safety of the structural performance
164 THE SIMULATION PROCEDURE IN BRIEF Carry out fire simulations to assess the gas temperature T, flow velocity v and smoke density k around the structures; Use T, v and k to calculate the heat flux q to the structures Use q to calculate the charring rate b and the char depth d; Use d to calculate the reduced section properties of the structural member as a function of time. Construct the limit state function g, i.e., the member mechanical resistance minus the load, for the loading conditions considered. Member failure time: g becomes negative. Estimate for failure time distribution: Monte Carlo sample of the function g zero-crossing times. Use the frequency of design fire (obtainable from fire statistics) to obtain the failure frequency per year or per life time A more in-depth analysis of the significance of the passive and active fire safety measures can be obtained using risk analysis
165 AN EXAMPLE W N z first item to ignite S E x y 34 m 5,5 m 50 m southern wall with large windows glulam beams at ca. 6 m intervals seven smoke vents + windows on the top of the eastern wall distance to fire station ca. 0,5 km 8,531 17,063 8,532 0,854 1,
166
167 HRR (MW) HEAT RELEASE RATE 300 t 1 t t 2 rise time (min)
168 HRR (MW) FROM A DETERMINISTIC TO A STOCHASTIC PICTURE t 1 : depends on the max. HRR and t g 300 t 1 t 2 t 2 : depends on the max. HRR and fire load 200 t 2 rise max. HRR: min. 30 MW, median 230 MW, std. 90 MW 100 decay: % of fire load t g : median 300 s, std 100 s (20 % > 450 s, 20 % < 200 s) time (min)
169 Monte Carlo sample of HRR curves
170 Gas temperature curves calculated using the HRR results
171 Heat flux to the structures
172 CHARRING MODELLING We have developed the following expression for the charring rate b f D(2,7;5,5;3,9) kw/m 2 O 2, t p C q e t 0 heat flux A B w N(0,5;0,04) t exp time O 2 concentration density N(465;93) kg/m 3 moisture A ~ U(505;1095) kj/kg B ~ U(2430;2550) kj/kg D(90;110;100) min For more details, please, see Hietaniemi, J A Probabilistic Approach to Wood Charring Rate. Espoo: VTT. (VTT Working Papers 31)
173 CHAR DEPTH
174 CFD CFD p rob ability density CFD probability density probability density CHAR DEPTH AT 30, 60 AND 90 min 30 min 100 % 80 % 60 % Monte Carlo CFD density 25 % 20 % 15 % 90 min 100 % 80 % 60 % Monte Carlo CFD density 6 % 4 % 40 % 20 % 10 % 5 % 40 % 20 % 2 % 0 % 0 % d 30 min (mm) 0 % 0 % d 9 0min (mm) 100 % 6 % 60 min 80 % 60 % 40 % Monte Carlo CFD density 4 % 2 % 20 % 0 % 0 % d 6 0min (mm)
175 STRUCTURAL ANALYSIS Monte Carlo analysis of the limit state function g Strength: log-normal Permanent load: normal Snow load: different normal distr. for each winter month g g = F k mod, fi k m, N ( G Q) 6 M xp yp ( 2 bred hred bred ( G Q) ) model h red Dimensions of the beam diminish due to charring under the fire exposure: they are calculated on basis of the fire simulations
176 SNOW LOAD All information incorporated to a single CFD ca. 60 % change to have no snow
177 g vs. TIME: FAILURES g <
TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS
TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto MARKKU KAURIALA Oy TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö
Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö https://prontonet.fi/ 7000 Rakennuspalot, -palovaarat ja rakennuskanta 1550000 6000 5000 4485 6234 6267 6013 5906 5727 5958 5211 5519 5290
LisätiedotPaloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela
Paloturvallinen puutalo RoadShow 2018 Palo-opas Tero Lahtela Asetus Perustelumuistio Asetuksen lukeminen Yleinen vaatimus Palon leviämistä lasitetuilla parvekkeilla tulee rajoittaa Yli 2-krs. rak. lisävaatimus
LisätiedotRIL Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
RIL 195-1-2018 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakenteellinen paloturvallisuus Yleiset perusteet ja ohjeet 2 RIL 195-1-2018 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa
LisätiedotSPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen
LisätiedotUusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Paloturvallisuus ja standardisointi 2018, Espoo Jorma Jantunen Uudet säädökset 1.1.2018 ja tuleva ohjeistus Vuonna 2017 vireille tulleet
LisätiedotTOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU
TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU PALOTURVALLISUUS VAATIMUSTEN TÄYTTYMISEN OSOITTAMINEN Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 (1.3.1) Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 (1.3.2) Paloturvallisuuden
LisätiedotHuonepalon ankaruuteen vaikuttavat tekijät ja niiden huomioon ottaminen puurakenteiden palokestävyysmitoituksessa
Huonepalon ankaruuteen vaikuttavat tekijät ja niiden huomioon ottaminen puurakenteiden palokestävyysmitoituksessa TkT Mikko Salminen TkT Jukka Hietaniemi Palotutkimuksen päivät, 29.8.2017 Palotekninen
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo
2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...
LisätiedotPuu pintamateriaalina_halli
1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää
LisätiedotPuun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä
Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola 2 Parvekkeiden ja luhtikäytävien palovaatimuksia muualla Määräyksissä olevia vaatimuksia kysyttiin seuraavista
LisätiedotJätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on
LisätiedotPALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA
PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset
Lisätiedot7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt
LisätiedotUudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa
Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa PUUPÄIVÄ 27.10.2011 Esityksen sisältö Palomääräysuudistuksen taustaa Puun käyttö sisä- ja ulkopinnoissa Suurimmat erot aikaisempiin
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)
.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-
LisätiedotUudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä
Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten
LisätiedotLainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011
1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja
LisätiedotMITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ
MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri
LisätiedotTEKNINEN TIEDOTE 26.10.2015 Puukerrostalon toiminnallinen palotekninen suunnittelu
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsiteltävä oletettuun palonkehitykseen perustuva toiminnallinen paloturvallisuus on kansallisissa määräyksissä hyväksytty, Eurokoodeihin perustuva menetelmä,
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo
2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...
LisätiedotULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS
ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS - Määräykset ja ohjeet - Paint from Finland -tapahtuma Teknos 9.9.2014 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta
LisätiedotJyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013
Teräsrakenteiden paloturvallisuuden tutkimus ja tuotekehitys Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013 Teräsrakenteiden paloturvallisuus Vaatimukset ja niiden täyttäminen
LisätiedotPALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA
PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,
LisätiedotRakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen
Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset
LisätiedotPalon leviämistä estävät räystäät
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06706-12 Palon leviämistä estävät räystäät Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (12) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Julkisivumateriaalien ja räystäiden vaikutus
LisätiedotYM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas
YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta Paloseminaari 2018 6.2.2018 Tuuli Kunnas Kaksi vaihtoehtoa paloturvallisuusvaatimusten täyttämiseen Asetuksessa esitettyjen luokkien ja
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Sokos Hotel Vantaa 16.10.2018 Jorma Jantunen MRL Olennaiset tekniset vaatimukset
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)
4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan
LisätiedotPuukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit
Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit PUUIDEA 2016 17.3.2016 Tero Lahtela Kuvat: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 3 4 krs. talon määräykset Kuva: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 5 8 krs.
LisätiedotPALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL
LUENNON SISÄLTÖ PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL 117) UUSI ASETUS PALOTURVALLISUUDESTA (VOIMAAN 1.1.2018) SAVUNPOISTON PERIAATTEET TIMO O SALMI DIPL.INS, FISE PV 1 117 b (Maankäyttö- ja rakennuslaki,
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä
1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö
Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo
LisätiedotUUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA?
UUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA? Paloturvallinen puutalo roadshow 2018 Mikko Viljakainen, toimitusjohtaja Puuinfo Säädösten rakenne ENNEN ASETUKSILLA ANNETUT SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYS-KOKOELMAN
Lisätiedot5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA
5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET Suojaverhouksella tarkoitetaan rakennusosan pinnan muodostamaa osaa, joka suojaa alustaansa määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta.
LisätiedotPUUKERROSTALON PALOSUUNNITTELUOHJE TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU
PUUKERROSTALON PALOSUUNNITTELUOHJE TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU Päivi Myllylä PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA OY PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2015 24. 25.8.2015, Hanasaaren kulttuurikeskus Suunnitteluohje
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki Esityksen sisältö Puukerrostalojen käyttötarkoitukset Puun käyttömahdollisuudet puukerrostalojen sisäpintana,
LisätiedotSALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS
SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Puupäivä 10.11.2016 RAKENNUKSEN PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Estää syttymistä, palon leviämistä sekä varmistaa rakenteiden kantavuuden palotilanteessa osana rakenteita.
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)
4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.
LisätiedotPelastuspäällikkö Petri Talikka
Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset
LisätiedotEläinrakennuksen palo-osastointi
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman
LisätiedotHistoriallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo
Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Hietaniemi J. & Rinne T. SISÄLTÖ Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun
LisätiedotRakennusten paloluokitus, RakMK E1
Liite 5 Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Ploluokka P3 on vähiten vaativa ja se tulee yleesä kyseeseen yksi tai kaksikerroksisissa asuinrakennuksissa. Paloluokka P2 tulee kyseeseen yli kaksi- mutta alle
LisätiedotRakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy
Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Taustaa Rakennusten paloturvallisuussuunnittelun lähtökohtana ovat rakennusten paloluokat, jotka rajoittavat niiden
LisätiedotEPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki
EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa
LisätiedotTietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa
Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Hirren käyttötarve julkisten rakennusten (päiväkodit, koulut, toimistot, yms.) seinärakenteissa on yhä kasvavan kiinnostuksen
LisätiedotRakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen
Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Jorma Jantunen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Hotelli Käpylä 27.09.2016
LisätiedotSavunpoiston mitoitus
Savunpoiston mitoitus Pekka Kallioniemi Piikallio Oy Finnbuild 2014 Helsinki 3.10.2014 Kera Group, Finland Finnbuild 2014, Kera Group Savunpoiston mitoitus, Pekka Kallioniemi 1 Esitelmän pääaiheet Savunpoiston
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet
Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Paloseminaari 18, Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016, HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset
LisätiedotTOIMINNALLINEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU
TOIMINNALLINEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU Jukka Hietaniemi VTT PL 1000, 02044 VTT jukka.hietaniemi@vtt.fi Tiivistelmä Tässä artikkelissa esitetään tiivistelmä siitä, mitä on toiminnallinen palotekninen suunnittelu
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus
1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN
LisätiedotTEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PUUJULKISIVUN PALOKATKO
TEKNINEN TIEDOTE PUUJULKISIVUN PALOKATKO 31.3.016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ....0 JULKISIVUPALO... 3.0 TUTKIMUKSET...3 4.0 REI ITETTY PALOKATKOPROFIILI...3 5.0 ONTELOVENTTIILIT...6 6.0 PALOKATKOJEN SIJOITTELU...7
LisätiedotPuukerrostalokoulutus
Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo
2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...
LisätiedotKatteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02407-13 Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen
LisätiedotONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO
ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO Rakenteellisen paloturvallisuuden huomioon ottaminen lupakäsittelyssä Vanhempi opettaja Heikki Nupponen PALOTEKNISTEN ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYS RAKENNUSSUNNITELMIEN
LisätiedotRunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela
RunkoPES - Rungon puuelementtistandardi LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet RoadShow 2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E
Lisätiedot11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET
11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11.1 LVIS-HORMIT Perinteisesti kerrostalossa huoneistoa palvelevat LVI-hormit ovat kylpyhuoneessa ja keittiössä. Tällöin hormi lävistää huoneistojen välisen välipohjan,
Lisätiedot3 RAKENNUKSEN PALOTURVALLISUUDEN SUUNNITTELU. Kaava PALOKUORMA JA PALOKUORMARYHMÄT 3.2 RAKENNUKSEN KERROSMÄÄRÄ JA KORKEUS. 3.2.
3 RAKENNUKSEN PALOTURVALLISUUDEN SUUNNITTELU 3.1 PALOKUORMA JA PALOKUORMARYHMÄT Palokuorma on vapautuva kokonaislämpömäärä, kun tilassa oleva aine palaa täydellisesti. Palokuormaan luetaan kantavat, runkoa
LisätiedotPaloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT
Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio KAIKKEIN VAATIVIMMISTA INNOVAATIOISTA Suomessa
LisätiedotPUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela
PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN
LisätiedotEPS ETICS JULKISIVUJEN PALOTURVALLISUUS KERROSTALOISSA. Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola Tuula Hakkarainen, VTT Anna Matala, VTT
EPS ETICS JULKISIVUJEN PALOTURVALLISUUS KERROSTALOISSA Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola Tuula Hakkarainen, VTT Anna Matala, VTT 2 Taustaa Energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen vaatimukset tuovat
LisätiedotKorkeiden rakennusten poistumisturvallisuus
Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus L2 Paloturvallisuus Oy Tommi Nieminen Runeberginkatu 5 B 00100 Helsinki p. 040 7029044 tommi.nieminen@l2.fi www.l2.fi Korkea rakentaminen Suomessa Uutta meille
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita Paloseminaari 2019 Paloturvallisuus ja standardisointi 6.2.2019 HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen MRL Olennaiset
LisätiedotPALOTEKNINEN SUUNNITELMA TOIMINNALLINEN TARKASTELU
PALOTEKNINEN SUUNNITELMA TOIMINNALLINEN TARKASTELU K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/rno 17 17040 7 Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.no PALOTEKNINEN SUUNNITELMA 10-97 Rakennuskohde VERMON LÄMPÖKESKUS
LisätiedotSuojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS
1.0 SUOJAVERHOUS Suojaverhouksella tarkoitetaan verhousta, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevaa rakennetta syttymiseltä, hiiltymiseltä muulta vaurioitumiselta. Suojaverhouksen mitoitukseen ei ole
LisätiedotRakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen
Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Jorma Jantunen Paloseminaari 19 7.2.2017 Johdanto Asetuksen taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain muutos 21.12.2012/958,
LisätiedotUudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta
Uudistuvien rakentamismääräysten vaikutukset rakennusteollisuuden näkökulmasta Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.12.2016 Timo Pulkki Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräykset uusitaan
LisätiedotPalokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen. Palotutkimuksen päivät 2011
Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen Olavi Keski-Rahkonen, Teemu Karhula, Topi Sikanen ja Simo Hostikka Palotutkimuksen päivät 2011 Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo,
Lisätiedot28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI
28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN INERT OY 00530 HELSINKI Sivu 1 5 1 YLEISTÄ 2 1.1 KOHTEEN TUNNISTETIEDOT 2 1.1.1 LAUSUNNON TARKOITUS 2 1.1.2 LAUSUNNON KATTAVUUS
LisätiedotHelsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?
Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä
LisätiedotTTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction
TTY:n Palolaboratorio esittäytyy Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY 18.1.2017 Sustainable steel construction Paloturvallisuuden olennainen vaatimus 1.2.1 / RakMK E1 Rakennuksen
LisätiedotYLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ
YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ Rakennuspalot - Jakauma Tulipaloja Suomessa 6000-7000 vuodessa Tulisija- ja hormipalot n. 15 % Sähköpalot n. 30 % Tulisija- ja hormipalot Tulisija- ja hormipalot
LisätiedotOletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17
1 Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu Prosessikaavio 2 Suunnitteluvaiheessa 3 Hankkeen suunnitteluvaiheessa voidaan tehdä kustannustehokkaimmat valinnat paloturvallisuuden(kin) osalta. Suunnitellun
LisätiedotPalotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen
Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen jarkko.heikkinen@ouka.fi 044-703 8684 Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Tulevaisuus tuo muutoksia! Rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotEU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena Anna Matala Erikoistutkija web temperature ( o C) Rakenne 250 200 150 100 50 data FDS 0 0 100
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet
Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista
LisätiedotPALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA
FISKARS OYJ PARKVILLAN KOPPARHAMMARVÄGEN 3 10470 RASEBORG LAUSUNTO VÄLIPOHJARAKENTEEN PALONKESTOSTA Laadittu PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TARKASTELTAVA
LisätiedotKingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin
TUTKIMUSRAPORTTI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01280-13 Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen
LisätiedotLUP:n yhteistyöseminaari
LUP:n yhteistyöseminaari 23.10.2018 Valtuustotalo Lupa-arkkitehti Tiina Reponen PKS-yhteistyö alkoi vuonna 2009: 1-2 tapaamista vuosittain vaihdellen PKS-kuntien välillä ensimmäiset PKS-kortit maaliskuussa
LisätiedotRAKENTEIDEN PALOTESTAUS EUROOPPALAISILLA MENETELMILLÄ. Tiina Ala Outinen, Riitta Kajastila & Tuuli Oksanen
RAKENTEIDEN PALOTESTAUS EUROOPPALAISILLA MENETELMILLÄ Tiina Ala Outinen, Riitta Kajastila & Tuuli Oksanen PALOTURVALLISUUSVAATIMUKSET Rakennus: Olennaiset vaatimukset Tuote: Luokitus tai ominaisuus RakMK
LisätiedotSelvitys sprinklerilaitteistojen luotettavuudesta
Selvitys sprinklerilaitteistojen luotettavuudesta Mikko Malaska Professori, TkT Palolaboratorio, TTY Rakennustekniikka Esityksen sisältö q Tutkimuksen tavoite q Sprinklerilaitteiston luotettavuuden hyödyntäminen
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1
Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli 10.2.2017 Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1 Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Annetaan asetuksen muodossa Samaan asetukseen kootaan
LisätiedotLainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011
1.0 ULLAKON JA YLÄPOHJAN ONTELON MÄÄRITELMÄ Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 Ullakko Rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välinen tila, jossa on mahdollista
LisätiedotOlennainen rakenneosa palossa
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen hallirakennuksen yläpohjan rakenteita palotilanteen näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää se, miten kantavat rakenteet tulee
LisätiedotTOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUSSA
TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUSSA Mikko Salminen, Teräsrakenneyhdistys ry Teräsrakennepäivä 2018 Tiistai 20.11.2018, Scandic Park Helsinki Esityksen sisältö Palomitoituksen lähihistoria
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05666-11 2 (8) Sisällysluettelo
2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...
LisätiedotSuomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?
Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta
LisätiedotEläinrakennuksen palo osastointi
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman
LisätiedotPuu pintamateriaalina_talo
1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla D-s2, d2- ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja B-s2, d0-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan
LisätiedotTC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus
TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy SFS-EN 13501-1 + A1:2009 Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus Osa 1: Palokäyttäytymiskokeiden tuloksiin perustuva
LisätiedotRakennusvaipan paloturvallisuus
Opas suunnittelijalle Rakennusvaipan paloturvallisuus Tämä opas on kirjoitettu auttamaan rakennesuunnittelijoita heidän työssään energiatehokkaiden ja ennen kaikkea paloturvallisten rakennusten suunnittelussa.
LisätiedotMahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy
Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Suomessa puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat ammattimaisessa rakennuttamisessa 100 90 80 70 60 50 40 30 20
LisätiedotKANTAVIEN TERÄSRAKENTEIDEN OLETETTUUN PALONKEHITYKSEEN PERUSTUVA MITOITUS
KANTAVIEN TERÄSRAKENTEIDEN OLETETTUUN PALONKEHITYKSEEN PERUSTUVA MITOITUS TRY:N VETÄMÄ ALOHA HANKE Mikko Salminen, Teräsrakenneyhdistys ry Paloseminaari 2019 Paloturvallisuus ja standardisointi Keskiviikko
LisätiedotTiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuus. Jukka Hietaniemi VTT
Tiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuus Jukka Hietaniemi VTT TIIVIIN JA MATALAN PIENTALOALUEEN PALOTURVALLISUUS 10.9.2007 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE Hankkeen tavoitteena on määrittää henkilöturvallisuuden
LisätiedotPuukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita TUTKIMUSRAPORTTI. Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-10312-10 Puukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula Julkinen
LisätiedotVIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS
VIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS Viemäriputkien palotekninen suojaus kerrosten välisissä läpivienneissä 1. SUOMALAISET MÄÄRÄYKSET Rakennusmääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus Kohta 1.2. Olennainen
LisätiedotPuurakentamisen RoadShow 2012
Puurakentamisen RoadShow 2012 Puujulkisivujen pitkäaikaiskestävyys ja paloturvallisuus Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta
E4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus autosuojien paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2005 Ympäristöministeriön
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA 1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2002 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2002
Lisätiedot