JOHDATUS TOIMINNALLISEEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELUUN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDATUS TOIMINNALLISEEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELUUN"

Transkriptio

1 JOHDATUS TOIMINNALLISEEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELUUN TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto MARKKU KAURIALA Oy

2 MISTÄ TULEE NIMITYS TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU Tekniset laitteet ja järjestelmät suunnitellaan toteuttamaan haluttuja funktioita eli toimintoja esim. auton halutaan olevan mm. tehokas, tyylikäs, ympäristöystävällinen ja turvallinen mutta lait ja asetukset eivät määrää yksityiskohtien tasolla, miten nämä tavoitteet saavutetaan, vaan asettaa kriteerit esim. ympäristöystävällisyydelle CO 2 -rajoilla ja turvallisuudelle auton toiminnalla törmäystesteissä Pitäisimme hyvin outona niin sanoakseni pohjoiskorealaisena, jos esim. autojen turvallisuudesta määrättäisiin lakiin kirjatuilla yksityiskohtaisilla määrittelyillä peltien paksuudesta, rungon materiaaleista, jne... Tämä on kuitenkin paloturvallisuuden aikaansaamisen vakiintunut menettely: määräykset asettavat hyvin yksityiskohtaisia määrittelyitä sille, millaisia teknisten ratkaisujen tulee olla Toiminnallinen suunnittelu on yleinen menettelytapa, jossa rakentamisen lopputuotteesta kuvataan valintavaiheessa käytönaikaiset ominaisuudet eikä teknistä ratkaisua Siinä laitetaan hevonen kärryjen eteen eikä päinvastoin ja se tekninen ratkaisu, joka täyttää asetetut vaatimukset saadaan suunnittelun lopputuloksena, ei edeltäkäsin annettuna ehdottomana määräyksenä Jollekin toimialalle jo koulutuksessa sisäänajetut ehdottomat määräykset ovat toki näppäriä siksi, että kaikki ne tuntevat ja siksi soveliaita pelisääntöjä, ellei niistä ole kohtuutonta haittaa Rakentamisessa näin epäilemättä on, kun tehdään perusomakotitaloa tai betonikerrostaloa Mutta kun mennään vähänkin vaativampiin kohteisiin, ei oikeastaan ole mitään takeita siitä, että 1) tehdään oikeasti turvallista rakentamista 2) paloturvallisuuden nimissä tehdyt rahalliset ja muut panostukset menevät oikeasti paloturvallisuudesta huolehtimiseen, eikä pelkkään mappiturvallisuuteen eli siihen, että uskotaan, että kun kaikki vaaditut paperit ovat kunnossa, niin silloin kohdekin on paloturvallinen Usein tavataan sanoa, että kokemus osoittaa, että määräykset ovat hyviä ja pitävät palovaarat siedettävän alhaisina, mutta tämä on oikeastaan aika karmeaa retoriikkaa, kun Suomessa palokuolemia yhä vaan tapahtuu paljon enemmän kuin (muissa) sivistyneissä länsimaissa 2

3 3

4 4

5 PALOTURVALLISUUS Hietaniemi, J Esitelmä Suomen paloturvallisuusprofesuurin opetuksen ja tutkimuksen sisällöstä. Helsinki: Palotutkimusraati ry. 5

6 PALOTURVALLISUUS Rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin Pelastustoiminta on tulipalon sattuessa mahdollista ja pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon Tulipalon syttymisen ml. tahallinen sytyttäminen vaara on vähäinen Tulipalon aiheuttamat omaisuusvahingot ml. keskeytysvahingot ja muut välilliset vahingot eivät ole suhteettoman suuria Näihin tavoitteisiin pyritään passiivisilla ja aktiivisilla palosuojelun keinoilla passiivisia keinoja ovat mm. osastointi, palokatkot, suojaetäisyydet, materiaalien paloominaisuudet, jne. aktiivisia keinoja ovat mm. palon ilmaisu, sprinklaus, savunpoisto, palokunnat, jne. Paloturvallisuussuunnittelulla luodaan edellytykset näiden tavoitteiden toteutumiselle 6

7 PALOTURVALLISUUS PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISEN TEKNISEN VAATIMUKSEN OSA-ALUEET: RakMK E1, 1.2 rakennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan; palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua; palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoittaa; rakennuksessa olevien henkilöiden on voitava palon sattuessa päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin; pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. 7

8 E VAATIMUKSEN TÄYTTYMISEN OSOITTAMINEN: E1, 1.3 Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän, mikäli rakennus suunnitellaan ja rakennetaan noudattaen näiden [E1 + ohjeet] määräysten ja ohjeiden paloluokkia ja lukuarvoja. E Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän myös, mikäli rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. Vaatimuksen täyttyminen todennetaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö. 8

9 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI SUUNNITTELUPROSESSI Palonkehityksen tarkastelu + 9

10 TOIMINNALLINEN RAKENTEIDEN PALOMITOITUS Oletettuun palonkehitykseen perustuva toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu on kotimaisissa ja eurooppalaisissa viranomaismääräyksissä hyväksytty menettely rakenteellisen paloturvallisuuden varmistamiseksi EUROCODE-STANDARDIEN MUKAINEN MENETELMÄ Toiminnallisella palomitoituksella voidaan ottaa huomioon rakennuksen yksilölliset ominaispiirteet sekä passiiviset ja aktiiviset palontorjuntatoimet rakenteiden paloturvallisuussuunnittelussa Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa E1: Rakennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan. Vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa kahdella eri menettelyllä: Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan noudattaen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 määräysten ja ohjeiden paloluokkia ja lukuarvoja. Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. Vaatimuksen täyttyminen todennetaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö. johtaja TkT Jyri Outinen, Ruukki Oyj 10

11 RAKENTEIDEN PALOMITOITUS: KAAVIO 1 11

12 RAKENTEIDEN PALOMITOITUS: KAAVIO 2 12

13 Osaamisalueita: - FDS-ohjelman manuaalista: competent in the fields of fluid dynamics, thermodynamics, combustion, and heat transfer eli tuntee läpikotaisin tulipalon fysiikan ja kemian sekä niiden perusteet - Tuntee asiaankuuluvat lait, asetukset, standardit ja ohjeet ja osaa niiden soveltamisen - Hallitsee rakenteiden toiminnan, asiaankuuluvan laitetekniikan, jne... - Ei ole koskaan valmis, vaan ylläpitää ja kehittää osaamistaan jatkuvasti 13

14 14

15 15

16 LOPUKSI Toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu on lakien ja asetusten mukainen suunnittelutapa aivan samalla tavalla kuin palomääräysten luokkien ja lukuarvojen mukainen suunnittelu Se Eurocode-normien mukainen menettely Se on teknisten järjestelmien yleinen suunnittelutapa Sillä saadaan seuraavia etuja: Parempi turvallisuustaso Arkkitehti voi toteuttaa ideoitaan vapaammin Tilojen parempi käytettävyys Merkittävät säästöt rakennuskustannuksissa Suuremmat osastokoot Pidemmät poistumistie-etäisyydet Kevyemmät rakenteet Toimivammat ja halvemmat palotekniset laitteistot Paloteknisten laitteistojen halvemmat huolto- ja ylläpitokustannukset Mitä vaativampi kohde, sitä suuremmat edut, mutta myös pienissä ja rajallisissa sovelluksissa saadaan usein merkittäviä etuja Se on vaativaa, luokituksen mukaan AA-tasoa, mutta monesti optimaaliseen tulokseen vaaditaan AA+ -tasoa 16

17 PALOTURVALLISUUS: VIITEKEHYKSENÄ PUUKERROSTALOT Tapausesimerkkinä Ratamokoti-palvelutalo TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto MARKKU KAURIALA Oy

18 SISÄLLYS PUUN PALAMINEN PALOTURVALLISUUS PUUKERROSTALON PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU JA PALOTURVALLISUUDEN OSOITTAMINEN Rakentamismääräyskokoelman luokkiin ja lukuarvoihin perustuva lähestymistapa Rakentamismääräyskokoelman palonkehitykseen perustuva lähestymistapa ESIMERKKIKOHDE: TURUN RATAMOKOTI YHTEENVETOA

19

20 Puu: CH 1.7 O 0.7 N Hiiltä ja vetyä sisältävä materiaali, jota laajalti käytetään polttoaineena Ei välttämättä syty kovin herkästi, etenkin jos lämmölle altistuva kappale on paksu Ei välttämättä levitä paloa nopeasti, etenkin jos palaminen tapahtuu vapaassa tilassa Kuitenkin: puu on aina palava materiaali, myös kemiallisesti palosuojattuna: tällöin syttyvyys ja palaminen yleensä ovat vähäisempää, mutta riittävän voimakkaassa lämpörasituksessa palosuojattukin puu palaa

21 Mielipide: puun palavuutta ei tule vähätellä tai jopa yrittää kieltää 5-kerroksisen puukerrostalon tulipalo Ruotsissa 2013 Brand i flerbostadshus av trä Analys, rekommendationer och FoU-behov Birgit Östman, SP & Lars Stehn, LTU SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut SP Technical Research Institute of Sweden SP Rapport 2014:07 5

22 Mielipide: kun puun palavuus otetaan huomioon, puusta voidaan rakentaa yhtä turvallisia kerrostaloja kuin muitakin rakennusmateriaaleja käyttäen 6

23 NORMAALI PALAMINEN aine pyrolysoituu ja pyrolyysituotteet reagoivat eksotermisesti hapen kanssa HIILIPINNAN PALAMINEN: hiili reagoi suoraan hapen kanssa esim. nuotion hiillusta, grillihiilet happi tulee pitää mielessä hiiltymissyvyyttä arvioitaessa palaminen lämpö pyrolyysi- tuotteet lämpö happi palaminen pyrolyysi puumateriaali hiili puumateriaali

24 VAPAA PALAMINEN palamista ylläpitävä lämpö tulee puun omasta liekistä eikä ole kovin voimakasta ~ kw/m 2 PALAMINEN SULJETUSSA TILASSA, ESIM. HUONE palamista ylläpitävä tulee pääosin tilaan muodostuvasta kuumasta kerroksesta ja voi olla hyvin voimakasta T g =1100 o C 200 kw/m 2 T g =1200 o C 270 kw/m 2 T 4 T g =1300 o C 350 kw/m 2 HUOM! SULJETTU TILA EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE HUONE, VAAN SE VOI OLLA RAKENNUKSEN ONTELO, tms. T g lämpö lämpö puu puu

25 PUUN HIILTYMINEN Riippuu useista tekijöistä D(2,7;5,5;3,9) kw/m 2 heat flux N(0,5;0,04) f O 2, t p C q e t 0 A B w t exp time O 2 concentration density moisture D(90;110;100) min N(465;93) kg/m 3 A ~ U(505;1095) kj/kg B ~ U(2430;2550) kj/kg Hietaniemi, J A Probabilistic Approach to Wood Charring Rate. Espoo: VTT. (VTT Working Papers 31) Hietaniemi, J Probabilistic simulation of fire endurance of a wooden beam. Structural Safety. Structural Safety. Volume 29, Issue 4, October 2007, Pages

26 PUUN HIILTYMINEN, jatkoa Standardoidussa lämpötila-aika kehityksessä T = T 0 + (345 o C) log 10 ( 8 t + 1 ) (t = aika minuuteissa, T 0 = 20 o C) puun hiiltymäsyvyys d kehittyy osapuilleen lineaarisesti ajan mukana d = t missä hiiltymisnopeus on osapuilleen vakio Puurakenteiden suunnittelu Lyhennetty suunnitteluohje Kolmas painos Eurokoodi 5 Puuinfo: lyhennelmä Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisemista teoksista RIL ja RIL

27

28

29 Tässä esitelmässä puukerrostalolla tarkoitetaan rakennusta, jossa on kerroksia 3 tai enemmän ja jonka kantavat rakenteet on tehty puutuotteista Viikki Saarijärvi Seinäjoki Lontoo Melbourne Vancouver jne 13

30

31 PALOTURVALLISUUS Rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin Pelastustoiminta on tulipalon sattuessa mahdollista ja pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon Tulipalon syttymisen ml. tahallinen sytyttäminen vaara on vähäinen Tulipalon aiheuttamat omaisuusvahingot ml. keskeytysvahingot ja muut välilliset vahingot eivät ole suhteettoman suuria Näihin tavoitteisiin pyritään passiivisilla ja aktiivisilla palosuojelun keinoilla passiivisia keinoja ovat mm. osastointi, palokatkot, suojaetäisyydet, materiaalien paloominaisuudet, jne. aktiivisia keinoja ovat mm. palon ilmaisu, sprinklaus, savunpoisto, palokunnat, jne. Paloturvallisuussuunnittelulla luodaan edellytykset näiden tavoitteiden toteutumiselle 15

32 PALOTURVALLISUUS Hietaniemi, J Esitelmä Suomen paloturvallisuusprofesuurin opetuksen ja tutkimuksen sisällöstä. Helsinki: Palotutkimusraati ry. 16

33 PALOTURVALLISUUS PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISEN TEKNISEN VAATIMUKSEN OSA-ALUEET: RakMK E1, 1.2 rakennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan; palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua; palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoittaa; rakennuksessa olevien henkilöiden on voitava palon sattuessa päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin; pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon

34 E VAATIMUKSEN TÄYTTYMISEN OSOITTAMINEN: E1, 1.3 Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän, mikäli rakennus suunnitellaan ja rakennetaan noudattaen näiden [E1 + ohjeet] määräysten ja ohjeiden paloluokkia ja lukuarvoja. E Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän myös, mikäli rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. Vaatimuksen täyttyminen todennetaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö

35 Onko paloluokkien ja lukuarvojen mukainen = paloturvallinen? Sen katsotaan olevan Esimerkki 1: Luokituksen mukainen asuntojen palokuorman tiheys (600 MJ/m 2 ) ja todellinen palokuorman tiheys useammassa kuin joka viidennessä asunnossa on enemmän palokuormaa kuin luokitus olettaa Keski-Rahkonen, O., Karhula, T. & Hostikka S Palokuormien jakaumat palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelmassa. Pelastustieto, Palontorjuntatekniikkaerikoisnumero, s Palotutkimuksen päivät, Palo- ja pelastustieto Ry. 19

36 Failure probability Esimerkki 2: Luokitusrajan ylittymisen todennäköisyys teräsrakenteelle, joka on palosuojauttu luokkaan R Deterministic (assumption 1) Normal (assumption 2 : mk=50%) Normal (assumption 3 : mk=80%) time [min] todennäköisyys, että suojattu teräs kuumenee luokkien mukaista mitoitusarvoa enemmän on 1 3 % Hietaniemi, J., Cajot, L.-G., Pierre, M., Fraser-Mitchell, J. Joyeux, D. & Papaioannou, K Risk-Based Fire Resistance Requirements. Final Report. Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities. 528 s. ISBN (EUR EN)

37 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI: E1-asetus + muut E-sarjan ohjeet E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2011 Rakennusten käyttötavat 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala 1.2 Olennainen vaatimus 1.3 Vaatimuksen täyttymisen osoittaminen 1.4 Vastavuoroisuuden tunnustaminen 2 PALOKUORMA 2.1 Palokuorman määritys 2.2 Palokuormaryhmät 3 RAKENNUKSEN PALOLUOKKA 3.1 Paloluokat 3.2 Rakennuksen koon ja henkilömäärän rajoitukset 4 SYTTYMISEN ESTÄMINEN 4.1 Yleiset vaatimukset 5 PALON RAJOITTAMINEN PALO-OSASTOON 5.1 Yleiset vaatimukset 5.2 Osaston pinta-ala 6 RAKENTEIDEN KANTAVUUDEN SÄILYTTÄMINEN 6.1 Yleiset vaatimukset 6.2 Luokitukseen perustuva mitoitus 6.3 Palonkehitykseen perustuva mitoitus 7 PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN OSASTOSTA 7.1 Yleiset vaatimukset 7.2 Osastoivien rakennusosien luokkavaatimukset 7.3 Osastoivat ovet, ikkunat ja luukut 7.4 Läpiviennit 7.5 Ilmanvaihtolaitteet 7.6 Ullakot, ontelot, ulkoseinät ja parvekkeet 8 PALON KEHITTYMISEN RAJOITTAMINEN 8.1 Yleiset vaatimukset 8.2 Sisäpuoliset pinnat 8.3 Ulkoseinät 8.4 Katteet 9 PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN NAAPURIRAKENNUKSIIN 9.1 Yleiset vaatimukset 9.2 Palomuuri 10 POISTUMINEN PALON SATTUESSA 10.1 Yleiset vaatimukset 10.2 Etäisyys uloskäytävään 10.3 Uloskäytävien lukumäärä 10.4 Uloskäytävän mitat 10.5 Uloskäytävän osastointi ja rakenteet 10.6 Ovien aukeaminen sekä poistumisreittien valaistus ja merkintä 10.7 Poistumisaikalaskelma 11 SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVIEN JÄRJESTELY 11.1 Yleiset vaatimukset 11.2 Pääsy sammutuskohteeseen 11.3 Palovaroitin ja automaattinen paloilmoitin 11.4 Savunpoisto 11.5 Sammutuslaitteet 11.6 Rajoitusmerkinnät 11.7 Turvallisuusselvitys

38 E1: puukerrostalojen kannalta olennaisimmat pykälät (eli kohdat, joita puukerrostalomuutokset 2011 koskevat) Rakennusten käyttötavat 1.2 Olennainen vaatimus 1.3 Vaatimuksen täyttymisen osoittaminen 3.1 Paloluokat 3.2 Rakennuksen koon ja henkilömäärän rajoitukset 6 RAKENTEIDEN KANTAVUUDEN SÄILYTTÄMINEN 6.2 Luokitukseen perustuva mitoitus 6.3 Palonkehitykseen perustuva mitoitus 8 PALON KEHITTYMISEN RAJOITTAMINEN 8.2 Sisäpuoliset pinnat 8.3 Ulkoseinät 10 POISTUMINEN PALON SATTUESSA 10.3 Uloskäytävien lukumäärä 10.5 Uloskäytävän osastointi ja rakenteet 11 SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVIEN JÄRJESTELY 11.5 Sammutuslaitteet 22

39 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI, jatkoa.. Käyttötaparyhmä, paloluokka RakMK osan E1 luokkien ja lukuarvojen mukaan puukerrostaloja saa saa rakentaa käyttötaparyhmiin asunnot työpaikkatilat (= tilat, jotka yleensä ovat päiväkäytössä ja joissa on pääosin tilat tuntevaa henkilökuntaa, kuten toimistot, virastot, hallintotilat) Paloluokka on P2 Mutta: mitäs, jos taloon halutaan kivijalkamyymälöitä, kahviloita, päiväkoti, yms.? 3 kerrosta paloluokka on P1 kantavat rakenteet eivät saa olla puuta??? Ratkaisu: kohdan ohjeen mukaisesti tulee arvioida rakennuksen turvallisuustaso tarkastelemalla rakennusta kokonaisuutena, MUTTA TÄMÄ MENEEKIN JO 1.3.2:n PUOLELLE

40 Rakennuksen koko KORKEUS VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI, jatkoa krs: enintään 14 m 5 8 krs: enintään 26 m nykyaikaisessa toimistorakennuksessa voi olla vaikea saavuttaa KERROSALA yli kaksi kerrosta: m 2 Jos ylittyy => erilliset rakennukset, joiden välissä 8 metrin turvaetäisyys tai palomuuri

41 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI, jatkoa.. LUKU 6. RAKENTEIDEN KANTAVUUDEN SÄILYTTÄMINEN Kohta 6.1.3: Kantavan rakenteen mitoitus voi perustua joko standardoituun lämpötila-aikakäyrään perustuvaan luokitukseen tai oletetun palonkehityksen mukaisiin rasituksiin standardoituun lämpötila-aikakäyrään perustuva luokitus (kerrokset, palamattomat eristeet) q 1200 MJ/m 2 : R MJ/m 2 > q 600 MJ/m 2 : R 120 q < 1200 MJ/m 2 : R 60 Muuten: onko paljaan puupinnan alla oleva puu rakenne vai palokuormaa? palonkehityksen mukaisiin rasituksiin perustuva luokitus yli kaksikerroksinen rakennus ei yleensä sorru palon eikä jäähtymisvaiheen aikana tai enintään kaksikerroksinen rakennus ei sorru poistumisen turvaamiseen, pelastustoimintaan ja palon hallintaan saamiseen tarvittavana aikana

42 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI, jatkoa.. LUKU 8. PALON KEHITTYMISEN RAJOITTAMINEN (eli materiaalien palokäyttäytymistä koskeva luokitus) Paloturvallisuuden kannalta on olennaista, että puun palokäyttäytyminen on hyvin erilaista sisätiloissa ja ulkona tapahtuvissa paloissa sisällä puu voi osallistua paloon voimakkaastikin, mutta tämä riippuu monesta tekijästä, ei pelkästään puun palokäyttäytymisluokasta (luokka D) Puuinfo on julkaissut asiaa koskevan teknisen tiedotteen ( ,

43 3 4 krs, asunto-spr, tyyppi 2 - lattia: - - seinät & katto: B-s1,d0 + palamaton K 2 10-suojaverhous - julkisivu; puupinta (eli D-s2,d2) paitsi: 1. kerros ja uloskäytävien ja varateiden ylä- ja alapuoli: B-s2,d0 lisäksi: palokatkot tuuletusraossa ja räystäällä

44 3 4 krs, OH-luokan SPR - lattia: - - seinät & katto: puupinta eli D-s2,d2 + palamaton K 2 10-suojaverhous - julkisivu; puupinta (eli D-s2,d2) paitsi: 1. kerros ja uloskäytävien ja varateiden ylä- ja alapuoli: B-s2,d0 lisäksi: palokatkot tuuletusraossa ja räystäällä - tuuletusraon sisäpinta: K luokan suojaverhous, A2-s1, d

45 5 8 krs, OH-luokan SPR (muu ei käy) - lattia: - - seinät & katto: puupinta eli D-s2,d2 + palamaton K 2 30-suojaverhous, paitsi ei tarvita kantamattomassa sisäisessä seinässä - julkisivu; puupinta (eli D-s2,d2) paitsi: 1. kerros ja uloskäytävien ja varateiden ylä- ja alapuoli: B-s2,d0 lisäksi: palokatkot tuuletusraossa ja räystäällä - tuuletusraon sisäpinta: K luokan suojaverhous, A2-s1, d

46 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI: E1, E2 + muut E-sarjan ohjeet PARVEKKEET Paloturvallisuuden suhteen olennaisinta on, että parveke on varauloskäytävä eli asuinhuoneiston toinen uloskäytävä, jota käytetään siinä tapauksessa, että ovea ei voida käyttää Puuinfo on julkaissut asiaa koskevan teknisen tiedotteen ( , ) julkaistaneen uudessa YM39-oppaassa, jahka se ilmestyy Sen mukaan Käyttöluokassa 3 olevan puurakenteen verhoaminen kipsilevyin tai muulla A2-s1, d0-luokan levyllä on kuitenkin käytännössä kosteusteknisesti mahdotonta. Tämä on kuitenkin RakMK osan E1 kohdassa esitetty pintojen luokkavaatimus (parveekkelle sovelletaan ulkoseinien määräyksiä) Perusratkaisu on parvekkeen sprinklaaminen Jukka Hietaniemi 30

47 ULKOPUOLINEN PARVEKE

48 SISÄINEN PARVEKE

49 K 2 10 ja K suojaverhous STANDARDIPALOSSA kokeen aikana suojaverhouksen tulen vastakkaiselta pinnalta mitattu keskimääräinen lämpötilannousu ei saa olla yli 250 C alkulämpötilaa korkeampi eikä suurin lämpötilan nousu saa missään kohdassa olla yli 270 C alkulämpötilaa korkeampi kokeen jälkeen missään kohdassa alustaa ei saa olla palanutta, hiiltynyttä, sulanutta tai kutistunutta materiaalia. Osoittaminen polttokokeet luotettava lämmönsiirron laskenta, jossa otetaan huomioon levytyksen lämpöteknisten suureiden klämpötilariippuvuus sekä mahdollinen putoaminen pois, kun levyn mekaaninen lujuus menetetään riittävässä määrin Jukka Hietaniemi 33

50 ESIMERKKEJÄ K 2 10 ja K 2 30 suojaverhous, jatkoa 2 x palokipsi tai 1 Fermacell! GYPROC: 34

51 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI: E1, E2 + muut E-sarjan ohjeet POISTUMINEN PALON SATTUESSA varateitä pitää suojella vaikuttaa talon ulkonäköön: tulee pystysuuntaisia kaistoja eri materiaalista Uloskäytävä 3 8-kerroksisen P2-luokan rakennuksen uloskäytävän porrassyöksyt ja -tasanteet ja niitä kannattavat rakenteet, jotka eivät ole vähintään A2-s1, d0-luokkaa, tulee suojaverhota portaiden yläpintaa lukuun ottamatta vähintään K 2 30, A2-s1, d0-luokan tarvikkeilla. P2-luokan rakennuksen porrassyöksyjen ja tasanteiden tulee täyttää luokan R 30 vaatimukset, kun siihen johtavien tilojen palokuorma on alle 600 MJ/m2. Vastaava vaatimus on R 60, kun palokuorma on tätä suurempi. 35

52 PALOKATKOT palo ei saa päästä leviämään erilaisten asennusten vaatimien kuiĺujen, läpivientien, onteloiden, tms. kautta LAST, BUT NOT THE LEAST 36

53 Puukerrostalon palo Ruotsissa Kattilassa ollut öljy syttyi Palo levisi poistoputken kautta ullakolle huom! rasvaiset kanavat voivat palaa todella kuumana (vrt. esim. Tampereen McDonaldsin palo) Putki sytytti ullakon palavat materiaalit ilmeisesti eritys fuskasi Ullakko kehittyi lieskahtavaan paloon ja tuhoutui ei ollut osastoitu/osiin jaettu Palo levisi myös pitkin julkisivua sopimattomien materiaalien vuoksi Talo täytti Ruotsin palomääräykset 37

54 YHTEENVETOA LUOKKIEN JA LUKUARVOJEN MUKAISESTA VAATIMUKSEN TÄYTTYMISEN OSOITTAMISESTA Puukerrostalon voi suunnitella ja rakentaa RakMK osan E1 luokkien ja lukuarvojen mukaista vaatimuksen täyttymisen osoittamistapaa käyttäen Mutta käytännössä vastaan voi tulla erinäisiä ongelmia: muiden käyttötapojen tilat korkeuden rajoitus: 26 m on vaikea toteuttaa etenkin toimistorakennuksissa kerrosalan rajoitus: yli m 2 eri taloja suojaetäisyys tai palomuuri pintojen suojaverhoukset vievät taloja taas kipsilevytalojen suuntaan puutalon asunnon ostajalle tämä voi olla pettymys maksaakin aika lailla ilman parempaa tietoa ja tilanteen analysointia niitä ei kuitenkaan missään nimessä saaa jättää pois! B-luokan vaatimus UK:n ja varateiden ylä- ja alapuolella vaikuttaa voimakaasti talon ulkonäköön On myös syvällisempiä asioita, jotka liittyvät useisiin tarkempaa paloteknistä tarkastelua kestämättömiin olettamuksiin niisä taustatutkimuksissa, joita E1:n muutoksessa 2011 käytettiin Suoraan sanottuna: niissä on virheitä! 38

55 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI SUUNNITTELUPROSESSI Palonkehityksen tarkastelu Tärkein yksittäinen osa-alue Soveltaa tilastoja, tilastotiedettä, todennäköisyyslaskentaa Vaatii todellista osaamista ja siksi se tehdään yleensä väärin! Allekirjoittanut oli VTT:llä kehittämässä näitä menetelmiä ja niitä kohta 20-vuotta käyttäneenä ilkeän sanoa osaavani homman! Tekee mahdolliseksi hyvin vaikeiden asioiden hyväksyttämisen, esim. Ratamokodin 39

56 VAATIMUKSEN TÄYTTYMINEN E MUKAISESTI PALOKEHITYKSEN SOVELTAMINEN (eli toiminnallinen suunnittelu) Yleensä tätä tehdään samalla shapluunalla oli kohde mikä vaan eli tehdään palonsimulointimalli, joka yleensä on Fire Dynamics Simulator täyttää kohta 15-vuotta; VTT:n ja NIST:n kehittämä (ml. allekirjoittanut) otetaan joku palo: eräs toimisto käyttää yhtä ja samaa paloa oli kohteena maanlainen tila, kauppakeskus, monitoimihalli, kirkko, kapakka, ; toiset kopiovat allekirjoittaneen kohta 10- vuotta sitten laatimaa käsikirjoitusta lasketaan, tulostetaan kymmeniä sivuja värikuvia ja sanotaan, että tästä nähdään, että suunnitelma on OK UNOHTUU VANHA TOTUUS: TRASH IN TRASH OUT FDS-manuaalissa edellytetään seuraavaa: Users are warned that FDS is intended for use only by those competent in the fields of fluid dynamics, thermodynamics, combustion, and heat transfer, and is intended only to supplement the informed judgment of the qualified user. The software package is a computer model that may or may not have predictive capability when applied to a specific set of factual circumstances. OHJE: Kun tilaatte toiminnallista suunnittelua, kiinnittäkää huomiota laatuun! Suomessa näet palosuunnittelijat, jotka täyttävät FDS:n vaatimukset on laskettavissa yhden käden sormilla eikä niitä välttämättä tarvita edes kaikkia! 40

57 Lakea Oy, NCC Rakennus Oy, Arkkitehtitoimisto Matti Takala Oy, palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy, KPM-Engineering 41

58 RATAMOKOTI Ruissalontie 19, Turku 4-kerroksinen palvelutalo mielenterveys- ja päihdekuntoutujille Kerrosalaneliömetrit: k-m² 54 palveluasuntoa valmistui huhtikuussa 2014 Paloluokka: P1 Pohjakerros toteutettiin betonirakenteisena ja loput kolme kerrosta puurakenteisina Stora Enso Building Solutions Finland Oy:n CLT-puumoduulitekniikalla. Puurakentamiskonseptin avulla rakennus saatiin käyttöön normaalia rakennustapaa nopeammin, noin puolessa vuodessa hankkeen käynnistymisestä.. 42

59 PALOLUOKKA P1? Puukerrostalohan on P2-paloluokan rakennus Mutta: 3 8 kerroksiset puukerrostalot on rajattu käyttötaparyhmiin asunnot ja työpaikkatilat tämä ei ole kumpaankaan, vaan käyttäjien ominaisuuksien ja hoidon tarpeen vuoksi käyttötaparyhmäksi määritettiin Rakennusvalvonnan kanssa Hoitolaitokset paloluokka on P1 Tällöin 4-kerroksisen rakennuksen luokkavaatimukset ovat: kantavat rakenteet R60 ja ne on tehtävä vähintään luokan A2-s1, d0, puu ei käy uloskäytävien osastoivissa seinissä rakennustarvikkeet A2-s1, d0, puu ei käy seinät ja katot B-s1, d0, puu voisi käydä palosuojattuna Ulkoseinän ulkopinta sekä tuuletusraon ulko- ja sisäpinta: B-s1, d0, puu voisi käydä palosuojattuna Yhdistelmä P1-paloluokan kerrostalo ja puiset kantavat rakenteet on Suomessa täysin ennennäkemätön asia! Mahdollista vain ja ainoastaan taitavalla toiminnallisella suunnittelulla 43

60 TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 TARKASTELTAVA KOHDE 3 PALORISKIANALYYSI 3.1 Tulipalojen kuvaus 3.2 Palohälytyksen ja alkusammutuksen kuvaus 3.3 Sprinklerilaitteiston toiminnan kuvaus 3.4 Palokunnan toiminnan malli 3.5 Tulosten merkityksen arvioinnin lähestymistapoja 3.6 Tulokset 4 HUONEISTOPALON KEHITTYMINEN JA SEN SYNNYTTÄMÄ LÄMPÖRASITUS 4.1 Laskentamallien yleiskuvaus 4.2 Virtausmekaniikkaan perustuva palonsimulointi 4.3 Palon kehittymisen todennäköisyysperustainen mallintaminen 4.4 Tulokset 5 YHTEENVETO LIITE A: LÄMPÖRASITUSTEN LASKENTA Lämpövuo Lämpövuon kokonaismäärä Lämpövuon kokonaismäärään perustuva yksinkertainen puun hiiltymissyvyyden laskentamalli LIITE B: HOIVAKODIN PALOKUORMAN TIHEYDEN JAKAUMAN ARVIOINTI KIRJALLISUUSLÄHTEET

61 RISKIANALYYSIN TULOS

62 KANTAVIEN RAKENTEIDEN PALONKESTÄVYYS: RISKIANALYYSIN JA PALONSIMULOINNIN TULOSTEN YHDUSTÄMINEN

63 LOPUKSI Puu on palava aine ja siksi sen käyttö rakennuksissa vaatii erityistä huolenpitoa paloturvallisuudesta Oikein suunniteltuna ja toteutettuna puukerrostalo on aivan yhtä paloturvallinen kuin muista rakennusmateriaaleista tehty talo Puukerrostalon voi periaatteessa suunnitella käyttäen RAkMK luokkiin ja lukuarvoihin perustuva lähestymistapaa Käytännössä voi nousta esiin ongelmia RakMK palonkehitykseen perustuva lähestymistapa on aivan yhtälaisesti määräysten mukainen; sillä saadaan seuraavia etuja: Parempi turvallisuustaso Arkkitehti voi toteuttaa ideoitaan vapaammin Tilojen parempi käytettävyys Merkittävät säästöt rakennuskustannuksissa Suuremmat osastokoot Pidemmät poistumistie-etäisyydet Kevyemmät rakenteet Toimivammat ja halvemmat palotekniset laitteistot Paloteknisten laitteistojen halvemmat huolto- ja ylläpitokustannukset

64

65

66 MALLINTAMINEN PALOTEKNISESSÄ SUUNNITTELUSSA Kehittyneessä paloteknisessä suunnittelussa ja turvallisuusarvioinnissa selvitetään, miten kohde tulipalon sattuessa käyttäytyy ja miten paloturvallisuuteen vaikuttavat järjestelmät tulee järjestää riittävän turvallisuuden saavuttamiseksi Tämä toteutetaan käyttäen palon, ihmisten ja paloturvallisuusjärjestelmien toiminnan simulointia Simuloinnin perustana on mallintaminen, s.o. mallien luominen ja niiden käyttäminen selittämään tarkasteltavia ilmiöitä Asianmukaisessa mallintamisessa tarkasteltavaa systeemiä kuvataan yhtäältä riittävän todenmukaisesti ja toisaalta riittävän yksinkertaisesti Tämä on yksinkertaista sanoa, mutta toteutus vaatii korkeaa osaamisen ja ammattitaidon tasoa

67 DETERMINISTINEN MALLINTAMINEN Syötetiedoille annetaan tietyt, valitut arvot ja tuloksena saadaan näiden syötteiden määräämä kuvaus tarkastelun kohteesta tämä on sitä tavallista laskentaa C A B A B MALLI C C Re dr n 0 B A 2 0 jne ikr cos J n ( r) e d 1 ikr cos

68 EPÄVARMUUDET HUOMIOON OTTAVA MALLINTAMINEN Mallintamista käyttäen apuna todennäköisyyslaskua ja tilastollisia keinoja Mahdollistaa satunnaisten ja epävarmuuksia sisältävien tapahtumien ja ilmiöiden käsittelyn tätähän tulipalot mitä suurimmassa määrin ovat! Nyt syötteet ja tulokset ovat jakaumia A MALLI C B

69 MIKSI TARVITAAN EPÄVARMUUDET HUOMIOON OTTAVAA MALLINTAMISTA? Mitoittavat arvot riippuvat tarkasteltavan tilanteen esiintymistodennäköisyydestä Tämä määritetään riskianalyysillä Kvantitatiivinen riskianalyysi on kaikkien inststo Kaurialan palosuunnitelmien perustana Kvantitatiivisella tasolla riskianalyysiä eivät tee mitkään muut alan toimijat tee, ei edes kansainvälisellä tasolla Herkkyysanalyysi tulee sisäänrakennettuna ominaisuutena: E1:n tekniset perusvaatimukset toiminnalliselle suunnittelulle ovat menetelmien kelpoisuus eli valiidisuus, jota käsitellään jäljempänä ja herkkyysanalyysi Hyväksymiskriteerit saadaan kvantitatiiviselle perustalle Pois MUTU -menetelmästä

70 Esimerkki palotehon arvioinnista Hihasta vedetyt ns. varmalla puolella olevat arviot voivat johtaa mitoitusarvojen karkeaan väärinarviointiin Väärinarviointi voi antaa liian suuren arvon => epätaloudellinen ja muuta toimintaa haittaava tulos Väärin arvioitu mitoitusarvo olla liian pieni => turvallisuus on uhattuna

71 Herkkyysanayysi Kvantitatiivinen arvio eri tekijöiden vaikutuksesta tarkasteltaviin suureisiin ja tekijöihin Edesauttaa myös projektin aikaisten muutosten vaikutusten arviointia: Jos tekijää X muutetaan N %, niin millainen vaikutus sillä on?

72 MIKÄ ON OLENNAISINTA PALOTEKNISESSÄ MALLINTAMISESSA Avaintekijät ovat siis TODENMUKAISUUS Kaiken perusta YKSINKERTAISUUS ELI PITÄYDYTÄÄN OLENNAISESSA Lähtökohdat, käsittelyn yleispiirteet ja tulokset esitetään niin, että kuka tahansa alalla toimiva henkilö toinen suunnittelija, viranomainen, jne. - voi ymmärtää ne mallin sisäiset detaljit voivat sitten olla monimutkaisempia

73 SOVELLUSESIMERKKEJÄ Tilannetta kuvaavia asioita: Kaasun tai kiinteiden aineiden lämpötilat ja lämpöaltistus (säteily & konvektio) Tilan savuisuus Myrkyllisten kaasujen pitoisuudet Olosuhteiden muuttumistapa ja -nopeus: savun, kuumuuden, liekkien ja palon leviäminen Paloturvallisuusjärjestelmien toiminta: Ihmisten poistumiseen kuluva aika Poistumista edistävien tekijöiden vaikutus suhteessa vahingollisten olosuhteiden kehittymiseen Rakenteiden kestävyys Kantokyky, eristävyys, eheys Ilmaisimien, savunpoiston, sprinklereiden toiminta-ajat Savunpoiston vaikutus Sprinklauksen vaikutus palon voimakkuuteen ja lämpöaltistustasoihin Kaiken perustana palon voimakkuuden oikea arviointi Tämän sanotaan joskus olevan mahdotonta esim. jotkut suomalaiset alan toimijat levittävät tätä näkemystä mutta ei se ole, ja nuo näkemykset kuvannevat ko. henkilöiden omaa taidon puutetta

74 JOITAIN ESIMERKKEJÄ UUSIMMISTA PALOSIMULOINNIN SOVELLUKSISTA rakennuskohteita 2006 Olympic Games Ice Hockey Stadium, Italy *) *) McGrattan, NIST/USA, FDS and SV survey 2005 Lappi Arena, Rovaniemi

75 rakennuskohteita Maanalainen paikoitustila Beijing International Airport, Terminal T3A, Beijing

76 rakennuskohteita Ydinvoimala (relehuone) Toimistorakennus Schirmer Engineering Corp., USA Varastorakennus CSE, USA Toimistorakennus Jukka Hietaniemi 10 min 15 min 20 min

77 liikennevälineitä Autopalo ja sen leviäminen Jukka Hietaniemi, VTT Junapalo Laivapalo

78 muita Metsäpalo ja sen leviäminen Ihmisten poistuminen Sammuttaminen

79 OVATKO MALLIEN TULOKSET TOTTA? Tämä saadaan selville vertaamalla laskettuja tuloksia koetuloksiin mallintamisen kelpoisuuden arviointi eli validointi

80 EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ: THRASH IN - THRASH OUT Esimerkiksi yksinkertaisen huonepalon blind simulation The Dalmarnock Experiments & Modelling

81

82

83 MUTTA ASIANTUNTEVASTI KÄYTETTYNÄ TULOKSET OVAT RIITTÄVÄN HYVIÄ Koetulosten jatkuva ja systemaattinen hyödyntäminen Koetuloksia on paljon, mutta ne ovat monesti vaikeasti saatavissa (esim. FM Global) ja usein niiden tulkinta vaatii käytännön kokemusta palokokeista Kriittisyys, tarkistuslaskennat esim. yksinkertaisempia malleja käyttäen, fysikaalisten reunaehtojen ja rajoitusten ymmärtäminen & soveltaminen Sprinklauksen laskenta on erityisen vaativaa! Monta parametria, laajat mahdolliset parametrien arvoalueet Vaatii paljon taitoa, kokemusta & näkemystä

84 PALONSIMULOINNIN REALISTISUUDESTA Huoneistopalo: Mellunmäki, Helsinki kuva: Antti Kiiski

85 huonepalon kehittyminen 2 min 4 min Poistoputki palotehon ja savun mittaus Laskenta-alueen reuna Savunkeräyskupu 2.40 m 240 cm (sisämitta) 80 cm oviaukko 200 cm 240 cm (sisämitta) kaasupoltin 2m 0.8m 3.60 m 360 cm (sisämitta) - Tutkittava verhoilu kammion seinien ja katon sisäpinnassa - Lattia ja katto 20 cm paksua kevytbetonia

86 G6 ( o C) G6 ( o C) T ( o C) T ( o C) tilan kuumeneminen VTT:n ontelopalokokeet: n m 3 tila kaasupolti KOEJÄRJESTELY n 500 PALAMATTOMAN ONTELON LÄMPENEMISEN MALLINTAMINEN FDS-OHJELMALLA lämpötila-anturi 6 m etäisyydellä T2 ontelon etupäästä 400 Mitattu, 6 m Laskettu, 6 m T Mitattu, 3 m T2 Laskettu, 3 m lämpötila-anturi 3 m etäisyydellä T1 ontelon etupäästä burner poltin kw 300 ja 300 kw kw AIKA (s) AIKA (s) kaapelipalo kaapelia Data FDS4 burner off time from burner ignition (s) kaapelia Data FDS4 burner off time from burner ignition (s)

87 Ts4 ( o C) Ts5 ( o C) tilan kuumeneminen Huonepalokokeita VTT measured FDS measured FDS time (s) time (s) toimistopalokoe, NIST/USA:

88 lämpötila ( C) tilan kuumeneminen Pelastusopistolla viime tehdyt ontelokattopalokokeet cm cm aika (min)

89 web temperature ( o C) teräspalkin kuumeneminen data FDS time (s)

90 HRR sample (kw) palon leviämisen ja voimakkuuden mallintaminen Euroluokituskoe, SBI-koe: kuusipanelointi LAB 17/1 LAB 17/2 LAB 17/3 LAB 17, avg LAB 07/1 LAB 07/2 LAB 07/3 LAB 07, avg FDS(e) time (s)

91 HRR (kw) HRR sample (kw) palon leviämisen ja voimakkuuden mallintaminen Palokammiokoe: kuusipanelointi 5000 Measured 4000 FDS 3000 koe keskeytetään kokoverhoil u time (s) measured FDS4 osittainen verhoilu time (s)

92 Savun tiheys, mg/m3 Savun tiheys, mg/m3 savun ja myrkyllisten kaasujen mallintaminen validointikokeita 1) savuisuus 100 m 2, 5 m kork. tila m2/g FDS 4 m2/g Tolueeni Aika, min tolueeni heptaani Heptaani 6 m2/g FDS 4 m2/g Aika, min

93 CO-pitoisuus, ppm CO-pitoisuus, ppm savun ja myrkyllisten kaasujen mallintaminen Tuomo Rinne/VTT: validointikokeita 2) CO-pitoisuus 100 m 2, 5 m kork. tila Puutapuli FDS Aika, min Mitattu puu heptaani Heptaani FDS Mitattu Aika, min

94 SIIS: tulipaloa ja siihen liittyviä ilmiöitä voidaan mallintaa suunnitteluun riittävällä tasolla MUTTA: tämä ei ole itsestäänselvyys, vaan toiminnallisessa paloturvallisuussuunnittelussa mallintamisen kelpoisuus eli oikeellisuus (validiteetti) tulee aina osoittaa FDS-palonsimulointiohjelmalle on laadittu 450-sivuinen validointitapausten raportti, josta löytyy sen kelpoisuuden osoittaminen monille käytännön suunnittelussa esilletulevissa tapauksissa mutta ei toki kaikissa

95 ESIMERKKI STOKASTISESTA l. TODENNÄKÖISYYSPERUSTAISESTA PALOTEKNISESTÄ MALLINTAMISESTA Liekin ympäristöönsä kohdistama lämpörasitus Tunnetaan: polttoaine (DH, yms.) palavan altaan koko D kohteen etäisyys L palamisnopeus m" - polttoaineen ja altaan koon perusteella => paloteho Q = 0,25D 2 DH m" D L

96 L A pallo = 4 L 2 kaikki säteily kulkee pallon pinnan läpi => lämpörasitus etäisyydellä L on q" = c r Q/[4 L 2 ]

97 Tuulen vaikutus H = A Q 0,4-1,02D

98 q" (kw/m 2 ) Käsikirjoista voidaan etsiä arvot suureille lämpöarvo DH = 36 MJ/kg palamisnopeus per pinta-ala m" säteilemällä siirtyvä osuus c r = 14,2 % liekinkorkeuden laskentakaavan vakio A tyypillinen tuulen nopeus u w = 3 m/s = 0,046 kg/s/m 2 = 0,233 m kw -0,4 tyypillinen hiilivetypolttoaine Jos puu syttyy noin arvolla 11 kw/m 2, niin 100 %:n turvamarginaalilla > 40 m näyttäisi turvalliselta etäisyys kyljestä (m)

99 Turvallisuutta/riskiä arvioitaessa ei riitä, että teemme laskut käyttäen vain syötesuureiden tyypillisiä arvoja, vaan arviossa on otettava huomioon 1) se, miten syötteet voivat vaihdella 2) mikä on näihin vaihteluihin liittyvä todennäköisyys turvallinen arvio saadaan varmasti, kun kaikille suureille annetaan pahin mahdollinen arvo, mutta tällöin tuloksena voi olla käytännössä toimimaton arvo, esim. turvaetäisyys-esimerkissämme niin suuri turvaetäisyys, että sitä ei voida toteuttaa lainkaan tai sen toteuttaminen ei ole taloudellisesti lainkaan järkevää

100 q" (kw/m 2 ) todennäköisyystiheys Nämä asiat voidaan ottaa huomioon käyttämällä kullekin syötteelle sitä kuvaavaa jakaumaa lämpöarvo DH = N(36; 3) MJ/kg palamisnopeus per pinta-ala m" : N(0,046; 0,002) kg/s/m 2 säteilemällä siirtyvä osuus c r liekinkorkeuden laskentakaavan vakio A tyypillinen tuulen nopeus u w : N (14,2 %; 2,5 %) : (0,226-0,233) m kw -0,4 : Weibull-jakauma, ka. = 3 m/s, m = 2 tyypillinen hiilivetypolttoaine % 30 % 30 m % 20 m % 10 m etäisyys kyljestä (m) 0 % säteilyn voimakkuus (kw(m 2 )

101 syttymistodennäköisyys % etäisyys (m) % 1.0 % 0.1 % Turvallinen etäisyys? jos palon todennäköisyys on 1 per 1000 säiliötä per vuosi ja siedettäväksi riskitasoksi katsotaan 1 per per vuosi (s.o. 1 per vuotta per säiliö) => voidaan hyväksyä 10 %:n syttymistodennäköisyys, joka vastaa etäisyyttä 25 m tämä on valittua riskitasoa vastaava turvaetäisyys

102 YHTEENVETO Palotekninen mallintaminen on kehittynyt luotettavaksi suunnittelun ja muun turvallisuus/riskiarvioinnin työkaluksi tietokoneet ovat kehittyneet valtavasti ja samaan aikaan myös palotutkimus on edennyt aimo askelin; yhdessä nämä tekijät ovat mahdollistaneet hyvin kehittyneen palon mallintamisen läpimurron muutaman kuluneen vuoden aikana Mallinnuksen luotettavuus on osoitettu lukuisissa eri yhteyksissä toistamalla laskemalla polttokokeiden tuloksia Mutta ei ole itsestäänselvyys, että tietyssä kohteessa mallinnus ja sen tyypillinen ilmentymä, palonsimulointi, on kelpoisaa Se vaatii taitoa, asiantuntemusta, näkemystä ja (itse)kriittisyyttä!

103

104

105 kertymä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % EC1 makuuhuone olohuone keittiö koko huoneisto 0 % palokuorman tiheys (MJ/m 2 ) TIIVIIN JA MATALAN PIENTALORAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Jukka Hietaniemi Palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy

106 Tavoite Tiiviin ja matalan rakentamisen hyväksyttävän paloturvallisuustason, siihen vaikuttavien keskeisten tekijöiden sekä vaatimustason täyttävien periaatteellisten ratkaisujen määrittäminen henkilöturvallisuuden ja omaisuudensuojan kannalta. Tuloksena tiiviisti ja matalasti rakennettujen alueiden paloturvallisuus paranee. Lähestymistapa Työssä käytetään tilastoanalyysia, aiempia tutkimustuloksia, riskitarkastelua, laskennallisia malleja sekä mahdollisesti tarkentavia pieniä kokeita. Tehtävät Tutkimuksessa tarkastellaan sekä ulkopuolisen syttymän että sisäpuolisen huoneistopalon leviämistä rakennuksessa, viereiseen rakennukseen tai rakennelmiin ja palon laajenemista kauemmaksi (aluepalo). Myös muun ympäristön (mm. puusto) vaikutusta palon leviämiseen tarkastellaan

107 AUTOISTA ALKAVA PALO

108 KATOKSIEN ym. PALOT

109 syttymisvaara palonkesto

110 KASVILLISUUDEN VAIKUTUS

111 HUONEISTOPALONA ALKAVAT PALOT

112

113

114 PERINTEISEN PUUTALON TULIPALON LOPPUTULOS ON USEIN TÄMÄ MUTTA EI MODERNIN PUUTALON

115 HYVIN SUURET ALKUPALOT

116 kertymäfunktio tiheysfunktio z (m) z (m) KIPINÖIDEN LEVIÄMINEN 10 MW MW x (m) 100 % 80 % 60 % 25 % 20 % 15 % % 10 % % 5 % 0 % 0 % U bas (m/s) x (m)

117 RAKENNEYKSITYISKOHTIEN VAIKUTUS

118

119

120 lämpörasitus (MJ/m 2 ) PALONKESTOTARPEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Esim 1: jätekatospalo ISO 30 min: 100 MJ/m 2 ISO 60 min: 300 MJ/m 2 ISO 120 min: 820 MJ/m m/s 5 m/s etäisyys (m) 3 m päässä: - 2 h palomuuri: tekijän 16 varmuustekijä - 1 h palomuuri: tekijän 6 varmuustekijä - EI30 min: tekijän 2 varmuustekijä 4 m päässä: - 2 h palomuuri: tekijän 23 varmuustekijä - 1 h palomuuri: tekijän 8 varmuustekijä - EI30 min: tekijän 2,7 varmuustekijä

121 lämpötila (?C) lämpövuo (kw/m 2 ) Esim 2: autokatospalo, 2 autoa TC5-8 TC standardipalo std.palo, high std.palo, low aika (min) aika (min)

122 HF (kw/m 2 ) syttymisviive (min) Esim 3: huoneistopalo & puukohteen syttyminen x (m) x (m)

123 LEVIÄÄKÖ ALKUPALO ALUEPALOKSI?

124

125 Vaarojen määrällinen arviointi: riskit Tulipalon mallinnuksen ja simuloinnin sekä luotettavuusteknisten menetelmien yhdistämisellä pystytään määrittämään koko järjestelmän turvallisuus, jonka mittana on riskien suuruus palon kehittyminen tuotteet, materiaalit rakenteet kaavoitus havainnointi ilmaisimet järjestelmä MENETELMÄ henkilöriskit omaisuusriskit riskit yhteiskunnan toiminnoille alkusammutus palokunta pelastautuminen pelastaminen riskit ympäristöllä

126 YHTEENVETO On mahdollista selvittää kattavasti kokonaisen asuinalueen erilaisten palon syttymisen ja leviämisen uhkakuvia Palovaarat ja niiden eliminointikeinojen vaikutus pystytään laskemaan yhdistämällä palojen mallinnus ja simulointi luotettavuustekniikan menetelmien (tapahtuma- ja vikapuut, numeerinen otantatekniikka eli Monte Carlo -simulointi) kanssa Tuloksena rationaalinen, turvallisuuden maksimoiva ja kustannuksen minimoiva ratkaisu Hietaniemi, J Tiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuus (Fire safety in densely built residential areas). Espoo: VTT. 227 s. + liitt. 144 s. VTT Tiedotteita - Research Notes:

127

128

129 Puujulkisivun lähiökerrostalon peruskorjauksessa: paloturvallisuusnäkökohdat TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto MARKKU KAURIALA Oy

130 Sisältö Johdanto Palovaarojen arviointi: laskenta ja tilastotiedot Tulokset Yhteenveto

131 Johdanto Tässä esitelmässä esitellään viime vuosikymmenellä tehdyn tutkimuksen tulokset, joka osoittaa, että betonirunkoiseen lähiökerrostaloon voidaan asentaa puujulkisivu ilman, että paloturvallisuus tästä olennaisesti heikkenee Erityisesti painotamme, että oikein toteutettuna puujulkisivun lisääminen ei tarvitse kompensaatioksi rakennuksen huoneiden tai julkisivun sprinklausta Oikea toteutus koskee sekä suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa että lupa-asioiden hoitoa

132 vaihtoehtoiset tavat Johdanto Paloturvallisuusvaatimusten osoittaminen: 1. Kohde suunnitellaan ja rakennetaan noudattaen Rakennusmääräysten osan E1 määräysten ja ohjeiden paloluokkia ja lukuarvoja P1-luokan rakennukselle tämä edellyttää B-s1, d0-luokan rakennustarvikkeita eli "lähes palamatonta" tavaraa, esim. maalattu betoni 2. Rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet tämä on ns. toiminnallinen lähestymistapa Toiminnallisen lähestymistavan käyttö edellyttää, että "Suunnittelussa käytetään menetelmiä, joiden kelpoisuus on osoitettu" Eli perusteluilla on oltava vankka pohja

133 Johdanto, jatkoa Betoniseen lähiökerrostaloon voi siis korjausrakentamisessa laittaa puujulkisivun, kunhan paloturvallisuusvaatimusten toteutuminen osoitetaan luotettavasti, kelpoisia menetelmiä käyttäen Työmme aiheena on ollut juuri vankkojen puun käytön perusteiden kehittäminen ja esille tuominen Tarkastelunäkökulmana yksittäiskohteesta yleistämiseen Perusteluketju käydään läpi tietylle helsinkiläiselle kohteelle ja lopulta osoitetaan, että tulokset on yleistettävissä Tulosten soveltamisalue: 3-6 -kerroksiset betonirunkoiset lähiökerrostalot Kyse ei nyt ole ns. "puukerrostaloista"

134 Esimerkkikohde: Laajasalo, Hki

135 Palon leviämisen uhkakuvat lieskahtanut huonepalo: kaksi kerrosta ylöspäin ulkoine n syttymä lieskahtanut huonepalo: yksi kerros ylöspäin

136 ONGELMA 1: Lieskahtaneen huonepalon leviäminen yläpuoleiseen huoneistoon lieskahtanut huonepalo: kaksi kerrosta ylöspäin lieskahtanut huonepalo: yksi kerros ylöspäin

137 Puujulkisivun vaikutus Julkisivun puu syttyy ja palaa huoneistosta tulevien liekkien vuoksi tämä kasvattaa liekkejä jonkin verran liekkien kasvaminen puolestaan lisää jonkin verran palon leviämisen vaaraa yläpuoleisiin huoneistoihin Tässä työssä on selvitetty, miten paljon tuo "jonkin verran" on eli kasvaako vaara merkittävästi

138 Mallinnuksen vaiheet: palon leviäminen 3. Ikkunasta ulos tulevien liekkien malli 2: Back ym. malli: Law'n mallin yläpuolella 2 h / 3 eq L H L L L L 2. Ikkunasta ulos tulevien liekkien malli 1: Law'n malli, pätevyysalue näkyvä liekki h eq L 1 2 h / 3 eq 1. Huonepalon laskenta: palotilan ikkunoiden rikkoutuminen

139 lämpövuo (kw/m 2 ) Mallin toimivuus: vertailu mitattuihin tuloksiin laskettu 100 mitattu (Oleszkiewicz/Kanada) korkeus ikkunan ylälaidasta (m)

140 Mallin toimivuus: vertailu koetuloksiin 2 Lokakuu 2003, Merkers (ent. DDR): betonitaloon laitettiin puujulkisivu, jolla tehtiin palokokeita VTT laski, miten kokeessa käy ennen kuin koe tehtiin pienempi huone 2,2 m 4,2 m isompi huone 3,5 m 4,2 m

141 6 min pieni huone

142 6 min iso huone

143 Mallin kelpoisuus: palon kehitys: ennuste vs. koe, iso huone Liekin korkeus Verhojen syttyminen 2. krs. ikkunan rikkoutuminen VTT:n ennuste 2,6 m eli lähes 2. krs. ikkunan yläreunaan Ikkunan läpäisevä lämpösäteily voi juuri ja juuri riittää syttymiseen mutta verhot syttyvät ennen tätä ikkunoiden rikkoutumisen vuoksi 3-6 minuuttia sen jälkeen, kun liekit tulevat ulos palotilan ikkunasta (sisempi ensin, ulompi viiveellä sen jälkeen) Koe 2,1-2,8 m eli 2. krs. ikkunan puoliväli-yläreuna Verhot syttyivät, kun 2. krs. ikkunat särkyivät 4 minuuttia: koska molemmat lasit kiinni samassa karmissa, ne särkyivät yhtäaikaa 3. krs. ikk. rikk. 7,5 minuuttia 8 minuuttia 4. krs. ikk. rikk. Saattavat säröillä 15 min. lämpörasituksen jälkeen Kokeen lopussa 4. krs. ikkunasta oli pala poissa

144 Lämpötila (C) Mallin kelpoisuus: Merkersin koe laskettu z (m) mitattu: maksimi keskiarvo

145 Paloturvallisuuden arviointi: paloriskien laskeminen Riski = seuraamus seuraamuksen todennäköisyys seuraamukset voidaan arvioida kelpoisaksi osoitettuilla laskentamalleilla todennäköisyyden laskenta vaatii todennäköisyysperustaista laskentaa

146 Todennäköisyysperustainen palonsimulointi Lähes kaikki palon kehittymistä koskevat tiedot ovat osittain epävarmoja, mikä otetaan huomioon laskennassa syötetiedot tulokset X 1 Laskentamalli F 1 (X) F 2 (X) X X

147 Tilastotietojen käyttö Yksi oleellinen asia, jota ei osata mallintaa, on se, paljonko tulipaloja syttyy Laskennassa tulipalo on varma tapaus (lähtöoletus!), mutta riskien arvioinnissa tarvitaan tulipalon todellinen todennäköisyys Tämä tieto saadaan palotilastoista Pronto: sisäasianministeriön onnettomuustilastojärjestelmä, jonka tietolähteenä toimivat kuntien pelastuslaitokset ja hätäkeskukset Lähteenä käytettiin vuosina tapahtuneita asuinkerrostalopaloja

148 P [pk paikalla] Tilastotietojen käyttö, jatkoa Toinen tärkeä asia, joka voidaan määrittää tilastojen perusteella, on palokunnan toiminta-aika Kati Tillander & Olavi Keski-Rahkonen, VTT Tiedotteita 2013, vuosi 2000: suururakka tämän tiedon selville saamiseksi Hki keskimäärin 4 km ajomatka 8 km ajomatka 15 km ajomatka Aika (min)

149 P[kaksi ylös] Ongelma 1, tulokset: palon leviäminen kaksi kerrosta ylös puu betoni PuuJS vs betoni: eroa löytyy Aika (min) Todennäköisyys on kuitenkin merkityksettömän pieni: puujulkisivulla tulipalon sattuessa yksi :sta 80 m 2 :n huoneisto: tulipalon todennäk. on noin yksi 1500:sta per vuosi Yhteensä siis yksi 75 miljoonasta/vuosi (vrt. joka viikko lototen pääpotin saamisen todennäköisyys on 1/350 tuhatta eli 200-kertainen) Muilla tekijöillä on PALJON suurempi vaikutus

150 P [leviää 2 krs ylös] Ongelma 1, tulokset: palon leviäminen kaksi kerrosta ylös, jatkoa Esimerkki muiden tekijöiden vaikutuksesta: huoneiston seinien verhoaminen puulla Tämä on täysin sallittua Vaikutus palon leviämiseen on valtava verrattuna siihen, että puu on julkisivussa Palava osuus huoneen seinästä puun osuus seinien verhoilusta

151 P[yksi ylös] Ongelma 1, tulokset: palon leviäminen yksi kerros ylös % puu % betoni Aika (min) PuuJS vs betoni: 0,03%:n ero, onko ero iso? Sadassa vuodessa n. 10 tapausta lisää (kaikki Suomen asuinkerrostalot!) Palokunnan sijainti vaikuttaa enemmän: esim. 4 km vs. 8 km: 0,8 % & 8 km vs. 15 km: 0,1 % Huoneen koko, ikkunan koko, polttoaine yms. vaikuttavat myöskin voimakkaasti liekin korkeuteen

152 Todennäköisyys Palokunnan ajomatkan sekä huoneiden/ikkunoiden muodon vaikutus esimerkkikohde leveät ikkunat neliöhuoneet leveät huoneet 0.5 % 0.4 % Puu Betoni 0.3 % 0.2 % 0.1 % 0.0 % 10 min 12 min 17 min 23 min 28 min Palokunnan ajoaika

153 ONGELMA 2: Palon leviäminen julkisivua pitkin mahdolliseen saneerauksessa lisättävän harjakaton yläpohjan onteloon Voi lisätä omaisuusvahinkoja ylimpien kerrosten lieskahtanut huonepalo liekit yltävät räystäälle riippumatta julkisivun materiaalista Julkisivua pitkin leviävä palo: - ulkoinen syttymä - alemman kerroksen huonepalo Palon leviämisen ehkäiseminen tuuletusraon palokatkoilla

154 Palokatkoista ja räystäsratkaisusta Palokatkoja tutkittiin VTT:llä 2003 tehdyssä hankkeessa Hietaniemi, ym Ontelopalojen leviämisen katkaiseminen. VTT Tiedotteita Toimivia ratkaisuja ovat mm. tuuletusrakoon laitetut reikäpellit, yms. Samassa työssä kehitettiin myös palon leviämistä hidastava räystästyyppi tällaisen käyttö olisi yhtä tärkeää myös palamattomien julkisivujen tapauksessa estämään lieskahtaneiden huonepalojen leviäminen yläpohjan onteloon

155 Esimerkkikohteelle saatujen tulosten yleistäminen Tulokset ja johtopäätökset eivät ole herkkiä muutoksille asuntojen pohjaratkaisuissa, pinta-aloissa, tms. Tulokset pätevät siis varsin yleisesti tyypillisille kaupunkien lähiössä oleville kerrostaloille Riskitarkastelun pätevyysalue rajoittuu 6 kerrokseen tätä korkeammat kohteet on rajattu kokonaan työn ulkopuolelle, koska niihin puujulkisivu ei istu yhtä luontevasti kuin tarkastellun kaltaisiin 3-6 kerroksisiin kohteisiin

156 Yhteenveto Puujulkisivut P1-luokan 3-6 kerroksisissa betonirunkoisissa lähiötaloissa Ei käytännön eroavuutta henkilöturvallisuudessa verrattuna palamattomiin julkisivuihin Palokuolemat ja loukkaantumiset lähes kokonaan siinä huoneistossa, jossa palo syttyy tai porraskäytävässä; näihin ei puujulkisivulla ole vaikutusta Vaikutus omaisuusvahinkoihin vähäinen Voidaan pienentää mm. estämällä palon leviäminen ullakolle julkisivun palokatkoin ja räystäsratkaisuin (räystään kautta tapahtuvan leviämisen estäminen on yhtä tärkeää myös palamattomilla julkisivuilla silloin, kun palo syttyy kahdessa ylimmässä kerroksessa)

157 Haluat puujulkisivun betonirunkoiseen P1-taloon, miten toimit? Teetät asiantuntevalla paloturvallisuussuunnittelijalla kohdettasi koskevan asiakirjan, joka esitetään rakennuslupamenettelyn yhteydessä Asiakirjan sisältö (E1, kohta 1.3.2, ohje): rakennuksen ja siinä olevien paloturvallisuuslaitteiden kuvaus rakennuksen käytöstä koko sen elinkaaren aikana tehdyt oletukset rakennuksen käytön aikana edellytettävät huolto- ja kunnossapitotoimet sovellusalueiden yksilöinti ja rajaus, mikäli suunnittelussa on käytetty molempia kohdissa (taulukkomitoitus) ja (toiminnallinen mitoitus) mainittuja vaatimusten täyttymisen osoittamistapoja

158 Asiakirjan sisältö, jatkoa: palokunnan toimintamahdollisuuksista tehdyt oletukset perusteet tarkastelun kohteiksi valituille palotilanteille vikaantumistarkastelu tarvittavassa laajuudessa perusteluineen käytettyjen menetelmien kuvaus, joka sisältää laskenta- ja koemenetelmien soveltuvuuden rajoituksineen sekä lähtötiedot ja tehdyt oletukset perusteluineen saadut tulokset herkkyysanalyyseineen sen selvittämiseksi, aiheuttaako pieni muutos tehdyissä oletuksissa merkittävän muutoksen paloturvallisuudessa, hyväksymiskriteerit ja saatujen tulosten vertailu niihin

159

160

161

162 INTRODUCTION In simulation of fires and their adverse effects, virtually all factors that one has to specify are a subject of notable uncertainty or variability Thus, probabilistic modelling approaches that can handle the stochastic nature of the phenomenon are inherently more suitable for fire simulation than deterministic ones Only within the last few years has the computing power become sufficient to carry out Monte Carlo based probabilistic fire simulation nowadays we can run even the fire field models such as the FDS in the Monte Carlo mode

163 In this presentation we describe a probabilistic approach to assess the fire resistance of a wooden load-bearing structural member The approach is fully simulation based, utilising Monte Carlo simulation of the fire exposure, charring and mechanical response The calculations are more laborious than conventional methods of fire-endurance assessment, but with the aid of appropriate numerical modelling, they are not beyond reach of the practising fire safety engineer Combined with risk-analysis tools, we can get a comprehensive risk-based description of the impact on the fire safety of the structural performance

164 THE SIMULATION PROCEDURE IN BRIEF Carry out fire simulations to assess the gas temperature T, flow velocity v and smoke density k around the structures; Use T, v and k to calculate the heat flux q to the structures Use q to calculate the charring rate b and the char depth d; Use d to calculate the reduced section properties of the structural member as a function of time. Construct the limit state function g, i.e., the member mechanical resistance minus the load, for the loading conditions considered. Member failure time: g becomes negative. Estimate for failure time distribution: Monte Carlo sample of the function g zero-crossing times. Use the frequency of design fire (obtainable from fire statistics) to obtain the failure frequency per year or per life time A more in-depth analysis of the significance of the passive and active fire safety measures can be obtained using risk analysis

165 AN EXAMPLE W N z first item to ignite S E x y 34 m 5,5 m 50 m southern wall with large windows glulam beams at ca. 6 m intervals seven smoke vents + windows on the top of the eastern wall distance to fire station ca. 0,5 km 8,531 17,063 8,532 0,854 1,

166

167 HRR (MW) HEAT RELEASE RATE 300 t 1 t t 2 rise time (min)

168 HRR (MW) FROM A DETERMINISTIC TO A STOCHASTIC PICTURE t 1 : depends on the max. HRR and t g 300 t 1 t 2 t 2 : depends on the max. HRR and fire load 200 t 2 rise max. HRR: min. 30 MW, median 230 MW, std. 90 MW 100 decay: % of fire load t g : median 300 s, std 100 s (20 % > 450 s, 20 % < 200 s) time (min)

169 Monte Carlo sample of HRR curves

170 Gas temperature curves calculated using the HRR results

171 Heat flux to the structures

172 CHARRING MODELLING We have developed the following expression for the charring rate b f D(2,7;5,5;3,9) kw/m 2 O 2, t p C q e t 0 heat flux A B w N(0,5;0,04) t exp time O 2 concentration density N(465;93) kg/m 3 moisture A ~ U(505;1095) kj/kg B ~ U(2430;2550) kj/kg D(90;110;100) min For more details, please, see Hietaniemi, J A Probabilistic Approach to Wood Charring Rate. Espoo: VTT. (VTT Working Papers 31)

173 CHAR DEPTH

174 CFD CFD p rob ability density CFD probability density probability density CHAR DEPTH AT 30, 60 AND 90 min 30 min 100 % 80 % 60 % Monte Carlo CFD density 25 % 20 % 15 % 90 min 100 % 80 % 60 % Monte Carlo CFD density 6 % 4 % 40 % 20 % 10 % 5 % 40 % 20 % 2 % 0 % 0 % d 30 min (mm) 0 % 0 % d 9 0min (mm) 100 % 6 % 60 min 80 % 60 % 40 % Monte Carlo CFD density 4 % 2 % 20 % 0 % 0 % d 6 0min (mm)

175 STRUCTURAL ANALYSIS Monte Carlo analysis of the limit state function g Strength: log-normal Permanent load: normal Snow load: different normal distr. for each winter month g g = F k mod, fi k m, N ( G Q) 6 M xp yp ( 2 bred hred bred ( G Q) ) model h red Dimensions of the beam diminish due to charring under the fire exposure: they are calculated on basis of the fire simulations

176 SNOW LOAD All information incorporated to a single CFD ca. 60 % change to have no snow

177 g vs. TIME: FAILURES g <

TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS

TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto MARKKU KAURIALA Oy TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä

Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola 2 Parvekkeiden ja luhtikäytävien palovaatimuksia muualla Määräyksissä olevia vaatimuksia kysyttiin seuraavista

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE 26.10.2015 Puukerrostalon toiminnallinen palotekninen suunnittelu

TEKNINEN TIEDOTE 26.10.2015 Puukerrostalon toiminnallinen palotekninen suunnittelu 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsiteltävä oletettuun palonkehitykseen perustuva toiminnallinen paloturvallisuus on kansallisissa määräyksissä hyväksytty, Eurokoodeihin perustuva menetelmä,

Lisätiedot

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa PUUPÄIVÄ 27.10.2011 Esityksen sisältö Palomääräysuudistuksen taustaa Puun käyttö sisä- ja ulkopinnoissa Suurimmat erot aikaisempiin

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo 2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2) .6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-

Lisätiedot

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri

Lisätiedot

Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013

Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013 Teräsrakenteiden paloturvallisuuden tutkimus ja tuotekehitys Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013 Teräsrakenteiden paloturvallisuus Vaatimukset ja niiden täyttäminen

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS - Määräykset ja ohjeet - Paint from Finland -tapahtuma Teknos 9.9.2014 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Palon leviämistä estävät räystäät

Palon leviämistä estävät räystäät TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06706-12 Palon leviämistä estävät räystäät Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (12) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Julkisivumateriaalien ja räystäiden vaikutus

Lisätiedot

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit PUUIDEA 2016 17.3.2016 Tero Lahtela Kuvat: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 3 4 krs. talon määräykset Kuva: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 5 8 krs.

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo

Lisätiedot

PUUKERROSTALON PALOSUUNNITTELUOHJE TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU

PUUKERROSTALON PALOSUUNNITTELUOHJE TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU PUUKERROSTALON PALOSUUNNITTELUOHJE TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU Päivi Myllylä PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA OY PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2015 24. 25.8.2015, Hanasaaren kulttuurikeskus Suunnitteluohje

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde

Lisätiedot

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Puupäivä 10.11.2016 RAKENNUKSEN PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Estää syttymistä, palon leviämistä sekä varmistaa rakenteiden kantavuuden palotilanteessa osana rakenteita.

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

Eläinrakennuksen palo-osastointi

Eläinrakennuksen palo-osastointi 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman

Lisätiedot

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Hietaniemi J. & Rinne T. SISÄLTÖ Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

Savunpoiston mitoitus

Savunpoiston mitoitus Savunpoiston mitoitus Pekka Kallioniemi Piikallio Oy Finnbuild 2014 Helsinki 3.10.2014 Kera Group, Finland Finnbuild 2014, Kera Group Savunpoiston mitoitus, Pekka Kallioniemi 1 Esitelmän pääaiheet Savunpoiston

Lisätiedot

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Taustaa Rakennusten paloturvallisuussuunnittelun lähtökohtana ovat rakennusten paloluokat, jotka rajoittavat niiden

Lisätiedot

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Hirren käyttötarve julkisten rakennusten (päiväkodit, koulut, toimistot, yms.) seinärakenteissa on yhä kasvavan kiinnostuksen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU

TOIMINNALLINEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU TOIMINNALLINEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU Jukka Hietaniemi VTT PL 1000, 02044 VTT jukka.hietaniemi@vtt.fi Tiivistelmä Tässä artikkelissa esitetään tiivistelmä siitä, mitä on toiminnallinen palotekninen suunnittelu

Lisätiedot

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Jorma Jantunen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Hotelli Käpylä 27.09.2016

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PUUJULKISIVUN PALOKATKO

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PUUJULKISIVUN PALOKATKO TEKNINEN TIEDOTE PUUJULKISIVUN PALOKATKO 31.3.016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ....0 JULKISIVUPALO... 3.0 TUTKIMUKSET...3 4.0 REI ITETTY PALOKATKOPROFIILI...3 5.0 ONTELOVENTTIILIT...6 6.0 PALOKATKOJEN SIJOITTELU...7

Lisätiedot

Puukerrostalokoulutus

Puukerrostalokoulutus Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO Rakenteellisen paloturvallisuuden huomioon ottaminen lupakäsittelyssä Vanhempi opettaja Heikki Nupponen PALOTEKNISTEN ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYS RAKENNUSSUNNITELMIEN

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Paloseminaari 18, Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016, HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio KAIKKEIN VAATIVIMMISTA INNOVAATIOISTA Suomessa

Lisätiedot

PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela

PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN

Lisätiedot

EPS ETICS JULKISIVUJEN PALOTURVALLISUUS KERROSTALOISSA. Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola Tuula Hakkarainen, VTT Anna Matala, VTT

EPS ETICS JULKISIVUJEN PALOTURVALLISUUS KERROSTALOISSA. Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola Tuula Hakkarainen, VTT Anna Matala, VTT EPS ETICS JULKISIVUJEN PALOTURVALLISUUS KERROSTALOISSA Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola Tuula Hakkarainen, VTT Anna Matala, VTT 2 Taustaa Energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen vaatimukset tuovat

Lisätiedot

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Liite 5 Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Ploluokka P3 on vähiten vaativa ja se tulee yleesä kyseeseen yksi tai kaksikerroksisissa asuinrakennuksissa. Paloluokka P2 tulee kyseeseen yli kaksi- mutta alle

Lisätiedot

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta Uudistuvien rakentamismääräysten vaikutukset rakennusteollisuuden näkökulmasta Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.12.2016 Timo Pulkki Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräykset uusitaan

Lisätiedot

Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa

Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02407-13 Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus 1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN

Lisätiedot

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus L2 Paloturvallisuus Oy Tommi Nieminen Runeberginkatu 5 B 00100 Helsinki p. 040 7029044 tommi.nieminen@l2.fi www.l2.fi Korkea rakentaminen Suomessa Uutta meille

Lisätiedot

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS 1.0 SUOJAVERHOUS Suojaverhouksella tarkoitetaan verhousta, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevaa rakennetta syttymiseltä, hiiltymiseltä muulta vaurioitumiselta. Suojaverhouksen mitoitukseen ei ole

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

TTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction

TTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction TTY:n Palolaboratorio esittäytyy Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY 18.1.2017 Sustainable steel construction Paloturvallisuuden olennainen vaatimus 1.2.1 / RakMK E1 Rakennuksen

Lisätiedot

Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen. Palotutkimuksen päivät 2011

Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen. Palotutkimuksen päivät 2011 Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen Olavi Keski-Rahkonen, Teemu Karhula, Topi Sikanen ja Simo Hostikka Palotutkimuksen päivät 2011 Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo,

Lisätiedot

Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17

Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 1 Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu Prosessikaavio 2 Suunnitteluvaiheessa 3 Hankkeen suunnitteluvaiheessa voidaan tehdä kustannustehokkaimmat valinnat paloturvallisuuden(kin) osalta. Suunnitellun

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Jorma Jantunen Paloseminaari 19 7.2.2017 Johdanto Asetuksen taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain muutos 21.12.2012/958,

Lisätiedot

Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin

Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin TUTKIMUSRAPORTTI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01280-13 Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen

Lisätiedot

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI 28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN INERT OY 00530 HELSINKI Sivu 1 5 1 YLEISTÄ 2 1.1 KOHTEEN TUNNISTETIEDOT 2 1.1.1 LAUSUNNON TARKOITUS 2 1.1.2 LAUSUNNON KATTAVUUS

Lisätiedot

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ Rakennuspalot - Jakauma Tulipaloja Suomessa 6000-7000 vuodessa Tulisija- ja hormipalot n. 15 % Sähköpalot n. 30 % Tulisija- ja hormipalot Tulisija- ja hormipalot

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1

Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1 Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli 10.2.2017 Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1 Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Annetaan asetuksen muodossa Samaan asetukseen kootaan

Lisätiedot

EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena

EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena Anna Matala Erikoistutkija web temperature ( o C) Rakenne 250 200 150 100 50 data FDS 0 0 100

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 ULLAKON JA YLÄPOHJAN ONTELON MÄÄRITELMÄ Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 Ullakko Rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välinen tila, jossa on mahdollista

Lisätiedot

Olennainen rakenneosa palossa

Olennainen rakenneosa palossa 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen hallirakennuksen yläpohjan rakenteita palotilanteen näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää se, miten kantavat rakenteet tulee

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05666-11 2 (8) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05666-11 2 (8) Sisällysluettelo 2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_talo

Puu pintamateriaalina_talo 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla D-s2, d2- ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja B-s2, d0-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Suomessa puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat ammattimaisessa rakennuttamisessa 100 90 80 70 60 50 40 30 20

Lisätiedot

Rakennusvaipan paloturvallisuus

Rakennusvaipan paloturvallisuus Opas suunnittelijalle Rakennusvaipan paloturvallisuus Tämä opas on kirjoitettu auttamaan rakennesuunnittelijoita heidän työssään energiatehokkaiden ja ennen kaikkea paloturvallisten rakennusten suunnittelussa.

Lisätiedot

Tiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuus. Jukka Hietaniemi VTT

Tiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuus. Jukka Hietaniemi VTT Tiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuus Jukka Hietaniemi VTT TIIVIIN JA MATALAN PIENTALOALUEEN PALOTURVALLISUUS 10.9.2007 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE Hankkeen tavoitteena on määrittää henkilöturvallisuuden

Lisätiedot

Puukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita TUTKIMUSRAPORTTI. Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula

Puukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita TUTKIMUSRAPORTTI. Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-10312-10 Puukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula Julkinen

Lisätiedot

TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus

TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy SFS-EN 13501-1 + A1:2009 Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus Osa 1: Palokäyttäytymiskokeiden tuloksiin perustuva

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU. Jukka Hietaniemi VTT

TOIMINNALLINEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU. Jukka Hietaniemi VTT TOIMINNALLINEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU Jukka Hietaniemi VTT SISÄLTÖ MITÄ SE ON TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELIJA TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELMA

Lisätiedot

2 RIL Töölönkatu 4, Helsinki Puh , fax ,

2 RIL Töölönkatu 4, Helsinki Puh , fax , RIL 233-2007 1 2 RIL 233-2007 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry MYYNTI: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Töölönkatu 4, 00100 Helsinki Puh. 0207 120 600, fax 0207

Lisätiedot

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011

Lisätiedot

PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE

PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE Otto Tuominen 27.10.2011 E1 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Rakennusosat Kantavat ja osastoivat rakennusosat (esim. ulko-ovet ja ikkunat) jaetaan luokkiin sen perusteella, miten

Lisätiedot

ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012

ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012 ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012 KAAPELIEN PALOTURVALLISUUS JA PALOKATKOT Esityksen sisältö: paloturvallisuutta koskevat määräykset kaapelit palokatkot 1 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta E4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus autosuojien paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2005 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Puurakentamisen RoadShow 2012

Puurakentamisen RoadShow 2012 Puurakentamisen RoadShow 2012 Puujulkisivujen pitkäaikaiskestävyys ja paloturvallisuus Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Lisätyt asiat esitetty alleviivattuna, poistetut yliviivattu. E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Lisätiedot

Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola

Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola Taustaa Pohjoismainen komitea "Nordiska Kommitten för byggbestämmelser" (NKB) valmisteli aikanaan rakennustuotteiden tyyppihyväksyntää

Lisätiedot

Palokatkosuunnittelun hyvät käytännöt. Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 1

Palokatkosuunnittelun hyvät käytännöt. Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 1 Palokatkosuunnittelun hyvät käytännöt Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 1 EI?? Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 2 EI?? Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 3 Palokatkot varmistamassa Pelastuslain

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA 1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2002 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2002

Lisätiedot

Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi

Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Simo Hostikka Aalto-yliopisto Terhi Kling, Antti Paajanen, Anna Matala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Palotutkimuksen päivät 2015 Johdanto Palo-osastointi

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

OSA 1: PALO. Lähde: Puurakennuksen palotekninen suunnittelu, Unto Siikanen, professori Tampereen teknillinen korkeakoulu

OSA 1: PALO. Lähde: Puurakennuksen palotekninen suunnittelu, Unto Siikanen, professori Tampereen teknillinen korkeakoulu PALO OSA 1: PALO Tulipalo on luonteeltaan kolmivaiheinen: Ensimmäisessä vaiheessa, syttymisvaiheessa, lämpötila kohoaa hitaasti noin +400 C:seen. Tämä vaihe on henkilöturvallisuuden kannalta ratkaiseva

Lisätiedot

ESPOO 2004 VTT TIEDOTTEITA 2253. Timo Korhonen & Jukka Hietaniemi. Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa

ESPOO 2004 VTT TIEDOTTEITA 2253. Timo Korhonen & Jukka Hietaniemi. Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa ESPOO 2004 VTT TIEDOTTEITA 2253 Timo Korhonen & Jukka Hietaniemi Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2253 Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa

Lisätiedot

Määräykset rakennusten paloturvallisuudesta Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten uudistamisessa

Määräykset rakennusten paloturvallisuudesta Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten uudistamisessa 1 Määräykset rakennusten paloturvallisuudesta Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten uudistamisessa 01.04.2015 19.11.2015 5 Uusien palomääräysten kehityskaari RTT E1 taustaselvityshanke Teollisuuden

Lisätiedot

PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta. Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen

PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta. Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen Taustaa Puun paloturvallista käyttöä koskeva tutkijoiden ja teollisuuden verkosto,

Lisätiedot

HISTORIALLISESTI ARVOKKAAN KOHTEEN TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU ESIMERKKITAPAUKSENA PORVOON MUSEO

HISTORIALLISESTI ARVOKKAAN KOHTEEN TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU ESIMERKKITAPAUKSENA PORVOON MUSEO HISTORIALLISESTI ARVOKKAAN KOHTEEN TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU ESIMERKKITAPAUKSENA PORVOON MUSEO Tuomo Rinne ja Jukka Hietaniemi VTT PL 1000, 02044 VTT TIIVISTELMÄ Historiallisten rakennusten

Lisätiedot

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita TURVALLINEN JA EHEÄ SUOMI maakunnista kaupunkeihin ja kyliin 25.1.2012, Lahti Jyrki Landstedt, pelastusjohtaja vs. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Taustaa Rakentamisen

Lisätiedot

TRANSFEU kohti paloturvallisempaa junaliikennettä

TRANSFEU kohti paloturvallisempaa junaliikennettä TRANSFEU kohti paloturvallisempaa junaliikennettä Palotutkimuksen päivät 2011 Tuula Hakkarainen, Simo Hostikka, Terhi Kling ja Esko Mikkola, VTT 2 Sisältö TRANSFEU-projektin perustiedot Lähtökohdat ja

Lisätiedot

Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys

Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys 1 ALKULAUSE Puurakenteet ovat kilpailukykyinen vaihtoehto hallirakentamiseen. Puu on monipuolinen,

Lisätiedot

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Hanasaaren kulttuurikeskus 28.8.2007 Sprinklaus henkilösuojauksessa missä mennään tällä hetkellä Seppo Männikkö Pelastuspäällikkö Tampereen

Lisätiedot

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta E9 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta Annettu

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA OULU

RAKENNUSVALVONTA OULU Pientalon laatu: PALOKORTTI, versio 12.02.2008 1 (8) Kortissa on Oulun rakennusvalvonnan ja alueen pientalotehtaiden (Kastelli, Jukka-talo, Finndomo ja Designtalo) sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011 Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011 Case: Tavaratalo Hong Kong:in tulipalo Rasmus 28.9.2011 1 28.9.2011 2 28.9.2011 3 Hong Kong tavaratalon palo 23.12.2010 kello 16 Vantaa -23 astetta 28.9.2011

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTEIDEN VAIKUTUS PALOKUORMAAN JA RAKENNUSPALOIHIN

LÄMMÖNERISTEIDEN VAIKUTUS PALOKUORMAAN JA RAKENNUSPALOIHIN Liite 6 Jani Jämsä, Pelastusopisto LÄMMÖNERISTEIDEN VAIKUTUS PALOKUORMAAN JA RAKENNUSPALOIHIN Palavat lämmöneristeet lisäävät rakennuksen palokuormaa ja vaikuttavat siten rakennuspalon kehittymiseen ja

Lisätiedot

ESPOO 2007 VTT TIEDOTTEITA 2415. Jukka Hietaniemi. Tiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuus

ESPOO 2007 VTT TIEDOTTEITA 2415. Jukka Hietaniemi. Tiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuus ESPOO 2007 VTT TIEDOTTEITA 2415 Jukka Hietaniemi Tiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuus VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2415 Tiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuus Jukka Hietaniemi

Lisätiedot

Rakenteellisen paloturvallisuus- tekniikan perusteita

Rakenteellisen paloturvallisuus- tekniikan perusteita Rak-0.1200 RRTP Rakenteellisen paloturvallisuus- tekniikan perusteita Luento 29.10.2012 Hannu Hirsi Luennon sisält ltö : Tulipaloihin varautuminen rakentamista koskevissa määräyksissä: Määräysten perustana

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot