Järkiavioliitto, jossa rakkauttakin mukana

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON JA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUT KORKEAKOULUKOKONAISUUDEN VISIO, STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE MOTTO: Järkiavioliitto, jossa rakkauttakin mukana

2 SAATTEEKSI Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen yhteistyötä on suunniteltu ja valmisteltu laajapohjaisena yhteistyönä, mikä on luonut hyvät edellytykset luottamuksen ylläpitämiselle, sitoutumiselle ja onnistumiselle. Korkeakoulujen yhteistyötä johtaa strategiaryhmä, johon kuuluvat korkeakoulujen rehtorit, kehitysjohtajat sekä kaksi ylläpitäjien edustajaa kummastakin korkeakoulusta. Operatiivista toimintaa suunnittelee ja ohjaa työvaliokunta, johon kuuluvat korkeakoulujen rehtorit ja kehitysjohtajat. Molempien korkeakoulujen johtoryhmät ovat syksystä 2009 lähtien pitäneet säännöllisesti yhteisiä kokouksia. Yhteistyötä suunnitellaan ja valmistellaan lisäksi teemakohtaisissa työryhmissä ja tiimeissä. Työvaliokunnan määräaikaiseksi puheenjohtajaksi kutsuttiin syksyllä 2009 ulkopuolinen asiantuntija, FT Tapio Huttula. Hänen tehtävänään on ollut edesauttaa erityisesti koulutusrakennetta ja koulutustarjontaa sekä korkeakoulukokonaisuuden organisointimallia koskevaa suunnittelua ja päätöksentekoa. Tapio Huttulan toimeksiannon mukainen selvitys valmistui Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen tavoitteena on luoda yhteinen korkeakoulukokonaisuus, jota kehitetään asteittain lähtien. Korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä on allekirjoitettu aiesopimus ja yhteistyösopimus Tässä dokumentissa esitetään korkeakoulukokonaisuuden visio, strategiset tavoitteet ja toimenpideohjelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Dokumentti on Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen yhteinen osuus kokonaisstrategioihin vuosille Dokumentin ensimmäinen versio on toimitettu opetusministeriöön sopimusaineistojen yhteydessä helmikuussa Valmis versio käsitellään sopimusneuvotteluissa Korkeakoulut osallistuvat neuvotteluihin yhdessä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Oy hallitus on käsitellyt ja hyväksynyt dokumentin kokouksessaan Mikkelin ammattikorkeakoulun Oy hallitus on käsitellyt ja hyväksynyt dokumentin kokouksessaan

3 SISÄLLYS 1 NYKYTILA Korkeakoulujen toiminnalliset tavoitteet Korkeakouluyhteistyön LKSP-analyysi KORKEAKOULUKOKONAISUUDEN VISIO 2015 JA STRATEGISET TAVOITTEET YHTEISTYÖN ORGANISOINTI TOIMENPIDEOHJELMA Korkeakoulukokonaisuuden toiminnallinen ohjaus ja päätöksenteko Koulutusohjelmarakenne ja opetuksen laatu Yhteisten TKI-osaamiskeskittymien perustaminen Painoalana Venäjä: Koulutus, tutkimus ja opiskelijarekrytointi Venäjällä, yhteiset Venäjäohjelmat Maksullisen palvelutoiminnan keskittäminen ja synergia Tukipalveluiden yhteistyön tuottama synergia Talous ja voimavarat YHTEISTYÖN EDISTYMISEN SEURANTA, ARVIOINTI JA RAPORTOINTI TIIVISTELMÄ Liite 1 Esitys Kymenlaakson ja Mikkelin korkeakoulukokonaisuuden organisoinnista Liite 2 Esitys Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmarakenteesta ja koulutustarjonnasta Liite 3 KyAMK ja MAMK: Koulutusohjelmat ja aloituspaikat v Liite 4 KyAMK ja MAMK: Päällekkäiset koulutusohjelmat v Liite 5 KyAMK ja MAMK: Lakkautetut ja hyllytetyt koulutusohjelmat

4 1 NYKYTILA 1.1 KORKEAKOULUJEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET Seuraavassa esitetään molempien korkeakoulujen tehtävät, profiilit ja painoalat. Niiden jälkeen esitettävät taulukot kuvaavat korkeakoulukokonaisuuden koulutusalakohtaista opiskelijavolyymiä sekä määrällisiä tavoitteita ja tunnuslukutavoitteita sopimuskaudella Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tehtävä, profiili ja painoalat Kymenlaakson ammattikorkeakoulu korostaa tehtävässään maakunnan teollisen rakennemuutoksen myönteistä kehitystä ja innovatiivisen ja vastuullisen yritystoiminnan kehittämistä alueelle, maakunnan logistisen aseman vahvistamista sekä yhteiskunnallisen palvelu ja väestörakenteen muutosten hallintaa. Maakunnan ainoana itsenäisenä korkeakouluna ammattikorkeakoulu kohdentaa voimavaroja laadukkaan koulutuksen ohella tutkimus, kehittämis ja innovaatiotoimintaan. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu profiloituu sosiaalisesti, ekologisesti ja teknologisesti kestävän ja turvallisen kehityksen asiantuntijana, innovaatioprosessien ja erityisesti palveluinnovaatioiden edistäjänä sekä Venäjä osaamisen kehittäjänä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun painoaloja ovat ympäristöystävällinen energiatuotanto ja siihen liittyvät teknologiat, kilpailukykyiset logistiset toiminnot ja niiden turvallisuus, businesslähtöinen ICT, kuntoutusosaaminen sekä innovatiivinen design & business. Mikkelin ammattikorkeakoulun tehtävä, profiili ja painoalat Mikkelin ammattikorkeakoulu tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta Etelä Savon maakunnassa, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus ja kehitystyötä, on keskeinen toimija alueellisessa innovaatioverkostossa ja tuottaa koulutusalojensa osaamiselle rakentuvia maksullisia palveluita. Ammattikorkeakoulu on keskeinen alueen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin edistäjä. Mikkelin ammattikorkeakoulu profiloituu elinikäisen oppimisen korkeakouluksi ja vahvaksi TKIkorkeakouluksi. Ammattikorkeakoulun Venäjä osaaminen on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettua. Mikkelin ammattikorkeakoulun painoalaoja ovat hyvinvointi, materiaalit ja ympäristö, matkailu ja tapahtumatuotanto ja sähköiset palvelut. 3

5 Ammattikorkeakoulujen ja OPM:n välisissä sopimuksissa on vuosille sovittu seuraavista laskennallisista koulutusalakohtaisista opiskelijamääristä Koulutusala KyAMK / MAMK (Yhteensä) Humanistinen ja kasvatusala MAMK 155 (Yhteensä 155) Kulttuuriala KyAMK 484 MAMK 295 (Yhteensä 779) Yht.kuntatiet., liiketal. ja hall. ala KyAMK 868 MAMK 515 (Yhteensä 1383) Luonnontieteiden ala KyAMK 12 MAMK 116 (Yhteensä 128) Tekniikan ja liikenteen ala KyAMK 1200 MAMK 1101 (Yhteensä 2301) Luonnonvara- ja ympäristöala KyAMK 180 MAMK 224 (Yhteensä 404) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala KyAMK 812 MAMK 900 (Yhteensä 1712) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala MAMK 326 (Yhteensä 326) SUMMA KyAMK 3556 MAMK 3632 YHTEENSÄ KyAMK / MAMK (Yhteensä) MAMK 168 (Yhteensä 168) KyAMK 484 MAMK 325 (Yhteensä 809) KyAMK 884 MAMK 502 (Yhteensä 1386) KyAMK 5 MAMK 116 (Yhteensä 121) KyAMK 1139 MAMK 1061 (Yhteensä 2200) KyAMK 180 MAMK 224 (Yhteensä 404) KyAMK 820 MAMK 887 (Yhteensä 1707) MAMK 326 (Yhteensä 326) KyAMK 3512 MAMK 3609 YHTEENSÄ KyAMK / MAMK (Yhteensä) MAMK 168 (Yhteensä 168) KyAMK 484 MAMK 325 (Yhteensä 809) KyAMK 889 MAMK 502 (Yhteensä 1391) KyAMK 0 MAMK 116 (Yhteensä 116) KyAMK 1139 MAMK 1051 (Yhteensä 2190) KyAMK 180 MAMK 224 (Yhteensä 404) KyAMK 795 MAMK 867 (Yhteensä 1662) MAMK 326 (Yhteensä 326) KyAMK 3487 MAMK 3569 YHTEENSÄ 7056 Tarvittaessa opiskelijamääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen sekä OPM:n välisillä sopimuksilla. 4

6 Ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteet, ulkomaisten tutkinto opiskelijoiden määrä ja vaihto opiskelijoiden määrä sopimuskaudella Määrälliset tavoitteet Kymenlaakson AMK vuosina keskimäärin Mikkelin AMK vuosina keskimäärin Yhteensä vuosina keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.kuntatiet., liiketal. ja hall. ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala AMK-kohtaiset tavoitteet Ylemmät AMK-tutkinnot Ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden määrä Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihtoopiskelijoiden määrä (yli 3 kk) Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa läsnä olevien opiskelijoiden määrä vuonna 2008 oli 3783 ja Mikkelin ammattikorkeakoulussa Keskeiset tunnuslukujen toteumat 2008 ja tunnuslukutavoitteet vuodelle Tunnuslukutavoitteet Toteuma 2008 Tavoite 2012 KyAMK MAMK AMKsektori KyAMK MAMK Opiskelijat (FTE) /opettajat Tutkinnot / opettajat Julkaisut / päätoimiset opettajat ja TK-henkilöstö TK-hankkeissa suoritetut opintopisteet / läsnä olevat opiskelijat Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 1 vko) / päätoimiset opettajat ja TK-henkilöstö Aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 5 v:n kuluttua aloittamisesta, % Vähintään 45 op suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavissa, % Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä, % Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta, %

7 Tunnuslukutavoitteet Toteuma 2008 Tavoite 2012 Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään, % KyAMK MAMK AMKsektori KyAMK MAMK Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista, % Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut panostavat sisäisessä kehittämistyössään koulutusohjelmien vetovoiman parantamiseen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vetovoima vuonna 2009 parani edellisestä vuodesta. Vetovoima oli 2.24 ja ensisijaisia hakijoita yhteensä Tunnusluku vuonna 2008 oli 1.61 ja ensisijaisia hakijoita Mikkelin ammattikorkeakoulun vetovoima vuonna 2009 parani myös edellisestä vuodesta. Vetovoima oli 1,44 ja ensisijaisia hakijoita yhteensä Tunnusluku vuonna 2008 oli 1,37 ja ensisijaisia hakijoita

8 1.2 KORKEAKOULUYHTEISTYÖN LKSP-ANALYYSI KyAMK MAMK Vahvuudet LKSP Yhteinen tahtotila yhteistyöhön Osaamisen yhdistäminen ja asiantuntijuuden monipuolistuminen Kilpailukyvyn parantaminen Toisiaan täydentävät koulutustarjonnat Ei liikaa päällekkäisyyksiä Mahdollisuudet Voimavarojen yhdistäminen hanketoiminnassa Toimintojen tehostaminen työnjaolla Päällekkäisyyksien karsinta Vetovoiman kasvattaminen Tehokkuuden parantaminen voimavaroja yhdistämällä Laadun parantaminen ja tarjonnan lisääminen LUO (L) Yhteiset menestystekijät YHTEISET TKI-OSAAMISKESKITTYMÄT: 1) Hyvinvointi ja toimintakyky 2) Materiaali- ja energiatehokas ympäristö 3) Innovaatiotoiminta ja kaupallistaminen YHTEINEN PAINOALA: Venäjä-osaaminen YHTEISET JUONTEET KOULUTUKSESSA: Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys, Teknologian siirto ja - johtaminen Uhkakuvat Yhteistyö jää näennäiseksi Tehdään yhteistyö liian monimutkaiseksi Suhde aluehallinnon uusiin rajoihin Henkilöstön ja sidosryhmien mahdollinen muutosvastarinta KOROSTA (K) Edelleen kehitettävä osaaminen Koulutustarjonnan ja koulutusrakenteen, erityisesti aikuiskoulutuksen työelämävastaavuus ja -läheisyys Venäjä-toiminnot Maksullisen palvelutoiminnan tehokkuuden ja aluevaikuttavuuden tehostaminen Yhteiset toteutukset koulutuksessa Heikkoudet Erilaiset toimintakulttuurit ja käytännön prosessit Erilaiset organisaatiorakenteet Kokonaisuuden vetovoimaisuus Taantuvat kotimaakunnat SUPISTA (S) Kehitystä vaativat kohteet Hallinnollinen rakenne ja päätöksenteko vuodesta 2013 lähtien Tukipalveluiden yhteistyö ja synergia sekä kustannustehokkuuden parantaminen POISTA (P) Luovuttavat toiminnot Tunnusluvuiltaan heikot tai pienet ja päällekkäiset koulutusohjelmat Koulutusohjelmat, joilla ei ole alueellista tai yhteiskunnallista tarvetta Resursseja kuluttavat arkirutiinit Strategia analyysi mukailee sinisen meren strategian (W.Chan Kim & Renée Mauborgne 2005) yhtä työkalua. Analyysissa on lähtökohtana perinteinen SWOT analyysi (vahvuudet heikkou 7

9 det mahdollisuudet uhkakuvat). Tämän jälkeen mahdollisuuksia ja vahvuuksia on arvioitu ristiin ja tunnistettu yhteiset menestystekijät eli ydinosaamisen alat (LUO), vahvuuksia ja uhkakuvia on arvioitu ristiin ja tunnistettu edelleen kehitettävät ydinosaamisen alat (KOROSTA), heikkouksia ja mahdollisuuksia on arvioitu ristiin ja tunnistettu kehitystä vaativat kohteet (SUPIS TA) ja heikkouksia ja uhkakuvia on arvioitu ristiin ja tunnistettu luovuttavat toiminnot (POIS TA). Analyysia on tarkennettu koko suunnitteluprosessin ajan. Analyysissa pyritään saavuttamaan tasapaino korosta luo akselin ja supista poista akselin välillä. Tällä menettelyllä on mahdollista saavuttaa tasapaino mm. taloudessa ja kustannusrakenteessa. Kyseisen strategisen työmallin mukaisesti Kymenlaakson ja Mikkelin korkeakoulukokonaisuuden strategian tulee vastata ainakin kolmeen piirteeseen: 1) painopiste 2) erilaisuus 3) vakuuttava yhteinen motto tai slogan. Strategian ja toimenpideohjelman toteutuksessa on kiinnitettävä erityinen huomio seuraaviin tärkeimpien organisatoristen esteiden lieventämiseen tai poistamiseen: 1) poliittinen este eli voimakkaiden sidosryhmien mahdollinen vastarinta, 2) tiedollinen este eli nykyiseen ja vallitsevaan tilanteeseen tuudittautunut organisaatio, 3) resurssieste eli resurssien rajallisuus, 4) motivaatioeste eli osittain motivoitumaton henkilöstö. 8

10 2 KORKEAKOULUKOKONAISUUDEN VISIO 2015 JA STRATEGISET TAVOITTEET KORKEAKOULUKOKONAISUUDEN VISIO 2015 Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut muodostavat yhtenäisen korkeakoulukokonaisuuden, joka on tuloksellinen, laadukas, työelämäläheinen ja kansainvälinen. KORKEAKOULUKOKONAISUUDEN STRATEGISET TAVOITTEET Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut ovat asettaneet yhteistyölleen seuraavat strategiset tavoitteet: 1 Korkeakoulukokonaisuuden toiminnallinen ohjaus ja päätöksenteko organisoidaan vuosille luvussa 3 kuvatulla tavalla. Vuodesta 2013 lähtien on mm. seuraavat mahdollisuudet korkeakoulukokonaisuuden organisointiin: a) jatketaan samalla tavalla kuin ; b) jatketaan pääosin samalla tavalla kuin , mutta perustetaan osittain uusia yhteisiä hallintorakenteita entisten sijaan; c) perustetaan uusi yhtiö, joka ylläpitää kahta edelleen itsenäistä ammattikorkeakoulua; d) muodostetaan Kaakkois Suomeen uusi kahden maakunnan alueella toimiva korkeakoulu 2 Korkeakoulujen koulutusohjelmarakenne ja opetuksellinen yhteistyö vahvistavat alueiden elinkeino ja työelämän tarpeita, parantavat opetuksen ja oppimisen laatua sekä luovat edellytyksiä osaamisen jatkuvalle uudistumiselle. Aikuiskoulutuksen tarjontaa monimuotoistetaan ja ylempään AMK tutkintoon johtavaa koulutusta vahvistetaan. 3 Korkeakoulujen ydinosaamisalueet muodostavat vahvat yhteiset TKI osaamiskeskittymät, joita ovat a) Hyvinvointi ja toimintakyky b) Materiaali ja energiatehokas ympäristö c) Innovaatiotoiminta ja kaupallistaminen 4 Yhteisenä painoalana on Venäjä osaaminen. Koulutus, tutkimus ja opiskelijarekrytointi Venäjällä organisoidaan yhteiseen Venäjä keskukseen tavoitteena koulutusyhteistyön sekä TKI ja palvelutoiminnan kasvattaminen venäläisten yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. 5 Maksullisen palvelutoiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta parannetaan yhtiöittämällä korkeakoulujen teknologiapalvelut sekä luomalla yhteinen malli lisä ja täydennyskoulutuk 9

11 sen ohjaukseen ja kehittämiseen. Molemmilla pyritään parantamaan korkeakoulukokonaisuuden aluevaikuttavuutta ja kasvattamaan rahoituspohjaa hankkimalla uusia asiakkaita. 6 Tukipalveluiden yhteistyö organisoidaan synergiahyötyjen saavuttamiseksi. Tavoitteena on parantaa toiminnan laatua, tehokkuutta ja taloudellisuutta. 7 Korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä tavoitellaan taloudellisesti kestävälle kehitykselle rakentuvan korkeakoulukokonaisuuden muodostamista ja kustannustehokkuuden parantamista. Luvussa 4 kuvataan strategisten tavoitteiden toimenpideohjelma, aikataulut ja vastuut. 3 YHTEISTYÖN ORGANISOINTI Ammattikorkeakoulut organisoituvat kahden kumppanin muodostamaksi konsortioksi, jossa toiminta on juridisesti aina jommankumman sopijaosapuolen tai sovittavan muun tahon toimintaa, jolloin sitä koskevat kyseisen toimijan omat säädökset. Yhteistyön konkreettiseksi edistämiseksi mahdollisesti palkattava tai siirrettävä henkilöstö on aina jommankumman ammattikorkeakoulun henkilökuntaa siten kuin yhteisesti sovitaan. Yhteistyötä johtaa strategiaryhmä, johon kuuluvat ammattikorkeakoulujen rehtorit ja kehitysjohtajat sekä kaksi ylläpitäjän edustajaa kummastakin ammattikorkeakoulusta. Strategiaryhmän puheenjohtajana toimivat ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien edustajat vuorotellen sen mukaan, missä kokous järjestetään. Kokoukset pyritään järjestämään vuoroin kummankin toimintaalueella. Strategiaryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan ja sopimaan alueen koulutustarjonnasta sekä TKI toiminnan painopistealueista ja muista strategisista kysymyksistä. Kumpikin ammattikorkeakoulu sitoutuu viemään eteenpäin päätöksenteossaan strategiaryhmässä yhdessä ja yksimielisesti sovitut asiat. Toiminnan sisältöjä suunnittelee ja operatiivista toimintaa ohjaa työvaliokunta, jonka muodostavat ammattikorkeakoulujen rehtorit ja kehitysjohtajat. Työvaliokunta valmistelee strategiaryhmälle tehtävät esitykset. Työvaliokunta voi pyytää kokouksiinsa asiantuntijoita omista korkeakouluistaan. Myös työvaliokunta kokoontuu vuorotellen kummankin ammattikorkeakoulun toiminta alueella isäntänä toimivan ammattikorkeakoulun rehtorin toimiessa kokouksen puheenjohtajana. Tarvittaessa työvaliokunta voi yksimielisesti sopia myös muunlaisesta menettelystä kokouspaikan ja puheenjohtajuuden suhteen. Konsortiolle perustetaan laajapohjainen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tuoda sidosryhmien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämiseksi. Neuvottelukunnan koostumuksesta päättää strategiaryhmä työvaliokunnan esityksestä. Opetusministeriön kanssa käytäviin sopimusneuvotteluihin ammattikorkeakoulut osallistuvat yhdessä. Molempien ammattikorkeakoulujen johtoryhmät kokoontuvat yhteisiin suunnittelukokouksiin työvaliokunnan päätösten mukaisesti. 10

12 Molempien ammattikorkeakoulujen hallitukset kokoontuvat yhteisiin kokouksiin strategiaryhmän päätösten mukaisesti. Yhteistyötä edistetään konkreettisesti myös erillisissä määräaikaisissa työryhmissä. 4 TOIMENPIDEOHJELMA 4.1 KORKEAKOULUKOKONAISUUDEN TOIMINNALLINEN OHJAUS JA PÄÄTÖKSENTEKO TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT OHJAUS JA PÄÄTÖKSENTEKO Korkeakoulukokonaisuuden ohjaus ja päätöksenteko vuoden 2012 loppuun asti organisoidaan luvun 3 mukaisesti. ORGANISOINTIMALLI VUODESTA 2013 LÄHTIEN Selvitetään eri organisointivaihtoehtojen edut ja haitat. Selvitysmies Tapio Huttulan esitys organisointimallista tiivistetysti: Esitän, että osapuolet sitoutuvat yhteistyön jatkuvaan syventämiseen tähtäävään ns. evoluutiomalliin prosessiin, jonka puitteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan toteuttaa viimeistään vuoden 2012 aikana Strategiaryhmä Alustava esittely ja käsittely Ky- AMK:n ja MAMK:n Oy-hallitusten ja työvaliokunnan kokouksessa ; esittelijänä Tapio Huttula. Työvaliokunta Tapio Huttula Strategiaryhmä Työvaliokunta Päätös: Oy-hallitukset Ylläpitäjäorganisaation kehittämisen osalta esitän, että osapuolet perustavat yhteisen yhtiön ylläpitämään kahta itsenäistä ammattikorkeakoulua (vaihtoehto c). Tämän lisäksi esitän, että ammattikorkeakoulut tai uusi perustettu ylläpitäjäyhtiö selvittäisivät myös kokonaan uuden yhteisen korkeakoulun perustamisen (vaihtoehto d) tuomat mahdollisuudet. Lisäksi esitän, että konsortion strategiaryhmää vahvistetaan 1 2 kummankin ammattikorkeakoulun hallituksen edustajalla valmistelun ajaksi. *Esitys ja käsittely: KyAMK:n ja MAMK:n Oy-hallitusten ja työvaliokunnan kokous / esittelijänä Tapio Huttula. KyAMK:n ja MAMK:n Oy-hallitusten kokoukset 03/2010 ja 04/2010. Käsittely: KyAMK:n Oyhallituksen kokous Käsittely:MAMK:n Oy-hallituksen kokous *Dokumentti: Esitys Kymenlaakson ja Mikkelin korkeakoulukokonaisuuden organisoinnista. Tapio Huttula LIITE 1. PÄÄTÖS ORGANISOINTIMALLISTA Päätetään uudesta, vuonna 2013 alkavasta korkeakoulukokonaisuuden organisointimallista. *Päätös: Tavoitteena omistajien päätös viimeistään 12/2010. Tavoitteena päätös viimeistään 12/2010 Päätös: Omistajat 11

13 4.2 KOULUTUSOHJELMARAKENNE JA OPETUKSEN LAATU TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT KOULUTUSOHJELMARAKENNE Vaihe 1: Koulutusohjelmien itsearvioinnit Tapio Huttulan ohjeiden mukaisesti. Avaintunnusluvut koulutusohjelmittain. Vaihe 2: Rehtorien ja kehitysjohtajien arviot koulutusohjelmien itsearviointien tuloksista, voimavarojen arviointi. Vaihe 3: Selvitysmies Tapio Huttulan esitys koulutusohjelmarakenteesta ja koulutustarjonnasta tiivistetysti: Esitän, että koulutuksen kehittämisessä ammattikorkeakoulut ottavat mahdollisimman nopeasti käyttöön matriisiorganisaation, jonka puitteissa ne toteuttavat koulutusohjelmat läpimenevinä toimintoina seuraavia kehittämiskeskittymiä: -Koulutuksen kehittäminen ja laatu vastuu yhteisellä johtoryhmällä -Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys vastuu MAMK -Teknologian siirto ja johtaminen vastuu KyAMK Esitän myös, että ammattikorkeakoulut selkeyttävät työnjakoaan koulutuksen osalta siten, että muotoilun koulutusohjelma lakkaa Mikkelissä ja sen aloituspaikat siirretään Kouvolaan. Siirto tehdään kustannusneutraalisti siten, että tekniikan ja liiketalouden aloituspaikkoja siirretään Kymenlaaksosta Mikkeliin. Tämän lisäksi esitän mallin koulutuksen alueellisesta profiloinnista sekä teen joukon esityksiä yksittäisten koulutusohjelmien kehittämiseksi. Esitykseni on kuvattu tarkemmin tämän asiakirjan liitteissä 1 ja 2. Vaihe 4: Korkeakoulujen Oy-hallitusten päätökset koulutusohjelmarakenteesta sopimusneuvottelujen jälkeen. *Käsittelyt: KyAMK:n ja MAMK:n Oy-hallitukset ja työvaliokunta / esittelijänä Tapio Huttula. KyAMK:n ja MAMK:n Oyhallitusten kokoukset 03/2010 ja 04/2010. *Päätökset: Koulutusohjelmarakenne ja työnjako sopimusneuvottelujen jälkeen / Oy-hallitukset. *Dokumentti: Esitys Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmarakenteesta ja koulutustarjonnasta. Tapio Huttula ja LIITE 2. Vaihe 1: Vaihe 2: 02/2010 Vaihe 3: Alustava esittely ja käsittely Ky- AMK:n ja MAMK:n Oyhallitusten ja työvaliokunnan yhteisessä kokouksessa ; esittelijänä Tapio Huttula. Kirjallinen esitys (Tapio Huttula) Vaihe 4: jälkeen Vaihe 1: Koulutusohjelmajohtajat tai vastaavat Vaihe 2: Ragnar Lundqvist, Heikki Saastamoinen, Kalevi Niemi ja Mirja Toikka Vaihe 3:Tapio Huttula Vaihe 4: Oy-hallitukset 12

14 TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT YHTEISET JUONTEET KOULUTUKSESSA (Tapio Huttulan esityksen mukaiset koulutuksen kehittämiskeskittymät) Korkeakoulujen yhteiset opetuksen sisällölliset juonteet ovat: 1) Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys, vetovastuu Mikkelin ammattikorkeakoululla 2) Teknologian siirto ja - johtaminen, vetovastuu Kymenlaakson ammattikorkeakoululla Toiminnot organisoidaan matriisimaisesti läpimenevinä painoalueina koulutuksessa. Tavoitteena on toiminnan vaikuttavuuden parantaminen ja resurssien kokoaminen. Keskiössä ovat ylempään AMKtutkintoon johtava koulutus ja lisä- ja täydennyskoulutus. TKItoiminta kytketään tiiviisti mukaan toimintaan. *Esitys: Tapio Huttula / työvaliokunnan kokous. *Käsittelyt: työvaliokunta , johtoryhmien kokous , KyAMK:n ja MAMK:n Oy-hallitusten ja työvaliokunnan kokous / esittelijänä Tapio Huttula. *Dokumentti: ks. LIITE 2 / Tapio Huttula Valmistelu: lähtien kevät 2010 Valmistelutiimi: Tuija Vänttinen Juha Rissanen Marjo Nykänen Riitta Muuronen PEDAGOGISET PALVELUT (Tapio Huttulan esityksen mukaisesti: kehittämiskeskittymä koulutuksen kehittäminen ja laatu ) Pedagogisten palveluiden organisoinnin tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti opetuksen laatua ja opintoprosessien sujuvuutta. Sisällöllisiä painopisteitä ovat seuraavat: 1) Opetussuunnitelmatyö ja koulutusyhteistyö 2) Opintojen sujuvoittaminen 3) Opettajien työelämäosaaminen ja työnkierto, valmennus, ohjaus, työelämäyhteydet 4) Oppimisteknologia ja verkkopedagogiikka 5) Koulutuksen laadunvarmistustyö *Esitys: Pedagogiset palvelut Tapio Huttula Täsmennys ja (liite 2). *Käsittely: työvaliokunta , johtoryhmien kokous KyAMK:n ja MAMK:n Oy-hallitusten ja työvaliokunnan kokous / pedagogiset palvelut: esittelijänä Tapio Huttula. * Dokumentti: Ks. LIITE 2 / Tapio Huttula Suunnittelu: kevät 2010 Toteutus: lähtien syksy 2010 Kokonaisvastuu: yhteinen johtoryhmä Opetussuunnitelmatyö ja koulutusyhteistyö: Pirkko Rautaniemi, Tuija Vänttinen, Marjo Nykänen, Seija Aalto, Raimo Pelli, Juha Rissanen Opintojen sujuvoittaminen: Tuija Vänttinen, Pirkko Rautaniemi Opettajien työelämäosaaminen ja työnkierto: työvaliokunta Oppimisteknologia ja verkkopedagogiikka: Osku Kiri, Tuija Vänttinen, Mirva Pilli-Sihvola, Haija Muhonen 13

15 TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT Avaintoimenpiteet: OPETUSSUUNNITELMATYÖ JA KOULUTUSYHTEISTYÖ: Ks. ohessa Korkeakoulujen lukuvuoden jaksotus on sovitettu yhteen. Molempien korkeakoulujen opetus jaksottuu kahdeksan viikon periodeihin. Lukuvuoden jaksotuksessa tehdään yhteinen suunnittelu- ja jaksojärjestelmä, joka mahdollistaa opetustarjonnan samanaikaisuuden ja yhteisen hallinnollisen työskentelyn. OPINTOJEN SUJUVOITTAMINEN: Vieraskielistä opetusta tarjotaan koordinoidusti kolmella lukukaudella vuodesta 2011 lähtien. Vuoden 2010 aikana selvitetään MAMK:n ja KyAMK:n koulutusohjelmien vieraskielisen opetuksen tarjonta ja laaditaan toimintasuunnitelma vuodelle Ks. ohessa OPETTAJIEN TYÖELÄMÄOSAAMINEN JA TYÖNKIERTO: Järjestetään opettajien työelämävaihtoa koordinoidusti. Mahdollistetaan opettajien työnkierto korkeakoulujen välillä. OPPIMISTEKNOLOGIA JA VERKKOPEDAGOGIIKKA: Tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen keskinäistä vuorovaikutusta ja etsiä tehokkuutta parantavia yhteistyömuotoja opetusteknologian alueella. Keskeinen tavoite on yhteisen verkkoopetuskulttuurin luominen ja hyvien pedagogisten käytänteiden levittäminen. Yhteinen verkko-opetuskulttuuri ja yhtenäisen käytännöt tehostavat korkeakoulujen välistä opetusta ja opiskelua. Avaintoimenpiteet: 1) Toimivien verkko-opetuskäytänteiden kerääminen, organisoiminen ja levittäminen, 2) Selkeiden verkkoopetuksen hallinto- ja toteutusmallien luominen, 3) hallinto- ja toteutusmallien jalkauttaminen ja vakiinnuttaminen, 4) yhtenäisten tekijänoikeussopimuskäytänteiden luominen, 5) opetusteknologiapalvelu- ja tukimuotojen yhtenäistäminen ja 6) yhteinen tutkimus- ja selvitystyö opetusteknologian alalla. TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN Perustetaan yhteinen tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen ohjaus- ja kehittämisryhmä. Tehtävänä on luoda toimintamalli, jolla varmistetaan korkeakoulukokonaisuuden laadun, asiakaslähtöisyyden, kokonaiskoordinaation, taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden kehittäminen tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa. TOIMINTAMALLI SISÄLTÄÄ A. OHJAUSRYHMÄN, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen molempien ammattikorkeakoulujen määrällinen 14 Asteittain syksystä 2010 lähtien Asteittain keväästä 2010 lähtien 12/2009 lähtien Toimintamalli: 03/2010 Toteutus: alkaen 2010 Tuija Vänttinen Salla Seppänen Kari Kuhmonen Pirkko Rautaniemi Seija Aalto Raimo Pelli Juha Rissanen

16 TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT ja laadullinen aikuiskoulutustarjonta sekä tehdä koulutustarjonatarjontaesitykset yhteiselle johtoryhmälle osana toiminnan ja talouden ohjausta varmistaa asiakaslähtöisyys ja koulutuksen saavutettavuus aikuisten oppijoiden näkökulmasta parantaa aikuiskoulutuksen laatua sekä lisätä osaamisen siirtoa ja alueellista jakamista luoda menettelyt aikuiskoulutuksen ennakoinnille sekä ennakoida aikuiskoulutuksen alueellinen tarve ohjata aikuiskoulutuksen sisällöllistä ja menetelmällistä kehittämistä toimia hallinnollisena elimenä Ohjausryhmän jäseniä ovat johtoryhmien edustus: Pirkko Rautaniemi (KyAMK) ja Tuija Vänttinen (MAMK)sekä ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutusvastaavat, joiden tehtävänä on yhdessä osaamisalojen/laitosten kanssa tehdä esitys yhteiselle ohjausryhmälle aikuiskoulutustarjonnasta. B. AIKUISKOULUTUKSEN LAATURYHMÄN, jonka tehtävänä on kehittää sisältöjä ja menetelmiä opiskelijalähtöisesti sekä tehdä tarvittaessa kehittämisehdotuksia ohjausryhmälle Ryhmän jäseninä ovat opiskelijaedustajat kaikilta koulutusaloilta molemmista ammattikorkeakouluista, opettajaedustajat kaikilta koulutusaloilta siten, että neljä (4) nimetään KyAMKista ja neljä (4) MAMKista. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, videoneuvotteluyhteydellä. C. YHTEISEN MASTER'S TIIMIN, jonka tehtävänä on kehittää yhteistyötä ylempään amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä vahvistaa MAMKin ja KyAMKin ylempään tutkintoon johtavan koulutuksen tunnettutta sekä tehdä tarvittaessa esityksiä YAMKin kehittämisestä ohjausryhmälle. Master*s tiimi koostuu koulutusohjelmien vastuuhenkilöstä. Pirkko Rautaniemi ja Tuija Vänttinen ovat vuorovuosin ryhmän puheenjohtajina *Käsittelyt: / KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous. Täsmennys KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous. *Dokumentti: KyAMK ja MAMK toimenpideohjelma / Opetussuunnitelmatyö ja koulutusyhteistyö, avaintoimenpiteet; Opintojen sujuvoittaminen, avaintoimenpiteet; Tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen koordinointi ja kehittämien

17 TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT MUU OPETUKSELLINEN YHTEISTYÖ: Liiketalouden ylempään AMK-tutkintoon johtava koulutus Esitys 01/2010: MAMK on tarjonnut liiketalouden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta suomenkielisenä (yrittäjyyden ja liiketalouden koulutusohjelma) vuodesta KyAMK on tarjonnut liiketalouden ylempää koulutusta englanninkielisenä koulutusohjelmana (Degree Programme in International Business Management) vuodesta 2007 alkaen. Koulutusta tullaan kehittämään laajemmassa Kaakkois-Suomen korkeakoulukokonaisuudessa ottaen huomioon maakuntien koulutustarve. Henkilöstöresurssien ja yhteisen osaamisen jakaminen ja kansainvälisen verkostojen keskinäinen hyödyntäminen on koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kannalta avainasemassa. MAMK ja KyAMK tulevat toteuttamaan liiketalouden ylempiä ammattikorkeakouluohjelmia nykyisten tutkinnonanto-oikeuksien puitteissa kuitenkin niin, että suomenkielistä koulutusohjelmaa on mahdollista opiskella myös Kouvolassa ja englanninkielistä ohjelmaa Mikkelissä. Korkeakoulut sopivat keskenään opintojen rytmityksestä, aloituspaikoista ja osaamisen jakamisesta. Molempien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat suunnitellaan yhdessä ja ne toteutetaan yhteistoteutuksena hyödyntäen molempien vahvuuksia ja kokemusta sekä kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Koulutus toteutetaan yhtenä ryhmänä yhteisin opettajavoimin, lähiopetusta Kouvolassa tai Mikkelissä ja hyödyntäen virtuaalisia oppimisympäristöjä. Toteutukset suunnitellaan vuosittain yhdessä huomioiden opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus. Tällainen järjestely edistää elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia ja lisää kustannustehokkuutta. *Käsittelyt: 01/2010: Markku Puustelli ja Tuula Siljanen. KyAMK ja MAMK yhteistyö liiketalouden YAMK-koulutusohjelmassa (tradenomi YAMK) Täsmennetty esitys, Kalevi Niemi Erillinen liite. Esitykset: 01/ /2010 Toteutus: Tuula Siljanen Markku Puustelli 16

18 4.3 YHTEISTEN TKI-OSAAMISKESKITTYMIEN PERUSTAMINEN TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT MÄÄRITELLÄÄN YHTEISTEN TKI-OSAAMISKESKITTYMIEN TAR- KOITUS JA PÄÄMÄÄRÄT Esitys 01/2010: Yhteisten osaamiskeskittymien tarkoituksena on kasvattaa osaamispääomaa ja innovaatiotoimintaa kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Osaamiskeskittymät toimivat osana alueellista innovaatioympäristöä ja ovat ammattikorkeakoulujen muodostamia yhteisiä verkostorakenteita, joiden tavoitteena on vahvistaa erityisesti sisältöalojensa TKI-toimintaa. Osaamiskeskittymät kokoavat yhteen edustamiensa koulutusalojen asiantuntemusta ja varmistavat osaltaan opetuksen kytkeytymisen TKItoimintaan. Tavoitteena on käytännön työelämää ja yritystoimintaa palvelevan uuden osaamisen tuottaminen ja yhdistäminen. Osaamiskeskittymät vahvistavat korkeakoulujen valitsemien painoalojen näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä sekä tehostavat hankevalmistelua. Osaamiskeskittymät määrittävät keskeiset toimintalinjat, jotka kytkeytyvät alueen ja työelämän kehittämistarpeisiin. Osaamiskeskittymien toiminnallisena lähtökohtana on sama käsitys osaamisen, innovoinnin ja ympäristön suhteista, johon Valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko (2008) pohjautuu. Innovaatiostrategiassa esitetyt 4 perusnäkökohtaa ovat: 1) innovaatiotoiminta rajattomassa maailmassa; 2) kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys; 3) innovatiiviset yhteisöt ja yksilöt ja 4) systeemisyys. Nämä ulottuvuudet vastaavat ammattikorkeakoulujen harjoittamaa moodi 2 tyyppistä soveltavaa ja hyötylähtöistä tutkimussuuntausta. Osaamiskeskittymien yhteiset toimintamuodot ovat: 1) työstetään tutkimusideoita yhteisiksi TKI-hankkeiksi; 2) edistetään opettajien, opiskelijoiden ja TKI-henkilöstön osallistumista kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin; 3) edistetään kotimaista ja kansainvälistä alan verkostoitumista ja yhteistyötä avainpartnereiden kanssa; 4) järjestetään monitieteisiä tilaisuuksia, seminaareja, konferensseja ja yhteistyöfoorumeita; 5) lisätään TKI-julkaisutoimintaa; 6) järjestetään yhteistä TKI-henkilöstön koulutusta; 7) kehitetään TKI-hanketoiminnan laatua varmistavia prosesseja. *Dokumentti: Osaamiskeskittymien tarkoitus, päämäärät ja organisoituminen. Erillinen liite. YHTEINEN TKI-OSAAMISKESKITTYMÄ Hyvinvointi ja toimintakyky. Toimintalinjat: - Ikääntyvän väestön toimintakyky - Työkykyisyyden ylläpitäminen työelämän murroksessa - Lasten ja nuorten hyvinvointi Toimintalinjat on valittu maakuntien väestökehityksen, rakennemuutok- 01/2010 Työvaliokunta Esitys: 03/2010 Valmistelu ja toteutus: lähtien kevät 2010 Kalevi Niemi Tuija Vänttinen Juhani Pekkola Seija Aalto Toteutus: koulutusalat 17

19 TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT sen ja osaavan työvoiman turvaamisen näkökulmista. *Käsittelyt: / KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous. Täsmennys / KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous. YHTEINEN TKI-OSAAMISKESKITTYMÄ Materiaali- ja energiatehokas ympäristö. Toimintalinjat: - Akkreditoidut mittaus- ja testauspalvelut - Elinkaaritehokas rakentaminen -Ympäristöystävällinen energiatuotanto ja käyttö Alueen rakennusteollisuuden ja siihen integroituvien sidosryhmien esittämä Energiatehokkaalla rakentamisella Venäjän-vientiin sisältyy yhteisen TKI-osaamiskeskittymän toimintalinjauksiin. *Käsittelyt: / KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous. Työryhmän esitys / toimintalinjojen täsmennys. Esitys: 03/2010 Valmistelu ja toteutus: lähtien kevät 2010 Kari Kuhmonen Martti Kemppinen Juha Rissanen Juhani Talvela Toteutus: koulutusalat YHTEINEN TKI-OSAAMISKESKITTYMÄ Innovaatiotoiminta ja kaupallistaminen. Toimintalinjat: - Käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu - Innovatiiviset ja yrittäjämäiset oppimisympäristöt (yhteys Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys juonteeseen) - Uuden yritystoiminnan ja PK- liiketoiminnan edistäminen *Käsittelyt: / KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous Esitys: 03/2010 Valmistelu ja toteutus: lähtien kevät 2010 Kalevi Niemi Tuula Siljanen Raimo Pelli Pasi Tulkki Toteutus: koulutusalat 4.4 PAINOALANA VENÄJÄ: KOULUTUS, TUTKIMUS JA OPISKELIJAREKRYTOINTI VENÄJÄLLÄ, YHTEISET VENÄJÄ-OHJELMAT TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT VENÄJÄ-TOIMINTOJEN OHJAUS Tavoitteena on luoda Venäjä-osaamisesta merkittävä ja tuloksellinen painoala. Perustetaan yhteinen Venäjä-tiimi ohjaamaan ja koordinoimaan 18 Venäjätiimi: Venäjä-tiimi: Mirja Toikka Kalevi Niemi

20 TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT yhteistyötä. lähtien Marjo Nykänen Rekrytoitu yhteinen Venäjä-projektiasiantuntija (Pauli Haatainen) lähtien. Päätetään Venäjä-toimintojen organisoinnista (ks. yhteinen Venäjä-keskus Pietarissa) 09/2010 / Oy-hallitukset. *Käsittelyt: / KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous; Malinen ja Toikka, täsmennys. Täsmennys KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous. Täsmennys Niemi ja Toikka. *Päätös: Oy-hallitukset 09/2010. YHTEINEN VENÄJÄ-KESKUS PIETARISSA Selvitetään Mikkelin ammattikorkeakoulun omistaman rajavastuuyhtiö Mikpolis OOO:n Pietarissa siirtäminen ammattikorkeakoulujen yhteisomistukseen. Työvaliokunta käy tutustumismatkalla Mikpolis OOO:ssa ja muissa välittäjäorganisaatioissa Pietarissa Vaihe 1: Ammattikorkeakoulujen hallinto- ja talousjohtajien esityksen mukaisesti Venäjä-palvelut (Venäjä-keskus Pietarissa) organisoidaan ammattikorkeakoulujen tasaosuuksin omistamaan yhtiöön. Vaihe 2: Venäjä-palveluiden yhtiöittämisestä on sovittu aiesopimuksessa (Aiesopimus Venäjä- ja teknologiapalveluiden yhteisestä omistuksesta). Omistussiirtoa ja liiketoimintaa selvitetään edelleen. Vaihe 3: Korkeakoulujen osakeyhtiöiden hallitukset tekevät päätökset asiassa syyskuussa *Käsittelyt: / KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous. Täsmennys KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous. Täsmennys KyAMK:n ja MAMK:n työvaliokunnan kokous. MAMK:n ja KyAMK:n kokous *Ylläpitäjien käsittelyt: Yhteistyösopimus Periaatteellinen hyväksyntä: KyAMK:n ja MAMK:n Oy-hallitusten ja työvaliokunnan yhteinen kokous KyAMK:n OY-hallituksen kokous MAMK:n Oy-hallituksen kokous *Päätös: Oy-hallitukset 09/2010 Venäjäkeskuksen organisointi 09/2010 Vaihe 1: Esiselvitys 03/2010 Vaihe 2: Aiesopimus 04/2010 Vaihe 3: Päätös 09/2010 Henrik Luikko Pauli Haatainen Timo Pöntynen Juha Paanila Antti Paloneva Työvaliokunta Päätökset: Oy-hallitukset 19

21 TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT YHTEISET OHJELMAT Vaihe 1: Kehitetään yhteinen Double Degree -ohjelma energiatekniikkaan. Vuoden 2010 aikana KyAMK laajentaa yhteistä korkeakouluyhteistyöverkostoa Venäjällä kahdella uudella kumppanilla, joiden kanssa tehdään puitesopimukset. Samalla tarkastetaan MAMK:in aiemmin tehdyt sopimukset uuteen verkostoon sopiviksi. Verkoston avulla pyritään aluksi vahvistamaan opiskelijoiden rekrytointia Venäjältä Suomeen. Venäläisten kanssa käytävissä neuvotteluissa molemmat esiintyvät yhdessä. Tavoitteena on aloittaa Kotkassa energiatekniikan koulutus syksyllä 2012 aikuiskoulutuksena sekä tarkistaa MAMK:in talotekniikan opetussuunnitelman sisältöä. Koulutukseen luodaan yhdessä omaleimainen, nuorten tutkinnosta poikkeava opetussuunnitelma MAMK:in talotekniikan ja KyAMK:n energiatekniikan koulutusohjelmien kanssa. Opetussuunnitelmatyö aloitetaan syksyllä Toimenpiteissä edetään MAMK:issa aiemmin luodun konseptin pohjalta. *Käsittelyt: / KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous; tarkennus koskemaan energiatekniikkaa: Taivalantti ja Rissanen. Täsmennys KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous. *Dokumentti: Työryhmä Juha Rissanen, Tuija Vänttinen, Markku Huhtinen, Juha Korpijärvi, Jarmo Tuunanen, Kari Kuhmonen. Sähköpostiviesti KOULUTUSVIENTI Sähkötekniikan tutkintoon johtavan koulutuksen vienti Venäjälle maksullisena koulutuksena. KyAMK:n osuus: voimalaitostekniikka. MAMK on tehnyt yhteistyötä energia-alan jatkokoulutusorganisaatio Peipk n (Petersburg Power Engineering Institute of Professional Development) kanssa yli 10 vuotta. MAMK:ssa toteutettiin Belete- projekti (Bachelor in Electrical Engineering - Transfer Education in Russia ), jonka tavoitteena oli aloittaa ECTS-järjestelmän mukainen, suomalaiseen sähkötekniikan insinööri (AMK)-tutkintoon johtava muuntokoulutus venäläisille sähkö- ja energia-alan insinööreille Pietarissa vuoden 2009 aikana. Hankkeen aikana koulutettiin venäläiset Peipkin opettajat, tehtiin markkinaselvitys ja koemarkkinointi koulutuksen kohderyhmälle sekä toteutettiin yksi 3 op opintojakso maksullisena pilottikoulutuksena Pietarissa. Esiselvitys 11/2009 Valmistelu: 03/2010 Toteutus: OPS-työ käynnistyy syksyllä Koulutus alkaa syksyllä 2012 Esiselvitys 11/2009 Valmistelu: 03/2010 Toteutus: markkinointi alkaen kevät 2010 Tuija Vänttinen Juha Korpijärvi Juha Rissanen Markku Huhtinen Kari Kuhmonen Jarmo Tuunanen Tuija Vänttinen Juha Korpijärvi Juha Rissanen Markku Huhtinen Jarmo Tuunanen Kari Kuhmonen 20

22 TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT MAMK-KyAMK-yhteistyön tarkoituksena on muodostaa yhdessä ulkomaille suuntautuva tutkintoon johtava tilauskoulutuskokonaisuus laajentamalla MAMK:ssa pilotoitua maksullista tutkintokoulutusyhteistyötä voimalaitostekniikkaan. Koulutusviennissä edetään MAMKissa aiemmin tehdyn konseptin mukaisesti. Yhteistyö käynnistyy keväällä 2010 siten, että PEIPK:in kautta markkinoidaan 15 op koulutuskokonaisuus, josta PEIPK tuottaa 5 op, MAMK tuottaa 2,5 op ja KyAMK 7,5 op. Toukokuussa 2010 tehdään yhteinen neuvottelu- ja markkinointimatka Pietariin. *Käsittelyt: / KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous; tarkennus koskemaan KyAMK:n osalta voimalaitostekniikan opintokokonaisuutta ko. koulutusohjelmassa. / Johtoryhmien kokous / Neuvottelut PEIPK, MAMK ja KyAMK *Dokumentti: Työryhmä Tuija Vänttinen, Juha Rissanen, Markku Huhtinen, Juha Korpijärvi, Jarmo Tuunanen, Kari Kuhmonen. Sähköpostiviesti MAKSULLISEN PALVELUTOIMINNAN KESKITTÄMINEN JA SYNERGIA TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT TEKNOLOGIAPALVELUT YHTEISEEN YHTIÖÖN KyAMK ja MAMK keskittävät korkeakoulujen tarjoamat teknologiapalvelut yhdessä omistettuun osakeyhtiöön. Vaihe 1: Ammattikorkeakoulujen hallinto- ja talousjohtajien esityksen mukaisesti teknologiapalvelut organisoidaan ammattikorkeakoulujen tasaosuuksin omistamaan yhtiöön. Vaihe 2: Teknologiapalveluiden yhtiöittämisestä on sovittu aiesopimuksessa (Aiesopimus Venäjä- ja teknologiapalveluiden yhteisestä omistuksesta). Omistussiirtoa ja liiketoimintaa selvitetään edelleen. Vaihe 3: Korkeakoulujen osakeyhtiöiden hallitukset tekevät päätökset asiassa syyskuussa *Käsittelyt: / KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous. Käsittely johtoryhmien kokouksessa , esittelijänä Juha Paanila. Korkeakoulujen Oy-hallitusten kokoukset 03/2010 ja 04/2010. Vaihe 1: Esiselvitys 03/2010 Vaihe 2: Aiesopimus 04/2010 Vaihe 3: päätös 09/2010 Juha Paanila (selvitys) Antti Paloneva Työvaliokunta Yhtiön hallitus Yhtiön omistajat 21

23 TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT LISÄ- JA TÄYDENNYSKOULUTUKSEN SYNERGIA Lisä- ja täydennyskoulutuksen synergia: selvitetään tavoiteltavat synergiaedut lisä- ja täydennyskoulutuksen sisällön ja organisoitumisen suhteen. Tehtävänä on luoda toimintamalli, jolla varmistetaan korkeakoulukokonaisuuden laadun, asiakaslähtöisyyden, kokonaiskoordinaation, taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden kehittäminen ko. toiminnoissa. Tavoiteltavat synergiaedut: -Yhteinen markkinointi, hyvien käytänteiden vaihto, myytävien tuotteiden vaihto -Tarjonnan monipuolistaminen, laajemmat panostusmahdollisuudet painopistekohteisiin, toiminta-alueen laajentaminen myös kansainvälisesti, asiakkuuksien hallinnan kehittäminen -Osaamisen laajempi hyödyntämismahdollisuus (esim. mahdollisuus erikoistua täydennyskoulutukseen), mahdollisuudet erikoistumiseen ja työnjakoon paranevat, mahdollisuus kehittää uusia toimintatapoja ja malleja, joilla voidaan paremmin yhdistää tutkintokoulutusta ja täydennyskoulutusta. Organisointi: Perustetaan yhteinen ohjaus- ja kehittämistiimi, joka mahdollistaa yhteisen markkinoinnin, hyvien käytänteiden vaihdon ja myytävien tuotteiden vaihdon. Ohjaus- ja kehittämistiimi valmistelee tarjonnan monipuolistamista, laajempia panostusmahdollisuuksia avainkohteisiin, toiminta-alueen laajentamista myös kansainvälisesti sekä yhteistä asiakkuuksien hallintaa. Osittain tällainen työ on jo käynnistynyt sosiaali- ja terveysalalla. *Käsittelyt: / KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous / KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous. * Dokumentti: KyAMK- MAMK-yhteistyö. Maksullisen palvelutoiminnan keskittäminen ja synergia / Lisä- ja täydennyskoulutus. Marjo Nykänen ja Riitta Muuronen. Selvitys valmis: Sisältö 02/2010 Organisoituminen: 03/2010 Riitta Muuronen Marjo Nykänen 22

24 4.6 TUKIPALVELUIDEN YHTEISTYÖN TUOTTAMA SYNERGIA Lähtökohdat: Toiminnan resurssit koostuvat Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen osoittamista varoista ja muista tähän toimintaan saaduista varoista. Kaikista konsortioon liittyvistä taloudellisista sitoumuksista sovitaan erillisillä sopimuksilla. Investoinneissa huolehditaan, ettei tehdä päällekkäisiä tai muuten yhteistyötä hankaloittavia investointeja esim. tietojärjestelmissä. TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT YHTEINEN KV-TOIMISTO Yhteinen kansainvälisten asiain toimisto (kv-toimisto) on perustettu lähtien. Yksikön pääasiallisena tehtävänä on koordinoida kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta. Tehtävässä huomioidaan yhteisen Venäjä-keskuksen asema. Toimeen on nimetty yhteinen kv-päällikkö. 01/2010 Henrik Luikko Työvaliokunta *Päätös: / rehtorit Heikki Saastamoinen ja Ragnar Lundqvist *Dokumentti: Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut. Kvtoimiston toimintasuunnitelma Henrik Luikko. TUKIPALVELUIDEN SYNERGIAN TEHOSTAMINEN Perustetaan pysyvät yhteiset ohjaus- ja kehittämistiimit seuraaville tukitoiminnoille: 1) Opintoasianhallinto / hakutoimisto 2) Kirjastopalvelut 3) Tietohallinto 4) Viestintä ja markkinointi Tehtävänä on luoda toimintamalli, jolla varmistetaan korkeakoulukokonaisuuden laadun, asiakaslähtöisyyden, kokonaiskoordinaation, taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden kehittäminen ko. toiminnoissa. *Käsittelyt: / KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous. Täsmennys KyAMK:n ja MAMK:n johtoryhmien kokous. Käsittelyt johtoryhmien kokous. Opintoasiainhallinto / hakutoimisto: Tavoitteena on yhtenäistää opintoasioihin liittyviä työprosesseja ja hallinnollisia käytänteitä. Lähiasiakaspalvelut säilytetään korkeakoulujen kampuksilla. Yh- 11/2009 Selvitykset valmiit 01/2010 Avaintoimenpiteiden toteutus ) Iiris Kuusinen/ Leena Hurri 2) Iiris Kuusinen / Marja-Leena Saarinen 3) Timo Pirtilä / Jari Väisänen 4) Marja Metso / Tiivi Ylijoki 5) Osku Kiri/ Haija Muhonen Dokumenttien käsittely ja hyväksyminen: työvaliokunta. Iiris Kuusinen Leena Hurri 23

25 TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT teistyön keskiössä ovat kahdenkeskistä yhteistyötä tukevat verkkopalvelut. Avaintoimenpiteet: 1) KyAMK:n ja MAMK:n opintoasiainhallintojen laadunvarmistusjärjestelmien, työprosessien ja hallinnollisten käytänteiden benchmarking ja yhtenäistäminen tarpeen mukaan; 2) KyAMK:n ja MAMK:n opintoasiainhallintojen verkkopalvelun kehittäminen (sivujen sisällöt ja rakenne, lomakkeet, tilastotietojen koonnit); 3) Muodostetaan pysyvä yhteinen ohjausja kehittämistiimi; 4) KOTA/AMKOTA tiedonkeruut vuoden 2010 tiedoista alkaen korvaavan RAKETTI XDW:n käyttöönoton suunnittelu yhdessä KyAMK:n ja MAMK:n tietohallintojen kanssa; 5) Yliopistojen ja AMK:jen yhteisen opiskelijatietojärjestelmän RA- KETTI-OPI:n käyttöönoton suunnittelu yhteistyössä KyAMK:n ja MAMK:n tietohallintojen kanssa. Kirjastopalvelut: Tavoitteena on parantaa korkeakoulujen kampuksilla kirjastopalvelujen ( =neuvonta, tietopalvelut, tiedonhankinnan opetus, lainaus, kokoelmapalvelut) laatua ja näkyvyyttä sekä tehostaa resurssien käyttöä erityisesti uusien palvelujen kehittämisessä ja palvelujen markkinoinnissa. KyAMK:n ja MAMK:n kirjastojen ydinprosessien yhtenäistäminen tehostaa korkeakoulujen välistä opetusta ja opiskelua. KyAMK:n ja MAMK:n kirjastojen tavoitteena on kehittää yhteistyömuotoja, jotka voidaan pitkälti toteuttaa verkossa. Avaintoimenpiteet: 1) Kirjastojen laadunvarmistusjärjestelmien, työprosessien, hinnastojen ja käyttösääntöjen benchmarking ja käytänteiden yhtenäistäminen mahdollisuuksien mukaan; 2) Verkkopalvelujen kehittäminen (kirjastojen www-sivut, sähköiset lomakkeet, yhteinen blogi ja tiedonhakua palveleva Venäjä-ikkuna; 3) Aineistoyhteistyö (aineistot kilpailutetaan yhdessä kustannustehokkuuden saavuttamiseksi), kurssikirjallisuuden päällekkäishankintoja minimoidaan kokoelman kehittämis- ja kaukopalveluyhteistyön avulla. Kansainvälistymistä tuetaan hankkimalla vieraskielistä aineistoa; 4) Kehittämis- ja koulutusyhteistyö; 5) Julkaisuyhteistyö; 6) Viestintäyhteistyö ja tiedonhankinnan opetus. Tietohallinto: AMK:jen tietohallinnot tekevät merkittävää yhteistyötä oman verkostonsa (AAPA) puitteissa. KyAMK:n ja MAMK:n tietohallinnot tekevät jo nyt yhteistyötä Adobe Connect Pro - verkkokokousjärjestelmän ja Wikin yhteiskäytöllä. Käytössä olevien tietojärjestelmien mahdollinen yhtenäistäminen vaatii paljon työtä ja resursseja. Opetuksen kannalta keskeisin eroavuus on opintohallintojärjestelmässä (KyAMK: Winha, MAMK: Asio). Myös henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmät ovat erilaisia ja ko. järjestelmien osalta on ollut kiinteää yhteistyötä omistajien tai seudullisten toimijoiden kanssa. Suurin yhtäläisyys on siinä, että molemmat korkeakoulut hyödyntävät toiminnassaan Novel-tuotteita. Käyttäjähallinnon osalta reunaehtoja molemmille korkeakouluille luo HA- KA-konsortion yhteistoiminta. Avaintoimenpiteet: 1) RAKETTIhankkeiden suunnittelu ja toteutus yhdessä (Tietovarastohanke eli RAKETTI XDW, RAKETTI-KOKOA eli kokonaisarkkitehtuuri: 2012 Avaintoimenpiteiden toteutus: Avaintoimenpiteiden toteutus: Iiris Kuusinen Marja-Leena Saarinen Timo Pirtilä Jari Väisänen 24

26 TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT KyAMK :ssa on aloitettu prosessikuvausten laadinta ja laatimisprosessi on sovellettavissa myös MAMK:ssa; 2) yhteiset tietojärjestelmähankinnat (MAMK pilotoi asiakkuudenhallintajärjestelmää, jonka myös KyAMK tarvitsee. KyAMK:lla käytössä Helpdeskjärjestelmä, jota MAMK tarvitsee. MAMK voi hyödyntää myös KyAMK:n kevytpääte/virtuaalityöpöytäosaamista. Lisenssikysymysten osalta olisi etu, mikäli ammattikorkeakoulut olisivat samaa konsernia. 3) Yhteiset palvelut (tukipyynnöt, palvelusopimukset sähköinen asiointi). 4) Yhteiset koulutukset. Viestintä ja markkinointi: Tavoitteena on kasvattaa lisäarvoa hakijoille, omille opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä sidosryhmille. Tärkeimpänä tavoitteena on kasvattaa vetovoimaa tai säilyttää se vähintään vuoden 2009 tasolla. Toimenpiteet: 1) Vieraskielisten koulutusohjelmien markkinointi (viestintäpalvelut hoitavat Suomessa tehtävän markkinoinnin ja kv-toimisto ulkomailla tehtävän markkinoinnin, markkinointimateriaalien valmistaminen yhdessä. Helmikuussa 2010 tehdään yhteinen kv-markkinointisuunnitelma. Venäjälle suuntautuvassa markkinoinnissa mukana myös Saimaan AMK. 2) Sisäinen viestintä (mm. yhteisen työskentelyalustan laatiminen Moodleen); 3) Ulkoinen viestintä (perustetaan yhteinen www-sivusto, jossa kuvataan KyAMK:n ja MAMK:n yhteistyö. Korkeakouluille tehdään myös yhteinen kv-sivusto. 4) Messuyhteistyö; 5) KyAMK:ssa kehitetyn Opiskelijan Kymenlaakso mallin levittäminen myös MAMKiin; 6) MAMK:ssa kehitetyn CRM-projektin hyödyntäminen myös KyAMK:n CRM:n hankinnassa; 7) Visuaalinen ilme (yhteiset lomakkeet, ppt-pohja, folderi, käyntikorttimalli yms.) 1) Leena Hurri ja Iiris Kuusinen: Selvitys Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen opintoasiainhallintojen yhteistyöstä Erillinen liite. 2) Iiris Kuusinen ja Marja-Leena Saarinen: Selvitys Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen kirjastojen yhteistyöstä Erillinen liite. 3) Timo Pirtilä ja Jari Väisänen: Tietohallinnon yhteistyöraportti Erillinen liite. 4) Marja Metso ja Tiivi Ylijoki: Viestintä- ja markkinointiyhteistyö KyAMK:n ja MAMK:n välillä Erillinen liite. Avaintoimenpiteiden toteutus: Marja Metso Tiivi Ylijoki 25