Turun Kaupunkilähetys ry:n ja Palvelutalo Iso-Heikin lehti KUNNIOITUS RAKKAUS LUOTTAMUS VASTUULLISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun Kaupunkilähetys ry:n ja Palvelutalo Iso-Heikin lehti KUNNIOITUS RAKKAUS LUOTTAMUS VASTUULLISUUS"

Transkriptio

1 Turun Kaupunkilähetys ry:n ja Palvelutalo Iso-Heikin lehti KUNNIOITUS RAKKAUS LUOTTAMUS VASTUULLISUUS

2 Turun Kaupunkilähetys Apua tarvitsevien tukena vuodesta 1880 Turun Kaupunkilähetys ry on Turun vanhin, edelleen toiminnassa oleva sosiaalialan järjestö. Yhdistys on perustettu vuonna Tänä päivänä yhdistyksen toimintaa ovat TUAS-Nuorten tuettu asuminen, ammatillisesti ohjattu Senioripysäkki -toiminta, IKÄTUKI-hanke sekä alueellinen Seniorisalonki-toiminta. Ikääntyneiden hyvinvointi ja huolenpito on ollut keskeisessä osassa toimintaa. Palvelutalo Iso-Heikki tarjoaa monipuolista palveluasumista ikäihmisille. Tänään yhdistyksessä tehdään sen perustehtävän mukaisesti, kristilliseltä arvopohjalta, etsivää, kohtaavaa ja läsnä olevaa työtä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä parissa. Työtä tekevät oma henkilökunta ja koulutetut vapaaehtoiset. Yhdistyksessä kehitetään ja toteutetaan uusia tukitoiminnan menetelmiä vuorovaikutuksessa alan eri toimijoiden kanssa. TUAS-toiminnassa ja IKÄTUKI-hankkeessa yhdistyksen palkatut työntekijät kouluttavat ja tukevat vapaaehtoisia toimijoita rakentamaan nuorten ja ikääntyneiden tukiverkkoa yhdessä heidän kanssaan. Ammatillisesti ohjattuun ryhmätoimintaan perustuva Senioripysäkki on yksi valtakunnallisista Senioripysäkeistä, teemme työtä yhdessä Tampereen Kaupunkilähetys ry:n ja HelsinkiMission kanssa. Alueellinen Seniorisalonki-toiminta puolestaan mahdollistaa ikääntyneiden kokoontumisen yhteen. Seniorisalonkeja ohjaavat koulutetut vapaaehtoiset. Seniorisalonki-vapaaehtoisia toimii lisäksi palvelutalo Iso-Heikissä erilaisissa tehtävissä. Sisällys Turun Kaupunkilähetys Tukenasi! 3 Ikäihmisille enemmän elämänlaatua ja parempaa arkea 3 HISTORIANURKKA: Betania-kirkko 4 Kotoväen rakkaus on kohtaamista ja hengellisen elämän hoitamista 4 Turkulaisten ikäihmisten hyvinvoinnin turvaaminen 5 Nuorten asunnottomuus 6 Nuori arjen pyörityksessä 7 Raha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -avustusohjelma 8 Kansalaisareena ry ja Valikko-verkostot 9 Palvelutalon asukas Anita Ehrlund muistelee ja onnittelee kymmenen vuotta täyttävää palvelutalo Iso- Heikkiä heinäkuussa Pikku-Heikistä löytyi ystävyksille uudet kodit 11 Ikäihmisten lääkehoidon haasteita 12 Ikääntyneen potilaan kunnioittava kohtelu 13 Tue Turun Kaupunkilähetys ry:n toimintaa! 14 Turun Kaupunkilähetys ry Iso-Heikkiläntie 5 A, Turku Toiminnanjohtaja Katja Suominen p Palvelutalo Iso-Heikki Iso-Heikkiläntie 5, Turku Toimitusjohtaja Jaana Vuorenheimo p TUKENASI-lehti Nro 1/2013 Turun Kaupunkilähetys ry:n ja palvelutalo Iso-Heikin lehti Painosmäärä 300 kpl Julkaisija: Turun Kaupunkilähetys ry Iso-Heikkiläntie 5A, Turku Päätoimittaja: Katja Suominen Lehden toimituksen työryhmä: Leena Kulju, Liisa Love, Katri Rinne, Jaana Virtanen, Jaana Vuorenheimo Painopaikka: Painola, Kaarina 2

3 Turun Kaupunkilähetys Tukenasi! Olet juuri tutustumassa ensimmäiseen Tukenasi-lehteen. Turun Kaupunkilähetys ry on julkaissut ensimmäiset lehtijulkaisunsa jo vuonna 1893, jolloin ilmestyi ensimmäinen Turun kaupunki-lähetys -aikakauslehti. Vuonna 1893 lehden kirjoitukset perustuivat ajan hengen mukaisesti saarnakirjoitusten kautta esiin nostettuihin yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin. Tämän päivän lukijalle saarnatekstien kautta esiin nostetut kysymykset voivat tuntua hämmentäviltä, mutta sisällön näkökulmasta julkaisut olivat varsin kantaaottavia. Julkaisuissa on käsitelty esimerkiksi lasten oikeuksia, perheväkivaltaa sekä naisten ja miesten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Vaikka yhteiskuntamme on vuonna 2013 kovin erilainen kuin 120 vuotta sitten, voimme todeta, että teemat ovat edelleen ajankohtaisia. Tänä päivänä Turun Kaupunkilähetys tekee monenlaista työtä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä parissa. Toimintaa tukevat mm. Raha-automaattiyhdistys ja Turun kaupunki. Työmme perustuu vankkaan verkostotyöhön eri toimijoiden kesken. Halusimme ensimmäisen Tukenasi-lehden sivuilla antaa yhteistyökumppaneillemme mahdollisuuden nostaa esille niitä asioita, joita he omassa työssään ja elämässään pitävät tärkeinä. Tukenasi-lehden ensimmäisessä numerossa pää setkin tutustumaan Turun Kaupunkilähetys ry:n ja palvelutalo Iso-Heikin yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden esiin nostamiin teemoihin. Yhteiskunnan kipukohdissa ja ihmisten eri elämänvaiheissa toimiminen on aina ollut Turun Kaupunkilähetyksen tekemän työn keskiössä. Lehden kirjoituksia lukiessani voin ilolla todeta Kaupunkilähetyksen toimivan edelleen samalla tavalla. Katja Suominen toiminnanjohtaja, Turun Kaupunkilähetys ry (Vanhat Turun kaupunki-lähetys -aikakauslehdet on luettavissa verkossa, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot -osiossa.) Ikäihmisille enemmän elämänlaatua ja parempaa arkea Turun Kaupunkilähetyksen palvelutalo Iso-Heikki täytti kesällä kymmenen vuotta. Sitä juhlittiin yhdessä kotiväen ja kutsuvieraiden kanssa helteisenä elokuun päivänä hattujuhlien merkeissä. Kaupunkilähetyksen juuret palveluasumisen tuottajana ovat toki kauempana 1950-luvulla. Tuolloin valmistui Martinmäkeen Betaniakoti, jonka moni turkulainen vielä hyvin muistaa. Se edusti aikanaan hyvin modernia asumispalvelua ikääntyville ihmisille korostaen asukkaiden omien voimavarojen tukemista sekä monimuotoista yhteisöllisyyttä. Samoja asioita toteutetaan edelleen Iso-Heikissä, luonnollisesti aikaa seuraten. Lämmin ja kodikas ilmapiiri on Iso-Heikin tavaramerkki samoin kuin laadukkaat, asukkaiden yksilöllistä tarvetta vastaavat palvelut sekä vilkas yhteisöllinen toiminta. Samaan aikaan kun Iso- Heikissä vietettiin talon syntymäpäiväjuhlia, tuli Suomessa voimaan ikäihmisiä läheisesti koskeva vanhuspalvelulaki, viralliselta nimeltään Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Laki velvoittaa erityisesti kuntia kehittämään palvelurakennettaan ja palvelujensa sisältöjä, mutta myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia panostamaan entistä enemmän ennaltaehkäisyyn sekä ikäihmisten palvelujen laatuun. Tämä on hyvä asia, koska kunnat eivät yksinään selviydy urakasta. Uudessa laissa painotetaan iäkkään ihmisen oman äänen kuulemista ja hänen osallistamistaan päätöksentekoon, joka liittyy hänen oman elämänsä hallintaan. Tutkimusten mukaan yhä useampi ikäihminen haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Mutta on myös paljon heitä, jotka mieluummin valitsisivat palvelutalotyyppisen asumisen, koska kokevat olonsa turvattomaksi tai yksinäiseksi, vaikka varsinaisiin hoivapalveluihin ei vielä olisikaan tarvetta. Nykyaikaisessa palvelutalossa onkin mahdollista tarjota hyvinkin erikuntoisille ikäihmisille turvallinen koti sekä enemmän elämänlaatua ja parempaa arkea silloin, kun kotona asuminen ei enää iäkkään henkilön omasta mielestä ole se paras paikka asua. Jaana Vuorenheimo toimitusjohtaja, palvelutalo Iso-Heikki 3

4 HISTORIANURKKA Betania-kirkko Turun Kaupunkilähetyksen toiminnalla on takanaan pitkä, 133 vuoden rupeama vapaaehtoistyötä. Yhdistys on Turun vanhin sosiaalialan järjestö. Kun Turun Martinseurakunta tänä vuonna juhlii kirkon 80 vuoden toimintaa, on syytä palauttaa mieliin Turun Kaupunkilähetyksen osuus Martinseurakunnan alkuvaiheissa. Martinseurakunta oli muodostettu jo vuonna Suunnitelmat uudeksi kirkoksi olivat ehdolla vasta 1931, joten Martinseurakunta vuokrasi kirkokseen Turun Kaupunkilähetyksen Betaniakirkon, joka sijaitsi melko lähellä uuden kirkon sijaintipaikkaa. Martinseurakunta olisi halunnut ostaa Betaniakirkon, mutta Turun Kaupunkilähetys ei halunnut myydä sitä. Tämä ratkaisu koitui myöhemmin seurakunnalle onneksi. Niinpä Betania-kirkko toimi Martinseurakunnan ensimmäisenä kirkkona vuoteen 1933 asti, jolloin arkkitehti Totti Soran ja toimistoarkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelema, funkistyyliä edustava kirkko valmistui ja silloinen arkkipiispa Lauri Ingman suoritti vihkimisen Martin kirkolla oli sodan melskeissä onni myötä, sillä se säästyi suuremmalta tuholta. Sen sijaan Turun Kaupunkilähetyksen Betania-kirkko kärsi parissa pommituksessa niin suuria vaurioita, että kirkon raunioiden purkaminen jäi parhaaksi vaihtoehdoksi. Betania-kirkko olikin sitten ainoa sodassa tuhoutunut kirkko Turussa. Betania-kirkko oli arkkitehti Alex Nyströmin suunnittelema, 700-paikkainen kirkko, joka valmistui 1908 edustaen pelkistettyä jugendtyylistä kirkkoarkkitehtuuria. Sekä yhdistyksen jäsenistö että kaupunkilaiset jäivät kaipaamaan kaunista, tilavaa kirkkoaan. Tänä päivänä muistona tontilla on enää pala säilynyttä kirkon kivimuuria sekä kallioon kiinnitetty muistolaatta Itäisenkadun puolella. Leena Kulju, sosiaalineuvos, Turun Kaupunkilähetys ry:n hallituksen jäsen Kotoväen rakkaus on kohtaamista ja hengellisen elämän hoitamista Tänä päivänä unohdetaan, että kaikilla ihmisillä on oikeus hengelliseen elämään, myös heillä, jotka eivät sitä itse kykene sanoittamaan. Helposti vedotaan siihen, että se on yksityisasia. Mutta entä sitten kun muisti heikkenee, liikkuminen jää ja olet toisten varassa. On hyvä huomata, että meillä Suomessa on perustuslaki, joka takaa kaikille kansalaisille oikeuden tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoa. Suomessa on suurin osa ikäihmisistä kristittyjä. Miten heidän oikeuttaan hengelliseen elämään hoidetaan? Lähimmäisen rakkauden tulisi ohjata jokaisen kristityn ihmisen elämää. Ketään ei saa hylätä. Vapahtajamme muistuttaa: te kävitte minua katsomassa Matteus 25:36. Hartauskirjan lukeminen, hartauteen vieminen, kirkkoon kuljetuksen järjestäminen, iltarukouksen lukeminen, virren tai hengellisen laulun laulaminen ovat kohtaamisia, joissa kohtaamme toisemme ja Jumalan. Toinen toisissamme kohtaamme Kristuksen. Tervehtiminen kädestä pitäen, ystävällinen ääni, rauhallinen hetki, yhdessä olo, kuunteleminen ja kuuleminen ovat avaimia toisen kunnioittamiseen. Tarvitsemme toinen toistamme, huolenpitoa ja turvallisuutta. Lähimmäisen rakkaus on kotoväen rakkautta. Sitä saamme yhdessä toteuttaa ja siitä saamme elämäämme ilon ja toivon. Tukenasi ja tukenamme on ikiaikojen Jumala ja meitä kantavat iankaikkiset käsivarret. On siis aika elää täysillä tässä ja nyt ja nauttia jokaisesta hetkestä, kohtaamisesta eikä murehtia tulevaa. Olemme parhaimmassa mahdollisessa turvassa ja sitä saamme jakaa toisillekin. Sinua lämmöllä ajatellen ja Jumalan siunausta toivottaen Katri Rinne, Kirkkoherra, Maarian seurakunta 4

5 Turkulaisten ikäihmisten hyvinvoinnin turvaaminen Viime aikoina on pohdittu heinäkuun alusta voimaan tulleen ikälain merkitystä vanhuspalveluiden eri toimintojen muutokseen. Uuden lain mukaisesti suunnitelman painopisteenä ovat ehkäisevä vanhustyö, kotona-asumisen ja kodinomaisissa olosuhteissa asuminen sekä ikäihmisten osallisuus omien palvelujensa suunnitteluun. Turun kaupungin ehkäisevä vanhustyö sai juuri kiitoksen kaupunkilaisilta parhaana Palveleva- Turku uudistuksena. Ehkäisevä vanhustyö on kehittänyt 80-vuotiaille kotona asuville suunnattujen hyvinvointia tukevien kotikäyntien sisältöä, muistikoordinaattorien toimintaa, hyvinvointikeskusten ja vanhuskeskusten tarjoamia mahdollisuuksia sosiaaliseen yhdessäoloon sekä palveluohjausta. Vanhuksille suunnattua kerhotoimintaa tuottavat kaupungin kanssa yhteistyössä myös eri järjestöt. Kerhotoiminta on ikäihmisten kannalta hyvin merkityksellistä ja myös kaupunki tukee toteuttavia järjestöjä avustuksin. Sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen vähentää sekä yksinäisyyden tunnetta ja sitä kautta mielialan laskua, koska yksinasuvien ikäihmisten määrä on lisääntynyt. Toinen ikälain painopisteenä oleva palvelumuoto on kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asuminen. Kodinomaista asumista ei ole uudessa laissa erikseen määritelty. Tällä hetkellä ymmärrämme sen yhteisöllisenä asumisena kuten jo kehittymässä oleva senioriasuminen senioreiden kerrostaloissa. Tällaisessa asumismuodossa on mahdollisuus yhteiseen kahvi- ja ruokailutilaan ja sitä kautta yhteisöllisyys syvenee. Toinen malli tekee myös tuloaan eli uudistuva palveluasuminen. Näissä taloissa on myös ympärivuorokautinen päivystävä työntekijä ikäihmisten tarpeiden tukena. Nykyinen tehostettu palveluasumisen malli voidaan myös määritellä kodinomaisissa olosuhteissa asumiseksi. Tehostetussa palveluasumisessa jokainen ikäihminen asuu omassa asunnossaan, mutta kaupunki ostaa hänelle hoiva- ja hoitopalvelut yhdessä sovitun hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Hyvänä tavoitteena on myös se, että samassa asuintalossa voisi olla kaikkia näitä asumisen muotoja, jotta tuttu ja turvallinen sosiaalinen ympäristö säilyy vaikka palvelujen ja hoivan tarve muuttuu. Turussakin tämäntapaisia palveluja tarjoavat jo muutamat järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Turussa olemme tehneet vanhuspalvelujen kehittämisen tueksi tutkimusta siitä, mihin suuntaan turkulaisten ikäihmisten terveys ja toimintakyky ovat muuttumassa. Tuloksemme tukevat uuden ikälain mukaisen kodinomaisen asumisen kehittämistä. Turun vanhustutkimus on tehty kahdelle kotona asuvalle ikäryhmälle eli 1920 syntyneille ja 1940 syntyneille sinä vuonna, kun he täyttivat 70 vuotta. Tutkimuskysymykset ja terveystarkastukset olivat sisällöltään molemmissa ikäryhmissä samanlaiset. Näiden henkilöiden fyysistä, kognitiivistä ja psykososiaalista toimintakykyä ja heidän terveydentilaansa tutkittiin. Eläkeikäisten itse arvioima terveydentila on jatkanut tasaista kohentumista niin miehillä kuin naisilla. Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus sekä 70-vuotiaista miehistä että naisista oli 48 prosenttia vuonna Myös muistin säilyminen hyvänä on selvästi parantunut kahdessa vuosikymmenessä. Tulokset ovat osoittaneet, että ihmiset pysyvät aikaisempaa pidempään oman elämänsä ohjaksissa, kun elintaso, terveys- ja ruokailutottumukset sekä koulutustaso ovat parantuneet. Toisaalta meidän tulee tunnistaa myös monisairaat ikäihmiset ajoissa ja tarjota heille paras mahdollinen hoito ja hoiva. Seija Arve Palvelujohtaja, Hyvinvointitoimiala, Turun kaupunki 5

6 Nuorten asunnottomuus Uusia keinoja kehitteillä Turussa asunnottomuuden ehkäisemiseksi Oma koti Oma koti merkitsee itsenäistä elämää rakentavalle nuorelle tärkeää paikkaa. Turvallisessa kodissa nuori voi kokea olevansa oma itsensä, toteuttaa itselleen tärkeitä asioita ja nukkua rauhassa omassa sängyssä. Kun asumisasiat ovat kunnossa, nuori voi keskittää voimavarojaan muihin elämän osa-alueisiin, opiskeluun, työssä käymiseen, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Yhä useammalla suomalaisella nuorella asuminen ja arki sujuvatkin hyvin, mutta pieni osa on vaarassa tai on jo pudonnut yhteiskunnan toimintakentän ulkopuolelle. Yhteiskunta on siinä mielessä raaistunut, että kerran pudonneen nuoren on entistä vaikeampaa nousta jaloilleen. Asunnottomuutta voidaan pitää yhtenä yhteiskunnan ulkopuolelle joutumisen tiloista, joka pitkittyessään riskeeraa nuoren koko hyvinvoinnin ja jopa loppuelämän. Monenlaiset syyt nuoren asunnottomuuden taustalla Nuorten asunnottomuuden taustalla on monenlaisia yksilöllisiä tekijöitä. Velkaantuminen ja luottotietojen menettäminen, päihde- ja mielenterveysongelmat ja niistä seuraavat elämänhallinnan puutteet, vuokrarästien tai asumishäiriöiden takia saadut häädöt sekä puutteelliset asumis- ja taloudenhallinnan taidot selittävät osaltaan asunnottomuutta. Myös vanhempien erotilanteet, uusperhetilanne tai vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat voivat ajaa nuoren asunnottomaksi. Toisaalta erilaiset rakenteelliset tekijät, kuten jo vuosia jatkunut korkea nuorisotyöttömyys tai kohtuuhintaisten asuntojen puute erityisesti pääkaupunkiseudulla, selittävät asunnottomuutta. Nuorten kohdalla asunnottomuus liittyy yleensä itsenäistymisvaiheeseen ja jää lyhytkestoiseksi. Joidenkin kohdalla se voi kuitenkin pitkittyä kuukausien tai jopa yli vuoden mittaiseksi. Suomen asunnottomista alle 25-vuotiaita lähes 25 prosenttia Suomessa tilastoitiin vuoden 2012 lopussa yhteensä 2049 nuorta alle 25-vuotiasta asunnotonta. Määrä on noin 25% kaikista Suomen asunnottomista. Turussa nuoria asunnottomia oli tilaston mukaan 35. Tilastot ovat suuntaa antavia, mutta kaukana todellisista lukumääristä. Nuorisoasuntoliiton arvion mukaan nuorten asunnottomien todellinen määrä voi olla jopa kolminkertainen virallisiin tilastoihin verrattuna. Nuoret asunnottomat asustelevat tyypillisesti kavereiden nurkissa, vaikka nuori olisi edelleen kirjoilla vanhempien luona, mikä tekee tilastoinnista erityisen hankalaa. Yhteistyöllä nuorten asunnottomuutta vastaan Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy hanke ( ) on Nuorisoasuntoliiton koordinoima, Ympäristömi nisteriön hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää nuorten asunnottomuutta. Valtakunnallisessa hankkeessa on mukana kymmenen suurinta asunnottomuuskuntaa, Turku mukaan lukien. Hankkeen tavoitteena on yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa kehittää ja vakiinnuttaa uudenlaisia nuorten syrjäytymistä ja asunnottomuutta ennaltaehkäiseviä toimintamalleja, tuottaa nuorten asumiseen liittyvää materiaalia, kutsua nuoret mukaan kehittämistyöhön sekä järjestää alueellisia koulutuksia. Hankkeessa uskotaan, että esimerkiksi nuorten asumistaitojen vahvistaminen, riittävän varhaisessa vaiheessa tarjottu tuki, asumisneuvontatyö ja monialainen yhteistyö ovat tehokkaita keinoja ennaltaehkäistä asunnottomuutta. Turun Kaupunkilähetys ry:n TUAS Nuorten tuetun asumisen toiminta on Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita Turussa. Yhteisenä tavoitteena on selkiyttää nuorten asumisen polkua Turun palvelujärjestelmässä luomalla kaupungin ja järjestöjen yhteistyönä toimintamalli, jossa kartoitetaan nuorelle sopiva asumisratkaisu ja riittävät asumisen tukipalvelut. Lisäksi tavoitteena on nostaa esiin nuorten asumisen tilannetta paikallisissa verkostoissa ja erilaisilla foorumeilla. Yhteistyössä on voimaa ja uskommekin, että voimme löytää nuorten asumisen ja arjen tukemiseen uudenlaisia keinoja, jotka pitkällä tähtäimellä ennaltaehkäisevät nuorten asunnottomuutta. Annastiina Jansén Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 6

7 Nuori arjen pyörityksessä Nuori käy läpi useita eri itsenäistymisvaiheita. Toisen asteen opinnot aloitettuaan nuori joutuu ottamaan ison itsenäistymisaskeleen; oppivelvollisuus on ohi ja nuori vastaa itse omasta opiskelustaan. Kodin ja huoltajien tuki, tsemppaus ja motivointi ovat opiskelevalle nuorelle tärkeää. Kodin säännölliset arjen rutiinit, sosiaalinen, kannustava ympäristö ja mielekäs harrastus nähdään suojaaviksi tekijöiksi nuoren elämässä. Näiden ylläpitäminen on myös opintojen kannalta tärkeää. Itsenäistyminen ja omilleen muutto ovat isoja muutoksia ja haasteita kenelle tahansa. Täysi-ikäistymiseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet voivat tuntua pelottavilta. Monella itsenäistymisprosessiin kuuluu myös omilleen muutto, osalle opintojen vuoksi. Haasteita tuo asunnon hankinta, rahaasioiden järjestely ja kotitöiden hoitaminen. Nuorella voi olla hyvin heikko tietämys asioiden hoitamisesta ja selvittelystä. Kaikki nuoret eivät saa lähiverkostoltaan ohjausta ja kullanarvoisia elämänohjeita. Nuori voi kokea itsensä ison muutoksen edessä hyvin yksinäiseksi. Onneksemme tänä päivänä osassa oppilaitoksista on panostettu psykososiaaliseen tukeen. Esimerkkinä tästä on Turun ammatti-instituutin tukitiimi, johon kuuluu mm. kuraattoreita ja psykologeja. Tukitiimi työskentelee oppilaitoksissa eli nuorten omassa toimintaympäristössä. Opiskelijat ottavat yhteyttä tukitiimin kuraattoreihin monenlaisissa ongelmatilanteissa; raha-asiat, yksin asuminen, ihmissuhteet, jaksaminen ym. Itsenäistymiseen liittyvissä asioissa oppilaitoksesta saa sekä ryhmä- että yksilöohjausta. Yhteistyössä nuoren tukiverkoston kanssa mietitään itsenäistymiseen liittyviä haasteita. Tällä ohjauksella ja tuella on ennaltaehkäisevä näkökulma; kun yksin asuminen sujuu, usein myös opinnot sujuvat. Kuraattorien tuki rajoittuu kuitenkin virka-aikaan. Itsenäistyvät, omilleen muuttavat nuoret tarvitsevat tukea myös kotona ja vapaaajallaan. Ammatti-instituutin kuraattorit ovat tehneet jo usean vuoden ajan tiivistä yhteistyötä Turun Kaupunkilähetys ry:n TUAS Nuorten tuetun asumisen toiminnan kanssa. TUAS: in kanssa tehtävä yhteistyö on ollut tärkeää. Opiskelijoiden joukossa on monia yksin kaupungissa asuvia nuoria, jotka eivät kuulu minkään kunnallisen viranomaistahon piiriin, mutta tarvitsisivat arjen ohjausta ja tukea. TUAS-toiminta ansaitsee ison kiitoskukkasen tavastaan tehdä yhteistyötä näiden nuorten kanssa; palvelu on saatavissa nuorten omassa toimintaympäristössä eli oppilaitoksissa ja mukana tapaamisissa on tuttu henkilö (kuraattori). Kynnys on tehty nuorelle erittäin matalaksi. Vuosien varrella moni oppilaitoksemme opiskelija on saanut arvokasta ja voimaannuttavaa tukea TUAS-toiminnasta, valmistunut opinnoistaan ja työllistynyt sekä kiinnittynyt yhteiskuntamme jäseneksi syrjäytymisen sijaan. Yhteistyöterveisin, Kati Länsiö Kuraattori Turun ammatti-instituutti 7

8 Raha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -avustusohjelma Turun Kaupunkilähetyksen IKÄTUKI-hanke on mukana RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelmassa ( ). Ohjelmalla pyritään parantamaan ikäihmisten arkea. Vanhustyön keskusliiton koordinaatio järjestää mukana oleville hankkeille koulutusta ja ohjausta sekä viestinnällistä tukea materiaalien ja valtakunnallisen näkyvyyden muodossa. Eloisa ikä -ohjelma tarjoaa tietoa ja menetelmiä, verkostoitumista ja myönteistä asennetta. Tietoa ja menetelmiä Eloisa ikä -ohjelma tuottaa tietoa menetelmistä, joilla voidaan edistää ikäihmisten mielen hyvinvointia ja sosiaalista vuorovaikutusta. Vaikka valtaosa iäkkäistä voi hyvin eikä tarvitse säännöllisiä palveluja, niin noin 30 prosenttia ikäihmisistä kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyyteen kietoutuu monenlaisia tekijöitä kuten esimerkiksi itselle mielekkään tekemisen ja oman yhteisön puute, liikkumisen ongelmat, haastava omaishoitotilanne tai läheisen kuolema jne. Turun Kaupunkilähetyksen IKÄTUKI-hankkeessa kehitetään verkostotyöhön perustuvaa tukihenkilötoiminnan mallia vaikeissa elämäntilanteissa oleville ikääntyneille. Vanhustyön keskusliiton koordinaatiossa tutkitaan sitä, tapahtuuko IKÄTUKI-hankkeeseen ja ohjelman muihin osahankkeisiin osallistuvien ikäihmisten arjessa muutoksia. Tutkimuksen avulla selvitetään lisääntyykö ikäihmisten osallisuus ja psykososiaalinen hyvinvointi toiminnan myötä. Verkostoitumista Eloisa ikä -ohjelma verkostoi mukaan lähteneitä hankkeita. Ohjelman lisäarvo onkin keskenään erilaisten järjestöjen tietojen ja osaamisen jakamisessa ja tiivistämisessä. Yhdessä oppiminen on laajentanut hanketoimijoiden käsitystä ikääntymisestä ja sen monimuotoisuudesta. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää myös paikallista verkostoitumista ja voimavarojen yhdistämistä. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia tekemään yhteistyötä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen kanssa. Turun Kaupunkilähetyksen IKÄTUKI-hanke toimii lähellä ikäihmisiä. Tämä antaa loistavat mahdollisuudet turkulaisten ikäihmisten arjen parantamiseen yhdessä Turun kaupungin, paikallisten järjestöjen, seurakunnan ja muiden toimijoiden ja ennen kaikkea ikäihmisten itsensä kanssa. Yhdessä hahmotetut paikalliset tavoitteet ja menetelmät ovat edellytys sille, että toiminnat jäävät elämään. Myönteistä asennetta Mediassa puhutaan usein ikäihmisistä epäkunnioittavaan sävyyn taloudellisena menoeränä. Toisenlaistakin puhetta on ja sitä Eloisa ikä haluaa vahvistaa. Voidaan iloita siitä, että väestön elinikä on pidentynyt, elossa on yhtäaikaisesti useampia sukupolvia kuin koskaan aiemmin. Väestön toimintakyky on parantunut viimeisen 10 vuoden aikana lukuun ottamatta kaikkein iäkkäimpiä (THL:n ATH-tutkimus 2013). Toimintakyky ei kuitenkaan ole pelkästään yksilön ominaisuus vaan liittyy fyysisen esteettömyyden ohella sosiaaliseen esteettömyyteen. Sosiaalinen esteettömyys tai rajoitteet tulevat esille mm. asenteissa ja arvostuksissa, siinä millaisin silmälasein katsomme ikäihmisiä. Eloisa ikä -ohjelma tuo esille ikäihmisten monenlaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteisössä ja tehdä itselle mielekkäitä asioita sekä vaikuttaa itseä koskevan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tiivistäen: Eloisa ikä -ohjelman hankkeissa tuotetaan menetelmiä ikäihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja paikalliseen verkostotyöhön sekä vahvistetaan myönteistä asennetta ikääntymiseen. Katso Eloisa ikä -ohjelman lisätietoja osoitteesta Raija Heinola ohjelmapäällikkö, Vanhustyön Keskusliitto 8

9 Kansalaisareena ry ja Valikko-verkostot Kansalaisareena ry on valtakunnallinen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen kehittämiskeskus, joka toimii Helsingistä käsin. Valikko-verkostot ovat puolestaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden muodostamia alueellisia verkostoja, joita toimii ympäri Suomen. Yhteistä Valikko-verkostoille on se, että niissä pyritään kehittämään vapaaehtoistoimintaa vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa työtä tekevien ihmisten kesken. Jokaisella alueellisella verkostolla on tämän lisäksi omat paikalliset tarpeensa ja tavoitteensa. Kansalaisareena tukee vapaaehtoistoimintaa koordinoivia työntekijöitä Kansalaisareenan toiminta tukee valtakunnallisesti ja paikallisesti vapaaehtoistoimintaa koordinoivia työntekijöitä. Kansalaisareena ylläpitää Valikko-verkoston internet-sivuja ja sähköpostilistoja sekä välittää tietoa ja hyviä käytäntöjä verkostojen välillä. Yhteistyössä Valikko-verkostojen kanssa Kansalaisareena kehittää vapaaehtoisja vertaistoiminnan laatua ja osaamista sekä pyrkii lisäämään ymmärrystä vapaaehtoistyön merkityksestä. Vapaaehtoistoimintaan koskevaan lainsäädäntöön Kansalaisareena pyrkii vaikuttamaan perustamansa Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kautta. Kansainvälisen yhteistyön ansiosta kuu lumiset maailmalta saadaan välitetyksi myös Suomessa. Turun alueen Valikko Turun alueen Valikko on toiminut vuodesta Turun alueen Valikko-ryhmään kuuluu n. 30 järjestöä, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Turun alueen Valikon tavoitteena on toimia vapaaehtoistoiminnan idea- ja kehittämisfoorumina. Tärkeänä tehtävänä on ollut nostaa vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä ja rekrytoida uusia vapaaehtoisia. Näitä molempia tehtäviä varten on järjestetty vuosittain Vapaaehtoistoiminnan messut kauppakeskus Hansassa. Messujen avulla on tavoitettu suuri joukko vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit tapasivat marraskuussa 2013 Turussa Valtakunnallisia Valikko-tapaamisia järjestetään kerran vuodessa, jolloin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit kokoontuvat yhdessä pohtimaan vapaaehtoistoimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Vuonna 2013 järjestämisvastuussa oli Turun alueen Valikko. Valtakunnallisten tapaamisten teema vaihtuu vuosittain. Vuoden 2013 teemana oli vapaaehtoistoiminnan koordinaattorien oma jaksaminen ja voimaantuminen. Seminaari järjestettiin Liisa Kaisti, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut, Turun kaupunki sekä Merja Majalahti vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa, Porin kaupunki Turun kaupungin hyvinvointikeskus Lehmusvalkamassa. Seminaariin osallistui n. 110 koordinaattoria ympäri Suomea. Seminaarissa kuultiin mm. puheenvuoro organisaation brändin merkityksestä vapaaehtoisen kannalta, kokemusasiantuntijoita ja itse vapaaehtoistyötä tekeviä. Torstai-iltana seminaariin osallistujat oli kutsuttu illanviettoon Turun kaupungintalolle. Palvelujohtaja Seija Arve toivotti seminaarivieraat tervetulleeksi Turkuun. Ohjelmassa oli etninen illanvietto ja Etno buffet, joista vastasi Turun Seudun TST:n Monitaide-projektin väki. Perjantaipäivän anti keskittyi työntekijöiden oman hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseen. Kaupungin ja järjestöjen yhteistyö on tärkeää Turun alueen Valikon kanssa tiivistä yhteistyötä seminaarin valmisteluissa ja toteutuksessa teki Turun hyvinvointitoimialan Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut. Järjestötyön näkökulmasta tuntumana on, että ennaltaehkäiseviin vanhuspalveluihin vuoden 2013 alussa palkatun vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tehtävän myötä kolmannen sektorin ja kaupungin välisen kumppanuuden kehittäminen on edennyt hyvin. Valtakunnallisen seminaarin järjestäminen yhdessä oli hieno tilaisuus Turulle ja Turun alueen Valikko-verkostolle. Katja Briny, Turun alueen Valikon puheenjohtaja, Turun Kaupunkilähetys ry ELISA HEIMO Pinja Nieminen, Suunnittelija, Kansalaisareena ry 9

10 Ikäihmisten lääkehoidon haasteita Iäkkäillä ihmisillä lääkkeiden käyttö on hyvin runsasta ja lähes jokaisella on jokin pysyvä lääkehoito. Erityisiä ongelmia lääkehoitoon tuovat elimistössä aiheutuvat muutokset, useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö, lisääntyvät haittavaikutukset ja lääkehoidon toteuttamisen ongelmat. Vanhetessa elimistö käsittelee lääkeaineita eri tavalla kuin nuorena. Yleisimmin lääke poistuu elimistöstä munuaisten kautta. Munuaisten toiminta heikkenee aina iän myötä ja usein sanotaankin, että käytännössä meillä on vanhana vain yksi munuainen. Yleisesti ottaen lääkkeiden teho voimistuu ja poistuminen elimistöstä hidastuu vanhetessa. Sairaudet voivat vanhenemismuutosten lisäksi edelleen heikentää ja hidastaa tätä poistumista. Usein lääkehoito onkin hyvä ainakin aloittaa vähän pienemmällä annoksella kuin nuorilla ihmisillä. Useimmilla iäkkäillä monta eri lääkettä Useimmat iäkkäät tarvitsevat monta eri lääkettä. Tämä ns. monilääkitys on nykypäivää ja taustalla ovat jatkuvasti kehittyvä sairauksien hoito ja uudet hoitokäytännöt. Tavoitteena on paitsi parantaa äkillisiä henkeä uhkaavia sairauksia (antibiootit), myös estää monien sairauksien paheneminen (sydänlääkkeet, verenpainelääkkeet, muistilääkkeet) tai peräti estää niihin sairastuminen kokonaan (rokotteet). Lisänä ovat vielä lukuisat oireita poistavat valmisteet kuten kipu- uni- ja erilaiset mahavaivojen lääkkeet. Iäkkäillä potilailla käytetään ehkä liiankin runsaasti mm. kipulääkkeitä ja unilääkkeitä. Toisaalta on ilmeistä, että esim. verenpaine- ja muistihäiriölääkitystä ei ole kaikilla jotka sitä tarvitsisivat. Monilääkitys lisää riskiä lääkkeiden haitallisille yhteisvaikutuksille. Toinen lääke voi yllättävästi muuttaa toisen aineenvaihduntaa. Tyypillinen tällainen lääke on verenohennuslääkkeenä tunnettu Marevan, jonka tehoon voivat vaikuttaa jotkut kipulääkkeet, antibiootit ja sienilääkkeet. Hyytymisarvoa pitää seuratakin erityisen tarkasti. Uuden lääkkeen käyttöönotossa pitää aina huomioida sen vaikutus entisiin, käytössä oleviin lääkkeisiin. Erilaiset yhteisvaikutukset ovat yllättävän yleisiä ja voivat pahimmillaan johtaa voinnin heikkenemisen lisäksi jopa sairaalahoitoon. Lääkkeillä on myös haittavaikutuksia Kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksia. Yksittäisten lääkkeiden kohdalla hoitavan lääkärin tehtävänä on aina arvioida onko siitä saatava hyöty suurempi kuin haitat. Erityisesti iäkkäillä voivat lääkkeiden haitat johtaa uuden, tätä haittavaikutusta estävän lääkkeen käyttöön ottoon kipulääkkeen aiheuttamaa mahavaivaa hoidetaan happosalpaajalla tai masennuslääkkeen aiheuttamaa ummetusta ulostuslääkkeellä. Näin voi potilaan lääkekuorma kasvaa melkoisesti. Pienten ja harmittomien sivuvaikutusten sietäminen voi toisaalta olla tarpeen jos lääke on arvioitu hyödylliseksi. Vakavina lääkkeistä johtuvina haittoina iäkkäillä voidaan pitää mm. uni- ja rauhoittavien lääkkeiden aiheuttamaa kaatuilua, sekavuutta tai muistihäiriötä jolloin lääkityksen tarve on erityisen tärkeä arvioida. Taas ummetus ja suun kuivuminen ovat yleisiä ja vähintään elämän laatua huonontavia asioita. Lääkehoidon toteuttaminen voi olla haastavaa Lääkehoidon toteuttaminen on monta eri lääkettä säännöllisesti käyttävällä potilaalla haastavaa. Tilastojen mukaan parhaimmillaankin vain 60-70% potilaista noudattaa hoito-ohjeita. Mutta eivät ole lääkäritkään sen parempia puolet heistä ei välttämättä noudata yleisiä hoitokäytäntöjä. Mitä enemmän henkilö itse tietää lääkkeistään ja erityisesti niiden käyttötarkoituksesta, sitä paremmin hän pystyy osallistumaan lääkityksen käytännön toteuttamiseen ja valvontaan. Lääkehoidon helppoutta ja turval- 10

11 lisuutta lisäävät myös, kirjallinen lääkelista, seurantakortti, annostelija ja tarvittaessa hoitajan apu lääkkeiden jaossa ja hoito-ohjeiden noudattamisessa. Pitkäaikainen lääkitys edellyttää aina säännöllistä arviota. Hoitokontaktien yhteydessä asia kannattaa ottaa esille. Erityisen tärkeää on arvioida rauhoittavien/ unilääkkeiden ja kipulääkkeiden tarve. Sairaalahoidossa käytössä ollut unilääke voi ollakin omassa tutussa kodissa täysin tarpeeton. Säännöllisiä ns. reseptilääkkeitä ei kuitenkaan ole hyvä lopettaa itsenäisesti vaan yhteistyössä oman lääkärin kanssa. Apteekista vapaasti ostettavista käsikauppalääkkeistä ja varsinkin erilaisista rohdosvalmisteita on tärkeää mainita lääkärille tai hoitajille. Niillä voi olla yllättäviä ja hyvinkin haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Lääkkeet osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa Lääkkeet ovat tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Iäkkäiden kohdalla tavoitteena on erityisesti toimintakyvyn säilyminen ja mahdollisimman hyvä elämä. Oma tietämys, luottamus ja yhteistyö hoitavan lääkärin ja hoitohenkilökunnan kanssa tuottavat parhaan mahdollisen tuloksen myös lääkehoidossa. Maaria Seppälä, geriatri, Turun Kaupunginsairaala Turun Kaupunkilähetys ry:n hallituksen puheenjohtaja Palvelutalon asukas Anita Ehrlund muistelee ja onnittelee kymmenen vuotta täyttävää palvelutalo Iso-Heikkiä heinäkuussa 2013 Iso-Heikin toiminnan täyttäessä kymmenen vuotta, haluan onnitella ja toivottaa jatkuvaa menestystä yhtiön taipaleelle. Olen yksi niistä harvoista, jotka ovat olleet täällä alusta asti. Jo rakennusvaiheen ajan jaksoin seurata tämän talon valmistusvaihetta, asuessani tässä lähellä, jonne työvaiheet kuuluivat hyvin. Silloin en osannut kuvitella pitäväni tätä joskus kotinani näinkin kauan. Rakennuksen valmistuessa mieheni poika ilmoitti meidät tänne asukkaiksi, mikä ei totta puhuen ensin tuntunut minusta hyvältä, kukapa nyt omasta kodistaan mielellään pois muuttaisikaan? Mutta toisin kävi. Kotiuduimme tänne aika pian. Löysimme ystäviä ja harrastuskohteita täältä. Hoitohenkilökunta ja asukkaat osoittautuivat mukaviksi ja hyviksi ihmisiksi, jotka jakoivat ystävyyttä ja huolehtimista. Täältä sai itselleen tarvittavat palvelut. Löysin pian har rastuspiirin kirjal lisuuskerhon tiimoilta. Pidimme Lee na Kuljun kanssa vuoroviikoin kirjojen lukemista ja niistä keskustelua. Luin omia kirjoittamiani sepustuksia, joita isomammani, hyvän muistin omaavana, minulle oli kertonut, äitinsä ja omasta elämästään, joka käsitteli entisiä aikoja, hää- ja hautajaistapahtumia, silloista elämää, ruokailutapoja, puutteellisiin oloihin tottumusta ja paljon senaikaista olotilaa. Olin pannut muistiin paperille näitä kuulemiani, josta nyt muutkin saivat kuulla, minkälaista elämä joskus oli ollut. Rakkauselämää unohtamatta. Sain mielenkiintoisen elämäni alun mamman ja pappan pitämän myllyn ja sahan sivussa eläen. Monet vaikeat vaiheet sodan aikaisessa Suomessa aikuisena kokien. Hyvä koti oli minulla ollut lapsuudessa, mutta hyväksi kodiksi osoittautui Iso-Heikin tarjoama kotikin. Haluan lausua omasta puolestani sydämelliset kiitokset osakseni tulleesta huomaavaisuudesta ja kohtelusta tämän nykyisen kodin näkymistä, toivoen että se jaksaisi toteuttaa samaa lämmintä kohtelua ja inhimillisyyttä tulevillekin asukkaille. Kaikkea hyvää seuraavillekin asukkaille sydämellisesti toivoen, terveyttä ja hyvää mieltä. Anita Ehrlund, palvelutalo Iso-Heikin asukas 11

12 Pikku-Heikistä löytyi ystävyksille uudet kodit Palvelutalo Iso-Heikin naapuriin valmistui vuoden 2011 lopulla 38 asunnon Pikku-Heikki niminen kerrostalo. Pikku- Heikin suunnittelussa on otettu huomioon ikäihmisten tarpeet kuten esteettömyys ja paloturvallisuus. Katettu yhdyskäytävä mahdollistaa talon asukkaille palvelutalo Iso-Heikin palvelujen hyödyntämisen. Pikku-Heikissä pian kaksi vuotta asuneet Mirja Kukkonen ja Kerttu Karasti ovat tunteneet toisensa jo puoli vuosisataa. Heidän miehensä työskentelivät aikoinaan samassa työpaikassa Turussa ja siitä rouvien ystävyys alkoi. Nyt Mirja ja Kerttu asuvat naapureina Pikku-Heikissä. Kerttu syntyi 79 vuotta sitten Merikarvialla. Lähdettyään kotoa maailmalle 14-vuotiaana hän työskenteli lastenvahtina ja sisäkkönä. Avioliiton Kerttu solmi 18-vuotiaana ja elämäntyönsä hän teki Turussa. Ennen Pikku-Heikkiin muuttoaan hän ehti asua Pansiossa 43 vuotta. Puolison kuoleman jälkeen Kerttu alkoi etsiä itselleen uutta asuntoa. Alastarolta kotoisin oleva Mirja, 75 v, lähti kotoaan 17-vuotiaana. Naimisiin hän meni 22-vuotiaana. Puolisonsa kanssa Mirja asettui Turussa asumaan Vienolaan. Erottuaan miehestään hän muutti Jyrkkälään, mutta ei oikein kunnolla sinne kotiutunut. Eräänä talvisena päivänä vuoden 2011 lopulla Kerttu pyysi Mirjaa mukaansa katsomaan itselleen uutta asuntoa Iso-Heikkilään palvelutalon kylkeen valmistuneesta Pikku-Heikistä. Kerttu ihastui asuntoon oikopäätä eikä päätöstä muuttamisesta tarvinnut kauaa harkita. Kun Pikku-Heikissä oli myös toinen asunto vapaana, Kerttu houkutteli Mirjaa muuttamaan naapurikseen. Eikä siinä Mirjakaan kauaa miettinyt, kun myös hän päätti muuttaa Pikku-Heikkiin. Muutto uuteen kotiin Vuoden 2012 helmikuun alussa ystävykset muuttivat samana päivänä kumpikin uuteen kotiinsa. Ja ystävyys on jatkunut entistäkin tiiviimpänä siitä lähtien. Joka päivä me olemme yhteydessä, ellei nähdä niin ainakin soitellaan päivittäin. Kaupassa käymme yhdessä kerran viikossa. Kumpikin rouvista nauttii alueen hyvistä ulkoilumahdollisuuksista ja kehuu sitä, että talo on niin kauniilla paikalla luonnon keskellä. Silloin tällöin Kerttu ja Mirja ovat käyneet Iso-Heikin palvelutalon puolella virikeohjelmissa, varsinkin esiintyjiä katsomassa. Aluksi heistä tuntui, että oli kynnystä tulla palvelutalon puolelle, kun kuuli kommentteja, että nuo asuvat siellä paremmalla puolella. Nykyään palvelutalon asukkaat ovat jo tottuneet heidän läsnäoloonsa ja myös heidän itsensä on luontevaa tulla Iso-Heikin puolelle. Kesäisin he istuvat paljon ulkona ja nauttivat pihamaan kauniista istutuksista. Molemmat ovat tyytyväisiä Pikku-Heikissä asumiseen, kun palvelut ovat lähellä ja kaupunkiin hyvät yhteydet. Jaana Virtanen Viriketoiminnanohjaaja, palvelutalo Iso-Heikki 12

13 Ikääntyneen potilaan kunnioittava kohtelu Kunnioittava kohtelu on hoitotyön toiminnan keskeinen perusta, jota tukevat yhteiskuntamme lait, sosiaali- ja terveydenhuollon laatusuositukset ja ohjeistukset sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten eettiset ohjeet. Kunnioittava kohtelu on ollut tutkimuksen kohteena kuitenkin vain harvoin. Tutkimuksissa se on usein liitetty muiden tärkeiden käsitteiden, hoitotyön arvojen ja periaatteiden yhteyteen, kuten esimerkiksi ihmisarvo, autonomia, eheys ja elämän laatu. Kunnioittavaa kohtelua on arvioitu pääasiassa hoitajien ja opiskelijoiden näkökulmasta sekä eri kulttuurien kontekstissa. Tutkimuksia siitä, miten ikääntyneet potilaat tai heidän läheisensä kokevat kunnioittavan kohtelun ja sen toteutumisen, on vähän. Tutkin väitöskirjassani kunnioittavaa kohtelua ikääntyneiden potilaiden ja heidän läheistensä näkökulmasta. Läheisten näkökulma on valittu mukaan, koska usein juuri he tuntevat parhaiten ikääntyneen potilaan tavat, tarpeet ja toiveet. Väitöskirja koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa kuvataan kunnioittavaa kohtelua ja sen toteutumista erilaisissa hoitotyön ympäristöissä: sairaalan akuuttiosastolla, ympärivuorokautisessa hoidossa sekä kotihoidossa. Lisäksi suoritetaan kirjallisuuskatsaus empiirisistä tutkimuksista liittyen kunnioittavan kohtelun osoittamiseen ja siihen yhteydessä oleviin tekijöihin. Väitöskirjan toisessa osassa kehitetään mittari kuvaamaan kunnioittavan kohtelun toteutumista. Mittari rakentuu ensimmäisen osan tuloksille ja sen avulla ikääntyneet potilaat itse ja/tai heidän läheisensä arvioivat kunnioittavan kohtelun toteutumista. Mittaria testataan erilaisissa hoitotyön ympäristöissä ja tulosten pohjalta kehitetään malli ikääntyneiden potilaiden kunnioittavasta kohtelusta. Väitöskirjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota ikääntyneiden potilaiden hoidon laatuun ja herättää keskustelua hoitoon liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Väitöskirjan tavoitteena on tuottaa kehittämisehdotuksia hoitotyön koulutukseen, käytäntöön ja tutkimukseen. Lisäksi sen tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota herkästi haavoittuvien ikääntyneiden potilasryhmien ja heidän läheistensä hoidon ja palvelujen järjestämiseen. Väitöskirja tehdään Turun yliopistossa Hoitotieteen laitoksella ja sen ohjaajina toimivat professori Helena Leino-Kilpi ja professori Riitta Suhonen. Väitöskirja valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Jaana Koskenniemi sairaanhoitaja, TtM, TtT-opiskelija, projektitutkija, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Jaana Koskenniemi on saanut väitöstutkimukseensa Betania Säätiön apurahan. Betania Säätiö on Turun Kaupunkilähetyksen vuonna 1962 perustama säätiö. 13

14 Tue Turun Kaupunkilähetys ry:n toimintaa! Sinulla on mahdollisuus tukea nuorten ja ikääntyvien kanssa tekemäämme työtä taloudellisesti. Kerätyillä varoilla tuemme mm. nuorten itsenäisen elämän aloittamista sekä edistämme kotona ja palvelutalossa asuvien ikäihmisten hyvinvointia. Internetin kautta: Lahjoitus tapahtuu turvallisesti oman verkkopankkisi kautta. Vaihtoehtoisesti voit antaa taloudellisen tukesi myös yhdistyksen rahankeräystilille: Liedon Säästöpankki: FI Valtakunnallinen rahankeräyslupa: 2020/2013/2645 ja lupa on voimassa Yhdistyksen jäseneksi Yhdistyksen jäsenenä voit olla tukemassa ja kehittämässä nuorten sekä ikääntyneiden parissa tekemäämme työtä. Jäsenmaksumme ovat henkilöjäsenille: 20 / vuosijäsenyys 100 / ainaisjäsenyys Yhteisöjäsenille: 450 / kannattajajäsen (Oikeuskelpoiset yhteisöt ym.) Jäseneksi voit liittyä Internet-sivujemme kautta ja täyttämällä sähköisen jäsentietolomakkeen tai ottamalla yhteyttä toiminnanjohtaja Katja Suomiseen p , Yhdistyksen hallitus käsittelee hakemuksen, jonka jälkeen saat jäsenmaksutilisiirron, valintasi mukaan joko postitse tai sähköpostilla. Maksettuasi jäsenmaksun olet Turun Kaupunkilähetys ry:n jäsen. 14

15 Taloushallinnon ammattilainen Isännöinnin ammattilainen! Olemme Turun talousalueella toimiva, kokonaisvaltainen isännöintitoimisto. Meillä on kokemusta alalta jo yli 40 vuotta. Se on luonut näkemyksen siitä, miten isännöintialan ammattilaisen tulee toimia. Ammattitaidon osoituksena toimistomme on auktorisoitu ja ISA ry:n auditoima. Ja toimintaamme kehitetään jatkuvasti alan laatu- ja kehitysjärjestelmiä noudattaen. Pyytäkää meiltä tarjous! Olette aina tervetulleita tutustumiskäyntiin toimistoomme. Turun Tilikeskus Oy Kauppiaskatu 5 A, PL 1234, Turku Puh. (02) Fax (02) Det Norske Veritas (DNV) auditoima V-S Isännöintitalo Oy ARI KESÄLÄINEN Toimitusjohtaja, RI (AMK), AIT, ISA Puh JARMO OJALA Varatoimitusjohtaja, ISA, JET Puh Maariankatu 4 C, PL 257, Turku puh SAMALLA RAHALLA ENEMMÄN Betania Säätiö Säästöpankin asiakkaana saat maksutta käyttöösi Finanssivahti -palvelun. Taloudenpitosi helpottuu kertaheitolla ja rahaa jää säästöönkin. Lue lisää Finanssivahdista osoitteessa Tervetuloa Säästöpankkiin! Kaarina Lieto Loimaa Naantali Paimio Raisio Turku 15

16 TUAS Nuorten tuettu asuminen Turun SENIORIPYSÄKKI SENIORISALONGIT IKÄTUKI ISO-HEIKKI

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Palveluasuminen Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Setlementti Ukonhattu ry Ukonhattu on perustettu vuonna 1995 ja se toimii yhtenä Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksenä.

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY Yhdistys syntyi vuonna1994 Ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot