LAPUAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2016 / YLEISKAAVAOHJELMA JA ASEMAKAAVA- OHJELMA

Transkriptio

1 LAPUAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2016 / YLEISKAAVAOHJELMA JA ASEMAKAAVA- OHJELMA Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti on vuosittain laadittava kaavoituskatsaus, jossa esitetään kaavoitukseen liittyvät ajankohtaiset asiat. Katsauksessa esitetään yhteenveto vuoden aikana vireillä olevista ja lähiaikoina käynnistettävistä kaavoitushankkeista. Lapuan kaupungilla on vireillä monia suuria kaavoitushankkeita sekä yleis- että asemakaavoituksessa. Lapuan kaupungin alueidenkäytön strategiasuunnitelma sekä laadittavana olevat maakunnan rakennemalli ja vaihemaakuntakaavat antavat osaltaan laajempia lähtökohtia varsinkin yleiskaavoituksen pohjaksi. Vireillä olevat laajat valtakunnalliset infrahankkeet, kuten valtatie 19 kehittäminen, heijastavat myös vaikutuksessa tulevien vuosien maankäytön suunnitteluun. 2. Maankäytön suunnittelujärjestelmä Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä siihen liittyvä asetus (MRA) säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Alueellinen ELY-keskus ohjaa kuntakaavoitusta mm. vuosittain järjestettävillä kehittämiskeskusteluilla sekä yksittäisiä kaavahankkeita koskevilla viranomais- ja työneuvotteluilla. Lapuan kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen toimialueeseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kuntien kaavoitusta lähinnä maakuntakaavojen välityksellä. Alueidenkäyttötavoitteiden päivitys on parhaillaan menossa, jossa on tarkoitus keskittyä rajatumpiin ja täsmällisempiin tavoitteisiin, joilla on enemmän vaikuttavuutta alueidenkäyttöön. Valtion toimesta laaditaan lisäksi erityisiä suojelu- ja muita teemaohjelmia, jotka tulee ottaa huomioon laadittaessa eriasteisia kaavoja maakunnan ja kuntien tasolla. Tällaisia ohjelmia ovat mm. soidensuojelu- ja lehtojensuojeluohjelmat sekä kulttuuriympäristö- ja maisemaohjelmat. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointi on parhaillaan lausuntokierroksella. Maakuntakaava Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja se ohjaa muiden kaavojen laatimista. Lapua kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen, jonka kokonaismaakuntakaava on vahvistettu ja siihen on vuonna 2006 tullut Lapuan osalta muutos kauppakeskushankkeen pohjalta. Tällä hetkellä on laadittavana useita vaihemaakuntakaavoja. Maakuntakaavat hyväksymismenettely on helmikuun alussa muuttumassa siten, että sitä ei enää tarvitsee alistaa ympäristöministeriön vahvistettavaksi, joskin ympäristöministeriöllä tulee olemaan valitusoikeus maakuntakaavasta. Voimassa oleva maakuntakaava ja laadittavana olevat vaihemaakuntakaavat ovat nähtävissä Etelä-Pohjanmaan liiton internet-sivuilla

2 Yleiskaava Yleiskaava on kunnan maankäytön yleispiirteinen suunnitelma joko koko kunnan alueella tai osalla kunnan aluetta, jolloin puhutaan osayleiskaavasta. Kunnat voivat laatia yleiskaavan strategiseksi pohjaksi erillisen alueidenkäytön strategiasuunnitelman, joka antaa toiminnallisia ja maankäytöllisiä lähtökohtia yleiskaavan laatimiselle. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Asemakaava ja ranta-asemakaava Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka ohjaa suoraan rakentamista. Asemakaavan laati kunta sen kehityksen ja maankäytön ohjaustarpeen mukaan ja vähäisiä asemakaavamuutoksia lukuun ottamatta asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Asemakaavojen ajanmukaisuutta on seurattava ja uusittava niitä kehitystarpeiden mukaisesti. Vesistön rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yksityinen maanomistaja voi laatia omistamalleen alueelle ranta-asemakaavaehdotuksen, jonka käsittely- ja hyväksymismenettely tapahtuu kunnassa. Poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut Kunta ja eräissä tilanteissa ELY-keskus voivat erityisistä syistä myöntää poikkeuksen rakentamista koskevista rajoituksista ja säännöksistä. Asemakaavoittamaton alue, jonka käyttö edellyttää yhteisten kunnallisteknisten verkostojen tai vapaa-alueiden järjestämistä tai muutoin alueelle on odotettavissa rakentamispainetta, on suunnittelutarvealuetta, jolle rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua. Lapuan kaupungissa tekninen lautakunta päättää käyttötarkoitusta ja kerroslukua koskevista poikkeamisluvista ja muut poikkeamisluvat on delegoitu kaupungingeodeetille. Tekninen lautakunta päättää suunnittelutarveratkaisut ja antaa kaupungin lausunnon ELY-keskuksen ratkaisuvallassa olevista poikkeamisluvista. 3. Maakuntakaava ja laajat infrahankkeet Maakuntakaava Maakuntakaava sisältää maakunnan ja seutukuntien maankäytön kehittämisen keskeiset periaatteet. Sitä toteutetaan mm. maakuntaohjelmaan sisältyvien hankkeiden kautta. Sillä on siis suora yhteys maakunnassa tehtäviin kehittämispäätöksiin. Tästä syystä sen merkitys on tärkeä myös kuntien näkökulmasta katsottuna. Maakuntakaavan tarkistaminen on parhaillaan lähdössä liikkeelle ns. teemallisten maakuntakaavojen kautta. Maakuntakaavan pohjaksi on laadittu erilaisia taustaselvityksiä, joita ovat mm. maankäyttö- ja logistiikkaselvitys, kauppaverkkoselvitys ja tuulivoimaselvitys. Pisimmällä on tuulivoiman vaihemaakuntakaava, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi viime vuonna ja se on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vaihemaakuntakaava II, joka koskee kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja, on kunnissa lausuntokierroksella ja kaavaehdotus on tarkoitus tulla nähtäville kuluvan vuoden keväällä. Vaihemaakuntakaava III, joka koskee turvetuotantoa, suoluonnon

3 suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja ja kulttuurimaisemia, on luonnosvaiheessa. Infrahankkeet Päärata on jo pääosin kunnostettu Lapuan ja Kokkolan sekä Seinäjoen-Lapuan välisillä osuuksilla. Lapuan puolelle rakennettiin hankkeen yhteydessä 5 uutta alikulkusiltaa ja lisäksi Lapuanjoen jokisilta ja Kauppakadun silta uusittiin. Ratahankkeen viimeistelytöitä suoritetaan kuluvan vuoden aikana ja viimeisenä parannettu rataosuus Ruha-Lapua otetaan täysitehoisesti käyttöön vuoden 2016 aikana. Valtatien 19 parantamissuunnitelmat ovat valmiina Koveron eritasoliittymän ja kahden ohituskaistakohdan osalta, joista toinen sijaitsee Lapuan puolella Lapuan Nahkan kohdalta alkaen Seinäjoen suuntaan. Ohituskaistasuunnitelmat päivitettiin viime vuoden aikana. Koveron eritasoliittymän toteuttaminen on priorisoitu ensimmäiseksi toteuttamishankkeeksi sekä Etelä-Pohjanmaan liiton että Etelä- Pohjanmaa ELY-keskuksen suunnitelmissa. Ohituskaista- ja eritasosuunnitelmien toteuttamisen ajankohta on kuitenkin riippuvainen valtion rahoituksesta. Honkimäen eritasoliittymän parantamisen suunnittelu käynnistyy ELY-keskuksessa vuoden 2016 talvella. Lapuan kylä- ja haja-asutusalueita koskeva laaja viemäröintihanke on kokonaisuudessaan suunniteltu ja sen toteuttaminen on valmistumassa Tiistenjoen ja Ruhan suunnalla. Hankkeen jatkuminen/keskeytyminen on vielä auki, koska viemäröintihanketta koskeva kaupunginvaltuuston päätös on hallinto-oikeuden käsittelyssä.

4 4.Yleiskaava ja muu yleiskaavatasoinen suunnittelu Voimassa oleva Keskustan osayleiskaava on vahvistunut suurimmalta osin elokuussa 2002 ja eräiden alueiden osalta lokakuussa 2003, mutta on useilta osiltaan jo vanhentunut ja liian suppea. Keskustan osayleiskaava on nähtävissä kaupungin kotisivuilla osoitteessa Keskustan osayleiskaavan ensimmäinen muutos tuli vireille vuoden 2004 lopulla kauppakeskushankkeen vuoksi. Maakuntakaavan muutoksen tultua vahvistetuksi joulukuussa 2006 saatiin yleiskaavan muutos vietyä nopeasti päätöksen siten, että ko. kaavaa koskeva hyväksymispäätös sai lainvoiman Keskustaajaman-alueen ripeän rakentamisen vuoksi osayleiskaavan uudelleen tarkastelu on ajankohtainen koko nykyisen osayleiskaavan piirissä olevalla alueella. Yleiskaavan tarkastelun pohjaksi on valmistunut syksyllä 2009 alueidenkäytön strategiasuunnitelma, jonka antaa pohjan kaupungin pitemmän tähtäimen strategisten tavoitteiden soveltamiseen ja syventämiseen maankäytön ja aluerakenteen suunnittelussa. Osayleiskaavoitus on vuonna 2009 aloitettu keskustaajamassa Keskustan liike- ja asuinalueen (ns. kaupunkikeskustan alue) ja Keskustaajaman asuin-ja työpaikkaalueen (ns. kaupunkikeskustan ympäristön alue) osalta sekä hieman myöhemmin Jouttikallion alueella. Jouttikallion osayleiskaava sai lainvoiman tammikuussa Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2015 hieman supistettuna Keskustan liike- ja asuinalueen osayleiskaavan, joka on tällä hetkellä valitusten johdosta hallinto-oikeuden käsittelyssä. Keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alueen osayleiskaava on tulossa kaupunginvaltuuston käsittelyyn kuluvan vuoden keväällä. Simpsiön alueella tehdään 2016 aikana yleiskaavan pohjaksi suunnittelun edellyttämiä selvityksiä. Laaditut osayleiskaavat: Y3. Keskustaajaman tuotanto- ja logistiikka-alueen Oyk (laadittu / lainvoimainen) Y1. Keskustan liike- ja asuinalueen Oyk (laadittu / valitettu hallinto-oikeuteen) Vuonna 2016 laadittavana olevat osayleiskaavat: 2016 : Y2. Keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alueen Oyk (noin 3900 ha) : Y4. Simpsiön alueen Oyk (noin 1700 ha) Suunnittelukaudella vireille tulevat osayleiskaavat: : Y5. Ruhan kyläalueen Oyk (noin 2600 ha) : Y6. Koivulanmäen alueen Oyk (noin 635 ha) : Y7. Voitilan alueen Oyk (noin 930 ha) : Y8. Alajoen alueen Oyk (noin 1370 ha) Osayleiskaavojen ohjeelliset aluerajaukset on esitetty liitekartassa 1.

5 5. Asemakaavasuunnittelu Lapuan asemakaava-alue ei ole kovin yhtenäinen, vaan sen sisällä on useita aukkoja. Osa niistä on vanhoja pientaloalueita mutta suurin osa vielä maatalouskäytössä olevia alueita, joista on viime vuosina saatu osaksi hankittua kaupungin omistukseen mm. Koskisuvannon, Ilkan ja Alangon alueella. Erillisiä asemakaavaalueita löytyy useita, joista laajimmat ovat Jouttikallion ja Kiviniemen teollisuusalueet sekä Sippolamäen, Koveron, Kukkukankaan ja Poutunlehdon asuntoalueet. Raakamaan ostossa on viime vuosina pyritty panostamaan taajamarakenteen eheyttävään maanhankintaan, joka kaikilla mittareilla mitattuna on selkeästi kokonaistaloudellisesti edullisinta kaupungille. Kaupungin on syytä entisestään tehostaa maanhankintaa näillä alueilla. Maanhankinnan kehittämiseksi ja edistämiseksi valmistui vuoden 2011 alussa maapoliittinen ohjelma, jossa on osoitettu käytettävät maanhankintakeinot ja aluekokonaisuudet, joille pääasiallinen hankinta suuntautuu. Maapoliittisen ohjelman mukaisilta kohdealueilta on vielä useita kaavoituskohteita hankkimatta, mutta ohjelman päivitys on kuitenkin tarpeen tehdä lähivuosina. Ennen maapoliittisen ohjelman päivittämistä tulee laatia alueidenkäytön strategian päivitys, joka ajoittuu jo kuluvalle vuodelle. Asemakaavojen ajantasaisuus Lapualle laadittiin ensimmäinen maankäytön suunnitelma 1940-luvun lopulla, kun lääninhallitus vahvisti Kirkonkylän rakennussuunnitelman Suunnitelma kumottiin rakennuskaavalla vuoden 1969 lopussa. Vanhin voimassa oleva asemakaava on Vähtärintien asemakaava Keisalan kaupunginosassa, jonka sisäasianministeriö vahvisti luvun alussa vahvistettuja asemakaavoja on voimassa Välilässä, korttelit ja Ritakalliolla, korttelit Keskustan kaupunginosan ensimmäinen asemakaava on vahvistettu , joka on osalla aluetta vielä voimassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajantasaisuutta ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Alla olevassa taulukossa näkyy voimassa olevien asemakaavojen määrä ja vahvistamisajankohta kaupunginosittain. Voimassa olevia asemakaavoja on yhteensä 269 kpl, joista 21 kpl on laadittu ennen vuotta Kappalemääräisesti eniten asemakaavoja on laadittu 1980-luvulla, jolloin etenkin Ritamäen ja Liuhtarin kaupunginosien kaavoittaminen oli vilkkaimmillaan. Voimassa olevat asemakaavat kaupunginosittain ja niiden laatimisajat: Kaup.osa YHT KPL 1. Keskusta Keisala Välilä Ritakallio Kiviristi Ilkka

6 7. Ritamäki Liuhtari Härsilä Siirilä Koskikylä Saarenkangas Alapää Honkimäki Simpsiö Kiviniemi Alanurmo YHTEENSÄ KPL Kaavojen ajantasaisuuden erillisiä arviointipäätöksiä ei toistaiseksi ollut tarpeen tehdä, sillä voimassa olevat asemakaavat ovat valtaosaltaan hyvin toteutuneita. Vanhentuneiden asemakaavojen uusiminen pannaan tarpeen mukaan vireille normaalissa järjestyksessä kaavoitusohjelman puitteissa. LUETTELO VUODEN 2016 ASEMAKAAVAKOHTEISTA JA SUUNNITTELU- KAUDELLA VIREILLE TULEVISTA MUISTA ASEMAKAAVAKOHTEISTA (kohteiden yleispiirteinen sijainti esitetty liitekartassa 2-3): VUOSI 2016 (laadittavana olevat tai vireille tulevat asemakaavakohteet): Liuhtari/Ritakallio: Alango II, koulun alueen kaavahanke (kohdenumero 1a) Ritamäki: Alangon III, yritysalueen kaavahanke (1b) Liuhtari: Honkimäen risteysalueen kaavamuutos (2a) Liuhtari/Ritamäki: KT 66 kaavamuutos, Kustaa Tiitun tien-simpsiöntien risteys (2b) Ruha: Mäki-Muilun alueen kaavahanke Ruhassa Ritamäki: Korttelin 756 liiketonttien kaavamuutos (3) Liuhtari: Vanhan Paukun alueen kaavamuutos (7) Ritamäki: Ritavuori V, asuntoalueen kaavalaajennus (yksi alue kohteista 4a-c) Keskusta: Korttelin 150 liike- ja asuinalueen kaavamuutos (5) Saarenkangas: Sepänpuiston kaavamuutos (8) Honkimäki: Honkimetsän yritysalueen kaavalaajennus (13)

7 VUODET : Jouttivuori: Jouttikallion kaavalaajennus ( kohdenumero 15) Jouttivuori: Jouttirinteen yritysalueen kaavahanke (14) Keskusta: Korttelin 136 liike- ja asuinalueen kaavamuutos (6) Ritamäki: Ritavuori VI, asunto-alueen kaavalaajennus (yksi alue kohteista 4a-c) Liuhtari: Liuhtarin vanhan koulualueen kaavamuutos (10) Alanurmo: Alanurmon vanhan koulualueen kaavamuutos (12) Ritamäki/Ritakallio: Ritavuorentien ja Simpsiöntien risteysalueen kaavamuutos (9) Ritamäki: KT 66 kaavamuutos, VT 16 risteysalue - Simpsiöntie risteys (2c-2d) Liuhtari: KT 66 kaavamuutos: Kustaa Tiitun tien Honkimäen risteys (2e) Ilkka/Keisala: Vanhan Alanurmontien kaavahanke (11 a-b) Edellä olevista asemakaavahankkeista osa edellyttää raakamaan lisähankintaa. Vuosittain tulee vireille lisäksi muutamia pienempiä/kiireellisiä kaavahankkeita, joista päätetään erikseen hankekohtaisesti. Lapualla Tapio Moisio, kaupungingeodeetti

8 7. Voitilan alue noin 930 ha 8. Alajoen alue noin 1370 ha îðïç ó îðïç ó 6. Koivulanmäen alue n. 635 ha îðïç ó îðïê ïò Õ»-µ«- ² µ»ó -«² ²ò ëëð ò ÊßÔ ÌËÍ ØßÔÔ ÒÌÑó Ñ ÕÛËÜÛÍÍß îò Õ»-µ«- ³ ² -«²ó * µµ ó ²ò íçðð îðïêóïé ìò Í ³ - *² ²ò ïéðð îðïê íò Õ»-µ«- ³ ² «± ² ±ó ±¹ -ó µµ ó ²ò ïêíð ò Ôß ÒÊÑ Óß ÒÛÒ ÑÍßÇÔÛ ÍÕßßÊß îðïéóïç ëò Ϋ² µ < ²ò îêðð ÔßÐËßÒ ÕßËÐËÒÕ Ó ²µ< *ó µ ²» - *±- - ± Ô ÌÛ ï ò ÇÔÛ ÍÕßßÊÑ ÌËÍ ÊËÑÍ Òß îðïêóïç ò Ñ-» -µ ª±»² ±»» -» «µ-» Õ ª ó »² ±»» ²»² îðïê Ñ-» -µ ª±»² ³ -ª«±¼» ò ÓÕ ïæêðððð

9 ì Ritavuori ì½ ì¾ î½ ë Kanta- Keskusta Kelikko í ê î¼ î¾ ç ï¾ ï Alanko ïð î» Honkimetsä ïí è é Liuhtari î ïï¾ ïï

10 Alanurmo Jouttirinteen yritysalue ïî ïì ïë Jouttivuori Jouttikallion teollisuusalueen asemakaava-alue