KAAVOITUSKATSAUS 2015

Transkriptio

1 JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUE Alajärvi Soini Vimpeli KAAVOITUSKATSAUS 2015

2 2(13) JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN KAAVOITUSKATSAUS YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kuntien on laadittava vuosittain kaavoituskatsaus, jossa esitetään kaavoitukseen liittyvät ajankohtaiset asiat. Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavahankkeet, jotka eivät ole vaikutuksiltaan vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsaus on nähtävillä internetissä osoitteessa (> Palvelut > Kaavat, kiinteistöt ja tontit). 2. JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA KAAVOITUKSESSA Alajärven kaupunki, Soinin kunta ja Vimpelin kunta ovat muodostaneet Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueen alkaen. Merkittävimpiä muutoksia aikaisempaan kuntien palvelujen tuotantojärjestelmään on ollut siirtyminen tilaaja-tuottajamalliin. Tilaajina ovat peruskunnat ja tuottajina yhteislautakunnat, joissa on neljä edustajaa jokaisesta kunnasta. Kaavoitus-, maankäyttö- ja mittaustoiminta on Järvi-Pohjanmaan teknisen lautakunnan alaisuudessa. Järvi-Pohjanmaan teknisen lautakunnan hallinnoinnista vastaa Soinin kunta. 3. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL sekä siihen liittyvä asetus MRA säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittavaa asemakaavaa kutsutaan ranta-asemakaavaksi. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Ne voivat ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ohjaa ja valvoo kuntakaavoitusta muun muassa vuosittain järjestettävillä kehittämiskeskusteluilla sekä yksittäisiä kaavoja koskevilla viranomais- ja työneuvotteluilla.

3 3(13) 3.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1) Toimiva aluerakenne, 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) Virkistyskäyttö, luonnonvarat, kulttuuri- ja luonnonperintö 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, 5) Helsingin seudun erityiskysymykset sekä 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus on astunut voimaan Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Esille on nostettu myös muun muassa tulvasuojelu erityistavoitteissa: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Tällä erityistavoitteella on vaikutusta myös Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen maankäytön suunnittelulle. Maankäytön suunnitteluun vaikuttavat myös valtakunnalliset inventoinnit, kuten valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja erilliset suojelu- ja teemaohjelmat (Natura-alueet, soidensuojeluohjelmat ja maisemansuojeluohjelmat). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on nähtävillä Ympäristöministeriön sivuilla Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen kunnat kuuluvat Etelä-Pohjanmaan liiton

4 4(13) alueeseen. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Maakuntakaava on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton sivuilla Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamistyö on käynnistynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava uudistetaan vaiheittain. Vaihemaakuntakaava I käsittelee tuulivoimaa ja vaihemaakunta II kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja. Vaihemaakuntakaavan III sisältönä ovat turvetuotanto, suoluonnon suojelu, bioenergialaitokset, energiapuun terminaalit ja kulttuurimaisemat. Tietoa maakuntakaavasta sekä vireillä olevista selvityksistä ja vaihekaavasta löytyy Etelä-Pohjanmaan liiton sivuilla (> Maakuntakaavoitus) Yleiskaava Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet ja se ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Kaava esitetään kartalla, ja siihen liitetään kaavamerkinnät ja -määräykset sekä selostus. Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kaupungin- tai kunnanvaltuusto. Jos kunnat ovat laatineet yhteisen yleiskaavan, sen hyväksyy kuntien yhteinen toimielin ja vahvistaa ympäristöministeriö Asemakaava ja ranta-asemakaava Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai joskus jopa vain yhtä tonttia. Asemakaavan laatii kunta. Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata rantaasemakaavalla, jonka laatimisesta vastaa maanomistaja. Yksityinen maanomistaja voi laatia omistamalleen alueelle ranta-asemakaavaehdotuksen, jonka käsittely ja hyväksymismenettely tapahtuvat kunnassa. Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista, jota kutsutaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi (OAS). (MRL 62, 63 ja 64 ).

5 5(13) 3.5. Poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut Kunta, ja eräissä tapauksissa ympäristökeskus, voivat erityisistä syistä myötää poikkeuksen rakentamista koskevista rajoituksista ja säännöksistä. Poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuasioista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyen tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealue on tarkemmin määritelty MRL 16 :ssä Tiedottaminen kaavoitushankkeista Kaava-asioista ilmoitetaan ja kuulutukset julkaistaan yhteistoiminta-alueen kunnissa seuraavissa lehdissä: - Alajärvellä Järviseutu-lehdessä, - Soinissa Järviseutu-lehdessä ( alkaen Torstai-lehdessä) ja - Vimpelissä Järviseudun Sanomissa. Kuntien kaavahankkeita koskeva aineisto julkaistaan myös internetissä Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen kotisivuilla osoitteessa (> Palvelut > Kaavat, kiinteistöt ja tontit > Kaavat). Kaavahankkeita koskeva aineisto asetetaan kotisivuille nähtäville, kun kaavahanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville. Useimmiten samanaikaisesti asetetaan nähtäville myös kaavaluonnos. Kaava-aineisto on nähtävillä koko kaavan laadinnan ajan. Internetissä on nähtävillä myös asemakaavayhdistelmiä sekä yleiskaavoja.

6 6(13) 4. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUHANKKEET JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 4.1. Yleiskaavat Mustaniemi-Sammaliston osayleiskaava, Alajärvi Mustaniemi-Sammaliston alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Päätöksen kaavan laatimisesta on tehnyt entisen Lehtimäen kunnan kunnanvaltuusto. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä Osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä ensimmäisen kerran kesällä Osayleiskaava pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2015 aikana. Kaavan keskeisenä tavoitteena on saattaa alueen maankäyttö vastaamaan nykyistä tarvetta ympärivuotisen asumisen lisääntyessä haja-asutusalueella Alajärven keskustaajaman ja sen lähialueiden osayleiskaava Alajärven keskusta-alueen, Kullanmutka-Viinamäki-Pekkola-Isosaari-Pynttärinniemi-Pynttärin alueen sekä Hoiskon keskeisten alueiden osayleiskaava toteutetaan vuosina Osayleiskaava-alueen tarkempi aluerajaus määritellään myöhemmin. Tarkoituksena on laajentaa yleiskaava-aluetta sekä muuttaa yleiskaavaa muuttuneiden maankäytön tarpeiden mukaisiksi. Yleiskaava laaditaan pitkän ajan tähtäimellä siten, että laadittava yleiskaava ohjaisi maankäyttöä vuoteen 2030 saakka. Yleiskaavan tärkeimpinä tavoitteina on muun muassa osoittaa Alajärven keskustan läheisyyteen uudet omakotirakentamiseen soveltuvat alueet sekä muut asumisen alueet, kaupallisten toimintojen alueet, teollisuusalueen laajennusalueet sekä palvelujen alueet. Yhtenä osa-alueena on ratkaista muun muassa Alajärventien liikenneasiat sekä mahdollisesti uuden liittymän järjestäminen VT 16:lle Alajärven teollisuusalueen kehittämistä silmällä pitäen. Nykyisin voimassa olevat yleiskaavat ovat vanhentuneita: Alajärven Ydinkeskustan osayleiskaava on kaupunginvaltuusto 1994 hyväksymä, Kirkonseudun ja Pynttärin osayleiskaavat on hyväksytty Yleiskaavan laatimisen alkuvaiheessa täsmennetään yleiskaavan tavoitteet sekä laaditaan tarvittavat selvitykset. Yleiskaavan etenemisestä tiedotetaan internetissä Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen kotisivuilla. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä pidettävistä yleisötilaisuuksista ilmoitetaan myöhemmin kuulutuksilla.

7 7(13) 4.2. Tuulivoimayleiskaavat Louhukankaan tuulivoima-alueen osayleiskaava, Alajärvi Alajärven tuulivoimaosayleiskaavojen laatiminen on aloitettu helmikuussa Louhukankaan tuulivoimapuiston toteuttajana on Ilmatar Alajärvi Oy. Osayleiskaava-alue sijaitsee Alajärven kaupungin itäosassa ja rajautuu eteläosastaan Soinin kuntarajaan. Alueelle (pinta-ala 15,6 km 2 ) on tavoitteena toteuttaa 27 yksikköteholtaan 2 5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on m, lavan pituus m ja siten kokonaiskorkeus on noin metriä. Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointi. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä maalishuhtikuussa Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä Hyväksymiskäsittelyyn kaava etenee alkuvuodesta Kaavaehdotus Möksyn tuulivoima-alueen osayleiskaava, Alajärvi Alajärven tuulivoimaosayleiskaavojen laatiminen on aloitettu helmikuussa Möksyn tuulivoimapuiston toteuttajana on Ilmatar Alajärvi Oy. Alueelle on tavoitteena toteuttaa 16 yksikköteholtaan 2 5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus on noin metriä. Osayleiskaava-alue (noin 10 km 2 ) sijaitsee Alajärven kaupungin itäosassa, Soinin ja Kyyjärven kuntien rajalla. Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointi. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä maalishuhtikuussa Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä Hyväksymiskäsittelyyn kaava etenee alkuvuodesta Kaavaehdotus

8 8(13) Pesolan tuulivoima-alueen osayleiskaava, Soini Soinin tuulivoimaosayleiskaavojen laatiminen on aloitettu helmikuussa Pesolan tuulivoimapuiston toteuttajana on Hyötytuuli Oy. Pesolan yleiskaava-alueen pinta-ala on noin 15 km². Alueelle on tavoitteena toteuttaa enintään 23 yksikköteholtaan noin 3-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 140 m ja kokonaiskorkeus enintään 210 m. Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointi. Pesolan kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaava etenee ehdotusvaiheeseen vuonna Kaavaluonnos Korkeamaan tuulivoima-alueen osayleiskaava, Soini Soinin tuulivoimaosayleiskaavojen laatiminen on aloitettu helmikuussa Korkeamaan tuulivoimapuiston toteuttajana on SABA Tuuli Oy. Korkeamaan yleiskaava-alueen pinta-ala on noin 19 km² ja se sijaitsee Soinin kunnan pohjoisosassa noin 6 km kunnan keskustasta. Alueelle on tavoitteena toteuttaa enintään 25 yksikköteholtaan noin 3-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 140 m ja kokonaiskorkeus enintään 210 m. Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointi. Korkeamaan kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaava etenee ehdotusvaiheeseen vuonna Kaavaluonnos

9 9(13) Konttisuon tuulivoima-alueen osayleiskaava, Soini Soinin tuulivoimaosayleiskaavojen laatiminen on aloitettu helmikuussa Konttisuon tuulivoimapuiston toteuttajana on UPM Wind Holdings Oy. Konttisuon osayleiskaava-alue (noin 820 ha) sijaitsee Soinin kunnan eteläosassa, Karstulan kunnan rajalla noin 18 km etäisyydellä Soinin keskusta-alueesta. Alueelle on tavoitteena toteuttaa 8 yksikköteholtaan 2 5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus on 230 metriä. Konttisuon kaavaluonnos on ollut nähtävillä välisenä aikana. Kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn vuonna Kaavaluonnos 4.3. Alajärven kaupungin asemakaavat Kullanmutkan asemakaava Kullanmutkan asuntoalueen suunnittelu on aloitettu syksyllä 2011 yhteistyössä Puuinfon sekä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Kullanmutkan alueesta on syyskuussa 2012 laadittu Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksella diplomityö Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Kullanmutkan asemakaavan laatiminen on aloitettu lokakuussa Asemakaavalla on tarkoitus parantaa Alajärven omakotitonttitarjontaa luomalla keskustaajaman pohjoispuolelle rantamaisemaan sijoittuva, luonnonläheinen, runsaasti puistoalueita sisältävä asuntoalue. Kullanmutkan asuntoalueen asemakaava valmistuu loppuvuodesta Kaavaluonnosvaihtoehto

10 10(13) Kortteleiden 18 ja 19 asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksella tarkastetaan kortteleiden 18 ja 19 käyttötarkoitus ja kerrosluvut. Tarkoituksena on kehittää keskustaa nostamalla alueen rakennustehokkuutta ja tarkistamalla alueen maankäyttö nykytarpeiden mukaiseksi. Asemakaavamuutoksen laatiminen aloitetaan vuoden 2015 alkupuolella ja kaava tulee hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2015 lopulla. Kaavoitettava alue Kurejoentien ja Koskenvarrentien tiealueiden (LYT) muuttaminen katualueiksi Kurejoentien ja Koskenvarrentien asemakaava-alueilla olevat LYT-alueet muutetaan asemakaavamuutoksella katualueiksi (MRL 83 :n 4. mom). Asemakaavan muutos koskee Kurejoentien ja Koskenvarrentien tiealueiden (LYT) muuttamista katualueiksi ja Koskenvarrentien osalta aluevarauksen tarkistamista kevyen liikenteen väylää varten. Asemakaavamuutoksen laatiminen on aloitettu lokakuussa 2014 ja se valmistunee vuoden 2015 aikana Asemakaavan muutos korttelissa 49, ns. Pöllömännikön alue Asemakaavoituksen tavoitteena on muuttaa huoltoaseman korttelialue (LH) kaksikerroksiseksi rivitalojen korttelialueeksi (AR). Kaavamuutos aloitetaan vuoden 2015 aikana ja se valmistuu vuonna Teollisuusalueen asemakaavan muutos korttelissa 613 ja VL-alueella Asemakaavoituksen tavoitteena on muuttaa korttelin 613 asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue (AL) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Samalla muutetaan virkistysaluetta (VL) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Muutos on tarpeellinen alueen muuttuneen maankäytön vuoksi. Jos osoittautuu tarpeelliseksi, kaavoitus aloitetaan vuoden 2015 aikana ja kaava valmistuu vuonna 2016

11 11(13) 4.4. Soinin kunnan asemakaavat Lauttotien asemakaava Muutaman kilometrin päähän Soinin keskustasta on tavoitteena kaavoittaa noin 10 tontin asuntoalue. Alueesta on tarkoitus muodostaa viihtyisä asuntoalue, jonka välittömässä läheisyydessä on Lauttosen virkistysalue, jossa on muun muassa uimaranta ja beach volley -kenttä. Tavoitteena on käynnistää kaavahanke vuonna Vimpelin kunnan asemakaavat Vieresniemen asemakaavan muutos Vieresniemen asemakaavamuutos koskee Vieresniemen asemakaava-alueen Vimpelin kunnan omistamaa osaaluetta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on lisätä alueen vetovoimaa. Vieresniemen asemakaavan muutosluonnos ja OAS ovat olleet teknisen lautakunnan käsittelyssä vuonna Vimpelin kunta päättää tarkemmat tavoitteet kaavalle ennen kaavaprosessin jatkamista. Nykyinen kaava ja kaavoitettava alue Vimpelin keskustaajaman tiealueiden (LYT) muuttaminen katualueiksi Asemakaavalla muutetaan Vimpelin kunnan keskustaajaman Patruunantien, Opintien, Jäykäntien, Pöntisentien ja Suksitien tiealueet (LYT) katualueiksi (MRL 83 :n 4. mom.). Asemakaavan laatiminen on aloitettu lokakuussa 2014 ja se valmistuu vuoden 2015 aikana.

12 12(13) 5. VUONNA 2014 HYVÄKSYTYT KAAVAT 5.1. Alajärven kaupunki Ei hyväksyttyjä kaavoja vuonna Soinin kunta Ei hyväksyttyjä kaavoja vuonna Vimpelin kunta Pyhälahden ranta-asemakaava (kunnanvaltuusto ).

13 13(13) 6. LISÄTIEDOT Lisätietoa kaavahankkeista internetissä Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen kotisivuilla osoitteessa (> Palvelut > Kaavat, kiinteistöt ja tontit > Kaavat) Yhteystiedot Kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo, , (06) , pekka.isotalo(at)alajarvi.fi Vs. maanmittausteknikko Ville Vistbacka, , (06) , ville.vistbacka(at)alajarvi.fi Ma. kaavoitussihteeri Sirma Raivio, , sirma.raivio(at)alajarvi.fi 6.2. Käyntiosoite Järvi-Pohjanmaan tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus Alvar Aallon tie Alajärvi