merimies ympäri vuoden Vaasasta Uumajaan sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF RG I liikennöi

Transkriptio

1 Nº6/ 2011 lokakuu merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF RG I liikennöi Vaasasta Uumajaan ympäri vuoden "Matkustajille ja teollisuudelle tärkeä laiva" s. 4 MIELENTERVEYSONGELMAT kasvussa MERIMIESROMAANI vaaran vuosista VÄRLDENS NORDLIGASTE fartygsrutt året runt SKICKA DIN 1 julhälsning

2 Edustajakokous lähestyy: Asetu ehdolle vaaleissa Ehdokasasettelu työpaikoilla ja ammattiosastoissa Lue lisää: > edustajakokous sisältö: 4 RG 1 maininkeja Merenkurkussa 8 Työyhteisön tuki auttaa masentunutta jaksamaan 1o Perämies Jokelan kotiinpaluu 12 Työttömyyskassa tiedottaa: Ohjeita työttömyyspäivärahan hakemiseen 14 Lähetä jouluterveiset! 15 Suomi tarvitsee sisävesistrategian Nº6/2011 PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki, puh. (09) John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors, tel. (09) PAINO Art Print Oy 2011, ISSN X Kannen kuva: Saana Lamminsivu POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi / förnamn.tillnamn@smu.fi ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT (2011) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: > viestintä > merimies > mediakortti / > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2011 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges

3 4 RG I:n talousosastolla kaikki PERÄMIES JOKELAN KOTIINPALUU tekevät kaikkea. Laivaluottamusmies Kristiina Moliis toimii kahvilan emäntänä, mutta avustaa myös ruoanlaitossa. < joni skiftesvik (s. 1948) on kirjailijana vuodesta H niin lyhyttä kuin pitkää proo tanut mm. kuunnelmia, näy pääkirjoitus: ja kokoillan elokuvia. Skifte kokoelma Puhalluskukkapoik korjaaja sai J. H. Erkon palk 1983 parhaana esikoisteoksen Finlandia palkintoehdokkaa vuosina 1984, 1990 ja T dentti myönsi hänelle Pro Fi Skiftesvikin laajaa tuotant ruotsiksi, norjaksi, venäjäksi Kotimainen tonnisto kasvussa merenkulun edellytykset turvattava saksaksi, unkariksi, tšekiksi, niksi, viroksi, sorbiksi ja bul 10 8 IHMINEN EI OLE PELKKÄ SUORITTAJA. Euroopan talouskriisin vaikutuksia Suomen talouteen on toistaiseksi vaikea arvioida. Talouden muutokset näkyvät nopeimmin ulkomaankaupassa ja merikuljetuksissa. Suomen pääväylien kuljetukset ovat riippuvaisia talouden kehityksestä ja niiden muutokseen vaikuttaa useampi tekijä, kuten Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudellinen tilanne. Heikkenevät talousnäkymät heijastuvat suoraan kuljetuksiin. Koko alkuvuoden jatkunut ulkomaan merikuljetusten kasvu pysähtyi viennin osalta kesällä. Erityisesti viennillä on Suomen talouteen merkittävä vaikutus, sillä sen osuus bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia. Maan hallitusohjelmaan on tehty kirjaus, jossa todetaan merenkulun edellytysten turvaamisen olevan välttämätöntä, koska Suomen ulkomaankauppa on erittäin riippuvaista meritse tapahtuvista kuljetuksista. Maan hallitusohjelmaan on tehty kirjaus, jossa todetaan merenkulun edellytysten turvaamisen olevan välttämätöntä, koska Suomen ulkomaankauppa on erittäin riippuvaista meritse tapahtuvista kuljetuksista. Näinä vaikeina taloudellisina aikoina tämä lause on tärkeämpi kuin koskaan, sillä Suomen teollisuuden kuljetukset ovat merikuljetusten varassa. Kotimaisen tonniston määrä on lähtenyt tänä vuonna pitkästä aikaa kasvuun ja Suomen lipun alle on saapunut aivan uusia aluksia. Samaan aikaan Suomeen on luotu lisää merenkulun työpaikkoja. Pitkään jatkuneessa pimeydessä on siis valoa tunnelinpäässä, mikäli nykyinen tilanne säilyy samana. Kotimainen tonnisto alkaa olla ikääntynyttä ja sitä on uusittava lähivuosina. Varustajat ovat osoittaneet mielenkiintoa tuoda Suomen lipun alle uutta kalustoa, mikäli merenkulun toimintaedellytykset kotimaassa turvataan. Euroopan komissiossa tänä syksynä käsittelyssä oleva rikkidirektiivi ja sen mahdollinen voimaantulo vuonna 2015 tuo kotimaisen merenkulun vaikean haasteen eteen. Varustajat ovat ilmoittaneet, että esitetty aikataulu on liian tiukka ja toivoneet asiaan perusteellisempaa selvitystä. Vaikeat haasteet voidaan varmasti voittaa tekemällä oikeita ja kauaskantoisia päätöksiä suomalaisen tonniston puolesta. Maltti on valttia niin Euroopan tason kuin Suomen hallituksen käymissä neuvotteluissa. Suomen toiminta on täysin riippuvaista merikuljetuksista: merenkulun toimintaedellytykset on turvattava.

4 Syksyn ensimmäiset myrskytuulet puhaltavat RG I:n saapuessa Uumajaan. RG I & maininkeja Merenkurkussa Maailman pohjoisin ympärivuotinen laivareitti löytyy Suomesta. Vaasasta Ruotsin Uumajaan seilaava RG I on monin tavoin erityinen laiva. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Tämä paatti kestää vaikka ydinräjähdyksen, aluksen luottamusmies Kristiina Moliis veistelee raahatessaan roskasäkkiä alas rappusia. Alkuaan M/s Kahlebergiksi kastettu roro-alus rakennettiin Itä-Saksassa vuonna 1983, jossa se kuljetti armeijan rahtia; panssareita. Suomen lipun alle laiva saapui vuoden 2005 alussa. Aluksen kylkiin maalattiin nimikirjaimet RG I omistajansa ja paremmin pitsakeisarina sekä sittemmin Omenahotelleista tunnetun Rabbe Grönblomin mukaan. Yhtä lailla kuin varustaja itse, ikuisen kirjoittelun aihe mediassa on Niin mammat, mummot kuin opiskelijat kulkevat säännöllisesti RG ykkösellä Ruotsiin." KristiinA MOLIIS KERTOO. myös RG Line-varustamo, jonka liikennöinti on pitkälti valtion tuista riippuvaista. Tuet, joita valtiolta saamme, menevät suoraan löpöön, aluksen miehistö toteaa arkisesta todellisuudesta. Merkittävä matkustaja- ja rahtireitti Vielä 20 vuotta sitten Vaasasta liikennöi Ruotsiin jopa kolme matkustajalaivaa päivässä. Tax free-myynnin lopetus luvun alussa hiivutti risteilyliikenteen, mikä tiesi loppua myös monen vaasalaisvarustamon tarinalle. Nyt Merenkurkun yli matkustajia kuljettaa enää vain RG Line. Niin mammat, mummot kuin opiskelijat kulkevat säännöllisesti RG ykkösellä Ruotsiin. Monien lapset perheineen ovat muuttaneet sinne ja myös Uumajan yliopistossa on paljon suomalaisia, Kristiina kertoo. Viime aikoina erityisesti karavaanarit ovat löytäneet tiensä alukselle. Varsinkin norjalaisia vilahtelee kärryineen ruuman uumeniin kotvan takaa. Suomi houkuttelee heitä varmasti halvemmilla hinnoillaan, puosu Peter Byholm arvioi nostaessaan aluksen peräporttia ylös Vaasan päässä. Paperikasetit ja trailerit kuuluvat RG I:n vakiorahtiin. Myös rekkaralli Venäjältä Vaasaan on vilkas. Tällä kertaa kyytiin nousee 23 rekkakuskia. Venäläiset hakevat Uumajan tehtailta Volvon koreja kotimaahansa. Keskellä Suomea Konehuoneessa pohditaan Vaasan ja RG I:n merkitystä Suomen ja itänaapurin kuljetuksille. Venäjän monilta paikkakunnilta on lyhyt matka körötellä Vaasaan. Lyhyitä kuljetusreittejä pitäisi hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän: mitä lyhyempi matka, sen halvempi hinta ja samalla myös ympäristö säästyy, korjausmies Bo Holm korostaa Vaasan hyvää sijaintia keskellä Suomea. 4

5 RG I työllistää merimiehiä monilta paikkakunnilta. Vastaan tulevia kotiseutuja ovat esimerkiksi Lahti, Maksamaa, Mustasaari, Nurmijärvi, Saarijärvi, Tampere ja Turku sekä tietysti Vaasa. Puolimatruusi Saana Luotola opiskelee Raumalla perämieheksi. RG I:llä hän viihtyy hyvin. Alus on yöt laiturissa Vaasassa ja yövahdinpito on yksi Saanan tehtävistä aluksella. 5

6 Hämähäkin hautajaiset Korjausmies Bo Holm aloitti seilaamisen Merenkurkussa vuonna RG I on vaasalaisille tärkeä laiva ja tarjoaa paljon työpaikkoja, hän toteaa. Nyt tosin omat ajatukset ovat jo: eläkettä odotellessa, mies naurahtaa. Suomen lipun alla työskentelyn edut korostuvat entisestään, kun eläke alkaa lähestyä. Eläkeikämme ja järjestelmämme ovat huomattavasti paremmat kuin esimerkiksi Ruotsin lipun alla, Bo vertailee maiden eroja. Odotamme päivää, että olisi parempi olo Kesäsesongin aikaan RG I:llä saattaa kulkea yhdellä reissulla jopa kolmisen sataa matkustajaa. Hiki virtaa tuolloin varsinkin kansi- ja talousosastoilla. Matka Merenkurkun yli kestää reilun neljä tuntia. Keittiö on auki koko merimatkan ajan, kahvilan emäntänä toimiva Kristiina Moliis selostaa. Ennakkoluuloista poiketen pitsakeisarin laivalla on monipuolinen ravintolalista. Monet ovat yllättyneet siitä, että täältä saa muutakin kuin pitsaa. Listalla on paljon vaihtoehtoja aina hawaijinleikkeestä loheen. Ravintolasta tilataan tiuhaan erilaisia pihvejä, ainakin kun jonossa on nälkäisiä rekkakuskeja. Monet ovat mielissään siitä, että täältä saa myös perinteistä kotiruokaa. Joka päivä on vaihtuva päivän ruoka. Se murtaa matkanmiehen sydämen ja voittaa matkan varren mäkkärit mennen tullen. Miehistön hyvä yhteishenki on varustamon ylläpitäviä voima kiireen ja jatkuvien uhkien keskellä. Musta huumori on paras huumori, kun harmaat pilvet täyttävät taivaan. Jos ei muuta, olemme järjestäneet hämähäkin hautajaiset, huulta heitetään byssassa. Merenkurkun liikennöin tulevaisuus alkaa olla jo kulunut aihe miehistön keskuudessa. Ei auta, kuin elää päivä kerrallaan ja toivoa parasta, laivaluottamusmies Kristiina Moliis toteaa. Toinen kestoaihe varustamossa ovat väen vähennystarpeet. RG I:llä on 21 hengen miehistö ja nyt käydään keskusteluja yhden vakanssin vähentämisestä. Luottamusmiehen mukaan se on kummallista, koska aluksella on riittänyt hyvin sekä matkustajia että rahtia. Joskus on käynyt jopa niin, että olemme joutuneet jättämään joitakin matkustajia rannalle, kun aluksella ei ole ollut riittävästi henkilökuntaa kyytiin haluaviin nähden, Kristiina kuvailee tilannetta. Mikäli matkustajamäärä ylittää sadan, aluksen henkilökuntaa on miehityssopimuksen mukaan lisättävä. Pihistely miehityksessä on kostautunut lisääntyneinä sairaslomina. Vikaeeraajia taiotaan kiiretilanteissa kivien ja kantojen alta. Jatkuva kiire ja pitkä työviikko aiheuttavat sairaslomia, Kristiina huokaa. RG I:llä kaikki tekevät kaikkea oman osastonsa sisällä, jotta laiva ylipäätään pystyy liikkumaan. Talousosastolla ollaan erityisen kovilla, koska törni on vain viikon mittainen ja kotiin päästyä palautumiseen ei jää riittävästi aikaa. Porukan henkinen kantti alkaa olla koitoksella. Varustamossamme on ollut aiemmin mahdollista anoa myös palkatonta lomaa, mutta viime kesänä se ei ollut enää mahdollista, mikä harmittaa monia, Kristiina tuo esille miehistön tunnot. 6

7 Vaikea jäätalvi koetteli Merenkurkun laivaliikennettä Merenkurkun laivaliikenne oli viime talvena suurissa vaikeuksissa, kun Suomeen saapui jälleen normaali jäätalvi lauhempien ajanjaksojen jälkeen. Merenkurkussa oli motissa useita aluksia yhtä aikaa. Vahvat jäät hyydyttivät myös RG I:n ajon. Alus joutui kääntymään Ruotsin puolella takaisin rantaan havaittuaan, että jäissä eteneminen on mahdotonta. Uuden yrityksen myötä laiva pääsi lopulta onnellisesti Suomeen. RG I:n liikennöinti oli pysähdyksissä reilun viikon verran, kunnes jäätilanne antoi jälleen myöden jatkaa seilausta. Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote: Suomi ja Ruotsi sopivat jäänmurtoavusta Suomi ja Ruotsi sopivat maiden välisestä jäänmurtoyhteistyöstä elokuun lopulla. Sopimuksessa määritetään aikaisempaa tarkemmin sopimusalue ja yhteistyön perusteet. Sopimuksen tarkoituksena on, että Pohjanlahden ja Ahvenanmaan alueen jäänmurtopalvelut järjestetään kustannustehokkaasti ja että molempien maiden vastuuviranomaiset hallinnoivat yhteistyössä talvimerenkulun ohjausjärjestelmää. Sopimus on voimassa 20 vuotta. Sopimus edellyttää Suomelta viiden jäänmurtajan kapasiteettiä. Näistä neljän pitää olla nk. A-luokan murtajia ja yhden B-luokan murtaja. Merenkurkun talviliikenteen sujuvuus turvattava Ministerit keskustelivat myös siitä, miten Merenkurkun tavara- ja henkilöliikenne turvataan parhaalla mahdollisella tavalla myös jatkossa. Vaasan ja Uumajan välisen laivaliikenteen jatkon varmistaminen kohtuulliseen hintaan ja kohtuullisella vuorovälillä on molempien maiden tavoitteena. Kristiina Moliis antaa roskille kyytiä aluksen saavuttua Vaasaan. Moottorimies Filip Grönlund käy Vaasassa töissä Kaskisista. Nuori mies on tyytyväinen siihen, että Suomesta on löytynyt töitä, mutta palkkataso on yksi vaikuttava tekijä siihen jäävätkö nuoret merenkulkijat Suomeen vai eivät, Filip kertoo vastavalmistuneiden ajatuksista. Norjassa saattaisi olla tiedossa paremmat tienestit ja toisaalta myös maailman näkeminen kiinnostaa. 7

8 Teksti: Jouko Kahila kuvat: Shutterstock Työyhteisön tuki auttaa masentunutta jaksamaan Työ kuormittaa henkisesti yhä enemmän Merimiesammateissa mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Masennusta, stressiä ja burnoutia aiheuttavat mm. työmäärän kuormittavuus sekä jatkuva kiire. Työyhteisön, työkavereiden ja johdon, ymmärtävä tuki auttaa masentunutta jaksamaan. Matkustajalaiva Amorellan kokkina työskentelevä Jorma Luoma toimi laivan työsuojeluvaltuutettuna 12 vuotta. Hänen mielestään työsuojelussa on koneiden ja laitteiden käyttöturvallisuuden osalta menty eteenpäin, mutta henkisessä työsuojelussa otettu pakkia. Vaikka työmäärän kuormittavuus on keskeinen masennusta ja työuupumusta aiheuttava tekijä, työsuojelussa on keskitytty enemmän työn mukanaan tuomiin fyysisiin ongelmiin kuin työn henkiseen kuormittavuuteen, Luoma täsmentää. Henkisistä kuormittajista ehkä yleisin on jatkuva kiire. Se stressaa ja masentaa. Ihminen ei ole pelkkä suorittaja. Onneksi omassa työpisteessäni on työväkeä tällä haavaa tarpeeksi, joten viikonlopun kiireet hoituvat myös sujuvasti, hän lisää. Niin henkisen kuin fyysisen työsuojelun on Luoman mielestä oltava elimellinen osa työrutiineita sekä sisällyttävä työn ja työtehtävien sekä -tilojen suunnitteluun. Kattavan työsuojelun on liityttävä myös nuorten ja uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Nyt perehdyttämisessä korostetaan liiaksi alusturvallisuutta. Ikävä kyllä, työsuojeluasiat otetaan yleensä esille vasta kun tapahtuu jotain poikkeavaa, kuten uuden työkoneen tai -tehtävän opettelua, työpaikkakiusaamista tai työtapaturma, Luoma pahoittelee. Monissa laivoissa ei mielenterveysongelmista kuitenkaan puhuta; omista ongelmista hävetään puhua, eikä kaverin ongelmista kehdata ja uskalleta kysyä. Masentunutta työkaveria tuettava Luoma tietää omakohtaisesti kuinka työkavereiden tuki ja välittäminen auttaa jaksamaan. Kun tytär joutui koulukiusaamisen uhriksi, Luoma masentui siinä määrin, että joutui turvautumaan mielialalääkkeisiin. Työkavereiden tuki oli tuolloin tärkeätä. Työkaverit kuuntelivat murheitani ja joillakin oli kerrottavanaan vastaavanlaisia kokemuksia, joten sain myös vertaistukea, Luoma kertoo. Monissa laivoissa ei mielenterveysongelmista kuitenkaan puhuta; omista ongelmista hävetään puhua, eikä kaverin ongelmista kehdata ja uskalleta kysyä. Luoma korostaa, että masentuneelle on merkityksellistä, vaikka kyseltäisiin vain kuulumisia. 8 8

9 Vaikka työmäärän kuormittavuus on keskeinen masennusta ja työuupumusta aiheuttava tekijä, työsuojelussa on keskitytty enemmän työn mukanaan tuomiin fyysisiin ongelmiin kuin työn henkiseen kuormittavuuteen. Jorma Luoma Työnjohto avainasemassa Luoma kaipaa työjohdolta enemmän halua ja osaamista keskustella työntekijöiden henkisistä ongelmista sekä valmiuksia kohdata ja tunnistaa mielenterveysongelmainen työntekijä. Tätä haittaa osalttaan se, että esimiehiä kierrätetään liiaksi laivasta toiseen. Tällöin he eivät ehdi perehtyä riittävästi työosaston, saatikka yksittäisen työntekijän, ongelmiin ja tarpeisiin. Laivoilla esiintyy myös työpaikakiusaamista. Vaikka työelämässä on jokaista kohdeltava tasavertaisesti, työnjohto pyrkii joskus moppaamaan heille kiusallisia työtekijöitä eri tavoin, kuten antamalla vain negatiivista palautetta. Luoman mukaan kiusaustapaukset ovat useimmiten monimutkaisia. Kiusattu saatetaan nähdä jopa syyllisenä kiusaamiseensa. Siksi kiusaustapauksiin on puututtava mahdollisimman nopeasti. Tapaus selvitetään usein asianomaisten, työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen sekä työnjohdon välisillä keskusteluilla. Jos tapausta ei saada purettua, kiusaaminen saattaa jatkua. Tämä masentaa kiusattua entisestään ja voi johtaa parisuhdeongelmiin sekä alkoholin liialliseen käyttöön, Luoma selvittää. Matkustajalaivojen työterveyshuolto käsittää satamissa lääkärin vastaanoton, laivalla sairaanhoitajan palvelut. Hoitajalta vaaditaan myös mielenterveysongelmien tuntemusta sekä kykyä henkisten ongelmien purkamiseen. Mielenterveysongelmiin suhtaudutaan työterveyshuollossa samalla vakavuudella kuin fyysisiin vaivoihin. Hyvä niin, koska laivatöissä ollaan samoissa tiloissa samojen kavereiden kanssa pitkiä aikoja. Se koettelee joskus jokaisen pinnaa, Luoma täsmentää. Mielenterveysongelmat kasvussa Merimieseläkekassan, MEK:n ylilääkärin, professori Juhani Juntusen mukaan mielenterveysongelmat ovat niin yleisesti kuin merimiesammateissakin kasvussa. Tämä johtuu osaltaan siitä, että merikelpoisuuden arvioinneissa kiinnitetään enemmän huomiota työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin. Vaikka työelämässä on jokaista kohdeltava tasavertaisesti, työnjohto pyrkii joskus moppaamaan heille kiusallisia työtekijöitä eri tavoin, kuten antamalla vain negatiivista palautetta. Työkyvyttömyyslukujen pohjalta mielenterveydenhäiriöt ovat joissakin merimiesammateissa muita yleisempiä. Esimerkiksi laivojen ravintoloissa työskentelevien vuotiaiden naisten keskuudessa. Juntunen kertoo mielenterveysongelmista masentuneisuuden olevan yleisintä. Masennuksen ydinoireita ovat mielialan lasku, kiinnostuksen ja mielihyvän kokemisen menetys ja väsymys. Tästä voi seurata työuupumusta ja burnout-oireita, joiden kehittymiseen työpaikan ilmapiirillä on vaikutusta. Jotta nämä ongelmat saadaan kuriin, on syytä kääntyä jo varhaisessa vaiheessa työterveyshuollon puoleen, Juntunen korostaa ja kertoo burnoutista kärsivien olevan useimmiten työnarkomaaneja ja työssään perfektionisteja. Merenkulkijoiden työhyvinvoinnin ja työkyvyn parantamiseen tähtäävässä Trim- Mare-hankeessa selvitettiin kyselytutkimuksin myös merimiesammateissa työskentelevien työhyvinvointia. Kyselytutkimuksella tehtiin kartoitus, jota seurasi vuoden mittainen seuranta. Seurannassa oli kaksi ryhmää. Toiselle ryhmälle annettiin työhyvinvoinnista työnohjausta ja neuvontaa, toiselle ei. Neuvontaa saaneessa ryhmässä työhyvinvointi ja työkavereiden välit olivat selvästi paremmalla tolalla kuin neuvontaa paitsi jääneessä ryhmässä, Juntunen kertoo. 9 9

10 minä & meri Haastattelu: Saana Lamminsivu KUVA: WSOY / Heikki Sarviaho Joni Skiftesvikin uutuusromaani Perämies Jokelan kotiinpaluu on osuvan huumorin siivittämä selviytymistarina sotien jälkeisestä Suomesta Monet romaaneistasi kertovat merimiehen elämästä. Mistä kiinnostus aihetta kohtaan kumpuaa? Olen kotoisin saha- ja satamakylästä, Haukiputaan Martinniemestä, Oulun naapurista. Perheemme ja koko sukumme leipäpuu kasvoi sananmukaisesti meressä ja laivoissa. Isäni ja isäpuoleni olivat merimiehiä, isoisäni teki elämäntyönsä luotsina, äitini oli ahtaaja ja seilasi hänkin nuorempana talvisin. Setäni ja tätini myös seilasivat. Skönäreitä löytyy suvustasi siis paljon. Oletko itse ollut merillä? Ensimmäiset pennoseni hankin soutamalla merimiehiä redin laivoista maihin. Vilkkaimpina kesinä Martinniemessä kävi parisataa laivaa. Soutamista riitti. Lukiovuosina olin satamatöissä. Harrastukseni ovat aina liittyneet mereen; on ollut purjehdusta, kalastusta, meripelastustyötä yms. Merikirjoja olen ahminut lapsesta lähtien. Olen tehnyt rahtilaivoilla pitkiäkin matkoja, mm. AL:n Auroralla Brasiliaan ja Argentiinaan. Voiko sinua tituleerata merimiehen sielunelämän tulkitsijaksi? Yleensä kirjailija kirjoittaa tutuista ja tärkeänä pitämistään asioista. Minulle ne ovat olleet mereen liittyviä. Kirjoitan mielelläni ihmisistä, jotka ovat jollakin tavalla kytköksissä mereen. Jos olisin varttunut vaikkapa rautatien risteysasemalla, kirjoissani viheltäisivät varmaankin veturit. Nyt niissä ulvahtelevat laivojen visselit. Perämies Jokelan kotiinpaluu sijoittuu niin sanottuihin vaaran vuosiin sotien jälkeisessä Suomessa. Mikä ajassa kiinnostaa? Synnyin vuonna 1948, vaaran vuonna. Muistini kantaa 1950-luvun alkupuolelle. Sodan läheisyyden saattoi vielä aistia. Oli sotainvalideja, synkkiä, puhumattomia miehiä, joista oli ikään kuin osa vielä rintamalla. Monet eivät päässeet sieltä koskaan pois. Satamakylällä oli värikkäitä persoonia. Uteliaana pojankossina liikuin korvat höröllään kylällä ja satamassa. Huhut kulkivat. Neuvostoliiton läheisyys pelotti. Valtaosa kyläläisistä oli kommunisteja, he olivat voimissaan. Meidän perheellä ei ollut jäsenkirjaa. Se vaikeutti elämää. Sataman föörmannit olivat kuin jumalia. Äidin töihin pääsy oli heidän oikuistaan kiinni. Sodan jälkeen ajat olivat kovat, maata alettiin jälleenrakentaa. Miten kyläläiset ottivat vastaan satamaan saapuvat merimiehet? Merimiehet toivat köyhään satamakylään tuulahduksen maailmalta. Heillä oli hyvät kamppeet ja rahaakin näytti olevan. Kun isäpuoleni tuli tapansa mukaan vuoden seilattuaan kotiin, leväytti matkalaukkunsa ja nosteli sieltä gobeliineja, huiveja, tupakkakartonkeja ja suklaata ja kertoi Köpiksen tivolista, Espanjan appelsiineista, Amerikan miljonääreistä ja Australian ihmeellisyyksistä niin johan alkoivat pikkupojan silmien edessä vilistää sellaiset kuvat, joita ei nähnyt edes työväentalon valkokankaalla. Se oli erikoista aikaa, köyhää mutta kuitenkin tulvillaan toiveita ja haaveita paremmasta. Romaanissasi kerrotaan försti Jokelan selviytymistarina maailmalta koti- Suomeen. Mitä yhteistä näet tuon ajan ja tämän päivän tapahtumilla? Elämä on aina selviytymistä, helppoa ei ole koskaan. Harvan tie on kullalla siloiteltu. Isäni, norjalainen merikapteeni, sanoi lähteneensä merille yksinkertaisesti siksi, kun Bergenin saaristossa Asköyssa miehet olivat joko kalastajia tai merimiehiä. Hän seilasi sota-ajan englantilaisissa ja norjalaisissa laivoissa ja oli mukana mm. Sisilian maihinnousussa, jota sivuan kirjassani. Hän ehti olla sota-aikana myös pelastusveneessä ja pelastui nipin napin ainoana otettuaan oudon aavistuksen takia ulosmaksun tankkeri Svevestä, jonka kuuluisa U 96 torpedoi. Uskomaton tarina oikein selkäpiitä karmaisee. Isäpuolesikaan ei päässyt paljon helpommalla? Isäpuoleni taas lähti sanojensa mukaan merille nälkää pakoon. Ensimmäinen laiva oli purjealus Passat. Hän seilasi puosuna ja timppana. Ikämiehenä hän katui toisinaan merille lähtöään, sanoi nähneensä viidenkymmenen vuoden aikana paljon maailmaa, mutta enimmäkseen vain satamia. Maailma vetää merimiestä puoleensa. Ehkä ammattiin ryhtyäkseen tarvitaan ripaus kosmopoliitin luonnetta? Olen huomannut, että merimiehet ovat selviytyjiä. Yllättävät tilanteet kai opettavat heidät sellaisiksi, tai sitten he ovat selviytyjien sukua. He olivat globalisoituneita jo paljon ennen kuin koko sana keksittiin. Kirjoittaessani 1870-luvulle sijoittuvaa Laiva Toivo, Oulu -näytelmää tutkin taustatyötä tehdessäni silloisten suomalaisten merimiesten vaiheita maailmalla. Yllätyin kuinka paljon heitä pyöri eri maailman kolkissa Aasian satamia myöten. Merimiehiltä vaadittiin sopeutumiskykyä, rohkeutta ja luottamusta itseensä. Samoja ominaisuuksia tarvitaan nyt kun merenkulku on muuttunut entistä monikansallisemmaksi. 10

11 unokirjallisesta Apteekkilaiva (2006), an maailma on äkkikatisten sisäinen traagisuus anisiin mittoihin. ( ) älleen maalla ja merellä. leva ta aiheista, kuten sestä tai erikoisista sa. Pilkkeeseen liittyy a. Hän ei tuomitse, ksi myös keplottelio, merimieskirkko aistelivat elämästään, taistelevat arvokkuuut johtavat toisinaan koomisiinkin seuraukämensä avarana.» sson, turun sanomat en ihmisen ymmärikin novelleissa elää aailmasta. Kertomuslmansa, joita kohti he avalla.» pohjolan sanomat R ahaton ja passiton Eero Jokela pestautuu syksyllä 1948 Kööpenhaminassa ikäloppuun Sonja laivaan päästäkseen koti Suomeen. Arvoituksellisia»avustustavaroita» kuljettavan vuotavan kaljaasin matkasta läpi miinoja vilisevän Itämeren kehkeytyy surkuhupaisa taival, joka päättyy puolisokean luotsin virheestä karille ajoon Perämerellä. Miehistö ja laivuri jättävät Sonjan. Eero jää vartijaksi ja salakuljetuslastin kauppiaaksi laivaan. Mikään ei tunnu onnistuvan: varkaat kähveltävät kiikarin ja kompassin, kauppa kangertaa ja entinen tyttöystävä on penseä. Vieläpä Valtiollinen poliisi kiinnostuu liittoutuneiden aluksilla sota aikana seilanneesta Eerosta. Valpon etsivät kyselevät petsamolaisen Marian katoamisesta keväällä 1941 Ergo laivalla, jolla Eero teki ensipurjehduksensa. Itsesyytösten piinaamalta perämieheltä tivataan myös tietoja torpedoidun, sotakieltolastia natsi Saksaan kuljettaneen s/s Oscar Midlingin ja jääkärieversti Ragnar Nordströmin osuudesta tapahtumiin. Joni Skiftesvikin romaanissa levoton aika koettelee merenkulkijaa. Toisen maailmansodan ankarista saattuetaisteluista selvinnyt mies kokee suurimmat haasteensa kotivesillä lähestyvän talven piirittäessä vanhaa alusta. isbn JONI SKIFTESVIK PERÄMIES JOKELAN KOTIINPALUU JONI SKIFTESVIK WSOY PERÄMIES JOKELAN KOTIINPALUU joni skiftesvik (s. 1948) on ollut vapaana kirjailijana vuodesta Hän on julkaissut niin lyhyttä kuin pitkää proosaa sekä kirjoittanut mm. kuunnelmia, näytelmiä ja tvja kokoillan elokuvia. Skiftesvikin novellikokoelma Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja sai J. H. Erkon palkinnon vuoden 1983 parhaana esikoisteoksena. Kirjallisuuden Finlandia palkintoehdokkaana hän on ollut vuosina 1984, 1990 ja Tasavallan presidentti myönsi hänelle Pro Finlandia mitalin Skiftesvikin laajaa tuotantoa on käännetty ruotsiksi, norjaksi, venäjäksi, englanniksi, saksaksi, unkariksi, tšekiksi, ranskaksi, hollanniksi, viroksi, sorbiksi ja bulgariaksi. Heikki Sarviaho WSOY Romaanisi päähenkilö ajautuu leivän perässä aluksesta toiseen ja seilaa myös liittoutuneiden laivoissa, mitä haluat viestiä tällä? Sota heitteli ihmisiä mitä kummallisimpiin tilanteisiin. Suomalaisia merimiehiä internoitiin eri puolille maailmaa. Vasta aivan viime vuosina heidän vaiheistaan on toden teolla kiinnostuttu. Sodan jälkeen maailmalta kotiin palailevia miehiä pidettiin kummajaisina. Heitä ei rinnastettu sotavankeihin, mutta heitä kuulusteltiin ja lähipiirikin oudosteli ja kuiskutteli heidän sota-aikaisista vaiheistaan. Natsi-Saksassa suomalaiset merimiehet joutuivat keskitysleirille ja julmuuksien kohteeksi. Englantiin internoidut pääsivät helpommalla, mutta monet joutuivat henkensä pitimiksi pestautumaan liittoutuneiden, siis vihollisen laivoihin. Jokela onnistuu lopulta mönstrautumaan Kööpenhaminassa rähjäiseen kaljaasi Sonjaan Suomeen päästäkseen. Mistä löysit aiheen? Kirjan tarina on yhdistelmä useasta pitkään mielessäni muhineesta aiheesta. Usein kirjan ns. punainen lanka lähtee kehittymään jonkin yksittäisen tapahtuman tai sattumuksen ympärille. Luullakseni Eero Jokelan tarinan alkuidea pohjautuu kaljaasi Jukuraan (ex. Helmi). Se kävi 1960-luvun alkupuolella kotikyläni redillä ja soudin siihen jobin ottaneita poikia. Muistan miettineeni, miten tuollainen uiva ruumisarkku yleensä pysyy pinnalla. Pianhan Jukura sitten upposi Utön lähellä. Kirjassa päähenkilönä on kaljaasi Sonja, mutta kyllä sen ilmiasu on kuitenkin Jukuran. Sodan jälkeen kaikesta oli pulaa. Kaljaasi Sonja salakuljettaa Suomeen tavaraa. Onko sinulla näistä puuhista omia havaintoja? Kirjan toinen alkuidea pohjautuu syksyllä 1949 myrskyn karille Martinniemessä paiskaamaan höyryalus Lahteen. Kylällä puhuttiin, että redillä olleen saksalaislaivan väki rosvosi Lahdesta venelasteittain tavaraa astioita myöten. Lahti talvehti jäissä ja naapurimme palkattiin laivan vahdiksi. Lue haastattelu kokonaisuudessaan: > viestintä > lukuloossi > Joni Skiftesvik Romaanissa on paljon aineksia tositapahtumista: pystyykö lukija erottamaan faktan ja fiktion? Mummoni, joka oli luotsin leski, muisteli usein erästä huononäköistä ikämiesluotsia, joka ajoi 1930-luvulla laivan karille ja yritti sen jälkeen itsemurhaa hukuttautumalla. Tapahtuma on kuvattuna kirjassa melkein sellaisenaan. Kun noihin sattumuksiin vielä lisätään isäni ja isäpuoleni sota-ajan ja sodan jälkeisen ajan kokemuksia ja heidän kertomuksiaan mm. internoitujen merimiesten vaiheista maailmalla, niin koossa alkaa olla se keitos, josta kirjani alkoi syntyä. Mielikuvituksella oli tietenkin kirjoitustyössä merkittävä asema. Jos kysytään, mikä kirjassa on faktaa ja mikä fiktiota, niin minun on sanottava, etten sitä oikein itsekään osaa erottaa. Asiat ovat tarinassa niin limittäin ja lomittain." Miesten välinen dialogi on väkevää ja värikästä merimieskieltä, jonka huumori osuu ja uppoaa! Miten kirjojesi henkilöhahmot syntyvät? Minulle on usein sanottu, että kirjoissani on tunnistettavia hahmoja; että siellä on aivan selvästi se ja se. Minun on täytynyt tuottaa sanojalle pettymys ja ilmoittaa, ettei siellä ole ainakaan tarkoituksellisesti tunnistettavia ihmisiä. Siellä voi olla tutun oloisia hahmoja siksi, että samoja ominaisuuksia löytyy monista ympärillämme olevista henkilöistä. On lihavia ja laihoja, kitsaita ja ahneita, anteliaita ja köyhiä, hyviä ja pirullisia ihmisiä. Yritän kuvata elävää elämää ihmisineen ja kaikkineen mahdollisimman aidosti, ja jos paperille on syntynyt sellainen tarina, joka panee lukijan miettimään, josko hän lukee todella tapahtuneista asioista, niin kyllä se on kiitoksen hetki kirjailijalle. Perämies Jokelan kotiinpaluu on saatavilla kirjakaupoissa ja sen voi hankkia myös suoraan WSOYkustantamosta: 11

12 Työttömyyskassa tiedottaa: Kuljetusalan Työttömyyskassa Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3 5, katutaso, Helsinki Postiosoite: PL 65, Helsinki Puhelinpäivystys p. (09) ma pe klo Faksi: (09) Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: Arkipäivisin klo (syys huhtikuu) ASIOINTI KULJETUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSASSA Jos jäät työttömäksi ohjeita työttömyyspäivärahan hakemiseen Ilmoittaudu paikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (te-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ansiopäivärahan hakemuslomakkeet saat te-toimistosta tai Kuljetusalan Työttömyyskassan kotisivuilta: Hakemuksen voi lähettää kassaan sähköisesti kirjautumalla kassan sähköiseen palveluun osoitteessa: tai postitse: Kuljetusalan Työttömyyskassa, PL 65, HELSINKI. Hakemuksen voit tulostaa myös Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön, TYJ:n sivuilta Näiltä sivuilta löydät paljon ajankohtaista tietoa työttömyysturvasta, kuten esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan suuruudesta, sovitellusta päivärahasta, vuorottelukorvauksesta, sosiaalietuuksien vaikutuksista päivärahaan ja päivärahalaskurin. Myös työttömyyskassa lähettää sinulle päivärahahakemuksen infopaketin mukana, kun se on saanut työttömyydestäsi lausunnon te-toimistolta. Lausunto saapuu kassaan yleensä parin päivän sisällä siitä, kun olet jäänyt työttömäksi ja ilmoittautunut te-toimistoon. Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljän kalenteriviikon jaksoissa. Viimeinen haettava päivä on sunnuntai. Ensimmäisen hakemuksen voit lähettää, kun työttömyys on jatkunut vähintään kaksi (2) kokonaista kalenteriviikkoa. Jos teet osa-aikatyötä tai sivutyötä, hae päivärahaa tilikausiesi mukaan, neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassaan etukäteen ennen jakson päättymistä. Täytä päivärahahakemus huolellisesti lomakkeessa olevien ohjeiden mukaisesti ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan, jolloin päiväraha-asiasi käsittely viivästyy. Työttömyyspäivärahaa on haettava viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa työttömyyden alusta lukien. Kolmen kuukauden määräaika koskee myös jatkohakemusta ja lapsikorotuksen hakemista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan seuraavat liitteet: - Alkuperäinen palkkatodistus työnantajalta vähintään 34 työssäoloviikolta. Todistuksessa tulee olla eriteltynä lomaraha, lomakorvaus ja palkattomat ajat. Lomautusilmoitus, jos lomautusta ei ole toteutettu ryhmälomautuksena. Palkkatodistus, jos olet tehnyt hakemusjakson aikana osa-aikatyötä. Jos sinulla on yritystuloa tai olet maa- ja/ tai metsätilan omistaja, hakemukseen liitetään verottajan todistus viimeksi vahvistetusta verotuksesta. Päätös ja viimeinen maksukuitti päivärahan määrään vaikuttavasta sosiaalietuuksista (esim. lasten kotihoidontuesta (myös puolison saamasta). Tarkista, että jäsenmaksusi ovat kunnossa. Jos olet itsemaksava jäsen (ei työnantajaperintä), liitä hakemukseen viimeinen jäsenmaksukuittisi. Kuljetusalan Työttömyyskassa > 12

13 Jäsenetuna lakineuvonta yksityiselämän asioissa Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. Jäsenille palvelu on ilmainen. Bützow Helsinki p. (09) Hämeenlinna p. (03) tai (03) Tampere p. (03) Turku p. (02) Rivitalopihan stailaus Nyt on muotia sisustaminen. Asunnon stailaaminen ulottuu asunnon ulkopuolelle asti, kun vanha piha huutaa päivittämistä. Sisustus- ja puutarhalehtien pihaideat kiehtovat ja rautakaupasta käteen jää jos monenmoista esitettä. Mitä jos laittaisi kaikki kerralla uusiksi. Kivetyksiä ja porrastuksia sekä uudet istutukset vanhojen pensaiden tilalle. Onnistuisiko? Ensin on tarkistettava asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys. Jos halutaan, että piha-alue rinnastetaan osakashallinnassa olevaan huoneistoon, on siitä mainittava yhtiöjärjestyksessä. Ainoastaan osakkaan hallinnassa olevaan tilaan, piha-alue mukaan lukien, saa osakas tehdä haluamiaan kunnossapito- ja muutostöitä, tietenkin tietyin edellytyksin (taloyhtiön suostumus, rakennus- tai toimenpidelupa?). Toiseksi on muistettava, että jos kunnossapitotyö voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan osakehuoneiston käyttämiseen, on osakkeenomistajan ilmoitettava kunnossapitotyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle. Yhtiön on valvottava sekä rakennuksen että kiinteistön vahingoittamattomuutta ja yhtiö voi asettaa työn suo- rittamiselle ehtoja. Kunnossapitotyö ei saa vahingoittaa yhtiön istutuksia, aitoja tai vaikkapa sadevesikaivoja. Muutostyön osalta ovat ehdot luonnollisesti tiukemmat. Mikäli piha-alue kuuluukin juridisesti yhtiön hallintaan, kuuluu piha-alueen kunnossapito yhtiölle. Tällaisilla alueilla ei osakas voi tehdä mitään muutoksia ilman yhtiön hallituksen lupaa, vaikka piha-alue käytännössä olisikin osakkaan käytössä. Tämä tulee monelle rivitaloasukkaalle täytenä yllätyksenä. Tällaisten piha-alueiden kunnostuksista voidaan päättää yhtiökokouksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ja kustannukset voidaan kattaa yhtiövastikevaroista. Kannattaa siis ennen työhön ryhtymistä tarkistaa yhtiöjärjestys ja olla yhteydessä isännöitsijään tai hallituksen puheenjohtajaan. Käytännössä asukkaat ovat usein muokanneet pihaansa vastaamaan omia tarpeitaan ja mieltymyksiään, vaikka piha-alue olisikin juridisesti yhtiön hallinta-aluetta. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti ei kaikkea pihan uudistamista voida tällöin suorilta käsin yhtiön puolesta tyrmätä. Asuntoosakeyhtiön pääasiallinen tar- koitus on osakkaiden asumistarpeiden tyydyttäminen ja osakkaan asiaa edistää lupaa pyydettäessä aina asiallisten suunnitelmien esittäminen suunnitelluista muutostöistä. Johanna Tolppanen OTK, varatuomari Asianajotoimisto Bützow Oy 13

14 Suomi tarvitsee sisävesistrategian Suomessa on paljon erikoistunutta sisävesiosaamista, mutta tieto-taito on hajallaan ympäri maata. Suomelle on laadittava mitä pikimmiten monipuolinen sisävesistrategia, totesivat alan asiantuntijat Lappeenrannassa elokuun lopulla järjestetyssä Sisävesiltä merille -seminaarissa. Sisävesistöissämme piilee paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Viime aikoina kotimaan teollisuus on osoittanut kasvavaa kiinnostusta sisävesikuljetuksia kohtaan. Mikäli tuote pystytään kuormaamaan esimerkiksi suoraan tehtaan satamassa laivan kyytiin ja puretaan seuraavassa tehtaan satamassa, lastinkäsittely jää minimiin. Sisävesistöjä voisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin myös muihin elinkeinoihin, kuten turismiin. Sisävesiliikennettä halutaan kehittää myös EU:ssa Myös Euroopan unionissa osoitetaan tällä hetkellä suurta kiinnostusta sisävesiä kohtaan, kertoi Euroopan sisävesisatamien liiton (European Federation of Inland Ports) johtaja Isabelle Ryckbost kotimaisille alan asiantuntijoille Lappeenrannan seminaarissa. Ryckbost kannusti Suomea ottamaan rohkeasti oman paikkansa EU:n sisävesiasioissa, sillä hän näki maallamme olevan siihen hyvät mahdollisuudet. Erityisen kiinnostunut Ryckbost oli Lappeenrannan kaupungista, joka on syntynyt vesistön ääreen ja sijaitsee kuljetusreittien solmukohdassa Suomen ja Venäjän rajalla. Rahdin kuljetus Vuoksen vesistöltä Saimaan kanavan kautta maailmalle muodostaa yhden vahvan haaran Euroopan sisävesiväyläverkostossa, Ryckbost korosti. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen järjestämän seminaarin yhteenvetona ilmoille heitettiin ajatus, että Euroopan sisävesiasioista vastaavat päättäjät voitaisiin kutsua vierailulle Lappeenrantaan. Esitys sai kannatusta myös Ryckbostilta, jonka mukaan EU:n päättäjillä olisi paljon nähtävää ja opittavaa Lappeenrannan seudusta niin kuljetus- kuin talousvyöhykkeenä. Lähetä jouluterveiset sähköpostilla lehteen Merimies-lehden joulukuun numerossa julkaistaan joulutervehdyksiä, jotka ovat Unionin jäsenille ja eläkeläisille maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin kuuluvat merenkulkijat, jotka haluavat tervehtiä seilauskavereitaan, voivat tehdä sen maksutta. Ammattiosaston tai työpaikan luottamusmies tai yhdyshenkilö kerää listoille työpaikoittain niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat tervehtiä tuttaviaan. Työttömät jäsenet voivat lähettää tervehdyksensä suoraan Merimieslehteen mieluiten sähköpostitse: tai Merimies-lehti / Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta Helsinki Lähetä terveiset mitä pikimmiten tai viimeistään marraskuun 10. päivään mennessä. Toimita terveiset Word-tiedostona tai Excelillä siten, että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessa ja etunimi toisessa. SAK:n kulttuurirahasto julistaa vuoden 2012 apurahat haettaviksi Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Myös Merimies-Unionin jäsenet voivat hakea apurahaa. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät alkaen Kansan Sivistysrahaston nettiosoitteesta Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan mennessä Merimies- Unioniin osoitteella: Kulttuuriapuraha / Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6, HELSINKI Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla: viimeistään sekä Palkkatyöläisessä ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. 14

15 Edustajakokous lähestyy: Asetu ehdolle vaaleissa Ehdokasasettelu työpaikoilla ja ammattiosastoissa Lue lisää: > edustajakokous Työpaikoilla järjestetään TYÖSUOJELUVAALIT marras-joulukuussa Vaaliohjeet: smu.fi > Työsuojelu > Merenkulkualan työsuojeluvaalit 2011 Jäsenmaksuvapautuksen hakeminen! Jäsenmaksuvapautusta haetaan Merimies-Unionin jäsenrekisteriin toimitettavalla hakemuksella, jossa tulee olla selvitys siitä, miksi vapautusta haetaan ja miltä ajalta vapautus on tarpeen. Jäsenmaksuvapautuksen syy: palkkatulosi on keskeytynyt äitiys-, isyys-, hoito-, tai vanhempainvapaan, opiskelun, varusmiespalveluksen, työttömyyden (Kelan peruspäiväraha), sairausloman (Kelan päiväraha), eläkkeen tai jonkin muun syyn takia. Liitä hakemukseen aina koulun, KELAn, viranomaisen tai muun vastaavan tahon antama todistus tai selvitys vapautuksen syystä (kopio riittää). Huom! Myös KELAn verkkosivulta tulostettu jäljennös omista tiedoista riittää jäsenmaksuvapautuksen liitteeksi. Suomen Merimies-Unioni ja Kuljetusalan Työttömyyskassa JÄSENMAKSUVAPAUTUSHAKEMUS Nimi: Henkilötunnus: Jäsenmaksuvapautuksen syy: Ajalle: Päiväys ja allekirjoitus: Suomen Merimies-Unionin 23. edustajakokous pidetään toukokuuta 2012 Helsingissä. Asettumalla ehdolle edustajakokous-vaaleissa, voit olla tekemässä päätöksiä kotimaisten merenkulkijoiden tulevaisuudesta! Toimita jäsenmaksuvapautushakemus allekirjoitettuna ja liitteineen Merimies-Unionin jäsenrekisteriin joko sähköisessä muodossa (skannattuna) tai postitse osoitteeseen: Jäsenrekisteri / Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta Helsinki Lisätiedot: jäsenrekisterinhoitaja Tiina Kytölä, p. (09) , s-posti: tiina.kytola@smu.fi. > jäsenyys > jäsenmaksu > vapautus jäsenmaksusta Huom! Mikäli sinulla on vapautusaikana veronalaista ansiotuloa, on siitä aina maksettava jäsenmaksu. 15

16 SMU:n Levin mökin vuokrahakemus, hiihtosesonki 2012 Ansökan om hyrning av FSU:s Levi-stuga, skidåkningssäsong 2012 MERI-LEVI 1 ja 2 Osoite: Puolirinteentie 22, Kittilä Matkaa Rovaniemeltä Leville kertyy 170 km, Kolarista 80 km ja Kittilästä n. 17 km. Helsingistä on suoria lentoja päivittäin 1 9 kpl vuodenajasta riippuen. Lentokenttäbussi liikennöi kaikilta lennoilta elokuun lopusta toukokuun puoliväliin. Unionin mökiltä on reilut kaksi kilometriä Levin keskustaan. Paritalo (Meri-Levi 1 ja 2): Alakerta: aula, keittiö ja oleskelutila, sauna, WC, vuodesohva kahdelle Yläkerta: 2 makuuhuonetta, vuodepaikat 5 aikuiselle, lasten pinnasänky ja WC. Varusteet: sähköhella, mikro, jääkaappi, leivänpaahdin, kahvinkeitin, astianpesukone, pölynimuri, pesukone, koneellinen kuivauskaappi, silitystarvikkeet. TV, video, radio, CD-soitin. Kakkospuolella takka. Pihalla on kuusi autopistoketta. Nyt voit lähettää sähköisen hakemuslomakkeen kotisivuilta: > jäsenyys > jäsenedut > unionin mökit Nu kan du skicka ansökningsblanketten via webbsidan: > på svenska > medlemsskap > medlemsförmånen > unionens stugor Hiihtosesonki on ajalla (viikot 8 16) Vuokra-aika on yksi viikko (lauantaista lauantaihin) hinta 360 Viikoilla 8 10 ( ) on etusija lapsiperheillä. Skidåkningssäsongen gäller tiden (veckor 8 16) Hyrestiden är en vecka (bytesdag lördag) pris 360 Veckor 8 10 ( ) barnfamiljer har förtur. Varauksen voit varmistaa maksamalla vuokran mennessä! / Genom att betala hyran senast säkerställer du din reservering! huomioimme vain kaksi vaihtoehtoa / vi beaktar bara två alternativ Ajanjakso / Period:..... / /..... tai vaihtoehtoisesti // eller alternativt..... / /..... Nimi / Namn: Katuosoite / Gatuadress: Postinumero / Postnummer: Puhelin / Telefonnummer: Henkilötunnus / Personbeteckning: Lasten lukumäärä ja iät / Antal barnen och deras ålder: Hakemukset palautetaan osoitteella / Ansökningarna returneras till adressen: SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Mökkivaraamo/Stugor John Stenbergin ranta HELSINKI/HELSINGFORS Allekirjoitus / Underskrift: HUOM / OBS! Tällä kaavakkeella haetaan vain hiihtosesongin vuokrauksia. Vain mennessä palautetut hakemukset huomioidaan. Vastaukset ja laskut toimitetaan hakijoille mennessä. Med den här blanketten ansöker du endast om hyrning för skidåkningssäsongen. Ansökningar som returneras 16 senast den beaktas. Svar och räkning skickas till sökande senast Lisätiedustelut / Har du frågor? Arja Merikallio, puh. (09)

17 Ledare: innehåll: Det inhemska tonnaget växer sjöfartens förutsättningar måste tryggas 18 RG I & dyningar på Kvarken 22 Arbetet blir allt mer psykiskt tungt 24 Joni Skiftesviks nya roman Perämies Jokelan kotiinpaluu Den europeiska ekonomiska krisens inverkan på den finska ekonomin är än så länge svår att utvärdera. Ekonomiska förändringar syns snabbare i utrikeshandeln och sjötransporterna. Transporter längs finska huvudleder är beroende av ekonomisk utveckling, och en förändring i dem påverkas av flera faktorer, som det ekonomiska läget för handelssamarbetspartners som är viktiga för Finland. Försämrade ekonomiska utsikter återspeglas direkt på transporterna. Tillväxten inom utrikes sjötransporter som har fortsatt under hela början av året stannade till i somras för exportens del. Exporten framför allt har en stor inverkan på den finska ekonomin, då den står för omkring 40 procent av bruttonationalprodukten. I landets regeringsprogram konstateras det att det är absolut nödvändigt att trygga sjöfartens förutsättningar eftersom den finska utrikeshandeln är mycket beroende I landets regeringsprogram konstateras det att det är absolut nödvändigt att trygga sjöfartens förutsättningar eftersom den finska utrikeshandeln är mycket beroende av transporter till sjöss. av transporter till sjöss. Det är viktigare än någonsin i dessa svåra ekonomiska tider, då de finska industritransporterna är beroende av sjötransporter. Mängden inhemskt tonnage har för första gången på länge börjat växa i år och vi har fått in helt nya fartyg under finsk flagg. Samtidigt har det skapats flera arbetsplatser inom den finska sjöfarten. Det finns alltså ljus i slutet av tunneln om det nuvarande läget förblir stabilt. Det inhemska tonnaget börjar bli gammalt och måste förnyas de närmaste åren. Rederierna har visat intresse för att ta in nya fartyg under finsk flagg om verksamhetsförutsättningarna för den inhemska sjöfarten tryggas. Svaveldirektivet som behandlas i Europeiska kommissionen i höst och ett eventuellt ikraftträdande år 2015 av direktivet ställer den inhemska sjöfarten inför en svår utmaning. Rederierna har meddelat att den föreslagna tidtabellen är alltför snäv och att de önskar en grundligare utredning av saken. Det går säkert att övervinna de svåra utmaningarna genom att fatta rätt och långtgående beslut för det finska tonnaget. Tålamod är en vinstfaktor såväl på europeisk nivå som i den finska regeringens förhandlingar. Finlands aktiviteter är helt beroende av sjötransporter: sjöfartens verksamhetsförutsättningar måste tryggas. 26 Transportbranchens Arbetslöshetskassa informerar 28 Kongressen närmar sig: kandidera i valet 17

18 Rummukainen i däcksarbete framme i Vasa. På RG I arbetar sjömän från många På RG I arbetar orter. sjömän Bland från hemorterna många hittar man orter. Bland till hemorterna exempel hittar Lahtis, man Maxmo, Korsholm, till exempel Nurmijärvi, Lahtis, Maxmo, Saarijärvi, Korsholm, Tammerfors Nurmijärvi, Saarijärvi, och Åbo samt Tammerfors givetvis Vasa. och Åbo samt givetvis Vasa. 18

19 RG I & dyningar på Kvarken Världens nordligaste fartygsrutt som trafikerar året runt finns i Finland. RG I som seglar från Vasa till Umeå i Sverige är på många sätt ett speciellt fartyg. text och bilder: Saana Lamminsivu Den här båten skulle kunna stå emot en kärnexplosion, skämtar fartygets förtroendeman Kristiina Moliis medan hon släpar ner avfallssäckar för trapporna. Ro-ro-fartyget som från början hette M/s Kahleberg byggdes i Östtyskland år 1983, där det transporterade frakt för armén; pansar. I början av år 2005 fick fartyget finsk flagg. På fartygets sidor målades initialerna RG I efter dess ägare Rabbe Grönblom som är mer känd som pizzakung och sedermera även för Omena-hotellen. Liksom redaren själv, är RG Line-rederiet evigt omdebatterat i media, då trafikeringen i stor utsträckning är beroende av statens stöd. Stöden vi får från staten går direkt till olja, konstaterar fartygets besättning om vardagens verklighet. Både farmödrar, mormödrar och studenter åker regelbundet med RG I till Sverige. Många barn har flyttat dit med sina familjer och på Umeå universitet går också många finländare, berättar Kristiina. På sista tiden är det speciellt husvagnsfolk som har hittat till fartyget. Särskilt norrmän försvinner in i lastrummet med sina vagnar. Finland lockar dem säkert med lägre priser, gissar båtsman Peter Byholm när han lyfter upp fartygets akterport väl framme i Vasa. Papperskassetter och trailers hör till RG I:s standardfrakt. Långtradarrallyt från Ryssland till Vasa är också livligt. Den här gången är det 23 långtradarchaufförer som åker med. Ryssarna hämtar hem Volvokarosser från fabrikerna i Umeå. Båtsman Peter Byholm. Betydande passageraroch fraktrutt Ännu för 20 år sedan trafikerade upp till tre passagerarfartyg om dagen mellan Vasa och Sverige. Då tax-freeförsäljningen upphörde i början av 2000-talet försvann kryssningstrafiken, och det innebar även slutet för månget vasarederi. Nu är det bara RG Line som fortfarande transporterar passagerare över Kvarken. Mitt i Finland I maskinrummet funderar man på Vasa och RG I:s betydelse för Finland och östgrannens transporter. Från många orter i Ryssland är det inte långt att köra till Vasa. Man borde dra nytta av de korta transportsträckorna betydligt mer än vad man gör nu: ju kortare resa, desto billigare pris och samtidigt sparar man på miljön, funderar reparatör Bo Holm och lyfter fram Vasas fina läge mitt i Finland. Motorman Filip Grönlund från Kaskö arbetar i Vasa. 19

20 Reparatör Bo Holm började segla på Kvarken år Vi väntar på att det en dag ska bli bättre Matros Iiro Lohi från Åbo arbetar på RG I. Framtiden för Kvarkens trafik börjar vara ett slitet ämne bland besättningen. Det hjälper inte att man tar en dag i taget och hoppas på det bästa, konstaterar fartygsförtroendeman Kristiina Moliis. Ett annat diskussionsämne inom rederiet är behovet att minska på personal. RG I har en besättning på 21 personer och nu pratar man om att dra in en tjänst. Enligt förtroendemannen är det underligt, för fartyget har haft bra med både passagerare och frakt. Ibland har det till och med blivit så att vi har varit tvungna att lämna kvar några passagerare i land för att fartyget inte har haft tillräckligt med personal för alla som velat åka med, beskriver Kristiina situationen. Om passagerarantalet övergår hundra, måste man enligt bemanningsavtalet ha mera personal. Snålandet med bemanningen har lett till ökade sjukledigheter. I brådskande situationer söker man efter vikarier med ljus och lykta. Kontinuerlig stress och långa arbetsveckor orsakar sjukledigheterna, suckar Kristiina. På RG I gör alla allt inom sin avdelning för att fartyget överhuvudtaget ska kunna röra sig. På hushållsavdelningen har man det extra tufft, för en törn är bara en vecka lång och det är inte tillräckligt med tid från det att man kommer hem till dess att man ska tillbaka. Gängets mentala inställning börjar vara på upphällningen. I vårt rederi har det tidigare varit möjligt att be om obetald semester, men förra sommaren var det inte längre möjligt, och det upprör många, berättar Kristiina om besättningens inställning. 20