Pelastustoimen palvelujen saatavuudessa on edelleen pelastuslaitos- ja kuntakohtaisia eroja

Transkriptio

1 Kuntien tulisi laatia toimintaohjelma, jossa ikääntyneiden erityistarpeet, myös lähisuhde- ja perheväkivallan osalta, on otettu huomioon. Henkilöstölle on turvattava riittävä osaaminen mm. koulutuksen avulla. Pelastustoimen palvelujen saatavuudessa on edelleen pelastuslaitos- ja kuntakohtaisia eroja Pelastustoimen ennalta estävän työn tavoitteet saavutettiin Itä-Suomessa keskimäärin muuta maata hieman paremmin. Vaikka valtakunnallinen keskiarvo ylittyi, toimialalle asetettua valtakunnallista turvallisuusviestinnän tavoitetta ei Itä-Suomen kaikilla pelastustoimen alueilla saavutettu. Turvallisuusviestinnän määrät ja toteutustavat erosivat edelleen merkittävästi sekä pelastustoimen alueittain että kunnittain. Kaikilla Itä-Suomen pelastuslaitoksilla oli edeltänyttä vuotta enemmän kiireellisiä hälytystehtäviä, eikä valtakunnallista tehtävämäärän vähentämiseen liittyvää tavoitetta näin ollen saavutettu. Erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi asetettu hanke on vaikuttanut ja automaattisten paloilmoittimien tarkastustehtävien määrä vähentyi jo kolmatta vuotta peräkkäin. Pelastustoimen nopean avun toimintavalmiusajat toteutuvat pääsääntöisesti valtakunnallisesti asetetuin tavoittein. Itä-Suomessa palokunta saadaan onnettomuuskohteeseen keskimäärin muuta maata hieman hitaammin. Kuntien hyvinvointityön ja turvallisuussuunnittelun yhdistäminen on lisääntymässä Turvallisuusyhteistyön tuloksena laadituista paikallisista turvallisuussuunnitelmista vajaa puolet on ajantasaisia. Turvallisuussuunnitelmissa on pääsääntöisesti otettu huomioon valtakunnalliset turvallisuussuunnittelulle asetetut painopisteet. Turvallisuusyhteistyö on voimakkaasti kuntavetoista. Työn organisoitumisessa ja aktiivisuudessa sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksissa on suuria eroja. Sähköinen hyvinvointikertomus on muodostumassa myös turvallisuussuunnittelun työvälineeksi. 4. TASA-ARVOINEN YHTEISKUNTA 4.1. Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Johtopäätökset Itä-Suomi yhtenäisenä alueena miltei pääsi perusopetuksen alueellisessa saavutettavuudessa palvelutavoitteisiin, mutta kuntatasolla monet kunnat jäivät tavoitteista. Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus heikkeni Itä-Suomessa hieman vuodesta 2011 sekä 7 12-vuotiaiden että vuotiaiden ikäluokissa. Saavutettavuus oli molemmissa ikäryhmissä valtakunnan heikoin ja alle valtakunnallisten keskiarvojen ja alueellisten tavoitteiden. Kuntatasolla 1 6 luokkien saavutettavuus heikkeni suurimmillaan yli 11 prosenttiyksikköä. 38 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

2 Perusopetuksen oppilasmäärä väheni vuodesta 2011 ja väheneminen oli suhteellisesti suurempi kuin maassa keskimäärin. Perusopetuksen 1 6 luokkien kouluverkko harvenee entisestään. Kuljetusoppilaiden määrä ja suhteellinen osuus oppilasmäärästä nousi verrattuna vuoteen Toimenpide-ehdotukset Kuntien koulutoimen suunnitelmallisella seutukunnallisella kehittämisellä voidaan muutostilanteissakin säilyttää kohtalainen alueellinen saavutettavuus perusopetuksessa siten, että ainakin vuosiluokkien 1 6 oppilailla on mahdollisuus käydä koulua kohtuullisen lähellä kotia. Käsite lähipalvelu tulee määritellä lainsäädännössä. Valtion on otettava huomioon harvaan asuttujen alueiden pitkistä välimatkoista ja muista poikkeusolosuhteista johtuvat erityistarpeet ja tarvittaessa kohdennettava näille alueille erityistoimenpiteitä kuntien tukemiseksi ja palvelujen tasa-arvoisen saavutettavuuden turvaamiseksi. Arviointiasetelma Kriteerit Arviointikysymykset Mittarit Palvelutavoitteet Alueellinen saavutettavuus Mitä muutoksia perusopetuksen saavutettavuudessa on tapahtunut vuodesta 2011? Miten perusopetuksen koulujen ja oppilaiden määrä on muuttunut vuodesta 2011? Miten ikäluokkien on ennustettu muuttuvan? Koulusta 5 km etäisyydellä asuvien ja vuotiaiden osuus ko. ikäluokasta ja muutos. Tarkasteluvuodet 2011 ja 2013 Koulujen lukumäärä (1-6 koulut, 7-9 koulut ja 1-9 koulut), koulujen koko, oppilasmäärät, muutos. Tarkasteluvuodet 2011 ja 2013 Ikäluokkien ennustettu muutos Saavutettavuus on säilynyt edellisvuosien tasolla tai parantunut Mitä muutoksia esi- ja Kuljetus- ja perusopetuksen kuljetusja majoitusoppilaiden osuus oppilaista (esiopetus, majoitusoppilaiden määrä ja määrissä on tapahtunut? yleisopetus, erityisen tuen opetus), tarkasteluvuodet 2011 ja 2013 Johdanto Aluehallintovirastojen suorittamat peruspalvelujen arvioinnit on sovittu vuodesta 2012 lähtien tehtäväksi joka toinen vuosi. Edellisen kerran arviointi tehtiin vuoden 2011 tilanteesta. Tämä perusopetuksen alueellisen saavutettavuuden arviointi tarkasteli vuoden 2013 tilannetta verrattuna vuoden 2011 tilanteeseen. 39

3 Lainsäädännöllinen perusta Suomen perustuslain (731/1999) mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus opetuksen saamiseen kykyjensä ja erityistarpeidensa mukaisesti. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelman mukaan lapsen oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen lähikoulussa taataan. Perusopetuspalvelut ovat lähipalveluja. Kriteereitä perusopetuksen hyvälle saavutettavuudelle tai lähipalvelulle ei ole kuitenkaan määritelty lainsäädännössä eikä opetus- ja kulttuuriministeriön asiakirjoissa. Perusopetuslain (628/1998) mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää perusopetusta sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille. Nämä palvelut kunta voi järjestää itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ne opetusluvan saaneelta rekisteröidyltä yhteisöltä, säätiöltä tai valtion oppilaitokselta. Opetus järjestetään oppilaiden iän ja edellytysten mukaisesti sekä siten, että opetus edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilaan työmäärä saa olla enintään sellainen, että hänelle koulunkäyntiin, koulumatkoihin ja kotitehtäviin käytettävän ajan lisäksi jää riittävästi aikaa lepoon ja harrastuksiin. Kunta päättää itsenäisesti oppilaitosverkostaan. Kuntien yhteistyötä varten voidaan perustaa kuntayhtymä. Opetus kunnassa tulee järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat asutus, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Perusopetusta saavalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu hänelle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Myös esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetuspaikkaan ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon, jos matka kotoa esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pidempi. Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan määräämään lähikouluun. Jos oppilas otetaan huoltajien aloitteesta toissijaiseen kouluun, oppilaaksi ottamisen ehdoksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Vuonna 2013 voimassa olleiden säädösten mukaan oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Mikäli oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia. Jos oppilaan kuljetusta ei voida järjestää säädetyllä tavalla, hänellä on oikeus maksuttomaan majoitukseen ja täysihoitoon. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamiseksi tai saattamiseksi myönnettävä avustus. Lähitulevaisuuden näkymät Perusopetuksen kouluverkko on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Erityisesti maaseudun pieniä kouluja on lakkautettu. Lisäksi alaluokkien kouluja on yhdistetty yläkouluihin. Samanlainen kehitys jatkunee lähitulevaisuudessa peruskouluikäisten määrän pienetessä. 40 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

4 Itä-Suomen kuntien haasteena on turvata opetuksen korkea laatu ja monipuolinen palvelutarjonta kaikille lainsäädännön edellyttämällä tavalla tilanteessa, jossa lapsi- ja nuorisoikäluokkien koon kehitys on alueellisesti epätasaista ja monen kunnan taloudellinen tilanne vaikea. Erityisiä lasten ja nuorten mm. asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta johtuvia hyvinvoinnin riskitekijöitä ovat pitkistä koulumatkoista aiheutuva rasitus ja harrastusten sekä ikätovereiden vähäinen määrä. Koulujen oppilaat ovat yhä useammin taustaltaan monikulttuurisia. Käynnissä olevan kuntauudistuksen ratkaisujen tulee tukea koulutuspalvelujen vahvistamista ja sopeuttamista Itä-Suomen yhä pieneneviin perusopetusikäisten ikäluokkiin. Todennäköisesti muodostuvissa nykyistä suuremmissa kunnissa esi- ja perusopetuksen koulutuspalveluja on mahdollista toteuttaa entistä paremmin opetuksen saavutettavuuden kannalta. Kasvualueille syntyy uusia asutusalueita ja sitä kautta tarve palveluihin, joiden oikea-aikainen mitoittaminen on myös osattava ennakoida palveluverkkosuunnitelmissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmaan on perusopetuksen alueellisen saatavuuden tavoitteiksi asetettu sen säilyminen edellisten vuosien tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön uusimmassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille erääksi yhteiskunnalliseksi vaikuttavuustavoitteeksi on asetettu kaikille tasa-arvoinen ja tasalaatuinen palvelujen saatavuus. Toimenpiteenä suunnitelmassa todetaan perusopetuksen järjestämisen lähtökohtina olevan laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Lisäksi taataan lapsen oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen lähikoulussa. Arviointiaineisto Arviointiaineisto koostuu tilastoaineistoista. Tiedot peruskouluista, koulujen koot ja ikäluokittaiset väestötiedot sekä kuljetusja majoitusoppilaiden määrät on saatu Tilastokeskuksesta. Arvioinnissa käytettiin karttaesittämistä. Kartoilla esitettiin vuosiluokkien 1 6, 7 9 ja 1 9 opetusta antavat koulut kunnittain. Aineiston avulla selvitettiin kuinka suuri osuus vuotiaiden ikäluokasta asui enintään viiden kilometrin säteellä vuosiluokkien 1 6 opetusta antavasta koulusta. Vastaavasti kuvattiin, kuinka suuri osuus vuotiaiden ikäluokasta asui enintään viiden kilometrin säteellä 7 9 luokat käsittävästä koulusta. Kuntien ylläpitämien koulujen lisäksi laskelmassa olivat mukana valtion koulut ja yksityiskoulut (Tilastokeskuksen oppilaitostyypit 11 ja 19). Perusasteen erityiskoulut eivät olleet laskelmissa mukana. Aineistosta ei ollut mahdollista erotella naapurikunnan puolella koulua käyviä eikä kotiopetuksessa tms. erityisjärjestelyissä olevia oppilaita, mikä vääristää hieman tuloksia. Joidenkin oppilaiden koulumatka tietä pitkin voi ylittää viisi kilometriä, vaikka suora etäisyys jää alle tämän. Tällaisia oppilaita on kuitenkin vähän. Miten peruskouluopetuksen ikäluokkien on ennustettu muuttuvan ja miten oppilaiden sekä koulujen määrä on muuttunut verrattuna vuoteen 2011? Peruskouluikäisten ikäluokat pienenevät lähivuosina erityisesti haja-asutusalueilla. Vuoden 2011 jälkeen on lakkautettu 21 alakoulua. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan peruskouluikäisten määrä Itä-Suomessa vähenee vuodesta 2012 vuoteen 2025 mennessä keskimäärin 2,7 prosenttia (taulukko 8). Manner-Suomessa nousua on yhteensä 7,9 prosenttia. Ikäluokkien kehitys Itä-Suomessa on alueellisesti epätasaista. Oppilasmäärien väheneminen on suurinta Keski-Karjalan seutukunnassa, 18,6 prosenttia, kun 41

5 oppilasmäärät suurenevat Joensuun seutukunnassa noin 5,4 ja Kuopion seutukunnassa noin 6,7 prosenttia. Lähivuosina peräti kuudessa yhdestätoista seutukunnasta ikäluokat pienenevät enemmän kuin 10 prosenttia. Itä-Suomessa alakouluikäisten määrä pienenee ennusteen mukaan 0,5 prosenttia ja yläkouluikäisten 6,6 prosenttia. Seutukuntien voimakas erilaistuminen merkitsee suuria haasteita palvelurakenteen suunnittelulle, kuntien yhteistyölle sekä peruskoululaisten opetuksen tasa-arvosta ja laadusta huolehtimiselle. Oppilasmäärä Vuonna 2013 Itä-Suomen peruskouluissa oli Tilastokeskuksen peruskoulutilastojen mukaan luokan oppilasta. Luokilla 1 6 oli yhteensä ja yläluokilla oppilasta. Vuodesta 2011 peruskoulujen 1 9 luokkien oppilasmäärä pienentyi oppilaalla (2,5 %, Manner-Suomi 0,1 %). Vuoteen 2011 verrattuna 1 6 luokkien oppilasmäärä pieneni 532 ja 7 9 luokkien 794 oppilaalla. Peruskoululaisten määrä väheni vuodesta 2011 Etelä-Savossa 484 (3,5 %), Pohjois-Savossa 419 (1,8 %) ja Pohjois-Karjalassa 423 oppilaalla (2,8 %). TAULUKKO 8. Ennuste Itä-Suomen peruskouluikäisten määristä seutukunnittain vuosina , vertailu vuoteen 2012 Seutukunta Mikkeli ,9 Pieksämäki ,1 Savonlinna ,7 Koillis-Savo ,5 Kuopio ,7 Sisä-Savo ,5 Varkaus ,5 Ylä-Savo ,1 Joensuu ,4 Keski-Karjala ,6 Pielisen Karjala ,3 Itä-Suomi ,6 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste vuotiaiden ikäluokat Muutos % Kunta- ja seutukuntajako noudattaa vuoden 2013 kunta- ja seutukuntajakoa. Koulujen määrä ja koko Itä-Suomessa oli ilman erityiskouluja yhteensä 294 peruskoulua vuonna Näistä alakouluja oli 208, yläkouluja 33 ja yhtenäisiä peruskouluja 53. Kouluverkossa oppilasikäluokkien pienenemisen vaikutukset näkyivät erityisesti vuosiluokkien 1 6 peruskoulujen lakkauttamisina tai yhdistymisinä toiseen kouluun. Tarkastelujaksona vuosiluokkien 1 6 koulujen määrä vähentyi 21 koululla ja vuosiluokkien 7 9 koulujen määrä neljällä, toisaalta yhtenäisten peruskoulujen määrä lisääntyi kahdella. 42 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

6 Alakouluista suurin osa oli yli 50 oppilaan kouluja. Alle 50 oppilaan kouluja lakkautui 21 vuodesta Yläkouluista yli puolet oli yli 300 oppilaan kouluja ja yhtenäiskouluista yli puolet alle 300 oppilaan kouluja. Myös valtakunnallisesti suurin osa alakouluista oli yli 50 oppilaan kouluja ja yläkouluista yli 300 oppilaan kouluja mutta yhtenäiskouluista suurin osa oli yli 300 oppilaan kouluja. Millainen oli perusopetuksen saavutettavuus Itä-Suomessa? Perusopetuksen saavutettavuus heikkeni hieman vuoden 2011 tasosta ja oli valtakunnan heikoin. Opetus- ja kulttuuriministeriö piti toiminta- ja taloussuunnitelmassaan perusopetuksen alueellisen saatavuuden tavoitteena sen säilymistä edellisten vuosien tasolla tavoitteen ollessa 94 prosenttia 7 12-vuotiaiden ja 79 prosenttia vuotiaiden ikäluokan opetuksessa. Itä-Suomessa saavutettavuus oli molemmissa ikäryhmissä valtakunnan heikoin ja alle valtakunnallisten tavoitteiden ja keskiarvojen: 1 6 luokilla noin 84,7 prosenttia (valtakunnallinen keskiarvo 92,5 %) ja 7 9 luokilla 64,9 prosenttia (valtakunnallinen keskiarvo 79,5 %). Itä-Suomessa saavutettavuus vuotiaiden kohdalla heikkeni vuodesta 2011 yhteensä 0,4 prosenttiyksikköä eli alueellisesti tavoitteesta säilyttää saavutettavuus edellisvuosien tasolla jäätiin. Heikennystä tapahtui hieman kaikissa maakunnissa. Saavutettavuustaso Etelä-Savossa oli 84,0 prosenttia (v ,5 %), Pohjois-Savossa 85,4 prosenttia (85,7 %) ja Pohjois-Karjalassa 84,4 prosenttia (84,7 %). Itä-Suomessa saavutettavuus vuotiaiden ikäluokassa heikkeni vuodesta 2011 yhteensä 1,1 prosenttiyksikköä. Myös tässä ikäryhmässä heikennystä tapahtui kaikissa maakunnissa. Etelä- Savossa saavutettavuus oli 64,6 prosenttia ja se heikkeni 3,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2011, Pohjois-Savossa 69,9 prosenttia ja heikennystä oli 0,3 prosenttiyksikköä ja Pohjois-Karjalassa 58,1 prosenttia, jossa heikennystä oli 0,2 prosenttiyksikköä. (kuviot 17 ja 18). 43

7 KUVIO vuotiaiden perusopetuksen saavutettavuus Itä-Suomessa vuonna Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

8 KUVIO vuotiaiden perusopetuksen saavutettavuus Itä-Suomessa vuonna

9 TAULUKKO 9. Viiden kilometrin etäisyydellä koulusta asuvien peruskouluikäisten osuus (%) seutukunnittain vuosina 2011 ja v v. Muutos 2011/2013 Seutukunta v v. Mikkeli 86,7 86,1 71,4 71,6-0,6 0,2 Savonlinna 81,1 81,3 68,2 67,6 0,2-0,6 Pieksämäki 84,4 83,0 61,5 44,5-1,4-17,0 Ylä-Savo 75,7 76,6 57,7 57,5 0,9-0,2 Kuopio 91,9 91,4 78,3 77,6-0,5-0,7 Koillis-Savo 67,0 66,1 36,5 33,4-0,9-3,1 Varkaus 90,2 88,8 76,1 75,6-1,4-0,5 Sisä-Savo 71,7 69,8 61,1 62,1-1,9 1,0 Joensuu 89,8 89,4 59,0 59,1-0,4 0,1 Keski-Karjala 64,6 60,4 47,7 46,3-4,2-1,4 Pielisen-Karjala 71,4 73,4 63,8 62,4 2,0-1,4 Itä-Suomi 85,1 84,7 66,0 64,9-0,4-1,1 Lähde: Aluehallintovirasto Kunta- ja seutukuntajako noudattaa vuoden 2013 kunta- ja seutukuntajakoa. Vuonna 2013 opetuksen saavutettavuudessa jäätiin Itä-Suomen alueen keskiarvosta vuotiaiden ikäryhmässä seitsemässä seutukunnassa. Yli 90 prosentin saavutettavuuteen päästiin ainoastaan Kuopion seutukunnassa. Alin saavutettavuusarvo oli Koillis-Savon (66,1) ja Keski- Karjalan (60,4) seutukunnissa vuotiaiden ikäryhmässä alueen keskiarvosta jäätiin niin ikään seitsemässä seutukunnassa. Yli 70 prosentin saavutettavuuteen ylsi kolme seutukuntaa: Kuopio, Mikkeli ja Varkaus. Alle 50 prosentin saavutettavuuteen jäätiin Pieksämäen, Koillis- Savon ja Keski-Karjalan seutukunnissa. Pieksämäen seutukunnassa heikennys oli jopa 17 prosenttiyksikköä (taulukko 9.). Kunnittain tarkasteltuna saavutettavuus oli 7 12-vuotiaiden ikäryhmässä alimmillaan 32,4 prosenttia. Neljässä kunnassa saavutettavuus oli alle 50 prosenttia. Ikäryhmässä vuotiaat yhdessä kunnassa ei ollut omaa oppilaitosta. Muutoin saavutettavuus oli alimmillaan 24,5 prosenttia ja 21 kunnassa alle 50 prosenttia. Monissa kunnissa opetuksen saavutettavuutta ei voida pitää hyvänä. Itä-Suomen harvaan asutuilla alueilla tarvitaankin kuntayhteistyön lisäksi valtion erityisiä kehittämistoimia etsittäessä laadullisesti hyviä, opetuksellisesti innovatiivisia ja tasa-arvoisia ratkaisuja esi- ja perusopetuksen järjestämiseen. Miten esi- ja perusopetuksen kuljetusja majoitusoppilaiden määrä ja osuus muuttui vuoteen 2011 verrattuna? Kuljetusoppilaiden määrä ja osuus kaikista oppilaista nousi vuodesta 2011, majoitettavia peruskoululaisia oli yhä vähemmän. 46 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

10 Kuljetusedun saaneet oppilaat Vuonna 2013 Itä-Suomessa kuljetusedun piirissä oli (v ) esi- ja perusopetuksen oppilasta (taulukko 10). Kuljetusedun saavien määrä kasvoi 135 oppilaalla vuodesta 2011, myös valtakunnallisesti määrä kasvoi. Koko Itä-Suomessa kuljetettavien suhteellinen osuus esi- ja perusopetuksen oppilaista kasvoi 1,1 prosenttiyksikköä kun koko maassa lisäystä oli 0,1 prosenttiyksikköä. Kuljetusoppilaiden suhteellinen osuus nousi vuodesta 2011eniten Pohjois-Savossa, 1,6 prosenttiyksikköä. TAULUKKO 10. Kuljetusedun piirissä olevien peruskoulujen oppilaiden määrät ja osuus kaikista oppilaista maakunnittain vuosina 2011 ja 2013 Maakunta Etelä-Savo ,2 37,3 Pohjois-Savo ,7 32,3 Pohjois-Karjala ,0 37,6 AVI yhteensä ,0 35,1 Lähde:Tilastokeskus, kuljetusoppilastilastot ja perusopetuksen oppilastilastot Erityisen tuen päätöksen saaneista oppilaista vuonna 2013 kuljetusedun sai 52,2 prosenttia (v ,9 prosenttia) kun koko maassa vastaava osuus oli 49,2 prosenttia (v ,1 prosenttia). Itä-Suomessa kuljetusedun saaneiden suhteellinen osuus ko. oppilaista nousi enemmän kuin maassa keskimäärin. Majoitus Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan syksyllä 2013 Itä-Suomessa oli 137 majoitusedun saavaa perusopetuksen oppilasta. Vuoteen 2011 verrattuna majoitusoppilaiden kokonaismäärä väheni 19 oppilaalla. Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevia perusopetuksen oppilaita kokonaismäärästä oli 91. Nämä olivat oppilaitoksissa, joiden opetuksen järjestäjille oli järjestämisluvassa myönnetty lupa sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen järjestämiseen. Tällaisia oppilaitoksia olivat esimerkiksi monet yleissivistävää koulutusta järjestävät kansanopistot. Koulukodissa oli 25 ja erityisoppilaitoksissa 21 majoitettua perusopetuksen oppilasta. Arvioitsijat Sivistystoimen ylitarkastaja, FM Markku Huttunen, puh , markku.huttunen@avi.fi Tarkastaja, YM Matti Koskela, puh , matti.koskela@avi.fi (kartat) Lähteet Perusopetuslaki (628/1998) Suomen perustuslaki (731/1999) Koulujen määrät , ennakkotieto. Tilastokeskus 2013 Kuljetusoppilaiden määrät 2013, ennakkotieto. Tilastokeskus 2013 Majoitusedun saavat oppilaat, ennakkotieto. Tilastokeskus 2013 Peruskoulutilastot vuosilta 2011 ja Tilastokeskus 47

11 Väestöennuste iän mukaan Tilastokeskus 2012 Väestöruutuaineisto L03v2012 ( ). Tilastokeskus 2013 Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta 2013, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 2014 Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1 Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma , Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:1 Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma , Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma, Taulukot ja kuviot Taulukko 8. Ennuste perusopetusikäisten määristä seutukunnittain Itä-Suomessa vuosina , vertailu vuoteen 2012 Taulukko vuotiaiden perusopetuksen saavutettavuus Itä-Suomessa vuonna 2013 Kuvio vuotiaiden perusopetuksen saavutettavuus Itä-Suomessa vuonna 2013 Taulukko 9. Viiden kilometrin säteellä koulusta asuvien 7 12-vuotiaiden ja vuotiaiden prosenttiosuudet seutukunnittain vuosina 2011 ja 2013 Taulukko 10. Kuljetusedun piirissä olevien perusopetuksen oppilaiden määrät ja osuus kaikista oppilaista maakunnittain vuosina 2011 ja Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Johtopäätökset Lukiokoulutuksen maantieteellinen saavutettavuus on pysynyt viime vuosina varsin tasaisena. Saavutettavuus parani Itä-Suomessa jonkin verran, mutta ero muuhun maahan ei kutistunut kovin paljon. Itä-Suomen maakuntien lukioverkko pysyi lähes muuttumattomana, minkä ansiosta lukiokoulutuksen saavutettavuus säilyi hyvällä tasolla. Itä-Suomen nuorilla oli huomattavasti huonompi ammatillisen koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Erityisesti Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon nuorilla oli keskimäärin selkeästi pidemmät matkat asuinpaikastaan ammatillista koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin. Itä-Suomen maakuntien keskinäiset erot kasvoivat neljän tarkasteluvuoden aikana. Valinnanvara ammatillisen koulutuksen tarjonnassa oli Itä-Suomessa selvästi muuta maata kapeampi. Itä-Suomessa alle 54 prosentille 16-vuotiaista oli kodistaan 10 kilometrin etäisyydellä tarjolla kolmen eri koulutusalan ammatillista koulutusta, kun Manner-Suomessa sitä oli tarjolla lähes 70 prosentille saman ikäisistä. Tarkastelujakson kuluessa Itä-Suomen saavutettavuusprosentti kasvoi hieman enemmän kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Suoraan peruskoulusta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen päässeiden 16-vuotiaiden osuus hakeneista parani Itä-Suomessa. Sen sijaan aiemmin peruskoulusta päässeiden nuorten 48 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013