a saus TAIMIKON PERKAUKSEN RESURSSITARVE METSÄNUUDISTAMISEN TOIMENPIDEKETJUSSA 14/1990 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO Raivaussahatyön taustaselvitys

Transkriptio

1 MITSÄTIHON a saus 0 TAIMIKON PERKAUKSEN RESURSSITARVE METSÄNUUDISTAMISEN TOIMENPIDEKETJUSSA Jarmo Hämäläinen " NSR p r ojek ti Simo Kaila TutkiliiUksessa laadittiin laskentamalli, jonka avulla voidaan vertailla erilaisia metsänvil jelyolosuhteita ja tuloksia vastaavia taimikon perkauksen resurssitarpeita. Hall in avulla tarkasteltiin männyntaimikon perkauksen kustannuksia ja työvoimantarvetta liiuutamissa esimerkkitapauksissa. Perkauksen resurssitarve riippuu perkauskertojen määrästä sekä ku.s sakin perkauksessa poistettavien puiden määrästä ja järeydestä. Esimerkkitapauksissa tuoreen kankaan männyn viljelyssä tarvittiin viljelytuloksen liiukaan perkauskertaa. Poistettavien puiden määrä vaihteli perkauksittain noin 8 OOO:sta lähes 0 OOO:een hehtaaria kohti ja keskimäära~nen kantoläpimitta oli.0.5 cm. Uudistamisen toimenpideketjun perkauskustannukset olivat mk ja vastaavat työajanmenekit noin tuntia hehtaaria kohti. Laskelmat osoittivat, että metsänviljelytu loksella on suuri merkitys taimikonperkauksen kustannusten ja resurssitarpeen kannalta: olosuhteisiin sopeutetulla uudistamismenetelmien valinnalla ja huolellisella viljelyllä voitaneen tuntuvasti vähentää taimikon perkausten työvoimantarvetta. TutkiliiUkseen sisältynyttä perkauksen tuotta vuuden ja työmaaolosuhteiden tarkastelua voidaan käyttää apuna, kun arvioidaan koneellistamisen tarvetta ja edellytyksiä. TutkiliiUs on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa yhteispohjoismaista NSRtutkiliiUsprojektia. JOHDANTO Taimikon p erkaus vaikuttaa suuresti metsänuudistamisen kokonaiskustannuksiin ja työvoimantarpeeseen. Suomessa käytettiin vuonna 88 uudi stamistöihin runsaat 600 milj. mk. Taimikon perkauksen ja harvennuksen osuus siitä oli noin 5 %. Taimikonhoidon osuus uudistamistöiden lasketusta työvoimantarpeesta on selvästi suurempi kuin s en osuus kus tannuksista lähes 0 %. Kun puunkorjuu koneellistuu, metsänhoitotöi den merkitys metsätalouden ihmistyövoiman käytössä kasvaa selvästi. On arvioitu, että työvoiman puute rajoittaa tulevaisuudessa metsänhoitotöitä. Taimikon perkausta on kehitettävä entistä rationaalisemmaksi ja työvoimaa säästävämmäksi. Jos metsänuudis tamisen intensiivisyys halutaan säilyttää vähintään nykyisellään, ongelman ratkaisemiseen on periaatteessa kaksi keinoa : toisaalta voidaan parantaa metsänuudistamisen tulosta, jolloin taimikon jälkihoitotöiden määrä vähenee, ja toisaalta voidaan parantaa raivaussahatyön tuottavuutta ja koneellistaa nykyisin ihmistyönä tehtäviä töitä. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää tarkas telumalli, jonka avulla voidaan vertailla erilaisia metsänviljelyolosuhteita ja tuloksia vastaavia taimikon perkauksen resurssitarpeita. Sitä varten tarkasteltiin lisäksi perkauksen työmaaolosuhteita ja työn tuottavuutta aiemmin kerättyj e n aineistojen pohjal ta. TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO Raivaussahatyön taustaselvitys Tutkimuksessa selvitettiin mallinnuksen tueksi raivaussahatöide n työmaaolosuhteita ja tuottavuutta. Siihen oli käytettävissä seuranta aineisto, jonka metsä ja uittoalan työehtosopijapuolten metsänhoitotöiden urakkapalkkauksen seurantaa varten asettama t yöryhmä oli kerännyt kesällä 88. Sopijapuol ten pyynnöstä aineisto oli analysoitu Me tsä tehossa.

2 Seurannan tiedot oli kerätty otannalla tavoitteena saada urakkatyönä tehtyjä raivaussahatöitä j.a niiden olosuhteita kattavasti edustava aineisto työnantaj ittain ja osaalueittain. Aineiston määrä jäi tavoiteltua pienemmäksi ja yksityismetsätalouden osuus aineistossa aliedustetuksi (noin % työpalstojen määrästä). Aineisto sisälsi kaikkiaan 0 työpalstaa, joiden hinno itteluteki jät ja ajankäyttötiedot oli dokumento itu asianmukaisella tavalla. Työpalstojen pintaala oli yhteensä l ha ja keskikoko 5. ha. Valtaosa raivaussahatyöstä käsitti lehtipuun poistoa tavallisella raivaussahalla, kantokäsittelylaitetta oli käytetty muutamal la työpalstalla (taulukko ). Noin 80 %:ssa työpalstoista poistettavia puita oli alle hehtaarilla ja keskimääräinen kantoläpimitta l cm (taulukko ). Raivaussahatyön tuottavuutta tarkasteltiin seurannassa siten, että niiden työntekijöiden tuntiansioita, joiden työmaat seurantaryhmä oli katsonut asianmukaisesti urakkapalkkausohjeiden mukaan hinnoitelluiksi (noin puolet aineiston työntekijöistä), verrattiin työehtosopimuksessa määritettyyn urakkaansiota TAIJUlllO Ansionseurannan työpa.l stojen jalcau.a palkkausalueittain.etainho ito töiden urakkapalkkausohjeen.ukaiaen poiatetta.an puuston tyypin.ukaan Table Type, number and size of practical brush saw work sites (a sample collected in 88 for earnings follow up purposes) Palkkausalue Poiatettavan puuston tyyppi Pine removal, poor site pine plancation ~eskiaääräinen 7.0 ala, ha Hean area, ha Mänty tai lehtipuuvaltaiset ja aelcapoistu.at Pine orfand deciduous removal, pine or spruce plancacion 67 Palatoja Number of work sites ~eskiaairainen ala, ha 5.5 Hean area, ha ~uusivaltaiset poistu.at Spruce removal, spruce plancacion Number of work sites ~eskiaairainen.6 ala, ha Hean area, ha Uudistusalan raivaus Cleaning afcer clear cutcing Palstoja 5.6. Number of work sites ~eskiaairainen a.l a, ha Hellll area, ha *) & & ~eskia. Tiheys, puutafha Number ot kantoläpiaitta, ca Hean scump diamecer, cm ~... > Yhteensä Tocal trees removed per heccare \ palstojen aiärista i of number of work sites ~ > Yhteensä Tocal soon. Urakkapalkkausohjeiden mukaan hinnoitelluilla työmailla työntekijöiden laskennallinen keskituntiansio ylitti työehtosopimuk sen tason. Kun työntekijäin saavuttamia keskituntiansioita verrataan vastaaviin työehtosopimuksen mukaisiin ansioihin, saadaan ylitykseksi keskimää rin 8 %, eli työn tuottavuus on kyseisessä aineistossa tämän verran urakkapalkkausohjeisiin sisältyvää tuottavuusnormia suurempi. Seurannan mukaista tuottavuutta käytettiin perustana perkauksen resurssitarvelaskelmissa. ~~ f.' Metsäteho on aiemmin laatinut vertailumallin metsänviljelyn eri menetelmien edullisuuden vertailua varten (Hämäläinen ym. 85). Vertailumallin avulla voidaan tarkastella eri muokkausmenetelmien ja viljelymateriaalien edullisuutta. Malli koostuu kolmesta toimin ( tojen mukaan nimetystä osasta: maanmuokkaus, viljely ja taimikonhoito. Vertailumallin rakentamisen yhteydessä laadittiin taulukkolaskentasovellus vertailumallin taimikon perkausta koskevan moduulin kehittämistä ja testausta varten. Tässä tutkimuksessa taulukkolaskentasovellusta jota tuonnempana kutsutaan perkausmalliksi täydennettiin uudella tiedolla ja kehitettiin edelleen erilliseksi apuvälineeksi taimikon perkauksen kehittämistarkasteluihin. Palstoja Discribucion of work sites according Co main work ditticulcy tactors Perkausmallin rakenne ja perusteet *) Karun aaan puhtaat ainniköt Number of work sices Ansionseurannan työpalatojen jalcau.a poistettavan puuston tiheyden ja kantoläpiaitan.ukaan Region Type of work site Palatoja TAIJUlllO Table Pohjoia Suoai Norchern Finland Etela Suoai Southern Finland Perkausmallissa havupuutaimikkoa ja lehtipuustoa kasvatetaan "rinnakkain" kasvuyhtälöiden avulla. Nämä perustuvat pääosin kahden eteläsuomalaisen metsäteollisuusyrityksen mailta opinnäytetöinä kerättyihin taimikon inventointitutkimuksen aineistoihin, joihin sisältyi myös vesakon mittausta (Leskinen 88, Valtonen 88). Havupuiden pituuskasvu riippuu mallissa puulajista, kasvupaikan boniteetista ja topografiasta. Vesakon

3 keskipituuden kasvuun vaikuttavat puiden pääasiallinen syntytapa (siemen tai vesasyntyinen), boniteetti sekä kilpailevan havu puuston pituus. Vesakon tiheyskehityksen lähtökohtana on hakkuun ja mahdollisen raivauksen jälkeen odotettavissa oleva vesakkoa muodostavien lehtipuiden määrä ja kantovesojen osuus siitä. Tiheys kehittyy mallissa kasvupaikan boniteetin ja kosteuden mukaan vuosi kerralla a n. Mahdollista perkausta seuraava uudelleenvesottuminen muuttaa lisäksi tiheyskehitystä. Perkaukset määräytyvät mall issa taimikon keskipituuden, vesakon pituusjakauman ja vesakon tiheyden mukaan. Kunakin vuonna tarkistetaan vesakon pituusjakauman perusteella, kuinka paljon on sellaisia lehtipuita, jotka ovat vähintään 0 cm pitempiä kuin taimikon keskipituus. Taimikko oletetaan perattavaksi, kun tietty taimikon pituudesta riippuva kriittinen määrä (ns. sahausraja) ylitetään. Paistettavi en puiden määrä rppuu paitsi vesojen kokonaismäärästä myös taimikon pituudesta; yli l m:n pituisesta taimikesta ei oleteta sahattavan enää kaikkia lehtipuita pois. Perkauskustannukset on laskettu taimiken perkauks en urakkapalkkausohjeen mukaan, ja niihin on lisätty palkkasivukustannukset. Työajanmenekki lasketaan jakamalla sahauksen yksikköpalkka ansionseurannan mukaisel la tuntiansiolla. Laskentamalli on rakennettu toistaiseksi vain männyntaimiken perkauksia koskevaksi. VIWELYTULOKSEN JA KASVUPAIKAN VAIKUTUS PERKAUSTARPEESEEN Perkausmallin avulla tarkasteltiin männyntaimiken perkauksen kustannuksia ja työvoimantarvetta muutamissa esimerkkitapauksissa. Niissä pyritään kuvaamaan kasvupaikkaan nähden tavanomaista vesottuvuutta. Vertail ulaskelmissa viljelyn onnistumisen mittarina on käytetty 5vuotiaan taimikon keskipituutta. Taimikon keskipituuden katsotaan muodo stuvan alkuperäisten viljelytaimien, täydennystaimien ja t äydentävien luonnontaimien pituudesta. Kun viljely onnistuu huonosti, taimikon pituuskehitys hidastuu ja edellytykset kilpailussa vesakon kanssa ovat huonommat kuin silloin, kun viljely onnistuu hyvin. Perkauks en resurssitarve riippuu paitsi perkauskertojen määrästä myös hyvin selvästi paistettavien puiden määrästä ja järeydestä. Esimerkkitapauksissa pois te ttavien puiden määrä vaihtelee perkauksittain noin 8 OOO:sta lähes kpl:een hehtaaria kohti ja keskimää r äine n kantoläp imitta l.o: sta.5 cm:iin (taulukko ). Mallin laskemat paistettavien puiden tiheydet ja kantoläpimitat vastaavat ansionseurannan työmaiden tavanomaisia olosuhteita. Tuoreen kankaan olosuhteissa selvitään mallin mukaan kahdella perkauskerralla, jos taimikko kehittyy kohtuullista vauhtia eli 80 cm:n pituiseksi viiden ensimmäisen vuoden aikana. Perkauksen työkustannukset ovat silloin noin l 00 mkjha ja vastaava työn resurssitarve 5 tuntiafha (taulukko ja kuva ). TAULmam Table Taf..mikon perkausohjelmat ja poistettavan puuston tunnukset erilaista aetsänviljelytulosta vastaavissa esiaerkkitapauksissa Cleaning reg imes in d i fferent example cases, planting success indicated with mean heighc 5 years afcer plancing llesurssi Es!merkkitapaus Example case. lsc. nd. Jrd perkaus cleaning tarve yhteensä Resources needed, total Tuore kangas Fairl y good sice. 0 5 v 5 years Tiheys, puutafha Kantoläpiaitta, ca Ajanaenekki, tuntiafha Työkustannukset, ufha Labour cos ts, mkjha (57)* Tuore kangas Fairlygood site v 5 years Tiheys, puutafha K.antoäpf..mitta, ca Ajanaenekki, tuntiafha Työkustannukset. ufha Labour costs, mkjha ( 05)* Tuore kangas Fairlygood site v 5 years Tiheys, puutafha Kan t oäpf..mitta, ca Ajanaenekki, tuntiafha Työkustannukset, ufha Labour costs, mkjha ( 7)* l:uivahko kangas Hedium site v 5 years Tihe ys, puutafha Kanto läpiaitta, ca Aj an~~enekki, tuntiafha Työkustannukset, ufha Labour costs, mkjha *) (0)* Työkustannuksiin sisällytetty palkkasivukustannukset Labour costs include all additional coscs

4 Taimikon keskipituus Mean hu!jht o6 pl.ttntation Vesaken F0pituus 0 pe~~.ee.n.til.e hu!jht o6 biwllh 6api..illg6 Vesaken keskipituus Mean hu!jht o6 biwll h 6api..illg6 Vesaken F0pituus 0 peii.ce.n.til.e hu!jht o6 biwllh 6api..illg6 Pi tuus, m HU!Jht, m +7L~~. 0 m 5 vuotta. 0 m s ljeall6 Mä ä rä ha NwnbeA o6.tjteu pea he<e.tar.e Vesaken kokonaist i heys To.ta.l deiu>d.l} o6 b.iul6h Taimikkoa ha i t t aavat puut umbea o6 biwllh 6api..illg6 <eo M.<.d eaed haam6ul 6oiL plantation devel.opmen.t Sahausra j a M6U6ed CJU.t.i.<ea.l nwnb ea 6oiL haamsul 6apting6 so ooo+ 0 ooo+. "' +~~~~~~~~~~~~ D ooo V ' 0 000~~~~,~ 0 ++~++~r++~++++~ m 5 vuo tta 0. 8 m s!feall6 ~ ~ o+~++~~+~~+~~~~~~ , o ~~+~~ o+~~~+~~~~++~~~~~~~~~~~ m 5 vuotta 0. S m S yeam Vuotta viljelystä Yeall6 a6.tea p.ttn.t.i.ng Vuotta vil jelystä Yeall6 a6.tea pl.ttn.t.i.ng Kuva. Tuoreen kankaan mannyntaimikon perkausohjelma. Vesakon alkutiheys 000 puuta hehtaarilla, 5vuotiaan taimikon keskipituudet:.0, 0.8 ja 05 m Fig.. Ceaning regimes for fairlygood sije pine plantations. JniJial densijy of brush,()()() saplings per hectare, mean heights of plantation aj the age of 5 years:.0, 0.8 and 0.5 m

5 Tai mikon keski pituus Mean hu!jitt o6 pl.o.n.t.tlu.on Vesa ken F0pituus 0 pementile hu!jht o6 bjumh llapwg~> Vesa ken kokona i s t i heys To.ta.t o6 bjumh Numbvr. o 6 bjumh llapuiigll c.on~>.i.dvr.ed luvtm6ul 6Oll pl.o.n.t.tlu.on d evelo pmen.t: Vesaken keskipituus Mean hu!jht o 6 bjumit llapt.i.ngll Vesaken F0pi tuus 0 pemen.tile ltufllt.t: o6 bjumh llapl.i.ngll Sahausra j a MåUåed ~ luvtm6ul pungå Pituus, m HU!Jht, den~>dlj Ta im i kkoa haittaavat puut numbvr. 6o" Mä äräha m Numbvr. o6.t:lleu pvr. hec.tam m 5 vuo tta 0. 8 m 5 lje<l't ' ' \. ' ' ':... ~ Vuotta v ilj e lyst ä Ye.<Ut a.t:vr. p(.an.t:.utg... ~ 0 r Vuotta v ilj e lys t ä Ye.<Ut 0 5 a6t:vr. p(.an.t:.utg Kuva. Kuivahkon kankaan mannyntaimikon perkausohjelma. Vesakon alkutiheys 000 puuta hehtaarilla, 5vuOliaan taimikon keskipituus 0.8 m Fig. Ceaning regimes for medium si.je pine plantations. lnilial density of brush.000 saplings per hectare, mean Jreiglu of plantation at the age of 5 years: 0.8 m Taimikon hitaamp i alkukehitys 50 cm:n pituus viiden vuoden alkujakson aikana merkitsee edelliseen verrattuna yhtä perkauskertaa lisää sekä vastaavasti noin l 000 mk:n lisäkustannuksia ja tunnin lisätyötä hehtaaria kohti (taulukko, s. ja kuva l). Erittäin ripeä kasvuunlähtö taimikon l m:n alkupituus puolestaan vähentäisi perkaustarpeen yhteen kertaan, kustannukset noin 500 mk:aan ja työvoimantarpeen noin 6.5 tuntiin hehtaaria kohti (taulukko ja kuva l). Karummalla kasvupaikalla vesakon pituus ja tiheyskasvu on vähäisempää kuin rehevällä, jolloin myös perkaustarve on pienempi. Kuivahkon kankaan esimerkkitapauksessa, jossa taimikko on 80 cm:n pituista 5 vuoden kuluttua viljelystä, tarvitaan mallin mukaan vain yksi perkauskerta. Perkauskustannukset ovat silloin noin 00 mkfha ja työvoimantarve 5 tuntiafha (taulukko ja kuva ). TULOSTEN TARKASTELU Tutkimuksen päätavoite perkausten resurssitarkastelumallin kehittäminen saavutettiin vain osittain. Tutkimuksen aikana osoittautui, että vesakon ja taimikon kehitystä ja kilpailudynamiikkaa koskeva tutkimustieto ei riittänyt monipuolisen, erilaisissa olosuhteissa loogisesti toimivan mallin rakentami seen. Taimikon ja vesakon kasvua koskeva tietopohja perustui taimikon inventointitutkimuksen tekniikalla kerättyihin aineistoihin eri kehitysvaiheissa olevista uudistusaloista. Huolimatta aineiston ryhmittelystä olosuhteid en ja taimikoissa tehtyjen töiden mukaan, erityisesti vesakon tiheyden ja pituuden kehityskulku keskimääräistyy liiaksi mallin nusta varten. Toisaalta aiemmat vesottumis ta käsittelevät tutkimukset (e sim. Björkdahl 8, Tham 8, Kauppi ym. 88) tarkastelevat vain vesakon tiettyjen yksilöiden esimerkiksi valtavesojen kehitystä tai ovat kysymyksenasettelultaan liian rajattuja suoraan tähän tarkoitukseen sovellettaviksi. Perkauksen mallinnuksen kannalta vesakko on epämääräinen, jatkuvasti muuttuva jakauma, joka koostuu syntyvistä, kasvavista ja taantuvista eri puulajien siemen ja vesasyntyisistä yksilöistä. Niiden luontainen kehitys riippunee monista erilaisista prosesseista, jotka olisi kuvattava keskenään yhteensopivina osamalleina. Yhdistämällä osamallit olisi mahdollista tarkastella taimikon per kausten ajoitusta kustannusten ja perkausten resurssi tarpeen minimoimiseks i metsänuudistamistöissä. Tässä tutkimuksessa tietopohjan puutteet ilmenivät mm. siten, ettei ollut 5

6 kunnollisia ede l lytyksiä mallintaa erilaisten ja erikokoisten havu ja lehtipuuntaimien kilpailua sekä uudelleenvesottumista perkauksen jälkeen. Tietopohjan parantaminen vaatisi pysyviä koealoja ja järjestettyjä kokeita, joita seurattaisiin intensiivisest i usean vuoden ajan ja joissa näitä ilmiöitä tutkittaisiin kattavina olosuhdesarjoina. Tutkimus osoitti, että metsänviljelytulos vaikuttanee merkittävästi taimikonperkauksen kustannuksiin ja resurssitarpeeseen. Metsänviljelytulos taas riippuu suurelta osin muokkausmenetelmän ja viljelymateriaalin sopivuudesta kasvupaikalle sekä toteutuksen tasosta. Huolellinen viljelyn suunnittelu ja toteutus auttavat paitsi parantamaan viljelyva iheen tulosta myös rationalisoimaan taimikon perkausta. Raivaussahatöiden ansionseurantaa koskevass a aineistossa, joka vastaa lähinnä metsäteollisuusyritysten ja metsä hallituksen työmaaolosuhteita, poistettavan vesakon tiheys ylitti noin neljänneksellä työmaista sen rajan, missä Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan koneellinen perkaus alkaa olla kustannuksiltaan kilpailukykyinen raivaussahatyön kanssa (vrt. Lindman & Nilsson 8). Koneellisen perkauksen edellytysten tarkempi selvittäminen Suomessa vaatii raivaussaha ja konetyön työjäljen tarkkaa vertailua sekä kustannusra kenteiden ja konetyön kustannusperusteiden yksityiskohtaisempaa selvittämistä. Asiasanat: metsän uudistaminen, taimikon perkaus KIRJALLISUUTTA BJÖRKDAHL, G. 8. Höjdutveckling hos stubbskott av vårt och glasbjörk samt tall och gran efter mekanisk röjning. Sveriges Lantbruksuniversitet, Insti tutionen för skogsproduktion, Stencil nr 8 HÄMÄLÄINEN, J., KAILA, S. & KESKINEN, S. 85. Laskentasysteemi metsänviljelyn menetelmien vertailuun. Metsätehon katsaus 885. He lsinki KAUPPI, A., KIVINIITTY, M. & FERM, A. 88. Growth habits and crown architecture of seed and sprout origin in Betula pubescens Ehrh. Canadian Journal of Forest Research 8:606 LESKINEN, T. 88. Männyn ja kuusen istutus taimien pituuskehitys Tehdaspuu Oy: n osakkaiden ja EnsoGutzeit Oy:n uudistusaloilla. Helsingin yliopiston met sänhoitotieteen laitos, pro gradu työ. Helsinki LINDMAN, J. & NILSSON, N. 8. Lillebror FMG 050 röjmaskin. Forskningsstif telsen Skogsarbeten, Resultat Nr 7. Stockholm THAM, Å. 8. Behandling av lövträd i barrträdsföryngringar. Sveriges Lantbruksuniversitet, Institutionen för skogsteknik, Rapport 58. VALTONEN, P. 88. Vesakon kehitys Enso Gutzeit Oy:n ja Tehdaspuu Oy:n istu tustaimikoissa Itä ja KeskiSuome ssa. Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen laitos, pro gradu työ. Helsinki ~ ~ Metsäteho Review 0 THE EFFECf OF PLANTING SUCCESS ON RESOURCES NEEDED FOR YOUNG STAND CLEANING REGIMES IN REGENERATION A prototype system model was developed for estimating resource needs for cleaning of different types of Scots pine plantations using brush saw work. The application range included different types of sites as well as planting results, and it covered the time interval from planting until the last cleaning needed in the forest regeneration phase. A survey on cleaning costs a nd l abour force needs in a few example cases was done. The resource needs for cleaning schedules in a plantation are dependent on the number of cleanings needed and on the density and stem diameter of the brush to be removed during each cleaning. The survey showed that a fairlygood site required to cleanings depending on planting result. The number of trees to be removed during each cleaning was from 8, 000 to 0,000 and their mean s tump diameter was from.0 to.5 cm. The total costs ranged from 500 to,00 Fmk and labour METSÄTEHO ISSN 0576 force needs were from 6. 5 to 7. 0 man hours p er hectare. The study indicates that a good planting result is an important co target for controlling of resource needs for cleanings as well: a careful choice of methods and sound work quality during site preparation and planting will contribute to minimizing costs and labour force n eeds considerably. Data on productivity and conditions in practical brush saw work that we re also collected for the study can be used for assessing t he need and prospects for mechanization of the cleanings. The study is a part of the joint Nordic research project financed by the Nordic Council of Ministers. Key words: forest regenerat ion, cleaning of young stand SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSUmO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO PL (Fabianinkatu B) 00 HELSINKI Puhelin (0) 658 HElSI 0 PAINOVALMISTE r )