Proteesipotilas. Suomalaishoitajille. löytyy työtä Oslossa. tiedontarvetta. Uutta osaamista oppisopimuksella. tarvitsee tietoa ja ohjausta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Proteesipotilas. Suomalaishoitajille. löytyy työtä Oslossa. tiedontarvetta. Uutta osaamista oppisopimuksella. tarvitsee tietoa ja ohjausta"

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 2/2014 Suomalaishoitajille löytyy työtä Oslossa Workshoppäivä täytti tiedontarvetta Uutta osaamista oppisopimuksella Proteesipotilas tarvitsee tietoa ja ohjausta Oftalmologia on kehittynyt nopeasti ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Nauttikaamme työstämme tämän mukavasti katetun pöydän ääressä. Pidot paranevat koko ajan! Sivu 5

2 KUIVAT, KUTISEVAT, ÄRTYNEET SILMÄT? Ongelma ei välttämättä ole silmissäsi, vaan silmäluomissasi! RETAINE Liposome Spray suihke on viileä, lievittävä sumu, joka voitelee käyttäen patentoitua liposomiteknologiaa, joka säilyttää rasvan ja kosteuden, suojaten kuivumiselta. Liposomit ovat mikroskooppisia molekyylejä joita on käytetty vuosia kosmetiikka- ja lääkealalla. Tärkeitä ravintoaineita ja antioksidantteja, jotka sisältävät A-, C- ja E-vitamiinia, on lisätty tarjoten helpotusta silmäluomen ärsytyksiin. Levitä luomiin silmät suljettuina. RAUHOITTAVA raikas ja viilentävä sumu. KOSTEUTTAVA tärkeillä ravintoaineilla ja antioksidanteilla, jotka sisältävät vitamiineja A, C ja E. SUOJAA kosteuden haihtumiselta käyttäen patentoitua liposomitekno logiaa joka säilyttää kosteuden. Lisälievitystä varten käytä yhdessä OCuSOFT Lid Scrub Silmäluomien puhdistuspyyhkeiden kanssa jolloin edistät luomien hygieniaa ja silmien terveyttä. Lisätietoja löytyy sivulta OCuSOFT, Inc., Rosenberg, TX USA 2012 OCuSOFT, Inc., Rosenberg, TX USA 2 Silmähoitaja R10/12 # Optiikka Juurinen Oy

3 Sisältö Oftalmologian ensiaskeleet...4 Proteesipotilaan ohjaus...6 Työnäköergonomian A B C Harjoittelun ohjaus ja ilmapiiri vahvistavat kompetenssia Oslon silmäklinikka kiinnostaa suomalaisia Oppimista potilaan vierellä Workshop-päivä syvensi kliinisiä taitoja Rahastonhoitajalta Lyhyesti vuodesta Apurahat Opintopäivät Turussa Palstat Puheenjohtajalta...3 Kokouspäätöksiä Kevättä kohti Kevätflunssan sai minut valtaansa. Sohvalla villasukat jalassa peiton alla ehdin pysähtyä katselemaan ympärilleni. Koko kevään jatkunut remontti kotona on viittä vaille valmis. Uudistunut kotimme näytti keväisessä auringossa ihanalta ja valoisalta. Tunne on mahtava, kun jonkin ison projektin saa valmiiksi. Suunnitteluvaiheessa kaikki näyttää hyvältä ja valinnat vaikuttavat ainoilta oikeilta. Projektin aikana iskee epävarmuus, onko tämä sittenkään sitä, mitä haluan. Kun suunnitelmat toteutuvat ja näkee valmiin lopputuloksen, voi huokaista: näin minä tämän halusin. Hyvältä näyttää. Myös silmähoitajayhdistyksessä ovat tänä keväänä puhaltaneet uudistuksen tuulet. Ensimmäinen silmähoitajien Workshop-koulutus on järjestetty ja olemme siitä saaneet positiivista palautetta. Koulutuspäivän suunnittelu aloitettiin jo hyvissä ajoin heti Kuopion Silmähoitajapäivien jälkeen. Onneksi tässäkin projektissa kaikki meni hyvin. Ennen koulutuspäivää vietin vähäunisen yön hotellihuoneessa ja katselin öistä Helsinkiä ikkunasta. Iltapäivällä koulutuspäivän jälkeen istahdin junaan ja huokaisin. Niin se meni kun suunniteltiin, ainakin melkein. Olo oli tyytyväinen. Saimme vihdoin aikaiseksi koulutuspäivän, jonka tarpeellisuudesta oli jo pitkään keskusteltu. Jäsenistön toiveena on saada lisää tällaista koulutusta, ja siihen mekin hallituksessa pyrimme. Seuraavaa koulutusta järjestäessämme olemme taas viisaampia ja osaamme ottaa huomioon asioita eri tavalla. Koulutukseen osallistuneet yhteistyökumppanimme olivat myös tyytyväisiä päivään. Tässä lehdessä olevasta artikkelista saatte lukea lisää koulutuspäivästä. Kevään aikana yhdistyksen hallitus suuntaa energiaansa Turun Silmähoitajapäivien järjestelyihin, jotka ovat jo hyvällä alulla. Jokaisella meillä myös työ ja perhe saavat osansa ja omiin harrastuksiinkin pitäisi löytyä aikaa. Eikä sitä tärkeää lepoa ja rentoutumista saa unohtaa. Kevät tuo auringon ja valon lisäksi mukanaan työntäyteisiä päiviä. Tänään ikkunasta ulos vilkaistessani näin ensimmäisen leskenlehden. Kevät todella tekee tuloaan. Energista ja aktiivista kevättä! Kati Nieminen puheenjohtaja Puheenjohtajalta Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. JULKAISIJA Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf PÄÄTOIMITTAJA Merja Korhonen, Supantie 7, Kärkölä, puh TOIMITUS JA ILMOITUKSET Viestintä- Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, puh , ULKOASU Mari Lähteenmaa TOIMITUS- NEUVOSTO Johanna Alaloukusa, Sari Juvonen, Merja Korhonen, Satu Lähde, Erja Malvalehto-Inkerö, Kati Nieminen, Jouni Väätänen PAINOPAIKKA Oy Fram Ab, Vaasa AIKATAULU 2014 numero aineistot ilmestyy 3/ / Silmähoitaja 3

4 Oftalmologian ensiaskeleet Tunnen monesti olevani etuoikeutetussa asemassa silmälääkärin työssäni, kun saan olla oftalmologi 2010-luvulla. Olen ikään kuin saapunut valmiiksi katettuun pöytään. Valittavanani on diagnostisia vempaimia joka lähtöön. Saan niistä tarvittaessa jopa enemmän tietoa kuin pystyn käsittelemään tai tulkitsemaan. Silmäsairauksien hoitoon on kehitetty iso joukko hienostuneita laitteita ja lääkkeitä. Tutkittua ja julkaistua tietoa silmän toiminnasta, sairauksista ja niiden hoidosta on olemassa käsittämätön määrä. Tietenkin on vielä monia silmäsairauksia, joihin ei ole keksitty tehokkaita hoitoja, mutta pääsääntöisesti pystymme jo auttamaan potilaitamme varsin hyvin. Nykyisen kaltainen tilanne on kuitenkin vallinnut vasta suhteellisen lyhyen aikaa. Aiemmin oftalmologit saivat pärjätä paljon vähäisemmillä ja huonommilla varusteilla sekä terapiavaihtoehdoilla. Mitä olisi nykyajan oftalmologi ilman laitteitaan ja lääkkeitään? Eipä juuri mitään, valitettavasti. Pelkkä tieto ei potilasta paranna. Silmä silmästä Miten olemme sitten päätyneet nykyiseen oftalmologian kehitystasoon? Minkälainen oli oftalmologian vauva-aika? Modernin oftalmologian perustusten rakentamiseen on osallistunut lukuisa joukko suurmiehiä. Tämä artikkeli käy lyhyesti läpi keskeisiä oftalmologeja ja oftalmologisia edistysaskelia ajanjaksolla 2000 eaa jaa. Silmälasien historia jää käsittelemättä, samoin 1900-luvun jo modernina pidettävä oftalmologia. Hammurabin laeista, jotka laadittiin Babyloniassa suunnilleen 2250 vuotta ennen ajanlaskun alkua, voidaan päätellä, että silmien sairauksia hoidettiin jo yli 4000 vuotta sitten. Yhden lain mukaan: Jos mies tuhoaa toisen miehen silmän, tuhottakoon hänen oma silmänsä. Toisen lain mukaan: Jos lääkäri puhkaisee miehen silmästä märkäpaiseen pronssisella veitsellä ja silmä pelastuu, maksettakoon lääkärille kymmenen hopeasekeliä mutta jos silmä tuhoutuu, leikattakoon lääkärin sormet pois. Jos orjan silmä tuhoutuu, lääkäri maksakoon puolet orjan arvosta korvauksena. Babylonian lääkärit olivat itse asiassa pappeja, ja hoitoihin sisältyi ilmeisesti suuri määrä rituaaleja ja taikakaavoja. Lääkärien ohjenuorana on pitkään ollut periaate primum non nocere eli hoidolla ei pitäisi saada ainakaan vahinkoa aikaan. Hammurabin laeista päätellen entisajan Babyloniassa lääkäreillä oli mahdollisen eettisen ohjeiston lisäksi konkreettisempiakin kannustimia hoitaa potilaat mahdollisimman hyvin. Papit hoitivat silmäsairauksia myös muinaisessa Egyptissä: vuoteen 1650 eaa. ajoittuva papyrusdokumentti kuvailee lukuisia tauteja ja niiden hoitoja. Luettelossa on myös useita silmäsairauksia, kuten silmäkipu, silmän vetistys, silmän märkiminen, silmän verestys ja himmeä näkö. Hoitoina käytettiin muun muassa sipuleita, papuja, kuparisuoloja ja oopiumia. Eroon taikuudesta Hippokrates, jota on myös kutsuttu lääketieteen isäksi, syntyi Kreikassa vuonna 460 eaa. Hippokrates muistetaan parhaiten hänen nimeään kantavasta lääkärinvalasta. Vala ei kuitenkaan ole Hippokrateen kehittämä, vaan se on ollut käytössä jo ennen hänen aikaansa. Sen sijaan Hippokrates ansioitui lääkärinä muilla tavoilla. Hänen ansiostaan lääketiede etääntyi taikuudesta, ja sairauksia pyrittiin diagnosoimaan ja hoitamaan nojautuen observaatioon ja loogiseen päättelyyn. Sairauksien patogeneesit perustuivat kuitenkin väärille teorioille. Hippokrateen mukaan kehon neljän kardinaalinesteen (veri, lima, musta sappi ja keltainen sappi) epätasapaino selitti sairaudet, joten sairauksien hoidossa yritettiin palauttaa nesteiden tasapaino esimerkiksi kuppaamalla. Kuppausta ja erilaisia paikallishoitoja käytettiin myös silmäsairauksien hoitoon Hippokrateen aikana. Tämäntyyppistä lääketiedettä harjoitettiin Kreikan lisäksi myös Aleksandriassa ja Roomassa aina Rooman kukoistuksen loppumiseen saakka eli noin 800 vuoden ajan. Anatomian askelia Maailman ensimmäiseksi kirurgiksi sanotaan intialaista Sushrutaa, joka eli 600-luvulla eaa. Hänen kirjoittamassa Sushruta Samhita -kirjassa kuvaillaan yli 120 kirurgista instrumenttia ja noin 300 kirurgista toimenpidettä mukaan lukien harmaakaihin poisto. Kuppausta ja erilaisia paikallishoitoja käytettiin myös silmäsairauksien hoitoon. Ilmeisesti hän ymmärsi jotain myös aseptiikasta yli 2000 vuotta ennen länsimaisia lääkäreitä koska hänen kerrotaan pitäneen tiukkaa huolta käsihygieniasta sekä hiusten, parran ja kynsien puhtaudesta. Euroopassa roomalainen lääkäri Celsus kuvaili vuonna 29 jaa. kirjoittamassaan kirjassa muun muassa kaihipiston. Harmaakaihia nimitettiin suffuusioksi ja ajateltiin, että jonkinlainen neste keräytyy mustuaisaukon ja linssin väliin estäen näkemistä. Glaukooman taas ajateltiin johtuvan nesteen keräytymi- 4 Silmähoitaja

5 RIKU KOIVUSALO sestä mykiöön. Hiukan myöhemmin ( jaa.) elänyt Galenos oli vielä Celsuksen kanssa samoilla linjoilla harmaakaihin patogeneesistä, mutta hänen ansiostaan edistyttiin silmän anatomian tuntemuksessa. Mykiötä pidettiin kuitenkin verkkokalvon sijaan edelleen näkemiselle tärkeimpänä rakenteena silmässä. Vasta Leonardo da Vinci ymmärsi luvulla, että verkkokalvo oli näkemisen kannalta keskeisin silmän osa. Optiikan kehitystä Jossain vaiheessa ristiretkien aikaan ( jaa.) tuli länsimaiseen tietoisuuteen teos nimeltään Optiikka, jonka oli kirjoittanut arabi Alhazen. Kirja oli aikaansa nähden uskomattoman edistyksellinen optiikan alalla. Alhazenin teoria näkemisestä oli varsin lähellä nykyistä. Hän oli kokeissaan tutkinut muun muassa valon refraktiota, reflektiota ja dispersiota. Hän väitti, että valolla on rajallinen nopeus, ja että se koostuu partikkeleista. Euroopassa käännettiin näihin aikoihin latinaksi muitakin arabiankielisiä teoksia, mutta monet niistä olivat alun perin kreikankielisiä, joita arabit olivat kääntäneet arabiaksi. Keski-ajan jo päätyttyä myös Isaac Newton, joka parhaiten muistetaan painovoiman keksijänä, teki merkittäviä havaintoja optiikan alalla. Hän osoitti, että valoa voidaan hajottaa eri aallonpituuksiin ja koota taas yhteen prismojen avulla. Ongelmana anestesia Alkusoitto kaihipiston väistymiselle edistyneemmän kaihikirurgian tieltä kuultiin vuonna 1748, kun ranskalainen Daviel kirjoitti julkaisun potilaastaan, jolta hän poisti kaihimykiön etukammion kautta. Kokonainen vuosisata sai kuitenkin vierähtää, ennen kuin tätä uutta metodia alettiin pitää parempana kuin kaihipistoa. Modifioituna Davielin menetelmää käytettiin vielä pitkään, aina 1900-luvulle saakka. Vaikka Davielin operaatio oli teknisesti suuri parannus kaihipistoon verrattuna, kaihikirurgiassa, ja kirurgiassa ylipäätään, oli tuohon aikaan kaksi suurta ongelmaa: anestesia ja antiseptiikka, tai oikeammin niiden puute. Näihin ongelmiin alkoi löytyä ratkaisuja vasta 1850-luvun tienoilla. Voi vain kuvitella, millaista silmäkirurgia on ollut paitsi potilaan, myös lääkärin kannalta aikana ennen kunnollisia anestesiamenetelmiä. Yleisanestesiaa käytti ensimmäisen kerran Long Yhdysvalloissa vuonna 1846, ja pian tämän jälkeen Simpson Edinburghista kuvasi kloroformin. Kokaiinia alkoi käyttää oftalmologiassa anesteettina vuonna 1884 Carl Koeller. Aine oli jo aiemmin ollut käytössä korva-, nenä- ja kurkkutautien alalla. Voi vain kuvitella, millaista silmäkirurgia on ollut paitsi potilaan, myös lääkärin kannalta aikana ennen kunnollisia anestesiamenetelmiä. Lister kehitti antiseptisen kirurgian vuonna 1869, mikä ymmärrettävästi oli merkittävä edistysaskel infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä. Vammakirurgian suhteen Nicholas Meyer keksi vuonna 1842 käyttää magneettia metalliesineen poistamisessa silmän sisältä. Tämä metodi on edelleenkin käyttökelpoinen joissakin tilanteissa. Nopeaa kehitystä Silmäkirurgian kehittymisen lisäksi 1800-luvun loppupuoliskolla tapahtui muitakin merkittäviä edistysaskelia oftalmologian alalla. Nykyään tuntuu itsestään selvältä se, että silmälääkäri pystyy katsomaan potilaan silmän sisälle. Tämä tuli kuitenkin mahdolliseksi vasta sen jälkeen, kun Herman von Helmholtz kehitti oftalmoskoopin vuonna Helmholtzin laitteella pystyttiin kuitenkin tutkimaan ainoastaan silmänpohjaa. Silmän etuosan tutkiminen helpottui oleellisesti ruotsalaisen Alvar Gullstrandin esitellessä vuonna 1911 rakovalomikroskooppinsa. Se on kehittyneemmässä muodossaan edelleen jokaisen silmälääkärin perustyökalu kliinisessä työssä. Ehkä kuuluisin oftalmologi 1800-luvun loppupuolella oli Albrecht von Graefe. Käyttäen Helmholtzin uutta keksintöä hän keräsi paljon tietoa erilaisista silmäsairauksista. Hän kehitti ensimmäisenä tonometrin silmänpaineen mittaamiseen ja havaitsi, että glaukoomaan liittyy paitsi kohonnut silmänpaine, myös kovertuneet näköhermonpäät ja näkökenttäpuutoksia. Korkean silmänpaineen ja glaukooman yhteys oli sinänsä havaittu jo aiemmin: skottilainen oftalmologi William Mackenzie kirjoitti jo 1828 Practical Treatise of the Diseases of the Eye -kirjassaan kohonneesta silmänpaineesta glaukoomassa. Graefe oli tiettävästi ensimmäinen glaukoomakirurgi. Hän kuvasi vuonna 1857 iridektomialeikkauksen, jota käytettiin ahdaskulmaglaukooman hoitamiseen. Graefe ei keksinyt pilokarpiinia eikä homatropiinia, mutta tiettävästi hän myötävaikutti siihen, että nämä aineet otettiin kliiniseen käyttöön 1870-luvulla. Sadan viime vuoden aikana oftalmologia on kehittynyt nopeasti, ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Nauttikaamme olostamme ja työstämme tämän varsin mukavasti katetun pöydän ääressä. Pidot paranevat koko ajan! Riku Koivusalo LT, silmätautien erikoislääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala silmäklinikka Silmähoitaja 5

6 Silmäproteesit Lehto & Sohlberg Oy on valmistanut, huoltanut ja korjannut muovisia silmäproteeseja vuodesta 1997 alkaen. Toiminimi Laura Routa aloitti silmä- ja kuoriproteesien valmistuksen vuoden 2012 alussa. Yrittäjät saivat vastattavakseen liudan Silmähoitaja-lehden lähettämiä kysymyksiä: 1. Kuka olet ja minkälainen koulutus sinulla on? Kuinka kauan olet tehnyt tätä työtä? 2. Missä yrityksesi sijaitsee? 3. Tapaat asiakkaita, joille suositellaan osaproteesia tai kokoproteesia. Miten lähdet asiakkaan kanssa liikkeelle? Mitä sovitus käytännössä tarkoittaa? Kuinka kauan asiakkaan pitää varata aikaa proteesisovitukseen? Varaako asiakas itse hotellin tai yöpymispaikan? Kuinka usein hän käy sovituksessa? 4. Ohjaatko silmäkuopan hoidossa? 5. Miten proteesia hoidetaan ja huolletaan? 8. Kumpaa on helpompi hoitaa osa- vai kokoproteesia? 6. Voiko hammasteknikko puhdistaa ja kiillottaa proteesin? 7. Milloin proteesi pitää vaihtaa? 8. Mitä muuta proteesin hoidossa pitää huomioida? Pitääkö proteesi ottaa yöksi pois? Missä tilanteessa proteesi pitää poistaa? 9. Mikä on parasta työssäsi ja mikä on hankalinta? 10. Miten me hoitajina voisimme paremmin valmentaa potilaan proteesin sovitukseen? Leila Lehto ja Liisa Sohlberg: Entistä ohuempia 1. Leila työskenteli Instrumentariumilla graafisena suunnittelijana ja siirtyi silmäproteesiosastolle vuonna Liisa on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja valmistanut silmäproteeseja vuodesta Sitä ennen hän toimi silmälääkäreiden vastaanotolla: otti muun muassa näkökenttiä ja silmänpohjakuvia. 2. Silmäproteesit Lehto & Sohlberg Oy sijaitsee Helsingissä Mikonkatu 19 B:ssä. Se on Rautatietorin laidalla. Meille on helppo tulla junalla, ja linja-autoasemakin on lähietäisyydellä. Myös Finnairin bussi tulee rautatieasemalle. Kotisivuillamme on kartta sijainnistamme. 3. Kun silmä on poistettu, potilas tulee meille noin neljä viikkoa leikkauksen jälkeen. Jos hänelle tehdään kuoriproteesi, tarvitaan hoitavan lääkärin lupa proteesin sovitukseen. Proteesin valmistus vie yleensä kaksi työpäivää. Tänä aikana potilaan täytyy käydä täällä vähintään neljä kertaa. Yksi käynti kestää puolesta tunnista tuntiin. Potilas varaa itse yöpymispaikan. Meiltä saa puhelinnumerot lähistöllä sijaitsevista hotelleista. Pyydettäessä hoidamme myös hotellivarauksen. Kela korvaa osan hotellija matkakuluista. Jos vakuutusyhtiö korvaa proteesin, se myös maksaa matka- ja yöpymiskulut. Ensimmäisellä käynnillä suunnitellaan proteesin koko ja malli. Potilaan oma silmä valokuvataan värikalvon valmistusta varten. Seuraavalla kerralla tarkistetaan proteesin istuvuus ja katseen suunta sekä tehdään tarvittavat muutokset. Tämän jälkeen maalataan lopullinen värikalvon väri toiseen tasoon, jolloin saadaan iirikseen syvyyttä. Ja tietenkin myös valkuainen. Sitten onkin aina sovittaa valmista proteesia. Tässä yhteydessä voi vielä hienosäätää katseensuuntaa, kokoa ja väriä. Olemme kehittäneet menetelmät, jolla saamme aina vain ohuempia kuoriproteeseja, jotka voivat olla kuin kananmunan kuoria. Se on ollut haasteellista, koska kuori ei saa koskettaa sokeaa silmää, jossa on tunto. Valmistamme myös kuoriproteeseja silmäkuoppaan, johon on asennettu implantti ohjaustapilla. Teemme myös yhteistyötä toisen yrityksen kanssa, kun potilas tarvitsee Ensimmäisellä käyntikerralla potilas saa niin paljon tietoa, ettei hän pysty välttämättä kaikkea muistamaan. On tärkeää, että hän voi koska tahansa soittaa kaikissa proteesin tai silmäkuopanhoitoon liittyvissä kysymyksissä, Leila Lehto ja Liisa Sohlberg sanovat. epiteesin eli osa- kasvoproteesin. Kuopankorjausleikkauksia varten teemme yksilöllisiä kuopanmuodostajia lääkärin antamien mittojen ja ohjeiden mukaan. 4. Joka käynnillä kerromme potilaalle proteesin hoidosta ja laittamisesta. Viimeisen käynnin yhteydessä harjoittelemme proteesin laittoa ja pois ottamista potilaan ja mahdollisten saattajien kanssa. Jos potilas ei ole saanut kirjallisia ohjeita jo sairaalasta, annamme ne meiltä. Aina potilaan käydessä katsotaan silmäkuoppa. Onko limakalvo punainen tai tulehtunut? Onko implantti näkyvissä, onko kiinnikkeitä? Olemme usein yhteydessä hoitavaan sairaalaan, jos ongelma estää proteesin valmistuksen. Keskustelemme potilaan kanssa, vuotaako silmä, onko rähmimistä tai kuivumista ja mietimme, mistä se voisi johtua ja mitä asialle voisi tehdä. Tarkistamme myös proteesin istuvuuden, koon, katseen suunnan ja värit. 6 Silmähoitaja

7 Proteesipotilaan OHJAUS kuoriproteeseja Ongelmia silmäkuopassa. Epiteesiproteesi. Silmäkuoppaan asennettu implantti ohjaustapilla. Jos jokin asia vaatii korjaamista, kerromme, miten pitää toimia. Kotihoidot ovat loppujen lopuksi hyvin yksilöllisiä, eikä yhtä ainoaa oikeaa tapaa ole. Kehotamme potilaita luottamaan omiin tuntemuksiinsa. 5. Proteesi saa alusta asti olla koko ajan paikoillaan. Poikkeuksena on ensimmäinen kuoriproteesi, jos alla on sokea silmä. Tällöin aloitetaan pito tunnista tai kahdesta ja vähitellen pidennetään aikaa. Jos potilaan silmäkuoppa on tulehtunut ja lääkäri määrää, ettei proteesia saa panna paikoilleen, täytyy kuitenkin päivittäin tarkistaa, ettei silmäkuoppa lähde kuroutumaan ja että luomitasku pysyy hyvänä. Joskus pahan tulehduksen jälkeen potilas ei ole saanut proteesia mahtumaan silmäkuoppaan ja se on ollut luomien päällä, jolloin luomet ovat kasvaneet kiinni silmäkuoppaan. Kun proteesi ei tunnu hyvältä, se otetaan pois ja pestään juoksevalla vedellä, nestemäisellä saippualla tai astianpesuaineella. Jos silmäkuoppa on tulehtunut, proteesin voi laittaa esimerkiksi Neoamiseptiin. Sen jälkeen se täytyy pestä huolellisesti. 6. Koneellista kiillotusta suosittelemme noin vuoden välein. On tärkeää, että proteesin Kuoriproteesi. pinta on liukas, ettei se ärsytä luomien limakalvoja. Jos on taipumusta kuivasilmäisyyteen, täytyy myös proteesipuolella käyttää keinokyyneltippoja. 7. Tällä hetkellä uuden proteesin saa yleensä viiden vuoden välein. Poikkeuksena ovat pienet lapset, joiden proteesin vaihtoväli riippuu kasvusta. Jos silmäkuopassa tapahtuu muutoksia ennen kuin potilas saa uuden proteesin, voidaan vanhaa proteesia korjata. Sopivankokoinen, hyvin istuva silmäproteesi vaikuttaa käyttäjän ulkonäköön ja suojaa silmäkuoppaa tulehtumiselta, kuivumiselta, lialta ja pölyltä. 8. Kun potilas tulee ensimmäiselle käynnille, suurin pelko on, mitä täällä tehdään ja sattuuko se. Sovitukset ovat kivuttomia. Ensimmäisissä sovituksissa proteesin reunat tuntuvat, mutta eivät satu. Toinen huoli on, onko proteesin laittaminen ja poisotto vaikeaa ja vaatiiko proteesin hoito paljon aikaa. Jos pienelle lapselle joudutaan laittamaan proteesin, vanhemmat ovat epävarmoja, missä vaiheessa proteesi pitäisi suurentaa tai vaihtaa uuteen. Miten proteesi pysyy paikoillaan, jos lapsi koskettelee silmää ja mitä tehdä, jos proteesi kääntyy väärään asentoon? 9. Työ on pääasiassa antoisaa ja palkitsevaa, kun meiltä lähtee tyytyväinen asiakas huomaamattoman silmäproteesin kanssa. Vuosien saatossa potilaista on tullut tuttuja ja juttua riittää muustakin kuin silmästä. Hankalinta ovat kuopassa olevat ongelmat, kuten kiinnikkeet, huonot luomitaskut ja rikkoutuneet luomet. 10. Jos potilas käy jälkitarkastuksessa ennen meille tuloa, on hyvä katsoa, ettei implantti ole näkyvissä, kuopassa tulehdusta tai kiinnikkeitä ja luomitaskut ovat hyvät. Koska monet potilaat tulevat pitkien matkojen päästä, pettymys on suuri, jos proteesia ei saakaan tehdyksi. Silmähoitaja 7

8 Proteesipotilaan OHJAUS Laura Routa: Tuotekehitystä ja uusia ma 1. Olen 24-vuotias ja perustin yritykseni vuoden 2012 alussa. Kolmas proteesien valmistusvuoteni lähti juuri käyntiin. Se on vielä melko vähän, mutta tätä työtä haluan ja aion tehdä loppuelämäni. Olen koulutukseltani hammasteknikko, niinpä tämä alasuuntaus tuntui luontevalta. Toin hammastekniikasta muutamia materiaaleja ja paljon valmistustapoja silmäproteesialalle. 2. Toimitilani sijaitsee Espoon Leppävaarassa lähellä junarataa. Keskustasta tullessa juna on nopein, mutta myös bussilla pääsee hyvin. Toimipaikkani lähellä on iso parkkipaikka ja runsaasti autopaikkoja. Työpisteeni on ensimmäisessä kerroksessa. Perille pääsee myös pyörätuolilla ja autolla suoraan oven eteen. Vauvan silmäproteesi. Laura Routa 3. Aluksi silmä ja silmäkuoppa tutkitaan: onko proteesia mahdollista käyttää vai on silmä liian arka. Tämän jälkeen suunnitellaan, millainen proteesi valmistetaan sekä mitä tulee ottaa huomioon sen valmistuksessa ja käytössä. Proteesin sovitus alkaa jäljennöksen otolla. Jäljennösaine on silikonia, joka jäljentää tarkasti kaikki silmäkuopan tai silmän pinnan muodot. Kun jäljennös on otettu, siitä valmistetaan vahamalli asiakkaan odottaessa. Vahamallia sovitellaan, jotta ulkoinen pulleus saadaan oikeaksi. Proteesin sisäpuolen muodot tulevat suoraan jäljennöksestä ja niitä tarvitsee vain harvoin muuttaa. Kun vahamalli näyttää hyvältä, kiinnitetään valokuvasta valmistettu iiris proteesin pintaan. Sen jälkeen asiakkaalta tarkistetaan vielä valkuaisen värit ja verisuoniston määrä. Tähän kaikkeen kuluu aikaa noin kolme tuntia, mikä puolen tunnin tauon, jonka aikana asiakas voi käydä kahvilla. Pääsääntöisesti asiakkaat varaavat itse hotellinsa, mutta tarvittaessa myös proteesin valmistaja voi varata hotellin. Asiakas saa mukaansa käyntitodistuksen, joka lähetetään Kelalle matkakorvaushakemuksen kanssa. Sama todistus käy myös työpaikoille ja kouluun poissaolotodistuksena. Asiakkaan tulee käydä kahtena päivänä sovituksessa. Yöpymisiä tulee siis vain yksi yö. Toisena päivänä proteesi on valmis ja sovitettavissa. Kun kaikki on hyvin, asiakas pää- Sovituksessa tarkistetaan katseen suunta, iiriksen ja valkuaisen väritykset sekä muut mahdolliset muokkausta vaativat seikat kuten proteesin istuvuus. see kotimatkalle. Toisena päivänä aikaa kuluu normaalisti noin 20 minuuttia. 4. Kerron, miten silmäkuoppaa tulisi hoitaa, jotta se kestäisi proteesia paremmin. Ohjeet liittyvät siis lähinnä proteesin kiiltävänä ja puhtaana pitämiseen. Myös kosteuttavia silmätippoja tulisi käyttää, sillä kostea proteesi tuntuu miellyttävämmältä. Lisäksi hyvä käsihygienia on oleellista proteesia koskettaessa. Laura Routa Parasta tässä työssä on nähdä tyytyväinen asiakas. Etenkin ne lapset ja aikuiset, jotka tulevat suoraan silmänpoistosta teettämään ensimmäistä proteesiaan, ovat lumoutuneita lopputuloksesta Laura Routa sanoo. 5. Proteesi puhdistetaan vedellä ja nestesaippualla oman tarpeen mukaan. Meikkiä käyttävät asiakkaat puhdistavat proteesinsa usein meikin poiston yhteydessä, jotkut vain joka toinen päivä. Puhdistustarve on yksilöllistä. Mikäli proteesia ei pidetä silmässä, se tulisi säilyttää vedessä akryylin kuivumisen estämiseksi. Proteesi tulisi kiillottaa koneellisesti Espoossa vuoden välein. Proteesin naarmuuntumiseen ja kulumiseen vaikuttavat suuresti olosuhteet kuten työympäristö ja se, putoileeko proteesi helposti käsistä esimerkiksi sitä pestäessä. 6. Hammasteknikot voivat puhdistaa ja kiillottaa proteeseja olenhan itsekin hammasteknikko. Tällöin on oltava varma, ettei proteesi kulu kiillotuksesta liikaa. Liian kovakourainen kiillotus voi vaurioittaa proteesia. Ellei sen rakennetta ja valmistustapaa tunne, proteesin voi helposti kiillottaa pilalle. Myös liian vanhaa akryyliä on turha yrittää kiillottaa, sillä sen pinta on tässä vaiheessa jo liian auki ja haurasta. Tämän takia proteesin kiillottajan Sirpa Räihä / HS 8 Silmähoitaja

9 teriaaleja tulisi tietää silmäproteesin ikä ja valmistustapa. 7. Proteesi tulisi uusia noin viiden vuoden välein, jotta akryyli ei pääse vanhenemaan. Vanhaa akryyliä ei voi enää kiillottaa ja proteesia alkaa tuntua epämukavalta. 8. Hoito-ohjeet ovat samat molemmilla. Mikäli proteesin alla on oma silmä, täytyy olla erityisen huolellinen, että proteesin pinta on aina sileä ja puhdas. Tällöin oma silmä proteesin alla ei ärry niin helposti ja proteesia on mukava käyttää. Kuoriproteesia ei kannata käyttää öisin. Jos proteesin ja oman silmän pintojen väliin pääsee roska, vaikka niin sanottua unihiekkaa, silmää saattaa unissaan huomaamattaan hieroa, jolloin se voi tulehtua. Tämän takia kokoproteesi on ehkä helpompi, sillä se on huolettomampi ja proteesin olemassaolon voi vain unohtaa. Yleensä asiakkaat aina toivovat, että silmäproteesi olisi huomaamaton käyttää ja sen saisi vain unohtaa. 9. Proteesin hoito on helppoa ja yksinkertaista. Tärkeintä on pitää proteesi sekä silmäkuoppa ja silmän pinta puhtaina ja proteesin pinta sileänä. Uidessa tulisi käyttää uimalaseja: esimerkiksi pää edellä sukellettaessa veden massa voi huuhtoa proteesin pois silmästä, jolloin se voi kadota pohjaan. Proteesia voi käyttää normaalisti suihkussa ja saunassa, sillä se ei reagoi kuumaan tai kylmään. 10. Silmänpoistoasiakkaan proteesia ei yleensä tarvitse ottaa pois muulloin kuin puhdistettaessa. Jos oma silmä on tallella mutta sokeutunut ja asiakkaalla on kuoriproteesi, se kannattaa ottaa yöksi pois ärsyyntymisen estämiseksi. Proteesi on syytä ottaa pois aina, jos silmäkuoppa tai oma silmä tuntuu ärtyneen. Tällöin on hyvä olla vähän aikaa ilman proteesia ja huuhdella silmää ja silmäkuoppaa silmätipoilla. 11. Hoitajilla voisi olla malliproteeseja, joita he esittelevät potilaille. Suurin apu on vastailla potilaiden kysymyksiin ja tarvittaessa antaa proteesipajan numerot, jotta asiakas voi itse kysyä mieltä askarruttavista asioista. Tulevia silmänpoistopotilaita helpottaa kuulla, millaisia ihmisiä silmäproteesien käyttäjät ovat. Kun heille kertoo, että silmäproteesin käyttäjien elämä ja elämänasenne eivät eroa muista oikeastaan mitenkään, poistuvat huonot ennakkokäsitykset. Iso apu on myös vertaistuki. Hoitajat voisivat kerätä yhteystietoja ihmisistä, jotka ovat esimerkiksi eläneet ikänsä silmäproteesin kanssa ja haluavat jakaa tuntemuksiaan. 12. Parasta tässä työssä on nähdä tyytyväinen asiakas, joka katselee itseään hymyssä suin peilistä ja on supertyytyväinen uuteen proteesiinsa. Parhaiten tämän näkee lapsiasiakkaista, jotka eivät riemuaan peittele. Haasteellista on, jos asiakkaan silmäluomet tai silmän kudokset ovat epäsymmetriset. Silloin täytyy kiinnittää erityistä huomiota proteesin muotoon ja näin yrittää saada silmistä symmetrisemmät. Icare ONE silmänpaine- TRUMPF UNIVERSAL Käsiteline mittari Icare ONE -silmänpainemittari on suunniteltu silmänpaineen mittaamiseen kotona. Mittaustulokset tallentuvat laitteen sisäiseen muistiin, josta ne voidaan siirtää tietokoneeseen USB-kaapelin ja Icare LINK -ohjelmiston avulla. Icare ONE -silmänpainemittarilla voidaankin seurata esim. glaukoomapotilaan silmänpaineen vuorokausivaihtelua. Mittaustulosten perusteella on mahdollista optimoida silmänpainelääkitys vastaamaan yksilöllistä silmänpaineen vuorokausivaihtelua. Lisätietoja: Jarmo Rintala puh KOTI- MITTAUK- SEEN Mediq Suomi Oy, PL 115, Espoo. Puh , Faksi , Silmähoitaja 9

10 Proteesipotilaan OHJAUS Minkälainen proteesi? RIITTA-LIISA ALM Silmälääkäri suosittelee potilaalle joko kuoriproteesia tai proteesia silmävamman tai -sairauden mukaan. Kuoriproteesia suositellaan yleensä sokealle ja mikroftalmiselle silmälle. Kuoriproteesi poistaa heikkonäköisen silmän häikäisyn ja helpottaa kuivumisoireita. Jos silmän näkö on menetetty silmävammojen tai kroonisten tulehdusten vuoksi, eikä mikroftalminen silmä ole kipeä, kuoriproteesi voi olla hyvä vaihtoehto. Eviskeroituun eli tyhjennettyyn silmään, jossa kovakalvo on jäljellä, laitetaan ohuempi kuoriproteesi. Proteesi tulee kyseeseen silloin, kun oma silmä on menetetty tapaturman tai syövän vuoksi. Alustava kokoproteesi asennetaan silmänmunan poistoleikkauksen jälkeen (enukleatio bulbi) noin kaksi viikkoa leikkauksesta. Lopullinen sovitettu proteesi asennetaan kuukauden kuluttua enukleaatiosta. Proteesi saadaan liikkuvaksi, jos silmän poiston jälkeen tenonkalvon alle kiinnitetään suorien ulkoisten silmälihasten avulla hydroksiapatiittipallo. Enukleaation jälkeen sovitettava silmäproteesi on kooltaan millimetriä. Se täyttää riittävästi silmäkuopan sekä estää enoftalmuksen ja yläluomen sulkuksen sisäänvetäytymisen. Ellei proteesia käytetä, sidekalvo kutistuu muutamien kuukausien kuluessa niin, ettei proteesi mahdu silmäkuoppaan lainkaan. Lapsen proteesi on uusittava kaksi kertaa vuodessa, koska sen ympäristöönsä aiheuttama paine ohjaa myös lapsen kasvojen luiden kasvua. Jos proteesi jää liian pieneksi, orbita ei kasva samassa suhteessa terveen kasvupuoliskon kanssa, ja proteesisilmän puoli ja kasvot kehittyvät vinoiksi. Malignin, silmän ulkopuolelle levinneen syövän vuoksi koko silmäkuoppa voidaan joutua tyhjentämään, ja silloin toimenpide on exenteratio orbitae. Tyhjennetty silmäkuoppa verhotaan iholla ja peitetään myöhemmin ulkoproteesilla, joka kiinnitetään silmälasisankoihin. Silmäkuopan hoitoon kaivataan ohjeita Silmäkuopan hoito puhuttaa yleisesti proteesipotilaita, sillä proteesipaja antaa hyvät ohjeet proteesin hoitoon, mutta silmän ja silmäkuopan hoidosta ei tahdo saada hyviä ohjeita. Useat proteesipotilaat kertovat, että kaikki silmälääkärit eivät tutki vastaanotolla proteesisilmää, vaikka vastaanotolle mennään silmäkuopan ongelmien takia. Proteesihan olisi hyvä poistaa ja tutkia silmäkuopan kunto ja luomien asento, jotta mahdolliset silmäkuopan tulehdukset hoidettaisiin ja luomien korjaukset tehtäisiin ajoissa. Silmäkuopan hoitoon käytetään ohjeiden puuttuessa esimerkiksi Vogelin Echinaforcetippoja tai liian pitkiä aikoja Chlora-voidetta, jotta rähmiminen saadaan loppumaan. Proteesipotilaan näkökulma: Ohjausta vai ei? Kari, 55 vuotta, menetti vasemman silmänsä tapaturmaisesti yhdeksänvuotiaana vuonna Tapaturmassa vaurioitui myös silmäkuoppa, johon siirrettiin lonkasta lihasta ja rasvaa. Tapaturmaa seurannut kesä kului Oulussa sairaalassa. Tuohon aikaan oli hoitona lukuisten leikkausten jälkeen molempien silmien peittäminen sidoksilla. Se oli luonnollisesti vaikea kokemus tuonikäiselle lapselle. Aikaa kulutettiin muun muassa lukemalla salaa Aku Ankkaa. Hoitajat ja lääkärit eivät moisesta tottelemattomuudesta pitäneet. Kari muistaa että, sairaalassa hajujen aistiminen voimistui ja jotkut tuoksut tuovat tuon kesän mieleen vielä tänäkin päivänä. Samoin tietyt äänet tulivat tutuiksi. Silmäkuopan parannuttua Kari sai proteesin, joka oli hänen muistinsa mukaan liian suuri ja epämukava. Urheillessa sovitusproteesi lensi aina silmäkuopasta pois. Kuntoutusta tai potilasohjausta Kari ei muista saaneensa tuohon aikaan ollenkaan. Stereonäön menettäminen toi alkuvaiheessa esiin monenlaisia liikkumiseen ja arkipäivän elämään liittyviä pulmia: portaissa liikkuminen oli hankalaa ja maitolasi kaatui helposti pöydällä. Vasta noin 12-vuotiaana Kari sai silmäänsä sovitetun proteesin. Tapaturman jälkeen, alkuvaiheessa ja välillä nykyäänkin, silmäkuopassa on ollut reilusti rähmintää ja punoitusta, mikä on kestänyt pitkiäkin aikoja. Silmän rähmiminen jatkui ammattikouluaikoihin asti. Vasta tuolloin eli vuonna 1977 paikallinen silmälääkäri määräsi rähmintään Oftan Chlora -voidetta ja tilanne alkoi rauhoittua. Rähmintään Kari käyttää nykyään samaa voidetta kuureina ja runsaasti kostutustippoja. Ammatinvalintaan enemmän tukea Kari olisi aikanaan kaivannut tietoa ammatinvalinnan ohjauksesta ja sosiaalisista etuuksista. Kouluttauduin Kemin Ammattikoulussa konepuusepäksi, mutta jo opiskeluaikoina huomasin, ettei puupöly sovi yhteen proteesin kanssa runsaan rähmimisen vuoksi. Armeijassa Kari huomasi, että nuotion savu ärsyttää proteesisilmää samaan tapaan kuin puupöly. Koulun jälkeen olin työelämässä silloisessa Kemi Oy:ssä noin neljä vuotta, jona aikana kävin työvoimatoimistossa kyselemässä mahdollista jatkokoulutusta. Siinä keskustelujen välissä "möläytin", että mistä niitä hierojia valmistuu? Asiat etenivät nopeasti ja vuonna 1980 Kari lähti opiskelemaan hierojaksi Helsinkiin Näkövammaisten ammattikouluun. Vuoden koulutuksen jälkeen hän jatkoi samassa koulussa vielä kuntohoitajaksi. Nyt hän on toiminut 30 vuotta ammatinharjoittajana Kemissä. Kuoriproteesi helpottaa arkea Proteesin vaihtoväli on jostakin syystä venynyt aina vähän liian pitkäksi. Alkuun vaihtoväli pidentyi osin tietämättömyyden ja ohjauksen puutteen vuoksi ja osin perheelle tai vanhemmille aiheutuvien kustannusten pelossa. Nykyään Karilla on tuore kuoriproteesi, joka on akryylimuovia. Sen kanssa hän pärjää kohtalaisen hyvin. Proteesi istuu ulkoisesti hyvin ja se on käytössä mukava. Sen alle kertyy kuitenkin jostakin syystä kyynelnestettä. Proteesi pitää välillä poistaa kuopasta, jotta kyynelnesteen saa kuivattua silmäkuopasta. Proteesin puhdistamiseen Kari käyttää hammastahnaa. Puhdistamiseen voisi käyttää myös yhtä hyvin astianpesuainetta tai nestesaippuaa. 10 Silmähoitaja

11 Työnäköergonomian A, B, C KIRSI HEINO Kun näkeminen on vaivatonta ja työasento mahdollisimman rasitteeton, työnilo on helpompi säilyttää, työnlaatu paranee ja työsuoritukset tehostuvat. Asianmukaisesti hoidetusta työnäköergonomiasta hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja. Vuosien myötä näkötilanteemme muuttuu. Siksi myös työnäköergonomia vaatii säännöllistä kontrollointia. Työnäkeminen kannattaa ottaa osaksi omaa säännöllistä kehonhuoltoa samalla tavoin kuin työterveyshuollon puolesta tulevat ikäkausitarkastukset. Työnäköergonomia yhdistää näköjärjestelmän toiminnan ja fyysisen ergonomian. Ilman hyvää näkemistä ei ole hyvää fyysistä ergonomiaa ja päinvastoin. Jos näet työpisteessäsi huonosti tietokoneen näytölle, korjaat vaistomaisesti työskentelyasentoa menemällä esimerkiksi lähelle näyttöä nähdäksesi paremmin. Seurauksena on jännittynyt, epäergonominen työasento, joka rasittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä näköjärjestelmää. Jos taas näet hyvin, mutta työpistettäsi ei voi säätää tai ei ole säädetty omia ergonomisia mittoja ajatellen, joudut kohtuuttomasti kuormittamaan kehoa säilyttääksesi työasennon, jossa näet parhaiten työskennellä. Jälleen tuki- ja liikuntaelimistö ja näköjärjestelmä kärsivät huonon ergonomian aiheuttamista rasituksista. Molemmissa tilanteissa keho alkaa ennemmin tai myöhemmin hälyttää. Tyypillisiä oireita ovat hartia- ja selkäkivut, silmien väsyminen, päänsärky tai näön hämärtymisen ja epätarkkuuden tunnetta iltapäivisin. Mitä kauemmin sinnittelemme suomalaisella sisulla eli puutteellisella näköergonomialla, sitä pahemmaksi oireet muuttuvat. Työskentely tuntuu raskaammalta kuin aiemmin, koska käytämme valtavan määrän energiaa nähdäksemme paremmin ja tehdäksemme työn asiaankuuluvasti. Kannattaa toimia ennen kuin ajautuu tähän tilanteeseen. Ergonomia- ja valaistuskartoitus Hyvä työnäköergonomia sisältää kolme asiaa: työpisteen tai työympäristön ergonomian työtehtäviin soveltuvan valaistuksen tarvittaessa työntekijälle työtehtäviin henkilökohtaisesti mitoitetut silmälasit Työnäköergonomian kartoitus alkaa yhteydenotolla työterveyshuollon työfysioterapeuttiin, joka tulee tekemään työpisteen tai työympäristön ergonomia- ja valaistuskartoituksen. Näyttöpäätetyötä pääasiassa tekevän henkilön työpisteessä tulisi olla säädettävä tuoli ja mielellään myös säädettävä pöytä. Jalat tulisi pystyä tukemaan lattiaan tai jalkatuelle. Käsivarsien tulisi levätä joko pöydällä tai tuolin käsinojilla. Selän tulisi olla luonnollisessa asennossa siten, että ylävartalon paino jakautuisi mahdollisimman tasaisesti alaselän, lantion ja reisien varaan niska ja hartiaseutu rentoina sekä katse suuntautuneena alaviistoon. Jos työhuoneessa on ikkuna, tulisi työpöytä sijoittaa siten, että vältytään ikkunasta tulevan valon häikäistymiseltä tai heijastumilta. Ikkunoissa olisi hyvä olla kaihtimet, joilla voi säädellä huoneeseen tulevan valon määrää. Työhuoneen tai -pisteen valaistuksena toimii parhaiten epäsuora yleisvalaistus esimerkiksi loistelampuilla toteutettuna. Lisäksi jokaisessa työpisteessä tulisi olla erillinen kohdevalo, jonka voi suunnata näppäimistöön tai tarkasteltavana oleviin papereihin. Valaisimia ei saisi sijoittaa niin, että ne häikäisevät tai heijastuvat näytöstä aiheuttaen kiusahäikäisyä. Silmähoitaja 11

12 Esimerkki ergonomisesti huonosta työasennosta. Esimerkki hyvästä työpiste-ergonomiasta ja työasennosta. Kun työskennellään vaihtuvissa työympäristöissä ja -asennoissa, korostuvat potilassänkyjen, hoitopöytien, työtuolien ja muiden työvälineiden säädeltävyys, oikeiden työasentojen ja nostotekniikoiden hallinta sekä hyvän yleisvalaistuksen merkitys. Silmälasit työtehtävien mukaan Jos työasennon ja valaistuksen optimoinnista huolimatta työntekijällä on edelleen näkemiseen liittyviä ongelmia, työfysioterapeutti kirjoittaa lähetteen silmälääkärille tai optikolle näöntutkimukseen. Lähde: Näöntutkimuksessa kartoitetaan silmälasien tarve ja otetaan huomioon lasikorjauksen soveltuvuus työtehtäviin. Jos todetaan, ettei työntekijä pysty suoriutumaan työstään hänelle määrätyillä silmälaseilla, mitoitetaan työtehtäviin soveltuvat silmälasit erikseen. Tällaiset silmälasit voivat olla joko suojatai erityistyölasit, joiden korvattavuudesta on päätetty laissa. Suoja- ja erityistyölaseista on säädös Työturvallisuuslaissa (738/ Henkilösuojainten, apuvälineiden ja muiden laitteiden varaaminen käyttöön). Suojatyölasien optisesta korjauksesta on erikseen säädetty henkilösuojaimia koskevassa direktiivissä (89/686/ EEC soveltamisohje suojalasien varustamisesta optisella korjauksella). Näyttöpäätteelle tarkoitetuista erityistyölaseista on Valtioneuvoston alkuperäispäätös vuodelta 1993 (1405/1903) ja näyttöpäätetyön direktiivi (90/270/ETY). Lisäksi näyttöpäätetyöhön tarkoitettujen erityistyölasien osalta työterveyshuolto huomioi Näyttöpäätetyön direktiivin 1 :n (soveltamisala), jossa sanotaan, että päätöstä sovelletaan työhön ja työpisteisiin, joissa merkittävä osa työstä tehdään näyttöpäätettä käyttäen. Kun erityistyölasit tai työsuojalasit täyttävät Työturvallisuuslain säädöksissä määritellyt tunnusmerkit, kuuluvat ne työnantajan korvattaviksi. Kirsi Heino optometristi HYKS Silmäklinikka Lähde: Harjoittelun vahvistavat Itsearviointien perusteella vastavalmistuneilla sairaanhoitajilla on hyvä kompetenssi. Harjoitteluyksikön pedagogisella ilmapiirillä on tähän positiivinen yhteys. Sairaanhoitajat ovat korkeasti koulutettuja hoitotyön ammattilaisia. He tekevät itsenäistä ja vastuullista työtä. Pätevä henkilöstö on turvallisen hoidon tärkein tekijä. Sairaanhoitajan ammatissa on välttämätöntä, että ammattitaito kehittyy jatkuvasti ammattiuralla, joka alkaa opiskelujen alusta ja jatkuu koko työssäoloajan. Ammatillisen pätevyyden eli kompetenssin merkitystä korostaa voimakkaasti suomalainen potilasturvallisuusstrategia. Sen kehittäminen edellyttää muun muassa sairaanhoitajien kompetenssin systemaattista arviointia. Tämä kirjoitus perustuu toiseen osatyöhön väitöskirjatutkimuksessa, jonka tarkoituksena on arvioida valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden kompetenssi Suomessa ja löytää siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Poistuminen alalta kiihtyy Sairaanhoitajaopiskelijan siirtyminen valmistumisen jälkeen ammattilaiseksi työelämään on haastavaa ja stressaavaa aikaa. Tutkimustiedon mukaan prosenttia eli huomattavan suuri määrä uusista sairaanhoitajia on joko vaihtanut tai suunnitellut vaihtavansa työpaikkaa ensimmäisen työvuoden jälkeen. Tämä näyttää olevan kasvava trendi. Riittämätön perehdytys, tukijärjestelmien puute, intensiivisen työn aiheuttama stressi ja pitkään kestävä sopeutuminen ammatin vaatimuksiin ovat pääsyitä nuorten hoitajien alalta poistumiseen ensimmäisen työvuoden jälkeen. Suomessa sairaanhoitajien eläköityminen kiihtyy. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä lähes puolet tällä hetkellä työskentelevistä sairaanhoitajista on jäänyt eläkkeelle. Eläköityminen ja uusien sairaanhoitajien poistuminen lisäväät alalle jäävien sairaanhoitajien stressiä, työn kuormittavuutta ja tyytymättömyyttä työtä koh- 12 Silmähoitaja

13 ohjaus ja ilmapiiri kompetenssia Satu Kajander-Unkuri, Riitta Meretoja, Jouko Katajisto, Mikko Saarikoski, Riitta Suhonen, Helena Leino-Kilpi taan. Sillä voi olla vaikutusta myös potilaiden turvalliseen ja hyvään hoitoon. Potilaiden hoito on siirtynyt hoitolaitoksista kotiin tai hoitokoteihin, mikä asettaa uusia haasteita työn sisältöön. Näistä syistä on tärkeää tutkia sairaanhoitajien valmistumisvaiheen kompetenssia, jotta peruskoulutusta voidaan kehittää vastaamaan tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Ammattipätevyyden keskiarvot osa-alueittain Kompetenssin osa-alue Ka Auttaminen 75.6 Tarkkailutehtävä 72.1 Opettaminen ohjaaminen 68.9 Tilannehallinta 67.0 Laadunvarmistus 64.5 Hoitotoimien hallinta 59.7 Työrooli 59.4 Kokonaiskompetenssi 66.7 Kompetenssin taso: matala (0 25), melko hyvä (> 25 50), hyvä (> 50 75) ja erittäin hyvä (> ). Tutkimustietoa tarvitaan Aikaisempaa tutkimustietoa valmistumassa olevilla sairaanhoitajaopiskelijoilla on lähinnä erikoisalojen tai -taitojen kompetenssista, esimerkkeinä tehohoidon kompetenssi, kulttuurinen kompetenssi ja rokotuskompetenssi. Valmistumisvaiheen kokonaiskompetenssista on vain vähän aikaisempaa tutkimustietoa. Näissä tutkimuksissa sairaanhoitajaopiskelijoiden tai vastavalmistuneiden sairaanhoitajien ammatillisessa pätevyydessä on ollut heikkouksia usealla alueella, kuten psykomotorisissa ja arviointitaidoissa, kriittisessä ajattelussa, kommunikaatiossa, tiimityötaidoissa ja ajan hallinnassa. Suomalaisen sairaanhoitajan osaamisen vähimmäisvaatimukset perustuvat Euroopan Unionin määrittelemiin sairaanhoitajakoulutuksen osaamisvaatimuksiin. Sairaanhoitajakoulutuksen suurimpana epäkohtana on pidetty sitä, että kouluissa opetettava käytäntö ja teoria eivät kohtaa. Valmistuvien sairaanhoitajien kädentaitoja on erityisesti kritisoitu työelämän taholta. Kompetenssiperustaiset opetussuunnitelmat on todettu sopivimmaksi tavaksi arvioida opiskelijan suoritusta. Ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmat ovatkin jo muuttuneet tai muuttumassa kompetenssiperustaisiksi. Tutkimustieto valmistumisvaiheen kompetenssista ja relevantit mittarit kuitenkin puuttuvat. Tutkimusaineisto ja menetelmät Suomessa noin 400 sairaanhoitajaopiskelijaa harjoittelee viimeisen harjoittelunsa yliopistollisessa sairaalassa. Vuonna 2011 kerättiin aineisto valmistumassa olevalta opiskelijalta, jotka harjoittelivat neljässä yliopistollisessa sairaalassa Suomessa. Opiskelijoita oli harjoittelussa yhteensä 302 ja heidät kaikki kutsuttiin mukaan tutkimukseen; 154 heistä vastasi kyselyyn ja vastausprosentti oli 51. Tutkimusmittarina oli sairaanhoitajan ammattipätevyysmittari (Nurse Competence Scale), jonka Riitta Meretoja on kehittänyt väitöskirjatyössään. Mittarissa on seitsemän kompetenssikategoriaa (yhteensä 73 väittämää): auttaminen, opettaminen ja ohjaaminen, tarkkailutehtävä, tilannehallinta, hoitotoimien hallinta, laadunvarmistus ja työrooli. Jokaista väittämää arvioidaan VAS-asteikolla 0 100, jossa pienin arvo 0 kuvaa toiminnan laatua erittäin huonoksi ja suurin arvo 100 erittäin hyväksi. Kompetenssi itsearvioituna Sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat kompetenssinsa hyvälle tasolle (taulukko). Kompetenssi arvioitiin parhaimmaksi auttamisen ja huonoimmaksi työroolin osa-alueilla. Kokonaiskompetenssilla oli positiivinen yhteys pedagogiseen ilmapiirin osastolla ja sairaanhoitajakoulutuksesta saatujen valmiuksien kanssa. Mitä korkeammaksi vastaajat arvioivat harjoitteluyksikön pedagogisen ilmapiirin ja sairaanhoitajakoulutuksesta saamansa valmiudet, sitä korkeammaksi he arvioivat kokonaiskompetenssinsa. Lähes puolet vastaajista (46 %) arvioi, että viimeisessä harjoittelussa saatu ohjaus tuki heidän ammatillista kehittymistä erittäin hyvin ja he arvioivat kompetenssinsa korkeammaksi jokaisella osa-alueella verrattuna niihin vastaajiin, jotka eivät arvioineet ohjauksellista tukea niin korkeakasi. Ne vastaajat, joilla oli aikaisempi ammatillinen tutkinto (39 %) arvioivat itsensä pätevämmiksi jokaisella osaalueella kuin ne vastaajat, joilla aikaisempaa tutkintoa ei ollut. Harjoitteluun lisää ohjausta Valmistumassa olevat sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat kokonaiskompetenssinsa hyvälle tasolle. Se on jonkin verran korkeampi kuin sairaanhoitajilla, jotka ovat valmistuneet kahdesta kymmeneen kuukautta sitten ja sairaanhoitajilla, joilla on yli kolme vuotta työkokemusta. Tulosten perusteella sairaanhoitajakoulutus on onnistunut tavoitteessaan. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että käytännön harjoittelujaksoilla sairaanhoitajaopiskelijat harjoittelevat aina ohjattuna, eikä heillä ole sairaanhoitajan vastuuta hoitotyöstä. Aikaisemman tutkimustiedon perusteella näyttääkin siltä, että valmistumishetkellä sairaanhoitajaopiskelijalla on epärealistisen korkea käsitys omasta kompetenssistaan. Nämä korkeat käsitykset tulisikin huomioida perehdytysvaiheessa, jotta uusi sairaanhoitaja ei kokisi siirtymävaiheen stressiä ja riittämättömyyden tunnetta. Mitä pidempään hänellä menee sopeutua ammatin vaatimuksiin, sitä todennäköisemmin hän vaihtaa alaa. Itsearviointikyky on tärkeä taito, jota sairaanhoitajakoulutuksen aikana tulisi opettaa ja opetella systemaattisesti. Sairaanhoitaja, joka ei pysty arvioimaan oikein omaa kompetenssiaan, vaan arvioi sen joko liian matalaksi tai liian korkeaksi, voi vaarantaa hoitotilanteessa potilasturvallisuuden. Kliininen oppimisympäristö on sairaanhoitajaopiskelijoille tärkeä. Ohjaussuhde ja osaston pedagoginen ilmapiiri ovat myös aikaisemmissa tutkimuksissa todettu tärkeiksi tekijöiksi opiskelijoiden oppimiselle. Viimeisen harjoittelujakson aikana opiskelijat valmistautuvat jo siirtymävaiheeseen opiskelijasta ammattilaiseksi. Siksi sairaanhoitajan vastuun harjoittelemista ohjattuna tulisikin lisätä harjoittelun sisältöön. Kirjoituksen lähteet saatavissa osoitteesta Satu Kajander-Unkuri, hoitotyön lehtori, TtM, Savonia ammattikorkeakoulu, TtT-opiskelija, Turun yliopisto; Riitta Meretoja, kehittämispäällikkö, TtT, dosentti, HUS; Jouko Katajisto, tilastotieteen lehtori, VTM, Turun yliopisto; Mikko Saarikoski, TtT, dosentti, Turun yliopisto; Leena Salminen,TtT, dosentti, Turun yliopisto; Riitta Suhonen, TtT, professori, Turun yliopisto; Helena Leino-Kilpi, THT, professori, Turun yliopisto Silmähoitaja 13

14 Oslon silmäklinikka kiinnostaa suomalaisia Oslon silmäklinikalle on ajautunut vuosien varrella montakin suomalaista hoitajaa. Osa on ollut vakinaisessa virassa muutettuaan asumaan pääkaupunkiin, osa on hoitanut sijaisuuksia Suomen työtilanteen vuoksi tai muuten vain hakenut vaihtelua. Norjan sairaaloihin on kohtalaisen helppo päästä töihin hyvän suomalaisen koulutuksen ja kokemuksen perusteella, kunhan vain hallitsee ruotsin- tai norjankielen. Silmäklinikka Oslossa on perustettu omaksi yksiköksi jo vuonna Vuonna 1955 klinikka sai haltuunsa rakennuksen, jossa se toimii edelleenkin. Silmäklinikka kuuluu yliopistolliseen keskussairaalaan ja sijaitsee Ullevålin sairaalan alueella. Nykyinen silmäklinikka on muodostunut kahdesta yhteenliitetystä klinikasta: rikshospitaletista, joka oli valtion ja Ullevålista, jonka omisti Oslon kaupunki. Fuusio tapahtui vuonna Klinikka jäi Ullevålin alueelle ja samaan rakennukseen kuin aikaisemminkin, tosin totaalisesti modernisoituna. Nykyisin pohjoismaisen suurin klinikka sai silloin myös virallisen nimensä: Hjalmar Schiøtz Øyeklinikk Schiøtz-tonometerin keksineen norjalaisen silmälääkärin mukaan. Silmäklinikka toimii Oslon ja Akerhuskunnan paikallisena silmäsairaalana. Sillä on alueellinen vastuu osasta Helse Øst og Helse Sørin potilaista. Lisäksi klinikalla on koko maan kattava vastuu lasten glaukoomista ja silmäkasvaimista kuten retinoblastomista sekä vaikeista ja komplisoiduista oculoplastik kirurgiasta. Näinollen potilasikäjakautuma on nollasta sataan vuoteen. Tämä asettaakin omat vaatimuksensa tutkimuksille, hoidolle ja toimenpiteille. Henkilökunta Koko osasto käsittää noin 220 työntekijää, joista noin 120 on sairaanhoitohenkilökuntaa. Lääkäreitä ylilääkäreitä ja erikoistuvia apulaislääkäreitä on 57. Sairaanhoitajista 45 on erikoistunut etupäässä leikkaussaliin tai silmähoitajaksi. Silmähoitajaksi on mahdollista erikoistua samalla tavalla kuin muihinkin erikoisalueisiin eli yliopistossa terveydenhuollon linjalla vuoden kestävällä koulutuksella. Konttorihenkilökunnan lisäksi on optikoita, ortoptistejä, valokuvaajia ja anaplastologeja eli silmäproteesien tekijöitä. Anaplastologikoulutus käydään Englannissa ja se kestää vuosia. Se on vaativa ja siihen on vaikea päästä. Anaplastologit tekevät osastolla silmäproteesit PMMA-muovista heti leikkausten jälkeen. Proteeseihin maalataan esimerkiksi verisuonet käsin iiriksen lisäksi, jotta potilaat saisivat mahdillisimman oikean näköisen silmän jo sairaalasta lähtiessään. Näin pyritään vähentämään psyykkistä stressiä, jonka silmän menettäminen helposti aiheuttaa. Organisaatio Kehitys silmäsairauksien tutkimuksessa ja hoidossa on johtanut siihen, että klinikka on supistanut vuodeosaston vain 19-paikkaseksi. Lapsillakaan ei enää ole omaa osastoa, vaan he käyvät poliklinikalla aikuisten tapaan, ja leikkaukset ovat päiväkirurgisia. Lapset tulevat sairaalan päiväkirurgiselle osastolle aamulla paastoten. Osasto on sisustettu lapsia varten leikkihuoneilla. Heidät ottaa vastaan sairaanhoitaja, joka kertoo päivän ja leikkauksen kulusta. Isommat lapset saavat odotellessa katsel- Oslon silmäklinikka käsittää kaksi kerrosta leikkaussaleja ja päiväkirurgisen osaston, jossa otetaan potilaita vastaan. 14 Silmähoitaja

15 RIITTA LEONTHIN Suuri poliklinikka Silmäpoliklinikka on suuri, sillä se palvelee isoa potilasmäärää. Tutkimus- ja hoitoyksiköitä on kolmisenkymmentä. Yksiköt on jaettu sairauksittain: glaukooma ja sen tutkimukset; näkökenttä, silmänpohjakuvaukset, paineen mittaus. Lapsipotilaat, strabismus, glaukooma, katarakta, kyyneltiehyeet, synnynnäiset epämuodostumat, plastiikkakirurgia, retinoblastomat ja muut kasvaimet. Aikuispotilaat, tutkimukset ja leikkausten jälkeinen hoito, plastiikkakirurgia, kasvaimet ja kyyneltiehyeet Riitta Leonthin. la lapsille tehdyn Selma sairaalassa -filmin, jossa on samoja hoitajia kuin todellisuudessa. Ja tietysti toimenpiteen jälkeen kuuluu saada henkilökohtainen diplomi. Mikäli vanhemmat eivät ole jo kotona laittaneet Emla-puudutusgeeliä, he saavat sen kädelle ja mahdollisesti esilääkettä. Osa lapsista, kuten karsastus- ja kyynelkanavavaivoista kärsivät potilaat, tulevat suoraan poliklinikalta, jossa heidät on valmisteltu. Leikkausosasto Leikkausosasto palvelee sekä päiväkirurgisia että polikliinisiä potilaita. Saleja on kuusi. Niissä on oma henkilökuntansa, josta puolet päivystää ja loput käy päivätöissä, mikä on myös hyvin suosittua. Puhtaasti päiväkirurgiset toimenpiteet kaihi, sarveiskalvo, pieni plastiikkakirurgia, aikuisten viherkaihi tehdään ilman nukutusta ja ainostaan tippapuudutuksessa. Näille toimenpiteille on neljä salia ja oma henkilökunta, joka on ainoastaan päivätöissä ja palvelee koko kaihipoliklinikkaa. Kaiken kaikkiaan on leikkaussaleja kahdessa kerroksessa on 11. Leikkaustoiminta on näin ollen vuoden aikana suurta, ja sitä palvelee myös oma heräämö. Heräämön henkilökunnalla on kaksijakoinen virka kiertää heräämön ja päiväkirurgisen vastaanoton välillä. Tästä johtuu heidän moninainen koulutuksensa. Tavallisten sairaanhoitajien lisäksi on silmä- ja teholapsiin erikoistuneita hoitajia. Tutkimustyötä Klinikan tutkimustyö on kehittynyt pitkälle lääkäreiden keskuudessa. Nyt ovat myös sairaanhoitajat heränneet oman alueensa kehittämiseen. Maisterin tutkintoa suorittaa kaksi hoitajaa ja tohtorin väitöskirjaa yksi. Itse teen toisen opetushoitajan kanssa tutkimusta, miten sairaanhoitajat perustelevat ja rekisteröivät leikkauksen jälkeisen kipulääkkeen antamisen ja sen vaikutukset leikkauspotilaaseen. Tähän olemme saaneet apurahaa sairaalalta kruunua eli noin euroa. Saimme myös sairaanhoito-oppilaiden koulutusta edistävään yhteistyöhön yliopiston kanssa kruunua eli melkein euroa. On hienoa, että sairaala ja yliopisto huomioivat sairaanhoitajien työn ja kannustavat heitä eteenpäin. Sarveiskalvopankki Klinikkaan kuuluu myös sarveiskalvopankki, joka tuottaa melkein kaikki tarvittavat sarveiskalvot oman klinikan siirtoihin. Pankin johdossa on sairaanhoitaja. Hän hakee Ullevaalin sairaalan luovutukset, valmistelee sarveiskalvot, ottaa näytteet ja säilyttää ne. Hän vastaa myös, että jokainen vaihe on suoritettu oikein ja steriilisti. Myös sarveiskalvopankin sairaanhoitaja päivystää mutta ei pyhinä. Hän kampanjoi luovutusten saamiseksi ja tekee myös opetustyötä osastoilla. Kirjoittajan tiedot... Silmähoitaja 15

16 TARITA TUOMOLA Oppimista potilaan vierellä Metropolia Ammattikorkeakoulu järjesti vuonna 2013 Kliinisesti erikoistunut osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppisen -koulutuksen silmähoitajille. Koulutuksessa oli osallistujia HUS Silmäklinikalta, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Mikkelin keskussairaaloista sekä TAYSista, KYSista ja yksityiseltä työnantajalta. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on korkea-asteella ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa toteutettava koulutus, jonka johtoajatuksena on työelämälähtöisyys eli vastaaminen työelämän koulutustarpeisiin. Se on tutkinnon jälkeistä täydennyskoulutusta, joka on laajuudeltaan vähintään 30 opintopistettä. Koulutuksella on pyritty vastaamaan sellaisiin lisäkouluttautumisen tarpeisiin, jotka ovat ilmenneet työelämässä ja joihin tutkintokoulutus ei suoraan valmista. Oppisopimustyyppisessä koulutuksessa ei voi suorittaa tutkintoja, eikä tutkintojen osia. Vastuu koulutuskokonaisuudesta on korkeakoululla, joka toimii koulutuksen hallintoviranomaisena ja vastaa tietopuolisen koulutuksen järjestämisestä. Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta vastaa työnantaja. Osaamisen päivitystä ja uuden oppimista Oppisopimustyyppisen koulutuksen kaikki osapuolet eli opiskelija, työnantaja ja korkeakoulu sitoutuvat samoihin päämääriin. Tietopuolisen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen vuorottelu mahdollistaa opiskelijan työskentelyn omassa työssään koko koulutuksen ajan. Koulutus on tarkoitettu työssä oleville henkilöille osaamisen päivittämiseksi ja lisäosaamisen hankkimiseksi. Sitä on rahoittanut vuodesta 2009 opetus- ja kulttuuriministeriö vuosittain haettavilla erityisavustuksilla, joita korkeakoulut ovat voineet hakea ajankohtaisiin koulutuskokonaisuuksiin, joiden tarpeesta työelämä on viestinyt. Työelämälle oppisopimustyyppinen koulutus on ollut joustava ja edullinen tapa täydennyskouluttaa henkilöstöä, minkä korkeakouluille suunnattu rahoitus on mahdollistanut. Koulutus on ollut opiskelijalle ja työnantajalle maksuton. Nyt oppisopimustyyppisen koulutuksen tulevaisuus on auki, kun ministeriö on käynnistämässä uusia erikoistumiskoulutuksia tutkinto- ja muun täydennyskoulutuksen oheen. Rahoitusjärjestelmä on uusiutumassa kustannusten painopisteen siirtyessä työnantajan tai koulutukseen osallistujan suuntaan. Hoitotyön kehittämistä potilaan vierellä Koulutuksen tavoitteena on ollut tuottaa osaamista potilaan vierellä tapahtuvaan hoitotyön kehittämiseen. Kliinisesti erikoistuneella osaajalla on kokonaisnäkemys potilaan hoitoprosessista, jossa korostuvat potilaslähtöiset toimintatavat, hoitotekniset taidot, potilasturvallisuus ja tiimityöskentely. Edelliset ovat tärkeitä turvallisen ja laadukkaan hoidon toteutuksessa. Kliinisesti erikoistuneen osaajan perustehtävä on hoitaa potilaita yksilöllisesti ja kehittää potilaiden hyvinvointia edistäviä hoitoprosesseja osastotasolla. Erityisesti kehittämisen taidot ovat nousseet työelämätarpeena esille: sairaanhoitajan tulee havaita työssään kehitettäviä asioita ja osata viedä niitä eteenpäin. Koulutuksen osaamistavoitteet rakennettiin yhdessä työelämän edustajien kanssa. Tärkeää oli niiden kohdistuminen autenttiseen työhön ja työympäristöön. Koulutuksen sisällöt muodostuivat sairaanhoitajien työn keskeisten osaamisalueiden mukaisesti neljästä teemasta: 1) Oman osaamisen tunnistaminen 2) Potilaan tarkkailu ja tilannehallinta 3) Hoitotoimien hallinta auttaminen, ohjaaminen ja hoitoteknologia 4) Työrooli ja ammatillisuus. Ensimmäinen ja neljäs teema painottivat yleisiä työelämätaitoja, kuten asiantuntijaviestintää. Toinen ja kolmas teema liittyivät kiinteämmin kliiniseen osaamiseen. Vaikka koulutuksessa oli kaikille opiskelijoille yhteinen opetussuunnitelma ja tavoitteet, opiskelijoiden tehtävänä oli oman osaamisensa tunnistamisen ja nimeämisen kautta miettiä, mitkä työn osa-alueet olivat niitä, joita haluttiin kehittää. Koulutuksen kohderyhmänä olivat työssä olevat sairaanhoitajat, joilla oli jo jonkin verran työkokemusta, jolloin myös henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen ja kiinnostuksen kohteet olivat erilaisia. Myös työyhteisön tarve ohjasi opiskelijan kehittymistä. Työyhteisö mukaan oppimaan Oppisopimustyyppisen koulutuksen mallissa on tärkeää, ettei kouluteta pelkästään koulutuksen osallistujaa, vaan että koko työyhteisö oppii opiskelijan mukana ja hyötyy koulutuksen oppimistehtävistä. Vaade työpaikan kytkemisestä koulutukseen edellyttää sekä lähiesimiehen että opiskelijalle nimettävän mentorin sitoutumista. Tämä varmistettiin siten, että koulutuksen hakuvaiheessa kysyttiin esimiehen puoltoa koulutukseen osallistumille ja pyydettiin nimeämään mentori. 16 Silmähoitaja

17 Merja Korhonen Kehittämisprosessin tuloksia esitteleviä postereita hyödynnettiin omien työyhteisöjen osastotunneilla. Mentori kuului koulutuksen keskeisiin toimijoihin. Hänen tehtävänään oli ohjata ja tukea opiskelijaa opintojen ajan. Mentorin rooli korostui etenkin opiskelijan henkilökohtaisten osaamistavoitteiden konkretisoimisessa, kun mietittiin missä ja millaisissa työtehtävissä opiskelija voisi omaa osaamistaan kehittää. Koulutuksen tavoitteet tuli omaksua sekä omaa työtä että työyhteisöä hyödyttäviksi tavoitteiksi. Tärkeää oli miettiä tätä kokonaisuuden kannalta siten, ettei koulutuksessa kehitetä vain yksittäisiä ammattiin liittyviä tietoja tai taitoja. Keskeistä työelämälähtöisessä täydennyskoulutuksessa monipuolinen ohjaus, jota toteuttavat niin korkeakoulun henkilöstö, mentori kuin lähiesimieskin. Ohjaus on parhaimmillaan dialogista ja konsultatiivista opiskelijan oppimista tukevaa toimintaa ei opetusta tai opastusta työkäytäntöihin. Onnistunut ohjaus on eri toimijoiden kollegiaalista ajatusten, kokemusten ja näkökulmien vaihtoa. Monimuotokoulutusta ja työssä oppimista Kliinisesti erikoistuneen osaajan tietopuolinen koulutus oli monimuotokoulutusta, johon sisältyi lähiopetusjaksoja, etä-, verkko- ja ryhmätyöskentelyä, yksilö- ja ryhmänohjausta sekä oppimistehtäviä. Lähipäivien luennoilla käytettiin asiantuntijaluennoitsijoita työelämästä ja käsiteltiin kulloisenkin teeman mukaisia sisältöjä. Silmähoitajat pääsivät myös vierailukäynnille HUS Hyks Silmäklinikalle, mitä kuvattiin antoisaksi. Osaaminen osoitettiin oppimistehtävillä, joita kuului jokaiseen teemaan. Omaa osaamista ja henkilökohtaisia osaamistavoitteita tunnistettiin ja nimettiin SWOT-analyysin avulla. Omaa oppimista seurattiin myös oppimispäiväkirjassa ja ohjauskeskusteluissa. Oppimistehtävinä oli myös vertailuanalyysi kehitettävästä asiasta sekä opiskelijan ohjaustilanteen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Keskeinen oppimistehtävä oli tunnistaa omasta työstä tai työyksiköstä kehittämistarve, arvioida sitä näyttöön perustuen muun muassa kirjallisuuden avulla, kehittää nimettyä asiaa, raportoida kehittämisprosessista omassa työyksikössä ja tuottaa kuvaus posterin muotoon. Tuloksia esitteleviä postereita hyödynnettiin osastotunneilla omissa työyhteisöissä Työssä oppimista oli koko koulutuksen ajan pääasiassa omassa työyksikössä opiskelijan henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa määriteltyjen osaamistavoitteiden mukaisesti. Koulutuksessa oli mahdollista myös vaihtojaksoon eli koulutukseen integroituun työkiertoon joko omissa tai muissa organisaatioissa. Vaihtojaksojen aikana tutustuttiin toisen yksikön työskentelyyn ja käytäntöihin. Vaihtojaksojen pituudet vaihtelivat viikosta pidempiin ajanjaksoihin ja niitä oli yksi tai useampia koulutuksen aikana. Niiden aikana opittiin uusia asioita ja erilaisia toimintatapoja, tunnistettiin hiljaista tietoa ja hyviä käytäntöjä. Vaihtojaksot edistivät konsultointikulttuurin käyttöönottoa, kun opittiin ymmärtämään tiedon jakamisen merkitys työssä. Osaamista omaksi ja työyhteisön hyväksi Opiskelijoilta kerätyissä palautteissa nousi esille, että osaamisen koettiin lisääntyneen koulutuksen aikana hoitotyön kehittämiseen liittyvissä taidoissa, oman työn ja työyksikön työtapojen arvioinnissa sekä kriittisessä ajattelussa. Näyttöön perustuvan tiedon etsiminen, haku ja vertailu mainittiin myös kehittyneen. Niin ikään opiskelu- ja ohjaustaidot parantuivat kirjallisissa tehtävissä tai posterin esittämisessä. Taitojen koettiin tuoneen mukanaan lisää asiantuntijuutta ja varmuutta työhön. Omaa ja lisääntynyttä osaamista nähtiin voitavan hyödyntää työyksikön, oman työn ja hoitokäytäntöjen kehittämisessä. Ohjausja esiintymistaidot lisäsivät valmiutta ja varmuutta osastotuntien pitämiseen sekä opiskelijoiden tai kollegoiden kouluttamiseen. Ylipäätänsä osaamista voitiin hyödyntää olemalla esimerkkinä työyhteisössä ja aktiivisia tiedon levittämisessä. Koulutuksen parhaana antina opiskelijat pitivät verkostoitumista, vaihtojaksoja, asiantuntijaluentoja ja näyttöön perustuvuutta. Lähteet: Opetusministeriön kirje korkeakouluille , Dnro 58/522/2009. Asia: Hankerahoitus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tarjontaan Tarita Tuomola VTM, suunnittelija Terveys- ja hoitoala Metropolia Ammattikorkeakoulu Silmähoitaja 17

18 Koulutukseen osallistui yli 40 silmähoitajaa eri puolilta Suomea. OCT-kuvauksen perusteita, kuvien ottotekniikkaa ja laitteistoa käsitellyttä luentoa havainnollisti käytännön OCT-kuvaus paikalla olleen videolaitteiston avulla. Workshop-päivä syvensi silmähoitajien kliinisiä taitoja Suomen Silmähoitajien hallituksen pitkäaikainen haave toteutui, kun se järjesti jäsenilleen ensimmäisen kliinisiä taitoja syventävän koulutuksen 12. maaliskuuta Biomedicumissa Helsingin Meilahdessa. Koulutukseen osallistui 41 silmähoitajaa eri puolilta Suomea. Päivä koostui aamupäivän luennoista ja iltapäivän workshop-osuudesta. Päivä alkoi erikoislääkäri Asta Hautamäen luennolla OCT-kuvien tulkinnasta. Hän korosti, että on tärkeää ottaa OCT-kuvat aina samasta kohtaa makulaa. Lisäksi hyvässä OCT-kuvassa tutkimusleikkeet otetaan sekä horisontaaliseen että vertikaaliseen suuntaan. Parasta olisi, jos OCT-kamera ottaisi leikkeet mahdollisimman kattavasti niin, että esimerkiksi makulaturvotuksen erottaa makulareiästä. Luennon jälkeen tuotepäällikkö Jouni Pekkanen Essmediltä esitteli OCT-kuvauksen perusteita, kuvien ottotekniikkaa ja laitteistoa. Essmedillä oli esittelytilassa videolaitteisto, jonka avulla paikalla otetun OCT-kuvauksen seuraaminen oli helppoa ja havainnollista. Jouni Pekkanen esitteli myös biomikroskoopin rakennetta ja toimintaperiaatetta. Hän korosti, että biomikroskoopissa, kuten muissakin lääkintäteknisissä laitteissa, säännöllinen kalibrointi ja huolto lisäävät tutkimustulosten luotettavuutta ja laitteen käytettävyyttä. Uusia ja nopeita mittaustapoja Haag-Streitin Lenstar-biometrin käyttöperiaatteisiin perehdyttiin Martti Halkosaaren johdolla. Kyseisessä biometrissä on erityistä silmän pituusmittauksen nopeus ja helppous. Mittari perustuu lasersäteeseen, joten tiiviin ja kypsän kaihisilmän mittaaminen luotettavasti on haasteellista. Tuotepäällikkö Jarmo Rintala Mediq Suomi Oy:stä esitteli Icare-kimmoketonometriä, sen eri malleja ja käyttöä silmänpaineen mittauksessa. Icare-kimmoketonometristä on olemassa malli, jota potilas voi itse käyttää silmänpaineen kotimittauksiin. Tämä Icare One-tonometri on yli kolmanneksen halvempi kuin Ta01ija Pro-malli, joita käytetään sairaaloissa ja optikkoliikkeissä. Icare Pro- ja One- malliin on saatavana myös LINK-tietokonesovellus, jolla mittaustulokset saadaan dokumentoitua helposti ja nopeasti. Silmänpohjan kuvaustekniikkaa Toimitusjohtaja, lääketieteen tohtori Dheeraj Bansal Innz Medical Oy:stä esitteli silmänpohjan kuvaamisen tekniikkaa ja luennoi silmänpohjakuvien tulkinnan yksityiskohdista. Hän paneutui erityisesti silmänpohja- ja OCTkuvin tapahtuvaan kostean ikärappeuman (AMD) etenemisen seurantaan. Nykyään monessa kamerassa on autofluoresenssiominaisuus, jota kannattaa käyttää, jos jokin muutos silmänpohjassa epäilyttää. Silmänpohjakuvilla voidaan seurata, kuinka kauan menee, kun makula-alueelle ilmaantuneet pehmeät drusenit muuttuvat koviksi ja tauti etenee kosteaksi ikärappeumaksi. Dheeraj Bansal piti tärkeänä potilaan ohjausta. Hän korosti tupakanpolton lopettamisen sekä terveellisen ja vähärasvaisen ruokavalion merkitystä silmien terveydelle. Lounaan jälkeen koulutuspäivään osallistuneet jaettiin ryhmiin, jotka ohjautuivat vuorotellen eri esittelypisteisiin. Näissä 18 Silmähoitaja

19 Riitta-Liisa Alm, Johanna Alaloukusa, Kati Nieminen Kuvateksti... Kuvateksti... Kuvat: Riitta-Liisa Alm Kuvateksti... Kuvateksti... pisteissä Essmedin, Iogenin, Innz Medicalin ja Mediqin edustajat esittelivät laitteitaan ja opastivat niiden käytössä. Huomiota herätti Iogenin 200 asteen silmänpohjakamera, jolla saa hyviä ja tarkkoja kuvia laajentamatta potilaan mustuaista. Kamera on kallis ja sitä on Suomessa käytössä vain kaksi. Koulutus tuli tarpeeseen Suomen Silmähoitajien järjestämään ensimmäiseen workshop- koulutuspäivään osallistuneet antoivat positiivista palautetta. Koulutus arvioitiin hyväksi ja tärkeäksi. Mielenkiintoisimpina pidettiin Asta Hautamäen luentoa OCT-kuvien tulkinnasta ja Dheeraj Bansalin luentoa silmäpohjakuvien tulkinnasta. Myös biomikroskoopin ja Icaren käyttöä käsittelevät luennot mainittiin palauutteessa hyvinä. Osallistujista oli mielenkiintoista nähdä, millaisia kuvantamislaitteita on olemassa. Myös laitteisiin tutustumista pidettiin tärkeänä. Eri laitteita ja niiden käyttöä opastaneet asiantuntijat antoivat osallistujien mielestä hyvää opetusta ja hyödyllisiä käytännön neuvoja. Verkostoitumista pidettiin koulutuspäivän hyvänä puolena. Koettiin, että koulutus tässä muodossa on opettavaisempaa kuin isot Silmähoitajapäivät. Laitteisiin tutustumista pidettiin erittäin hyvänä asiana. Silmähoitajien koulutusta tässä muodossa pidettiin tarpeellisena ja hyvänä, niinpä samantyyppistä koulutusta toivottiin jatkossakin. Koulutuksen uudet tuulet Seminaari silmähoitajille klo Miten koulutus vastaa työelämätarpeisiin? Millaista täydennyskoulutusta työelämässä tarvitaan? Itsensä johtaminen tulevaisuuden työelämätaitona Koulutuksen tulevaisuus koulutuspolitiikan näkökulmasta Silmähoitajien koulutustarpeet kyselyn tuloksia Suomen Silmähoitajat ry:n näkökulmasta Tervetuloa! Metropolia Ammattikorkeakoulu Bulevardi 31, Helsinki Lue lisää ja ilmoittaudu: sosiaali-ja-terveysala Kulttuuri Liiketalous Sosiaali- ja terveysala Tekniikka ja liikenne Silmähoitaja 19

20 KokouspäätöksiäHallituksen kokous 1/ Helsinki Suomen Silmähoitajat ry:n uuden hallituksen ensimmäiseen järjestäytymiskokoukseen osallistuivat Kati Nieminen, Merja Korhonen, Erja Malvalehto-Inkerö, Jouni Väätänen, Irmeli Stenroos, Riitta-Liisa Alm, Jaana Hakola, Aulikki Mäki-Jouppila, Riitta Varamäki, Heidi Talvensaari ja Johanna Alaloukusa. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Etukäteen lähetetty asialista hyväksyttiin pienin lisäyksin. Hallituksen järjestäytyminen. Hallitus kävi keskustelua hallituksen jäsenten tehtävistä ja teki seuraavat valinnat: - varapuheenjohtaja Satu Lähde - sihteeri Johanna Alaloukusa, varasihteeri Riitta-Liisa Alm) - rahastonhoitaja Erja Malvalehto-Inkerö, vararahastonhoitaja Irmeli Stenroos - jäsensihteeri Sari Juvonen tukenaan Jouni Väätänen; Erja Malvalehto-Inkerö hoitaa rahaliikenteen (henkilöt sopivat keskenään työnjaon) - päätoimittaja Merja Korhonen, varapäätoimittaja Riitta Varamäki - nettisivuvastaava Jaana Hakola, varana Aulikki Mäki-Jouppila - ESONT-yhdyshenkilö Heidi Talvensaari, varana Kati Nieminen - koulutusvastaava Jouni Väätänen, varana Satu Lähde Erovuoroiset hallituksen jäsenet Hallitus totesi, että tänä vuonna erovuoroisia ovat puheenjohtaja Kati Nieminen ja hallituksen varsinaisista jäsenistä Satu Lähde, Johanna Alaloukusa, Erja Malvalehto-Inkerö. Varajäsenistä erovuoroisia ovat Jaana Hakola ja Heidi Talvensaari. Silmähoitaja-lehti. Hallitus keskusteli vuoden 2014 Silmähoitaja-lehden ilmestymisajankohdista, aineiston jättöpäivämääristä ja lehtien sisällöistä. Lehti ilmestyy tänäkin vuonna neljä kertaa. Ilmestymispäivät ja aineiston jättöpäivät löytyvät lehdestä ja yhdistyksen nettisivuilta. Ilmoitukset haettavina olevista apurahoista julkaistaan ensimmäisessä numerossa. Hallitus päätti pitää Silmähoitaja-lehden ja yhdistyksen nettisivujen mainos- ja ilmoitushinnat entisellään. Tiedot päivitetään tämän vuoden mediakorttiin. Talousasiat. Rahastonhoitaja antoi selvityksen yhdistyksen tilitiedoista. Tilinpäätöstiedot valmistuvat seuraavaan kokoukseen mennessä. Hallitus kävi läpi yhdistyksen matkustussäännön ja hyväksyi sen. Kulukorvaukset. Netti- ja puhelinkulukorvaukset päätettiin säilyttää entisen suuruisina. Varsinaista kokouspalkkiota ei edelleenkään makseta, vaan hallituksen kokouksiin 20 Silmähoitaja osallistuville päätettiin maksaa 39 euron päiväraha. Hallitus päätti, että pitkämatkaisille maksetaan hallituksen käyttövaroista yksi hotelliyö kokousreissua kohti. Muusta käytännöstä sovitaan aina tapauskohtaisesti. Matkakulut korvataan matkustussäännön mukaisesti alkuperäisiä kuitteja vastaan. Myös toimistokulut korvataan alkuperäisiä kuitteja vastaan. Apuraha-asiat. Hallitus päätti jakaa tänä vuonna yhdistyksen apurahana euroa. Apurahat on haettava mennessä ja haku tapahtuu ainoastaan sähköisesti. Anomukset ohjautuvat rahastonhoitajalle. Apuraha-ilmoitus julkaistaan yhtaikaisesti sekä netissä että Silmähoitaja-lehdessä. Puheenjohtaja on lähestynyt toimialamme yrityksiä ja toimijoita apuraha-asioissa ja hallitus merkitsi tiedoksi jaettavien apurahojen tämän hetken tilanteen: Iogen 800, Thea 500, Dorc 400 ja Santen 500 (hoitomyöntyvyys). Kevään koulutuspäivä. Yhdistys järjestää jäsenilleen yksipäiväisen work shop -laitekoulutuksen Helsingissä Biomedicumissa Mukaan mahtuu 50 jäsentä ja osallistuminen maksaa 75 euroa. Hallituksen jäsenistä koulutuspäivään ja sen järjestämiseen osallistuvat Kati, Jouni, Erja, Riitta-Liisa, Merja ja Johanna. Hallitus suunnitteli yhteistyökumppaneita ja hioi päivän aikataulua ja ohjelmaa. Silmähoitajapäivät Vuoden 2014 Silmähoitajapäivät pidetään Turussa Hallitus keskusteli päivien järjestelyistä. Koulutuspaikka on varattu, samoin hallituksen majoitus ja hotellikiintiöt päiviin osallistuville. Ohjelmatoimisto MagnunLive on lähettänyt ehdotuksia iltaohjelmaksi ja hallitus keskusteli näistä eri vaihtoehdoista. Asiaan päätettiin palata seuraavissa kokouksissa. Jäsenasiat. Hallitus hyväksyi yhden uuden jäsenen ja merkitsi tiedoksi jäsensihteerin antaman selvityksen yhdistyksen jäsentilanteesta. Vuonna 2013 yhdistykseen liittyi 72 uutta jäsentä. Yhdistyksestä erosi 51 jäsentä ja 18 jäsentä erotettiin maksamattomien jäsenmaksujen takia. Kokouspäivänä yhdistyksen jäsenmäärä oli 742. Hallitus päätti pitää yhdistyksen jäsenmaksut entisinä: 23 /vuosi/vanha jäsen; kirjaamismaksu/vuosi/uusi jäsen; 11,50 / vuosi/ eläkeläisjäsen. Hallitus päätti, että yhdistyksen jäseniä muistetaan edelleen heidän täyttäessään 50, 60 ja 70 vuotta. 50 vuotta täyttäviä muistetaan sähköisellä onnittelukortilla, 60 ja 70 vuotta täyttäviä onnittelukortilla postitse. Jäsensihteeri huolehtii muistamisten lähettämiset. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. Puheenjohtaja kertoi, että pohjoismaisista sisarjärjestöistä ei ole tullut yhteydenottoja. ESCRS on tänä vuonna Lontoossa ja sen yhteydessä pidettävä ESONT-kongressi on Hallitus keskusteli hallituksen jäsenten mahdollisuudesta osallistua ESON- Tiin. Osallistumiseen on varattu alustavasti rahaa euroa. Hallitus päätti palata asiaan seuraavissa kokouksissa. Muut asiat. Hallitus merkitsi tiedoksi, että tilitoimistopalvelujen hinnat ovat nousseet ja että Yhdistysavaimen käytön hinta on 390 euroa vuodessa. Rahastonhoitaja selvittää, miksi hinta on nyt 100 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös Itellan lasku on kasvanut lehtien postituksesta. Rahastonhoitaja selvittää tämän syytä. Hallituksen kokoukset ja muut tapahtumat Lopuksi päätettiin hallituksen kokousajat ja todettiin muita tapahtumia seuraavasti: - la hallituksen kokous, Eiran sairaala, Helsinki (varsinaiset ja varajäsenet) - ti hallituksen tapaaminen illalla, Helsinki, Biomedicum - la hallituksen kokous, Helsinki - la hallituksen kokous, Pori - la hallituksen kokous, Helsinki - la hallituksen kokous, Helsinki (pe la Silmähoitajapäivät, Turku) - la hallituksen kokous, Rovaniemi Hallituksen kokous 2/ Helsinki Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus kokoontui vuoden toiseen kokoukseensa Eiran sairaalaan. Kokouksessa olivat läsnä Kati Nieminen, Merja Korhonen, Erja Malvalehto-Inkerö, Jouni Väätänen, Irmeli Stenroos, Riitta Varamäki, Satu Lähde, Heidi Talvensaari ja Johanna Alaloukusa. Kokouksen aluksi hallitus tutustui Eiran sairaalaan ja sen toiminaan Eiran sairaalan palvelujohtaja Annuli Airaskorven johdolla. Kokouksen tauolla optikko Jaakko Hannuksela kertoi silmän laserleikkauksista (Smile). Hallitus totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä hyväksyi kokouksen esityslistan ja edellisen kokouksen pöytäkirjan. Talousasiat. Hallitus merkitsi tiedoksi yhdistyksen rahatilanteen, hyväksyi vuoden 2013 tilinpäätöksen ja allekirjoitti sen sekä taseen. Hallitus päätti esittää ne hyväksyttäviksi yhdistyksen vuosikokoukselle. Rahastonhoitaja esitteli vuoden 2015 talousarvion ja hallitus hyväksyi sen esityksen mukaisesti. Hallitus hyväksyi vuoden 2013 toimintakertomuksen ja päätti esittää sen hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle. Hallitus hyväksyi myös vuoden 2015 toimintasuunnitelman esitettäväksi vuosiko-

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi Hyvä toimistotyöpiste Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö, Työsuojeluoppaita

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Potilastietoa. lasisista silmäproteeseista

Potilastietoa. lasisista silmäproteeseista Potilastietoa lasisista silmäproteeseista Hyvä potilas silmän poistaminen leikkauksella voi olla järkyttävä kokemus ja vaikea asia hyväksyä. Useimmille potilaillemme sopeutuminen uuteen tilanteeseen sujuu

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf 20 v. Luento Koulutuspäivillä Oulussa 1.10.2010 6.10.2010 Riitta Lindelöf 1 YHDISTYS Perustettu 08 12 90 perustamiskokous Tampereella Kotipaikka Tampere

Lisätiedot

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09.

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09. Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09.2015 TAUSTAA Leikkaussalihoitaja n. 20 vuotta Päikissä 15 vuotta

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan?

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Stick Techin kuitulujitteiset hoitoratkaisut www.sticktech.com Stick, everstick Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Kysy miellyttävästä, hampaitasi säästävästä hoitoratkaisusta hammaslääkäriltäsi.

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

ROSE ROSE K2 POTILASOHJE IRREGULAR CORNEA. Post Graft TM ROSE K2 XL. semiskleraaliset piilolinssit

ROSE ROSE K2 POTILASOHJE IRREGULAR CORNEA. Post Graft TM ROSE K2 XL. semiskleraaliset piilolinssit ROSE TM K TM ROSE K2 ROSE K2 TM NC POTILASOHJE ROSE K2 IRREGULAR CORNEA IC TM ROSE K2 Post Graft TM ROSE K2 XL semiskleraaliset piilolinssit TM Semiskleraalisten Rose K2 XL piilolinssien silmiin laitto

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Miten saamme aikaan paremman työpäivän?

Miten saamme aikaan paremman työpäivän? Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä asuvat Henkilöiden

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot