Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvitys hankkeen julkaisu, toukokuu 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvitys hankkeen julkaisu, toukokuu 2007"

Transkriptio

1

2 Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvitys hankkeen julkaisu, toukokuu 2007 projektin rahoitus Varsinais-Suomen liitto / maakunnan kehittämisraha sekä Turun seudun kehittämiskeskus projektin hallinnoija Turun yrittäjänaiset ry projektin ohjausryhmä Turun seudun kehittämiskeskus Turun yrittäjänaiset ry Varsinais-Suomen yrittäjät ry Turun kesäyliopisto Develooppi Oy Varsinais-Suomen liitto Raportin kirjoittanut Tytti Siltanen 1

3 Varsinais-Suomeen naisresurssikeskus? - esiselvitys naisten yrittäjyyden, työllisyyden, tasa-arvon ja aluekehitykseen osallistumisen näkökulmista 1. Tiivistelmä Taustaa Esiselvityksen metodit Naisten yrittäjyys ja työllisyys Varsinais-Suomessa Varsinaissuomalaiset naiset ja työssäkäynti Naisväestön määrä, ikärakenne ja koulutus Varsinaissuomalaisten naisten työpaikat Naisten työttömyys Varsinais-Suomessa Naisten yrittäjyys Varsinais-Suomessa Naisyrittäjien määrä ja toimialat Naisyrittäjien ikärakenne ja koulutustausta Naisyrittäjien yritysmuodot, yrityksen koko ja yrittäjäksi lähtemisen syyt Yrittäjien kokemat yritysten suurimmat haasteet, tärkeimmät tavoitteet ja merkittävimmät kasvun esteet Tuki naisten yritystoimintaan Naisyrittäjien kokemukset miesten ja naisten yrittäjyyden eroista, uuden yhteistyön tarpeesta sekä naisyrittäjyyden edistämisestä Haastateltujen kokemukset miesten ja naisten yrittäjyyden eroista sekä naisyrittäjyyden edistämisestä Tasa-arvo Varsinais-Suomessa Väestö, perheet ja koulutus Palkkaus ja keskitulot Perhevapaat ja lastenhoito Terveys, ikäihmiset ja ajankäyttö Näkemykset tasa-arvosta Varsinais-Suomessa Naiset aluekehityksessä Aluekehityksen ohjelmat ja hankkeet Poliittinen ja taloudellinen päätöksenteko Näkemykset naisten osallistumisesta aluekehitykseen ja sen kehittämisestä Näkemykset Naisten resurssikeskuksen toiminnasta ja organisoitumisesta Koetut kehittämistarpeet Varsinais-Suomessa Näkemykset kehittämistoiminnan organisoitumisesta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset...43 Lähteet...47 Liitteet Yrittäjyyskyselyn lomake Teemahaastattelurunko Lista haastatelluista

4 1. Tiivistelmä Naisten resurssikeskukset ovat nouseva trendi Suomessa ja muualla Euroopassa. Naisten panoksen ja potentiaalin nostamiseksi on laadittu naisten asemaa kohentavia asiakirjoja, kuten maaseudun naisten toimintaohjelma, naisyrittäjyyttä koskevat toimenpide-ehdotukset sekä hallituksen tasa-arvo-ohjelma, myös Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa mm. naisyrittäjyyden ja tasa-arvon edistäminen nähdään tärkeiksi osa-alueiksi. Varsinais-Suomessa koettiin tarvetta selvittää maakunnan tilannetta ja toimijoiden ajatuksia naisten yrittäjyyteen, työllisyyteen, tasaarvoon ja aluekehitykseen osallistumiseen liittyen. Turun yrittäjänaiset ry haki ja sai Varsinais- Suomen liitolta maakunnan kehittämisrahaa esiselvityksen toteuttamiseen yhteistyössä Turun seudun kehittämiskeskuksen, Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n ja Develooppi Oy:n kanssa. Varsinais-Suomen väestöstä naisia on 51%. Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja työikäiset naiset ovat koulutetumpia kuin työikäiset miehet. Naisten työpaikkoja on maakunnassa noin , puolet kaikista työpaikoista. Työssä käyvistä naisista 92% on palkansaajia ja 8% yrittäjiä. Puolet naisten työpaikoista on yksityisellä sektorilla ja noin kolmasosa kuntasektorilla. Sekä kuntasektorin että valtion työpaikoista yli puolet on naisten työpaikkoja. Naisia on eniten suhteessa miehiin terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, rahoitustoiminnassa ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Työttömänä oli vuoden 2006 lopussa naista, joista määrällisesti eniten hallintoja toimistotyössä. Naisyrittäjiä on Varsinais-Suomessa noin (sisältäen alkutuotannon ja avustavat perheenjäsenet). Naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on 35%. Naisyrittäjien osuus naistyöllisistä on laskeva. Toimialoittain eniten naisyrittäjiä on maa-, riista- ja metsätaloudessa, yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Naisten yleisimmät yritysmuodot ovat toiminimi ja osakeyhtiö ja he toimivat useammin yksinyrittäjinä kuin miehet. Tärkeimmät syyt lähteä yrittäjäksi ovat miehillä ja naisilla itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja yrittäjän itsenäisyys suhteessa palkkatyöhön. Naisilla taloudellisen menestymisen mahdollisuus on ollut pienempi syy ja työn ja perheen yhteensovittaminen suurempi syy lähteä yrittäjäksi kuin miehillä. Merkittävimmät kasvun esteet ovat naisilla suurempia kuin miehillä työssä jaksamiseen liittyvissä syissä sekä perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamisen vaikeudessa. Naisyrittäjät eivät ota riskejä yritystoimintaansa liittyen yhtä mielellään kuin miehet. Naiset eivät pidä naisten yritystoimintaa tai yrittäjänä toimimista samanlaisena kuin miesten, miehet näkevät asiat samanlaisina sukupuolten välillä. Enemmistö naisista kokee, että tarvitaan uutta yhteistyötä edistämään naisten yrittäjyyttä maakunnassamme. 64% naisyrittäjistä ja 44% miesyrittäjistä on sitä mieltä, että naisten yrittäjyyden edistäminen vaatii erityistoimia. Naisyrittäjien mielestä erityisesti naisyrittäjyyden edistämisen syitä ovat mm. tuen ja rohkaisun tarve, äitiyden kustannusten ja perheen vaikutukset yritystoimintaan ja käyttämättömän potentiaalin hyödyntäminen yhteiskunnassa. Naisten palkkatulot ovat 69% miesten palkkatuloista, käteen jäävät tulot 76% miesten keskituloista. Miehet kokevat, että yhteiskunnassamme miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia keskenään, kun taas naiset eivät koe näin. Tasa-arvonäkökulma voisi tuoda lisäarvoa kehittämiseen. Sukupuolten välinen rakentava yhteistyö koetaan tärkeäksi. Tasa-arvo on tärkeä teema aluekehitysohjelmissa. Naisten aluekehittämiseen osallistumisen voimistaminen on mahdollisuus entistä paremmalle vaikuttavuudelle. Tilastotietojen, kyselyn ja haastattelujen tietojen perusteella voidaan todeta Varsinais-Suomessa olevan tarvetta naisten asioiden edistämiselle. Erityisesti painottui naisten yrittäjyys ja sen tukeminen. Esiselvityksen perusteella suositellaan maakunnallisen naisteemaryhmän, naisresurssikeskuksen, perustamista erityisesti olemassa olevien organisaatioiden välisen yhteistyön tueksi sekä alueen naisten panoksen ja potentiaalin nostamiseksi. Seuraavana toimenpiteenä ehdotetaan laajan ja avoimen keskustelu- ja suunnittelutilaisuuden järjestämistä, johon kutsutaan maakunnan alueelta aiheesta kiinnostuneiden organisaatioiden edustajat konkretisoimaan kehittämistoiminnan tavoitteet, sisältö ja toimintatapa. 3

5 2. Taustaa Euroopan eri maissa edistetään naisyrittäjyyttä sekä naisten osallistumista rakennepoliittiseen kehittämiseen perustamalla alueellisia resurssikeskuksia ja näiden välisiä verkostoja. Naisresurssikeskukset ovat pienimuotoisia ja tehokkaita osaamiskeskuksia, jotka tähtäävät nimenomaan naisten erityislaadun huomioon ottamiseen ja tukemiseen yrittäjyydessä, alueellisessa kehittämisessä sekä tasaarvotyössä. Alueelliset naisten resurssikeskukset kehittävät ennen kaikkea naisten rohkeutta ottaa ratkaiseva askel yrittäjäksi lähtemiseen. Keskukset täydentävät viranomaisneuvontaa, neuvontajärjestöjen ja uusyrityskeskusten toimintaa ja luovat samalla uudentyyppisiä innovatiivisia ympäristöjä, joissa pystytään kehittämään ratkaisuja naisyrittäjyyden haasteisiin. Tällä hetkellä viranomaisneuvonta koskee pääsääntöisesti rahoitusmalleja, rahoituskelpoisuutta ja yrityksen liikeidean arviointia. Uusyrityskeskus keskittyy yrittäjyyden kehittämiseen eli siihen, miten yritysideasta tuotetaan yritys ja miten yrittäjä valmentautuu tulevaan elämäänsä yrittäjänä. Tämä ei kuitenkaan riitä. Naisten yrittäjyys on niin voimakkaasti nivoutunut heidän arkielämän rooliinsa, että pelkkä yrittäjyyden lähtökohta on riittämätön. Naiset tarvitsevat tukea, jota parhaiten antavat samassa tilanteessa olevista naisista muodostetut tukiverkostot. Resurssikeskuksista on jo saatu hyviä kokemuksia niin Suomessa kuin muissa maissa. (Naisteemaryhmä 2004) Naisten resurssikeskukset ovat nouseva trendi Euroopassa. Niiden avulla pyritään ennakoimaan tulevaisuuden muutoksia sekä tukemaan naisten selviytymistä maaseudulla ja kaupungeissa. Eri puolilla Eurooppaa on lähes 500 resurssikeskusta, joista 150 sijaitsee Ruotsissa. Esimerkkejä Suomessa toimivista naisten resurssikeskuksista ovat mm. Sinni voimavarakeskus Oulussa, Osuuskunta Naisten talo Kokkolan naisresurssikeskus sekä Karellikeskus Pohjois-Karjalassa. Alueministeri Hannes Manninen käynnisti keväällä 2004 selvitystyön alueellisen naisten resurssikeskusohjelman kehittämissuunnitelmaksi. Se liittyy mm. yrittäjyyden politiikkaohjelmaan naisyrittäjyyden vahvistamiseksi Suomessa. Erityisohjelman laatiminen perustuu paikallisten naisten tarpeisiin. Tämä johtuu siitä, etteivät muutosten hallintaan tähtäävät yleiset toimet Suomessa tunnista tai tue naisten alueellisia resurssikeskuksia, toteavat selvityksen tehneet dosentti Liisa Horelli ja Yrittäjänaisten keskusliiton puheenjohtaja Mirja Erlund. Naisten resurssikeskuksilla tarkoitetaan paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toimivaa osaamisverkostoa. Se koostuu alueen keskeisistä naistoimijoista. Resurssikeskuksella on palkatun vetäjän lisäksi ainakin yksi kohtaaamispaikka - naistentalo tai työpiste - monimuotoista toimintaa varten. Niissä neuvotaan yrittämisen eri vaiheissa olevia naisia sekä kehitetään uusia monipalveluvalikoita. Lisäksi helpotetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Naisten osaamisen ja toiminnan välittömän tukemisen ohella resurssikeskukset rakentavat alueellista innovaatioympäristöä. Ne luovat työllisyyttä, uusia yrityksiä sekä alueen sosiaalista pääomaa. Tällä tarkoitetaan verkostoitumiseen pohjautuvaa kykyä liikuttaa resursseja uusiksi ratkaisuiksi, esimerkiksi räätälöidyiksi lähipalvelurakenteiksi. 4

6 Ehdotettu kansallinen Naisten Voimavaraohjelma (NAVARA) vuosille on kuuden ministeriöiden yhteistyöhanke 1. Sitä ohjaa sisäasianministeriön asettama kansallinen ohjelmatyöryhmä. Yksityisen rahoituksen lisäksi valtion budjettirahaa ehdotetaan varattavaksi 4,8 miljoonaa euroa vuosiksi Rahoituksen avulla luotaisiin toimintaedellytykset vuosittain noin kymmenelle laatukriteerit täyttävälle alueelliselle resurssikeskukselle sekä Suomen naisresurssikeskukset (SNRK) ry:lle 2. Suomen naisresurssikeskukset ry tulee koordinoimaan kansallista voimavaraohjelmaa sekä huolehtimaan kansainvälisistä suhteista. Naisten voimavaraohjelmaehdotuksen lisäksi naisten panoksen ja potentiaalin nostamiseksi on laadittu naisten asemaa kohentavia asiakirjoja, kuten Maaseudun naisten toimintaohjelma (Asikainen, 2004), Naisyrittäjyyttä koskevat toimenpide-ehdotukset (KTM, 2005) sekä Hallituksen tasa-arvo-ohjelma (STM, 2005). Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa (2007) nähdään myös mm. naisyrittäjyyden ja tasa-arvon edistäminen tärkeiksi osa-alueiksi. Euroopan komission Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmassa (2006) mainitaan myös useita aiheeseen liittyviä avaintoimia. Euroopan komission toimintasuunnitelmassa yrittäjyyden edistämiseksi (2004) mainitaan lisäksi erityisesti räätälöidyn tuen antaminen naisille ja yritysten välisten suhteiden edistäminen. Varsinais-Suomessa koettiin tarvetta selvittää maakunnan tilannetta ja toimijoiden ajatuksia naisten yrittäjyyteen, työllisyyteen, tasa-arvoon ja aluekehitykseen osallistumiseen liittyen. Turun yrittäjänaiset ry haki ja sai Varsinais-Suomen liitolta maakunnan kehittämisrahaa esiselvityksen toteuttamiseen. 3. Esiselvityksen metodit Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvityksessä on käytetty tilastotietoja, teemahaastatteluja ja kyselyä. Hanke käynnistettiin ohjausryhmän kokouksella lokakuussa Tilastotietoa kerättiin aiheeseen liittyen Varsinais-Suomen liitosta, Varsinais-Suomen TE-keskuksen työvoimaosastolta, hanketietokannoista, aiemmista julkaisuista sekä myöhemmin haastatteluissa esiin tulleista muista lähteistä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana viisi kertaa. Kysely toteutettiin Digium Enterprise tutkimustyökalua hyödyntäen. Sähköpostikutsu kyselyyn vastaamiseen toimitettiin yhteensä henkilölle, jotka olivat Varsinais-Suomen yrittäjien tai Turun yrittäjänaisten jäseniä tai Yrityspalvelukeskus Potkurin asiakkaita. Kyselyyn vastaamattomille lähetettiin yksi muistutusviesti Vastauksia saatiin mennessä 503 henkilöltä koko kyselyyn, vastaajamäärä yksittäisissä kysymyksissä vaihteli välillä, keskeneräiseksi jääneet vastaukset huomioiden. Kyselyn vastaajista naisia oli 43% ja miehiä 57% kaikki vastaukset huomioituina. Vastanneista oli alle 40-vuotiaita 25%, vuotiaita 35% ja 40% yli 50-vuotiaita. 1 Sisäasianministeriö, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Opetusministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työministeriö. 2 Suomen naisresurssikeskukset ry perustettiin Kajaanissa. 5

7 Kouluasteen ammatillinen koulutus oli 21%:lla vastaajista, opistoasteen koulutus 41%:lla vastaajista, ammattikorkeakoulutausta 7%:lla ja yliopisto- tai korkeakoulutausta 24%:lla. 72% oli Turun seudulta, 9% Vakka-Suomesta, 9% Salon seudulta, 5% Loimaan seudulta ja 5% Turunmaalta. Hankkeessa haastateltiin yhteensä 30 henkilöä aiheeseen liittyvistä organisaatioista kuten järjestöistä ja yritysneuvonnasta, listaus haastatteluista liitteessä. Haastattelut toteutettiin pääsääntöisesti henkilökohtaisin haastatteluin, mutta joitain toimijoita haastateltiin myös puhelimitse tai ryhmässä. Yksi henkilö toimitti vastauksensa sähköpostitse. Haastatteluja toteuttivat käytännössä Tytti Siltanen ja Tiina Haavisto. Tulokset julkistettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa, joita järjestettiin yksi jokaisessa Varsinais-Suomen seutukunnassa toukokuussa Naisten yrittäjyys ja työllisyys Varsinais-Suomessa 4.1. Varsinaissuomalaiset naiset ja työssäkäynti Varsinais-Suomen väestöstä 51% on naisia vuotiaita naisia on 33% maakunnan kokonaisväestöstä. Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja työikäiset naiset ovat koulutetumpia kuin työikäiset miehet. Naisten työpaikkoja on maakunnassa noin , 50% kaikista työpaikoista. Työssä käyvistä naisista 92% on palkansaajia ja 8% yrittäjiä. Puolet naisten työpaikoista on yksityisellä sektorilla ja noin kolmasosa kuntasektorilla. Kuntasektorin työpaikoista 79% ja valtion työpaikoista 51% on naisilla. Määrällisesti naisia on eniten terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa. Naisia on eniten suhteessa miehiin terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, rahoitustoiminnassa ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Yli puolet myös koulutuksen, tukku- ja vähittäiskaupan, julkisen hallinnon ja kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelujen palkansaajista Varsinais-Suomessa on naisia. Suhteellisesti vähiten naisia on rakentamisessa, sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa sekä teollisuudessa. Työttömänä oli vuoden 2006 lopussa naista, joista määrällisesti eniten hallintoja toimistotyössä Naisväestön määrä, ikärakenne ja koulutus Varsinais-Suomessa oli vuonna 2005 yhteensä henkilöä, joista oli naisia (52% väestöstä). Koko Suomen väestöstä 51% oli naisia. (Tilastokeskus) vuotiaita naisia oli 33% maakunnan kokonaisväestöstä. Tämän ns. työikäisen naisväestön määrä on ennustettu laskevan vuoteen 2020 mennessä noin naisella. Määrän vähenemisen on Varsinais-Suomessa ennustettu olevan pienempää kuin koko 6

8 Suomessa keskimäärin (Varsinais-Suomessa -3%, koko Suomessa -6%). Yli 65-vuotiaita naisia oli 10% maakunnan kokonaisväestöstä vuonna Tämän ikäisten naisten määrän on ennustettu lisääntyvän naisella vuoteen 2020 eli jopa 36%:lla. (Tilastokeskus) Koulutus on jakautunut sukupuolen mukaan. Naisvaltaisimpia ovat hoitoalat, käsiteollisuus- ja taideala sekä opettajankoulutus. Miehet opiskelevat erityisesti liikenteen, tietoliikenteen ja tekniikan aloilla. Naisia on yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoista yli puolet. Vuoden 2004 lopussa kaikista akateemisen loppututkinnon suorittaneista naisia oli hieman yli 60 prosenttia. Naisten suorittamien tohtorintutkintojen määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2002 lähes 46 prosenttia tohtoriksi väitelleistä oli naisia. Vuonna 2004 yliopistojen professoreista naisia oli 22 prosenttia. Korkeakouluissa naisvaltaisten opintoalojen määrä on lisääntynyt. Yhä useampi juristi, lääkäri ja teologi on nainen. Esimerkiksi eläinlääkäreiksi ja psykologeiksi valmistuneista naisten osuus on jo yli 80 prosenttia. Suomalaiset naiset ovat kouluttautuneet vaativiin tehtäviin. On tärkeää, että he sijoittuvat myös koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Edelleen ajankohtainen kysymys on, miten naisten parantunut koulutustaso näkyy heidän asemassaan työmarkkinoilla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006) Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja työikäiset naiset ovat koulutetumpia kuin työikäiset miehet. Naisten osuus sekä keskiasteen että ammatillisen korkea-asteen ja korkeakoulututkinnon suorittaneista on kasvanut tasaisesti 1970-luvun puolivälistä alkaen. Vuoden 2002 lopussa 76 prosenttia vuotiaista naisista ja 72 prosenttia samanikäisistä miehistä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006) Tutkinnon suorittaneita naisia ja miehiä oli vuonna 2005 sekä koko maassa että Varsinais- Suomessa lähes samassa suhteessa 15 vuotta täyttäneeseen väestöön, noin 63%. Naisista keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 36% naisväestöstä eli noin naista (miehillä 40%) kaikista keskiasteen tutkinnon suorittaneista 49% on naisia. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneita naisia oli 27% naisväestöstä eli naista (miehillä 23%) - 56% kaikista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista on naisia. Kaikilla tasoilla Varsinais- Suomen tutkinnon suorittaneiden osuus oli samansuuruinen kuin koko Suomessa keskimäärin. (Tilastokeskus, väestö koulutusasteen mukaan 2005) Varsinaissuomalaisten naisten työpaikat Suomen työvoimasta melkein puolet on naisia. Sekä naiset että miehet tekevät useimmiten kokopäivätyötä. Myös pienten lasten äidit työskentelevät kodin ulkopuolella. Suomalaisten naisten aktiivisuus työmarkkinoilla on EU:n korkeimpia, miesten taas matalimpia. Naiset kantavat edelleen päävastuun lasten hoidosta, joten julkiset hoivapalvelut tukevat erityisesti naisten työssäkäyntiä. Naisten työssäkäynti rahoittaa suomalaista hyvinvointivaltiota miesten työssäkäynnin ohella. Ansiotyö ja yksilöllinen sosiaaliturva vahvistavat naisten taloudellista itsenäisyyttä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006) Varsinais-Suomessa oli vuonna 2004 naisten työpaikkoja noin , naisten osuus oli 49,7% kaikista työpaikoista. Naisten työpaikat jakaantuivat palkansaajiin (92% kaikista naisten työpaikoista) ja yrittäjiin (8% kaikista naisten työpaikoista). Miehistä 85% oli palkansaajana ja 15% yrittäjänä. Vuonna 2004 naispalkansaajia oli 46% ja naisyrittäjiä 4% kaikista maakuntamme työpaikoista. Miespalkansaajia oli 43% ja miesyrittäjiä 7% kaikista 7

9 maakuntamme työpaikoista. (Tilastokeskus) Naisten yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa tarkastellaan tarkemmin kappaleessa 4.2. Työnantajasektoreittain lukumääräisesti tarkasteltuna suurin maakuntamme naisten työllistäjäsektori oli yksityinen sektori, noin naispalkansaajaa (51% kaikista naisten työpaikoista). Toisena tuli kuntasektori, noin naispalkansaajaa (34% kaikista naisten työpaikoista) ja kolmantena valtio, naispalkansaajaa (6% kaikista naisten työpaikoista). Kun katsotaan, millä sektoreilla naiset työskentelevät suhteellisesti enemmän kuin miehet, huomataan, että naisten osuus oli suurinta kuntasektorilla (79% kaikista työpaikoista naisten työpaikkoja). Toiseksi suurin naisia suhteellisesti enemmän kuin miehiä työllistävä sektori oli valtio (51% kaikista työpaikoista naisten työpaikkoja). (Tilastokeskus) Varsinais-Suomessa naisia työllistivät palkansaajina määrällisesti eniten seuraavat toimialat: terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (28% kaikista naispalkansaajista), teollisuus (15% kaikista naispalkansaajista) ja tukku- ja vähittäiskauppa (12% kaikista naispalkansaajista). Nämä toimialat työllistivät yhteensä 55% kaikista naispalkansaajista. Suhteellisesti eniten naisia työskenteli suhteessa miehiin terveydenhuolto- ja sosiaalialalla (89% palkansaajista naisia), majoitus- ja ravitsemustoiminnassa (73% palkansaajista naisia) ja rahoitustoiminnassa (71% palkansaajista naisia) Yli puolet myös koulutuksen, yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen sekä tukku- ja vähittäiskaupan palkansaajista Varsinais-Suomessa oli naisia. Suhteellisesti vähiten naisia oli rakentamisessa (9% palkansaajista naisia), teollisuudessa (11%), kalataloudessa sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2004) Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2006 lopulla Varsinais-Suomessa työllisenä oli naista (49% työvoimasta). Tarkasteltaessa ajanjaksoa voidaan todeta, että koko maassa naisten ja miesten työllisyys on kehittynyt eri sykleissä, mutta Varsinais-Suomessa ero ei ole ollut yhtä selkeä. Kehitys on sukupuolittain tarkasteltuna ollut hyvin samansuuntaista viimeisten parin-kolmen vuoden aikana. Varsinais-Suomen erilaisuutta selittää osin vientiteollisuuden vahva asema. Sekä naisten että miesten kohdalla työllisten määrän muutokset ovat olleet voimakkaampia Varsinais- Suomessa kuin koko maassa keskimäärin, sekä kasvu että vähentyminen. Myös tässä vientiteollisuuden vahvuus heijastuu suhdannevaihteluina, mutta lisäksi opiskelijoiden huomattava määrä toimii työvoimareservinä. (Varsinais-Suomen TE-keskus) Kun tarkastellaan työpaikkojen muutosta työnantajasektorin mukaan , voidaan todeta, että naisten työpaikat olivat suhteellisesti hieman lisääntyneet (vuonna 1995 kaikista työpaikoista 48,7% oli naisten työpaikkoja ja vuonna 2004 sama luku oli 49,7%). Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet naispalkansaajien määrän lisääntymisessä ja naisyrittäjien määrän vähentymisessä. Lukumäärissä tämä tarkoitti naispalkansaajien määrän kasvua :sta :een ja naisyrittäjien määrän laskua 8.700:sta 7.721:een. Varsinais-Suomen naistyöpaikkojen muutokset olivat suurimpia valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden kohdalla (-39%) sekä naisyrittäjien kohdalla (-11%). Yksityisen sektorin naistyöpaikat lisääntyivät Varsinais-Suomessa 27% ja kuntasektorin työpaikat 19%. (Tilastokeskus) 8

10 Varsinais-Suomen työpaikkojen määrä sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan miehet, yksityinen sektori työnantajana naiset, yksityinen sektori työnantajana naiset, kunta työnantajana miesyrittäjät miehet, kunta työnantajana naisyrittäjät naiset, valtio työnantajana miehet, valtio työnantajana miehet, valtioenemm. Oy:t työnantajana naiset, valtioenemm. Oy:t työnantajana Kuvio 1. Varsinais-Suomen työpaikkojen määrä sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan Naisten työttömyys Varsinais-Suomessa Työministeriössä työttöminä työnhakijoina oli vuoden 2006 lopulla Varsinais-Suomessa naista. Työttömyyttä ajanjaksolla tarkasteltuna kehityssyklien sukupuolittain tarkasteltu erilaisuus näkyy selvästi miesten työttömyyden aleneminen hidastui ja kääntyi kasvuksi ennen kuin naisten kohdalla. Tämä selittyy osin vientiteollisuuden vahvuudella alueellamme. Aiempina vuosina miesten työttömyys on ollut määrältään suurempaa kuin naisten työttömyys, nykysuhdanteessa ero on kapenemassa ja Varsinais-Suomessa on saman verran mies- ja naistyöttömiä. (Varsinais-Suomen TEkeskus) 9

11 Työttömien määrä ja muutos sukupuolen mukaan, Varsinais-Suomi naiset -11, miehet muutos-%, naiset -15,6-15 muutos-%, miehet Kuvio 2. Työttömien määrä ja muutos sukupuolen mukaan, Varsinais-Suomi Naistyöttömiä on Varsinais-Suomessa määrällisesti eniten hallinto- ja toimistotyössä (1.511 naista), seuraavaksi eniten luokittelemattomassa työssä (1.316 naista) ja kolmanneksi eniten teollisessa työssä (1.274 naista). Vuosia tarkasteltaessa naisten työttömyys on alentunut suhteellisesti eniten terveys- ja sosiaalialalla (-47%), seuraavaksi eniten kuljetus- ja liikennetyössä (-44%) ja kolmanneksi eniten teollisessa työssä (-40%). Työttömyys on lisääntynyt samana ajankohtana teknisessä / akateemisessa työssä (+2%), johon sisältyy mm. opetusala. (Varsinais-Suomen TEkeskus) Varsinaissuomalaisten naisten työttömyyttä ikärakenteittain tarkasteltuna voidaan todeta, että suurinta työttömyys oli vuonna 2006 ikäryhmässä yli 55-vuotiaat naiset (32%) ja toiseksi eniten ikäryhmässä vuotiaat (31%). (Varsinais-Suomen TE-keskus) Haastatteluissa tuli esille erityisenä haasteena maahanmuuttajanaisten työllistyminen palkansaajaksi tai yrittäjäksi. 10

12 4.2. Naisten yrittäjyys Varsinais-Suomessa Naisyrittäjiä on Varsinais-Suomessa noin (sisältäen alkutuotannon ja avustavat perheenjäsenet) Naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on 35% Naisyrittäjien osuus naistyöllisistä on 7,8%, osuus on laskenut vuodesta 1999, jolloin osuus oli 8,7% Toimialoittain määrällisesti eniten naisyrittäjiä oli maa-, riista- ja metsätaloudessa, yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Eniten naisyrittäjiä suhteessa miesyrittäjiin on alle 24-vuotiaissa. Naisten yleisimmät yritysmuodot ovat toiminimi ja osakeyhtiö. Naiset toimivat useammin yksinyrittäjinä kuin miehet. Tärkeimmät syyt lähteä yrittäjäksi ovat miehillä ja naisilla itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja yrittäjän itsenäisyys suhteessa palkkatyöhön. Naisilla taloudellisen menestymisen mahdollisuus on ollut pienempi syy ja työn ja perheen yhteensovittaminen suurempi syy lähteä yrittäjäksi kuin miehillä. Merkittävimmät kasvun esteet ovat naisilla suurempia kuin miehillä työssä jaksamiseen liittyvissä syissä sekä perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamisen vaikeudessa. Naisyrittäjät eivät ota riskejä yritystoimintaansa liittyen yhtä mielellään kuin miehet. Naiset kokevat miehiä enemmän, että yrityksen kehittämis- ja neuvontapalveluja ei ole liikaa. Naiset eivät pidä naisten yritystoimintaa tai yrittäjänä toimimista samanlaisena kuin miesten, miehet näkevät asiat samanlaisina sukupuolten välillä 57% naisista kokee, että tarvitaan uutta yhteistyötä edistämään edustamani sukupuolten yrittäjyyttä maakunnassamme. Sekä naiset että miehet ovat sitä mieltä, että Varsinais-Suomessa tarvittaisiin enemmän yhteistyötä yrittäjyyttä edistävien toimijoiden kesken. 64% naisyrittäjistä ja 44% miesyrittäjistä on sitä mieltä, että naisten yrittäjyyden edistäminen vaatii erityistoimia. Miesyrittäjien mielestä yrittäjyyttä pitää edistää sukupuoleen katsomatta ja naisyrittäjien mielestä erityisesti naisten yrittäjyyden edistäminen vaatii erityistoimia. Naisyrittäjien mielestä erityisesti naisyrittäjyyden edistämisen syitä ovat mm. tuen ja rohkaisun tarve, äitiyden kustannusten ja perheen vaikutukset yritystoimintaan, verkostoitumisen tarve ja käyttämättömän potentiaalin hyödyntäminen yhteiskunnassa Naisyrittäjien määrä ja toimialat Yrittäjiä oli vuonna 2004 yhteensä , joista naisyrittäjiä ja miesyrittäjiä Miesyrittäjiä oli siis lähes kaksinkertainen määrä kuin mitä naisyrittäjiä. Naisten osuus kaikista maakuntamme yrittäjistä sisältäen maa- ja metsätalouden oli 35%. Naisyrittäjiä oli 7,8% oman sukupuolensa kaikista työssäkävijöistä ja miesyrittäjiä 14,4% oman sukupuolensa kaikista työssäkävijöistä. (Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2004) 11

13 Vuodesta 1999 vuoteen 2004 naisyrittäjien määrä on ollut laskeva. Vuonna 1999 naisyrittäjien osuus naistyöllisistä oli Varsinais-Suomessa 8,7%, kun taas vuonna 2004 osuus 7,8%. Miesyrittäjien osuus työllisistä on pysynyt näinä vuosina lähes samana. Ero nais- ja miesyrittäjyyden välillä on kasvanut Varsinais-Suomessa, mutta ei koko Suomessa. Luvut sisältävät myös maa- ja metsätalousyrittäjät (Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot ) Varsinais-Suomen palkansaajat ja yrittäjät 2004 miehiä yrittäjinä , 7 % naisia palkansaajina , 46 % miehiä palkansaajina , 43 % naisia yrittäjinä 7 736, 4 % Kuvio 3. Varsinais-Suomen kaikki työpaikat (palkansaajat ja yrittäjät) Kun yrittäjyyden muutoksia tarkastellaan maakunnassamme ajanjaksolla , huomataan, että naisyrittäjien määrä on laskenut: vuonna 1995 naisyrittäjiä oli ja 2004 yhteensä Laskua on ollut -11%. Miesyrittäjien määrä laski -7%. Naisyrittäjiä oli vuonna ,1% alueen kaikista työpaikoista, kun taas vuonna 2004 luku oli 4,0%. Miesyrittäjiä oli vuonna 1995 yhteensä 9,2% kaikista alueen työpaikoista ja vuonna 2004 yhteensä 7,4%. Luvut ovat samaa suuruusluokkaa maakunnassamme kuin koko maassa keskimäärin. Luvut sisältävät myös maa- ja metsätalousyrittäjät. (Tilastokeskus, työpaikat alueittain työnantajasektorin mukaan ) (kuvio 4) 12

14 Nais- ja miesyrittäjät Varsinais-Suomessa miesyrittäjät naisyrittäjät Kuvio 4. Yrittäjien määrät Varsinais-Suomessa sukupuolittain Naisyrittäjien osuus kaikista Varsinais-Suomen työllisistä oli suurinta maa-, metsä- ja riistataloudessa (28% kaikista työllisistä naisyrittäjiä), yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa (16%), kalataloudessa (12%) ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa (8%). Toimialoja, joissa naiset toimivat enemmän yrittäjinä kuin palkansaajina olivat maa-, metsä- ja riistatalous sekä kalatalous % kaikista naistyöpaikoista oli yrittäjillä yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa, rakentamisessa ja majoitusja ravitsemustoiminnassa. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2004) Määrällisesti eniten naisyrittäjiä oli vuonna 2004 maa-, riista- ja metsätaloudessa (2.226 naisyrittäjää) sekä yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa (1.358 naisyrittäjää). Toimialoittainen jakauma Varsinais-Suomessa on hyvin samankaltainen kuin koko Suomessa keskimäärin. (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2004) Molemmilla sukupuolilla maa-, metsä-, riista- ja kalataloudessa yrittäjyysaktiivisuus oli suurinta. Naisilla yrittäjyysaktiivisuus on suurinta yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa, rakentamisessa ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Miesyrittäjiä oli eniten suhteessa kaikkiin miestyöllisiin rakentamisessa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Suurimmat erot nais- ja miesyrittäjyydessä löytyivät Varsinais-Suomessa maa-, riista- ja metsätaloudessa (naisten ja miesten yrittäjyysasteen ero -8,9%), kuljetus, varastointi ja tietoliikenteessä (yrittäjyysasteiden ero -8,7%) ja tukku- ja vähittäiskaupassa (yrittäjyysasteiden ero -8,4%). Varsinais-Suomi erosi koko Suomen keskiarvoista yrittäjyysaktiivisuudessa eniten kalataloudessa (naisyrittäjiä suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin) sekä maa-, riista- ja metsätaloudessa (naisyrittäjiä hieman vähemmän ja miesyrittäjiä enemmän kuin Suomessa keskimäärin). Myös yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa toimii naisyrittäjiä enemmän Varsinais-Suomessa kuin 13

15 Suomessa keskimäärin. Teollisuudessa naisten ja miesten yrittäjyysaktiivisuus on Varsinais-Suomessa samansuuruista, mutta valtakunnallisesti tarkasteltuna miesten yrittäjyysaktiivisuus on voimakkaampaa ja naisten vähäisempää. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2004) Naisten ja miesten yrittäjyysaktiivisuus toimialoittain Varsinais-Suomessa % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % A Maatalous, riistatalous ja metsätalous B Kalatalous O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut F Rakentaminen H Majoitus- ja ravitsemistoiminta naiset 74 % 64 % 25 % 11,5 % 10,8 % 7,9 % miehet 83 % 59 % 19 % 19 % 18 % 16 % Kuvio 5. Naisten ja miesten yrittäjyysaktiivisuus toimialoittain Varsinais-Suomessa G Tukku- ja vähittäiskauppa Mikäli tarkastelusta poistetaan maa-, riista-, metsä- ja kalatalousyrittäjät, oli Varsinais- Suomen naisyrittäjien määrä (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2004) Naisyrittäjien osuus yrittäjistä ilman alkutuotantoa ja avustavia perheenjäseniä oli Varsinais-Suomessa vuonna 2005 yhteensä 33% maan keskiarvon ollessa 33,2%. (KTM Yrittäjyyskatsaus 2006) Naisten yrittäjyysosuus jää tilastoissa osin katvealueelle, sillä he toimivat usein yhtiömuotoisissa yrityksissä omistaja-johtajina miesten rinnalla. Naisyrittäjien määrä koko Suomessa on ilman alkutuotantoa ja avustavia perheenjäseniä kasvanut :sta :een vuodesta 1995 vuoteen Mikäli naisyrittäjään mukaan luetaan alkutuotanto ( naisyrittäjää) ja avustavat perheenjäsenet (5.000 naisyrittäjää), oli naisyrittäjien määrä vuonna 2006 yhteensä Naisten valtakunnallinen yrittäjyysaktiivisuus yrittäjien osuus työllisistä (6,3 %) on huomattavasti alempi kuin miesten (11,8 %). (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Yritystoiminnan toimialarakenne eriytyy sukupuolen mukaan valtakunnallisesti. Rakentaminen ja kuljetus ovat selvästi miesyrittäjien toimialoja. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja henkilöpalvelut ovat naisyrittäjiä työllistäviä toimialoja. Taustalla vaikuttavat mm. perinteiset koulutukselliset jaottelut miesten ja naisten ammatteihin. Tilanne on kuitenkin tasaantumassa, sillä esim. liike-elämän palveluissa ja kaupan alalla on jo nykyisin varsin tasapuolisesti mies- ja naisyrittäjiä. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) 14

16 Naisten yrityksistä 64,3% toimi vuonna 2004 maakunnassamme palvelualalla ja 21,1% kaupan alalla. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Varsinais-Suomen yrittäjät ry:llä on jäsenyritystä. Näistä on 75% miesten ja 25% naisten yrityksiä. Naisjäsenten yrityksistä 61% sijoittuu palveluihin ja 23% kaupan toimialalle. (Varsinais-Suomen yrittäjät ry) Kyselymme vastaajista miehet työskentelivät yrittäjinä pääsääntöisesti teollisuuden ja rakentamisen sekä liike-elämän palvelujen toimialoilla kun taas naiset työskentelivät pääsääntöisesti liike-elämän palvelujen, henkilökohtaisten palvelujen ja tukku- ja vähittäiskaupan toimialoilla Naisyrittäjien ikärakenne ja koulutustausta Varsinaissuomalaisten nais- ja miesyrittäjien määrää ikäryhmittäin tarkasteltuna (pois lukien maatalous) huomataan, että muutamissa ikäryhmissä naisten ja miesten prosentuaalinen osuus yrittäjistä vaihtelee huomattavastikin. Keskiarvoisesti Varsinais- Suomessa 33% yrittäjistä oli vuonna 2003 naisia ja 67% miehiä. Naisia oli suhteellisesti enemmän yrittäjinä kuin miehiä ainoastaan ikäryhmässä vuotiaat, tässä ikäryhmässä yrittäjien määrä oli absoluuttisesti katsottuna erittäin pieni, vain 34 yrittäjää maakunnassamme. Seuraavaksi eniten naisyrittäjiä suhteessa miesyrittäjiin oli maakunnassamme ikäryhmässä vuotiaat (43%). Vähiten naisyrittäjiä oli ikäryhmässä yli 65-vuotiaat, 25% kaikista maakuntamme yrittäjistä. Tosin tässäkin ikäryhmässä naisyrittäjien lukumäärä oli hyvin pieni, vain 18. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2003) Varsinais-Suomen palkansaajat ja yrittäjät ikäryhmittäin palkansaajat, naiset palkansaajat, miehet naisyrittäjät miesyrittäjät Kuvio 6. Varsinais-Suomen palkansaajat ja yrittäjät ikäryhmittäin

17 Noin 43 prosenttia naisyrittäjistä (pl. alkutuotanto ja avustavat perheenjäsenet) koko Suomessa on alle 45-vuotiaita. Miehiin verrattuna naisten joukossa on hieman enemmän alle 35-vuotiaita, mutta vastapainoksi hieman enemmän yli 45-vuotiaita yrittäjiä. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Varsinais-Suomen yrittäjien naisjäsenistä eniten on vuotiaita (35%) ja toiseksi eniten vuotiaita (33%). Jäsenet ovat jonkin verran iäkkäämpiä kuin Suomen yrittäjien jäsenistö keskimäärin: Varsinais-Suomen yrittäjistä alle 40-vuotiaita on 20% kaikista jäsenyrittäjistä verrattuna koko Suomen 23%:iin ja yli 51-vuotiaita 49% verrattuna koko Suomen 45%:iin. Kaikista Varsinais-Suomen yrittäjien naisjäsenistä alle 40-vuotiaita on 22% (koko Suomessa 25%). (Varsinais-Suomen yrittäjät) Kyselyyn vastanneista sekä naisista että miehistä suurin osa oli toiminut tässä yhdessä, ensimmäisessä yrityksessään. Miehistä 39% oli toiminut yrittäjinä vähintään kahdessa yrityksessä ja naisista 28%. Alle 30-vuotiaina oli ensimmäisen yrityksensä perustanut 33% naisvastaajista ja lähes puolet (48%) miesvastaajista. Suurin ero sukupuolten välillä löytyi vuotiaana yrityksen perustaneista, sillä miehistä 21% oli perustanut yrityksen vuotiaina, mutta naisista vain 12%. Sama ero (9%-yksikköä) löytyi myös vuotiaana yrityksen perustaneista, joissa miehistä 7% ja naisista 16% oli perustanut yrityksen vuotiaana. Miehet ovat kyselyaineiston mukaan perustaneet ensimmäisen yrityksensä nuorempina kuin naiset. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisyrittäjien osuus (9,5 % vuonna 2004) on suurempi kuin miesyrittäjien. Naisyrittäjät ovat kautta linjan koulutetumpia kuin mieskollegansa. Palkkatyössä olevat naiset ovat silti keskimäärin yrittäjänaisia paremmin koulutettuja. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n jäsenyrityksistä naisten koulutuksena on suurimmalla osalla opistotasoinen tutkinto (38%) ja seuraavana ammattikoulu tai vastaava (25%). (Varsinais-Suomen yrittäjät ry) Kyselyymme vastanneet naiset olivat pääsääntöisesti opistoasteen ja yliopiston tai korkeakoulun suorittaneita. Koulutus ja korkeasti koulutettu puoliso lisäävät naisten yrittäjäalttiutta. Naisten yrittäjyysalttiuden nostamiseksi on tärkeää vaikuttaa kasvatuksen ja koulutuksen luomaan kuvaan yrittäjästä. (Tervo-Haapanen, 2007) Naisyrittäjien yritysmuodot, yrityksen koko ja yrittäjäksi lähtemisen syyt Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n jäsenyrityksistä naisten yritysmuotona on yleisin elinkeinonharjoittaja (toiminimi), 51% naisjäsenistä (miehillä 33%), ja toiseksi yleisin osakeyhtiö, 33% naisjäsenistä (miehillä 51%). Kyselyymme vastanneiden naisten tämän hetkisen yrityksen yritysmuoto oli 39%:lla toiminimi (miehistä 20%), 3%:lla avoin yhtiö (miehistä 1%), 7%:lla kommandiittiyhtiö (miehistä 10%) ja 51%:lla osakeyhtiö (miehistä 71%). Naisilla oli siis 19%-yksikköä useammin toiminimi kuin miehillä, kun taas miehillä oli 20%-yksikköä useammin osakeyhtiö kuin naisilla. Valtakunnallisesti 70 prosenttia naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä, miehistä alle 60 prosenttia. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n jäseninä olevista naisista suurin osa oli yksinyrittäjiä, 58% (miesten yrityksistä 47%), ja toiseksi eniten oli 2-3 työntekijän yrityksiä, 26% sekä naisten että miesten yrityksistä. Yhteensä 91%:lla naisten yrityksistä oli enintään viisi työntekijää. Vastaava luku miesten yrityksissä oli 83%. Suuria eroja luvuissa ei ole verrattuna Varsinais-Suomen yrittäjien jäsentietoja koko Suomen 16

18 yrittäjät ry:n jäsenistöön. Varsinais-Suomen yrittäjissä naisista hieman suurempi osa toimii toiminimellä kuin koko Suomen yrittäjien jäsenistössä keskimäärin (51%, koko Suomi 48%). (Varsinais-Suomen yrittäjät) Kyselyyn vastanneiden yritysten työntekijöiden määrän tarkastelussa naiset toimivat useammin yksinyrittäjinä kuin miehet (naiset 40%, miehet 33%). Alle viisi henkilöä työllistävistä yrityksiä oli sekä naisten että miesten yrityksistä 39%. Yli 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli 12%:lla naisvastaajista (kaikki kuitenkin alle 50 henkilöä työllistäviä) ja 16%:lla miesvastaajista (3% yli 50 henkilöä työllistäviä). Naisten yritykset työllistivät siis vähemmän kuin miesten yritykset. Yritysten liikevaihdon mukaan tarkasteltuna naisten yritykset olivat pääsääntöisesti alle euron liikevaihdon yrityksiä (24%), kun taas miesten yritykset olivat pääsääntöisesti yli euron liikevaihdon yrityksiä (27%). Alle euron liikevaihdon yrityksiä oli naisten yrityksistä puolet (49%) ja miesten yrityksistä 37%. Nopean kasvun yrityksiä oli valtakunnallisesti vuonna 2004 naisten yrityksistä vain 12,4% verrattuna miesten yrityksiin (63,6%). (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Kyselyyn vastanneilla yrittäjäksi lähtemisen syyt vaihtelivat jonkin verran sukupuolten välillä. Sekä naisilla että miehillä kaksi yhteistä tärkeää syytä lähteä yrittäjäksi olivat itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja yrittäjän itsenäisyys suhteessa palkkatyöhön. Naisilla korostuivat näiden lisäksi yrittäjyys elämäntapana, taloudellisen menestymisen mahdollisuus ja työn ja perheen yhteensovittaminen. Miehillä painottuivat taloudellisen menestymisen mahdollisuus, yrittäjyys elämäntapana ja halu siirtyä pois palkkatyöstä. Suurimmat sukupuolten väliset erot yrittäjäksi lähtemisen syistä löytyivät taloudellisen menestymisen mahdollisuudesta (naisista 22% ja miehistä 38% nimesi tämän omaksi syykseen lähteä yrittäjäksi) ja työn ja perheen yhteensovittamisesta (naiset 18%, miehet 7%). Avoimissa vastauksissa tuli esille muina yrittäjäksi lähtemisen syinä naisilla mm. työttömyysuhka, sattuma, sopiva tilaisuus, avioeron kautta osan yrityksestä siirtyminen naiselle, työnantajan yrityksestä luopuminen ja halu muuttaa Turkuun yhdistettynä vaikeuteen löytää töitä Yrittäjien kokemat yritysten suurimmat haasteet, tärkeimmät tavoitteet ja merkittävimmät kasvun esteet Suurimpina haasteina yritystoiminnassa tällä hetkellä kyselyyn vastanneet naiset pitivät mm. toiminnan laajentamisen, yrittäjänä ja pienten lasten äitinä olemisen, kannattavuuden (saada itselleen palkkaa), oman jaksamisen, ajan puutteen / ajanhallinnan, markkinoinnin, sukupolvenvaihdoksen, oman työmäärän kohtuullistamisen, hyvin motivoituneiden työntekijöiden löytämisen ja työntekijän palkkauksen. Sekä nais- että miesvastaajien yritysten tärkeimmät tavoitteet seuraavan viiden vuoden aikana olivat kannattavuuden ja voiton lisääminen, tuotteiden ja palvelujen monipuolistaminen sekä toiminnan säilyttäminen nykyisellä tasolla. Suurin ero sukupuolten välillä tärkeimmissä tavoitteissa löytyi alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden lisäämisessä, jonka valitsi tärkeäksi tavoitteeksi 21% miehistä ja 13% naisista. Merkittävimpinä kasvun esteinä näkivät sekä naiset että miehet nykyisen yrityskoon sopivuuden, haluttomuuden ottaa kasvuun liittyvää riskiä ja vaikeuden löytää sopivia työntekijöitä. Suurimmat erot löytyivät vaikeudessa löytää sopivia työntekijöitä (naisista 30% ja miehistä 38%), työssä jaksamiseen liittyvissä syissä (naisista 21% ja miehistä 17

19 15%) sekä perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamisen vaikeudessa (naisista 17% ja miehistä 12%). Avoimissa vastauksissa mainittiin naisten vastauksissa lisäksi mm. riski työntekijän jäämisestä äitiyslomalle, kunnallinen kilpailu, eläkkeelle jääminen, haluttomuus kasvaa, sairaslomat ja oikeiden asiakkaiden löytäminen Tuki naisten yritystoimintaan Kyselyyn vastanneilla naisilla korostui se, että apua ja tukea oli saatu tai haettu lähipiiriltä eli perheeltä, ystäviltä ja tuttavilta sekä yrittäjyyskurssilta. Myös miehillä lähipiiri oli ollut tärkeä avun ja tuen lähde yritystoiminnan aloittamisessa. Suuri osa miehistä vastasi, ettei ollut saanut tai hakenut apua ja tukea yritystoiminnan aloittamisessa mistään. Avoimissa vastauksissa tuli naisilla esille yritystoiminnan aloittamisen avun/tuen lähteenä lähipiirin lisäksi koulutus, työvoimatoimisto, pankki, verovirasto, elinkeinoasiamies, lakimies, kirjanpitäjä ja kollega. Varsinais-Suomessa tällä hetkellä saatavana oleviin yrityksen neuvonta- ja kehittämispalveluihin liittyen kyselyyn vastanneista sekä naiset että miehet kokivat eniten (yli 40% molempien sukupuolten edustajista), että ne eivät ole riittävästi heidän tiedossaan, he tietävät mihin ottaa yhteyttä ja että ne eivät tarjonneet yritystoimintaa aloittaessa eivätkä tarjoa tällä hetkellä heille tärkeää apua yritystoimintaan. Suurin ero sukupuolten välissä löytyi siinä, että naiset kokivat miehiä voimakkaammin (yli 10%-yksikön ero sukupuolten vastauksissa keskimäärin), että yrityksen kehittämis- ja neuvontapalveluja ei ole lainkaan liikaa. Avoimissa naisten vastauksissa olivat myös seuraavat kommentit Tukea saa aloittaessa myöhemmin olet yksin Ei ehdi oman työn ohessa tutustumaan mahdollisuuksiin. Teollisen alan yrityksiä tuetaan, ei palvelusektoria. Suurin osa neuvojista on konsultteja, jotka eivät ymmärrä oikeasti yrittämisestä yhtään mitään! Hakiessani palveluja minulle kerrottiin, etten ole heidän painopistealueellaan Koulutukset ovat yleensä aina 8-16 ja en voi osallistua kuin iltaisin ja viikonloppuisin, koska toimin sivutoimisena yrittäjänä. Kulttuurialan pienyrittäjälle voisi olla paras koulutus ihan henkilökohtainen neuvonta, mistä sitä saa?????? Yksi vierailuni oli enemmänkin latistava kuin informatiivinen, noin nelikymppinen mies katsoo minua pitkään ja asenne on vähän tuollaista akkojen touhua ja saan vastaukseksi kommentteja arvaa kuinka monta naista täällä on juossut tuon saman idean kanssa eikä ne mihinkään kanna. Pikkuisen olisi toiminnassa parannettavaa! Neuvontakäynnillä tuntui, että kaikilla on kiire eikä minulle ole aikaa. Palvelualan yrityksille toivoisin yritysjohdollisiin asioihin enemmän tukea ja ohjausta. Kysyttäessä tuesta yritystoimintaan liittyen molemmat sukupuolet kokivat eniten, että he haluaisivat enemmän keskusteluja ja tiedonvaihtoa sekä yhteistyökumppanuuksia / verkostoitumista toisten yrittäjien kanssa, asiantuntijan apua yritystoimintaan sekä koulutusta. Suuria eroja sukupuolen välillä ei ollut, naiset kokivat hieman enemmän 18

20 tarvetta tukeen yritystoimintaan liittyen. Avoimissa vastauksissa naiset mainitsivat mm. talousasioiden tuen tarpeen, ajan vähyyden tapaamisiin toisten yrittäjien kanssa, keskustelujen toiveen saman alan yrittäjien kanssa, vaikeuden löytää kokeneempi yrittäjä antamaan neuvoja omaan yritystoimintaan ja asiantuntija-avun kalleuden. Naisten kommentteina yritystoiminnan tuen tarpeeseen saatiin mm. seuraavia Kaipaisin oman alan tukiryhmää. Budjetointiin ja markkinointiin liittyvää tietoutta tarvitsee kartuttaa. Miten yritykseni voisi mahdollisesti tuottaa niin paljon, että voisin elää sillä? Ikuinen ristiriita palkkatyön ja yritystoiminnan kanssa. Tarvitsisin yritysjohdollista ja lainopillista neuvontaa, talouden ohjaamista sekä verkostoitumista ja enemmän yhteistyötä ammattikunnittain. Kaipaisin asiakashankintaan ja yrityksen kehittämiseen liittyviä koulutuksia, nimenomaan pienen yrityksen näkökulmasta katsottuna. Pitäisi opetella ei-sanan käyttö ja hoitaa itseään myös yhtä hyvin kuin asiakkaitaan aikaa itselle! Haluaisin lyhyitä kursseja iltaisin, joista voimavaroja ja uudistumista! Yhteisöllisyys saman alan pienyritysten kanssa. Lähinnä ajatustenvaihtoa, ei välttämättä kollegoiden, vaan muutenkin samanhenkisten kanssa. Se virkistää yksinyrittäjää. KTM:n selvityksessä TE-keskusten yrityspalvelujen vastaavuudesta naisyrittäjien tarpeisiin todetaan, että selkein puute on siinä, ettei naisyrittäjillä ole selkeää kuvaa siitä, millaisia palveluja heille on tarjolla. Yrittäjät kaipaavat lisää tiedotusta palveluista, enemmän kannustusta sekä palveluiden konkreettista vastaavuutta pienen yrityksen tarpeisiin ja toimintaan. Naisyrittäjille tarjotut palvelut ovat olleet tarpeellisia. Yli puolet vastaajista esimerkiksi kääntyi neuvontatarpeessaan mieluummin naisyritysneuvojan puoleen. Naisyrittäjät arvostavat henkilökohtaista neuvontaa sekä kohdennettua sähköpostiviestintää. (KTM, 2004) Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkurin alkavien yrittäjien neuvonta-asiakkaista /2007 oli ollut naisia 44,5% ja miehiä 55,5% (yhteensä asiakasta, laskettu mukaan Turun seudun uusyrityskeskus Generaattorin asiakkaat, Potkuri aloittanut 2005). Vuoden 2006 alkavien yrittäjien neuvonta-asiakkaina oli ollut 444 naista ja heidän ikänsä ensikäyntivuonna jakautui seuraavasti: 16% alle 25-vuotiaita, 48% vuotiaita ja 35% yli 40-vuotiaita. Työtilanne neuvonta-ajankohtana oli 30%:lla naisista työtön, 26%:lla yksityinen työnantaja ja 15% opiskelija. Koulutustaustaltaan naisasiakkaina oli ollut eniten opisto- tai ammattikorkeakoulutaustaisia (28%), ammattikoulutaustaisia (22%), korkeakoulutaustaisia (18%) ja ylioppilaita (15%). Tietoja ei ole kerätty toistaiseksi sukupuolierottelulla toimivien yritysten neuvonnasta eikä tarkasteltu asiakastyytyväisyyttä eri sukupuolten näkökulmasta. (Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri) Myös seutukuntien kehittämiskeskusten kävijätilastointia ei ole toteutettu systemaattisesti sukupuolierottelulla. (haastattelut) 19

Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi.

Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi. Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi. VARSINAIS-SUOMEN NAISRESURSSIKESKUKSEN ESISELVITYS ESISELVITYS NAISTEN YRITTÄJYYDEN, TYÖLLISYYDEN, TASA-ARVON JA ALUEKEHITYKSEEN OSALLISTUMISEN

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Yrittäjyysilmapuntari 2011 Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät

Yrittäjyysilmapuntari 2011 Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät Yrittäjyysilmapuntari 2011 Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät 30.8.2011 Yrittäjyysilmapuntari 2011 Yrittäjyysilmapuntari 2011 -tutkimus on Suomalaisen Työn Liiton ja Suomen Yrittäjien yhdessä

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot