Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvitys hankkeen julkaisu, toukokuu 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvitys hankkeen julkaisu, toukokuu 2007"

Transkriptio

1

2 Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvitys hankkeen julkaisu, toukokuu 2007 projektin rahoitus Varsinais-Suomen liitto / maakunnan kehittämisraha sekä Turun seudun kehittämiskeskus projektin hallinnoija Turun yrittäjänaiset ry projektin ohjausryhmä Turun seudun kehittämiskeskus Turun yrittäjänaiset ry Varsinais-Suomen yrittäjät ry Turun kesäyliopisto Develooppi Oy Varsinais-Suomen liitto Raportin kirjoittanut Tytti Siltanen 1

3 Varsinais-Suomeen naisresurssikeskus? - esiselvitys naisten yrittäjyyden, työllisyyden, tasa-arvon ja aluekehitykseen osallistumisen näkökulmista 1. Tiivistelmä Taustaa Esiselvityksen metodit Naisten yrittäjyys ja työllisyys Varsinais-Suomessa Varsinaissuomalaiset naiset ja työssäkäynti Naisväestön määrä, ikärakenne ja koulutus Varsinaissuomalaisten naisten työpaikat Naisten työttömyys Varsinais-Suomessa Naisten yrittäjyys Varsinais-Suomessa Naisyrittäjien määrä ja toimialat Naisyrittäjien ikärakenne ja koulutustausta Naisyrittäjien yritysmuodot, yrityksen koko ja yrittäjäksi lähtemisen syyt Yrittäjien kokemat yritysten suurimmat haasteet, tärkeimmät tavoitteet ja merkittävimmät kasvun esteet Tuki naisten yritystoimintaan Naisyrittäjien kokemukset miesten ja naisten yrittäjyyden eroista, uuden yhteistyön tarpeesta sekä naisyrittäjyyden edistämisestä Haastateltujen kokemukset miesten ja naisten yrittäjyyden eroista sekä naisyrittäjyyden edistämisestä Tasa-arvo Varsinais-Suomessa Väestö, perheet ja koulutus Palkkaus ja keskitulot Perhevapaat ja lastenhoito Terveys, ikäihmiset ja ajankäyttö Näkemykset tasa-arvosta Varsinais-Suomessa Naiset aluekehityksessä Aluekehityksen ohjelmat ja hankkeet Poliittinen ja taloudellinen päätöksenteko Näkemykset naisten osallistumisesta aluekehitykseen ja sen kehittämisestä Näkemykset Naisten resurssikeskuksen toiminnasta ja organisoitumisesta Koetut kehittämistarpeet Varsinais-Suomessa Näkemykset kehittämistoiminnan organisoitumisesta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset...43 Lähteet...47 Liitteet Yrittäjyyskyselyn lomake Teemahaastattelurunko Lista haastatelluista

4 1. Tiivistelmä Naisten resurssikeskukset ovat nouseva trendi Suomessa ja muualla Euroopassa. Naisten panoksen ja potentiaalin nostamiseksi on laadittu naisten asemaa kohentavia asiakirjoja, kuten maaseudun naisten toimintaohjelma, naisyrittäjyyttä koskevat toimenpide-ehdotukset sekä hallituksen tasa-arvo-ohjelma, myös Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa mm. naisyrittäjyyden ja tasa-arvon edistäminen nähdään tärkeiksi osa-alueiksi. Varsinais-Suomessa koettiin tarvetta selvittää maakunnan tilannetta ja toimijoiden ajatuksia naisten yrittäjyyteen, työllisyyteen, tasaarvoon ja aluekehitykseen osallistumiseen liittyen. Turun yrittäjänaiset ry haki ja sai Varsinais- Suomen liitolta maakunnan kehittämisrahaa esiselvityksen toteuttamiseen yhteistyössä Turun seudun kehittämiskeskuksen, Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n ja Develooppi Oy:n kanssa. Varsinais-Suomen väestöstä naisia on 51%. Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja työikäiset naiset ovat koulutetumpia kuin työikäiset miehet. Naisten työpaikkoja on maakunnassa noin , puolet kaikista työpaikoista. Työssä käyvistä naisista 92% on palkansaajia ja 8% yrittäjiä. Puolet naisten työpaikoista on yksityisellä sektorilla ja noin kolmasosa kuntasektorilla. Sekä kuntasektorin että valtion työpaikoista yli puolet on naisten työpaikkoja. Naisia on eniten suhteessa miehiin terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, rahoitustoiminnassa ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Työttömänä oli vuoden 2006 lopussa naista, joista määrällisesti eniten hallintoja toimistotyössä. Naisyrittäjiä on Varsinais-Suomessa noin (sisältäen alkutuotannon ja avustavat perheenjäsenet). Naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on 35%. Naisyrittäjien osuus naistyöllisistä on laskeva. Toimialoittain eniten naisyrittäjiä on maa-, riista- ja metsätaloudessa, yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Naisten yleisimmät yritysmuodot ovat toiminimi ja osakeyhtiö ja he toimivat useammin yksinyrittäjinä kuin miehet. Tärkeimmät syyt lähteä yrittäjäksi ovat miehillä ja naisilla itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja yrittäjän itsenäisyys suhteessa palkkatyöhön. Naisilla taloudellisen menestymisen mahdollisuus on ollut pienempi syy ja työn ja perheen yhteensovittaminen suurempi syy lähteä yrittäjäksi kuin miehillä. Merkittävimmät kasvun esteet ovat naisilla suurempia kuin miehillä työssä jaksamiseen liittyvissä syissä sekä perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamisen vaikeudessa. Naisyrittäjät eivät ota riskejä yritystoimintaansa liittyen yhtä mielellään kuin miehet. Naiset eivät pidä naisten yritystoimintaa tai yrittäjänä toimimista samanlaisena kuin miesten, miehet näkevät asiat samanlaisina sukupuolten välillä. Enemmistö naisista kokee, että tarvitaan uutta yhteistyötä edistämään naisten yrittäjyyttä maakunnassamme. 64% naisyrittäjistä ja 44% miesyrittäjistä on sitä mieltä, että naisten yrittäjyyden edistäminen vaatii erityistoimia. Naisyrittäjien mielestä erityisesti naisyrittäjyyden edistämisen syitä ovat mm. tuen ja rohkaisun tarve, äitiyden kustannusten ja perheen vaikutukset yritystoimintaan ja käyttämättömän potentiaalin hyödyntäminen yhteiskunnassa. Naisten palkkatulot ovat 69% miesten palkkatuloista, käteen jäävät tulot 76% miesten keskituloista. Miehet kokevat, että yhteiskunnassamme miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia keskenään, kun taas naiset eivät koe näin. Tasa-arvonäkökulma voisi tuoda lisäarvoa kehittämiseen. Sukupuolten välinen rakentava yhteistyö koetaan tärkeäksi. Tasa-arvo on tärkeä teema aluekehitysohjelmissa. Naisten aluekehittämiseen osallistumisen voimistaminen on mahdollisuus entistä paremmalle vaikuttavuudelle. Tilastotietojen, kyselyn ja haastattelujen tietojen perusteella voidaan todeta Varsinais-Suomessa olevan tarvetta naisten asioiden edistämiselle. Erityisesti painottui naisten yrittäjyys ja sen tukeminen. Esiselvityksen perusteella suositellaan maakunnallisen naisteemaryhmän, naisresurssikeskuksen, perustamista erityisesti olemassa olevien organisaatioiden välisen yhteistyön tueksi sekä alueen naisten panoksen ja potentiaalin nostamiseksi. Seuraavana toimenpiteenä ehdotetaan laajan ja avoimen keskustelu- ja suunnittelutilaisuuden järjestämistä, johon kutsutaan maakunnan alueelta aiheesta kiinnostuneiden organisaatioiden edustajat konkretisoimaan kehittämistoiminnan tavoitteet, sisältö ja toimintatapa. 3

5 2. Taustaa Euroopan eri maissa edistetään naisyrittäjyyttä sekä naisten osallistumista rakennepoliittiseen kehittämiseen perustamalla alueellisia resurssikeskuksia ja näiden välisiä verkostoja. Naisresurssikeskukset ovat pienimuotoisia ja tehokkaita osaamiskeskuksia, jotka tähtäävät nimenomaan naisten erityislaadun huomioon ottamiseen ja tukemiseen yrittäjyydessä, alueellisessa kehittämisessä sekä tasaarvotyössä. Alueelliset naisten resurssikeskukset kehittävät ennen kaikkea naisten rohkeutta ottaa ratkaiseva askel yrittäjäksi lähtemiseen. Keskukset täydentävät viranomaisneuvontaa, neuvontajärjestöjen ja uusyrityskeskusten toimintaa ja luovat samalla uudentyyppisiä innovatiivisia ympäristöjä, joissa pystytään kehittämään ratkaisuja naisyrittäjyyden haasteisiin. Tällä hetkellä viranomaisneuvonta koskee pääsääntöisesti rahoitusmalleja, rahoituskelpoisuutta ja yrityksen liikeidean arviointia. Uusyrityskeskus keskittyy yrittäjyyden kehittämiseen eli siihen, miten yritysideasta tuotetaan yritys ja miten yrittäjä valmentautuu tulevaan elämäänsä yrittäjänä. Tämä ei kuitenkaan riitä. Naisten yrittäjyys on niin voimakkaasti nivoutunut heidän arkielämän rooliinsa, että pelkkä yrittäjyyden lähtökohta on riittämätön. Naiset tarvitsevat tukea, jota parhaiten antavat samassa tilanteessa olevista naisista muodostetut tukiverkostot. Resurssikeskuksista on jo saatu hyviä kokemuksia niin Suomessa kuin muissa maissa. (Naisteemaryhmä 2004) Naisten resurssikeskukset ovat nouseva trendi Euroopassa. Niiden avulla pyritään ennakoimaan tulevaisuuden muutoksia sekä tukemaan naisten selviytymistä maaseudulla ja kaupungeissa. Eri puolilla Eurooppaa on lähes 500 resurssikeskusta, joista 150 sijaitsee Ruotsissa. Esimerkkejä Suomessa toimivista naisten resurssikeskuksista ovat mm. Sinni voimavarakeskus Oulussa, Osuuskunta Naisten talo Kokkolan naisresurssikeskus sekä Karellikeskus Pohjois-Karjalassa. Alueministeri Hannes Manninen käynnisti keväällä 2004 selvitystyön alueellisen naisten resurssikeskusohjelman kehittämissuunnitelmaksi. Se liittyy mm. yrittäjyyden politiikkaohjelmaan naisyrittäjyyden vahvistamiseksi Suomessa. Erityisohjelman laatiminen perustuu paikallisten naisten tarpeisiin. Tämä johtuu siitä, etteivät muutosten hallintaan tähtäävät yleiset toimet Suomessa tunnista tai tue naisten alueellisia resurssikeskuksia, toteavat selvityksen tehneet dosentti Liisa Horelli ja Yrittäjänaisten keskusliiton puheenjohtaja Mirja Erlund. Naisten resurssikeskuksilla tarkoitetaan paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toimivaa osaamisverkostoa. Se koostuu alueen keskeisistä naistoimijoista. Resurssikeskuksella on palkatun vetäjän lisäksi ainakin yksi kohtaaamispaikka - naistentalo tai työpiste - monimuotoista toimintaa varten. Niissä neuvotaan yrittämisen eri vaiheissa olevia naisia sekä kehitetään uusia monipalveluvalikoita. Lisäksi helpotetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Naisten osaamisen ja toiminnan välittömän tukemisen ohella resurssikeskukset rakentavat alueellista innovaatioympäristöä. Ne luovat työllisyyttä, uusia yrityksiä sekä alueen sosiaalista pääomaa. Tällä tarkoitetaan verkostoitumiseen pohjautuvaa kykyä liikuttaa resursseja uusiksi ratkaisuiksi, esimerkiksi räätälöidyiksi lähipalvelurakenteiksi. 4

6 Ehdotettu kansallinen Naisten Voimavaraohjelma (NAVARA) vuosille on kuuden ministeriöiden yhteistyöhanke 1. Sitä ohjaa sisäasianministeriön asettama kansallinen ohjelmatyöryhmä. Yksityisen rahoituksen lisäksi valtion budjettirahaa ehdotetaan varattavaksi 4,8 miljoonaa euroa vuosiksi Rahoituksen avulla luotaisiin toimintaedellytykset vuosittain noin kymmenelle laatukriteerit täyttävälle alueelliselle resurssikeskukselle sekä Suomen naisresurssikeskukset (SNRK) ry:lle 2. Suomen naisresurssikeskukset ry tulee koordinoimaan kansallista voimavaraohjelmaa sekä huolehtimaan kansainvälisistä suhteista. Naisten voimavaraohjelmaehdotuksen lisäksi naisten panoksen ja potentiaalin nostamiseksi on laadittu naisten asemaa kohentavia asiakirjoja, kuten Maaseudun naisten toimintaohjelma (Asikainen, 2004), Naisyrittäjyyttä koskevat toimenpide-ehdotukset (KTM, 2005) sekä Hallituksen tasa-arvo-ohjelma (STM, 2005). Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa (2007) nähdään myös mm. naisyrittäjyyden ja tasa-arvon edistäminen tärkeiksi osa-alueiksi. Euroopan komission Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmassa (2006) mainitaan myös useita aiheeseen liittyviä avaintoimia. Euroopan komission toimintasuunnitelmassa yrittäjyyden edistämiseksi (2004) mainitaan lisäksi erityisesti räätälöidyn tuen antaminen naisille ja yritysten välisten suhteiden edistäminen. Varsinais-Suomessa koettiin tarvetta selvittää maakunnan tilannetta ja toimijoiden ajatuksia naisten yrittäjyyteen, työllisyyteen, tasa-arvoon ja aluekehitykseen osallistumiseen liittyen. Turun yrittäjänaiset ry haki ja sai Varsinais-Suomen liitolta maakunnan kehittämisrahaa esiselvityksen toteuttamiseen. 3. Esiselvityksen metodit Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvityksessä on käytetty tilastotietoja, teemahaastatteluja ja kyselyä. Hanke käynnistettiin ohjausryhmän kokouksella lokakuussa Tilastotietoa kerättiin aiheeseen liittyen Varsinais-Suomen liitosta, Varsinais-Suomen TE-keskuksen työvoimaosastolta, hanketietokannoista, aiemmista julkaisuista sekä myöhemmin haastatteluissa esiin tulleista muista lähteistä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana viisi kertaa. Kysely toteutettiin Digium Enterprise tutkimustyökalua hyödyntäen. Sähköpostikutsu kyselyyn vastaamiseen toimitettiin yhteensä henkilölle, jotka olivat Varsinais-Suomen yrittäjien tai Turun yrittäjänaisten jäseniä tai Yrityspalvelukeskus Potkurin asiakkaita. Kyselyyn vastaamattomille lähetettiin yksi muistutusviesti Vastauksia saatiin mennessä 503 henkilöltä koko kyselyyn, vastaajamäärä yksittäisissä kysymyksissä vaihteli välillä, keskeneräiseksi jääneet vastaukset huomioiden. Kyselyn vastaajista naisia oli 43% ja miehiä 57% kaikki vastaukset huomioituina. Vastanneista oli alle 40-vuotiaita 25%, vuotiaita 35% ja 40% yli 50-vuotiaita. 1 Sisäasianministeriö, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Opetusministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työministeriö. 2 Suomen naisresurssikeskukset ry perustettiin Kajaanissa. 5

7 Kouluasteen ammatillinen koulutus oli 21%:lla vastaajista, opistoasteen koulutus 41%:lla vastaajista, ammattikorkeakoulutausta 7%:lla ja yliopisto- tai korkeakoulutausta 24%:lla. 72% oli Turun seudulta, 9% Vakka-Suomesta, 9% Salon seudulta, 5% Loimaan seudulta ja 5% Turunmaalta. Hankkeessa haastateltiin yhteensä 30 henkilöä aiheeseen liittyvistä organisaatioista kuten järjestöistä ja yritysneuvonnasta, listaus haastatteluista liitteessä. Haastattelut toteutettiin pääsääntöisesti henkilökohtaisin haastatteluin, mutta joitain toimijoita haastateltiin myös puhelimitse tai ryhmässä. Yksi henkilö toimitti vastauksensa sähköpostitse. Haastatteluja toteuttivat käytännössä Tytti Siltanen ja Tiina Haavisto. Tulokset julkistettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa, joita järjestettiin yksi jokaisessa Varsinais-Suomen seutukunnassa toukokuussa Naisten yrittäjyys ja työllisyys Varsinais-Suomessa 4.1. Varsinaissuomalaiset naiset ja työssäkäynti Varsinais-Suomen väestöstä 51% on naisia vuotiaita naisia on 33% maakunnan kokonaisväestöstä. Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja työikäiset naiset ovat koulutetumpia kuin työikäiset miehet. Naisten työpaikkoja on maakunnassa noin , 50% kaikista työpaikoista. Työssä käyvistä naisista 92% on palkansaajia ja 8% yrittäjiä. Puolet naisten työpaikoista on yksityisellä sektorilla ja noin kolmasosa kuntasektorilla. Kuntasektorin työpaikoista 79% ja valtion työpaikoista 51% on naisilla. Määrällisesti naisia on eniten terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa. Naisia on eniten suhteessa miehiin terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, rahoitustoiminnassa ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Yli puolet myös koulutuksen, tukku- ja vähittäiskaupan, julkisen hallinnon ja kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelujen palkansaajista Varsinais-Suomessa on naisia. Suhteellisesti vähiten naisia on rakentamisessa, sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa sekä teollisuudessa. Työttömänä oli vuoden 2006 lopussa naista, joista määrällisesti eniten hallintoja toimistotyössä Naisväestön määrä, ikärakenne ja koulutus Varsinais-Suomessa oli vuonna 2005 yhteensä henkilöä, joista oli naisia (52% väestöstä). Koko Suomen väestöstä 51% oli naisia. (Tilastokeskus) vuotiaita naisia oli 33% maakunnan kokonaisväestöstä. Tämän ns. työikäisen naisväestön määrä on ennustettu laskevan vuoteen 2020 mennessä noin naisella. Määrän vähenemisen on Varsinais-Suomessa ennustettu olevan pienempää kuin koko 6

8 Suomessa keskimäärin (Varsinais-Suomessa -3%, koko Suomessa -6%). Yli 65-vuotiaita naisia oli 10% maakunnan kokonaisväestöstä vuonna Tämän ikäisten naisten määrän on ennustettu lisääntyvän naisella vuoteen 2020 eli jopa 36%:lla. (Tilastokeskus) Koulutus on jakautunut sukupuolen mukaan. Naisvaltaisimpia ovat hoitoalat, käsiteollisuus- ja taideala sekä opettajankoulutus. Miehet opiskelevat erityisesti liikenteen, tietoliikenteen ja tekniikan aloilla. Naisia on yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoista yli puolet. Vuoden 2004 lopussa kaikista akateemisen loppututkinnon suorittaneista naisia oli hieman yli 60 prosenttia. Naisten suorittamien tohtorintutkintojen määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2002 lähes 46 prosenttia tohtoriksi väitelleistä oli naisia. Vuonna 2004 yliopistojen professoreista naisia oli 22 prosenttia. Korkeakouluissa naisvaltaisten opintoalojen määrä on lisääntynyt. Yhä useampi juristi, lääkäri ja teologi on nainen. Esimerkiksi eläinlääkäreiksi ja psykologeiksi valmistuneista naisten osuus on jo yli 80 prosenttia. Suomalaiset naiset ovat kouluttautuneet vaativiin tehtäviin. On tärkeää, että he sijoittuvat myös koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Edelleen ajankohtainen kysymys on, miten naisten parantunut koulutustaso näkyy heidän asemassaan työmarkkinoilla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006) Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja työikäiset naiset ovat koulutetumpia kuin työikäiset miehet. Naisten osuus sekä keskiasteen että ammatillisen korkea-asteen ja korkeakoulututkinnon suorittaneista on kasvanut tasaisesti 1970-luvun puolivälistä alkaen. Vuoden 2002 lopussa 76 prosenttia vuotiaista naisista ja 72 prosenttia samanikäisistä miehistä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006) Tutkinnon suorittaneita naisia ja miehiä oli vuonna 2005 sekä koko maassa että Varsinais- Suomessa lähes samassa suhteessa 15 vuotta täyttäneeseen väestöön, noin 63%. Naisista keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 36% naisväestöstä eli noin naista (miehillä 40%) kaikista keskiasteen tutkinnon suorittaneista 49% on naisia. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneita naisia oli 27% naisväestöstä eli naista (miehillä 23%) - 56% kaikista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista on naisia. Kaikilla tasoilla Varsinais- Suomen tutkinnon suorittaneiden osuus oli samansuuruinen kuin koko Suomessa keskimäärin. (Tilastokeskus, väestö koulutusasteen mukaan 2005) Varsinaissuomalaisten naisten työpaikat Suomen työvoimasta melkein puolet on naisia. Sekä naiset että miehet tekevät useimmiten kokopäivätyötä. Myös pienten lasten äidit työskentelevät kodin ulkopuolella. Suomalaisten naisten aktiivisuus työmarkkinoilla on EU:n korkeimpia, miesten taas matalimpia. Naiset kantavat edelleen päävastuun lasten hoidosta, joten julkiset hoivapalvelut tukevat erityisesti naisten työssäkäyntiä. Naisten työssäkäynti rahoittaa suomalaista hyvinvointivaltiota miesten työssäkäynnin ohella. Ansiotyö ja yksilöllinen sosiaaliturva vahvistavat naisten taloudellista itsenäisyyttä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006) Varsinais-Suomessa oli vuonna 2004 naisten työpaikkoja noin , naisten osuus oli 49,7% kaikista työpaikoista. Naisten työpaikat jakaantuivat palkansaajiin (92% kaikista naisten työpaikoista) ja yrittäjiin (8% kaikista naisten työpaikoista). Miehistä 85% oli palkansaajana ja 15% yrittäjänä. Vuonna 2004 naispalkansaajia oli 46% ja naisyrittäjiä 4% kaikista maakuntamme työpaikoista. Miespalkansaajia oli 43% ja miesyrittäjiä 7% kaikista 7

9 maakuntamme työpaikoista. (Tilastokeskus) Naisten yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa tarkastellaan tarkemmin kappaleessa 4.2. Työnantajasektoreittain lukumääräisesti tarkasteltuna suurin maakuntamme naisten työllistäjäsektori oli yksityinen sektori, noin naispalkansaajaa (51% kaikista naisten työpaikoista). Toisena tuli kuntasektori, noin naispalkansaajaa (34% kaikista naisten työpaikoista) ja kolmantena valtio, naispalkansaajaa (6% kaikista naisten työpaikoista). Kun katsotaan, millä sektoreilla naiset työskentelevät suhteellisesti enemmän kuin miehet, huomataan, että naisten osuus oli suurinta kuntasektorilla (79% kaikista työpaikoista naisten työpaikkoja). Toiseksi suurin naisia suhteellisesti enemmän kuin miehiä työllistävä sektori oli valtio (51% kaikista työpaikoista naisten työpaikkoja). (Tilastokeskus) Varsinais-Suomessa naisia työllistivät palkansaajina määrällisesti eniten seuraavat toimialat: terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (28% kaikista naispalkansaajista), teollisuus (15% kaikista naispalkansaajista) ja tukku- ja vähittäiskauppa (12% kaikista naispalkansaajista). Nämä toimialat työllistivät yhteensä 55% kaikista naispalkansaajista. Suhteellisesti eniten naisia työskenteli suhteessa miehiin terveydenhuolto- ja sosiaalialalla (89% palkansaajista naisia), majoitus- ja ravitsemustoiminnassa (73% palkansaajista naisia) ja rahoitustoiminnassa (71% palkansaajista naisia) Yli puolet myös koulutuksen, yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen sekä tukku- ja vähittäiskaupan palkansaajista Varsinais-Suomessa oli naisia. Suhteellisesti vähiten naisia oli rakentamisessa (9% palkansaajista naisia), teollisuudessa (11%), kalataloudessa sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2004) Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2006 lopulla Varsinais-Suomessa työllisenä oli naista (49% työvoimasta). Tarkasteltaessa ajanjaksoa voidaan todeta, että koko maassa naisten ja miesten työllisyys on kehittynyt eri sykleissä, mutta Varsinais-Suomessa ero ei ole ollut yhtä selkeä. Kehitys on sukupuolittain tarkasteltuna ollut hyvin samansuuntaista viimeisten parin-kolmen vuoden aikana. Varsinais-Suomen erilaisuutta selittää osin vientiteollisuuden vahva asema. Sekä naisten että miesten kohdalla työllisten määrän muutokset ovat olleet voimakkaampia Varsinais- Suomessa kuin koko maassa keskimäärin, sekä kasvu että vähentyminen. Myös tässä vientiteollisuuden vahvuus heijastuu suhdannevaihteluina, mutta lisäksi opiskelijoiden huomattava määrä toimii työvoimareservinä. (Varsinais-Suomen TE-keskus) Kun tarkastellaan työpaikkojen muutosta työnantajasektorin mukaan , voidaan todeta, että naisten työpaikat olivat suhteellisesti hieman lisääntyneet (vuonna 1995 kaikista työpaikoista 48,7% oli naisten työpaikkoja ja vuonna 2004 sama luku oli 49,7%). Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet naispalkansaajien määrän lisääntymisessä ja naisyrittäjien määrän vähentymisessä. Lukumäärissä tämä tarkoitti naispalkansaajien määrän kasvua :sta :een ja naisyrittäjien määrän laskua 8.700:sta 7.721:een. Varsinais-Suomen naistyöpaikkojen muutokset olivat suurimpia valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden kohdalla (-39%) sekä naisyrittäjien kohdalla (-11%). Yksityisen sektorin naistyöpaikat lisääntyivät Varsinais-Suomessa 27% ja kuntasektorin työpaikat 19%. (Tilastokeskus) 8

10 Varsinais-Suomen työpaikkojen määrä sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan miehet, yksityinen sektori työnantajana naiset, yksityinen sektori työnantajana naiset, kunta työnantajana miesyrittäjät miehet, kunta työnantajana naisyrittäjät naiset, valtio työnantajana miehet, valtio työnantajana miehet, valtioenemm. Oy:t työnantajana naiset, valtioenemm. Oy:t työnantajana Kuvio 1. Varsinais-Suomen työpaikkojen määrä sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan Naisten työttömyys Varsinais-Suomessa Työministeriössä työttöminä työnhakijoina oli vuoden 2006 lopulla Varsinais-Suomessa naista. Työttömyyttä ajanjaksolla tarkasteltuna kehityssyklien sukupuolittain tarkasteltu erilaisuus näkyy selvästi miesten työttömyyden aleneminen hidastui ja kääntyi kasvuksi ennen kuin naisten kohdalla. Tämä selittyy osin vientiteollisuuden vahvuudella alueellamme. Aiempina vuosina miesten työttömyys on ollut määrältään suurempaa kuin naisten työttömyys, nykysuhdanteessa ero on kapenemassa ja Varsinais-Suomessa on saman verran mies- ja naistyöttömiä. (Varsinais-Suomen TEkeskus) 9

11 Työttömien määrä ja muutos sukupuolen mukaan, Varsinais-Suomi naiset -11, miehet muutos-%, naiset -15,6-15 muutos-%, miehet Kuvio 2. Työttömien määrä ja muutos sukupuolen mukaan, Varsinais-Suomi Naistyöttömiä on Varsinais-Suomessa määrällisesti eniten hallinto- ja toimistotyössä (1.511 naista), seuraavaksi eniten luokittelemattomassa työssä (1.316 naista) ja kolmanneksi eniten teollisessa työssä (1.274 naista). Vuosia tarkasteltaessa naisten työttömyys on alentunut suhteellisesti eniten terveys- ja sosiaalialalla (-47%), seuraavaksi eniten kuljetus- ja liikennetyössä (-44%) ja kolmanneksi eniten teollisessa työssä (-40%). Työttömyys on lisääntynyt samana ajankohtana teknisessä / akateemisessa työssä (+2%), johon sisältyy mm. opetusala. (Varsinais-Suomen TEkeskus) Varsinaissuomalaisten naisten työttömyyttä ikärakenteittain tarkasteltuna voidaan todeta, että suurinta työttömyys oli vuonna 2006 ikäryhmässä yli 55-vuotiaat naiset (32%) ja toiseksi eniten ikäryhmässä vuotiaat (31%). (Varsinais-Suomen TE-keskus) Haastatteluissa tuli esille erityisenä haasteena maahanmuuttajanaisten työllistyminen palkansaajaksi tai yrittäjäksi. 10

12 4.2. Naisten yrittäjyys Varsinais-Suomessa Naisyrittäjiä on Varsinais-Suomessa noin (sisältäen alkutuotannon ja avustavat perheenjäsenet) Naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on 35% Naisyrittäjien osuus naistyöllisistä on 7,8%, osuus on laskenut vuodesta 1999, jolloin osuus oli 8,7% Toimialoittain määrällisesti eniten naisyrittäjiä oli maa-, riista- ja metsätaloudessa, yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Eniten naisyrittäjiä suhteessa miesyrittäjiin on alle 24-vuotiaissa. Naisten yleisimmät yritysmuodot ovat toiminimi ja osakeyhtiö. Naiset toimivat useammin yksinyrittäjinä kuin miehet. Tärkeimmät syyt lähteä yrittäjäksi ovat miehillä ja naisilla itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja yrittäjän itsenäisyys suhteessa palkkatyöhön. Naisilla taloudellisen menestymisen mahdollisuus on ollut pienempi syy ja työn ja perheen yhteensovittaminen suurempi syy lähteä yrittäjäksi kuin miehillä. Merkittävimmät kasvun esteet ovat naisilla suurempia kuin miehillä työssä jaksamiseen liittyvissä syissä sekä perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamisen vaikeudessa. Naisyrittäjät eivät ota riskejä yritystoimintaansa liittyen yhtä mielellään kuin miehet. Naiset kokevat miehiä enemmän, että yrityksen kehittämis- ja neuvontapalveluja ei ole liikaa. Naiset eivät pidä naisten yritystoimintaa tai yrittäjänä toimimista samanlaisena kuin miesten, miehet näkevät asiat samanlaisina sukupuolten välillä 57% naisista kokee, että tarvitaan uutta yhteistyötä edistämään edustamani sukupuolten yrittäjyyttä maakunnassamme. Sekä naiset että miehet ovat sitä mieltä, että Varsinais-Suomessa tarvittaisiin enemmän yhteistyötä yrittäjyyttä edistävien toimijoiden kesken. 64% naisyrittäjistä ja 44% miesyrittäjistä on sitä mieltä, että naisten yrittäjyyden edistäminen vaatii erityistoimia. Miesyrittäjien mielestä yrittäjyyttä pitää edistää sukupuoleen katsomatta ja naisyrittäjien mielestä erityisesti naisten yrittäjyyden edistäminen vaatii erityistoimia. Naisyrittäjien mielestä erityisesti naisyrittäjyyden edistämisen syitä ovat mm. tuen ja rohkaisun tarve, äitiyden kustannusten ja perheen vaikutukset yritystoimintaan, verkostoitumisen tarve ja käyttämättömän potentiaalin hyödyntäminen yhteiskunnassa Naisyrittäjien määrä ja toimialat Yrittäjiä oli vuonna 2004 yhteensä , joista naisyrittäjiä ja miesyrittäjiä Miesyrittäjiä oli siis lähes kaksinkertainen määrä kuin mitä naisyrittäjiä. Naisten osuus kaikista maakuntamme yrittäjistä sisältäen maa- ja metsätalouden oli 35%. Naisyrittäjiä oli 7,8% oman sukupuolensa kaikista työssäkävijöistä ja miesyrittäjiä 14,4% oman sukupuolensa kaikista työssäkävijöistä. (Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2004) 11

13 Vuodesta 1999 vuoteen 2004 naisyrittäjien määrä on ollut laskeva. Vuonna 1999 naisyrittäjien osuus naistyöllisistä oli Varsinais-Suomessa 8,7%, kun taas vuonna 2004 osuus 7,8%. Miesyrittäjien osuus työllisistä on pysynyt näinä vuosina lähes samana. Ero nais- ja miesyrittäjyyden välillä on kasvanut Varsinais-Suomessa, mutta ei koko Suomessa. Luvut sisältävät myös maa- ja metsätalousyrittäjät (Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot ) Varsinais-Suomen palkansaajat ja yrittäjät 2004 miehiä yrittäjinä , 7 % naisia palkansaajina , 46 % miehiä palkansaajina , 43 % naisia yrittäjinä 7 736, 4 % Kuvio 3. Varsinais-Suomen kaikki työpaikat (palkansaajat ja yrittäjät) Kun yrittäjyyden muutoksia tarkastellaan maakunnassamme ajanjaksolla , huomataan, että naisyrittäjien määrä on laskenut: vuonna 1995 naisyrittäjiä oli ja 2004 yhteensä Laskua on ollut -11%. Miesyrittäjien määrä laski -7%. Naisyrittäjiä oli vuonna ,1% alueen kaikista työpaikoista, kun taas vuonna 2004 luku oli 4,0%. Miesyrittäjiä oli vuonna 1995 yhteensä 9,2% kaikista alueen työpaikoista ja vuonna 2004 yhteensä 7,4%. Luvut ovat samaa suuruusluokkaa maakunnassamme kuin koko maassa keskimäärin. Luvut sisältävät myös maa- ja metsätalousyrittäjät. (Tilastokeskus, työpaikat alueittain työnantajasektorin mukaan ) (kuvio 4) 12

14 Nais- ja miesyrittäjät Varsinais-Suomessa miesyrittäjät naisyrittäjät Kuvio 4. Yrittäjien määrät Varsinais-Suomessa sukupuolittain Naisyrittäjien osuus kaikista Varsinais-Suomen työllisistä oli suurinta maa-, metsä- ja riistataloudessa (28% kaikista työllisistä naisyrittäjiä), yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa (16%), kalataloudessa (12%) ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa (8%). Toimialoja, joissa naiset toimivat enemmän yrittäjinä kuin palkansaajina olivat maa-, metsä- ja riistatalous sekä kalatalous % kaikista naistyöpaikoista oli yrittäjillä yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa, rakentamisessa ja majoitusja ravitsemustoiminnassa. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2004) Määrällisesti eniten naisyrittäjiä oli vuonna 2004 maa-, riista- ja metsätaloudessa (2.226 naisyrittäjää) sekä yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa (1.358 naisyrittäjää). Toimialoittainen jakauma Varsinais-Suomessa on hyvin samankaltainen kuin koko Suomessa keskimäärin. (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2004) Molemmilla sukupuolilla maa-, metsä-, riista- ja kalataloudessa yrittäjyysaktiivisuus oli suurinta. Naisilla yrittäjyysaktiivisuus on suurinta yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa, rakentamisessa ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Miesyrittäjiä oli eniten suhteessa kaikkiin miestyöllisiin rakentamisessa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Suurimmat erot nais- ja miesyrittäjyydessä löytyivät Varsinais-Suomessa maa-, riista- ja metsätaloudessa (naisten ja miesten yrittäjyysasteen ero -8,9%), kuljetus, varastointi ja tietoliikenteessä (yrittäjyysasteiden ero -8,7%) ja tukku- ja vähittäiskaupassa (yrittäjyysasteiden ero -8,4%). Varsinais-Suomi erosi koko Suomen keskiarvoista yrittäjyysaktiivisuudessa eniten kalataloudessa (naisyrittäjiä suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin) sekä maa-, riista- ja metsätaloudessa (naisyrittäjiä hieman vähemmän ja miesyrittäjiä enemmän kuin Suomessa keskimäärin). Myös yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa toimii naisyrittäjiä enemmän Varsinais-Suomessa kuin 13

15 Suomessa keskimäärin. Teollisuudessa naisten ja miesten yrittäjyysaktiivisuus on Varsinais-Suomessa samansuuruista, mutta valtakunnallisesti tarkasteltuna miesten yrittäjyysaktiivisuus on voimakkaampaa ja naisten vähäisempää. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2004) Naisten ja miesten yrittäjyysaktiivisuus toimialoittain Varsinais-Suomessa % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % A Maatalous, riistatalous ja metsätalous B Kalatalous O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut F Rakentaminen H Majoitus- ja ravitsemistoiminta naiset 74 % 64 % 25 % 11,5 % 10,8 % 7,9 % miehet 83 % 59 % 19 % 19 % 18 % 16 % Kuvio 5. Naisten ja miesten yrittäjyysaktiivisuus toimialoittain Varsinais-Suomessa G Tukku- ja vähittäiskauppa Mikäli tarkastelusta poistetaan maa-, riista-, metsä- ja kalatalousyrittäjät, oli Varsinais- Suomen naisyrittäjien määrä (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2004) Naisyrittäjien osuus yrittäjistä ilman alkutuotantoa ja avustavia perheenjäseniä oli Varsinais-Suomessa vuonna 2005 yhteensä 33% maan keskiarvon ollessa 33,2%. (KTM Yrittäjyyskatsaus 2006) Naisten yrittäjyysosuus jää tilastoissa osin katvealueelle, sillä he toimivat usein yhtiömuotoisissa yrityksissä omistaja-johtajina miesten rinnalla. Naisyrittäjien määrä koko Suomessa on ilman alkutuotantoa ja avustavia perheenjäseniä kasvanut :sta :een vuodesta 1995 vuoteen Mikäli naisyrittäjään mukaan luetaan alkutuotanto ( naisyrittäjää) ja avustavat perheenjäsenet (5.000 naisyrittäjää), oli naisyrittäjien määrä vuonna 2006 yhteensä Naisten valtakunnallinen yrittäjyysaktiivisuus yrittäjien osuus työllisistä (6,3 %) on huomattavasti alempi kuin miesten (11,8 %). (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Yritystoiminnan toimialarakenne eriytyy sukupuolen mukaan valtakunnallisesti. Rakentaminen ja kuljetus ovat selvästi miesyrittäjien toimialoja. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja henkilöpalvelut ovat naisyrittäjiä työllistäviä toimialoja. Taustalla vaikuttavat mm. perinteiset koulutukselliset jaottelut miesten ja naisten ammatteihin. Tilanne on kuitenkin tasaantumassa, sillä esim. liike-elämän palveluissa ja kaupan alalla on jo nykyisin varsin tasapuolisesti mies- ja naisyrittäjiä. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) 14

16 Naisten yrityksistä 64,3% toimi vuonna 2004 maakunnassamme palvelualalla ja 21,1% kaupan alalla. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Varsinais-Suomen yrittäjät ry:llä on jäsenyritystä. Näistä on 75% miesten ja 25% naisten yrityksiä. Naisjäsenten yrityksistä 61% sijoittuu palveluihin ja 23% kaupan toimialalle. (Varsinais-Suomen yrittäjät ry) Kyselymme vastaajista miehet työskentelivät yrittäjinä pääsääntöisesti teollisuuden ja rakentamisen sekä liike-elämän palvelujen toimialoilla kun taas naiset työskentelivät pääsääntöisesti liike-elämän palvelujen, henkilökohtaisten palvelujen ja tukku- ja vähittäiskaupan toimialoilla Naisyrittäjien ikärakenne ja koulutustausta Varsinaissuomalaisten nais- ja miesyrittäjien määrää ikäryhmittäin tarkasteltuna (pois lukien maatalous) huomataan, että muutamissa ikäryhmissä naisten ja miesten prosentuaalinen osuus yrittäjistä vaihtelee huomattavastikin. Keskiarvoisesti Varsinais- Suomessa 33% yrittäjistä oli vuonna 2003 naisia ja 67% miehiä. Naisia oli suhteellisesti enemmän yrittäjinä kuin miehiä ainoastaan ikäryhmässä vuotiaat, tässä ikäryhmässä yrittäjien määrä oli absoluuttisesti katsottuna erittäin pieni, vain 34 yrittäjää maakunnassamme. Seuraavaksi eniten naisyrittäjiä suhteessa miesyrittäjiin oli maakunnassamme ikäryhmässä vuotiaat (43%). Vähiten naisyrittäjiä oli ikäryhmässä yli 65-vuotiaat, 25% kaikista maakuntamme yrittäjistä. Tosin tässäkin ikäryhmässä naisyrittäjien lukumäärä oli hyvin pieni, vain 18. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2003) Varsinais-Suomen palkansaajat ja yrittäjät ikäryhmittäin palkansaajat, naiset palkansaajat, miehet naisyrittäjät miesyrittäjät Kuvio 6. Varsinais-Suomen palkansaajat ja yrittäjät ikäryhmittäin

17 Noin 43 prosenttia naisyrittäjistä (pl. alkutuotanto ja avustavat perheenjäsenet) koko Suomessa on alle 45-vuotiaita. Miehiin verrattuna naisten joukossa on hieman enemmän alle 35-vuotiaita, mutta vastapainoksi hieman enemmän yli 45-vuotiaita yrittäjiä. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Varsinais-Suomen yrittäjien naisjäsenistä eniten on vuotiaita (35%) ja toiseksi eniten vuotiaita (33%). Jäsenet ovat jonkin verran iäkkäämpiä kuin Suomen yrittäjien jäsenistö keskimäärin: Varsinais-Suomen yrittäjistä alle 40-vuotiaita on 20% kaikista jäsenyrittäjistä verrattuna koko Suomen 23%:iin ja yli 51-vuotiaita 49% verrattuna koko Suomen 45%:iin. Kaikista Varsinais-Suomen yrittäjien naisjäsenistä alle 40-vuotiaita on 22% (koko Suomessa 25%). (Varsinais-Suomen yrittäjät) Kyselyyn vastanneista sekä naisista että miehistä suurin osa oli toiminut tässä yhdessä, ensimmäisessä yrityksessään. Miehistä 39% oli toiminut yrittäjinä vähintään kahdessa yrityksessä ja naisista 28%. Alle 30-vuotiaina oli ensimmäisen yrityksensä perustanut 33% naisvastaajista ja lähes puolet (48%) miesvastaajista. Suurin ero sukupuolten välillä löytyi vuotiaana yrityksen perustaneista, sillä miehistä 21% oli perustanut yrityksen vuotiaina, mutta naisista vain 12%. Sama ero (9%-yksikköä) löytyi myös vuotiaana yrityksen perustaneista, joissa miehistä 7% ja naisista 16% oli perustanut yrityksen vuotiaana. Miehet ovat kyselyaineiston mukaan perustaneet ensimmäisen yrityksensä nuorempina kuin naiset. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisyrittäjien osuus (9,5 % vuonna 2004) on suurempi kuin miesyrittäjien. Naisyrittäjät ovat kautta linjan koulutetumpia kuin mieskollegansa. Palkkatyössä olevat naiset ovat silti keskimäärin yrittäjänaisia paremmin koulutettuja. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n jäsenyrityksistä naisten koulutuksena on suurimmalla osalla opistotasoinen tutkinto (38%) ja seuraavana ammattikoulu tai vastaava (25%). (Varsinais-Suomen yrittäjät ry) Kyselyymme vastanneet naiset olivat pääsääntöisesti opistoasteen ja yliopiston tai korkeakoulun suorittaneita. Koulutus ja korkeasti koulutettu puoliso lisäävät naisten yrittäjäalttiutta. Naisten yrittäjyysalttiuden nostamiseksi on tärkeää vaikuttaa kasvatuksen ja koulutuksen luomaan kuvaan yrittäjästä. (Tervo-Haapanen, 2007) Naisyrittäjien yritysmuodot, yrityksen koko ja yrittäjäksi lähtemisen syyt Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n jäsenyrityksistä naisten yritysmuotona on yleisin elinkeinonharjoittaja (toiminimi), 51% naisjäsenistä (miehillä 33%), ja toiseksi yleisin osakeyhtiö, 33% naisjäsenistä (miehillä 51%). Kyselyymme vastanneiden naisten tämän hetkisen yrityksen yritysmuoto oli 39%:lla toiminimi (miehistä 20%), 3%:lla avoin yhtiö (miehistä 1%), 7%:lla kommandiittiyhtiö (miehistä 10%) ja 51%:lla osakeyhtiö (miehistä 71%). Naisilla oli siis 19%-yksikköä useammin toiminimi kuin miehillä, kun taas miehillä oli 20%-yksikköä useammin osakeyhtiö kuin naisilla. Valtakunnallisesti 70 prosenttia naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä, miehistä alle 60 prosenttia. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n jäseninä olevista naisista suurin osa oli yksinyrittäjiä, 58% (miesten yrityksistä 47%), ja toiseksi eniten oli 2-3 työntekijän yrityksiä, 26% sekä naisten että miesten yrityksistä. Yhteensä 91%:lla naisten yrityksistä oli enintään viisi työntekijää. Vastaava luku miesten yrityksissä oli 83%. Suuria eroja luvuissa ei ole verrattuna Varsinais-Suomen yrittäjien jäsentietoja koko Suomen 16

18 yrittäjät ry:n jäsenistöön. Varsinais-Suomen yrittäjissä naisista hieman suurempi osa toimii toiminimellä kuin koko Suomen yrittäjien jäsenistössä keskimäärin (51%, koko Suomi 48%). (Varsinais-Suomen yrittäjät) Kyselyyn vastanneiden yritysten työntekijöiden määrän tarkastelussa naiset toimivat useammin yksinyrittäjinä kuin miehet (naiset 40%, miehet 33%). Alle viisi henkilöä työllistävistä yrityksiä oli sekä naisten että miesten yrityksistä 39%. Yli 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli 12%:lla naisvastaajista (kaikki kuitenkin alle 50 henkilöä työllistäviä) ja 16%:lla miesvastaajista (3% yli 50 henkilöä työllistäviä). Naisten yritykset työllistivät siis vähemmän kuin miesten yritykset. Yritysten liikevaihdon mukaan tarkasteltuna naisten yritykset olivat pääsääntöisesti alle euron liikevaihdon yrityksiä (24%), kun taas miesten yritykset olivat pääsääntöisesti yli euron liikevaihdon yrityksiä (27%). Alle euron liikevaihdon yrityksiä oli naisten yrityksistä puolet (49%) ja miesten yrityksistä 37%. Nopean kasvun yrityksiä oli valtakunnallisesti vuonna 2004 naisten yrityksistä vain 12,4% verrattuna miesten yrityksiin (63,6%). (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Kyselyyn vastanneilla yrittäjäksi lähtemisen syyt vaihtelivat jonkin verran sukupuolten välillä. Sekä naisilla että miehillä kaksi yhteistä tärkeää syytä lähteä yrittäjäksi olivat itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja yrittäjän itsenäisyys suhteessa palkkatyöhön. Naisilla korostuivat näiden lisäksi yrittäjyys elämäntapana, taloudellisen menestymisen mahdollisuus ja työn ja perheen yhteensovittaminen. Miehillä painottuivat taloudellisen menestymisen mahdollisuus, yrittäjyys elämäntapana ja halu siirtyä pois palkkatyöstä. Suurimmat sukupuolten väliset erot yrittäjäksi lähtemisen syistä löytyivät taloudellisen menestymisen mahdollisuudesta (naisista 22% ja miehistä 38% nimesi tämän omaksi syykseen lähteä yrittäjäksi) ja työn ja perheen yhteensovittamisesta (naiset 18%, miehet 7%). Avoimissa vastauksissa tuli esille muina yrittäjäksi lähtemisen syinä naisilla mm. työttömyysuhka, sattuma, sopiva tilaisuus, avioeron kautta osan yrityksestä siirtyminen naiselle, työnantajan yrityksestä luopuminen ja halu muuttaa Turkuun yhdistettynä vaikeuteen löytää töitä Yrittäjien kokemat yritysten suurimmat haasteet, tärkeimmät tavoitteet ja merkittävimmät kasvun esteet Suurimpina haasteina yritystoiminnassa tällä hetkellä kyselyyn vastanneet naiset pitivät mm. toiminnan laajentamisen, yrittäjänä ja pienten lasten äitinä olemisen, kannattavuuden (saada itselleen palkkaa), oman jaksamisen, ajan puutteen / ajanhallinnan, markkinoinnin, sukupolvenvaihdoksen, oman työmäärän kohtuullistamisen, hyvin motivoituneiden työntekijöiden löytämisen ja työntekijän palkkauksen. Sekä nais- että miesvastaajien yritysten tärkeimmät tavoitteet seuraavan viiden vuoden aikana olivat kannattavuuden ja voiton lisääminen, tuotteiden ja palvelujen monipuolistaminen sekä toiminnan säilyttäminen nykyisellä tasolla. Suurin ero sukupuolten välillä tärkeimmissä tavoitteissa löytyi alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden lisäämisessä, jonka valitsi tärkeäksi tavoitteeksi 21% miehistä ja 13% naisista. Merkittävimpinä kasvun esteinä näkivät sekä naiset että miehet nykyisen yrityskoon sopivuuden, haluttomuuden ottaa kasvuun liittyvää riskiä ja vaikeuden löytää sopivia työntekijöitä. Suurimmat erot löytyivät vaikeudessa löytää sopivia työntekijöitä (naisista 30% ja miehistä 38%), työssä jaksamiseen liittyvissä syissä (naisista 21% ja miehistä 17

19 15%) sekä perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamisen vaikeudessa (naisista 17% ja miehistä 12%). Avoimissa vastauksissa mainittiin naisten vastauksissa lisäksi mm. riski työntekijän jäämisestä äitiyslomalle, kunnallinen kilpailu, eläkkeelle jääminen, haluttomuus kasvaa, sairaslomat ja oikeiden asiakkaiden löytäminen Tuki naisten yritystoimintaan Kyselyyn vastanneilla naisilla korostui se, että apua ja tukea oli saatu tai haettu lähipiiriltä eli perheeltä, ystäviltä ja tuttavilta sekä yrittäjyyskurssilta. Myös miehillä lähipiiri oli ollut tärkeä avun ja tuen lähde yritystoiminnan aloittamisessa. Suuri osa miehistä vastasi, ettei ollut saanut tai hakenut apua ja tukea yritystoiminnan aloittamisessa mistään. Avoimissa vastauksissa tuli naisilla esille yritystoiminnan aloittamisen avun/tuen lähteenä lähipiirin lisäksi koulutus, työvoimatoimisto, pankki, verovirasto, elinkeinoasiamies, lakimies, kirjanpitäjä ja kollega. Varsinais-Suomessa tällä hetkellä saatavana oleviin yrityksen neuvonta- ja kehittämispalveluihin liittyen kyselyyn vastanneista sekä naiset että miehet kokivat eniten (yli 40% molempien sukupuolten edustajista), että ne eivät ole riittävästi heidän tiedossaan, he tietävät mihin ottaa yhteyttä ja että ne eivät tarjonneet yritystoimintaa aloittaessa eivätkä tarjoa tällä hetkellä heille tärkeää apua yritystoimintaan. Suurin ero sukupuolten välissä löytyi siinä, että naiset kokivat miehiä voimakkaammin (yli 10%-yksikön ero sukupuolten vastauksissa keskimäärin), että yrityksen kehittämis- ja neuvontapalveluja ei ole lainkaan liikaa. Avoimissa naisten vastauksissa olivat myös seuraavat kommentit Tukea saa aloittaessa myöhemmin olet yksin Ei ehdi oman työn ohessa tutustumaan mahdollisuuksiin. Teollisen alan yrityksiä tuetaan, ei palvelusektoria. Suurin osa neuvojista on konsultteja, jotka eivät ymmärrä oikeasti yrittämisestä yhtään mitään! Hakiessani palveluja minulle kerrottiin, etten ole heidän painopistealueellaan Koulutukset ovat yleensä aina 8-16 ja en voi osallistua kuin iltaisin ja viikonloppuisin, koska toimin sivutoimisena yrittäjänä. Kulttuurialan pienyrittäjälle voisi olla paras koulutus ihan henkilökohtainen neuvonta, mistä sitä saa?????? Yksi vierailuni oli enemmänkin latistava kuin informatiivinen, noin nelikymppinen mies katsoo minua pitkään ja asenne on vähän tuollaista akkojen touhua ja saan vastaukseksi kommentteja arvaa kuinka monta naista täällä on juossut tuon saman idean kanssa eikä ne mihinkään kanna. Pikkuisen olisi toiminnassa parannettavaa! Neuvontakäynnillä tuntui, että kaikilla on kiire eikä minulle ole aikaa. Palvelualan yrityksille toivoisin yritysjohdollisiin asioihin enemmän tukea ja ohjausta. Kysyttäessä tuesta yritystoimintaan liittyen molemmat sukupuolet kokivat eniten, että he haluaisivat enemmän keskusteluja ja tiedonvaihtoa sekä yhteistyökumppanuuksia / verkostoitumista toisten yrittäjien kanssa, asiantuntijan apua yritystoimintaan sekä koulutusta. Suuria eroja sukupuolen välillä ei ollut, naiset kokivat hieman enemmän 18

20 tarvetta tukeen yritystoimintaan liittyen. Avoimissa vastauksissa naiset mainitsivat mm. talousasioiden tuen tarpeen, ajan vähyyden tapaamisiin toisten yrittäjien kanssa, keskustelujen toiveen saman alan yrittäjien kanssa, vaikeuden löytää kokeneempi yrittäjä antamaan neuvoja omaan yritystoimintaan ja asiantuntija-avun kalleuden. Naisten kommentteina yritystoiminnan tuen tarpeeseen saatiin mm. seuraavia Kaipaisin oman alan tukiryhmää. Budjetointiin ja markkinointiin liittyvää tietoutta tarvitsee kartuttaa. Miten yritykseni voisi mahdollisesti tuottaa niin paljon, että voisin elää sillä? Ikuinen ristiriita palkkatyön ja yritystoiminnan kanssa. Tarvitsisin yritysjohdollista ja lainopillista neuvontaa, talouden ohjaamista sekä verkostoitumista ja enemmän yhteistyötä ammattikunnittain. Kaipaisin asiakashankintaan ja yrityksen kehittämiseen liittyviä koulutuksia, nimenomaan pienen yrityksen näkökulmasta katsottuna. Pitäisi opetella ei-sanan käyttö ja hoitaa itseään myös yhtä hyvin kuin asiakkaitaan aikaa itselle! Haluaisin lyhyitä kursseja iltaisin, joista voimavaroja ja uudistumista! Yhteisöllisyys saman alan pienyritysten kanssa. Lähinnä ajatustenvaihtoa, ei välttämättä kollegoiden, vaan muutenkin samanhenkisten kanssa. Se virkistää yksinyrittäjää. KTM:n selvityksessä TE-keskusten yrityspalvelujen vastaavuudesta naisyrittäjien tarpeisiin todetaan, että selkein puute on siinä, ettei naisyrittäjillä ole selkeää kuvaa siitä, millaisia palveluja heille on tarjolla. Yrittäjät kaipaavat lisää tiedotusta palveluista, enemmän kannustusta sekä palveluiden konkreettista vastaavuutta pienen yrityksen tarpeisiin ja toimintaan. Naisyrittäjille tarjotut palvelut ovat olleet tarpeellisia. Yli puolet vastaajista esimerkiksi kääntyi neuvontatarpeessaan mieluummin naisyritysneuvojan puoleen. Naisyrittäjät arvostavat henkilökohtaista neuvontaa sekä kohdennettua sähköpostiviestintää. (KTM, 2004) Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkurin alkavien yrittäjien neuvonta-asiakkaista /2007 oli ollut naisia 44,5% ja miehiä 55,5% (yhteensä asiakasta, laskettu mukaan Turun seudun uusyrityskeskus Generaattorin asiakkaat, Potkuri aloittanut 2005). Vuoden 2006 alkavien yrittäjien neuvonta-asiakkaina oli ollut 444 naista ja heidän ikänsä ensikäyntivuonna jakautui seuraavasti: 16% alle 25-vuotiaita, 48% vuotiaita ja 35% yli 40-vuotiaita. Työtilanne neuvonta-ajankohtana oli 30%:lla naisista työtön, 26%:lla yksityinen työnantaja ja 15% opiskelija. Koulutustaustaltaan naisasiakkaina oli ollut eniten opisto- tai ammattikorkeakoulutaustaisia (28%), ammattikoulutaustaisia (22%), korkeakoulutaustaisia (18%) ja ylioppilaita (15%). Tietoja ei ole kerätty toistaiseksi sukupuolierottelulla toimivien yritysten neuvonnasta eikä tarkasteltu asiakastyytyväisyyttä eri sukupuolten näkökulmasta. (Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri) Myös seutukuntien kehittämiskeskusten kävijätilastointia ei ole toteutettu systemaattisesti sukupuolierottelulla. (haastattelut) 19

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot