SISÄLTÖ. 8. Seurakuntajaon muutokseen liittyvät päätökset. 9. Kirjallisuus ja lähteet

Transkriptio

1 1 SELVITYS JUANKOSKEN, KAAVIN, RIISTAVEDEN, TUUSNIEMEN JA VEHMERSALMEN SEURAKUNTIEN YHDISTYMISEKSI YHDEKSI SEURAKUNNAKSI JA LIITTYMISEKSI OSAKSI KUOPION SEURAKUNTAYHTYMÄÄ SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet 2. Selvityksen toteuttaminen 3. Seurakuntien perustiedot sekä arvio seurakuntaliitoksen vaikutuksesta esitettyihin perustietoihin 3.1. Jäsenkehitys 3.2. Seurakuntaliitoksen vaikutus jäsenkehitykseen 3.3. Seurakuntien talous 3.4. Seurakuntaliitoksen vaikutus talouteen 3.5. Seurakuntien toiminta 3.6. Seurakuntaliitoksen vaikutus seurakuntien toimintaan 3.7. Seurakuntien henkilöstö 3.8. Seurakuntaliitoksen vaikutus henkilöstöön 4. Seurakuntien nykyinen yhteistyö 4.1. Rovastikunnallinen yhteistyö 4.2. Sopimusyhteistyö 4.3. Seurakuntaliitoksen vaikutus nykyiseen yhteistyöhön 5. Alueen kuntien yhteistyösuunnitelmat ja niiden vaikutus seurakuntien asemaan 6. Yhteenveto työntekijöitten kuulemisista 7. Suunnitelma uuden seurakunnan rakenteeksi 7.1. Hallintoelimet 7.2. Seurakunnallinen toiminta 7.3. Henkilöstön tehtävät ja sijoittelu 7.4. Uuden seurakunnan asema Kuopion seurakuntayhtymässä 8. Seurakuntajaon muutokseen liittyvät päätökset 9. Kirjallisuus ja lähteet 10. Liite 1: Seurakuntien henkilöstöluettelo, Liite 2: Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen seurakuntien omaisuusluettelo

2 2 1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Pohjois-Savon 24 seurakuntataloutta teettivät v yhteistyöselvityksen, joka valmistui helmikuussa Raportti esitti Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen seurakuntien yhteistyörakenteen tiivistämistä ja totesi lähinnä kyseeseen tulevana vaihtoehtona olevan näiden ja Riistaveden ja Vehmersalmen seurakuntien yhdistämisen yhdeksi seurakunnaksi, joka tulee osaksi Kuopion evankelisluterilaista seurakuntayhtymää. Esityksen taustalla olivat pienten seurakuntien kiristyvät taloudet, jäsenmäärien jatkuva lasku ja henkilöstöresurssien kapeus, joka vaikeuttaa mm. sijaisjärjestelyjä. Seurakuntien yhdistyminen yhdeksi seurakunnaksi keventää hallintoa, vapauttaa työvoimaa varsinaiseen seurakuntatyöhön ja mahdollistaa henkilöstön liikuteltavuuden seurakuntatyön tarpeiden kannalta joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi liittyminen osaksi Kuopion seurakuntayhtymää tuo toiminnan suunnitteluun ja talouteen pitkän ajan vakautta. Kirkkoneuvostot ja seurakuntaneuvostot hyväksyivät maaliskuussa 2009 liitosselvityksen tekemisen. Selvitysmieheksi valittiin Tuusniemen seurakunnan kirkkoherra Reijo Leino, jonka sijaisena syksyllä 2009 on toiminut Kirkkopalveluitten kehittämispäällikkö Raimo Turunen. Selvityksen seurakunnat ovat luonteeltaan suunnilleen samanlaisia maalaisseurakuntia. Kaupunkimaisin on Juankosken taajama teollisuuslaitoksineen. Seurakuntien perustamisajankohdat ja aiemmin toteutuneet seurakuntaliitokset käyvät ilmi oheisesta kuvasta. Kuva: Juankosken, Kaavin, Muuruveden, Riistaveden, Säyneisten, Tuusniemen ja Vehmersalmen itsenäisten seurakuntien perustamiset ja seurakuntaliitokset

3 3 Seurakunnista vanhin, Tuusniemi, erotettiin Kuopion emäpitäjästä kappeliksi, jolla oli oikeus pitää omaa pappia. Keisari Nikolai I:n päätöksellä Tuusniemestä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta v Seurakunnalla on ollut kolme kirkkoa, joista nykyinen yli 140-vuotias 800-paikkainen on Pohjoismaiden vanhin ja suurin pystyhirsikirkko. Kirkko on suojelukohde. Kaavin seurakunta on kuulunut alun perin Liperin emäseurakuntaan, josta ensimmäinen pappi tuli alueelle noin v Vuonna 1803 Kaavi itsenäistyi omaksi seurakunnakseen. Siihen kuului myös nykyinen Säyneisen alue, josta tuli oma seurakuntansa v Kaavin nykyinen kirkko on seurakunnan neljäs ja vihittiin käyttöönsä v Riistaveden seurakunta muodostettiin v alueliitoksella Kuopion maalaiskunnasta ja Tuusniemen kunnasta ja aloitti toimintansa v Vuodesta 1973 se on kuulunut Kuopion seurakuntayhtymään. V Jännevirran itäpuoliset alueet liitettiin Kallaveden seurakunnasta Riistaveteen. Riistaveden seurakunnan kirkko vihittiin käyttöönsä joulukuussa Epätyypillisenä piirteenä Riistaveden maaseutumaiselle ilmeelle on poikkeuksellinen ikärakenne. Väkilukuun suhteutettuna Riistavedellä on runsaasti lapsia ja nuoria, mikä on ylipäätään tyypillistä kaupungin läheiselle maaseudulle. Vehmersalmen seurakunta itsenäistyi v Kuopion maaseurakunnasta. Samana vuonna valmistui Josef Stenbäckin suunnittelema Vehmersalmen kirkko. Kuntaliitoksen seurauksena seurakunta palasi Kuopioon v liittyen osaksi Kuopion seurakuntayhtymää. Osana Kuopion seurakuntayhtymää Vehmersalmella on ollut toiminnallista yhteistyötä Riistaveden kanssa, mm. yhteinen kanttorin virka. Seurakunnan 90-vuotisjuhlavuotta vietetään v. 2010, mikä näillä näkymin jää Vehmersalmen itsenäisen seurakunnan viimeiseksi vuodeksi. Juankosken ja Muuruveden alueet ovat Täyssinän rauhasta v alkaen kuuluneet ensin Juvan kirkkopitäjään, sitten Tavinsalmeen eli Kuopioon ja lopulta Nilsiään. Juankosken rautaruukilla ensimmäinen saarnaaja oli jo v. 1756, mutta kirkollinen toiminta vakiintui v ja v valmistui tehtaan rakentama kirkko, joka toimi myös kouluna. Varsin itsenäinen tehdasseurakunta piti omat kirkonkirjansa ja vastasi kuluistaan. Muuruvesi erotettiin Nilsiästä v ja itsenäinen seurakunta aloitti v Juankoski erotettiin siitä itsenäiseksi seurakunnakseen v Säyneisten seurakunnan perustamispäätös oli tehty v ja seurakunta aloitti itsenäisenä v Juankoski, Muuruvesi ja Säyneinen muodostivat v kuntaliitoksen seurauksena seurakuntayhtymän. V alusta Muuruveden ja Säyneisten seurakunnat lakkautettiin ja liitettiin Juankosken seurakuntaan. Kulttuurisesti alueet ovat omalaatuisiaan, kullakin on oma kirkkonsa ja alueilla toimivat omat jumalanpalvelusyhteisönsä.

4 4 Liitosselvityksessä mukana olevat seurakunnat ovat kokeneet viimeisen reilun 200 vuodenaikana monia rakennemuutoksia. Kaavia lukuun ottamatta kaikilla on jossakin vaiheessa ollut jokin sidos Kuopioon. Kaavi on kuitenkin ollut tiiviissä yhteistyössä ja tällä hetkellä samaa rovastikuntaa Juankosken ja Tuusniemen kanssa. Tässä mielessä nyt selvitettävänä oleva seurakuntaliitos ei ole ainutlaatuinen eikä liittyminen osaksi Kuopion seurakuntayhtymää alueen historialle vierasta. 2. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN Selvitystyö käynnistyi keväällä 2009 seurakuntien tehtyä päätökset selvitykseen ryhtymisestä. Selvitysmieheksi nimettiin Tuusniemen seurakunnan kirkkoherra Reijo Leino, joka on tehnyt työtä oman virkansa ohessa maaliskuusta syyskuuhun. Tästä eteenpäin selvitysmiehenä jatkoi Kirkkopalvelut ry:n kehittämispäällikkö Raimo Turunen, joka vastaa myös lopullisesta selvitysraportista. Selvityksen talousosion on valmistellut Kuopion seurakuntayhtymän hallintojohtaja Timo Korhonen. Selvitystä on ohjannut ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat olleet seurakuntien kirkkoherrat, Kuopion seurakuntayhtymän hallintojohtaja ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja. Seurakunnat järjestivät ensimmäiset työntekijöitten ja luottamushenkilöitten seminaarit kevään 2009 aikana, minkä jälkeen pidettiin seminaareja, kokouksia ja kuulemisia seurakunnittain ja työntekijäryhmittäin. Selvitystyötä on hallinnoinut Kuopion seurakuntayhtymä, joka on saanut selvityksen kuluihin kehittämisavustusta Kuopion tuomiokapitulilta.

5 5 3. SEURAKUNTIEN PERUSTIEDOT SEKÄ ARVIO SEURAKUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSESTA ESITETTYIHIN PERUSTIETOIHIN 3.1. Jäsenkehitys Kuva: Seurakuntien jäsenkehitys yhteensä v (-9,1 %). Kuva: Seurakuntien jäsenkehitys erikseen v

6 6 Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen seurakunnat ovat selkeästi jäseniään menettäviä seurakuntia. Seurakuntien jäsenmäärät ovat laskeneet 1960-luvulta alkaen. Vehmersalmen seurakunnan jäsenmäärä on 2000-luvulla laskenut vain vähän ja Riistaveden seurakunnan jäsenmäärä on pysynyt käytännössä samana. Jäsenmäärien muutokset koostuvat poismuuton enemmyydestä sisään muuttoon, kuolleisuuden enemmyydestä kastettuihin ja kirkosta eroamisten enemmyydestä kirkkoon liittymisiin luvulla Riistaveden seurakunnassa kuolleita on vain vähän enemmän kuin kastettuja. Tuusniemen seurakunnassa kuolleita on yli kaksinkertainen ja muissa seurakunnissa lähes kaksinkertainen määrä kastettuihin verrattuna. Kaikissa seurakunnissa kirkosta eroamisia on ollut 2000-luvulla enemmän kuin kirkkoon liittymisiä. Juankoskella, Kaavilla ja Tuusniemellä on enemmän kuin kaksi eroajaa yhtä liittyjää kohden Riistavedellä ja Vehmersalmella suhdeluvun ollessa noin 1,5. Kuva: Nykyisten seurakuntien jäsenmäärät (Tuusniemi ) sekä osuudet uuden seurakunnan jäsenistöstä ko. ajankohdan mukaan (yhteensä 14230)

7 Kuva: Kuopion seurakuntayhtymä jos Järvi-Kuopion seurakunta olisi mukana (yhteensä jäsentä) 7

8 Seurakuntaliitoksen vaikutus jäsenkehitykseen Seurakuntaliitoksella hallinnollisena ratkaisuna ei ole merkitystä muuttoliikkeeseen tai kuolleiden ja kastettuihin määriin. Sen sijaan voidaan arvioida, että liitoksen vapauttaessa työvoimaa hallinnoinnista seurakuntatyöhön lisääntyvät mahdollisuudet vaikuttaa kirkosta eroamisen kehitykseen viime vuosia suotuisampaan suuntaan. Kaikkiaan seurakuntaliitoksella ei siis ole ainakaan seurakuntien jäsenkehitystä huonontavia vaikutuksia. Toiselta puolen tarkasteltuna seurakuntien jäsenmäärällä on merkitystä siihen, kuinka mielekäs seurakuntaliitos on. Kirkkohallituksen Rakenneuudistajan oppaan mukaan seurakunnan tulisi olla jäsenmäärältään sellainen, että keskeisissä hengellisissä tehtävissä toimisi vähintään kaksi työntekijää. Tämä vähentää toiminnan haavoittuvuutta ja helpottaa lomitus- ja sijaisuusmahdollisuuksia. Tällaisiin järjestelyihin päästään vähintään 6000 hengen seurakunnissa. Opas myös toteaa taloudenhoidon ja muiden tukitoimien näkökulmasta tarkoituksenmukaisen yksikön vaativan vähintään seurakuntalaista. Tällöin tukipalvelujen eri tehtävissä palvelee riittävän erikoistunutta päätoimista työvoimaa. Lisäksi opas suosittelee harkitsemaan seurakuntayhtymän perustamista, mikäli seurakunnat ovat maantieteellisesti erillisiä, hengellisesti ja toiminnallisesti vahvoja sekä jäsenmäärältään riittävän suuria ja edes suunnilleen samankokoisia.

9 9 Itsenäisinä seurakuntina selvityksen seurakunnat eivät ole jäsenmäärältään oppaan vaatiman suuruisia ja ainoastaan Juankosken seurakunta täyttää vaatimuksen keskeisten tehtävien työntekijämääristä. Uusi liitosseurakunta sitä vastoin täyttäisi selkeästi nämä kriteerit ja siitä tulisi Kuopion seurakuntayhtymän toiseksi suurin seurakunta. Suositusta soveltaen voidaan todeta seurakuntaliitoksen ja uuden seurakunnan liittymisen Kuopion seurakuntayhtymään olevan tarkoituksenmukaista Seurakuntien talous Selvityksessä mukana olevien seurakuntien taloudellista tilannetta on selvitetty vuosina toteutetussa Pohjois-Savon seurakuntien yhteistyöselvityksessä. Selvityksen seurakunnista taloudellisesti itsenäisiä ovat Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen seurakunnat. Näiden seurakuntien osalta on laadittu taloudellista selvitystä tähän raporttiin. Riistaveden ja Vehmersalmen seurakunnat kuuluvat Kuopion seurakuntayhtymään, joten niitä ei tässä selvityksessä talouden osalta käsitellä. Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen seurakuntien talouden kehitystä on tarkasteltu vuosina Kaikkien kolmen taloudellinen tilanne on heikko tai heikkenemässä. Niiden veroprosentit ovat korkeita. ( Juankoski ja Tuusniemi 1,75, Kaavi 1,70). Kaikissa toimintakulut ovat olleet koko tarkasteluajanjakson verotuloja suuremmat. Seurakunnat ovat lisäksi saaneet avustusta kirkon keskusrahastolta vuosina Vuonna 2008 avustusta saivat vain Juankoski ja Kaavi. Selvityksen seurakunnissa vuosikate on lisäksi ollut huono tai ei ole riittänyt poistoihin useana vuonna tarkasteluajanjakson aikana. Vuosikate näissä seurakunnissa olisi ilman keskusrahaston avustusta ollut useina vuosina negatiivinen. Rahoitusvarallisuus Juankoskella ja Tuusniemellä on ollut heikko mutta Kaavilla näistä poiketen hyvä. Kokonaisuutena näyttää varsin selvältä, että Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen seurakuntien taloudellinen tilanne on vaarassa heikentyä jatkossakin mm. jäsenmäärän vähenemisen vuoksi eikä taloudellisesti parempaa tulevaisuutta ole näköpiirissä ilman keskusrahaston avustuksia tai merkittävää toimintakulujen leikkaamista Seurakuntaliitoksen vaikutus talouteen Mikäli Koillis-Kuopion seurakunta perustetaan, se liittyy osaksi Kuopion seurakuntayhtymää. Seurakuntayhtymässä tuloveroprosentti Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen seurakunnissa laskee 1,7 1,75:stä 1,4:ään Tämä merkitsee vuositasolla noin euron vähennystä verotuloihin. Lisäksi liitos merkitsee keskusrahaston avustusten päättymistä. Vuonna 2008 selvityksen seurakunnat ovat saaneet keskusrahaston avustusta yhteensä euroa. Yhteensä liitoksen myötä Kuopion

10 10 seurakuntayhtymän käyttötalouteen siis syntyy kattamatonta vajetta vuositasolla noin euroa. Tämä vastaa 0,05 tuloveroprosenttia. Seurakuntayhtymä joutuneekin harkitsemaan seurakuntaliitoksen toteutuessa tuloveroprosentin korottamista. Seurakuntaliitoksen seurauksena tullaan saamaan kirkon keskusrahastolta yhdistymisavustusta. Yhdistymisavustusta maksetaan aina kun seurakuntien lukumäärä vähenee. Yhdistymisavustusta ei kuitenkaan makseta seurakuntaliitoksista, jotka tapahtuvat seurakuntayhtymän sisällä. Koillis-Kuopion seurakunnan osalta yhdistymisavustusta saadaan vähintään euroa. Avustusta maksetaan kolmen vuoden aikana siten, että ensimmäisenä vuonna avustuksesta saadaan ½ ja kahtena seuravana vuonna ¼ myönnetyn avustuksen määrästä Seurakuntien toiminta Seurakuntien toimintaa on arvioitu Kirkon tilastollisten vuosikirjojen aineiston perusteella. Kirkon tilastoissa seurakuntayhtymien seurakuntien tiedoista suoraan vertailukelpoisia muiden seurakuntien kanssa ovat jumalanpalvelusten kävijämäärät viikoittain (% keskiväkiluvusta), seurakuntatilaisuuksiin osallistuneet viikoittain (% keskiväkiluvusta) sekä diakonian asiakkaat (% keskiväkiluvusta). Kuva: Jumalanpalveluksiin osallistujat % keskiväkiluvusta selvityksen seurakunnissa, Kuopion seurakuntayhtymässä ja Kuopion hiippakunnassa v Jumalanpalveluksiin osallistuminen on Juankoskella ja Riistavedellä ollut koko 2000-luvun selvästi yli Kuopion hiippakunnan ja Kuopion seurakuntayhtymän keskiarvon. Vehmersalmella osallistuminen on

11 11 ollut keskiarvoa korkeampaa useimpina vuosina ja Tuusniemellä vuodesta 2006 alkaen. Kaavin seurakunnan osallistuminen on ollut Kuopion hiippakunnan ja Kuopion seurakuntayhtymän tasoa v Kuva: Seurakuntatilaisuuksiin osallistujat % keskiväkiluvusta selvityksen seurakunnissa, Kuopion seurakuntayhtymässä ja Kuopion hiippakunnassa v Seurakuntatilaisuuksiin osallistumisessa on selviä eroja seurakuntien välillä sekä seurakunnittain isoa vuosittaista vaihtelua. Juankosken, Riistaveden ja Vehmersalmen seurakunnissa osallistumisaktiivisuus on pääosin yli hiippakunnan ja Kuopion seurakuntayhtymän keskiarvojen, Tuusniemellä ja Kaavilla taas enimmäkseen näiden alle.

12 12 Kuva: Diakonian asiakkaat % keskiväkiluvusta selvityksen seurakunnissa, Kuopion seurakuntayhtymässä ja Kuopion hiippakunnassa v Kaavin seurakunta on diakonian asiakasmäärissä tilastollisesti selvästi muista poikkeava. Ero kuvaa erilaista työn tekemisen tapaa, joskin v huipun kohdalla lienee kyse myös muista eroavasta tilastointiperusteesta. Tarkemman kuvan muiden seurakuntien diakonian asiakaskehityksestä saa poistamalla kuviosta Kaavin seurakunnan tiedot. Kuva: Diakonian asiakkaat % keskiväkiluvusta selvityksen seurakunnissa (ilman Kaavin seurakunnan tietoja), Kuopion seurakuntayhtymässä ja Kuopion hiippakunnassa v

13 13 Merkittävää 2000-luvun diakonian asiakastilastoissa on sekä Kuopion hiippakunnan että seurakuntayhtymän diakonian asiakkaiden määrän tasainen väheneminen. Selvityksen seurakunnissa asiakasmäärät ovat vuosittain vaihdelleet luvun keskiarvona Juankosken seurakunnan asiakasmäärät ovat yli hiippakunnan ja Kuopion seurakuntayhtymän muilla ollessa sen alle. Muusta seurakuntatyöstä kirkon tilastot esittävät lapsityöhön ja rippikouluun osallistuvien suhteelliset osuudet ikäluokistaan. Seurakuntayhtymien osalta näitä kuitenkaan ei eritellä yksittäisen seurakuntien kohdalla, joten vertailukelpoista tietoa selvityksen seurakuntien kesken näiltä osin ei ole esitettävissä Seurakuntaliitoksen vaikutus seurakuntien toimintaan Selvitystyössä on lähdetty siitä, että seurakuntaliitoksen toteutuessa varsinainen seurakuntatyö säilyy nykyisten seurakuntien alueella nykymuotoisena. Seurakuntatyön organisointia ohjaa kirkon strategioissa asetettu tavoite säilyttää pienet toiminnalliset yksiköt. Pienissä yksiköissä seurakuntalaiset tuntevat seurakuntansa ja kantavat myös vastuuta seurakunnan tehtävästä. Seurakunnan työntekijöitten mahdollisuus tuntea ja kohdata seurakuntalaisensa on pienissä yksiköissä parempi kuin suurissa. Nämä seikat tukevat yhteisöllisyyttä, jonka huomioon ottaminen on asetettu seurakuntarakenteiden muuttamisen yhdeksi tavoitteeksi. Seurakuntaliitos vahvistaa nykyisen seurakuntatyön säilymistä ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin mikäli selvitykseen osallistuvien seurakuntien alueella tapahtuu kuntaliitoksia, seurakuntien ei tarvitse enää erikseen reagoida tilanteeseen. Mikäli kuntaliitoksia tapahtuu seurakuntayhtymän rajan yli, tilanne on toinen. Tällöinkin on mahdollista, että liittyvien kuntien seurakunnat liittyvät seurakuntayhtymään. Toiseksi paikallisen hallinnollisen työn vähetessä viranhaltijoiden ja erityisesti kirkkoherran työpanosta vapautuu varsinaiseen seurakuntatyöhön. Uhkakuvana on, että laajan seurakunnan tai seurakuntayhtymän hallinnointi, työalojen yhteistyö ja johtaminen kokouksineen ja palavereineen muodostuu niin raskaaksi, että resurssia ei seurakunnalliseen työhön vapaudu vaan se menee rakenteen ylläpitämiseen. Tämän torjumiseksi yhteistyörakenteet tulee kehittää mahdollisimman kevyiksi ja joustaviksi. Käytännössä se tarkoittaa vallan laskemista mahdollisimman alas ja esim. tietotekniikan käyttöä vähentämään kokouksia ja matkustamista. Seurakuntien toiminnan osalta tulee tapahtumaan yhdenmukaistamista Kuopion seurakuntayhtymän kanssa. Päiväkerhotyö on seurakuntayhtymän yhteistä työtä, mihin rakenteeseen uuden seurakunnan osalta myös siirrytään. Rippikoulu- ja nuorisotyön sekä diakonian osalta joudutaan myös yhdenmukaistamaan käytäntöjä sekä osallistumaan seurakuntayhtymän yhteisiin tehtäviin ainakin

14 14 joltakin osin. Yhdenmukaistamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon uuden seurakunnan luonne. Suomalaisessa maaseutupolitiikassa ja maaseudun kehittämistoimenpiteissä käytetään kolmijakoa: harvaan asuttu maaseutu, ydinmaaseutu ja kaupunkien läheinen maaseutu. Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi ovat luokituksessa harvaan asuttua maaseutua, jossa toimintaympäristön haasteet ja toimintaedellytykset poikkeavat kaupungin tai kaupunkia ympäröivän maaseudun haasteista ja edellytyksistä Seurakuntien henkilöstö Seurakuntien henkilöstöstä on selvitysraportin liitteenä henkilöstöluettelo tehtävänimikkeittäin. Kuva: Seurakuntien vuosityövoima / 1000 jäsentä toimialoittain v Seurakuntien henkilöstömäärissä kokonaisuutena ei ole merkittäviä eroja mitattuna vuosityövoimana / 1000 jäsentä. Yksittäisillä toimialoilla Kuopion seurakuntayhtymään jo kuuluvien Riistaveden ja Vehmersalmen seurakuntien kiinteistö- ja kirkonpalvelustyön vuosityövoima on yli kaksikertainen Juankosken ja Kaavin vastaaviin verrattuna. Eroa selittää ainakin se, että Juankoskella osa kyseisistä tehtävistä on ulkoistettu, Kaavilla emäntäpalvelut hoidetaan ostopalveluina tilaisuuskohtaisesti ja Riistavedellä on osa-aikaista sijaistyövoimaa. Hautausmaatyön osalta Kuopion seurakuntayhtymän työvoimaa ei ole eritelty seurakuntakohtaisiksi tiedoiksi.

15 Seurakuntaliitoksen vaikutus henkilöstöön Kirkkolain 13 luvun mukaan, kun seurakunta lakkautetaan, sen päätoimiset viranhaltijat siirretään heille soveltuviin uuden seurakunnan tai seurakuntayhtymän virkoihin. Siirretyllä viranhaltijalla on oikeus saada virkasuhteeseensa kuuluvat edut sellaisina, etteivät ne ole epäedullisemmat kuin hänelle aikaisemmin kuuluneet vastaavat edut. Säädöstä sovelletaan myös pysyväisluonteisessa päätoimisessa työsopimussuhteessa olevaan työntekijään (KL 13:2). Kirkkolaki ei kuitenkaan sisällä liitostilanteessa kuntalain mukaista määräaikaista työsuhdeturvaa, vaikkakaan seurakuntaliitos itsessään ei ole irtosanomisen tai viran lakkauttamisen peruste. Tilanne, jossa seurakunnat joutuvat talouden kiristyessä muutoin ns. tuotannollis-taloudellisista syistä arvioimaan mahdollisuuksia nykyisen työvoiman ylläpitämiseen, saattaa tulla eteen, vaikka uutta seurakuntaa ei perustettaisikaan. Kirkkolain 13 luvussa on erikseen säädökset kirkkoherran, kappalaisen ja kanttorin viroista muutostilanteessa. Kun useammasta seurakunnasta muodostetaan yhdistämällä uusi seurakunta, jakopäätöksessä on määrättävä, mitkä kirkkoherranvirat lakkaavat. Kirkkoherra tai kappalainen, jonka virka seurakuntajaon muuttamisen johdosta lakkaa, siirretään kappalaisenvirkaan muodostettavassa seurakunnassa. Kanttorinviranhaltija siirretään vastaavasti kanttorinvirkaan uudessa seurakunnassa. Siirretyillä viranhaltijoilla on oikeus saada virkasuhteeseensa kuuluvat edut sellaisina, etteivät ne ole epäedullisemmat kuin heille aikaisemmin kuuluneet vastaavat edut (KL 13:3). Selvitystä tehtäessä kirkkoherrat ovat sopineet keskenään, että uuden seurakunnan kirkkoherraksi siirtyy Tuusniemen kirkkoherra Reijo Leino. Seurakuntapastorien virat muutetaan rovastikuntapappien viroiksi. Kirkkojärjestyksen mukaan seurakunnassa tulee olla vähintään yksi diakonian virka (KJ 6:9). Tähän virkaan siirretään Riistaveden seurakunnan diakonianviranhaltija. Muut diakonian virat ja nuorisotyön virat muutetaan seurakuntayhtymän viroiksi. Virkojen sijoittelussa noudatetaan Kuopion seurakuntayhtymän käytäntöä, jonka mukaan kunkin viran sijoituspaikka määritellään määräajaksi, yleensä viideksi vuodeksi kerrallaan alkaen sijoituspaikka on Järvi-Kuopion seurakunta. Viranhaltija on paikallisen työnjohdon alainen ja paikallisen työyhteisön jäsen. Seurakuntien päiväkerhotyön osalta työnjako sovitaan vuoden 2010 aikana. Liitosselvityksen aikana on myös sovittu, että uudessa seurakunnassa tarvittavasta henkilöstömäärästä ei tehdä tässä vaiheessa erillistä mitoitusta, koska seurakuntayhtymän nykyisilläkään seurakunnilla sellaista ei ole. Toimintamäärärahojen jakoperusteista sovitaan v aikana ja samalla määritellään sisällytetäänkö henkilöstökulut toimintamäärärahoihin. Jatkossa on seurakuntayhtymän tehtävä luoda henkilöstösuunnitelmille kriteerit, joissa otetaan huomioon seurakuntien erityisluonteet.

16 16 Henkilöstön liikkuvuuden ja sijaisuuksien hoitamisen osalta tilanne muuttuu uudessa seurakunnassa oleellisesti verrattuna nykyisiin itsenäisiin seurakuntiin. Koska varsinaista seurakuntatyötä tekevä henkilöstö toimii paikallisen työnjohdon alaisuudessa, koko henkilöstö on käytettävissä koko seurakunnan alueella. Ensisijaisesti seurakuntatyötä kuitenkin tehdään alueellisesti alueseurakuntien rajoissa. Taloushallinnossa, rekisterinpidossa, kiinteistöissä ja hautausmailla tehtävä työ siirtyy seurakuntayhtymän tehtäväksi, jolloin ko. henkilöstö siirtyy yhtymän työntekijöiksi ja työnjohdon alaisuuteen. Kaikki työntekijät siirretään uusiin tehtäviinsä virkasuhteen tai toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen katkeamatta. Uuden seurakunnan henkilöstöasiat siirtyvät Kirkkolaki 11:2 mukaan seurakuntayhtymän tehtäviksi seuraavasti: Seurakuntayhtymän on (lisäksi) hoidettava seurakuntien henkilöstöasiat, jotka koskevat 1) palkan ja työnantajasuoritusten maksamista, työnantajailmoitusten tekemistä ja palkkakirjanpitoa; 2) nimikirjanpitoa, jollei tässä laissa toisin säädetä; 3) virka- ja työehtosopimusten tekemistä ja tulkintaa sekä paikallisesti toteutettavien palkantarkistusten tekemistä tai palkantarkistuksia koskevien esitysten tekemistä kirkon sopimusvaltuuskunnalle; sekä 4) luottamusmiestoimintaa, työsuojelua, työterveyshuoltoa sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa. Seuraavat virat ja työsuhteen ovat olleet selvitystä tehtäessä joko määräaikaisesti täytettyjä, määräaikaisia virkoja tai täyttämättä: Juankosken seurakunta: Osa-aikainen nuorisotyönohjaajan virka on täytetty määräaikaisena asti. Kaavin seurakunta: Talouspäällikön virka on täytetty määräaikaisena asti, seurakuntamestarin ja seurakuntapastorin virat on täytetty määräaikaisina asti. Tuusniemen seurakunta: Kanttorin virka on tuomiokapitulin luvalla täyttämättä lokakuuhun 2010 asti. Riistaveden seurakunta: Nuorisonohjaajan virka on määräaikainen asti.

17 17 4. SEURAKUNTIEN NYKYINEN YHTEISTYÖ 4.1. Rovastikunnallinen yhteistyö Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi muodostavat Nilsiän ja Rautavaaran kanssa Nilsiän rovastikunnan. Lääninrovastina toimii Hannu Komulainen. Rovastikunnan seurakunnat ovat luonteeltaan suunnilleen samanlaisia maaseutuseurakuntia ja rovastikunnallinen toiminta on perinteisesti ollut vilkasta kaikilla seurakuntatyön alueilla. Kuntien ja seurakuntien luontaiset yhteistyösuunnat kuitenkin poikkeavat hiukan toisistaan, mikä ilmeni mm. Pohjois-Savon seurakuntien yhteistyöselvityksessä, jossa Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi etsivät eniten yhteistä tulevaisuutta ja johon Rautavaara ei osallistunut ollenkaan. Kuopion seurakuntayhtymä puolestaan muodostaa oman rovastikuntansa ja rovastikunnallinen toiminta on sama asia kuin yhtymän seurakuntien yhteistyö Sopimusyhteistyö Selvityksen kaikki seurakunnat ovat Kuopion seurakuntayhtymän hallinnoiman Pohjois-Savon seurakuntien sairaalasielunhoidon yhteistyösopimuksen jäsenseurakuntia. Samoin seurakunnilla on sopimus perheasian keskuksen palvelujen ostosta Kuopion perheasiainneuvottelukeskukselta sekä sopimus tietohallinnon palveluista Kuopion seurakuntayhtymän kanssa. Juankosken seurakunnalla on sopimus palkanlaskennan hoitamisesta sekä Kaavin seurakunnalla palkanlaskennan ja taloushallinnon hoitamisesta Kuopion seurakuntayhtymän kanssa Seurakuntaliitoksen vaikutus nykyiseen yhteistyöhön Uuden seurakunnan liittyessä Kuopion seurakuntayhtymään Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen kanssa tehdyt erillissopimukset raukeavat ja muuttuvat seurakuntayhtymän sisäiseksi yhteistoiminnaksi. Seurakuntayhtymän seurakunnilla on mahdollisuus jatkaa tarpeelliseksi katsomaansa yhteistyötä naapuriseurakuntien kanssa yli rovastikuntarajojen. Rovastikuntajaosta päättää tuomiokapituli (Kirkkolaki 3:1,2). 5. ALUEEN KUNTIEN YHTEISTYÖSUUNNITELMAT JA NIIDEN VAIKUTUS SEURAKUNTIEN ASEMAAN Kirkkolaki määrittelee, että seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella (KL 3:3,1). Kuntaliiton

18 18 arvion mukaan seuraava kuntaliitosten aalto on tulossa vuonna Suurimmat tuohon vuoteen tähtäävät tekeillä olevat kuntaliitosselvitykset ovat Helsingin ja Vantaan selvitys, Oulun alueen kuuden kunnan selvitys sekä Lahden ympäristön 10 kunnan selvitys. Seurakuntaliitosselvitystä varten selvitysmies tiedusteli marraskuussa 2009 selvityksen alueen kunnanjohtajilta, onko kunnilla sellaisia tiedossa olevia kuntaliitossuunnitelmia tai -aikeita, jotka voisivat vaikuttaa selvityksen seurakuntien asemaan. Juankosken kaupungin vastauksessa todettiin, että vuoden 2009 alkupuolella Juankoski kysyi kaupunginvaltuuston aloitteesta virallista kantaa Kaavin, Tuusniemen, Rautavaaran ja Juuan kunnilta sekä Nilsiän ja Kuopion kaupungeilta, olisiko näillä halukkuutta keskustella kuntaliitosmahdollisuudesta Juankosken kanssa. Kaikki vastasivat, ettei kiinnostusta kuntaliitoksesta keskusteluun ole. Juankosken kaupunginjohtajan mukaan tulevien vuosien osalta on vaikea ennakoida muuta, kuin että kuntaliitosmahdollisuudet varmaan jossain vaiheessa taas nousevat esille, mutta on mahdoton ennakoida, minkä kuntien kanssa ja missä aikataulussa. Kaavin vs. kunnanjohtajan mukaan kunnanvaltuuston hyväksymän kuntastrategian mukaan Kaavia kehitetään itsenäisenä kuntana eikä vireillä ole kuntaliitosaikeita naapurikuntien kanssa. Tuusniemen kunnanjohtajan mukaan myöskään Tuusniemen kunnalla ei ole kuntaliitossuunnitelmia. Mikäli asia tulee ajankohtaiseksi, suuntana on Kuopion kaupunki. Tuusniemen kuntastrategiassa todetaan, että vuonna 2030 Tuusniemi on 4000 (kesäaikaan 7000) asukkaan palvelukeskus ja osa Kuopion kaupunkia. 6. YHTEENVETO TYÖNTEKIJÖITTEN KUULEMISISTA Seurakuntien työntekijöitten kuuleminen toteutettiin henkilökohtaisesti työntekijöille osoitettuna kirjallisena kyselynä marraskuussa Kuulemisessa vastaajaa pyydettiin rastittamaan yksi seuraavista vaihtoehdoista: puollan seurakuntien yhdistymistä ja liittymistä osaksi Kuopion seurakuntayhtymää, en puolla seurakuntien yhdistymistä ja liittymistä osaksi Kuopion seurakuntayhtymää, en ota kantaa seurakuntien yhdistymiseen ja liittymiseen osaksi Kuopion seurakuntayhtymää. Lisäksi vastaajille annettiin mahdollisuus vapaasti lausua näkemyksiään esityksestä. Kuulemiskyselyä palautettiin 57 kappaletta. 31 vastaajaa puolsi esitystä, 10 vastaajaa ei puoltanut esitystä ja 16 vastaajaa ei ottanut kantaa asiaan. Jotkut vastaajat eivät olleet valinneet mitään vaihtoehtoa, mikä tulkittiin, ettei vastaaja ota kantaa asiaan. 24 vastaajaa esitti vapaasti näkemyksiään liitoshankkeesta.

19 19 Kuulemisien yhteenvedot on toimitettu tiedoksi kunkin seurakunnan kirkkoneuvostolle tai seurakuntaneuvostolle oman seurakunnan osalta. 7. SUUNNITELMA UUDEN SEURAKUNNAN RAKENTEEKSI 7.1. Hallintoelimet Selvitystyössä on sovittu, että uuden seurakunnan rakenne perustuu yhtäältä siihen, että seurakunta on osa Kuopion seurakuntayhtymää, ja toisaalta Kirkkojärjestys 12:5 mahdollistamaan seurakuntapiirimalliin. Uuden seurakunnan alueeseen kuuluu seitsemän toimivaa jumalanpalvelusyhteisöä: Juankoski, Kaavi, Muuruvesi, Riistavesi, Säyneinen, Tuusniemi, Vehmersalmi. Identiteetin säilymiseksi alueilla on tarkoitus säilyttää omat papit ja kiinteät jumalanpalvelusajat. Työnimeksi jumalanpalvelusyhteisöille on sovittu alueseurakunta, joka toimii seurakuntapiirin tavoin. Kirkkojärjestyksen mukaan seurakuntaneuvosto valitsee seurakuntapiirin toimintaa johtamaan piirineuvoston ja hyväksyy sille johtosäännön. Piirineuvostoon sovelletaan, mitä johtokunnasta on säädetty tai määrätty. Piirineuvoston johtosäännössä määrätään sen kokoonpanosta, tehtävistä ja toiminnasta sekä asioiden käsittelystä ja muista seurakuntapiirin toimintaan liittyvistä asioista. Piirineuvostolle voidaan myöntää varoja käytettäväksi seurakuntapiirin alueella tehtävässä työssä (KJ 12). Kirkkolaki määrittelee seurakuntayhtymän hallintoelimet (KL 11). Seurakuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto, jollei yksittäistä seurakuntaa koskevan asian päätösvaltaa ole erikseen säädetyllä tavalla annettu seurakuntaneuvostolle. Toimeenpano- ja hallintoelimenä on yhteinen kirkkoneuvosto, joka johtaa myös seurakuntayhtymän yhteisiä seurakunnalliseen toimintaan liittyviä tehtäviä ja työmuotoja. Tuomiokapituli määrää yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan seurakunnan kirkkoherroista aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Seurakuntayhtymään kuuluvilla seurakunnilla on kullakin seurakuntaneuvosto. Se hoitaa ne itsenäisen seurakunnan kirkkoneuvoston tehtävät, jotka eivät kuulu yhteiselle kirkkoneuvostolle, sekä muut seurakuntaneuvostolle laissa osoitetut tai erikseen määrätyt tehtävät. Seurakuntaneuvosto hyväksyy itselleen ohjesäännön, joka on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Seurakuntaneuvostoon sovelletaan lisäksi laissa erikseen mainittuja kirkkoneuvostoa koskevia säännöksiä. Seurakuntaneuvosto päättää niiden varojen käytöstä, jotka seurakunnalle osoitetaan seurakuntayhtymän talousarviossa seurakunnallista toimintaa varten.

20 20 Kirkkojärjestys 10:12 määrittelee seurakuntaneuvoston jäsenmäärän, joka riippuu seurakunnan jäsenmäärästä. Kirkkojärjestys 10:9 määrittelee yhteisen kirkkovaltuuston jäsenmäärän. Selvityksen seurakuntien liittyessä Kuopion seurakuntayhtymään kirkkovaltuuston jäsenmäärä on 51 (yhtymässä jäseniä yli ). Kirkkolaki puolestaan määrittelee kirkkovaltuuston paikkojen jakoperusteen seuraavasti: Jäsenten paikoista annetaan kullekin seurakunnalle ensin kaksi paikkaa Muut paikat jaetaan seurakuntien väkilukujen suhteessa. Paikkojen jaon vahvistaa yhteinen kirkkovaltuusto kutakin vaalikautta varten. (KL 11:7,2) Yhteisen kirkkoneuvoston jäseninä ovat tuomiokapitulin seurakuntayhtymän seurakuntien kirkkoherroista määräämä puheenjohtaja ja yhteisen kirkkovaltuuston valitsemat varapuheenjohtaja sekä vähintään 5 ja enintään 15 muuta jäsentä sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään (KJ 10:10,1). Mikäli kaikki selvityksessä mukana olevat seurakunnat liittyvät seurakuntayhtymään, yhteisen kirkkovaltuuston paikkajako sekä seurakuntaneuvostojen jäsenmäärät muodostuu oheisen taulun mukaisesti. Yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa viimeistään vaalivuoden kesäkuussa kirkkolain 11 luvun 7 :n 2 momentin mukaan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten paikkojen jaon yhtymään kuuluvien seurakuntien lukumäärän sekä seurakunnissa vuoden alussa olleiden väkilukujen perusteella. Taulu: Yhteisen kirkkovaltuuston paikkajako ja seurakuntaneuvostojen jäsenmäärät seurakuntien jäsenmäärän perusteella siinä tapauksessa, että selvityksessä mukana olevat seurakunnat muodostavat yhden seurakunnan, joka on osa Kuopion seurakuntayhtymää. Seurakunta Jäseniä Paikkoja yhteisessä kirkkovaltuustossa Jäseniä seurakuntaneuvostossa Alava Kallavesi Järvi-Kuopio Tuomiokirkko Puijo Männistö Yhteensä