KATSAUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSAUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSEEN"

Transkriptio

1 KATSAUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSEEN vuotiaiden liikunnan useus, intensiteetti, liikuntaan käytetty aika, liikuntamuodot sekä omatoimiseen ja ohjattuun liikuntaan osallistuminen Titta Halme Kaarlo Laine LIKES / LINET

2 KATSAUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSEEN vuotiaiden liikunnan useus, intensiteetti, liikuntaan käytetty aika, liikuntamuodot sekä omatoimiseen ja ohjattuun liikuntaan osallistuminen SISÄLLYS JOHDANTO 3 TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA TEHDYT JOHTOPÄÄTÖKSET 4 LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 8 Liikunnan riittävyys 8 Liikunnan sisällön selvittäminen 9 Yhtenäinen liikuntakäyttäytymisen arviointitapa 9 Tutkimuksen jatkuvuus 10 Liikuntakäyttäytymisen kontekstisidonnaisuus 10 Sukupuoliroolit liikunnassa 11 Yhteiskunnallinen muutos 11 TUTKIMUSKUVAUKSET 13 Toistuvia tutkimuksia 13 Poikittaistutkimuksia 25 LÄHTEET 51 2

3 JOHDANTO Katsauksen tarkoituksena on selvittää, millaista tutkimustietoa suomalaisten 3-18 vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä on kerätty. Tutkimusten keskeisten tulosten kokoamisen ja niiden pohjalta tehtyjen johtopäätösten perusteella tarkastellaan, millaisen kuvan tutkimustieto antaa lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä sekä mitä lisätietoa aiheesta tarvittaisiin. Liikuntakäyttäytymisellä tarkoitetaan tässä katsauksessa lasten ja nuorten liikunnan useutta (liikuntakertoja viikossa), intensiteettiä ja liikuntaan käytettyä aikaa (tunteja päivässä tai viikossa) sekä lasten ja nuorten omatoimisesti ja ohjatusti harrastamia liikuntamuotoja. Teemaa sivuavaa ja sitä lähellä olevaa tutkimusta on olemassa melko paljon. Esimerkkeinä voidaan mainita liikunnan vaikutuksia koskevat, liikunnan merkityksiin kytkeytyvät sekä liikuntamotivaatiota ja fyysistä suorituskykyä mittaavat tutkimukset. Nämä liikuntakäyttäytymistä sivuavat tai sitä lähellä olevat tutkimukset jätettiin kuitenkin tarkastelun ulkopuolelle. Liikuntakäyttäytymistä käsittelevät pro gradu tutkielmat ja artikkelit eivät myöskään olleet mukana katsauksen aineistona. Rajaukset olivat tarpeen myös raportin laadintaan käytettävän melko lyhyen ajan vuoksi (3kk). Katsauksen aineistona oleva materiaali kerättiin tarkennettuina hakuina tietojärjestelmistä ja asiantuntijoiden suositusten perusteella. Katsauksen painopiste on lukujen tutkimuksessa, koska tavoitteena on piirtää kuvaa lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä nykytilanteen ja lähimenneisyyden näkökulmasta. Ensimmäiset selvitykset lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä on tehty 1960-luvun lopulla. Katsaus aloitetaan käsiteltyjen toistuvien ja poikittaistutkimusten perusteella tehtyjen johtopäätösten ja niiden herättämien kehittämistarpeiden esittämisellä. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä kartoittaneiden toistuvien tutkimusten ja käsiteltyjen poikittaistutkimusten päätulokset esitellään aikajärjestyksessä katsauksen päätteeksi. 3

4 TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA TEHDYT JOHTOPÄÄTÖKSET Katsauksessa käsiteltyjen tutkimusten perusteella lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tyypillisiä piirteitä ovat: Liikunnan useus lisääntyy 3-6/8 vuotiaana Liikunnan useus alkaa vähentyä vuotiaana Liikunnan intensiteetti kasvaa 12. ikävuoden jälkeen Pojat käyttävät liikuntaan tyttöjä enemmän aikaa Poikien liikunta on raskaampaa kuin tyttöjen liikunta Terveytensä kannalta riittävästi liikuntaa harrastaviksi lasketaan eri tutkimuksissa noin puolet lapsista ja nuorista 2-20 % lapsista ja nuorista ei liiku käytännössä lainkaan Liikunnallinen passiivisuus lisääntyy iän myötä Liikuntaa harrastetaan sekä omatoimisesti yksin ja kaveriryhmissä että ohjatusti, lähinnä urheiluseuroissa Urheiluseuran harjoituksiin osallistuu % ikäryhmästä Ohjattuun liikuntaan osallistuvien osuus on kasvanut viime vuosina Pojat osallistuvat tyttöjä yleisemmin urheiluseuran harjoituksiin Yleisimmät liikuntalajit ovat pyöräily, kävely, juoksu, luistelu ja uinti Pojat suosivat pallopelejä ja tytöt enemmän perusliikuntaa Selviä tyttöjen lajeja ovat tanssi, jumppa ja ratsastus Poikien lajeja ovat jalkapallo, jääkiekko ja salibandy Taitoa vaativien ja elämyksellisten lajien suosio on kasvanut Kestävyyslajien suosio on vähentynyt 4

5 Liikunnan harrastamisen useus ja intensiteetti sekä liikuntaan käytetty aika Esiteltyjen tutkimusten mukaan liikunnan harrastamisen useus lisääntyy lapsuudessa 3- vuotiaasta 6-8-vuotiaaseen ja alkaa vähentyä viimeistään vuotiaana selvästi. Samoihin aikoihin liikunnan intensiteetin on todettu kasvavan, mikä kompensoi osittain liikuntakertojen harventumista ikävuoteen ajoittuu myös leikkityyppisen liikunnan loppuminen kokonaan, mikä ilmeisesti on osaltaan aiheuttamassa liikunnan harrastamisen harventumisen. Pojat liikkuivat lähes kaikkien tutkimusten mukaan tyttöjä enemmän aikaa ja raskaammalla intensiteetillä jo lapsuudesta alkaen. Tytöillä liikunnan selvä väheneminen ajoittui noin 12. ikävuoteen ja pojilla muutamaa vuotta myöhemmäksi. Liikuntaan käytetystä ajasta on vain muutamia tutkimustietoja, jotka nekin on kerätty vaihtelevin menetelmin ja kriteerein. Luotettavaa yleiskuvaa lasten ja nuorten liikuntaan käyttämästä ajasta ei saada. Voidaan kuitenkin todeta, että nykytutkimuksen valossa 3-12 vuotiaat lapset liikkuvat pari tuntia päivässä, vuotiaat runsaan tunnin ja vuotiaat reilu puoli tuntia päivässä. Liikuntamuodot Lasten ja nuorten yleisimmin harrastamat liikuntalajit ovat pysyneet melko samoina viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Pyöräily oli monien tutkimusten mukaan yleisin liikunta- tai oikeastaan liikkumismuoto. Lähes kaikki lapset ja nuoret pyöräilivät ainakin viikoittain. Suosiota voi selittää polkupyörän käyttäminen koulu- ja harrastusmatkojen sekä kaverien luokse kulkuvälineenä. Muutkin yleisimmin harrastetuista lajeista, kävely, juoksu, luistelu ja uinti ovat melko vähin väline- ja paikkaresurssein toteutettavissa omatoimisestikin. Poikien suosima jalkapallo ja tyttöjen jumppa- ja tanssiharrastukset ovat sekä yksin että ryhmässä toteutettavia liikuntamuotoja, joiden harrastaminen ei myöskään vaadi kovin paljon välineitä ja erityispaikkoja. Vaikka havaittavissa on taitoa vaativien liikuntamuotojen suosion kasvua ja kestävyysliikunnan suosion laskua, lasten ja nuorten liikunnan voi yleiskuvaltaan katsoa olevan perusliikuntaa vähin resurssein. 5

6 Tytöt suosivat poikia enemmän niin sanottua perusliikuntaa sekä jumppaavat ja tanssivat. Pojat pelaavat erilaisia maila- ja pallopelejä selvästi tyttöjä yleisemmin ja runsaammin. Pieni, joskin vähitellen kasvava, tyttöjoukko pelaa jalkapalloa, jääkiekkoa tai sählyä kaveriporukalla tai urheiluseuroissa. Niin sanotuilla uusilla lajeilla on kokonaisuudessaan vähän harrastajia eivätkä ne sählyä lukuunottamatta yllä lähellekään harrastetuimpien lajien osuuksia. Uudet lajit, kuten rullalautailu, -luistelu ja lumilautailu ovat tuoneet liikunnan pariin mahdollisesti aiemmin liikuntaa harrastamattomia lapsia ja nuoria. Omatoiminen ja ohjattu liikunta Lapset ja nuoret harrastavat liikuntaa sekä omatoimisesti yksin ja kaveriryhmissä että ohjatusti, lähinnä urheiluseuroissa. Toisille sopii yksin liikkuminen paremmin ja toiset haluavat liikunnan olevan sosiaalinen tapahtuma. Molemmankaltaiseen liikuntaan tulee säilyttää mahdollisuus. Urheiluseuran harjoituksiin osallistuvien lasten ja nuorten määrä on kasvanut viime vuosina ja yhä nuoremmat lapset osallistuvat ohjattuun liikuntaan. Urheiluseuran harjoituksiin osallistuvien osuus kuvaa vain osittain ohjattuun liikuntaan osallistumisen yleisyyttä. Ohjattua liikuntaa järjestävät useat muutkin tahot, kuten opistot ja järjestöt. Ohjattuun liikuntaan osallistumisen yleistyminen voi osittain selittyä yhä nuorempien lasten liikunnan eriytymisellä arkitoiminnoista sekä ohjatun liikunnan omatoimista liikuntaa suuremmalla yleisellä arvostuksella. Urheiluseuran harjoituksiin osallistuminen on yleisintä 12-vuotiaana, jolloin jopa puolet ikäluokasta osallistuu. Sekä 12-vuotiaita nuoremmista että vanhemmista lapsista urheiluseuran harjoituksiin osallistuu % ikäluokasta. Monet lapset ja nuoret harrastavat vapaa-ajallaan liikuntaa vain ohjattuna. Urheiluseuran harjoituksiin osallistuminen ei välttämättä yksinään takaa lapsille ja nuorille terveyden kannalta riittävää liikunnan määrää ja monipuolisuutta. Toisaalta monet ohjattuun liikuntaan aktiivisesti osallistuvat lapset ja nuoret liikkuvat hyvin aktiivisesti myös omatoimisesti. Tällöin liikunnan harrastaminen kasautuu. Osa lapsista ja nuorista liikkuu hyvin vähän ja osa hyvin paljon. Siksi liikkujien määrää ei voida yksiselitteisesti laskea. Jos esimerkiksi tutkimuksen mukaan kolmasosa lapsista osallistuu ohjattuun liikuntaan ja puolet liikkuu omatoimisesti niin liikuntaan osallistuvien lasten määrä on prosenttia. 6

7 Kaikissa ikäluokissa pojista suurempi osuus kuin tytöistä käy urheiluseuran harjoituksissa. Osan erosta voi selittää joukkuelajien suurempi suosio poikien keskuudessa. Joukkue on helpompi saada kasaan järjestetyssä tilanteessa. Lisäksi joukkuelajin harjoittaminen vaatii usein toiminnan ohjaajan. Toisena tekijänä tyttöjen pienemmälle urheiluseuraan osallistumiselle voi olla käsitteiden käyttö. Tanssi- ja voimisteluharjoituksissa käyvät tytöt eivät ehkä miellä olevansa urheiluseuran harjoituksissa. Toisaalta kansalaisopistot ja järjestöt järjestävät useammin tyttöjen kuin poikien harrastamien liikuntamuotojen harjoituksia, jolloin urheiluseuraan osallistuminen ei kerro koko totuutta järjestettyyn liikuntaan osallistuvien tyttöjen osuudesta. 7

8 LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Liikunnan riittävyys Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen piirteitä hahmotettaessa on olennaista suhteuttaa tutkimustulokset lapsille ja nuorille muotoiltuihin liikuntasuosituksiin. Kansainvälisesti hyväksytyn lausuman mukaan jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus päivittäiseen terveyttä edistävään ja liikuntataitoja kartuttavaan liikunta-aktiivisuuteen. Ympäristön tulisi olla turvallinen ja liikuntaan kannustava. Liikunnan tulisi tukea liikuntataitojen kehittymistä. Lasten hyvinvoinnista vastuussa olevien aikuisten tulisi ymmärtää liikunnan tärkeys ja mahdollistaa lapsen liikunnallinen kehitys. (NASPE 2005a.) Lasten ja nuorten liikunnassa tulisi kiinnittää huomiota käytetyn ajan lisäksi liikkumisen muodon ja intensiteetin vaihtelevuuteen sekä liikunnan luonnollisuuteen. Edellä mainitut seikat huomioiva omatoiminen ja ohjattu liikunta ovat yhtä arvokkaita terveyden, kasvun ja kehityksen kannalta. Useiden suositusten mukaan tunnin päivittäinen liikunta-aktiivisuus olisi lapsille optimaalista ja puoli tuntia useimpina päivinä viikossa vähimmäismäärä liikunnan terveyshyötyjen saavuttamiseksi (Cavill ym. 2001, NASPE 2005b, Oja ja Vuori 1999, 400, Pangrazi ym. 1996). Varsinkin nuorimpien lasten liikunta-annos koostuu usein lyhyemmistä liikuntakerroista, joista useampien tulisi kestää vähintään 15 minuuttia. Intensiteetiltään liikunnan tulisi vaihdella keskiraskaasta raskaaseen. (Cavill ym. 2001, NASPE 2005b.) 5-12 vuotiaiden lasten liikunnan tulisi lisäksi vähintään kaksi kertaa viikossa sisältää lihasvoimaa ja joustavuutta sekä luiden terveyttä harjoittavia ja ylläpitäviä harjoitteita. Myös nuorille monipuolinen liikunta on tärkeää. Kasvuiän päätyttyä voidaan soveltaa aikuisten liikuntasuosituksia, jotka käyvät ilmi muun muassa UKK-instituutin (2005) vastoittain esittelemän liikuntapiirakan kautta. Perusliikuntaa (esim. arki- ja hyötyliikuntaa) tulisi harjoittaa 5-7 kertaa viikossa vähintään 3-4 tuntia viikossa tai täsmäliikuntaa (varsinaisia liikuntalajeja) 2-3 tuntia viikossa. Parhaimmassa tapauksessa viikon aikana kertyy sekä perus- että täsmäliikuntaa. Terveytensä kannalta riittävästi liikuntaa harrastaviksi lasketaan eri tutkimuksissa noin puolet lapsista ja nuorista. Liikuntaa hyvin vähän tai ei ollenkaan harrastavia lapsia ja nuoria on mittaustavasta riippuen jopa joka viides. Liikunnallinen passiivisuus lisääntyy iän myötä. Polarisoituminen on samanaikaisesti vahvaa. Liikuntaa harrastavat lapset ja nuoret 8

9 liikkuvat yhä enemmän. Toisaalta vähän liikkuvien lasten ja nuorten joukko on yhä passiivisempi, vaikkei sen prosentuaalisesti ainakaan merkittävästi ole todettu kasvaneen. Liikunnan sisällön selvittäminen Tutkimuksella tulisi keskittyä nimenomaan alle 19-vuotiaiden liikunnan kokonaisvaltaiseen kuvaamiseen ja arviointiin. Liikunta ja liikunnan harrastaminen voidaan käsittää ja määritellä monella tavalla. Tiukimpien kriteerien mukaan liikunnan harrastaminen on varsinaisten liikuntalajien harrastamista liikunnan saamisen tarkoituksessa ja mielellään ohjatussa tilanteessa. Liikunnan aikana tulee ilmetä hengästymistä ja hikoilua. Tämä määritelmä soveltuu heikosti varsinkin lasten liikunnan määrän arvioimiseen. Puhuttaessa taas pelkästään liikkumisesta syntyy kelpuutettavan liikunnan intensiteetin määrittämisen vaikeus. Liikkuahan voi hitaasti tai hyvin raskaasti kuormittavastikin. Lapsille on luonnollista liikkua leikin ja muiden toimien ohessa. Viime aikoina liikuntasuosituksia laadittaessa liikunnaksi on kelpuutettu vähintään 10 minuutin jaksoissa tapahtuva arkiliikunta vartavasten liikunnan saamiseksi toteutetun liikuntaharjoittelun ohella. Suuressa osassa tutkimusraporteista liikunnan erillistä määrittelyä ei ole katsottu tarpeelliseksi. Mittaustapojen ja liikunnan kriteerien erilaisuus tutkimusten välillä hankaloittaa lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen kokonaiskuvan hahmottamista. Lapset ja nuoret liikkuvat tutkimusten mukaan nykyään liki yhtä paljon kuin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Kuitenkin monilla tahoilla on näppituntuma vähentyvästä liikuntaan osallistumisesta. Tutkimuksen haasteena on saada liikuntaaktiivisuuden todellinen tila esille ja kumota tai vahvistaa yleiset näppituntumat ja uskomukset. Yhtenäinen liikuntakäyttäytymisen arviointitapa Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen arviointiin ja seurantaan tulisi saada pysyvä, kattava järjestelmä. Käytettävät tutkimusmenetelmät tulisi valita harkiten aiempien tutkimusten analysoinnin jälkeen. Lapset ja nuoret ovat kohderyhmänä varsin heterogeeninen, mikä vaikeuttaa liikuntakäyttäytymisen iän mukaisen muutoksen tutkimista. Eri-ikäisten lasten liikuntakäyttäytymisen arviointiin soveltuvat erilaiset menetelmät. Olisi kuitenkin löydettävä menetelmällinen kompromissi, jota voitaisiin 9

10 mahdollisimman samanlaisena käyttää kaikissa ikäluokissa. Tärkeää olisi kuitenkin huomioida tutkimusmenetelmän tuottaman tiedon luotettavuus, joka voi vaihdella iän mukaan. Jo lasten muuttuva muistikapasiteetti aiheuttaa luotettavuuseroja ikäluokkien välille. Nuorille lapsille ajan hahmottaminen on vielä niin vierasta, ettei heiltä saa luotettavaa tietoa liikuntaan käytetystä ajasta tai liikuntaan osallistumisen useudesta. Liikunnan intensiteetin arvioiminen on vaikeaa jopa aikuisille. Useimmat lapset ja vanhemmat viettävät suuren osan arkipäivistä toisistaan erillään. Tällöin vanhemmilta kysytty lapsen päivittäinen liikuntakäyttäytyminen perustuu heidän käsityksilleen ja arvioilleen, jotka kuitenkin voivat poiketa todellisuudesta merkittävästikin. Tutkimuksen jatkuvuus Tutkimuksin tulisi jatkuvasti kartoittaa ja seurata lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä. Tässä raportissa käsitellyistä tutkimuksista saadaan alustava kuva siitä, kuinka moni lapsista liikkuu vapaa-ajallaan sekä tapahtuuko liikunta omatoimisesti vai ohjattuna, yksin vai ryhmässä. Liikuntamuodoista ja intensiteetistäkin on suuntaa antavaa tietoa, mutta ajankäytöstä hyvin niukalti. Lisäksi olisi tarpeen ottaa huomioon lasten ja nuorten liikuntaa edistävät ja hankaloittavat seikat. Liikuntakäyttäytyminen on yksilöllistä. Keskiarvot liikuntaan käytetystä ajasta saattavat antaa liian positiivisen kuvan lasten ja nuorten liikunnan riittävyydestä. Liikuntakäyttäytymisen kontekstisidonnaisuus Yksi keskeisistä lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä koskevan tutkimuksen haasteista liittyy liikunnan ja liikuntakäyttäytymisen sisällölliseen avaamiseen. Eri ikäisille tyypillinen liikuntakäyttäytyminen on sidoksissa aikaan ja paikkaan. Liikuntakäyttäytymisen fyysiset, psykososiaaliset ja yhteisölliset kontekstit vaihtelevat. Tutkimuksen keinoin olisi tarpeen selvittää, mitä ja millaista lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen nykyään on. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tarkastelemiseen tarvittaisiin uusia tapoja ja näkökulmia. Tarkempaa analyysiä tarvittaisiin näiden eri ympäristöjen ja kontekstien vaikutuksista itse liikunnalliseen sisältöön ja liikunnan toteutumistapoihin. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä koskeva toiminnan teoria eri ympäristöissä odottaa tulemistaan. Miten lapset ja nuoret konkreettisesti toimivat ja mitkä tekijät konkreettisesti vaikuttavat 10

11 heidän liikkumiseensa? Tutkimustietoa kaivataan myös lasten ja nuorten omasta roolista ja panostamisen edesauttamisesta heidän oman liikuntakäyttäytymisen toteuttamisessa. Esimerkkinä voidaan mainita erilaiset toimintatutkimukset ja lasten ja nuorten osallisuutta käsittelevät tutkimusaiheet ja projektit. Lapset ja nuoret eivät enää tulevissa tutkimuksissa saisi jäädä abstrakteiksi ja anonyymeiksi ryhmiksi, ilman yksilöllistä erityislaatua, ihmissuhteita ja sosiaalista verkostoa. Tutkimusten lapset ja nuoret ovat ikään kuin tyhjiössä elävä ihmisjoukko. Tutkimustieto jää helposti todellisuudesta irralliseksi, mikä vaikeuttaa tiedon käytettävyyttä. Sukupuoliroolit liikunnassa Liikuntakäyttäytymisen sukupuolirakenne ja järjestelmä on yksi keskeisistä selvitys- ja tutkimushaasteista. On todennäköistä, että sukupuolijärjestelmä liittyy laajempaan yhteiskunnalliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen ilmiökenttään, joka heijastuu arkitoimintoihin ja -käytäntöihin. Tyttöjä ja poikia kasvatetaan eri periaattein ja tavoittein. Poikia ohjataan liikunnan pariin voimallisemmin kuin tyttöjä. Lapsilta odotetaan pääosin sukupuolisidonnaista liikuntakäyttäytymistä. Liikunnan maailma on suuressa määrin edelleen miesten maailma. Nämä helposti itsestäänselvyyksinä otetut tai sellaisiksi muuntuneet ajattelu- ja toimintatottumukset on kyseenalaistettava. Tyttöjen ja poikien liikunnan ominaispiirteiden tarkasteluun tulisi perehtyä tarkemmin, jotta voidaan tarjota useimmille sopivaa liikuntaa ja tukea eri ryhmien liikunnan harrastamista. Tulisi etsiä tapoja tukea etenkin nuoruusikäisten tyttöjen liikuntaan osallistumista heidän omista lähtökohdistaan ja erityistarpeistaan lähtien. Yhteiskunnallinen muutos Yhteiskunnan rakenteellinen ja poliittistaloudellinen kehitys ovat osa lasten ja nuorten liikunnan kehitystä. Yhteiskunnan rakenteelliseen muutokseen liittyvä yksilöllistyminen ja eriytyminen etenevät nopeasti Suomessa. Olisi tutkittava, miten yhteiskunnallinen muutos ja kulttuuriset tekijät tulevat osaksi lasten ja nuorten elämäntapaa ja sitä kautta liikuntaa. 11

12 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tulevaisuuden haasteisiin sisältyy myös lisääntyvä monikulttuurisuus. Olisi löydettävä ratkaisuja hyvin erilaisista kulttuurisista taustoista tulevien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Liikunta ja urheilu ovat myös näille lapsille ja nuorille keskeisimpiä harrastuksia ja tapoja osallistua lähiyhteisöjen elämään. Lisääntyvä kansainvälisyys, eurooppalainen integraatio ja maiden välinen muuttoliike monimuotoistavat lapsia ja nuoria koskevaa liikuntapolitiikkaa ja päätöksentekoa sekä lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä ja sen tutkimista. 12

13 TUTKIMUSKUVAUKSET Toistuvia tutkimuksia Ajankäyttötutkimus, Tilastokeskus Toistuvuus: Toteutettu kolme kertaa (v (n= 6057), (n= 2406), (n= 6272, joista vuotiaita)) Ikäluokka: vuotiaat Tutkimuskohteet: Liikunnan määrä Tutkimusmenetelmät: Ajankäyttöpäiväkirja ja haastattelu Niemi, I., Pääkkönen, H Ajankäytön muutokset 1980-luvulla. Tilastokeskuksen tutkimuksia 153. Helsinki vuotiaat tytöt käyttivät liikuntaan 44 minuuttia vuorokaudessa sekä vuonna 1979 että 1987 Samanikäiset pojat liikkuivat runsaan tunnin molempina vuosina vuotiailta tytöiltä liikuntaan kului noin 20 minuuttia ja pojilta noin 40 minuuttia vuorokaudessa molempina tutkimusvuosina Niemi, I., Pääkkönen, H Ajankäytön muutokset 1990-luvulla. Kulttuuri ja viestintä 2001: 6. Tilastokeskus. Helsinki. Kun liikunnan yhteismäärään laskettiin ulkoilu, kävely, muu liikunta, metsästys, kalastus, sienestys, liikuntaan liittyvä toiminta ja liikuntaan liittyvät matkat, vuotiaat tytöt käyttivät liikuntaan aikaa tunnin päivässä vuosina ja , pojat 1 h 42 min ja 1 h 44 min vuotiaat tytöt liikkuivat 34 ja 36 min em. vuosina ja pojat 47 ja 52 minuuttia 13

14 Pääkkönen, H., Niemi, I Suomalainen arki. Ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa. Kulttuuri ja viestintä 2002: 2. Tilastokeskus. Helsinki. Ala-asteikäisiltä kului vuoden tutkimuksessa liikuntaan aikaa arkisin 55 min ja vapaapäivisin 1 h 41 minuuttia Yläasteikäiset liikkuivat arkisin 58 min ja vapaapäivisin 1 h 13 minuuttia Lukiolaiset liikkuivat arkisin 54 min ja vapaapäivisin 1 h 1 minuutin Pojat liikkuivat tyttöjä enemmän Pallopelit painottuivat kaikissa ikäluokissa, pojat pelasivat tyttöjä enemmän Nuorimmilla lapsilla lisäksi aktiiviset ulkoleikit, hiihto ja luistelu olivat suosittuja liikuntamuotoja Pallopelit, pyöräily, kävely/ hölkkä ja kategoria muu liikuntaharrastus olivat kaikissa ikäluokissa yhtä suosittuja Kuntosalilla käynti lisääntyi iän myötä vuotiaat tytöt liikkuivat 51 minuuttia ja pojat 1 h 27 minuuttia päivässä vuotiaat tytöt liikkuivat 35 min ja pojat 50 minuuttia päivässä 14

15 Herva, H., Vuolle, P Liikunta suomalaisten ajankäytössä. Tilastollinen vertailu vuotiaiden liikuntaharrastuneisuudesta vuosina 1979 ja Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 79. LIKES. Jyväskylä. Ikäluokka: vuotiaat (n= 6057 vuonna 1979 ja n= 2406 vuonna 1987) Tutkimuskohteet: Liikunnan määrä ja muoto Tutkimusmenetelmät: Ajankäyttöpäiväkirja ja haastattelu Vuonna vuotiaat tytöt liikkuivat 44 min/ vrk ja pojat 74 min/vrk, vastaavat luvut vuonna 1987 olivat 44 ja 81 min/ vrk vuotiaat tytöt liikkuivat vuonna min/vrk ja pojat 50 min/vrk, vuonna 1987 tytöt liikkuivat 21 min/vrk ja pojat 40 min/vrk vuotiaiden lasten ulkoiluun ja kävelyyn käytetty aika väheni tutkimusvuosien välillä, mutta ohjattu ja vapaamuotoinen liikunta lisääntyivät vuotiaiden vapaamuotoinen liikunta oli ohjattua liikuntaa suositumpaa molempina vuosina vuotiaiden ulkoiluun, kävelyyn, vapaamuotoiseen ja ohjattuun liikuntaan käyttämät ajat olivat keskenään samansuuruisia molempina tutkimusvuosina 45 % vuotiaista ja 34 % vuotiaista osallistui ohjattuun liikuntaan vuonna 1987 Omatoimista liikuntaa harrasti 11 % vuotiaista ja 16 % vuotiaista vuonna 1987 Lähes 80 % vuotiaista omatoimista ja ohjattua liikuntaa harrastavista osallistui toimintaan 1-2 krt/vk, 20 % osallistui 3-4 krt/vk, vastaavat luvut vuotiaiden ikäryhmässä olivat 60 ja 30 % vuonna 1987 Liikunta siirtyi kauemmaksi kodista ja rakennettuihin ympäristöihin vuosien 1979 ja 1987 välillä 15

16 Kouluterveyskysely Toistuvuus: Toteutettu vuosittain vuodesta 1996 alkaen, parittomina vuosina Länsi- Suomen ja Oulun lääneissä ja parillisina vuosina Etelä- ja Itä-Suomen sekä Lapin lääneissä Ikäluokka: vuotiaat (n= / tutkimuskerta) Tutkimuskohteet: Liikunnan määrä ja intensiteetti Tutkimusmenetelmät: Koulussa täytetty kyselylomake (8.-9. lk, lukio lk) Liikuntaa vapaa-ajalla harrastavien vuotiaiden tyttöjen ja poikien osuudet ovat pysyneet samalla tasolla vuosina Tytöistä noin prosentti ja pojista 2-3 % ei harrastanut ollenkaan liikuntaa vapaa-ajallaan vuotiaiden liikuntaa vapaa-aikanaan vähintään puoli tuntia kerrallaan useammin kuin kolme kertaa viikossa harrastavien tyttöjen osuus oli noin 50 % vuotiaista tytöistä yli 40 % harrasti liikuntaa yli puoli tuntia kerrallaan useammin kuin kolme kertaa viikossa Kerran viikossa tai harvemmin liikuntaa harrasti noin joka viides vuotias tyttö 14 vuotiaista pojista noin 60 % ja vuotiaista yli 50 % liikkui vapaaajallaan useammin kuin kolme kertaa viikossa puolen tunnin ajan Joka kuudes vuotias ja joka viides 17-vuotias poika liikkui korkeintaan kerran viikossa Hengästymistä ja hikoilemista aikaansaavaa liikuntaa harrastavien osuus pysyi vuosina melko samanlaisena sekä tytöillä että pojilla vuotiaista tytöistä noin 55 % ja vuotiaista noin 60 % harrasti hengästymistä ja hikoilemista aikaansaavaa liikuntaa vähintään kaksi tuntia viikossa vuotiaista pojista noin 65 % ja vuotiaista runsas 70 % liikkui yli kaksi tuntia viikossa hengästyen ja hikoillen 16

17 Suuri kansallinen liikuntatutkimus/ Liikuntagallup Toistuvuus: Toteutettu kolme kertaa (v. 1994, , ), Suuri Liikuntatutkimus on meneillään Ranto, E., Pehkonen, J Liikuntagallup Osa 1: Liikunnan harrastaminen. SLU. Ikäluokka: Alle 65-vuotiaat (n= 10972, alle 19-vuotiaita 5307) Tutkimuskohteet: Liikunnan muoto Tutkimusmenetelmät: Puhelinhaastattelu (alle 19-vuotiaiden osalta vastasivat heidän vanhempansa) Käytännöllisesti katsoen kaikki yli kolmevuotiaat lapset harrastivat liikuntaa jossain muodossa 1990-luvun alussa sählyn pelaaminen yleistyi nelinkertaiseksi ( ) Myös aerobicia, hiihtoa, jääkiekkoa, luistelua, sulkapalloa ja kaukalopalloa harrastivat yhä useammat alle 19 vuotiaat lapset Suosituimmat liikuntamuodot olivat jalkapallo, hiihto ja jääkiekko, joita harrastettiin sekä ohjatusti että omatoimisesti (noin 15 % harrasti) Noin joka kymmenes harrasti uintia, yleisurheilua, pyöräilyä, luistelua, sählyä ja voimistelua Puolet liikuntaa harrastavista lapsista osallistui urheiluseuran harjoituksiin Kolmasosa lapsista liikkui yksin omatoimisesti ja reilu neljäsosa omatoimisesti ryhmässä 17

18 Nurmela, S., Pehkonen, J Liikuntagallup Lasten ja nuorten liikuntatutkimus. Suomen Liikunta ja Urheilu ry ja Nuori Suomi ry. SLU-julkaisusarja 2/98. Helsinki. Ikäluokka: 3-18 vuotiaat (n= 5520) Tutkimuskohteet: Liikunnan määrä ja muoto Tutkimusmenetelmät: Puhelinhaastattelu (alle 12 vuotiaiden osalta vastasivat heidän vanhempansa) 76 % 3-18 vuotiaista lapsista harrasti liikuntaa (urheilua) vuonna 1995 ja vuosina osuus oli 84 % Liikuntaa harrastavien osuuksissa ei ollut sukupuolieroja kumpanakaan vuonna 3-6 vuotiaista lapsista 59 % harrasti liikuntaa vuonna 1995 ja 69 prosenttia vuonna vuotiaista lapsista liikuntaa harrastavia oli 79 % ja 88 %, vuotiaista 85 % ja 91 % ja vuotiaista 82 ja 88 prosenttia edellä mainittuina ajankohtina Pojat harrastivat liikuntaa tyttöjä useampia kertoja viikossa Viikoittaisten liikuntakertojen määrä oli suurempi vanhemmissa ikäluokissa 3-18 vuotiaista lapsista ja nuorista 14 % liikkui noin kerran viikossa ja 68 % useamman kerran viikossa Liikunnan harrastamiskertojen määrä lisääntyi tutkimusvuosien välillä Liikuntaa harrastavista lapsista lähes puolet harrasti vain yhtä lajia, neljännes kahta lajia ja 14 % kolmea lajia (vuonna 1995) Vuosina kolmannes harrasti vain yhtä lajia, toinen kolmannes kahta lajia ja viidesosa kolmea lajia Yhden lajin harrastaminen oli tyypillisempää tytöille kuin pojille Harrastettujen lajien määrä lisääntyi iän mukana Mitä useammin lapsi liikkui, sitä useampia lajeja hän tyypillisesti harrasti Suosituimpia lajeja olivat jalkapallo, pyöräily, hiihto, uinti, jääkiekko, sähly ja kävely Tytöt suuntautuvat poikia runsaammin perusliikuntalajeihin ja pojat suosivat pallopelejä Tyttöjen yleisimmin harrastamat lajit olivat pyöräily, uinti, hiihto, luistelu, juoksulenkkeily ja ratsastus 18

19 Poikien suosimia lajeja olivat jalkapallo, jääkiekko, salibandy, pyöräily, hiihto ja uinti Urheiluseurassa liikkuivat molempina ajankohtina eniten 7-11 vuotiaat (45 %) 3-6 vuotiaista vajaa viidennes, vuotiaista 40 %, vuotiaista kolmannes liikkui urheiluseurassa molempina tutkimusajankohtina Kolmannes 3-18 vuotiaista liikkui urheiluseurassa molempina tutkimusajankohtina Omatoiminen yksin (23 ja 36 %) ja kaverien kanssa liikkuminen (35 ja 44 %) yleistyivät tutkimusten välillä Pojat osallistuivat tyttöjä yleisemmin urheiluseuran harjoituksiin (40 ja 32 %) Tytöt liikkuivat omatoimisesti yksin poikia useammin (40 ja 32 %) Liki yhtä suuri osuus tytöistä ja pojista liikkui omatoimisesti kaverien kanssa (41-47 %) 19

20 Suuri kansallinen liikuntatutkimus Lapset ja nuoret. Opetusministeriö, Nuori Suomi ry., Suomen Liikunta ja Urheilu, Kunto ry., Suomen Olympiakomitea, Helsingin kaupunki. SLU:n julkaisusarja 4/02. Ikäluokka: 3-18 vuotiaat (n= 5531) Tutkimuskohteet: Vapaa-ajan liikunnan määrä ja muoto Tutkimusmenetelmät: Puhelinkysely (alle 12-vuotiaiden osalta vastasivat heidän vanhempansa) 85 % 3-6 vuotiaista ja 93 % 7-11 vuotiaista harrastaa liikuntaa Liikunnan harrastaminen oli yleistynyt verrattuna vuosiin 1995 (59 ja 79 %), (69 ja 88 %) Liikuntaa harrastettiin kaikkina vuodenaikoina yhtä paljon Järjestetty liikunta oli yhä yleisempää ja vapaamuotoinen liikunta oli vähenemässä Tytöt ja pojat harrastivat liikuntaa yhtä yleisesti Pojat liikkuivat tyttöjä useampia kertoja viikossa 46 % 3-11 vuotiaista liikkui useammin kuin kolme kertaa viikossa Pojille oli tyttöjä tyypillisempää harrastaa useaa lajia Mitä useammin lapsi harrasti liikuntaa, sitä useampia lajeja hän harrasti Harrastetuimmat lajit olivat jalkapallo, pyöräily, kävely-juoksulenkkeily, luistelu ja jääkiekko Tytöt harrastivat huomattavasti poikia enemmän jumppaa, ratsastusta, tanssia ja taitoluistelua sekä suuntautuvat poikia laajemmin perusliikuntalajeihin Poikien suosituimmat lajit olivat jalkapallo, jääkiekko, salibandy Tyttöjen ja poikien yhtä paljon harrastamia lajeja olivat suunnistus, yleisurheilu, tennis, lentopallo ja hiihto 40 % 3-18 vuotiaista liikkui urheiluseurassa, 40 % yksin omatoimisesti ja 58 % omatoimisesti kaverien kanssa Pojista useammat kuin tytöistä osallistuivat urheiluseuran harjoituksiin Seurassa harrastetuimmat lajit olivat jalkapallo, jääkiekko, jumppa, yleisurheilu ja sähly Mitä useammin lapsi liikkui, sitä todennäköisemmin edes osa liikunnasta kertyi urheiluseuran harjoituksissa 20

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

TULOSLIITE JULKAISUUN

TULOSLIITE JULKAISUUN TULOSLIITE JULKAISUUN Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Katja Rajala, Harto Hakonen ja Kaarlo Laine. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 0 0. Oppilaat liikkujina ja koulun ak!vitee"en suunni#elijoina. LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous 9.-10.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: SAMI KOKKO, ANETTE MEHTÄLÄ, PAULIINA HUSU, ANNE-MARI JUSSILA, JARI VILLBERG, TOMMI VASANKARI LIITU 2016 -TUTKIMUS: Mitattu tieto tarkentaa itsearvioitua

Lisätiedot

NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN JA SEN TUKEMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA. Titta Halme. Ammatillinen opettajakorkeakoulu

NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN JA SEN TUKEMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA. Titta Halme. Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN JA SEN TUKEMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Titta Halme Kehittämishankeraportti Kesäkuu 2006 Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tekijä(t) Halme, Titta Julkaisun laji

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013. liikunnan haasteet ja mahdollisuudet

Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013. liikunnan haasteet ja mahdollisuudet Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013 liikunnan haasteet ja mahdollisuudet Lainsäädäntö velvoittaa meitä Perustuslaki 19 : Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari Työnuoli-projekti. ylitarkastaja Sari Virta

Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari Työnuoli-projekti. ylitarkastaja Sari Virta Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari 18.2.1016 Työnuoli-projekti ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Kansalaistoiminta tänään Mitä pitäisi ajatella,

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 44,84 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Hiihtoladuilta trampoliineille Lasten ja nuorten liikunta 2010-luvulla

Hiihtoladuilta trampoliineille Lasten ja nuorten liikunta 2010-luvulla Hiihtoladuilta trampoliineille Lasten ja nuorten liikunta 2010-luvulla Seminaari: Liikunnan asema tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Jyväskylä 29.11.2016 Mikko Salasuo Talous- ja sosiaalihistorian

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Valtakunnallinen koululaiskysely: Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM Operatiivinen johtaja Janne Jauhiainen,

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari Iso kiitos uudenlainen yhteistyö!

Lisätiedot

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Nuoria liikkeellä! Nuorten liikkumista ja vapaa-aikaa tutkimassa

Nuoria liikkeellä! Nuorten liikkumista ja vapaa-aikaa tutkimassa Nuoria liikkeellä! Nuorten liikkumista ja vapaa-aikaa tutkimassa Tilastokeskuksen seminaari lasten ja lapsiperheiden elinoloista 26.2.2014 Päivi Berg Sami Myllyniemi Mikä Nuorisotutkimusseura? Monitieteinen

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU- tutkimuksen tuloksia 16 Sami Kokko TtT, yliopistotutkija, dosentti Jyväskylän yliopisto LIITU -tutkimus Laajan tutkijajoukon yhteistyö, mukana tutkijoita

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä.

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. 1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. www.helsinki.fi/yliopisto 8.10.2012 1 2. Kehittäkää liikunnallisesti haastava hiekkasäkkipedagogiikka.

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry Viisi jaostoa: jalkapallo, jääkiekko, koripallo, salibandy ja taitoluistelu. Vuonna 2016 noin 1300 lapsi- ja aikuisharrastajaa.

Lisätiedot

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle A. Naumanen Tytöt U15-sarjassa Esitys SAJL Nuorisokokoukselle 25.10.2014 Tytöt U15 Nuorten kilpailujärjestelmä 2014-2016 hyväksyttiin syysliittokokouksessa 2013. Kilpailujärjestelmässä:! Pelattavaksi ehdotettavat

Lisätiedot

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 22.9.2016 Avaus Suomen Palloliiton valmennuslinja/ Marko Viitanen (45 min) Varhaisvuosien liikuntasuositukset/ Nina Korhonen (45 min) Ajankohtaiset o Urheilun Pelisäännöt

Lisätiedot

HIIPUVA LIIKUNTA NUORUUSIÄSSÄ

HIIPUVA LIIKUNTA NUORUUSIÄSSÄ HIIPUVA LIIKUNTA NUORUUSIÄSSÄ Drop off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC-Study) aineistoilla 1986 2010 Tuula Aira, Lasse Kannas, Jorma Tynjälä, Jari Villberg

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa Virkistyskäytön muutokset Suomessa Luontomatkailun ja -virkistyksen tutkimuspäivä Lapin yliopisto 22.10.2010 Tuija Sievänen Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKKUMINEN TUTKIMUSTEN VALOSSA

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKKUMINEN TUTKIMUSTEN VALOSSA ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKKUMINEN TUTKIMUSTEN VALOSSA Arto Laukkanen, LitM, JY, Liikuntakasvatuksen laitos LASTEN LIIKUNTA on fyysisesti aktiivista leikkimistä Fyysisesti aktiiviset leikit Ulkoleikkien

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Harrastusten vaikutus koulumenestykseen

Harrastusten vaikutus koulumenestykseen 1 Harrastusten vaikutus koulumenestykseen PS7 Tutkimus 24.5.2016 Tekijät: Tobias Mörck, Lauri Jääskö ja Seidi Salo sekä Johannes Olkkonen 1 2 Sisällysluettelo 1.Johdanto 3 2.Tutkimuksen suorittaminen 3

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

SHKY Laske+elijatutkimus. Toukokuu 2016

SHKY Laske+elijatutkimus. Toukokuu 2016 SHKY Laske+elijatutkimus Toukokuu Johdanto Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tarkoituksena oli selvi+ää, miten saada jo laske+elua harrastavat henkilöt/taloudet vie+ämään useampia päiviä rinteessä? Lisäksi

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija

Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija Vantaan seurakenttä Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija TILANNEKUVA Liikuntapalveluiden toimijat ja toimintamuodot Toiminta-avustusta saavien

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta?

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Harrastavatko naiset ja nuoret? Kalastuksen tulevaisuus? Kestävä kalastus -seminaari 28.11.2001, Mikkeli Kalastukseen osallistuminen Kaikki Miehet Naiset Nuoret

Lisätiedot

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1. Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.2017 Haasteenamme ISTUVA ELÄMÄNTAPA 07/01/2017 Opetushallitus Liikuntasuosituksen

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot