KATSAUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSAUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSEEN"

Transkriptio

1 KATSAUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSEEN vuotiaiden liikunnan useus, intensiteetti, liikuntaan käytetty aika, liikuntamuodot sekä omatoimiseen ja ohjattuun liikuntaan osallistuminen Titta Halme Kaarlo Laine LIKES / LINET

2 KATSAUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSEEN vuotiaiden liikunnan useus, intensiteetti, liikuntaan käytetty aika, liikuntamuodot sekä omatoimiseen ja ohjattuun liikuntaan osallistuminen SISÄLLYS JOHDANTO 3 TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA TEHDYT JOHTOPÄÄTÖKSET 4 LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 8 Liikunnan riittävyys 8 Liikunnan sisällön selvittäminen 9 Yhtenäinen liikuntakäyttäytymisen arviointitapa 9 Tutkimuksen jatkuvuus 10 Liikuntakäyttäytymisen kontekstisidonnaisuus 10 Sukupuoliroolit liikunnassa 11 Yhteiskunnallinen muutos 11 TUTKIMUSKUVAUKSET 13 Toistuvia tutkimuksia 13 Poikittaistutkimuksia 25 LÄHTEET 51 2

3 JOHDANTO Katsauksen tarkoituksena on selvittää, millaista tutkimustietoa suomalaisten 3-18 vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä on kerätty. Tutkimusten keskeisten tulosten kokoamisen ja niiden pohjalta tehtyjen johtopäätösten perusteella tarkastellaan, millaisen kuvan tutkimustieto antaa lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä sekä mitä lisätietoa aiheesta tarvittaisiin. Liikuntakäyttäytymisellä tarkoitetaan tässä katsauksessa lasten ja nuorten liikunnan useutta (liikuntakertoja viikossa), intensiteettiä ja liikuntaan käytettyä aikaa (tunteja päivässä tai viikossa) sekä lasten ja nuorten omatoimisesti ja ohjatusti harrastamia liikuntamuotoja. Teemaa sivuavaa ja sitä lähellä olevaa tutkimusta on olemassa melko paljon. Esimerkkeinä voidaan mainita liikunnan vaikutuksia koskevat, liikunnan merkityksiin kytkeytyvät sekä liikuntamotivaatiota ja fyysistä suorituskykyä mittaavat tutkimukset. Nämä liikuntakäyttäytymistä sivuavat tai sitä lähellä olevat tutkimukset jätettiin kuitenkin tarkastelun ulkopuolelle. Liikuntakäyttäytymistä käsittelevät pro gradu tutkielmat ja artikkelit eivät myöskään olleet mukana katsauksen aineistona. Rajaukset olivat tarpeen myös raportin laadintaan käytettävän melko lyhyen ajan vuoksi (3kk). Katsauksen aineistona oleva materiaali kerättiin tarkennettuina hakuina tietojärjestelmistä ja asiantuntijoiden suositusten perusteella. Katsauksen painopiste on lukujen tutkimuksessa, koska tavoitteena on piirtää kuvaa lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä nykytilanteen ja lähimenneisyyden näkökulmasta. Ensimmäiset selvitykset lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä on tehty 1960-luvun lopulla. Katsaus aloitetaan käsiteltyjen toistuvien ja poikittaistutkimusten perusteella tehtyjen johtopäätösten ja niiden herättämien kehittämistarpeiden esittämisellä. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä kartoittaneiden toistuvien tutkimusten ja käsiteltyjen poikittaistutkimusten päätulokset esitellään aikajärjestyksessä katsauksen päätteeksi. 3

4 TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA TEHDYT JOHTOPÄÄTÖKSET Katsauksessa käsiteltyjen tutkimusten perusteella lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tyypillisiä piirteitä ovat: Liikunnan useus lisääntyy 3-6/8 vuotiaana Liikunnan useus alkaa vähentyä vuotiaana Liikunnan intensiteetti kasvaa 12. ikävuoden jälkeen Pojat käyttävät liikuntaan tyttöjä enemmän aikaa Poikien liikunta on raskaampaa kuin tyttöjen liikunta Terveytensä kannalta riittävästi liikuntaa harrastaviksi lasketaan eri tutkimuksissa noin puolet lapsista ja nuorista 2-20 % lapsista ja nuorista ei liiku käytännössä lainkaan Liikunnallinen passiivisuus lisääntyy iän myötä Liikuntaa harrastetaan sekä omatoimisesti yksin ja kaveriryhmissä että ohjatusti, lähinnä urheiluseuroissa Urheiluseuran harjoituksiin osallistuu % ikäryhmästä Ohjattuun liikuntaan osallistuvien osuus on kasvanut viime vuosina Pojat osallistuvat tyttöjä yleisemmin urheiluseuran harjoituksiin Yleisimmät liikuntalajit ovat pyöräily, kävely, juoksu, luistelu ja uinti Pojat suosivat pallopelejä ja tytöt enemmän perusliikuntaa Selviä tyttöjen lajeja ovat tanssi, jumppa ja ratsastus Poikien lajeja ovat jalkapallo, jääkiekko ja salibandy Taitoa vaativien ja elämyksellisten lajien suosio on kasvanut Kestävyyslajien suosio on vähentynyt 4

5 Liikunnan harrastamisen useus ja intensiteetti sekä liikuntaan käytetty aika Esiteltyjen tutkimusten mukaan liikunnan harrastamisen useus lisääntyy lapsuudessa 3- vuotiaasta 6-8-vuotiaaseen ja alkaa vähentyä viimeistään vuotiaana selvästi. Samoihin aikoihin liikunnan intensiteetin on todettu kasvavan, mikä kompensoi osittain liikuntakertojen harventumista ikävuoteen ajoittuu myös leikkityyppisen liikunnan loppuminen kokonaan, mikä ilmeisesti on osaltaan aiheuttamassa liikunnan harrastamisen harventumisen. Pojat liikkuivat lähes kaikkien tutkimusten mukaan tyttöjä enemmän aikaa ja raskaammalla intensiteetillä jo lapsuudesta alkaen. Tytöillä liikunnan selvä väheneminen ajoittui noin 12. ikävuoteen ja pojilla muutamaa vuotta myöhemmäksi. Liikuntaan käytetystä ajasta on vain muutamia tutkimustietoja, jotka nekin on kerätty vaihtelevin menetelmin ja kriteerein. Luotettavaa yleiskuvaa lasten ja nuorten liikuntaan käyttämästä ajasta ei saada. Voidaan kuitenkin todeta, että nykytutkimuksen valossa 3-12 vuotiaat lapset liikkuvat pari tuntia päivässä, vuotiaat runsaan tunnin ja vuotiaat reilu puoli tuntia päivässä. Liikuntamuodot Lasten ja nuorten yleisimmin harrastamat liikuntalajit ovat pysyneet melko samoina viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Pyöräily oli monien tutkimusten mukaan yleisin liikunta- tai oikeastaan liikkumismuoto. Lähes kaikki lapset ja nuoret pyöräilivät ainakin viikoittain. Suosiota voi selittää polkupyörän käyttäminen koulu- ja harrastusmatkojen sekä kaverien luokse kulkuvälineenä. Muutkin yleisimmin harrastetuista lajeista, kävely, juoksu, luistelu ja uinti ovat melko vähin väline- ja paikkaresurssein toteutettavissa omatoimisestikin. Poikien suosima jalkapallo ja tyttöjen jumppa- ja tanssiharrastukset ovat sekä yksin että ryhmässä toteutettavia liikuntamuotoja, joiden harrastaminen ei myöskään vaadi kovin paljon välineitä ja erityispaikkoja. Vaikka havaittavissa on taitoa vaativien liikuntamuotojen suosion kasvua ja kestävyysliikunnan suosion laskua, lasten ja nuorten liikunnan voi yleiskuvaltaan katsoa olevan perusliikuntaa vähin resurssein. 5

6 Tytöt suosivat poikia enemmän niin sanottua perusliikuntaa sekä jumppaavat ja tanssivat. Pojat pelaavat erilaisia maila- ja pallopelejä selvästi tyttöjä yleisemmin ja runsaammin. Pieni, joskin vähitellen kasvava, tyttöjoukko pelaa jalkapalloa, jääkiekkoa tai sählyä kaveriporukalla tai urheiluseuroissa. Niin sanotuilla uusilla lajeilla on kokonaisuudessaan vähän harrastajia eivätkä ne sählyä lukuunottamatta yllä lähellekään harrastetuimpien lajien osuuksia. Uudet lajit, kuten rullalautailu, -luistelu ja lumilautailu ovat tuoneet liikunnan pariin mahdollisesti aiemmin liikuntaa harrastamattomia lapsia ja nuoria. Omatoiminen ja ohjattu liikunta Lapset ja nuoret harrastavat liikuntaa sekä omatoimisesti yksin ja kaveriryhmissä että ohjatusti, lähinnä urheiluseuroissa. Toisille sopii yksin liikkuminen paremmin ja toiset haluavat liikunnan olevan sosiaalinen tapahtuma. Molemmankaltaiseen liikuntaan tulee säilyttää mahdollisuus. Urheiluseuran harjoituksiin osallistuvien lasten ja nuorten määrä on kasvanut viime vuosina ja yhä nuoremmat lapset osallistuvat ohjattuun liikuntaan. Urheiluseuran harjoituksiin osallistuvien osuus kuvaa vain osittain ohjattuun liikuntaan osallistumisen yleisyyttä. Ohjattua liikuntaa järjestävät useat muutkin tahot, kuten opistot ja järjestöt. Ohjattuun liikuntaan osallistumisen yleistyminen voi osittain selittyä yhä nuorempien lasten liikunnan eriytymisellä arkitoiminnoista sekä ohjatun liikunnan omatoimista liikuntaa suuremmalla yleisellä arvostuksella. Urheiluseuran harjoituksiin osallistuminen on yleisintä 12-vuotiaana, jolloin jopa puolet ikäluokasta osallistuu. Sekä 12-vuotiaita nuoremmista että vanhemmista lapsista urheiluseuran harjoituksiin osallistuu % ikäluokasta. Monet lapset ja nuoret harrastavat vapaa-ajallaan liikuntaa vain ohjattuna. Urheiluseuran harjoituksiin osallistuminen ei välttämättä yksinään takaa lapsille ja nuorille terveyden kannalta riittävää liikunnan määrää ja monipuolisuutta. Toisaalta monet ohjattuun liikuntaan aktiivisesti osallistuvat lapset ja nuoret liikkuvat hyvin aktiivisesti myös omatoimisesti. Tällöin liikunnan harrastaminen kasautuu. Osa lapsista ja nuorista liikkuu hyvin vähän ja osa hyvin paljon. Siksi liikkujien määrää ei voida yksiselitteisesti laskea. Jos esimerkiksi tutkimuksen mukaan kolmasosa lapsista osallistuu ohjattuun liikuntaan ja puolet liikkuu omatoimisesti niin liikuntaan osallistuvien lasten määrä on prosenttia. 6

7 Kaikissa ikäluokissa pojista suurempi osuus kuin tytöistä käy urheiluseuran harjoituksissa. Osan erosta voi selittää joukkuelajien suurempi suosio poikien keskuudessa. Joukkue on helpompi saada kasaan järjestetyssä tilanteessa. Lisäksi joukkuelajin harjoittaminen vaatii usein toiminnan ohjaajan. Toisena tekijänä tyttöjen pienemmälle urheiluseuraan osallistumiselle voi olla käsitteiden käyttö. Tanssi- ja voimisteluharjoituksissa käyvät tytöt eivät ehkä miellä olevansa urheiluseuran harjoituksissa. Toisaalta kansalaisopistot ja järjestöt järjestävät useammin tyttöjen kuin poikien harrastamien liikuntamuotojen harjoituksia, jolloin urheiluseuraan osallistuminen ei kerro koko totuutta järjestettyyn liikuntaan osallistuvien tyttöjen osuudesta. 7

8 LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Liikunnan riittävyys Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen piirteitä hahmotettaessa on olennaista suhteuttaa tutkimustulokset lapsille ja nuorille muotoiltuihin liikuntasuosituksiin. Kansainvälisesti hyväksytyn lausuman mukaan jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus päivittäiseen terveyttä edistävään ja liikuntataitoja kartuttavaan liikunta-aktiivisuuteen. Ympäristön tulisi olla turvallinen ja liikuntaan kannustava. Liikunnan tulisi tukea liikuntataitojen kehittymistä. Lasten hyvinvoinnista vastuussa olevien aikuisten tulisi ymmärtää liikunnan tärkeys ja mahdollistaa lapsen liikunnallinen kehitys. (NASPE 2005a.) Lasten ja nuorten liikunnassa tulisi kiinnittää huomiota käytetyn ajan lisäksi liikkumisen muodon ja intensiteetin vaihtelevuuteen sekä liikunnan luonnollisuuteen. Edellä mainitut seikat huomioiva omatoiminen ja ohjattu liikunta ovat yhtä arvokkaita terveyden, kasvun ja kehityksen kannalta. Useiden suositusten mukaan tunnin päivittäinen liikunta-aktiivisuus olisi lapsille optimaalista ja puoli tuntia useimpina päivinä viikossa vähimmäismäärä liikunnan terveyshyötyjen saavuttamiseksi (Cavill ym. 2001, NASPE 2005b, Oja ja Vuori 1999, 400, Pangrazi ym. 1996). Varsinkin nuorimpien lasten liikunta-annos koostuu usein lyhyemmistä liikuntakerroista, joista useampien tulisi kestää vähintään 15 minuuttia. Intensiteetiltään liikunnan tulisi vaihdella keskiraskaasta raskaaseen. (Cavill ym. 2001, NASPE 2005b.) 5-12 vuotiaiden lasten liikunnan tulisi lisäksi vähintään kaksi kertaa viikossa sisältää lihasvoimaa ja joustavuutta sekä luiden terveyttä harjoittavia ja ylläpitäviä harjoitteita. Myös nuorille monipuolinen liikunta on tärkeää. Kasvuiän päätyttyä voidaan soveltaa aikuisten liikuntasuosituksia, jotka käyvät ilmi muun muassa UKK-instituutin (2005) vastoittain esittelemän liikuntapiirakan kautta. Perusliikuntaa (esim. arki- ja hyötyliikuntaa) tulisi harjoittaa 5-7 kertaa viikossa vähintään 3-4 tuntia viikossa tai täsmäliikuntaa (varsinaisia liikuntalajeja) 2-3 tuntia viikossa. Parhaimmassa tapauksessa viikon aikana kertyy sekä perus- että täsmäliikuntaa. Terveytensä kannalta riittävästi liikuntaa harrastaviksi lasketaan eri tutkimuksissa noin puolet lapsista ja nuorista. Liikuntaa hyvin vähän tai ei ollenkaan harrastavia lapsia ja nuoria on mittaustavasta riippuen jopa joka viides. Liikunnallinen passiivisuus lisääntyy iän myötä. Polarisoituminen on samanaikaisesti vahvaa. Liikuntaa harrastavat lapset ja nuoret 8

9 liikkuvat yhä enemmän. Toisaalta vähän liikkuvien lasten ja nuorten joukko on yhä passiivisempi, vaikkei sen prosentuaalisesti ainakaan merkittävästi ole todettu kasvaneen. Liikunnan sisällön selvittäminen Tutkimuksella tulisi keskittyä nimenomaan alle 19-vuotiaiden liikunnan kokonaisvaltaiseen kuvaamiseen ja arviointiin. Liikunta ja liikunnan harrastaminen voidaan käsittää ja määritellä monella tavalla. Tiukimpien kriteerien mukaan liikunnan harrastaminen on varsinaisten liikuntalajien harrastamista liikunnan saamisen tarkoituksessa ja mielellään ohjatussa tilanteessa. Liikunnan aikana tulee ilmetä hengästymistä ja hikoilua. Tämä määritelmä soveltuu heikosti varsinkin lasten liikunnan määrän arvioimiseen. Puhuttaessa taas pelkästään liikkumisesta syntyy kelpuutettavan liikunnan intensiteetin määrittämisen vaikeus. Liikkuahan voi hitaasti tai hyvin raskaasti kuormittavastikin. Lapsille on luonnollista liikkua leikin ja muiden toimien ohessa. Viime aikoina liikuntasuosituksia laadittaessa liikunnaksi on kelpuutettu vähintään 10 minuutin jaksoissa tapahtuva arkiliikunta vartavasten liikunnan saamiseksi toteutetun liikuntaharjoittelun ohella. Suuressa osassa tutkimusraporteista liikunnan erillistä määrittelyä ei ole katsottu tarpeelliseksi. Mittaustapojen ja liikunnan kriteerien erilaisuus tutkimusten välillä hankaloittaa lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen kokonaiskuvan hahmottamista. Lapset ja nuoret liikkuvat tutkimusten mukaan nykyään liki yhtä paljon kuin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Kuitenkin monilla tahoilla on näppituntuma vähentyvästä liikuntaan osallistumisesta. Tutkimuksen haasteena on saada liikuntaaktiivisuuden todellinen tila esille ja kumota tai vahvistaa yleiset näppituntumat ja uskomukset. Yhtenäinen liikuntakäyttäytymisen arviointitapa Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen arviointiin ja seurantaan tulisi saada pysyvä, kattava järjestelmä. Käytettävät tutkimusmenetelmät tulisi valita harkiten aiempien tutkimusten analysoinnin jälkeen. Lapset ja nuoret ovat kohderyhmänä varsin heterogeeninen, mikä vaikeuttaa liikuntakäyttäytymisen iän mukaisen muutoksen tutkimista. Eri-ikäisten lasten liikuntakäyttäytymisen arviointiin soveltuvat erilaiset menetelmät. Olisi kuitenkin löydettävä menetelmällinen kompromissi, jota voitaisiin 9

10 mahdollisimman samanlaisena käyttää kaikissa ikäluokissa. Tärkeää olisi kuitenkin huomioida tutkimusmenetelmän tuottaman tiedon luotettavuus, joka voi vaihdella iän mukaan. Jo lasten muuttuva muistikapasiteetti aiheuttaa luotettavuuseroja ikäluokkien välille. Nuorille lapsille ajan hahmottaminen on vielä niin vierasta, ettei heiltä saa luotettavaa tietoa liikuntaan käytetystä ajasta tai liikuntaan osallistumisen useudesta. Liikunnan intensiteetin arvioiminen on vaikeaa jopa aikuisille. Useimmat lapset ja vanhemmat viettävät suuren osan arkipäivistä toisistaan erillään. Tällöin vanhemmilta kysytty lapsen päivittäinen liikuntakäyttäytyminen perustuu heidän käsityksilleen ja arvioilleen, jotka kuitenkin voivat poiketa todellisuudesta merkittävästikin. Tutkimuksen jatkuvuus Tutkimuksin tulisi jatkuvasti kartoittaa ja seurata lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä. Tässä raportissa käsitellyistä tutkimuksista saadaan alustava kuva siitä, kuinka moni lapsista liikkuu vapaa-ajallaan sekä tapahtuuko liikunta omatoimisesti vai ohjattuna, yksin vai ryhmässä. Liikuntamuodoista ja intensiteetistäkin on suuntaa antavaa tietoa, mutta ajankäytöstä hyvin niukalti. Lisäksi olisi tarpeen ottaa huomioon lasten ja nuorten liikuntaa edistävät ja hankaloittavat seikat. Liikuntakäyttäytyminen on yksilöllistä. Keskiarvot liikuntaan käytetystä ajasta saattavat antaa liian positiivisen kuvan lasten ja nuorten liikunnan riittävyydestä. Liikuntakäyttäytymisen kontekstisidonnaisuus Yksi keskeisistä lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä koskevan tutkimuksen haasteista liittyy liikunnan ja liikuntakäyttäytymisen sisällölliseen avaamiseen. Eri ikäisille tyypillinen liikuntakäyttäytyminen on sidoksissa aikaan ja paikkaan. Liikuntakäyttäytymisen fyysiset, psykososiaaliset ja yhteisölliset kontekstit vaihtelevat. Tutkimuksen keinoin olisi tarpeen selvittää, mitä ja millaista lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen nykyään on. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tarkastelemiseen tarvittaisiin uusia tapoja ja näkökulmia. Tarkempaa analyysiä tarvittaisiin näiden eri ympäristöjen ja kontekstien vaikutuksista itse liikunnalliseen sisältöön ja liikunnan toteutumistapoihin. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä koskeva toiminnan teoria eri ympäristöissä odottaa tulemistaan. Miten lapset ja nuoret konkreettisesti toimivat ja mitkä tekijät konkreettisesti vaikuttavat 10

11 heidän liikkumiseensa? Tutkimustietoa kaivataan myös lasten ja nuorten omasta roolista ja panostamisen edesauttamisesta heidän oman liikuntakäyttäytymisen toteuttamisessa. Esimerkkinä voidaan mainita erilaiset toimintatutkimukset ja lasten ja nuorten osallisuutta käsittelevät tutkimusaiheet ja projektit. Lapset ja nuoret eivät enää tulevissa tutkimuksissa saisi jäädä abstrakteiksi ja anonyymeiksi ryhmiksi, ilman yksilöllistä erityislaatua, ihmissuhteita ja sosiaalista verkostoa. Tutkimusten lapset ja nuoret ovat ikään kuin tyhjiössä elävä ihmisjoukko. Tutkimustieto jää helposti todellisuudesta irralliseksi, mikä vaikeuttaa tiedon käytettävyyttä. Sukupuoliroolit liikunnassa Liikuntakäyttäytymisen sukupuolirakenne ja järjestelmä on yksi keskeisistä selvitys- ja tutkimushaasteista. On todennäköistä, että sukupuolijärjestelmä liittyy laajempaan yhteiskunnalliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen ilmiökenttään, joka heijastuu arkitoimintoihin ja -käytäntöihin. Tyttöjä ja poikia kasvatetaan eri periaattein ja tavoittein. Poikia ohjataan liikunnan pariin voimallisemmin kuin tyttöjä. Lapsilta odotetaan pääosin sukupuolisidonnaista liikuntakäyttäytymistä. Liikunnan maailma on suuressa määrin edelleen miesten maailma. Nämä helposti itsestäänselvyyksinä otetut tai sellaisiksi muuntuneet ajattelu- ja toimintatottumukset on kyseenalaistettava. Tyttöjen ja poikien liikunnan ominaispiirteiden tarkasteluun tulisi perehtyä tarkemmin, jotta voidaan tarjota useimmille sopivaa liikuntaa ja tukea eri ryhmien liikunnan harrastamista. Tulisi etsiä tapoja tukea etenkin nuoruusikäisten tyttöjen liikuntaan osallistumista heidän omista lähtökohdistaan ja erityistarpeistaan lähtien. Yhteiskunnallinen muutos Yhteiskunnan rakenteellinen ja poliittistaloudellinen kehitys ovat osa lasten ja nuorten liikunnan kehitystä. Yhteiskunnan rakenteelliseen muutokseen liittyvä yksilöllistyminen ja eriytyminen etenevät nopeasti Suomessa. Olisi tutkittava, miten yhteiskunnallinen muutos ja kulttuuriset tekijät tulevat osaksi lasten ja nuorten elämäntapaa ja sitä kautta liikuntaa. 11

12 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tulevaisuuden haasteisiin sisältyy myös lisääntyvä monikulttuurisuus. Olisi löydettävä ratkaisuja hyvin erilaisista kulttuurisista taustoista tulevien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Liikunta ja urheilu ovat myös näille lapsille ja nuorille keskeisimpiä harrastuksia ja tapoja osallistua lähiyhteisöjen elämään. Lisääntyvä kansainvälisyys, eurooppalainen integraatio ja maiden välinen muuttoliike monimuotoistavat lapsia ja nuoria koskevaa liikuntapolitiikkaa ja päätöksentekoa sekä lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä ja sen tutkimista. 12

13 TUTKIMUSKUVAUKSET Toistuvia tutkimuksia Ajankäyttötutkimus, Tilastokeskus Toistuvuus: Toteutettu kolme kertaa (v (n= 6057), (n= 2406), (n= 6272, joista vuotiaita)) Ikäluokka: vuotiaat Tutkimuskohteet: Liikunnan määrä Tutkimusmenetelmät: Ajankäyttöpäiväkirja ja haastattelu Niemi, I., Pääkkönen, H Ajankäytön muutokset 1980-luvulla. Tilastokeskuksen tutkimuksia 153. Helsinki vuotiaat tytöt käyttivät liikuntaan 44 minuuttia vuorokaudessa sekä vuonna 1979 että 1987 Samanikäiset pojat liikkuivat runsaan tunnin molempina vuosina vuotiailta tytöiltä liikuntaan kului noin 20 minuuttia ja pojilta noin 40 minuuttia vuorokaudessa molempina tutkimusvuosina Niemi, I., Pääkkönen, H Ajankäytön muutokset 1990-luvulla. Kulttuuri ja viestintä 2001: 6. Tilastokeskus. Helsinki. Kun liikunnan yhteismäärään laskettiin ulkoilu, kävely, muu liikunta, metsästys, kalastus, sienestys, liikuntaan liittyvä toiminta ja liikuntaan liittyvät matkat, vuotiaat tytöt käyttivät liikuntaan aikaa tunnin päivässä vuosina ja , pojat 1 h 42 min ja 1 h 44 min vuotiaat tytöt liikkuivat 34 ja 36 min em. vuosina ja pojat 47 ja 52 minuuttia 13

14 Pääkkönen, H., Niemi, I Suomalainen arki. Ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa. Kulttuuri ja viestintä 2002: 2. Tilastokeskus. Helsinki. Ala-asteikäisiltä kului vuoden tutkimuksessa liikuntaan aikaa arkisin 55 min ja vapaapäivisin 1 h 41 minuuttia Yläasteikäiset liikkuivat arkisin 58 min ja vapaapäivisin 1 h 13 minuuttia Lukiolaiset liikkuivat arkisin 54 min ja vapaapäivisin 1 h 1 minuutin Pojat liikkuivat tyttöjä enemmän Pallopelit painottuivat kaikissa ikäluokissa, pojat pelasivat tyttöjä enemmän Nuorimmilla lapsilla lisäksi aktiiviset ulkoleikit, hiihto ja luistelu olivat suosittuja liikuntamuotoja Pallopelit, pyöräily, kävely/ hölkkä ja kategoria muu liikuntaharrastus olivat kaikissa ikäluokissa yhtä suosittuja Kuntosalilla käynti lisääntyi iän myötä vuotiaat tytöt liikkuivat 51 minuuttia ja pojat 1 h 27 minuuttia päivässä vuotiaat tytöt liikkuivat 35 min ja pojat 50 minuuttia päivässä 14

15 Herva, H., Vuolle, P Liikunta suomalaisten ajankäytössä. Tilastollinen vertailu vuotiaiden liikuntaharrastuneisuudesta vuosina 1979 ja Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 79. LIKES. Jyväskylä. Ikäluokka: vuotiaat (n= 6057 vuonna 1979 ja n= 2406 vuonna 1987) Tutkimuskohteet: Liikunnan määrä ja muoto Tutkimusmenetelmät: Ajankäyttöpäiväkirja ja haastattelu Vuonna vuotiaat tytöt liikkuivat 44 min/ vrk ja pojat 74 min/vrk, vastaavat luvut vuonna 1987 olivat 44 ja 81 min/ vrk vuotiaat tytöt liikkuivat vuonna min/vrk ja pojat 50 min/vrk, vuonna 1987 tytöt liikkuivat 21 min/vrk ja pojat 40 min/vrk vuotiaiden lasten ulkoiluun ja kävelyyn käytetty aika väheni tutkimusvuosien välillä, mutta ohjattu ja vapaamuotoinen liikunta lisääntyivät vuotiaiden vapaamuotoinen liikunta oli ohjattua liikuntaa suositumpaa molempina vuosina vuotiaiden ulkoiluun, kävelyyn, vapaamuotoiseen ja ohjattuun liikuntaan käyttämät ajat olivat keskenään samansuuruisia molempina tutkimusvuosina 45 % vuotiaista ja 34 % vuotiaista osallistui ohjattuun liikuntaan vuonna 1987 Omatoimista liikuntaa harrasti 11 % vuotiaista ja 16 % vuotiaista vuonna 1987 Lähes 80 % vuotiaista omatoimista ja ohjattua liikuntaa harrastavista osallistui toimintaan 1-2 krt/vk, 20 % osallistui 3-4 krt/vk, vastaavat luvut vuotiaiden ikäryhmässä olivat 60 ja 30 % vuonna 1987 Liikunta siirtyi kauemmaksi kodista ja rakennettuihin ympäristöihin vuosien 1979 ja 1987 välillä 15

16 Kouluterveyskysely Toistuvuus: Toteutettu vuosittain vuodesta 1996 alkaen, parittomina vuosina Länsi- Suomen ja Oulun lääneissä ja parillisina vuosina Etelä- ja Itä-Suomen sekä Lapin lääneissä Ikäluokka: vuotiaat (n= / tutkimuskerta) Tutkimuskohteet: Liikunnan määrä ja intensiteetti Tutkimusmenetelmät: Koulussa täytetty kyselylomake (8.-9. lk, lukio lk) Liikuntaa vapaa-ajalla harrastavien vuotiaiden tyttöjen ja poikien osuudet ovat pysyneet samalla tasolla vuosina Tytöistä noin prosentti ja pojista 2-3 % ei harrastanut ollenkaan liikuntaa vapaa-ajallaan vuotiaiden liikuntaa vapaa-aikanaan vähintään puoli tuntia kerrallaan useammin kuin kolme kertaa viikossa harrastavien tyttöjen osuus oli noin 50 % vuotiaista tytöistä yli 40 % harrasti liikuntaa yli puoli tuntia kerrallaan useammin kuin kolme kertaa viikossa Kerran viikossa tai harvemmin liikuntaa harrasti noin joka viides vuotias tyttö 14 vuotiaista pojista noin 60 % ja vuotiaista yli 50 % liikkui vapaaajallaan useammin kuin kolme kertaa viikossa puolen tunnin ajan Joka kuudes vuotias ja joka viides 17-vuotias poika liikkui korkeintaan kerran viikossa Hengästymistä ja hikoilemista aikaansaavaa liikuntaa harrastavien osuus pysyi vuosina melko samanlaisena sekä tytöillä että pojilla vuotiaista tytöistä noin 55 % ja vuotiaista noin 60 % harrasti hengästymistä ja hikoilemista aikaansaavaa liikuntaa vähintään kaksi tuntia viikossa vuotiaista pojista noin 65 % ja vuotiaista runsas 70 % liikkui yli kaksi tuntia viikossa hengästyen ja hikoillen 16

17 Suuri kansallinen liikuntatutkimus/ Liikuntagallup Toistuvuus: Toteutettu kolme kertaa (v. 1994, , ), Suuri Liikuntatutkimus on meneillään Ranto, E., Pehkonen, J Liikuntagallup Osa 1: Liikunnan harrastaminen. SLU. Ikäluokka: Alle 65-vuotiaat (n= 10972, alle 19-vuotiaita 5307) Tutkimuskohteet: Liikunnan muoto Tutkimusmenetelmät: Puhelinhaastattelu (alle 19-vuotiaiden osalta vastasivat heidän vanhempansa) Käytännöllisesti katsoen kaikki yli kolmevuotiaat lapset harrastivat liikuntaa jossain muodossa 1990-luvun alussa sählyn pelaaminen yleistyi nelinkertaiseksi ( ) Myös aerobicia, hiihtoa, jääkiekkoa, luistelua, sulkapalloa ja kaukalopalloa harrastivat yhä useammat alle 19 vuotiaat lapset Suosituimmat liikuntamuodot olivat jalkapallo, hiihto ja jääkiekko, joita harrastettiin sekä ohjatusti että omatoimisesti (noin 15 % harrasti) Noin joka kymmenes harrasti uintia, yleisurheilua, pyöräilyä, luistelua, sählyä ja voimistelua Puolet liikuntaa harrastavista lapsista osallistui urheiluseuran harjoituksiin Kolmasosa lapsista liikkui yksin omatoimisesti ja reilu neljäsosa omatoimisesti ryhmässä 17

18 Nurmela, S., Pehkonen, J Liikuntagallup Lasten ja nuorten liikuntatutkimus. Suomen Liikunta ja Urheilu ry ja Nuori Suomi ry. SLU-julkaisusarja 2/98. Helsinki. Ikäluokka: 3-18 vuotiaat (n= 5520) Tutkimuskohteet: Liikunnan määrä ja muoto Tutkimusmenetelmät: Puhelinhaastattelu (alle 12 vuotiaiden osalta vastasivat heidän vanhempansa) 76 % 3-18 vuotiaista lapsista harrasti liikuntaa (urheilua) vuonna 1995 ja vuosina osuus oli 84 % Liikuntaa harrastavien osuuksissa ei ollut sukupuolieroja kumpanakaan vuonna 3-6 vuotiaista lapsista 59 % harrasti liikuntaa vuonna 1995 ja 69 prosenttia vuonna vuotiaista lapsista liikuntaa harrastavia oli 79 % ja 88 %, vuotiaista 85 % ja 91 % ja vuotiaista 82 ja 88 prosenttia edellä mainittuina ajankohtina Pojat harrastivat liikuntaa tyttöjä useampia kertoja viikossa Viikoittaisten liikuntakertojen määrä oli suurempi vanhemmissa ikäluokissa 3-18 vuotiaista lapsista ja nuorista 14 % liikkui noin kerran viikossa ja 68 % useamman kerran viikossa Liikunnan harrastamiskertojen määrä lisääntyi tutkimusvuosien välillä Liikuntaa harrastavista lapsista lähes puolet harrasti vain yhtä lajia, neljännes kahta lajia ja 14 % kolmea lajia (vuonna 1995) Vuosina kolmannes harrasti vain yhtä lajia, toinen kolmannes kahta lajia ja viidesosa kolmea lajia Yhden lajin harrastaminen oli tyypillisempää tytöille kuin pojille Harrastettujen lajien määrä lisääntyi iän mukana Mitä useammin lapsi liikkui, sitä useampia lajeja hän tyypillisesti harrasti Suosituimpia lajeja olivat jalkapallo, pyöräily, hiihto, uinti, jääkiekko, sähly ja kävely Tytöt suuntautuvat poikia runsaammin perusliikuntalajeihin ja pojat suosivat pallopelejä Tyttöjen yleisimmin harrastamat lajit olivat pyöräily, uinti, hiihto, luistelu, juoksulenkkeily ja ratsastus 18

19 Poikien suosimia lajeja olivat jalkapallo, jääkiekko, salibandy, pyöräily, hiihto ja uinti Urheiluseurassa liikkuivat molempina ajankohtina eniten 7-11 vuotiaat (45 %) 3-6 vuotiaista vajaa viidennes, vuotiaista 40 %, vuotiaista kolmannes liikkui urheiluseurassa molempina tutkimusajankohtina Kolmannes 3-18 vuotiaista liikkui urheiluseurassa molempina tutkimusajankohtina Omatoiminen yksin (23 ja 36 %) ja kaverien kanssa liikkuminen (35 ja 44 %) yleistyivät tutkimusten välillä Pojat osallistuivat tyttöjä yleisemmin urheiluseuran harjoituksiin (40 ja 32 %) Tytöt liikkuivat omatoimisesti yksin poikia useammin (40 ja 32 %) Liki yhtä suuri osuus tytöistä ja pojista liikkui omatoimisesti kaverien kanssa (41-47 %) 19

20 Suuri kansallinen liikuntatutkimus Lapset ja nuoret. Opetusministeriö, Nuori Suomi ry., Suomen Liikunta ja Urheilu, Kunto ry., Suomen Olympiakomitea, Helsingin kaupunki. SLU:n julkaisusarja 4/02. Ikäluokka: 3-18 vuotiaat (n= 5531) Tutkimuskohteet: Vapaa-ajan liikunnan määrä ja muoto Tutkimusmenetelmät: Puhelinkysely (alle 12-vuotiaiden osalta vastasivat heidän vanhempansa) 85 % 3-6 vuotiaista ja 93 % 7-11 vuotiaista harrastaa liikuntaa Liikunnan harrastaminen oli yleistynyt verrattuna vuosiin 1995 (59 ja 79 %), (69 ja 88 %) Liikuntaa harrastettiin kaikkina vuodenaikoina yhtä paljon Järjestetty liikunta oli yhä yleisempää ja vapaamuotoinen liikunta oli vähenemässä Tytöt ja pojat harrastivat liikuntaa yhtä yleisesti Pojat liikkuivat tyttöjä useampia kertoja viikossa 46 % 3-11 vuotiaista liikkui useammin kuin kolme kertaa viikossa Pojille oli tyttöjä tyypillisempää harrastaa useaa lajia Mitä useammin lapsi harrasti liikuntaa, sitä useampia lajeja hän harrasti Harrastetuimmat lajit olivat jalkapallo, pyöräily, kävely-juoksulenkkeily, luistelu ja jääkiekko Tytöt harrastivat huomattavasti poikia enemmän jumppaa, ratsastusta, tanssia ja taitoluistelua sekä suuntautuvat poikia laajemmin perusliikuntalajeihin Poikien suosituimmat lajit olivat jalkapallo, jääkiekko, salibandy Tyttöjen ja poikien yhtä paljon harrastamia lajeja olivat suunnistus, yleisurheilu, tennis, lentopallo ja hiihto 40 % 3-18 vuotiaista liikkui urheiluseurassa, 40 % yksin omatoimisesti ja 58 % omatoimisesti kaverien kanssa Pojista useammat kuin tytöistä osallistuivat urheiluseuran harjoituksiin Seurassa harrastetuimmat lajit olivat jalkapallo, jääkiekko, jumppa, yleisurheilu ja sähly Mitä useammin lapsi liikkui, sitä todennäköisemmin edes osa liikunnasta kertyi urheiluseuran harjoituksissa 20

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Liikuntatutkimus 2009 2010

Liikuntatutkimus 2009 2010 Liikuntatutkimus 2009 2010 Lapset ja nuoret Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n, Suomen Kuntoliikuntaliiton, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämä liikuntatutkimus

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kainuun liikuntakysely

Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Liikuntakysely Kainuun koululaisille. Liikuntakyselyllä kartoitetaan lasten ja nuorten liikunnan harrastamista ja toiveita harrastamisen suhteen. Vastaajat

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013. liikunnan haasteet ja mahdollisuudet

Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013. liikunnan haasteet ja mahdollisuudet Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013 liikunnan haasteet ja mahdollisuudet Lainsäädäntö velvoittaa meitä Perustuslaki 19 : Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa. Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto

Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa. Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto FYYSINEN AKTIIVISUUS = LIIKKUMINEN PERUSAKTIIVISUUS; ARKIAKTIIVISUUS selviytymiseen tarvittava

Lisätiedot

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi Lähtökohta Käsitys liikunnasta Perustelut, merkitykset, ideologiat Käytännön toiminta Rakenteet

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Lasten ja nuorten urheilu Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Urheilun harrastaminen Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan Lähde: kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 70 60 50 45 50 52 58 53

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Liikuntatutkimus 2009 2010

Liikuntatutkimus 2009 2010 Liikuntatutkimus 2009 2010 Aikuiset 19-65-vuotiaat Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n, Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämä liikuntatutkimus

Lisätiedot

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Valtakunnallinen koululaiskysely: Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM Operatiivinen johtaja Janne Jauhiainen,

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

11-VUOTIAIDEN LASTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS. WHO-Koululaistutkimus

11-VUOTIAIDEN LASTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS. WHO-Koululaistutkimus 11-VUOTIAIDEN LASTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS WHO-Koululaistutkimus Anna Pauliina Lehto Terveyskasvatuksen Pro Gradu -tutkielma Maija Elisabet Peltola Terveyskasvatuksen Syventävien opintojen opinnäytetyö

Lisätiedot

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

277. Pelisääntökysely 26.3.2013

277. Pelisääntökysely 26.3.2013 277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Nuoria liikkeellä! Nuorten liikkumista ja vapaa-aikaa tutkimassa

Nuoria liikkeellä! Nuorten liikkumista ja vapaa-aikaa tutkimassa Nuoria liikkeellä! Nuorten liikkumista ja vapaa-aikaa tutkimassa Tilastokeskuksen seminaari lasten ja lapsiperheiden elinoloista 26.2.2014 Päivi Berg Sami Myllyniemi Mikä Nuorisotutkimusseura? Monitieteinen

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

LIIKUNTALATURIN KÄYTTÄJÄKYSELY 2014

LIIKUNTALATURIN KÄYTTÄJÄKYSELY 2014 1 LIIKUNTALATURIN KÄYTTÄJÄKYSELY 2014 Hyvä asia että tälläsiä järjestetään muuten en olis kokeillut mitään Hieno järjestelmä tehty nuorille! Huonoa palautetta ei ole. On vain hienoa, että meille nuorille

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Liikuntatutkimus 2007. Uusikaupunki

Liikuntatutkimus 2007. Uusikaupunki Vapaa-aikaltk. 24.5.2007 LIITE 2 Liikuntatutkimus 2007 Uusikaupunki I-Deal SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSTULOKSET 4 2.1 Sukupuolijakauma 4 2.2 Ikäjakauma 5 2.3 Liikunnan määrä viikossa 6 2.4 Tapa liikkua

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

VANHEMMAT PALJON VARTIJOINA

VANHEMMAT PALJON VARTIJOINA VANHEMMAT PALJON VARTIJOINA Vanhempien merkitys 5. luokan oppilaiden liikuntaharrastuksessa Pasi Rautava Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto Kevät

Lisätiedot

Liikuntatutkimus 2009 2010

Liikuntatutkimus 2009 2010 Liikuntatutkimus 2009 2010 Vapaaehtoistyö Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n, Suomen Kuntoliikuntaliiton, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämä liikuntatutkimus 2009

Lisätiedot

Harjoittelu ja liikunta

Harjoittelu ja liikunta Harjoittelu ja liikunta Paljonko tulee harjoitella ja liikkua? Kilpaurheilusta innostuneen nuoren urheilijan tulisi liikkua ja harjoitella vähintään 20 tuntia viikossa. Viime vuosina on selvitetty huippu-urheilijoiden

Lisätiedot

Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin

Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari Erikoistutkija Suosituksia lasten ja nuorten ajankäytöstä Kaikkien 7 18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Dome

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Dome Kävijäprofiili 01 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa tammi - joulukuussa 011. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.69.000 henkeä, 14.448

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN Urheiluakatemiatapaaminen 20..204 Mäkelänrinteen uintikeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Timo Manninen SISÄLTÖ. Tarkoitus ja tavoitteet 2. Vastaajat akatemioittain

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina Tähän otsikkoa Abra cadab rakad Uimahallit koko kansan liikuttajina Uimahallibarometri 2008 ja Uimahallien asiakasbarometri 2010 barometrien keskeiset tulokset Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 2010 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti

SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 2010 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: PAULIINA HUSU, OLAVI PARONEN, JAANA SUNI, TOMMI VASANKARI SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 1 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti 18 Liikunta

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

HIIPUVA LIIKUNTA NUORUUSIÄSSÄ

HIIPUVA LIIKUNTA NUORUUSIÄSSÄ HIIPUVA LIIKUNTA NUORUUSIÄSSÄ Drop off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC-Study) aineistoilla 1986 2010 Tuula Aira, Lasse Kannas, Jorma Tynjälä, Jari Villberg

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA Arja Sääkslahti, LitT, Dos. JY, Liiku ntakasvatu ksen laitos LASTEN LIIKUNTA on fyysisesti aktiivista leikkimistä Fyysisesti aktiiviset leikit Ulkoleikkien

Lisätiedot

Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja

Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja Liikuntaolosuhteet Uimahalli Jäähalli Curlinghalli Tennishalli Ulkotenniskentät Lumilautarinne Skeittipaikka

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

Lapsia liikuttava kaupunki

Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Anna Broberg, tohtorikoulutettava,

Lisätiedot