LIITU tutkimuksen kyselytulosten päänostoja

Transkriptio

1 LIITU tutkimuksen kyselytulosten päänostoja Jyväskylän yliopisto (JYU), Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK), Turun yliopisto (TY) Sami Kokko (JYU), Leena Martin (JYU), Jorma Tynjälä (JYU), Nina Laakso (SUEK), Pasi Koski (TY), Mirja Hirvensalo (JYU), Taru Lintunen (JYU), Pauli Rintala (JYU), Nelli Lyyra (JYU) EMBARGO klo 00.01

2 LIITU 2018 raportti, luku 2. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus Kokko, Tynjälä ym. Alla olevien tulosten yhteenvetoa: Pojilla lievä kasvava trendi liikuntasuosituksen mukaan liikkuvien osuudessa. Suosituksen mukaan liikkuvien osuus suurin 9-vuotiaissa. Suosituksen mukaan liikkuvia suurin piirtein saman verran 7-, 9- ja 11-vuotiaissa. Liikunta-aktiivisuus vähenee selvästi iän myötä ja 15-vuotiaista noin joka neljäs liikkuu riittävästi. 100 Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa jokaisena viikon päivänä vähintään 60 minuuttia) poikien osuudet (itsearvioitu) iän mukaan vuosina 2006, 2010, 2014 (WHO-koululaistutkimus) ja vuosina 2016, 2018 (LIITU) (%) 80 % v. 9-v. 11-v. 13-v n = 617 (7v.) n = 908 (9v.) n = 964 (9v.) n = 2286 n = 3217 n = 2889 n = 2695 (11-15v.) n = 1830 (11-15v.) v.

3 LIITU 2018 raportti, luku 2. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus Kokko, Tynjälä ym. Alla olevien tulosten yhteenvetoa: Tytöillä lievä kasvava trendi liikuntasuosituksen mukaan liikkuvien osuudessa, mutta noin 10% alhaisemmalla tasolla kuin pojilla. Suosituksen mukaan liikkuvien osuus suurin 7-vuotiaissa. Suosituksen mukaan liikkuvia suurin piirtein saman verran 7-, 9- ja 11-vuotiaissa. Liikunta-aktiivisuus vähenee selvästi iän myötä ja 15-vuotiaista vain 15% liikkuu suosituksen mukaan, joka on pienempi osuus kuin aikuisten naisten kohdalla. 100 Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa jokaisena viikon päivänä vähintään 60 minuuttia) tyttöjen osuudet (itsearvioitu) iän mukaan vuosina 2006, 2010, 2014 (WHO-koululaistutkimus) ja vuosina 2016, 2018 (LIITU) (%) 80 % n = 2478 n = 3461 n = n = 618 (7v.) n = 903 (9v.) n = 1043 (9v.) n = 2861 (11-15v.) n = 1939 (11-15v.) v. 9-v. 11-v. 13-v. 15-v.

4 LIITU raportti, luku 6. Kilpaurheilu ja etiikka, Hentunen, Laakso, Huotari, Elorinne Liikunta- ja urheilutoiminnassa on tärkeää tukea lasten ja nuorten herkkyyttä tunnistaa eettisiä asioita ja omaksua jo lapsena mikä on oikein ja väärin urheilussa. LIITU tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että vuotiaat nuoret ymmärtävät tutkimuksessa käsiteltyjä liikunnan ja urheilun eettisiä osa-alueita ja suurin osa nuorista kannattaa eettisten sääntöjen noudattamista. Huomion arvoista oli kuitenkin se, että pojat suhtautuvat tyttöjä välinpitämättömämmin useisiin urheilun eettisiin asioihin. Eettisten toimintatapojen kyseenalaistaminen yleistyi iän myötä, mikä näkyi kriittisempänä suhtautumisena. Urheilevien lasten ja nuorten mielestä yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä ja niitä tulee noudattaa. Nuorten urheilijoiden eettistä toimintaa tulee vahvistaa ja kehittää. Tietoisuutta liikunnan ja urheilun eettisistä asioista tulee lisätä sekä valmiuksia tehdä urheilussa eettisesti hyviä ja kestäviä valintoja tukea Dopingin ja muiden vaikeiden asioiden osalta tulee pyrkiä avoimen keskustelukulttuurin luomiseen ja vahvistamiseen urheilun sisällä.

5 LIITU 2018 raportti, luku 7. Liikunnan merkitykset ja esteet, Koski ja Hirvensalo Ko. luvun tulosten yhteenvetoa: Lasten ja nuorten liikunnalle antamien merkitysten kirjo on kaventunut. Tärkeiksi koettujen merkitysten määrä on vähentynyt. Muutokset liikunnan merkitysten painotuksissa (+/- %) Kilpailu ja suorittaminen Pojat Tytöt 11-v. 13-v. 15-v. Kaikki Ilmaisu, esittäminen parhaansa yrittäminen työnteko, ahkeruus kamppailu itsesi kanssa, itsesi voittaminen omatoimisesti yksikseen tekeminen menestys ja voittaminen kamppailu toisten kanssa, toisten voittaminen kilpaileminen Terveys ja kunto hyvän olon saaminen liikunnan terveellisyys kunnon kohottaminen virkistys ja rentoutuminen lihavaksi tulemisen estäminen, painonhallinta hyvän ulkonäön saaminen Ilo ja leikki ilo; se, että liikunta on kivaa onnistumisen elämykset uusien elämysten saaminen murheiden unohtaminen leikkiminen, leikkimielisyys Pojat Tytöt 11-v. 13-v. 15-v. Kaikki taidokas temppuilu muille esittäminen, esiintyminen Sosiaalisuus ja yhdessäolo yhdessäolo, yhteistoiminta kavereiden kanssa uusien kavereiden saaminen Itsen tunteminen, itsen tutkiminen opin tuntemaan paremmin itseäni Kasvu ja kehittyminen uusien taitojen oppiminen ja kehittäminen lihasvoiman kasvattaminen pelon tai jännityksen kokeminen/voittaminen Lajimerkitykset vauhdikkuus notkeuden parantaminen oveluus ja järjen käyttö (esim. voiton saamiseksi) luonnossa oleminen hienot välineet tai varusteet miehekkyys ronskit otteet, kovaotteisuus naisellisuus

6 LIITU 2018 raportti, luku 8. Koettu liikunnallinen pätevyys ja liikuntamotivaatio, Polet, Lintunen, Laukkanen Liikuntamotivaatioon vaikuttavat tekijät, jotka säätelevät yksilön liikuntakäyttäytymistä kuten asenteet, oletetut muiden odotukset, käyttäytymisen hallinnan kokemukset ja liikunta-aikomukset LIITU tutkimuksen tulosten perusteella lapsilla ja nuorilla on pääosin myönteinen kokemus omista liikuntapätevyyteen ja -motivaatioon liittyvistä tekijöistä. Tulokset viestivät siitä, että suomalaisnuorilla on yleisesti melko hyvät psyykkiset valmiudet liikkumiseen ja sen lisäämiseen. Tulokset viestivät siitä, että liikunta-aktiivisuuden eroja vuotiailla nuorilla selittävät liikunnan tavaksi muodostuminen, liikuntaa kohtaan muodostuneet asenteet, tulevaisuuteen suuntautuvat aikomukset liikkua sekä henkilökohtainen hallinnan tunne liikkumista kohtaan.

7 LIITU 2018 raportti, luku 11. Toimintarajoitteiden yhteydet liikuntakäyttäytymiseen, Ng, Rintala, Asunta Ko. luvun tulosten yhteenvetoa: Tavallista peruskoulua käyvät nuoret kokevat erilaisia toimintarajoitteita, tytöt enemmän kuin pojat (20 % vs. 14 %). Neljännes toimintarajoitteita kokeneista nuorista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Vammattomissa nuorissa heitä oli 34 prosenttia. Pojat ovat eri toimintarajoiteluokissa, lukuun ottamatta kognitiivisia haasteita, tyttöjä aktiivisempia. Liikuntasuosituksen saavuttaneet nuoret eri toimintarajoiteluokissa (%). *Tilastollisesti merkitsevä ero * Pojat Tytöt Kaikki 0 Ei toimintarajoitteita Toimintarajoite Näkeminen Kommunikointi Kognitiivinen Sosiaalinen Emotionaalinen

8 LIITU 2018 raportti, luku 13.2 Liikunta-aktiivisuuden yhteydet lasten ja nuorten terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen, Lyyra, Ojala, Tynjälä, Välimaa Yksinäisyyden kokeminen liikunta-aktiivisuuden ja urheiluseuratoimintaan osallistumisen mukaan Yksinäisyys vähentyy liikunta-aktiivisuuden lisääntyessä Vähiten liikkuvien ryhmässä neljäsosa kokee itsensä usein yksinäiseksi, suositusten mukaan liikkuvista vain 7 % on usein yksinäisiä. Pienikin liike auttaa: säännöllisesti liikkuvien (3-4 krt/vko) keskuudessa yksinäisyyden kokeminen selvästi vähäisempää kuin vähiten liikkuvilla. Urheiluseuratoimintaan osallistumisella suotuisa vaikutus yksinäisyyden kokemiseen urheiluseurojen ulkopuolisilla lapsilla ja nuorilla yksinäisyyden kokeminen on yli kaksi kertaa yleisempää kuin seuratoimintaan osallistuvilla. Urheiluseuratoiminta voi parhaimmillaan tarjota myönteisen sosiaalisen ympäristön ja vähentää yksinäisyyden kokemista.