Kehitystutkimus

Transkriptio

1 Kehitystutkimus

2 Kehitystutkimuksen rahoitus Akatemian ja UM:n rahoitusyhteistyö lisäarvoa tutkimuksen ja kehityspoliittisten tavoitteiden yhdistämisestä Kehityspoliittinen ohjelma ja tutkimuslinjaukset miten tutkimuksen avulla voidaan edistää tavoitteiden toteutumista Kehitystutkimuksen rahoitusta myös Akatemian muiden rahoitusmuotojen kautta tutkijatohtorit, akatemiatutkijat, akatemiaprofessorit, tutkimusohjelmat Ajankohtaista: Akatemian rahoittajayhteistyö Etelä-Afrikan NRF:n (National Research Foundation) kanssa tutkimusylijohtaja Riitta Mustosen vierailu : yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen, yhteiset kiinnostuksenkohteet tutkimuksessa (vrt Suuret haasteet ), yhteistyön käynnistäminen ensimmäinen kahdenvälinen yhteishaku syyskuussa 2012 Kehitystutkimuksen suunnattu rahoitus: ilmastonmuutos FICCA tutkimusohjelman haku huhtikuussa 2012, 35 hakemusta, joista 28 arviointiin

3 Organisaatio

4 Akatemian rahoitusmuodot

5 Yhteistyö strategisten kumppanimaiden kanssa Akatemia luo mahdollisuuksia suomalaisten tutkijoiden korkeatasoiselle kansainväliselle yhteistyölle työskentelemällä yhdessä tutkimusrahoittajien kanssa globaalilla tasolla Akatemian strategisia kumppanuusmaita EU:n ulkopuolella ovat: USA Brazil Chile Russia South Africa China India Japan Rahoitusyhteistyön muotoja ovat: yhteiset tutkimushankkeet tutkijoiden liikkuvuusapurahat yhteiset seminaarit

6 Kehitystutkimuksen määräraha (1) Kehitys(maa)tutkimusta (engl. Development research ) rahoitettu Suomessa luvulta lähtien Suomen Akatemian ja ulkoasiainministeriön rahoitusyhteistyö vuodesta 1990 perustuu molemminpuoliseen kiinnostukseen ja lisäarvoon: kehitystutkimuksen rahoitus Akatemian valtuudesta ja UM:n toimeksiantona Akatemialle: tutkimuksen tukeminen kehitysyhteistyövaroista (AKA 1/3 + UM 2/3), 3 milj. euroa/v linjattu Kehitystutkimuksen strategiassa (Suomen Akatemian julkaisuja 1/2006) ja UM:n kehityspoliittisessa tutkimuslinjauksessa vuodelta 2005 Support to Development Research, Evaluation report 2009:3, Ministry for Foreign Affairs of Finland haun yleiset teemat Suomen kehityspoliittisten linjausten mukaiset, YK:n kehityksen vuosituhattavoitteet (Millennium Development Goals); ongelmakeskeisyys, monitieteisyys ja tieteidenvälisyys (vrt tutkimuksen Suuret haasteet )

7 Kehitystutkimuksen määräraha (2) Kehitystutkimuksen määräraha (3 Meur) haettavana vuosittain Akatemian syyskuun haussa tuki nelivuotisille tutkimushankkeille (noin eur/hanke); rahoitusta voidaan myöntää myös lyhyempikestoisiin esitutkimushankkeisiin hankkeissa tutkimusyhteistyötä kehittyvien maiden tutkijoiden kanssa SA/UM määräraha on projektimuotoista tutkimustukea, määräaikaista; ei ylläpidä pysyviä institutionaalisia yhteistyösuhteita, vaikka jatkuvuuttakin on rahoituspäätökset tekee kehitystutkimuksen jaosto, joka koostuu Akatemian tieteellisten toimikuntien jäsenistä ja jonka nimittää Akatemian hallitus; päätökset valmistellaan Akatemian pääjohtajan asettamassa kehitystutkimuksen valmisteluryhmässä, johon jaoston jäsenten lisäksi kuuluu UM:n kehityspoliittisen osaston edustajat ja kaksi ulkopuolista asiantuntijajäsentä

8 Kehitystutkimuksen jaosto ja valmisteluryhmä Kehitystutkimuksen jaosto (päätöksenteko) prof. Jouni Häkli (pj), Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen tmk prof. Liisa Laakso (vara-pj), Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tmk tutkimusprof. professori Johanna Buchert, Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen tmk tutkimusprof. Ilmo Keskimäki, Terveyden tutkimuksen tmk Kehitystutkimuksen valmisteluryhmä (rahoituspäätösten valmistelu) jaoston jäsenten lisäksi: apul.os.päällikkö Pasi Hellman, UM, kehityspoliittinen osasto yksikönjohtaja Timo Olkkonen, UM, yl. kehityspol. ja suunnittelun yksikkö akatemiatutkija Tuulikki Pietilä, asiantuntija, sosiaaliantropologia, Helsingin yliopisto akatemiaprof. Jari Valkonen, asiantuntija, soveltava biologia, Helsingin yliopisto tiedeasiantuntija Riitta Launonen, Suomen Akatemia, KY-yksikkö (esittelijä)

9 Kehitystutkimuksen määräraha (3) 40 hakemusta vuosittain kaikkien toimikuntien tieteenaloilta 5-10 hanketta vuosittain saa rahoituksen (läpimenoprosentti noin 20%) vuoden 2010 lokakuun haussa 40 hakemusta, joissa haettiin rahoitusta 24,4 miljoonalla eurolla; hankkeiden saama rahoitus noin 12 prosenttia haetuista euroista; 2011 syyskuun haussa 57 hakemusta, joissa haettiin rahoitusta 27,8 miljoonalla eurolla hakemukset arvioidaan Akatemian yleisen arviointimenettelyn mukaisesti ulkopuolisessa vertaisarvioinnissa (peer review), jossa käytetään pääasiassa kansainvälisiä asiantuntijoita; hakemusten tieteellisen arvion lisäksi päätöksenteossa otetaan huomioon hankkeiden kehitysrelevanssi, niiden sopiminen kehitystutkimuksen määrärahahaun alaan

10 Kehitystutkimuksen määräraha: 2011 rahoituspäätökset Ashorn, Per (TAY): Ennenaikaisen syntymän etiologia, ehkäisy ja terveysvaikutukset Malawin maaseudulla Hietala, Reija (TY): Toimeentuloturvakysymykset nopeasti muuttuvissa ympäristöissä: tapaustutkimus Himachal Pradesh, Intia Holmila, Marja (THL): Läheissuhdeväkivalta ja päihteet: kulttuurien vertailututkimus (esitutkimus, kansainvälinen 11 maan vertailututkimus) Kaartinen, Timo (HY): Ympäristö, maankäytön muutokset ja globaali resurssitalous (Papua Uusi Guinea, Madagaskar, Indonesia, Brasilia) Korpela, Mikko (ISY): ISD4D: Yhteiskunnallista kehitystä edistävä holistinen lähestymistapa tietojärjestelmien kehittämiseen (Mosambik, E-Afrikka) Käyhkö,Jukka (TY): Tulvia ja kuivuutta Angolan/Namibian rajalla - vesivarojen kestävä käyttö muuttuvassa ilmastossa Cuvelain valuma-alueella (esitutkimus) Vasander, Harri (HY): Ennallistamisen vaikutus trooppisten soiden hiilen ja typen kiertoon (Indonesia)

11 Suomen Akatemian tutkimusohjelmat: SusEn, FICCA, ASU, AKVA, jne. Kestävä Energia (SusEn) tutkimusohjelma, 9,5 Meur ( ) - kansainvälisiä yhteishakuja ovat olleet N-INNER-haut, Matera-haku sekä Kiina-, Chileja Brasilia kahdenväliset haut Ilmastonmuutoksen hallinta, hillitseminen ja siihen sopeutuminen (Ficca) tutkimusohjelma, 12 Meur ( ) - Eurooppalaisen ilmastonmuutostutkimuksen verkottamiseen Suomen Akatemia osallistuu CIRCLE ERA-NET:n avulla, jossa on toteutettu pohjoismainen pilottihaku. Kehittyvien maiden (esim. Kiina, Intia, Brasilia) kanssa voidaan toteuttaa ohjelman teema-aloja käsitteleviä kansainvälisiä hakuja. - Kehitystutkimuksen suunnattu haku: ilmastonmuutos, 1 Meur ( ): 28 arvioitavaa hakemusta, joissa haetaan rahoitusta 9,5 Meur Asumisen tulevaisuus (Asu) tutkimusohjelma, 11 Meur ( ) Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (Akva) tutkimusohjelma, 11 Meur ( )

12 Etelä-Afrikka, Suuret haasteet ja Lapset ja nuoret E-Afrikan T&K toiminnan lähtökohtana tietoyhteiskunnan vahvistaminen nouseva tiedemaa, investoi vahvasti T&K toimintaan, tavoitteena 2 % BKTsta 2018 mennessä South Africa s grand challenges in Science and Technolgy: The Farmer to Pharma value chain (Biotechnology; Indigenous Knowledge) Space science and technology (Astrophysics and satellites) Energy security (Hydrogen economy; renewables) Global dynamics (Climate change) Human and social dynamics (Poverty; exclusion; security) Suomen Akatemia ja Etelä-Afrikan NRF (National Research Foundation): kahdenvälinen yhteishaku Lapset ja nuoret teemasta, syyskuun haku 2012; AKA rahoitus hankkeiden suomalaisille tutkijoille 1,8 Meur ( ); NRF rahoittaa eteläafrikkalaisten tutkijoiden kuluja

13 Kehitystutkimuksen rahoitus: tutkimus ja kehityspolitiikka SA-UM rahoittajayhteistyön lisäarvo Yhteistyön jatkaminen ja määrärahan lisääminen UM:n oma toimeksiantotutkimus: palvelee suoremmin kehitysyhteistyön tarpeita ja ministeriön hallintoa Akatemian kautta tuetaan tutkijalähtöisiä hankkeita Kehitystutkimuksen määrärahahaussa tutkijalähtöisten hankkeiden rahoittamisen tuloksena tutkimusaiheiden moninaisuus, joka kattaa kehityspoliittisia teemoja laajasti vs. rahoituksen kohdentaminen Akatemian tutkimusohjelmien ja kahdenvälisten yhteishakujen rajatumpiin teemoihin