Pelokkaan potilaan kohtaaminen tutkitun tiedon hyödyntäminen pelokkaan potilaan hoidossa. Ylihoitaja, apulaisopettaja

Transkriptio

1 Pelokkaan potilaan kohtaaminen tutkitun tiedon hyödyntäminen pelokkaan potilaan hoidossa Kirsi Kiviniemi esh, TtT Ylihoitaja, apulaisopettaja VSSHP - TYKS, Turun yliopisto hoitotieteen laitos

2 SISÄLTÖ 1. Mitä on leikkauspelko? ahdistus, pelko ja jännitys 2. Leikkauspelon voimakkuuden arviointi 3. Miksi potilaan leikkauspelon tunnistaminen ja arviointi on tärkeää? 4. Pelokkaan potilaan hoitotyö 5. Esimerkki synnyttäjän leikkauspelko suunnitellun keisarileikkauksen yhteydessä 6. Pelokas potilas haaste perioperatiiviselle hoitotyölle

3 1. Mitä on leikkauspelko? Ahdistus,, anxiety Epämääräinen epämukavuuden tunne tai huoli, johon liittyy autonomisen hermoston vaste; ahdistuksen aiheuttaja on usein epämääräinen tai tuntematon tekijä, jota yksilö ei tunnista (NANDA 1999) Yksilön havaitsema huoli ja hermostuneisuus (Lin & Wang 2005) Pelko,, fearf Havaittu, todellinen tai kuviteltu uhka, joka aiheuttaa ahdistuneisuutta ja huolta (NANDA 1999) Jännitys,, tension, excitement Tunneperäinen tai hermostunut jännitystila, ahdistus (NANDA 1999)

4 Perioperative anxiety ahdistus, rauhattomuus, huoli, levottomuus, huolestuminen tutkimus/katsausartikkelit vuosina kohdejoukko > 18 vuotiaat,, n = 625 artikkelia kohdejoukko 0 18 vuotiaat,, n = 284 artikkelia Surgical fear pelko tutkimus/katsausartikkelit vuosina kohdejoukko > 18 vuotiaat,, n = 113 artikkelia kohdejoukko 0 18 vuotiaat,, n = 45 artikkelia Tension, excitement jännitys tutkimus/katsausartikkelit vuosina vain harvoja artikkeleja

5 Leikkauspelon teoreettinen tarkastelu Tutkittu 1950-luvulta lähtien Tutkittu eri tieteenaloilla Tutkittu eri teoreettisista lähtökohdista 1) Viettiteoria (esim.. Janis 1959) Taustalla Freudin psykoanalyysi ja oppimisteoria Oletukset: Pelko on käyttäytymistä motivoiva tekijä Kohtalainen leikkauspelko ennen toimenpidettä ennakoi matalaa pelkotasoa leikkauksen jälkeen Matala tai korkea pelkotaso ennen toimenpidettä ennakoi korkeampaa leikkauksen jälkeistä pelkotasoa

6 2) Tilanneahdistus ja ahdistustaipumus (esim. Spielberger 1972) Taustalla käyttäytymisteoreettinen lähestymistapa Pelko on epämiellyttävän kokemuksen seuraus Tilanneahdistus (state anxiety) on hetkellinen tunnetila, jonka intensiteetti vaihtelee ajan/tilanteen mukaan Syy usein tuntematon Ilmenee käyttäytymisessä sekä psykologisina, fysiologisina ja kognitiivisina reaktioina Ahdistustaipumus (trait anixety) viittaa suhteel- lisen pysyvään, yksilölliseen tapaan reagoida eri tilanteissa Ennakoi miten yksilö tulee reagoimaan tietyissä tilanteissa kuten esiintyminen, sairaalaan joutuminen

7 Pelokas potilas keskushermosto hypotalamus aivolisäke sympatoadrenaliininen aktiivisuus ACTH, TSH, GH, PRL, beetaendorfiini insuliini glukagoni reniini Hormonaaliset muutokset pelkotilanteessa

8 Sympaattisen hermoston vaikutukset silmät sylkirauhaset sydän keuhkot ruoansulatuskanava ruoansulatusrauhaset maksa lisämunuaisydin eritys lisääntyy ( virtsarakko verisuonet hikirauhaset pupillit laajenevat tuottavat niukasti paksua eritettä syke nopeutuu, supistusvoima keuhkoputket laajenevat peristaltiikka heikkenee eritys vähenee glukoosin vapautuminen vereen eritys lisääntyy (katekolamiinit) seinämän lihakset veltostuvat, sulkijalihas supistuu verisuonet supistuvat hien eritys lisääntyy

9 2. Leikkauspelon arviointi Pelkojana Ei lainkaan pelkoa Suurin mahdolinen pelko STAI (Spielberger( State Trait Anxiety Inventory) HADS (Hospital Anxiety and Depression Scale) APAIS (The Amsterdam Preoperative Anxiety and Information Scale)

10 MILTÄ TEISTÄ TUNTUU TÄLLÄ HETKELLÄ Spielbergerin mittari ei hieman melko erittäin lainkaan 201 Tunnen oloni rauhalliseksi Tunnen oloni turvalliseksi Oloni on kireä Olen murheellinen Minulla on levollinen olo MILTÄ TEISTÄ TUNTUU YLEENSÄ ei hieman melko lainkaan 221 Minulla on miellyttävä olo Uuvun nopeasti Minulla on itkuinen olo Haluaisin olla yhtä onnellinen kuin muut tuntuvat olevan 225 Jään paljosta paitsi, koska en osaa päättää ajoissa erittäin

11 Leikkauspelon arviointia edelleen - Fysiologiset suureet - verenpaine, pulssi, hengitystiheys, hikoilu - Hormonaalisten vasteiden mittaaminen - adrenaliini, kortisoli - Käyttäytymisen havainnointi

12 Kirjallisuudessa on raportoitu erilaisia leikkauspelkoa aiheuttavia syitä ekstra-,, intra- tai interpersonaaliset tekijät Leikkauspelko on yhteydessä potilaan taustatekijöihin Sukupuoleen, ikään, koulutustasoon, siviilisäätyyn, taloudelliseen tilanteeseen, ahdistustaipumuk- seen, aiempiin leikkauskokemuksiin, nykyiseen toimenpiteeseen Leikkauspelon yhteys taustamuuttujiin ei ole yksiselitteinen

13 Leikkauspelon voimakkuuteen ovat yhteydessä Sukupuoli - nainen Moerman et al. 1996, Karanci & Dirik 2003 Aikuisilla alle 40-vuoden ikä Shafer et al. 1996, Kindler et al Iso toimenpide, päivystys toimenpide Leinonen et al. 2001, Karanci & Dirik 2003 Aiempien kokemusten puuttuminen tai aiemmat huonot kokemukset Shafer et al. 1996, Kindler et al Voimakas ahdistustaipumus Caumo et al. 2001, Talyor-Piliae & Molassiotis 2001, Ng et al. 2004, Carr et al. 2006

14 Mitä kuva kertoo?

15 3. Miksi on tärkeää tunnistaa ja arvioida potilaan leikkauspelkoa? Leikkauspelkoon liittyy toiminnallisia, psykologisia ja fysiologisia seurauksia Guzzetta 1989, Leach et al. 2000, Bally et al Potilaslaki (785/1992) Perioperatiivisen hoitotyön päätöksenteon näkyväksi tekeminen

16 Mitä? Perioperatiivisen hoitotyön päätöksentekoprosessi Potilaan tilanne Hoidon tarpeen arviointi potilaan, sairaanhoitajan ja lääkärin arviointi POTILAAN TILANTEEN ARVIOINTI Miten? Miksi? Hoitotyön toiminnot Hoidon suunnittelu ja toteutus Hoitotulos Hoidon arviointi OIKEAN INTERVENTION VALINTA terveydentila, selviytyminen, mielipide HOIDON ETENEMISEN ENNAKOINTI

17 Leikkauspelkoon yhdistyy useita ei-toivottuja vaikutuksia Anesteettien tarve on suurempi Osborn & Sandler 2004, Granot & Ferber 2005 Voimakkaampi leikkauksen jälkeinen kipukokemus Granot & Ferber 2005, Lin & Wang 2005, Pellino et al. 2005, Watts & McEachan 2005, Carr et al Kipulääketarve on suurempi Davies et al Toipuminen ja sairaalahoito saattaa pitkittyä Kulik et al. 1996, Shuldham 1999 Agarwal et al. 2005, Hobson et al Tiedon vastaanottamisessa vaikeuksia tai tieto ymmärretään väärin Orr 1986, Kulik et al. 1996, Shuldham 1999 Tyytymättömyys toteutuneeseen hoitoon Callaghan et al. 1998, Leinonen et al Hobson et al. 2006

18 Leikkauspelon voimakkuus ja ajoittuminen Potilaat ovat pelokkaampia ennen leikkausta kuin leikkauksen jälkeen Kotona leikkausta odottaessa (Koivula 2002, Cooke et al. 2005) Sairaalaan saapuessa (Bellan et al. 2002) Välittömästi ennen leikkausta (Jones et al. 2004) Jos potilas on peloissaan leikkausta edeltävänä iltapäivänä, hän on todennäköisesti peloissaan myös leikkauspäivän aamuna Doering et al Jos potilas on pelokas ennen toimenpidettä, hän on pelokas myös toimenpiteen jälkeen Kain et al. 2000, Gejervalla et al. 2005, Carr et al. 2006

19 Leikkauspelon voimakkuus Leikkauspelon mittaaminen Spielbergerin mittarilla vaihteluväli Lievä pelko 20 39, kohtalainen pelko 40 59, voimakas pelko Leikkauspelko potilaan saapuessa sairaalaan (Parent & Fortin 2000, Jones et al. 2004) Leikkauspelko välittömästi ennen toimenpidettä (Lin et al. 1997, Marucci et al. 2003) Leikkauspelko toimenpiteen jälkeen sairaalassa (Karanci( & Dirik 2003, Gejervall et al. 2005) Leikkauspelko kotona 1 6 kuukautta leikkauksen jälkeen (Heikkilä( et al. 1999)

20 4. Pelokkaan potilaan hoitotyö Tiedon antaminen lievittää potilaan pelkoa Beddows 1997, Shuldham 1999, Hodgkinson et al. 2000, Sjöling et al. 2003, McDonald et al. 2004, van Vliet et al Tiedon antamiseen on liitetty myös muita interventioita: Tutustumiskäynti leikkausosastolle (Deyirmenjian et al. 2006) Ei-lääkkellisten menetelmien opas pelon ja kivun itsehoitoon (Pellino et al. 2005) Internetpohjainen info (saman sisältöinen kuin pre- ja postoperatiivinen ohjaus) (Hering( et al. 2005) Preoperatiivinen kivunhoito (Lin( & Wang 2005)

21 Leikkausta edeltävä tieto yleensä lievittää potilaan leikkauspelkoa Potilaat haluavat tietoa sairaudestaan, leikkauksesta, mahdollisista riskeistä ja epämukavista tuntemuksista Potilaat haluavat sekä kirjallista että suullista informaatiota Walker 2002, Johansson et al Leikkausta edeltävää informaatiota halutaan 1 3 viikkoa ennen toimenpidettä Mitchell 2000 Leikkausta edeltävän ohjauksen tulee olla yksilöllistä Guruge & Sidani 2002 Tietopuolisen ohjauksen ja psykososiaalisen tuen yhdistäminen on osoittautunut tehokkaaksi Calvin & Lane 1999

22 Musiikki pelokkaan potilaan hoitotyössä Musiikin vaikutus pelokkaaseen potilaaseen perustuu musiikin yleensäkin rentouttavaan vaikutukseen (autonominen hermosto) Thaut 1990 Musiikki ohjaa ajatukset miellyttäviin tunnekokemuksiin Bailey 1986,Bonny 1986, Brown et al. 1989, McCaffery 1990, Magill-Levreault 1993 Musiikkia kuunnellessa käsitys ajankulusta hämärtyy osa musiikin rentouttavaa vaikutusta tämäkin Guzzetta 1995

23 Esimerkkejä musiikin käytöstä pelokkaan potilaan hoidossa Musiikin kuuntelu 20 min vs. 20 min vuodelepo sydänleikkauksen jälkeen Sendelbach et al Musiikin kuuntelu 30 min vs. tavanomainen hoito Chang & Chen 2005 Potilas kuuntelee valitsemaansa musiikkia 30 min ajan leikkausta odottaessaan vs. potilas odottaa 30 min leikkausta kuulokkeet korvillaan vs. tavanomainen leikkauksen odottelu Cooke et al Musiikin kuuntelu lievittää päiväkirurgisten potilaiden leikkauspelkoa Wang et al. 2002, Lee et al. 2004

24 Edelleen pelokkaan potilaan hoitotyön interventioita Mielikuvittelu Tusek et al Walker 2002, Mitchell 2003 Rentoutus, hypnoosi Goldman et al. 1988, Ernst & Koder 1997 Systemaattinen rentoutusharjoitus ei lievittänyt merkittävästi leikkauspelkoa. Potilasryhmien välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja Roykulcharoen & Good 2004 Useissa tutkimuksissa mielikuvaharjoitukset ja rentoutus on koettu hyvinä hoitomenetelminä

25 Psysosiaalinen tuki Mitchell 2003, Krenzischek et al Hieronta ja kädestä kiinni pitäminen Richards et al. 2000, Moon & Cho 2001, Oh & Park 2004 Huumori Gaberson 1995, Åstedt-Kurki et al Aromaterapia Jellinek 1999 Yksilövastuinen hoitotyö Palese et al Psykososiaalinen tuki, hieronta, kädestä kiinni pitäminen, huumori, aromaterapia ja hoitotyön organisointimalli lievittävät potilaan kokemaa pelkoa. Pelon lievittyminen ei ole kuitenkaan aina tilastollisesti merkittävää.

26 5. Esimerkki leikkauspelkotutkimuksesta ARE YOU ANXIOUS, AFRAID OR TENSE Perioperative anxiety and empowering nursing prior, during and after planned caesarean delivery Kirsi Kiviniemi Annales Universitatis Turkuensis Ser. D Tom. 704 Medica Odontologica University of Turku 2006

27 Yhteenveto tutkimuksen teoreettisista lähtökohdista Leikkauspotilas Leikkauspotilas Sukupuoli, Sukupuoli, ikä, ikä, aiemmat aiemmat kokemukset kokemukset jne. jne. Leikkauspelko Leikkauspelko Ilmaantuminen, Ilmaantuminen, voimakkuus, voimakkuus, syy syy Voimavaraistava Voimavaraistavaperiopera- tiivinenhoitotyö tiivinen Ennen Aikana Jälkeen Tulosten Tulosten yhteenveto yhteenveto pelon pelon voimakkuus voimakkuus ja ja syyt; syyt; hoito-odotukset hoito-odotukset ja ja hoitokokemukset hoitokokemukset Leikkauspelko Leikkauspelko Ilmaantuminen, Ilmaantuminen, voimakkuus, voimakkuus, syy syy Voimavaraistava Voimavaraistava hoitotyö hoitotyö Bio-fysiolog., kognit., toiminnallinen, Bio-fysiolog., kognit., toiminnallinen, kokemuksellinen, eettinen, sosiaalinen kokemuksellinen, eettinen, sosiaalinen Keisarileikkaukseen tuleva tuleva synnyttäjä synnyttäjä Synnytyshistoria, Synnytyshistoria, aiemmat aiemmat leikkauskokemukset, leikkauskokemukset, ikä, ikä, koulutus, koulutus, siviilisääty, siviilisääty, taloudellinen taloudellinen tilanne, tilanne, ahdistustaipumus, ahdistustaipumus, synnytyspelko synnytyspelko

28 Tutkimusongelmat: 1. Minkälainen oli synnyttäjien leikkauspelko ennen ja jälkeen keisarileikkauksen ja keisarileikkauksen aikana? 2. Mitä hoito-odotuksia odotuksia synnyttäjillä oli ja minkälaista hoitoa he saivat leikkausosastolla? 3. Mikä yhteys oli leikkauspelon, hoito-odotusten odotusten ja ja hoitokokemusten välillä?

29 Tutkimuksen aineistonkeruun ajankohdat, muuttujat, mittarit ja otos Preoperatiivinen vaihe ennen leikkausta Postoperatiivinen vaihe leikkauksen jälkeen Time 1 Time 2 Time 3 Time 4 Time 5 Leikkauspelko Leikkauspelko Leikkauspelko Leikkauspelko Leikkauspelko Voimavaraistavan perioperatiivisen hoitotyön odotukset Voimavaraistavan perioperatiivisen hoitotyön kokemukset STAI VAS pelko/jännitys Voimavaraistava hoitotyö - kyselylomake STAI VAS pelko/ jännitys STAI VAS pelko/ jännitys STAI VAS pelko/ jännitys STAI VAS pelko/jännitys Voimavaraistava hoitotyö - kyselylomake n = 216

30 Synnyttäjien leikkauspelko ajan funktiona State anxiety 43,0 41,0 39,0 37,0 35,0 33,0 31,0 29,0 27,0 25,0 40,6 40,2 39,1 38,6 37,3 36,3 36,7 34,6 33,9 32,9 31,8 31,9 29,2 29,9 29,2 29,3 29,1 27,8 29,0 27,9 Time 1 Time 2 Time 3 Time 4 Time 5 Primipara Repeated CD Primary CD All

31 Pelontunteen ja taustamuuttujien välinen yhteys Pelokas Mittaus 1 Pelokas Mittaus 5 Ahdistustaipumus P <.001 P <.001 Taloudellinen tilanne P =.046 P =.001 Synnytyspelko/sektiopelko P <.001 P =.043 Matala kipukynnys p = Pitkittynyt sairaalahoito P = Suhde puolisoon - P =.003 Synnytyshistoria - P =.026

32 Voimavaraistava perioperatiivinen hoitotyö Voimavaraistaminen on prosessi, jolla tuetaan potilasta saavuttamaan hallinnan tunne terveysongelmansa tai sen seurausten suhteen Gibson 1991, Rodwelle 1996, Kuokkanen & Leino-Kilpi 2000 Voimavaraistavan perioperatiivisen hoitotyön ulottuvuudet: Bio-fysiologinen voimavaraistaminen Kognitiivinen voimavaraistaminen Kokemuksellinen voimavaraistaminen Toiminnallinen voimavaraistaminen Eettinen voimavaraistaminen Sosiaalinen voimavaraistaminen Mukailtu Leinonen et al. 1996, Leino-Kilpi et al. 1998, 1999

33 Parturients expectations of the empowering perioperative nursing ODOTUKSET Turvallisuuden tunne Leikkaustiimin sujuva yhteistyö Ajantasalla pitäminen Rauhallinen hoitoympäristö Luottamusta herättävä sanaton viestintä Aito kiinnostus potilaasta Tulla otetuksi vakavasti Ymmärrettävä puhe Yhteinen päätöksenteko Miellyttävä asento leikkaustasolla Teknisesti pätevä henkilökunta TOTEUTUNUT HOITO Teknisesti pätevä henkilökunta Ystävällinen henkilökunta Luottamusta herättävä sanaton viestintä Sujuva yhteistyö Rauhallinen hoitoympäristö Tulla otetuksi vakavasti Turvallisuuden tunne Yksityisyyden turvaaminen Ammattitaito äkillisissä tilanteissa Aito kiinnostus potilasta kohtaan

34 Hoito-odotukset odotukset ja toteutunut hoito 4 3,5 3 2,5 Mean 2 1,5 1 2,4 2,1 3,8 3,6 3,3 3,1 3,3 3,1 3,2 2,7 3,8 3,3 0,5 0 EXPERI SOCIAL BIOPHY ETHIC COGNI FUNCTI expectation experience

35 6. Tulevaisuuden haasteet perioperatiiviselle hoitotyölle Potilaiden leikkauspelkoa tulisi arvioida ja kirjata Pelkojana on yksinkertainen ja helppokäyttöinen mittari Spielbergerin ahdistusmittari on toinen helppokäyttöinen pelkomittari Sähköiseen potilaskertomukseen olisi hyvä sisällyttää myös pelkomittari Yleisimpien leikkauspelkoa aiheuttavien tekijöiden luettelo tulisi sisällyttää osaksi tavanomaista potilaan preoperatiivista ohjausta Potilaan pelkoa ja kipua tulisi arvioida samanaikaisesti

36 Tulevaisuuden haasteet perioperatiivisen hoitotyön johdolle Leikkauspelkoa arvioivan hoitokäytännön kehittäminen Leikkauspelkoa lievittävien perioperatiivisten hoitotyön toimintojen kehittäminen Pelokkuuden huomioiminen osana potilaan hoitoisuuden määrittelyä ja riittävien resurssien kohdentaminen esim. ohjaus

37 Kiitos mielenkiinnosta