K A R H U L A N N I E M E N K A A V A R U N G O N A L U E E L L A

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K A R H U L A N N I E M E N K A A V A R U N G O N A L U E E L L A"

Transkriptio

1 R A K E N N U S K U L T T U U R I S E L V I T Y S K A R H U L A N N I E M E N K A A V A R U N G O N A L U E E L L A Kotkan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, , Jarkko Puro

2 S I S Ä L L U S L U E T T E L O KAAVARUNKO KARHULANNIEMI KARTALLA RAKENNUSSUOJELU KARHULANNIEMELLÄ ALUEEN HISTORIA JA RAKENTAMINEN SELVITYKSEN ALUEJAKO 1. TEOLLISUUSALUE 2. UITTOLAITTEET JA RANTA-ALUE 3. WILLIAM RUTHINKATU JA SUDENKADUN PAANUTALOT 4. KARHULAN HOVIN ALUE JA 4-PERHEENTALOJEN ALUE SEKÄ SHANGHAI 6. TENNISTALOT SEKÄ KAUNISMÄKI LÄHTEET KUVALUETTELO 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

3 K A A V A R U N K O Kesällä 2013 käynnistetyn Karhulanniemen kaavarunkotyön tavoitteena on synnyttää Karhulanniemelle uutta kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakennetta. Suunnittelun lähtökohtana on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä luonnon ominaispiirteiltään arvokas ympäristö. Karhulanniemen suurteollisuuden laajeneminen pysähtyi 1980-luvulle tultaessa ja teollisuuden laajenemisalueiksi varattu maaomaisuus jäi vaille käyttöä. Alueen suurin maanomistaja A. Ahlström Kiinteistöt Oy, alueen teollisuutta edustava Teollisuuspuisto Ry sekä Kotkan kaupunki kartoittavat yhdessä kaavarunkotyön avulla alueen tulevaisuuden maankäytön mahdollisuuksia. Kaavarunkotyön ja sen yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella laaditaan alueelle tarvittavat asemakaavat suunnitelmien toteuttamiseksi. Teollisuuden aika Karhulanniemellä on synnyttänyt kulttuurihistoriallisesti merkittävän ja yhtenäisen alueen. Karhulanniemen teollisuusympäristö asuinalueineen on rajattu museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Merkittävä osa alueen rakennuskannasta ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä on suojeltu aiemmissa asemakaavoissa. Tämä kaavarunkotyön yhteydessä tehtävä selvitys ei ota kantaa alueen suojeluarvoihin vaan se pyrkii luomaan kokonaiskuvaa alueen rakennuskannan historiasta sekä nykytilasta. Suojeluarvot tullaan arvioimaan tulevien asemakaavojen yhteydessä. K A R H U L A N N I E M I K A R T A L L A Kotkan kaupungin pohjoinen pääkeskus Karhula on lähikeskus noin kolmannekselle kotkalaisista. Karhulanniemeksi kutsuttu asuin- ja teollisuusalue sijaitsee keskustan eteläpuolella. Karkeasti rajattuna Karhulanniemi sijaitsee valtatie 7:n ja Suomenlahden sekä Sunilaa syöttävän rautatien ja Kymijoen Korkeakoskenhaaran väliin jäävällä alueella. Pohjoisin osa alueesta kuuluu kaupunkimaisesti rakennettuun keskustaan jolle leimansa antavat voimakkaat liikenneväylät, marketit sekä torimiljöö. Eteläisin osa kurkottaa kohti Suomenlahtea ja Sunilan teollisuutta. Sunilanlahden ympärille kietoutunut teollisuus ja satamatoiminta luovat maisemallisesti yhtenäistä aluetta. Lännessä kaavarunkoalueelle kehyksen muodostavat Jumalniemen jylhät kalliot sekä lasikuitutehdas. Jumalniemessä ollut saha ja sitä ympäröinyt yhdyskunta kuuluivat aikanaan vahvasti Sunilanlahden ja Korkeakosken jokihaaran teolliseen maisemakokonaisuuteen. Luoteisimmassa osassa aluetta vilkkaat liikenneväylät ylittävät joenhaaran raskain betonirakenteisin silloin. Voimakkaiden rajapintojen sisään jäävä kaavarunkoalue on maisemallisesti varsin monimuotoinen. Alueella on arvokkaita luonnonympäristöjä, rakennushistoriallisesti merkittäviä yhtenäisiä asuinalueita sekä tehtaan kartanon päärakennus Karhulan Hovi puistoineen ja talousrakennuksineen. Lisäksi alueelle antavat leimansa kumpuilevat avokalliot sekä lähes 3,6 kilometriä pitkä meren ja joen rantaviiva. Noin 1,5 neliökilometrin alueella asuu tilastojen mukaan 830 henkilöä (Kotkan kaupunki 2013). Karhulanniemi on kaupunkirakenteen kannalta erittäin tärkeä laajenemisvara tulevaisuuden asuin-, työpaikka- ja virkistysalueena RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

4 R A K E N N U S S U O J E L U K A R H U L A N N I E M E L L Ä Yllä olevassa kuvassa on esitetty keskeisen Karhulan alueen rakennussuojelun tilanne sekä suojelu suhde muuhun rakentamiseen. Kartan vaaleanruskeat laajat alueet kuvaavat Museoviraston rajaamia valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Oikeassa alakulmassa osarajauksena: Sunilan tehdas ja asuinalue ja keskellä: Karhulan teollisuusympäristö. Karhulan teollisuusympäristön rajaus on lähes identtinen kaavarunkoalueen rajauksen kanssa (punainen ohut viiva). Voimassa olevalla asemakaavoituksella suojellut rakennukset on merkitty tummalla ruskealla värillä. Sunilan suojeltujen rakennusten lisäksi sijaitsevat suojelukohteet lähinnä Kaavarunkoalueen rajauksen sisäpuolella, William Ruthin kadun, Sudenkadun sekä Karhunkadun varsilla. Vaaleat aluerajaukset kuvaavat alueita, joiden ympäristö on asemakaavalla määrätty säilytettäviksi. Pääsääntöisesti nekin sijaitsevat edellä mainittujen katujen ympäristöissä. Punertavanruskeat rakennukset eivät omaa kaavan tarjoamaa suojelustatusta, mutta ne on erikseen mainittu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön kuvauksessa ja / tai Kymenlaakson Maakuntaliiton ja Kymenlaakson Museon julkaisuissa Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet (1984) sekä Kymenlaakson rakennuskulttuuri (1992). Myös uittolaitteet on mainittu eri julkaisuissa ja niiden likimääräinen sijainti on merkitty oheiseen karttaan Korkeakosken haaran rannoille punaruskealla paksulla viivalla. Eri julkaisuissa luetteloidut kohteet eivät siis kuulu rakennussuojelun piiriin, mutta niiden tulevaisuutta arvioitaessa tulee huomioida tarve rakennussuojelulliseen arvottamiseen RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

5 A L U E E N H I S T O R I A J A R A K E N T A M I N E N Karhulanniemen muodostuminen teollisuusalueeksi liittyy kiinteästi maamme sahateollisuuden läpimurtoon 1860-luvun lopulla. Muutamassa vuodessa kohosi teollisuuskeskus ennätysvauhdilla Kymijoen suistoon sekä lähisaarille. Karhulan ja Korkeakosken tehtaiden historian katsotaan alkaneen vuonna 1874, jolloin ruotsalainen liikemies Knut Hjalmar Cassel perusti pienen 2-raamisen sahan Karhulanniemelle Kymijoen itäisimmälle haaralle. Sahojen tarvitsemaa pääomaa virtasi lähinnä Ruotsista ja Norjasta kotimaisen varallisuuden puutteessa. Perustamisen jälkeen Karhulan saha vietti kuitenkin kituvaa elämää ja Cassel teki konkurssin vuonna Tämän jälkeen saha kulki omistajalta toiselle, kunnes kesällä 1881 kapteeni William Ruth osti sahan. Hiukan myöhemmin Ruth perusti Korkeakoskelle suuren puuhiomon sekä 1888 Karhulanniemelle lasitehtaan, joka käytti polttoaineenaan puunjalostuksessa syntynyttä jätepuuta. Tämän jälkeen Karhulanniemellä käynnistettiin konepajatoiminta sekä laajennettiin sahateollisuutta. Ruth rakennutti myös pienen tiilitehtaan, josta saatiin tiiliä uudisrakennuksia varten. Teollisuusrakennusten lisäksi rakennettiin toista sataa työläis- ja virkamiesasuntoa, konttori- ja talousrakennuksia, tavarasuojia ja vajoja yms. Ensimmäinen huomattava rakennuskausi päättyi noin Teollisuuden tuotteiden 1800-luvun lopun menekkivaikeuksien sekä talouden heikkenemisen seurauksena muodostettiin 1902 Karhula Osakeyhtiö, jossa Ruth oli suurimpana osakkaana. Tehtaan kehityksen myötä oli myös Karhulan kylä kehittynyt nopeasti. Vuonna 1880 oli asukkaita ollut 65, mutta 30 vuotta myöhemmin heitä oli jo lähes puolitoista tuhatta. Ruthin kuoleman (1913) seurauksena siirtyivät Karhula osakeyhtiön osakkeet 1915 A. Ahlström Oy:n hallintaan. Karhulassa ei itsessään ollut tarpeeksi työvoimaa tehdasta varten, joten sitä piti tuottaa muualta. Työntekijöiden saamiseksi ja pitämiseksi paikoillaan täytyi tehtaan kyetä osoittamaan työväelle myös asuntoja. Asuntoja rakennettiinkin samanaikaisesti tehdaslaitosten perustamisen yhteydessä oman tehtaan välittömään läheisyyteen. Ruthin suuren rakennusvaiheen aikana ( ) tehdasalue laajeni pohjoiseen. Uusi saha rakennettiin vanhan viereen ja myös uusia sahatyöväen asuntoja rakennettiin sahan läheisyyteen alueella sijaitsi sahojen lisäksi, konepaja, valimo, lasitehdas, tiilitehdas, Ruthin 2-kerroksinen kartanorakennus, kansakoulu sekä 48 työväen asuinrakennusta, joissa oli yhteensä 385 asuntoa. Työväen asunnot sijaitsivat tehtaiden läheisyydessä nykyisen William Ruthin kadun ja Sudenkadun alueella. Vuoden 1915 tienoilla mainitaan alueella olleen kaikkiaan noin 250 rakennusta, joista asuinkäytössä oli noin 70. Asuinrakennuksissa asui yhteensä noin 800 perhekuntaa RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

6 1900-luvun puoliväliin mennessä oli Karhulan kylän keskusta rakentunut nykyiselle paikalleen noin kilometrin tehtaanportilta pohjoiseen. Tehdasta ympäröivä vyöhyke profiloitui keskustan sijaan tiiviimmin asuinalueeksi. Sudenkadun alueen 4-perheen talot ja Ahmankadun 2-perheen talot nousivat vuosisadan alkupuoliskolla. Niin kutsutut tennistalot alkoivat rakentua Karhunkadun varteen 1900-luvun puoliväliin mennessä. Asuntorakentaminen yhtiön toimesta jatkui aina 1970-luvulle asti. Samalla Karhulan kylän keskusta muuttui pienestä puukaupungista ajan hengen mukaiseksi kivikyläksi. Karhulanniemellä on vahva henki, joka heijastuu alueen monikerroksisessa rakennetussa kulttuurihistoriassa. Rakennetun ympäristön ominaispiirteet tulee huomioida tulevien kehityshankkeiden yhtenä tärkeimpänä reunaehtona. Teollisuuden prosessit kokivat murroksen 1900-luvun lopulla. Uutta työväkeä ei enää tarvittu ja asuntorakentaminen Karhulanniemellä hiipui. Vähitellen myös tehtaan omistuspohja muuttui, eikä Ahlström enää ollut alueen ainoa isäntä. Työväen asuttamistarve muuttui täysin ja suuri osa alueen rakennuskannan omistuksesta yksityistettiin. Sudenkadun talot siirtyivät tehtyjen maakauppojen yhteydessä kaupungin omistukseen 1980-luvun alussa. Vasta 2000-luvulle tultaessa nähtiin Karhulanniemellä keskustan tuntumassa jälleen uutta asunto- ja liikerakentamista. Kaavarunkoalueen kehitys on kokenut valtavan harppauksen kuluneen puolentoista vuosisadan aikana. Yhdyskunta on käytännössä syntynyt perustetun tehtaan ympärille tyhjästä, kasvanut kylästä kaupungiksi ja kokenut lukuisia murroksia. Uudet globaalimmat haasteet ravistavat tämän päivän Karhulanniemeä. Vaikka moni tehtaista vielä höyryääkin täydellä teholla, on useita piippuja myös kylmennyt lopullisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Rakennuskulttuurin kannalta on meidän päiviimme saakka säilynyt kuitenkin erinomaisia yhtenäisiä alueita, jotka kertovat seikkaperäisesti kunkin aikakauden sekä suomalaisen teollisuuden ja yhdyskuntarakentamisen historiaa. Karl Lindahlin 1920-luvulla suunnittelema vientihiomo on hyvä esimerkki teollisuuden synnyttämästä arvokkaasta rakennuskulttuurista. Eri vuosikymmenien prosessi- sekä käyttötarkoitusmuutokset ovat osin peittäneet alleen alkuperäisen rakennuksen klassisen kauniin hahmon RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

7 S E L V I T Y K S E N A L U E J A K O Rakennuskulttuuriselvitys käsittää koko kaavarunkotyön alueen. Selvitys ei pureudu niinkään yksittäisiin kohteisiin, vaan se pyrkii luomaan kokonaiskuvaa alueen rakennuskannan ominaispiirteistä. Selvitystyön alue on jaettu kuuteen eri tavoin profiloituneeseen osaan: 1. Teollisuusalue 2. Uittolaitteet ja ranta-alue 3. William Ruthinkatu ja Sudenkadun paanutalot 4. Karhulan Hovin alue ja 4-perheentalojen alue sekä Shanghai 6. Tennistalot sekä Kaunismäki Karhulanniemi on Karhulan keskustan eteläpuolella oleva alue. Luonnon muodostamaan arvokkaaseen kehykseen on sijoittunut teollisuutta, teollisuuden laajenemiseen varattua aluetta sekä työläisväestölle suunnattuja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä asuinalueita RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

8 1. T E O L L I S U U S A L U E Ympäristön ominaispiirteet ja maiseman arvot Kymijoen suistoon syntyneestä teollisuusalueesta on valtaosa korkean tulvavariskin alueetta. Teollisuuden vaikutus, rakennusmassat sekä pinnoitetut kentät peittävät lähes koko aluerajauksen. Lännessä teollisuusalue päätyy komeaan nauhamaiseen kalliomuodostelmaan, joka reunustaa jokilaaksoa. Myös aluerajauksen itäosassa maanpinta on hieman korkeammalla. Alue on nykyisin rautatietä ja Ratakatua lukuun ottamatta pääosin rakentamatonta niittyä sekä koivuja leppämetsikköä. Eteläisin osa teollisuusalueesta on vain vaivoin metrin merenpinnan yläpuolella. Rakentamattomalla alueella on puretun radan ja kulkuväylien pohjia, käytöstä pois jääneitä teollisuuden rakenteita sekä matalaa ja tiheää lehtipuuvaltaista kasvillisuutta. Reuna-alueiden hieman runsaampaa puustoa lukuun ottamatta, on kasvillisuutta teollisuusalueella voimakkaan rakenteen vuoksi varsin vähän. Alueen kaakkoisosaa sivuaa Rämpsänoja, joka laskee mereen Sahalahdessa alitettuaan ratapiha-alueen. Ilmakuvassa Karhulanniemen teollisuusalue ja Kymijoen Korkeakoskenhaaraa pohjoisesta. Ilmakuvan oikeassa yläkulmassa Sunilan selluloosatehdas, oikealla keskellä kuitulasitehdas ja alimpana Helsinki-Pietari moottoritieyhteys. Rakennuskulttuurin historiaa Tehdasalueen suurin kulttuurihistoriallinen merkitys on kokonaisuudessa, jonka muodostavat tehtaan vanhat tuotantorakennukset, niitä ympäröivät yhtenäisesti suunnitellut asuinalueet sekä tehtaankartano. Tehdasalueen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopun entinen lasitehtaan savitupa, tiilinen korjaamo, rautamuottipaja sekä jokirannassa sijaitseva tiilinen korjaamo. Vanha konttorirakennus on alun perin vuodelta1903. A. Ahlström Oy:n ostettua teollisuuslaitokset 1915, alkoi voimakkaan uudistamisen ja laajentamisen aika. Keskusvarasto, pannuhuone ja entinen kokoonpanohalli ovat vuosilta Konttoria korotettiin kerroksella Ensimmäinen teräsvalimo rakennettiin 1921 ja arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelema vientihiomo vuonna luvulla aloitettiin mineraalivillan valmistus ja laajennettiin konepajaa RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

9 Samaan aikaan lasinvalmistus muuttui koneelliseksi. Vuosina rakennettiin arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kuusikerroksinen konttori- ja konepajarakennus. Seuraavana vuonna valmistui Aallon suunnittelema lasivarasto. Teollisuusalueen uusimmassa kerrostumassa on pääosassa tuotantoprosessien tehokkuus sekä funktionaalisuus. Tehtaan portilla vuonna 1903 ja 110 vuotta myöhemmin. Edessä konepajaa ja taustalla pääkonttori. Rakennuskulttuuri tänään Teollisuusalueen rakennuskulttuuri on hyvin monimuotoista ja rikasta. Vierivieressä, sulassa sovussa sijaitsee 18oo-luvun tiilirakennuksia ja yli sata vuotta myöhemmin valmistuneita teollisuushalleja. Valtaosaa rakennuksista leimaa teollinen asketismi, mutta joukossa on myös kulttuurihistoriallisten tyylisuuntien edustajia. Yksinomaan teollisuuden prosesseja palvelemaan syntyneellä alueella on jatkuvan muutoksen seurauksena monia rakennuksia purettu tai muutettu voimakkaasti. Muutos on aikaansaanut myös rikasta kerroksellisuutta, joka ilmenee yksittäisten rakennusten lisäksi koko alueessa. Tehtaan lomassa olevasta puurakennuskannasta on valtaosa kadonnut, yksittäisiä rakennuksia joen varresta ja sahaniemestä sekä tehtaan portin liepeiltä. Sunilaa ja Karhulaa yhdistävän tien siirtyminen pois varastojen laajenemisen alta 1960-luvun lopulla sai aikaan kyläyhteisön painopisteen muuttumisen. Muutoksen myötä katosivat ns. Kanalan kortteli sekä Vapalanmäen -kylä, jolle leimansa antoi Tornipytinki niminen rakennus luvun alussa purettiin myös vanha asemarakennus, joka myöhemmin tunnettiin Ahlströmin virkailijakerhon klubitalona. Vaikka alueen ominaispiirre onkin jatkuva muutos, kannattaa yksittäisiä rakennushankkeita arvioida varsin pitkän ja arvokkaan historian jatkumona. Vasemmalla kylänraitti Karhulasta Sunilaan, Vapalanmäen kylää sekä alueen maamerkkinä toiminut Tornipytinki -niminen rakennus viime vuosisadan puolivälin jälkeen. Oikealla sama paikka vuonna Vanha tiepohja on teollisuusalueen aitojen sisäpuolella sisäisenä kulkuväylänä. Vanha rakennuskanta alueelta on kadonnut kokonaan RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

10 2. U I T T O L A I T T E E T J A R A N T A - A L U E Ympäristön ominaispiirteet ja maiseman arvot Kymijoen alue on vuosisatojen ajan ollut strategisesti tärkeä paikka, jossa taloudelliset, poliittiset, sotilaalliset ja liikenteelliset intressit ovat kulminoituneet. Tämä on jättänyt jälkeensä rikkaan ja monikerroksisen kulttuuriympäristön. Kymijoen Korkeakoskenhaaran suualue Kyminsuu oli merkittävä puutavaran erottelualue, jonne Kymijokea pitkin uitetut tukit päätyivät. Vuolas Korkeakosken haara on Kymijoen suiston itäisin haara. Se laskee Suomenlahteen Sunilanlahden pohjukassa. Ympäröivästä alavasta maanpinnasta nousee jyrkkiä kumpuilevia kallioselänteitä, joiden paljaita lakia reunustava vahvat havupuuvaltaiset metsiköt. Jokihaaraa reunustavat kalliot sekä rantojen teollisen historian muodostavat maiseman keskeisimmät piirteet. Maisemallisesti arvokkain alue on Karhulan Hovi jokeen rajautuvine puistoineen. Kaavarungon rajauksen ulkopuolella Jumalniemessä toimiva teollisuuslaitos sekä Ahlströmintien silta luovat joenhaaran nykyiselle maisemalle kehyksen. Uitto- ja teollisuushistoria on vahvasti läsnä koko kaavarunkoalueella. Ilmakuvissa Karhulanniemen teollisuusalue ja Korkeakosken jokihaara vuosina 1947 ja Massiiviset uittoon ja tukkien lajitteluun liittyvät rakenteen ovat pääosin purettu 1960-luvun lopulla Rakennuskulttuurin historiaa Korkeakosken haaraa on ollut aiemmin yhdyskunnan olemassaolon syy ja valtasuoni. Tukkien uittoväylää reunustivat suuret puunjalostuslaitokset, taapelikentät, tehtaan kartanomiljöö sekä useat kylämiljööt ja kulkuväylät. Kyminsuun länsirannalla oli useampikin kyläyhteisö ja itärannalla Sahaniemessä vanha saha asuinrakennuksineen. Ranskalaista aatelislinnaa jäljittelevä Karhulan Hovi ja sen laaja puisto ja puutarha-alue rajautuivat jokeen. Uittorakenteista vanhimmat ovat 1800-luvulta. Niitä käytettiin ja kehitettiin aina 1960-luvulle saakka RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

11 Elämää ja elinkeinoa aikanaan pursunneessa Korkeakoskenhaarassa vesi virtaa edelleen rauhallisesti kohti merta, muuten elämä ympärillä tuntuu seisahtuneen. Rakennuskulttuuri tänään Alueella on yhä runsaasti tukinuittoon liittyvien rakenteiden jäänteitä, laitureita ja venevajoja. Alue on yksi parhaiten säilyneistä uittoympäristöistä Kymenlaaksossa. Uiton loppumisen myötä purettiin kuitenkin suuri osa uittorakenteista pois. Aika, virtaava vesi sekä jäämassat ovat kuluttaneet ja kuluttavat edelleen jäljellä jääneitä rakenteita. Alueella jokirannan välittömässä tuntumassa sijaitsee useita eriaikaisia vedenottamoita, jotka ovat pumpanneet vettä ympäröiville tehtaille ja yhdyskunnalle. Näistä Sunilan tehtaan vedenottamot ovat edelleen käytössä. Lisäksi joen ylittää Kuitulasin kohdalla käytöstä poistettu vanha kevyen liikenteen riippusilta. Rannan kehittäminen tulevaisuudessa muuhun, kuin virkistyskäyttöön on vallitsevan tulvariskin vuoksi haasteellista. Hieman ylempänä on kuitenkin alueita, joiden käyttöä kannattaa tutkia myös rakentamisalueina. 3. W I L L I A M R U T H I N K A T U J A S U D E N K A D U N P A A N U T A L O T Ympäristön ominaispiirteet ja maisemalliset arvot William Ruthin kadun, Sudenkadun ja sairaalanmäen alue on osin tiivis, yhdenaikaisesti rakennettu ja erittäin hyvin säilynyt esimerkki 1800-luvun lopun teollisuusyhdyskunnasta. Kylämäinen miljöö on säilyttänyt kasvonsa hyvin. Keittomaalien sävyin väritetty rakennuskanta, ympäröivät kalliot sekä korkeat männyt ja puutarhojen lehtipuut luovat tasapainoisen ympäristön. William Ruthinja Sudenkadunalue muodostaa eräänlaisen nivelen teollisuuden ja Karhulan keskustan välille. Karhulantie pohjoiseen kylmänä tammikuun aamuna Vasemmalla Viirinkalliolla vanha sairaalarakennus ja oikealla Suopytinki, jonka kivijalassa toimi tehtaan paloasema 1970-luvulle saakka RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

12 Rakennuskulttuurin historiaa William Ruthin kadun ja Sudenkadun rakennukset valmistuivat viisivuotisen vilkkaan rakennuskauden aikana 1880-luvun ja 1890-luvun taitteessa tehtaiden työläisten asunnoiksi. Lähes kolmestakymmenestä asuinrakennuksesta muodostuva ryhmä on yksi maamme merkittävimmistä 1800-luvun lopun työväestön asuinalueista. Yhtenäisimmän alueen tältä ajalta muodostavat William Ruthin kadun asuin- ja ulkorakennukset. Lisäksi kadun kokonaisuuteen liittyvät tehtaiden pääkonttori, savitupa ja lasivarasto. Karhulantien länsipuolella Viirinkalliolla sijainneessa rakennusryhmässä toimi sairaala. Sairaala koostui kahdesta rakennuksesta, joista toinen on purettu 1960-luvun lopulla. Jäljellä oleva rakennus on 1800-luvun lopulta. Lisäksi on ns. paarihuone vuodelta Suurimmilla asuinrakennuksilla oli useimmiten pytinki -loppuinen nimi, mutta alkuosa antoi rakennukselle sen identiteetin rakennuspaikan, ulkomuodon tai jonkin maailmantapahtuman mukaan esim. Sahapytinki, Antipoff, Tornipytinki ja Portarthur. Sudenkadun ympäristössä pytinkejä on neljä: Suopytinki eli vanha paloasema, Verstaspytinki, Metsäpytinki sekä nimetön (B 332). Pytingit ovat puurakenteisia, kaksikerroksisia ja harjakattoisia. Alun perin niissä oli uunilämmitys ja ne olivat vailla vesi- ja viemärijohtoa. Rakennuksissa on ollut yhteensä 58 asuntoa, joista 28 on ollut ns. hellahuoneita ja 30 keittiön ja huoneen käsittäviä. Viimemainituista 16 on sijainnut vanhassa Paloasemarakennuksessa, jossa on muista poiketen täysikorkea kellari silloista palokalustoa varten. Rakennusten pohjakaava on erittäin selkeä. Runkosyvyys vaihtelee 10 metristä 13,5 metriin riippuen siitä, onko rakennuksessa sivukäytävää vai ei. Rungon lämmitettävä osa on jaettu pituussuunnassa seinällä kahtia ja muodostettu huoneruudukko, jossa keskimääräinen huonekoko on hieman alle 20 m². Kulku asuntoihin on järjestetty joko väljien sivukäytävien tai porrashuoneiden kautta. Pytingeissä on pääsääntöisesti myös lämmitettävä ullakko. William Ruthin katu on säilyttänyt päällisin puolin ilmeensä erinomaisesti. Kuvat vuosilta 1910 ja Rakennuskannan pitäminen aktiivisessa ja sille soveliaassa käytössä, on paras tapa suojella rakennettua ympäristöä. Osa rakennuksista on hirsirunkoisia, mutta osassa taloja rakennustekniikka poikkeaa huomattavasti tavanomaisesta hirsirakennuksesta. Talojen kantavana rakenteena toimii Suomessa erittäin harvinainen hirsi- tai piiruseinä, jossa määrämittaiset 3 pontatut vaakalankut on ladottu pystytolpparakenteen väleihin. Ulkopuolella verhouksena noin 35 cm pitkät paanut (kimmet), jotka on naulattu seinään pärekaton tapaan suomuisesti. Sisäpuolella on eristeenä voilokkikerros ja pystylaudoitus. Talojen koristeelliset yksityiskohdat, parvekkeet yms. ovat rakennuksille ominaisia RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

13 Rakennusten alapohjien hirsikehikko on tuettu luonnonkivien varaan siten, että talon alle jää ryömintätila. Alueen maaperä on varsin hyvää rakentamisen kannalta, sillä rakennusten perustusten painumista ei ole havaittavissa. Kaksi Sudenkadun rakennuksista edustaa suomessa hyvin harvoin esiintyvää sivukäytävätyyppiä. Suomessa luultavasti vain kahdelle muulle teollisuuspaikkakunnalle, Taalintehtaalle ja Kotkaan on rakennettu vastaavaan sivukäytäväratkaisuun perustuvia kasarmeja. Näistä vain Karhulassa on sivukäytävät lasitettu suurina ikkunapintoina. Tämä ominaisuus antaa leimansa Karhulan sivukäytävätalojen julkisivuille. Rakennuskulttuuri tänään Alue sekä yksittäiset rakennukset on viimevuosien kaavoituksessa suojeltuja. William Ruthin kadun rakennukset ovat pääosin teollisuutta palvelevien yritysten käytössä. Sudenkadun pytingit sekä Antipoff toimivat edelleen asumiskäytössä. Rakennussuojelu sinänsä turvaa aluekokonaisuuden säilymisen, mutta uhkakuviakin riittää. Vajaakäyttöisyydestä johtuvaa ränsistymistä on havaittavissa joissakin rakennuksissa. Osa tehdyistä kunnostustoimista on ollut kohteiden arvoon nähden liian massiivisia ja osan rakennuksista on tuli tuhonnut. Suurin menetys on ollut alueen näyttävimmän rakennuksen Kalliopytingin tuhoutuminen kesällä Museokäytössä ollutta Näkinmökkiä on tuli niin ikään vaurioittanut. Kalliopytingin tuhoutuminen tulipalossa kesällä 2013 oli korvaamaton kulttuurihistoriallinen menetys. Kuva joitakin päiviä lähes täydellisen tuhon jälkeen. Alueen yleisilme on kuitenkin erittäin hyvin säilynyt ja pois purettuja rakennuksia on onneksi hyvin vähän. Viirinkallion sairaalan toinen rakennusmassa on purettu 1967 jälkeen ja 1980-luvulla purettiin Sudenkadulta yksi pytinkityyppinen asuinrakennus. Ulkorakennukset ovat kokeneet kovemman kohtalon. Niistä suuri osa on vuosien saatossa tuhoutunut. Ympäristö on muuttunut myös uudisrakentamisen myötä 1995 rakennetun vanhusten palvelutalon ja 2002 valmistuneen erityisasumisyksikön vuoksi. Kumpainenkin uudisrakennus on esimerkki oman aikansa pyrkimyksistä sovittaa uusi rakennus vanhaan ympäristöön. Alueen joitakin osia on mahdollista täydennysrakentaa. Erityisen hyviä rakennuspaikkoja on löydettävissä Viirinkalliolta sekä purettujen tai tuhoutuneiden rakennusten vanhoilta rakennuspaikoilta. Hyvin arvokkaan ympäristön täydentämisessä on uudisrakentaminen sovitettava kuitenkin hyvin hienovaraisesti olevaan ympäristöön RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

14 4. K A R H U L A N H O V I N A L U E Ympäristön ominaispiirteet ja maisemalliset arvot Karhulan Hovi on tehtaan kartano. Se on toiminut pääjohtajan asuntona sekä tehtaan konttorina. Aivan jokeen kiinni rakennettu kartanon päärakennus ja puisto muodostavat ehjän ja erittäin arvokkaan kulttuurihistoriallisen ympäristökokonaisuuden. Päärakennuksen ympärillä on useita kiinteästi puistoon ja päärakennukseen liittyviä talousrakennuksia. Lähiympäristössä on lisäksi Kymin seurakunnan vanha pappila puistoineen sekä Karhulan kauppalan vanha vedenpuhdistuslaitos. Laaja puisto- ja puutarha-alue on viime vuosikymmeninä supistunut melkoisesti alkuperäiseen verrattuna. Viime vuosituhannen lopulla rakennettu Ahlströmintie leikkasi puiston kahteen osaan ja katkaisi päärakennuksen pihapiirin ja eteläisen jokilaakson fyysisen yhteyden. Puistoympäristön pohjoispuolelle 2013 valmistunut kaupungin päiväkotirakennus luo myös oman leimansa alueelle. Joen länsipuolen kallio- ja peltomaisema sai suojelustatuksen edellisessä kaavamuutoksessa. Itse kartanorakennus pihapiireineen on kuitenkin asemakaavan ulkopuolella. Puiston hoito on jäänyt viime vuosikymmeninä pienemmälle huomiolle jonka vuoksi suuri osa puustosta on jo yli-ikäistä. Lisäksi alkujaan pihamaata koristaneet kukka-asetelmat, suihkulähteet ja muut koristeaiheet ovat vuosien saatossa karsiutuneet pois hieman isännättömäksi jääneen rakennuksen ympäriltä. Kuvassa oikealla tehtaan kartano Karhulan Hovi 1900-luvun alussa. Taustalla häämöttää Karhulan kylä sekä Kymin kirkonmäki Rakennuskulttuurin historiaa Karhulan kartanon ensimmäinen päärakennus oli peräisin vuodelta Se rakennettiin kuitenkin uudelleen arkkitehti Ricardo Björnbergin piirustusten mukaan. Karhulan Hovi valmistui William Ruthin asunnoksi ja sai ranskalaista aatelislinnaa jäljittelevän muotonsa Ruthin vaimon Fanny Strandertsjöldin veljen omistamasta Karlsbergin kartanosta Aulangolta. Oman kerrostumansa Hoviin tuovat Arkkitehti Alvar Aallon toimiston piirtämät takat ja näköalaterassi. Lisäksi Hovissa on ollut Aino Aallon suunnittelemia sisustuksia RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

15 Hovia ympäröivässä puistossa olevat huvimaja, makasiini, asuinrakennukset ja suuri navetta ovat myös kokonaisuuteen kuuluvia. Niitä on rakennettu luvun lopulla ja 1900-luvun alussa sekä ja 1930 luvuilla. Rakennuskulttuuri tänään Hovin kokonaisuus on pääosin kohtalaisesti säilynyt. Hieman kutistuneenakin puisto on edelleen upea ja Hovia ympäröivä jäljellä oleva rakennuskanta luo edelleen ehjän kokonaisuuden. Osa rakennuksista on hävinnyt jo 1900-luvun alussa. Pihapiirissä olleet suuret talousrakennukset ovat kadonneet samoin kuin osa muista kartanon maatalouteen liittyvistä rakennuksista. Myös pienempiä puisia asuinrakennuksia on kadonnut Hovia ympäröivän puiston reunamilta sekä Viirinkallion pohjoisosasta. Suuriman uhan jäljellä olevalle vanhalle rakennuskannalle luo sen vajaakäyttöisyys. Osa Hovin vaikutuspiirin rakennuksista on kokonaan vailla käyttöä ja niiden kunto onkin muutaman viimeisen vuoden aikana heikentynyt merkittävästi. Kulttuurihistoriallisesti on kuitenkin tärkeää pyrkiä aktiivisesti säilyttämään aluekokonaisuutta mahdollisuuksien mukaan. Karhulan Hovin ympäristön rakennuskannasta on suuri osa käyttämättömänä tai vajaakäytöllä J A 4 - P E R H E E N T A L O J E N A L U E S E K Ä S H A N G H A I Ympäristön ominaispiirteet ja maisemalliset arvot Tehtaan pohjoispuolella paanutaloalueen välittömässä tuntumassa on verrattain varhainen yhtenäisesti suunniteltu pientaloalue. Yli kaksikymmentä kaksikerroksista puurakennusta on tasaisesti levittäytyneenä lähes koko alueelle. Itäosassa aluetta hallitsee pohjois-eteläsuuntainen rautatieyhteys. Pohjoisosaa leikkaa Karhunkatu ja etelässä suuri teollisuusalue. Alueen yleisilme on vehreä ja pihapiirit ovat puutarhamaisia. Ympäristö ja oleva rakennuskanta muodostavat yhdessä ainutlaatuisen työväen asuinaluekokonaisuuden. Alueen keskiosa on hieman reuna-alueita korkeammalla. Korkeampaa aluetta leimaavat rakennusten väleissä kohoavat komeat männyt, mutta myös alempana puusto on runsasta. Vain aivan teollisuusalueen reunamilla kasvillisuutta on vähemmän. Tämä niittymäinen alue luo rajaa teollisuuden ja asumisen välille RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

16 Suden- ja Ahmankadun asuinalueen vehreys on säilyttänyt kasvonsa hyvin vuosikymmenten saatossa. 4-perheen taloja oikealla 2009 ja keskellä 1980-luvulta. Vasemmalla Ahmankatu ja 2- perheen talojen aluetta luvun alkupuolelta. Rakennuskulttuurin historiaa Alueen rakennuskanta muodostuu pääosin kahdesta erilaisesta tyyppitalosta. Ns. 4-perheen talot ovat tyyliltään 1920-luvun klassisismia. Niitä on 17 kappaletta järjestelmällisesti aseteltuna Sudenkadun, Kokkolankadun ja Karhunkadun alueelle (ilmakuva vieressä 1947). Karl Lindahlin suunnittelemista rakennuksista osa on rakennettu 1920-luvulla ja osa 1930-luvulla. Rakennustyyppi on suorakaiteen muotoinen, harjakattoinen ja mitoiltaan noin 11m x 20 metriä. Rakennus on jaettu keskeltä kahtia sekä pituus, että poikkisuunnassa. Näin muodostuu 4 samankokoista asuntoa. Periaatteessa askeettista rakennusta sävyttävät koristeelliset ikkunanpielet, kattolyhdyt sekä asuntoihin johtavat avokuistit. Päärakennusten lomassa sijaitsevat ulkorakennukset täydentävät tyylillisesti aluekokonaisuutta. 2-perheen eli ns. mestaritaloja oli alun perin 6 kappaletta. Gunnar Aspelinin suunnittelemista rakennuksista 2 oli vuodelta 1936 ja 4 vuodelta Niiden pohjaratkaisu on yksinkertainen. Rakennus on jaettu kahdeksi identtiseksi asunnoksi poikkisuuntaisella väliseinällä. Karhunkadun varrella olleet 1936 rakennetut talot sekä yksi 1945 rakennettu talo ovat saaneet väistyä uudempien tieltä jo1990-luvulla. Jäljelle jääneet edustavat samaa arvomaailmaa 4-perheen talojen kanssa. Jonkin verran uudempina ne kuitenkin ovat hieman askeettisempia. Rimalautaseinä, kohtalaisen jyrkkä tiilikatto ja hillitty koristeellisuus ovat selkeitä yhtymäkohtia koko alueen rakennuskannalle. Yksikertaista työläisasuinaluetta täydentää muutama muu rakennus. Ne ovat selvästi samaa aikakautta ja tyylisuuntaa, mutta tyyppitaloista selvästi poikkeavia. Sudenkadun varrella rakennus on vuodelta 1918, Kokkolankadun vuodelta 1936 ja vanhan Ilveksenkadun kaksi rakennusta vuodelta Toisessa näistä toimi vuosia Ahlströmin tehtaiden työnjohtajakerho. Lisäksi radan itäpuolella on muutama pieni puinen asuinrakennus sekä uudehko suuri kasvihuone / taimimyymälä aivan radassa kiinni. Alueen keskellä sijaitseva tiilipintainen lämpökeskus / pesutupa on alun perin vuodelta Oman vivahteensa alueen rakennuskantaan luo kolmikerroksinen funktionalismia edustava kerrostalo Shanghai. Rakennuksen eksoottinen haukkumanimi sai tarinan mukaan alkunsa paperiseiniä muistuttavasta äänen kantautumisesta asunnosta toiseen. Todellisuudessa rakennus on vankka yksiportainen betonirakennus, jossa portaikon tammiovet, suuret ikkunapinnat sekä nurkkien kuparipellitykset pehmentävät funktionalismin ominaispiirteitä RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

17 Alun perin lasitehtaan teknikoiden asuinrakennukseksi rakennetun talon julkisivurappauksessa on käytetty viereisen tehtaan lasimurskaa. Rakennuksen piirustuksiin merkitty nimi Lamellitalo ja rappaamatta jäänyt ikkunaton kaakkoisjulkisivu kielivät alkuperäisestä ajatuksesta jatkaa taloa. Rakennuksessa on yhteiskäytössä olleen kellarin lisäksi kolme identtistä asuinkerrosta, joissa kussakin on yksiö, kaksio ja kolmio. Rakennus päätettiin jättää tyhjilleen 2000-luvun taitteessa taloteknisen remontin vuoksi. Vasemmalla ylhäällä saunarakennus vuodelta 1925 (nykyisin tehdaspalokunnan asema). Vasemmalla alhaalla 1990-luvulla purettu entinen asemarakennus / virkailijakerho. Oikealla Funkkistalo Shanghai, nykyisin vailla käyttöä. Keskellä asuinrakennus vuodelta 1936, nykyisin kerhotilana. Rakennuskulttuuri tänään 4- ja 2- perheen talot ovat nykyisin yksityisomistuksessa, pääsääntöisesti asuinkäytössä ja voimassa olevalla asemakaavalla suojeltuja. Yksittäisten rakennusten kohdalla voidaan pienenä uhkana pitää nykyisin vallalla olevaa korjausrakentamistapaa. Suurempi uhkakuva on niillä rakennuksilla, jotka ovat jääneet tyhjilleen tai niiden käyttö on ristiriidassa rakennuksen toiminnallisten valmiuksien kanssa. Mikäli aluetta halutaan täydennysrakentaa, on uudisrakennukset sovitettava hyvin hienovaraisesti olevaan ympäristöön. 6. T E N N I S T A L O T S E K Ä K A U N I S M Ä K I Ympäristön ominaispiirteet ja maisemalliset arvot Kaavarunkoalueen pohjoisin osa on kerrostalovaltaista asuinaluetta sekä liikerakentamisaluetta. Alue sijoittuu Ahlströmintien ja Karhulantien väliin jäävälle kaistaleelle. Alueen vanhasta nimestä Kaunismäki on lähinnä vain muisto jäljellä. Alueen itäisessä osassa on kuitenkin jotakin nimen mukaista säilynytkin. Valkeat inhimillisen kokoiset rapatut lamellikerrostalot muodostavat viuhkamaisessa sommitelmassa viehättäviä pihapiirejä, joille leimansa antavat korkeat männyt. Jyrkän maisemallisen rajauksen alueelle muodostaa kanjonimainen Ahlströmintie, joka erottaa Kaunismäen ja keskusta-alueen toisistaan RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

18 Alueen uudet asuntorakennuskohteet on sijoitettu maisemaan hyvin tiiviisti. Uusien rakennusten ja niiden paikoitusjärjestelyjen alta ovat saaneet väistyä niin kasvillisuus, kuin maastonmuodotkin. Tuloksena on kauniin mäen sijaan syntynyt lattea lähiömäinen ympäristö. Läntisimmässä osassa aluetta Karhulantien varrella on liikerakentamista. Ns. Karhunkulman vanhat ja persoonalliset liikerakennukset ovat saaneet rinnalleen standardityyppisen markettirakennuksen, joka synnyttää ympärilleen keskeneräisen vaikutelman. Kaupunkirakenteen kannalta sekä liikenteen aiheuttamien häiriöiden hillitsemiseksi olisi erittäin toivottavaa, että marketin korttelin kulmalla oleva rakentamaton liikerakennus saataisiin toteutumaan. Kaunismäen uutta rakentamista pohjoisesta kuvattuna. Etualalla vilkas Ahlströmintie Rakennuskulttuurin historiaa 1910 ja 1920 luvuilla rakennetut kookkaat ja koristeelliset puurakennukset muodostivat Kaunismäelle yhtenäisen aluekokonaisuuden. Korkean puuston lomassa puistomaisesti sijainnut tehtaan virkailijoille suunnattu puutaloalue on saanut kokonaisuudessaan väistyä laajenevan keskustan rakennushankkeiden tieltä. Kaunismäen vanhasta rakennuskannasta on jäljellä vain bungalow - tyyppinen rakennus 2.02k (Alvar Aallon toimisto 1940-luku). Se rakennettiin Karhulaan paikallisjohtajan asunnoksi Tennistaloista kaksi on Alvar Aallon suunnittelemia (1945 ja 1947) ja kaksi Ulla Hjeltin vuosilta (1961 ja 1972). Kolme vanhinta on valkoiseksi rapattua kolmikerroksista usean portaan lamellitaloa. Rakennukset ovat viuhkamaisessa sommitelmassa myötäillen hienovaraisesti loivaa rinnettä. Nuorin 1972 valmistunut Ulla Hjeltin suunnittelema rakennus poikkeaa tyylillisesti muista, mutta täydentää osaltaan aluekokonaisuutta. Karhulan tenniskenttä antoi nimen myös Karhunkadun tennistaloille (oikealla). Alue on edelleen väljä ja puistomainen kaupunginosa. Keskellä ylhäällä yksi Kaunismäeltä puretuista huvilamaisista asuinrakennuksista. Keskellä alhaalla Alvar Aallon 2.02k ja vasemmalla liikerakennus 30- ja 40-lukujen taitteesta 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

19 Vanhoja liikerakennuksia on ns. Karhunkulmassa kaksi. Kadun vastapuolille aseteltuna ne muodostavat risteykseen kaupunkimaisen katutilan. Rakennuksista vanhempi on Pohjoismaiselle Yhdyspankille Alvar Aallon suunnitelmien mukaan 40-luvun alussa rakennettu liiketalo. Se edustaa puhtaasti funktionaalista tyylisuuntaa. Risteyksen toisella puolella on noin kymmenen vuotta tuoreempi rapattu liikerakennus, jossa on toiminut kauppaliikkeitä, ravintola ja hotelli sekä myöhemmin virastoja. Rakennuskulttuuri tänään Kaunismäen alue on pääosin valmiiksi rakennettu ja aktiivisessa käytössä. Näin ollen ei alueen kulttuurihistorian säilymiselle ole suuremmin uhkakuvia. Rakentamatta alueella on vain Lidlin korttelin liikerakennus sekä Karhunkadun eteläpuolella yksi kerrostalohanke. Alueella on säilynyt erinomaisen hienoja rakennettuja ympäristöjä ja edelleen se edustaa paikoin puistokaupunkimaista kokonaisuutta parhaimmillaan, vaikka uusimmat osat alueesta ovat tätä ympäristöihannetta murentaneetkin. Kuvassa oikealla alueen uutta rakentamista. Entisen Kaunismäen uusimmat rakenteet luovat ympärilleen umpinaisen, virikkeettömän ja keskeneräisen vaikutelman. L Ä H T E E T - Sudenkadun paanutalot, Perusparannuskokeilualueen yleissuunnitelma Kotkan kaupunki Kymenlaakson rakennuskulttuuri Kymenlaakson seutukaavaliitto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Museovirasto Kymijoen Osayleiskaavan Maisemaselvitys MA-Arkkitehdit Alvar Aalto, seminaari Kotkassa Kotkan kaupunki - A. Ahlströmin rakennuskortisto RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

20 K U V A L U E T T E L O Koodit perustuvat A. Ahlström Oy:n rakennuskortiston koodijärjestelmään kuva koodi selite tila nykyisin osoite rakennettu lähde / kuvattu KANSI k.1 D.233 Viirinkallion sairaalan D.232 paarihuone ei käytössä Karhulantie 1921 Kotkan kaupunki / 2014 k.2 B.308 Shanghai -kerrostalo ei käytössä Kokkolankatu 1937 Kotkan kaupunki / 2013 k.3 F.253 Vientihiomo, Karl Lindahl Pajatie 1927 Kotkan kaupunki / 2013 k.4 D.100 Pääkonttori William Ruthin katu 1903 Kotkan kaupunki / 2013 k.5 F.161 Lasitehtaan koelaitos ja korjaamo Sahaniementie 1891 Kotkan kaupunki / 2013 k.6 F.149 Konepajan kokoonpanohalli Kehätie 1933 Kotkan kaupunki / 2013 k.7 B.206 Karhulan Hovi, Ricardo Björnberg Karhulan Hovin tie 1892 Kotkan kaupunki / 2014 k.8 F.140 Konepajan konttori Pajatie 1949 Kotkan kaupunki / 2013 k.9 B.170 Asuinrakennus Sahaniemessä ei käytössä Sahaniementie 1890 Kotkan kaupunki / 2013 k.10 D.440 Veturitalli ei käytössä 1926 Kotkan kaupunki / 2013 k.11 M.105 Lasivarasto ei käytössä William Ruthin katu 1923 Kotkan kaupunki / 2013 k.12 D.100 Pääkonttori William Ruthin katu 1903 Kotkan kaupunki / 2013 ALUSTUS a.1 Kallionlaki teollisuusalueella Kotkan kaupunki / 2013 a.2 Karhulan-Sunilan ratayhteys etelään Kotkan kaupunki / 2013 a.3 Korkeakosken jokihaaraa etelään Kotkan kaupunki / 2014 a.4 Nostokoneisto Sahaniemessä ei käytössä Sahaniementie Kotkan kaupunki / 2013 a.5 William Ruthin kadun taloja, B113, B240, B111 toimistona William Ruthin katu Kotkan kaupunki / 2013 a.6 M.108 Lasivaraston seinää, Alvar Aalto 1949 Kotkan kaupunki / 2013 a.7 William Ruthin kadun taloja toimistona William Ruthin katu Kotkan kaupunki / 2014 a.8 F.253 Vientihiomo, Karl Lindahl Pajatie 1927 Teollisuuspuisto Ry / 1933 a.9 F.253 Vientihiomo, Karl Lindahl Pajatie 1927 Kotkan kaupunki / 2013 a.10 F.253 Vientihiomo, Karl Lindahl Pajatie 1927 Kotkan kaupunki / TEOLLISUUS 1.1 Karhulan-Sunilan ratayhteys pohjoiseen Kotkan kaupunki / Nostokoneisto Sahaniemessä ei käytössä Sahaniementie Kotkan kaupunki / Teollisuusalue pohjoiseen Kehätie Kotkan kaupunki / Karhulanniemen ilmakuva Lentokuva Vallas Oy / B.302 Asuinrakennusryhmä ns. Kanalan kortteli purettu 80-l Kolmikulma. Kotkan kaupunki / n Tehtaan portti pohjoiseen Kehätie Teollisuuspuisto Ry / Tehtaan portti pohjoiseen Kehätie Kotkan kaupunki / F.107 Entisen lasitehtaan rakennuksia 1943 Kotkan kaupunki / B.402 Tornipytinki purettu 70-l Vapalanmäki Teollisuuspuisto Ry 1.10 Vapalanmäen kylän alue itään Kotkan kaupunki / UITTOLAITTEET JA RANTA-ALUE 2.1 D.262 Riippusilta Karhulanniemi - Jumalniemi ei käytössä 1956 Kotkan kaupunki / Kymijoen Korkeakosken haaraa Kotkan kaupunki / Kymijoen korkeakosken haaran uittolaitteita ei käytössä Kotkan kaupunki / Ilmakuva Karhulanniemeltä Sunila Oy:n arkisto / Ilmakuva Karhulanniemeltä BingMaps.com / Korkeakosken jokihaara uittoväylänä Teollisuuspuisto Ry / Korkeakosken jokihaara nykyisin Kotkan kaupunki / WILLIAM RUTHINKATU JA SUDENKADUN PAANUTALOT 3.1 Viirinkalliolta pohjoiseen Karhulantie Kotkan kaupunki / Yksityiskohta Suopytingin pohjakuvasta Karhulantie Kotkan kaupunki / B.111 Asuinrakennus William Ruthin katu 1890 Teollisuuspuisto Ry / B.111 Asuinrakennus toimistona William Ruthin katu 1890 Kotkan kaupunki / Sudenkadun asuinrakennuksia. osin tyhjillään Sudenkatu 1890 Kotkan kaupunki / B.337 Kalliopytingin jäänteet tulipalon jäljiltä tuhoutunut 2013 Karhulantie 1890 Kotkan kaupunki / RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

21 kuva koodi selite tila nykyisin osoite rakennettu lähde / kuvattu 4. KARHULAN HOVIN ALUE 4.1 Karhulan Hovin hevostalli tuhoutui tulipalossa tuhoutunut 1926 Karhulan Hovin tie Teollisuuspuisto Ry 4.2 B.206 Tehtaankartanon päärakennus Karhulan Hovi Karhulan Hovin tie 1892 Kotkan kaupunki / B.221 Asuinrakennus ei käytössä Hans Ahlströmin tie 1921 Kotkan kaupunki / Kartanomiljöö 1900-luvun alussa Teollisuuspuisto Ry 4.5 B.208 Asuinrakennus ei käytössä Karhulan Hovin tie 1921 Kotkan kaupunki / L.219 Kartanon navettarakennus ei käytössä Pajatie 1909 Kotkan kaupunki / Joki ja uittohistoriaa hovinpuiston alueelta Karhulan Hovin tie Kotkan kaupunki / Hovin puistoalueen portti Karhulan Hovin tie Kotkan kaupunki / JA 4-PERHEEN TALOJEN ALUE SEKÄ SHANGHAI 5.1 B perheen talo, taustalla B.345 Karhunkatu 1936 Kotkan kaupunki / B perheen talo, taustalla B.315 Kokkolankatu 1920 Kotkan kaupunki / n B perheen talo, taustalla B.366 Ahmankatu 1945 Kotkan kaupunki / n Ilmakuva asuinalueelta Sunila Oy:n arkisto / D.300 Sauna / paloasemarakennus Sudenkatu 1925 Kotkan kaupunki / B.303 Rautatieasema / virkailijakerho purettu 90-l Kokkolankatu 1917 Kotkan kaupunki / B.308 Shanghain rappausta Kokkolankatu 1936 Kotkan kaupunki / B.305 Asuinrakennus harrastetilana Kokkolankatu 1936 Kotkan kaupunki / B.308 Shanghai ei käytössä Kokkolankatu 1936 Kotkan kaupunki / TENNISTALOT SEKÄ KAUNISMÄKI 6.1 Karhunkulman liikerakennuksen edessä 1960-luvulla Karhulantie 6.2 Ahlströmintie pohjoisesta Kotkan kaupunki / PYP:n talo Karhulantie 1938 Kymenlaakson museo 6.4 B.353 Kaunismäen virkailijoiden asuintalo purettu 90-l Karhunkatu 1923 Kotkan kaupunki / n B.354 Tyyppitalo 2.0k, Alvar aalto kerhotilana Kaunismäenkatu 1953 A. Ahlström arkisto 6.6 B.325 Tennistaloja, Alvar Aalto Karhunkatu 1947 Kotkan kaupunki / Karhunkulman liikerakennuksia Karhulantie Kotkan kaupunki / Kaunismäen maisemaa Karhunkuja Kotkan kaupunki / 2010 LÄHTEET L.1 B.170 Yksityiskohta asuinrakennuksesta Sahaniemessä ei toimi Sahaniementie Kotkan kaupunki / RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 31. KAUPUNGINOSA KARHULA VIIRINKALLION POHJOISOSA Valmistelija Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti, puh. 040 642 9010 23.9.2016 KAAVA NRO 0416 Kaupunkisuunnittelu

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Karhulanniemen Kaavarunko 0613 S E L O S T U S. 15.3.2016 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Jarkko Puro

Karhulanniemen Kaavarunko 0613 S E L O S T U S. 15.3.2016 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Jarkko Puro Karhulanniemen Kaavarunko 0613 S E L O S T U S 15.3.2016 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Jarkko Puro Kaupunki oli joka puolelta saariston repelemän meren ympäröimä. Sen maaperä oli karua, kuten kaikki

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 20.11.2007 FG Suunnittelukeskus Oy Raahen 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys 1 Säilyneisyyden

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVARUNKO 31 KAUPUNGINOSA KARHULA KESKUSTA-ALUEEN ETELÄINEN OSA SEKÄ KARHULANNIEMEN TEOLLISUUSALUE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVARUNKO 31 KAUPUNGINOSA KARHULA KESKUSTA-ALUEEN ETELÄINEN OSA SEKÄ KARHULANNIEMEN TEOLLISUUSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVARUNKO 31 KAUPUNGINOSA KARHULA KESKUSTA-ALUEEN ETELÄINEN OSA SEKÄ KARHULANNIEMEN TEOLLISUUSALUE Valmistelija Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti, p. 040 744 0041.

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS

KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS LUONNOS NÄHTÄVILLÄ 4. 22.2.2013 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS Asemakaavan muutos koskee:

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS VAIHTOEHTO A VAIHTOEHTO B JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS VAIHTOEHTO C 25.5.2009 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 2 KOHDEALUE Selvityksen

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

Hakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088.

Hakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088. YHDEN ASUNNON TALON JA TALOUSRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN PULKKASAARENKATU 14, ALA-PISPALA 837-218-1088-0014 POIKKEAMISPÄÄTÖSHAKEMUKSEN PERUSTELUT ASUINRAKENNUKSEN JA TALOUSRAKENNUKSEN SIJOITTELUUN TONTILLA

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO AO-24 AL VP VL VK ET E-3 Asuinpientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkisuunnittelu. 110-tie NÄKINKATU SIJAINTIKARTTA 1: Salon kaupunki ja MML, 2017

Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkisuunnittelu. 110-tie NÄKINKATU SIJAINTIKARTTA 1: Salon kaupunki ja MML, 2017 Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkisuunnittelu 0-tie Salon kaupunki ja MML, 07 SIJAINTIKARTTA :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET: YKSITYISEN OMISTAMAT ALUEET KAUPUNGIN VUOKRAAMAT ALUEET KAUPUNGIN OMISTAMAT ALUEET

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueella tulee ottaa huomioon ympäristön kulttuurihistorialliset tekijät niin uudisrakentamisessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA HOVINSAARI KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN ALUE Valmistelija Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti, puh. 040 744 0041 25.11.2013 Päivitetty

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2. HANKESELOSTUS 1 (10) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 4905 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille kaupunkirakenteelle. Tiukat

Lisätiedot

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat / RKY* Kälviän rannikon ja saariston

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy c/o Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy c/o Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2 HANKESELOSTUS 1 (13) Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2 HANKESELOSTUS 2 (13) Yleistä Sijainti Tontti 36110 / 12 Henrik Lättiläisenkatu 12, Viikki 00560 Helsinki Tontin koko

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi KAAVAMUUTOSHAKEMUS 1 (6) 26.11.2014 Taipalsaaren kunta Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi Hakija Yhteyshenkilöt Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi, Kiinteistö- ja mittaustoimi Villimiehenkatu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Hienon asuinalueen muodostuminen

Hienon asuinalueen muodostuminen Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR AO VL VL-7 VV LV ET /s W 0040000 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7. Käyttötarkoituksen muutos

MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7. Käyttötarkoituksen muutos MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7 Käyttötarkoituksen muutos TÖÖLÖ RAUTATIEASEMA SENAATINTORI KAMPPI PUNAVUORI KAIVOPUISTO KATAJANOKKA Yhteensä neljä arvorakennusta: Bruttoala: 13 380 m2 Huoneistoala:

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Suunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva

Suunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva Suunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva 19.11.2014 Henna Helander Yliarkkitehti RAKENNUSSUUNNITTELIJA Lähtökohta on, että rakennussuunnittelijalla tulee olla sellainen rakennusalan tutkinto, mihin sisältyy

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot