OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVARUNKO 31 KAUPUNGINOSA KARHULA KESKUSTA-ALUEEN ETELÄINEN OSA SEKÄ KARHULANNIEMEN TEOLLISUUSALUE

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVARUNKO 31 KAUPUNGINOSA KARHULA KESKUSTA-ALUEEN ETELÄINEN OSA SEKÄ KARHULANNIEMEN TEOLLISUUSALUE Valmistelija Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti, p KAAVA NRO 0613 Kaupunkisuunnittelu

2 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Kotkan Karhulassa, kaupunginosassa nro 31. Alueen pohjoisen rajan muodostavat E18 moottoritie, Kartanonkatu sekä Ahlströmintie. Aivan alueen pohjoispuolella sijaitsee Karhulan ydinkeskusta sekä tori. Idässä alue rajautuu Ratakatuun ja Sunilan teollisuusalueeseen. Ratakadun takana sijaitsee Rauhalan pientaloalue. Alueen eteläisimmässä kärjessä Kymijoen Korkeakosken haara avautuu Sunilanlahden kautta Suomenlahteen. Lännessä raja seuraa Korkeakosken haaraa. Joenhaaran toisella puolella on Jumalniemen kaupallinen keskus, lasikuitutehdas sekä lähes koskematonta kallioaluetta. Joen suuntainen pitkänomainen alue sijaitsee Kymijoen läntisimmän haaran jokilaaksossa. Alue on mitoiltaan noin 1 kilometriä x 1½ kilometriä ja pinta-alaltaan 1,45 neliökilometriä. Kansilehdessä on punaisella viivalla osoitettu viitteellinen aluerajaus. Alueella sijaitsee monia erilaisia rakennettuja sekä luonnonympäristöjä. Pohjoisessa Karhulan keskusta ja moottoritie synnyttävät suhteellisen voimakkaasti rakennettua kaupunkimaista ympäristöä. Aivan keskustan eteläpuolella on asumisvaltainen alue, jossa rakennuskanta on hyvin rikasta ja monimuotoista. Idässä Karhula - Sunila rautatieyhteys sekä vilkasliikenteinen Ratakatu leimaavat maisemaa. Kymijoen suulle alueen eteläosaan on kasvanut suurteollisuuden alue matalaan niemeen. Merenranta ja Kymijoen rannat ovat luonnonympäristöltään arvokkaita. Joenrannan tuntumassa sijaitsevat Viirinkallion luonnonvarainen alue sekä historiallisesti merkittävän Karhulan Hovi puistoineen. Karhulan keskustan betoninen rakennuskanta on 1900-luvun puolivälistä. Tehtaiden työntekijöiden 1800-luvun lopun asuinkasarmeja Sudenkadulta. Suuri osa alueen vanhimmasta rakennuskannasta on kaavalla suojeltua. Alueella nähtävissä olevan kaupunkirakenteen syntyhistoria alkaa 1800-luvun loppupuolen sahateollisuuden noususta. Korkeakosken haara syötti puuta Savon ehtymättömiltä metsäalueilta Kotkaan syntyneiden sahojen kitoihin. Puutavara sahattiin ja lastattiin laivoihin Sunilanlahden rannoilla. William Ruth oli raskaan teollisuuden alullepanija Karhulanniemellä. Myöhemmin Ahlströmin ostettua laitokset kasvoi ja monipuolistui tuotanto entisestään. Syntynyt voimakas teollisuus tarvitsi kylkeensä yhdyskunnan asuntoineen, sairaaloineen ja kouluineen. Keskusta sai vielä nykyisin nähtävissä olevan betonisen ilmeensä 1900-luvun puolivälissä. Vahva teollisuuden historia leimaa koko Karhulanniemen aluetta. Alueelle sijoittuu lukuisia arvokkaita rakennuksia, asuinympäristöjä ja puistoalueita. Kaiken keskellä teollisuuslaitokset ja yritykset toimivat edelleen ja monimuotoinen rakennuskanta tarjoaa asunnon sadoille perheille. Suunnittelualueella asuu tilastojen mukaan hieman alle 1000 ihmistä (Kotkan kaupunki 2013). 2

3 Suunnittelualueen maanomistajista merkittävimmät ovat A. Ahlström suvun omistamat yritykset. Teollisuusalueella ja joenrannassa maata omistavat myös monet muut yritykset sekä energiayhtiöt. Muita maanomistajia ovat Kotkan kaupunki, Kotka-Kymin seurakuntayhtymä sekä monet yksityiset tahot. Konepajan pääkonttori vuodelta sijaitsee nykyisen tehdasalueen porttien sisäpuolella. Joenrantaa leimaavat rikas luonnonympäristö sekä vahva uittohistoria ja teollisuuden perintö. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1990-luvun lamasta alkunsa saanut teollisuuden rakennemuutos on heijastunut voimakkaasti myös Kotkaan ja Karhulaan. Paperi- ja puunjalostusteollisuuden alasajo Kymenlaaksossa on kaatanut savupiippuja sekä sulkenut portteja. Teollisuus Karhulanniemellä on supistunut ja yksipuolistunut eikä kasvupainetta tai lisärakentamistarvetta liiemmin enää ole. Suurin maanomistaja A. Ahlström Oy sekä Kotkan kaupunki ovat todenneet teollisuudelta käyttämättä jääneen maan kehittämispotentiaalin Karhulan keskustan ja koko Kotkan kaupunkirakenteen kannalta. Alueelta löytyy hyvin erilaisia ympäristöjä, joita voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää matkailuun ja virkistykseen, liike-elämän tarpeisiin sekä ennen kaikkea asumiseen. Alueen keskeinen sijainti, hyvä palvelurakenne, työpaikkojen läheisyys, alueen vahva historiallinen henki sekä monin paikoin lähes koskematon luonto mahdollistavat monia tulevaisuuden kehityskuvia. Tavoitteena on synnyttää Karhulanniemelle uutta kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakennetta, jossa lähtökohtana on alueella jo oleva kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävä ympäristö. Alueet keskustan läheisyydessä ja pääväylien varressa sekä teollisuusalueen vajaakäyttöiset rakennukset voivat tulevaisuudessa tarjota tiloja liike-elämälle ja työpaikkoja alueen asukkaille. Rakentamatta jääneitä alueita voidaan täydentää alueen historiallisia arvoja kunnioittaen uusiksi asuinalueiksi keskustan tuntumaan. Kalliot, puistot, joenranta sekä kaupunkimetsiköt tarjoavat mahdollisuuden vaalia ympäristön ominaispiirteitä sekä kehittää uusia virkistysalueita, virkistysreittejä ja matkailupalveluita. Alueen uudis- sekä korjausrakentamisessa pyritään korkeaan laatuun sekä vähähiiliseen ja ekotehokkaaseen rakenteeseen. Alueen kehittämiseksi on päätetty laatia kaavarunko, jonka laadintaa tukevat yleiskaavalliset selvitykset. Hyväksytty kaavarunko toimii tulevaisuudessa asemakaavoituksen lähtökohtana. A. Ahlström Osakeyhtiö on jättänyt kaavoitushakemuksen omistamiensa maiden kehittämiseksi. Hanketta edeltää A. Ahlströmin ja Kotkan kaupungin neuvottelujen pohjaksi laadittu maankäyttösopimus vuodelta Kaavarungon toteutumiseksi solmitaan uusi maankäyttösopimus A. Ahlströmin ja Kotkan kaupungin välille. 3

4 3. KAAVAMUUTOSALUEELLA VOIMASSA OLEVAT KAAVAT MAAKUNTAKAAVA Alueella on voimassa ympäristöministeriön ja vahvistama Kymenlaakson maakuntakaava. Maakuntakaavassa alueen pohjoisosa on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A) sekä keskustatoimintojen alueeksi (C). Karhulanniemi on merkinnällä teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Vahvan historian vaalimiseksi se on lisäksi merkitty alueeksi, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä kulttuurikohteita (/s). Kymijoen Korkeakoskenhaara sekä sen rantavyöhyke on arvotettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Ote maakuntakaavasta, alueen rajaus on viitteellinen KOTKAN YLEISKAAVA Kotkan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty Siinä alueen pohjoisosa on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C), kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK) sekä pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Pientalovaltainen alue on merkitty myös kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisesti arvokkaiden ympäristöjen ja rakennusten alueeksi (SR1). Samaa merkintää on käytetty Karhulan Hovin alueella. Lisäksi osassa pientalovaltaista aluetta on merkintä /s -alue, jolla ympäristö säilytetään. William Ruthin kadun alue on merkitty rakennuslainsäädännön nojalla suojeltavaksi alueeksi (SR). Karhulanniemi on teollisuus- ja varastoaluetta (T). Karhulan Hovin sekä Viirinkallion ympäristöt on merkitty lähivirkistysalueiksi (VL). Karhulantien yhteyteen on merkitty kevyenliikenteen reitti ja Jumalniemen ja Karhulanniemen välille ulkoilureitti. Alueen rantavyöhyke sekä Hovin alue kuuluvat myös Kymijoen osayleiskaava-alueeseen ASEMAKAAVA Alueella on voimassa useita eri-ikäisiä asemakaavoja. Suurin niistä koskee Karhulanniemen teollisuusaluetta. Kaava on vuodelta 1976 ja siinä alue on merkitty teollisuus- ja varasto rakennusten korttelialueeksi. Aletta on jaoteltu teollisuuden tarpeiden mukaan indeksinumeroin 1-4. Samassa kaavassa Karhulan - Sunilan ratayhteys on merkitty rautatiealueeksi. Viirinkallion osalta kaava on vuodelta Alue on kaavassa merkinnällä teollisuuden hallintorakennusten korttelialue (TH). Alueen rakentamisen tehokkuudeksi on määrätty enimmillään 0,2. Ns. Shanghain alue on merkitty vuoden 1995 kaavassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY) tehokkuudella 0,6. William Ruthin kadun suojelukaava on vuodelta Asuinalueen kaavat ovat vuosilta Eri alueita on merkitty asuinkerrostalojen, asuinliikerakennusten ja asuinrakennusten korttelialueiksi. Lisäksi alueella on yleisiä rakennuksia sekä kaupan rakennuksia. Arvokkaan alueen vaalimiseksi on 4

5 ympäristöä suojeltu alueittain merkinnällä (/s), alue, jolla ympäristö säilytetään sekä merkinnällä (/sr), rakennussuojelualue. Lisäksi moni rakennus on suojeltu merkinnällä (sr). Karhulan Hovi sekä puisto ovat kaavoittamatonta aluetta. Ote Kotkan yleiskaavasta, alueen rajaus on viitteellinen Ote ajantasa-asemakaavasta, alueen rajaus on viitteellinen 5

6 4. MUUT ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, SELVITYKSET JA SOPIMUKSET 5. OSALLISET Kaavarungon suunnittelualuetta on kartoitettu monin eri selvityksin. Pohjoisin osa alueesta on kattavasti kartoitettu moottoritien aiheuttaman melun suhteen (Karhulan päiväkodin kaava 2010). Päiväkodin kaavoituksen yhteydessä tehtiin myös Hovin ympäristön luontoselvitys sekä lepakkokannan arviointi. Luontoselvitys on tehty myös koko Viirinkallion alueelle Karhulanniemen kärjessä on tehty pilaantuneen maaperän selvityksiä Jokirannan olosuhteita on selvitetty Kymijoen osayleiskaavoituksen yhteydessä luontoselvityksessä sekä maisemaselvityksessä Joki ja meritulvariskiä on kartoitettu Kaavarungon suunnittelualueeseen vaikuttaa useita eri selvityksiä ja inventointeja. Alue kuuluu lähes kokonaisuudessaan Museoviraston luetteloimaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Karhulan teollisuusympäristö 2009). Alueen rakennusperinnettä on käsitelty lisäksi Kymenlaakson seutukaavaliiton teoksissa Kymenlaakson rakennuskulttuuri vuodelta 2009 sekä Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet vuodelta Suunnittelualueesta suuri osa kuuluu myös Kotkan Kansalliseen kaupunkipuistoon Alueen eteläisin kärki kuuluu Sunilan teollisuusalueen sevesodirektiivin konsultaatiovyöhykkeeseen. Kaavarungon laadinnan yhteydessä tehtäväksi on kaavailtu seuraavia lisäselvityksiä: LUONNONYMPÄRISTÖN JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OLOSUHTEET - Koko alueen kattava luontoselvitys / yhteenveto olevista selvityksistä - Yhteenveto alueen meri- sekä jokitulvariskeistä - Maaperän rakennettavuusselvitys sekä laajempi arvio / selvitykset pilaantuneesta maaperästä - Seveso vyöhykkeen konsultointitarpeen selvittäminen ja tarvittaessa riskien hallintasuunnitelma - Yhteenveto ja lisäselvitykset alueen rakennetusta kulttuuriympäristöstä - Alueen maisemallinen arviointi SOSIAALISET JA TALOUDELLISET VAIKUTUKSET - Sosiaaliset vaikutukset - Vaikutukset talouteen ja liike-elämään - Selvitys sekä tavoitteiden asettaminen alueen palveluverkolle ja liikenneverkolle (auto-, kevyt- ja joukkoliikenne) EKOLOGISET VAIKUTUKSET - Selvitys tavoitteista ja mahdollisuuksista laadukkaaseen, vähähiiliseen sekä energiatehokkaaseen rakenteeseen. Alueella ja sen reunoilla on lisäksi käynnissä useita suunnitteluhankkeita, jotka tulee huomioida kaavarungon laatimisen osana. Näitä ovat mm: - Jumalniemen kaupallisen alueen kehittäminen sekä Ahlströmintien liikenneympäristön parantaminen - Karhulan keskustan kehittäminen, kanjonin kattaminen sekä liikennejärjestelmän parantaminen - Kymijoen Korkeakosken haaran virkistysreitistön kehittäminen (Kyminsuu - Jokipuisto - Äpinkoukku) Osallisia ovat alueen maan- sekä rakennusten omistajat, asukkaat, naapurit ja alueella toimivat yritykset eli kaikki ne, joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaavarungon laatiminen saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavahanke koskee. Osallisille tiedotetaan kaavoituksen etenemisestä ja he voivat lausua suunnitelmista mielipiteensä. Viran puolesta osallisia ovat Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset kuten kaupunkimittaus, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, ympäristökeskus, puistotoimisto, opetus, päivähoito, liikunta, Kotkan aluepelastuskeskus, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Kymenlaakson museo. 6

7 Osallisiksi Kotkan kaavoitushankkeissa ovat ilmoittautuneet myös seuraavat yhdistykset; Kotkan luonto ry ja Kotkan ympäristöseura ry sekä Kotka-seura ry. 6. OSALLISTUMINEN, VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA KÄSITTELYAIKATAULU Kaavarungon vireille tulosta ilmoitetaan kirjeitse osallisille ja muille kaupungin ilmoituslehdissä lehtiilmoituksella. Kaavarungon laatimisen lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osalliset voivat osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloaikana esittää ehdotuksiaan ja mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä. Asiakirjaan voidaan kaavatyön edetessä tehdä muutoksia ja täydennyksiä. KAAVOITUKSEN VAIHEET VIREILLETULO SEKÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hankkeesta kerätään kaikki olemassa olevat tiedot ja arvioidaan mahdollisesti tarvittavien lisäselvitysten tarve. Alueeseen tutustutaan paikan päällä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupunkisuunnittelun kaavoitustoimistossa sekä Kotkan kaupungin internetsivuilla osoitteessa LUONNOSVAIHE Syksy 2013 Alueelle laaditaan vaihtoehtoisia luonnoksia lähtötietojen ja selvitysten perusteella. Tarkastelussa tutkitaan alueen maankäyttöä ja sen liittymistä muuhun ympäristöön. Vaihtoehtojen keskeisiä vaikutuksia arvioidaan eheytyvän kaupunkirakenteen, rakennetun kulttuuriympäristön, palvelu- ja liikenneverkon, kannattavan liiketoiminnan harjoittamisen, alueen ekotehokkuuden sekä luontoarvojen kannalta. Valittava vaihtoehto asetetaan luonnoksena nähtäville, jolloin siitä on mahdollisuus lausua mielipiteensä. EHDOTUSVAIHE Kevät 2014 Kaavarunkoluonnokseen tehdään tarvittavat muutokset ja täydennykset ja se asetetaan ehdotuksena nähtäville. Nähtävillä oloaikana saatu palaute kerätään ja muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, jotka viedään kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn. HYVÄKSYMISVAIHE Vuoden 2014 loppuun Kaavarungon hyväksymismenettely tarkentuu työn edetessä. Hyväksymispäätöksestä on yleisen käytännön mukainen valittamismahdollisuus. 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavarungon laadinnan yhteydessä tarkastellaan hankkeen kaupunkikuvallisia vaikutuksia sekä arvioidaan suunnitelmien vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön, luonnonympäristöön, liikenteeseen, palveluihin, elinkeinoelämään ja tekniseen huoltoon. Samalla arvioidaan alueella mahdollisesti vaikuttavat häiriötekijät. Vaikutusten selvittäminen perustuu tehtyihin selvityksiin ja suunnitelmiin, maastokäynteihin ja osallisilta saatavaan palautteeseen. 8. VALMISTELUSTA VASTAA Kaavarungon valmistelusta ja aikatauluista saa lisätietoa valmistelijalta, jolle voi myös antaa palautetta osoitteeseen; Jarkko Puro, Kaavoitusarkkitehti tel etunimi.sukunimi(at)kotka.fi Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus Kustaankatu 2, KOTKA PÄIVÄYS