Valtioneuvoston kanslian tilinpäätös toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslian tilinpäätös 2011 toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat Valtioneuvoston kanslian sisäiset määräykset ja ohjeet 3/2012

2

3 VALTIONEUVOSTON KANSLIAN TILINPÄÄTÖS 2011 toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

4

5 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullinen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET VALTIONEUVOSTON KANSLIAN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIITÄ TÄYDENTÄVÄT LIITTEET Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös Johdon katsaus Oikeuskanslerinviraston laskelmat

6

7 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston kanslia pääministerin ministeriönä on poliittisen toiminnan keskiössä erityisesti vaalivuosina niin myös vuonna Vaikka eduskunta perustuslain mukaisesti vastaa pääministerin valinnasta ja hallitusneuvottelujen järjestämisestä, valtioneuvoston kanslia on käytännössä keskeinen toimija niin neuvottelujen osalta kuin hallituksen nimittämisen valmistelussa ja hallitusohjelman toimeenpanossa. Eduskuntavaalit järjestettiin Tasavallan presidentti nimitti pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen, joka on itsenäisen Suomen 72. hallitus, jossa on 19 ministeriä. Samalla tasavallan presidentti vapautti pääministeri Mari Kivinimen hallituksen tehtävästään. Alkuvuosi oli hallituksen tukemista valmistauduttaessa vaaleihin ja vaalien jälkeiseen aikaan. Valtioneuvoston kanslia laati oman tulevaisuuskatsauksensa, jossa käsiteltiin politiikan johtamisen haasteita 2010-luvulla sekä raportin vaalikauden hallituspolitiikan toteutumisesta. Kanslia toimitti kaikkien hallinnonalojen tulevaisuuskatsaukset puolueille. Hallitusohjelman tehokkaan toimeenpanon menettelyjen kehittämishankkeessa valmisteltiin seuraavaa hallituskautta varten suosituksia hallitusohjelman toimeenpanon ja seurannan menettelyistä. Tähän liittyen Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämishanke laati suositukset poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantamisesta. Talousneuvoston toimintaa vuonna 2011 leimasivat poikkeuksellisen pitkä hallituksen vaihdokseen liittyvä kokoustauko sekä euroalueen kriisikehityksen seuraaminen. Helmikuussa keskusteltiin tavanomaista laajemmalla kokoonpanolla globaalin talouden kehityssuunnista, joista alustivat mm. OECD:n pääsihteeri ja EU:n talouskomissaari. Euroopan tilanne oli aiheena syksyllä kahdessa kokouksessa ja siitä annettiin lisäksi lyhyempiä tilannekatsauksia muidenkin kokouksien yhteydessä. Neuvostolle tehty oma tutkimus- ja selvitystyö pyrki tarjoamaan tietopohjaa julkisen talouden tuottavuutta ja vaikuttavuutta edistävien toimien tueksi. Sosiaali- ja terveyshuollon rahoitusta sekä julkisten palveluiden tuottavuusseurannan kehittämistä koskevat raportit esiteltiin ja julkaistiin loka-marraskuussa. Hallituksen muodostamisen jälkeen hallitusohjelman toimeenpanoon ryhdyttiin välittömästi. Kansliassa tämä merkitsi muun ohella ministerien palkkioista annetun lain muuttamista ministerien palkkioiden laskemiseksi jo vuoden 2011 aikana sekä tarkistuksia kanslian pääluokkaan vuoden 2012 talousarvion ja kehysten osalta. Hallitusohjelman mukaan myös puolueille niiden puoluetoimintaan sekä niiden viestintään ja tiedotustoimintaan tarkoitettuja määrärahoja eli puoluetukea laskettiin 2 miljoonalla eurolla. Valtioneuvoston kanslia asetti hallitusohjelman mukaisen kielistrategian. Strategian valmistelua ohjaamaan asetettiin työryhmä, jota johtaa pääministeri Katainen. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta päättivät kokouksessaan 7. lokakuuta turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelujen ja puolustusvoimien rakenneuudistustyön käynnistämisestä. Samalla päätettiin asiakokonaisuuden valmistelua seuraavan parlamentaarisen kontaktiryhmän koolle kutsumisesta. Kanslia käynnisti tulevaisuusselonteon valmistelun hallituksen sovittua selonteon aiheesta Suomen kestävästä kasvusta ja hyvinvoinnista, ja sen valmistelun. Hallitusohjelmassa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden koordinointi annettiin kanslian tehtäväksi, ja kanslia asetti syksyllä tämän työn tueksi valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän. Valtioneuvoston kanslia asetti hankkeen valtionhallinnon viestinnän seurantaja arviointijärjestelmän toteuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa valtionhallinnolle 5

8 viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä sekä konkreettisia tutkimusvälineitä, joita käytetään viestinnän jatkuvan seurannan ja arvioinnin apuna. Systemaattisen seurannan ja arvioinnin tehtävänä on palvella erityisesti viestinnän strategista johtamista sekä normaali- että poikkeusoloissa. Entinen pitkäaikainen pääministeri ja valtioneuvos Harri Holkeri kuoli elokuussa Valtioneuvosto päätti järjestää valtiolliset hautajaiset, joiden järjestelyistä vastasi valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden valtiolle vuonna 2011 maksamat osingot kasvoivat edellisvuoden 863 miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Valtion vuonna 2011 saamat osingot sisältävät Solidiumin maksamaa osinkoa 660 miljoonaa euroa (356 miljoonaa euroa vuonna 2010). Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen, mikä korostaa aiempaa selkeämmin yritysten vastuullisen toiminnan merkitystä. Vastuullisen toiminnan toteuttaminen ja raportointi on yritysten hallitusten ja johdon vastuulla. Omistaja seuraa ja arvioi toimintaa ja tarvittaessa reagoi arviointiinsa perustuen. Valtioneuvoston kanslialle kulunut vuosi oli haasteellinen, eikä vähiten useampien työntekijöiden poismenon johdosta, vaan myös muutoin. Työyhteisön hyvinvointiin ja jaksamiseen panostettiin aikaisempaa enemmän. 6

9 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 1. Valtioneuvoston kanslia on seurannut hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä kokonaisuutena niin, että hallitus on pystynyt päättämään tarvittavista politiikkatoimista hyvän tiedon pohjalta ja oikea-aikaisesti. Vuosi 2011 oli viimeinen edellisen hallituksen toimintavuosi ja hallitus vaihtui kesällä Hallitusvaihdokseen liittyen valtioneuvoston kanslia tuotti raportin vaalikauden hallituspolitiikan toteutumisesta. Uuteen hallituskauteen kanslia valmistautui tuottamalla suosituksia seuraavalla kaudella noudatettavista menettelyistä, joiden tavoitteena on tehostaa hallitusohjelman toimeenpanoa. Suosituksia valmisteltiin kanslian Hallitusohjelman tehokkaan toimeenpanon menettelyjen kehittämishankkeessa (ns. KOKKA-hanke). Tähän liittyen Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämishanke (ns. POVI-hanke) laati suositukset poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantamisesta. Suositusten pohjalta pääministeri Jyrki Kataisen hallitus vahvisti järjestäytymisistunnossaan hallituksen strategiaprosessin uudet menettelyt, joissa keskeistä ovat hallitusohjelman strategisen toimeenpanosuunnitelman laatiminen ja alkuvuoteen sijoittuva hallituksen strategiaistunto. Lisäksi hallituskauden alussa uudistettiin kansliapäällikkökokouksen toimintamalli, mikä tarkoittaa mm. kansliapäälliköiden yhteistyön vahvaa roolia hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman laadinnassa ja seurannassa. Vaaleja ja hallitusneuvotteluita silmällä pitäen talousneuvoston alkuvuoden 2011 toiminta pyrki osaltaan vahvistamaan päätöksentekijöiden tietopohjaa keskeisistä pidemmän aikavälin kysymyksistä. OECD:n kanssa yhteistyössä järjestetty seminaari pohti ns. vihreän kasvua, hyvinvoinnin mittaamista ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. IIASA:lta tilattu raportti tarkasteli puolestaan arktisten alueiden hyödyntämisen potentiaalia. Sihteeristö koordinoi myös julkisten varojen käytön tehostamiseen tähtäävän menokartoituksen hallitusneuvottelijoiden käyttöön. Loppuvuoden ohjelmassa tavoitteena oli tukea hallitusohjelman keskeisten linjausten toimeenpanoa. Osin ennakoiden käynnistettyjen selvityshankkeiden ohjaamana keskustelua käytiin erityisesti julkisen talouden kestävyyteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvistä linjauksista. Samaan aikaan seurattiin tiiviisti Euroopan finanssikriisin kehittymistä ja tarjottiin evästystä sitä koskevaan kannanmuodostukseen. Neuvoston kokousmuistioiden lisäksi sihteeristö julkaisi yhteensä seitsemän asiantuntijaraporttia, järjesti kolme tiedotustilaisuutta ja otti käyttöön sidosryhmille suunnatun uutiskirjeen. Hallitus sopi syksyllä 2011, että valtioneuvoston tulevaisuusselonteko laaditaan Suomen kestävästä kasvusta ja hyvinvoinnista, ja kanslia käynnisti sen valmistelun. Hallitusohjelmassa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden koordinointi annettiin kanslian tehtäväksi, ja kanslia asetti syyskaudella valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän. Valtioneuvoston ennakointiverkosto laati ennen toimikautensa päättymistä keväällä 2011 ministeriöiden ennakointiyhteistyö koskevat suosituksensa. Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian toteuttama Findikaattori-palvelu avattiin lokakuussa Internetissä ( toimivan maksuttoman palvelun tehtävänä on parantaa yhteiskunnan kehityksestä kertovan ajantasaisen tiedon saatavuutta. Palvelun teknisestä ylläpidosta vastaa Tilastokeskus ja sen sisällön kehittämisestä vastaavat yhteistyössä valtioneuvoston kanslia ja Tilastokeskus. 7

10 Valtioneuvoston kanslia teetti Findikaattori-palvelun käytettävyydestä arvion keväällä 2011 ja sen pohjalta palvelun ulkoasu uudistettiin vuoden 2012 alussa. Lisäksi Tilastokeskus kehitti saadun arvion mukaisesti uusia toiminnallisuuksia kuten sosiaalisen median sisällyttämisen palveluun. Kuluneen vuoden aikana Tilastokeskus päivitti Findikaattorin teknistä toteutusta niin että jatkossa palvelu on monikielinen. Uudistettu palvelu lanseerataan keväällä 2012 sen jälkeen kun sinne on tuotettu riittävästi monikielistä sisältöä. Vuoden 2011 aikana sivustolla kävi noin yksittäistä vierailijaa ja sivulatauksia oli mikä osoittaa hienoista käytön kasvua edellisvuodesta. Käyttäjien joukossa on erityisesti tutkimussektorin ja julkishallinnon edustajia. Kävijöitä sivuilla on ollut kaiken kaikkiaan lähes sadasta (100) eri maasta. 2. Valtioneuvoston kanslialle kuuluu valtioneuvoston toiminnan turvaaminen sekä sen varmistaminen, että valtioneuvostolla on kyky kaikissa tilanteissa ohjata tehtävänsä mukaisesti yhteiskunnan toimintaa. Valtioneuvoston päätöksenteon järjestelyin ministereillä ja valtioneuvoston oikeuskanslerilla on etukäteen tiedossa valtioneuvoston yleisistunnon, tasavallan presidentin esittelyn sekä hallituksen neuvottelujen ja iltakoulun kokoontumisen ajankohdat ja paikat sekä niissä käsiteltävät asiat. Vuoden 2011 aikana avustettiin eduskunnan johdolla tapahtunutta hallituksen muodostamista järjestämällä valtioneuvostossa tasavallan presidentin esittely, jossa pääministeri Kiviniemen hallitukselle myönnettiin ero ja pääministeri Kataisen hallitus nimitettiin, sekä sitä seuranneet hallituksen järjestymisistunnot. Valtioneuvoston kanslia valmistelee ministeriöiden ja eduskunnan kanssa yhteistyössä valtioneuvoston päätösasiakirjojen valmistelun uudistamista. Tavoitteena on vuoden 2013 alussa ottaa käyttöön xml-rakenteet asiakirjojen valmistelussa, mikä parantaa asiakirjojen yhteiskäyttöä erityisesti ministeriöiden, eduskunnan ja valtio neuvoston tieto- ja päätöksentekojärjestelmien välillä. Samalla kehitetään asiakirjojen julkaisu- ja tulostusominaisuuksia ja siten niiden saatavuutta ja käy tettävyyttä kansalaisille. Valtioneuvoston toiminnan turvaamista on edistetty parantamalla valtioneuvoston linnan ja muiden tilojen tilaturvallisuutta niin, että ne saadaan vastaamaan kansallisia ja EU:n antamien kriteerien mukaisia vaatimuksia tila- ja tietoaineiston turvallisuudesta. Ministeriöiden turvallisuusyhteistoimintaa on kehitetty. Valtioneuvoston jäsenten henkilösuojausta on kehitetty yhdessä Suojelupoliisin ja Liikkuvan poliisin kanssa. Kriisijohtamiseen ja tilannekuvatoimintaan liittyen on edelleen kehitetty sekä toiminnallisia että teknisiä valmiuksia. Kanslia asetti selvityshenkilön tekemään selvityksen tilannekuvatoiminnan järjestämiseksi. Kriisijohtamismallin kehittäminen aluetasolla on edelleen kesken. Vuoden 2011 aikana osallistuttiin seitsemään toiminta- ja valmiusharjoitukseen, jossa testattiin tilannekuvatoiminnan ja kriisijohtamismallin toimivuutta, turvajärjestelyjä sekä valtioneuvoston toiminnan turvaamista poikkeusoloissa. Menettelyjä ja ohjeistusta on kehitetty saatujen kokemusten perusteella. 8

11 3. Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on ollut varmistaa, että Suomen tavoitteita Euroopan unionissa edistetään ennakoivasti, aktiivisesti ja tuloksellisesti. Talouskriisin lisäksi vuotta 2011 leimasivat erityisesti rahoituskehysneuvottelujen alkaminen, Venäjän WTO-jäsenyysneuvottelujen saaminen päätökseen sekä Kroatian tulo tarkkailijaksi sen EU-jäsenyyden varmistuttua. Suomen keskeiset tavoitteet koskivat talouskriisin hoitamista, talouskurin edistämistä, Eurooppa ohjelman tavoitteita, talouden eurooppalaista ohjausjaksoa sekä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä. Vuonna 2011 jatkui Lissabonin sopimuksen muutoksen jälkeinen kehitys, jossa päämiestaso korostui EU:n päätöksenteossa. Talouskriisi vahvisti tätä kehitystä. Eurooppa-neuvosto kokoontuikin useammin kuin kahteen säännönmukaiseen kokoukseensa puheenjohtajuuskaudessa. Myös euroryhmä kokoontui vuonna 2011 useita kertoja päämiestasolla. Toinen Suomen EU-toimintaa vaikuttanut muutos koski päämieskokousten valmistelua, joka ei monilta osin tapahtunut unionin normaalien institutionaalisten rakenteiden puitteissa, vaan pääkaupunkien kesken. Suomessa päämiestason korostuminen ja pääkaupungeissa tapahtuva kokousten valmistelu korostivat edelleen Suomen Eurooppa-neuvoston jäsenen eli pääministerin asemaa. Suomen EU-politiikkaa valmistellaan entistäkin syvällisemmin pääministerin johdolla. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. EU-ministerivaliokunnan toiminnan tiivistymistä ja siellä tapahtuvaa EUtoimintalinjausten valmistelua. Kansalliset päätökset ja linjaukset onnistuttiin tekemään oikea-aikaisesti ja ennakoivasti, jotta Suomen aktiiviset vaikuttamismahdollisuudet unionitasolla tapahtuvissa keskusteluissa taattiin. Tämä edellytti kansallisten kantojen määrittelyn jälkeen tiivistä ja jatkuvaa yhteydenpitoa komissioon ja Euroopan parlamenttiin. Yhteydenpito ja neuvottelut eri jäsenvaltioiden pääkaupunkeihin ja Eurooppa neuvoston pysyvään puheenjohtajaan korostuivat erityisesti Eurooppa-neuvoston valmisteluiden alla. Suomi teki lukuisia aloitteita ja etsi niille aktiivisesti tukea muilta toimijoilta. 4. Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on ollut, että valtion yritysvarallisuutta hoidetaan tuloksellisesti. Valtio-omistaja toimii läpinäkyvästi, pitkäjänteisesti ja pragmaattisesti. Omistajaohjausosasto julkaisee vuosikertomuksen, jossa eduskunnalle raportoidaan valtion yhtiöomistuksen kehityksestä, omistajapolitiikasta ja omistajaohjaustoimista. Jatkuvan tiedonantovelvollisuuden mukaisesti omistajaohjausosasto tiedottaa omituksiin liittyvistä muutoksista. Huomiota kiinnitetään erityisesti hyvän hallintotavan edellytyksiin ja vastuisiin, omistajastrategiseen toimintaan sekä erilaisiin yhtiökohtaisiin asioihin. Omistajaohjausosaston vuoden 2011 toiminnassa painopistealueena olivat hallitusohjelmakirjausten valmistelu sekä omistajapoliittisen periaatepäätöksen uudistaminen. Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2011 uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen, mikä korostaa aiempaa selkeämmin yritysten vastuullisen toiminnan merkitystä. Vastuullisen toiminnan toteuttaminen ja raportointi on yritysten hallitusten ja johdon vastuulla. Omistaja seuraa ja arvioi toimintaa ja tarvittaessa reagoi arviointiinsa perustuen. Periaatepäätöksen hyväksymisen yhteydessä Arctia Shipping Oy:n ja Meritaito Oy:n omistajaohjaus siirrettiin liikenne- ja viestintäministeriöstä omistajaohjausosastolle. Fingrid Oyj:n 9

12 omistajaohjaus siirrettiin periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriölle Suomen Erillisverkot Oy:n omistajaohjaus siirtyi vuoden 2011 alussa sisäasiainministeriöltä valioneuvoston kanslialle. Valtio pääomitti yhtiötä yhteensä 60 miljoonalla eurolla vuonna Pääomitukset kohdistuivat pääosin Suomen Erillisverkot Oy:n tytäryhtiön Leijonaverkot Oy:n toteuttamiin telelaitetilainvestointeihin. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti puolustusvoimien ravitsemispalvelut yhtiöitettiin ja uusi Leijona Catering Oy -niminen yhtiö aloitti toimintansa Raportointivuoden aikana omistajaohjausosasto osallistui yhtiöittämisvalmisteluihin. Yhtiö on valtion kokonaan omistama ja sen omistajaohjaus sijoitettiin omistajaohjausosastolle. Valtio on vuoden 2008 joulukuun Solidium-ratkaisun jälkeen suoraan omistajana kolmessa pörssiyhtiössä ja Solidium omistaa 11 pörssiyhtiön osakkeita (Elisa Oyj, Kemira Oyj, Metso Oyj, Outokumpu Oyj, Rautaruukki Oyj, Sampo Oyj, Sponda Oyj, Stora Enso Oyj, TeliaSonera AB, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ja Tieto Oyj). Valtion nykyisen suoran omistuksen (Finnair Oyj, Fortum Oyj, Neste Oil Oyj) markkina-arvo laski 3,5 miljardia euroa vuonna 2011 (-28,6 %). Salkun markkina-arvo vuoden 2011 lopussa oli 8,6 miljardia euroa (12,1 miljardia euroa). Helsingin pörssin yleisindeksi laski 30,3 % vuonna Kursseja painoi Euroopan velkakriisin kärjistyminen sekä epävarmat talousnäkymät. Solidiumin osakesalkun kokonaistuotto vuonna 2011 oli -20,1 %. Salkun vertailuindeksi 1 laski -24,9 % vuonna Vertailtuna toimialaindekseihin, valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden markkina-arvot kehittyivät vuonna 2011 seuraavasti. Finnair Finnair TAIRP Index OMX Helsinki Cap-tuottoindeksi 10

13 Fortum Fortum Fortum SX6P Index Neste Oil Neste Oil 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0, Neste Oil SXEP Index Valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden valtiolle vuonna 2011 maksamat osingot olivat 1187,2 miljoonaa euroa (863,2 miljoonaa euroa vuonna 2010). Solidium maksoi valtiolle vuonna 2011 osinkoja 660,0 miljoonaa euroa (356,0 miljoonaa euroa vuonna 2010). Valtion suoran omistuksen pörssisalkun yhtiöiden vuoden 2011 tuloksistaan valtiolle maksama osinkosumma 2 pysyi edellisen vuoden tasolla (495,9 miljoonaa euroa). Markkina-arvojen laskettua merkittävästi vuonna 2011, salkun osinkotuotto nousi 5,8 prosenttiin (4,1 %). Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden osinkotuotto oli vuonna 2011 alemmalla tasolla kuin valtion suoran omistuksen pörssisalkun osinkotuotto eli 5,2 % (4,2 % 2010). Fortumin parantuneen raportoidun tuloksen myötä salkun yhtiöiden yhteenlaskettu nettotulos nousi 22,1 prosenttia. Valtion suoran omistuksen pörssisalkun osinkosuhde siten laski ja oli vuonna ,2 % (64,9). Koko pörssin tasolla osinkosumma aleni 10,0 % ja yhteenlaskettu nettotulos 11,7 %. Pörssin osinkosuhde nousi vuodentakaisesta 63,6 prosentista 64,8 prosenttiin. Solidiumin salkussa olevien yhtiöiden osinkotuotto oli 6,1 % ja osinkosuhde 74,1 %. Valtion suoran omistuksen pörssisalkun sijoitetun pääoman tuotto nousi vuonna ,9 prosenttiin (9,9 %). Nousu johtui pääosin Fortumin vuonna 2011 saavuttamasta raportoidusta tuloksesta. Yhtiön sijoitetun pääoman tuottoprosentti nousi 15,0 prosenttiin (11,8 %). Finnairin sijoitetun pääoman tuotto laski -4,8 prosenttiin (-0,6 %) edellisestä vuodesta syventyneen 2 osingot hallitusten esityksiä 11

14 tappion myötä. Neste Oilin tulos laski niin ikään ja yhtiön sijoitetun pääoman tuotto laski 6,3 prosenttiin (7,4 %) Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Puoluelain (1969/10) 9 :n mukaan voidaan eduskunnassa edustettuna olevalle puolueelle myöntää avustusta sen säännöissä ja yleisohjelmassa määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. Avustus jaetaan puolueiden viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa saamien edustajanpaikkojen lukumäärän suhteessa. Vuonna 2011 puo luetukea myönnettiin kokonaisuudessaan euroa, josta Ahvenanmaan maakunnan lakisääteinen osuus oli euroa. Vuoden 2011 talousarviossa momentille (Puoluetoiminnan tukeminen) myönnettiin euroa. Määrärahasta oli käytettävä puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen, josta 12 prosenttia oli tarkoitettu käytettäväksi puolueiden naisten poliittisen toiminnan tukemiseen sekä samoin 12 prosenttia puolueiden piirijärjestöjen tukemiseen. Lisäksi määrärahasta sai käyttää euroa avustuksen suorittamiseen Ahvenanmaan maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. Lisäksi euroa on tarkoitettu käytettäväksi puolueille niiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Lisäksi lisämäärärahasta saa käyttää euroa avustuksen suorittamiseen Ahvenanmaan maakuntahallitukselle tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. Avustukset puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettiin ajalle ja ajalle Puoluetuen käyttöä valvoo oikeusministeriö. Puolueille jaettavan tuen vaikuttavuutta ei ole erikseen arvioitu. Poliittisen toiminnan tukeminen Edustajien määrä Poliittisen toiminnan tukemiseen Tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen Puolue Suomen Keskusta r.p Kansallinen kokoomus r.p Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti r.p Vasemmistoliitto r.y Vihreä Liitto r.y Svenska Folkpartiet i Finland r.p Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p. Perussuomalaiset Sannfinländarna r.p Yhteensä Ahvenanmaa

15 Poliittisen toiminnan tukeminen Puolue Edustajien määrä Poliittisen toiminnan tukemiseen Tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen Kansallinen kokoomus r.p Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti r.p Perussuomalaiset Sannfinländarna r.p Suomen Keskusta r.p Vasemmistoliitto r.y Vihreä Liitto r.y Svenska Folkpartiet i Finland r.p Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p Yhteensä Ahvenanmaa Siirtotalouden kulut sisältävät myös vuoden 2011 talousarviossa momentille myönnetyn avustuksen Tammenlehvän perinneliitto ry:n toimintaan. Avustus myönnettiin vuonna 2005 ensimmäistä kertaa ja se oli suuruudeltaan euroa. Kertomusvuonna avustuksen suuruus oli euroa. Avustuksella tuetaan Tammenlehvän perinneliiton valtakunnallista perinnetyötä. Tammenlehvän perinneliiton tarkoituksena on hoi taa ja vaalia Suomen vuosina käymien sotien ja niiden veteraanien perintöä. Tammenlehvän perinneliitto ry:n avustus vuosina Tammenlehvän perinneliitto ry Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Osastojen määrärahojen käyttö Osastojen määrärahataulukossa on ensin esitetty kunkin osaston ja yksikön käyttämät määrärahat sen mukaan kuin kullekin vastuualueelle on kirjattu. Toimintamenojen lisäksi taulukossa on huomioitu osakehankinnat-momentti, pääministerin ja hänen avustajiensa matkat-momentti sekä Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin-momentti. Sen jälkeen taulukossa on jaettu kustannuksia osastoilta toisille osastoille joko seurannasta kerättyjen kohdistustietojen perusteella tai henkilötyövuosien suhteessa. Politiikkapalveluista on jaettu osastoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti painatuspalvelut. Hallinto- ja palveluosaston kustannuksista on jaettu yhteinen koulutus, henkilöstökulut, tietohallintokulut, palvelukeskusmaksut ja asiakirjahallinnon kulut osastoille henkilötyövuosien suhteessa. Käännöspalvelut on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti osastoille. 13

16 Valmiusosastolta on jaettu vuokrat omistajaohjauksen, käännöstoimiston ja Arppeanumin/ Mariankadun osalta aiheuttamisperiaatteella ja valtioneuvoston linnan vuokrat on jaettu henkilötyövuosien suhteessa. Tilapalveluiden muut kustannukset on jaettu osastoille henkilötyövuosien suhteessa. Taulukon alaosassa esitetyt koulutuskustannukset ml. koulutusmatkat summa sisältää myös jaetut yhteiset koulutukset. Hallinto- ja palveluosaston kustannuksista on henkilöstökulut, tietohallintokulut, palvelukeskusmaksut, ja asiakirjahallinnon kustannukset jaettu osastoille aiheuttamisperiaatteella ja henkilötyövuosien suhteessa. Kanslialla on useita työryhmiä, joiden kustannukset sisältyvät yllä olevaan taulukkoon. Arvonimilautakunnan kustannukset olivat euroa ja Valtioneuvoston ruotsinkielen lautakunnan kustannukset olivat euroa. Arktisen alueen neuvottelukunnan kustannukset vuonna 2011 olivat euroa. Tulo- ja kustannuskehityksen seurantatoimikunnan kustannukset olivat euroa, EU ministerivaliokunnan kustannukset euroa sisältyvät politiikkapalveluiden vastuualueelle. Nämä kustannukset eivät sisällä palkkakustannuksia eivätkä yleiskustannuksia. Ulkopuolisille tahoille eli eduskunnalle, tasavallan presidentin kanslialle ja muille ministeriöille kohdistuvat kustannukset on vähennetty taulukossa. Näistä euron kustannuksista on jäljempänä erillinen taulukko. Ulkopuolisten kustannukset sisältävät euron lisäksi edustustilojen ja erityiskäytössä olevien tilojen kustannukset euroa. Vastaavasti kanslian osuus eritellyistä kustannuksista on kohdistettu eri osastoille. Kokonaiskustannukset ovat kunkin osaston tai yksikön aiheuttamat kustannukset. 14

17 Osastojen määrärahojen käyttö Johto PP HPO VALO Omistajaohjaus Yhteensä Htv 7,95 56, ,25 18, Henkilöstökulut Käyttöomaisuushankinnat Aineet tarvikeet ja tavarat Vuokrat Palveluiden ostot Muut kulut Omistajaohjaus osakehankinnat-momentin kulut Pääministerin ja hänen avustajiensa matkat-momentti EU:n osallistuminen matkamenojen korvaamiseen Yhteensä Siirretty sisäisessä laskennassa Vuokrat Koulutus ml.koulutusmatkat Jaettu yhteinen koulutus Käännöspalvelut Painatukset Tilapalvelut, muut kuin vuokra Henkilöstökulut Tietohallinto Palvelukeskusmaksut Asiakirjahallinto VNK:n osuus sisäisessä laskennassa jaetuista kustannuksista (seur sivun taulukko) Yhteensä Ulkopuolisten kustannukset sisäisen laskennan perusteella (seur sivun taulukko) Kokonaiskustannukset

18 Edellä olevan taulukon vertailu vuoteen 2010 on tässä alla: Osastojen määrärahojen käyttö Yhteensä 2011 Yhteensä 2010 Muutos % Htv Henkilöstökulut Käyttöomaisuushankinnat Aineet tarvikeet ja tavarat Vuokrat Palveluiden ostot Muut kulut Omistajaohjaus osakehankinnat-momentin kulut Pääministerin ja hänen avustajiensa matkat-momentti EU:n osallistuminen matkamenojen korvaamiseen Yhteensä Siirretty sisäisessä laskennassa Vuokrat Koulutus ml.koulutusmatkat Jaettu yhteinen koulutus Käännöspalvelut Painatukset Tilapalvelut, muut kuin vuokra Henkilöstökulut Tietohallinto Palvelukeskusmaksut Asiakirjahallinto VNK:n osuus sisäisessä laskennassa jaetuista kustannuksista (seur sivun taulukko) Yhteensä Ulkopuolisten kustannukset sisäisen laskennan perusteella (seur sivun taulukko) Kokonaiskustannukset Eduskunnan, tasavallan presidentin ja oikeuskanslerinviraston puolesta maksetut kustannukset Valtioneuvoston kanslia tuottaa palveluita eduskunnalle, tasavallan presidentin kanslialle, oikeuskanslerinvirastolle ja muille ministeriöille. Yhteisten palvelujen kustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Valtioneuvoston kanslian yleiskustannuksia ei ole vyörytetty palveluille. Laskelmassa ei ole myöskään huomioitu poistoja. Kuljetuspalveluiden kustannukset sisältävät ministereiden ja valtioneuvoston kanslian autoista aiheutuvat kustannukset sekä ministereiden autonkuljettajien palkka- ja matkakustannukset. Valtioneuvoston kanslian osuus sisältää pääministerin ja kanslian autojen kustannukset, pääministerin autonkuljettajien palkkakustannukset sekä laskennallisen osuuden matkoista ja muista kuljetuspalveluiden kustannuksista. Muiden ministereiden autojen kustannukset sekä ministereiden autonkuljettajien palkkakustannukset ja matkat on jaettu muille ministeriöille ministerien lukumäärän mukaisesti. Kohdennus on tehty sijoitusministeriön mukaisesti. Vuonna 2011 on ostettu kuusi uutta autoa. Investointeja ei ole otettu huomioon laskelmassa. 16

19 Turvallisuuspalvelujen kustannukset sisältävät turvallisuuteen liittyvät kustannukset, kuuden henkilötyövuoden palkkakustannukset ja matkat. Osa turvallisuuspalveluiden kustannuksista on kohdennettu suoraan kulun aiheuttaneelle ministeriölle. Yhteiset kulut on jaettu ministeriöiden henkilötyövuosien mukaisesti niille ministeriöille, joille valtioneuvoston kanslia tuottaa turvallisuuspalveluita. Varautumisen kustannukset sisältävät varautumiseen liittyvät menot sekä yhden henkilötyövuoden palkkakustannukset. Yhteissumma on jaettu ministeriöille ministeriöiden lukumäärän mukaisesti. Senaattorin kustannukset sisältävät Senaattorin sisältöön, ylläpitoon sekä kehittämiseen liittyvät kustannukset sekä kahden henkilötyövuoden palkkakustannukset. Osa Senaattorin kustannuksista on kohdennettu suoraan kulun aiheuttaneelle virastolle. Senaattorin yhteiset kustannukset on jaettu tasavallan presidentin kanslialle, oikeuskanslerinvirastolle sekä ministeriöille henkilötyövuosien mukaisesti. Senaattorin sisältömenoista on laskutettu tasavallan presidentin kansliaa, oikeuskanslerinvirastoa sekä ministeriöitä yhteensä euroa (ilman alv). Alla olevassa taulukossa on esitetty nettokustannukset, eli laskutettu osuus on vähennetty. Eutorin kustannukset sisältävät Eutorin ylläpidon, ylläpitovaiheen kehittämisen, Eutori3- toteutuksen ja Eutori-Vaski integraation kustannukset sekä 12 henkilötyövuoden palkkakustannukset. Eutorin kustannukset on jaettu eduskunnalle, tasavallan presidentin kanslialle, oikeuskanslerinvirastolle ja ministeriöille käyttäjien lukumäärän mukaisesti. Päätöksentekojärjestelmän (PTJ) kustannukset sisältävät kaikki järjestelmään liittyvät kustannukset sekä yhden henkilötyövuoden palkkakustannukset. Vuonna 2011 on aloitettu säädöskokoelmassa ja valtiopäiväasiakirjoissa julkaistavien asiakirjojen rakenteista tuottamista tukevan työvälineen hankinta, jonka kustannukset on myös huomioitu tässä laskelmassa. PTJ:n kustannukset on jaettu eduskunnalle, tasavallan presidentin kanslialle, oikeuskanslerinvirastolle sekä ministeriöille järjestelmän käyttäjien lukumäärän mukaisesti. Käännöspalvelut sisältävät kääntämisen kustannukset sekä käännöstoimiston palkkakustannukset. Kustannukset on jaettu ministeriöille käännöstöiden aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Vuonna 2011 ministeriöissä ja oikeuskanslerinvirastossa otettiin käyttöön uusi työajanseurantajärjestelmä. Valtioneuvoston kanslia on maksanut käyttöönotosta aiheutuneet kustannukset. Osa kustannuksista on kohdennettu suoraan kulun aiheuttaneelle virastolle. Yhteiset kustannukset on jaettu tasan ministeriöille ja oikeuskanslerinvirastolle. Muut kustannukset ovat painatuskuluja. 17

20 Eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian, oikeuskanslerinviraston ja ministeriöiden puolesta maksetut kustannukset Kuljetuspalvelut Varautuminen PTJ (sis. RAKETTI) Käännöspalvelut EK TPK OKV VNK UM OM SM PLM VM OKM MMM LVM TEM STM YM Yhteensä Turvallisuuspalvelut Senaattori (ei sis. edelleen laskutettua ) EU-tori Työajanseurantajärjestelmä Muut Yhteensä Valtioneuvoston kanslian osuus Muiden osuus yhteensä Alla taulukko, jossa yllä olevan taulukon yhteensä sarake ja vastaavat tiedot vuodelta Eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian, oikeuskanslerin-viraston ja ministeriöiden puolesta maksetut kustannukset Muutos % EK TPK OKV VNK UM OM SM PLM VM OKM MMM LVM TEM STM YM Yhteensä Valtioneuvoston kanslian osuus Muiden osuus yhteensä

21 Edustustilojen ja erityiskäytössä olevien tilojen kustannukset Edustustilojen ja erityiskäytössä olevien tilojen kustannukset sisältävät valtioneuvoston kanslian emäntien palkat, tilakustannukset ja muut tiloista ja tilaisuuksien järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. Kustannukset eivät sisällä tilaisuuksien tarjoilukustannuksia, jotka maksaa tilaisuuden järjestäjä. Kuljetuksiin käytettävän kylmäauton kustannukset sisältyvät kuljetuspalveluiden kustannuksiin. Edustustilojen ja erityiskäytössä olevien tilojen kustannukset vuonna 2011 Kustannukset yhteensä euro Tilaisuuksien lukumäärä kpl Kustannukset/ tilaisuus euro Osallistujamäärä yhteensä lkm Kustannukset/ osallistuja euro Juhlahuoneisto Königstedt Säätytalo Kesäranta Valtion vierastalo Yhteensä Toiminnan taloudellisuus Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on tuottaa monia palveluita oman ministeriön lisäksi kaikille muille ministeriöille. Valtioneuvoston kansliassa maksetaan kaikkien ministereiden ja erityisavustajien palkat. Kansliassa hoidetaan myös keskitetysti ministereiden kuljetuspalvelut, kuluvalvonta-asiat, turvapalvelut, valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmä (PTJ), Senaattori ja Eutori-järjestelmät. Valtion säädöskääntäminen tapahtuu valtioneuvoston kansliassa. Valtio neuvoston kanslia ylläpitää valtioneuvoston edustustiloja, Valtioneuvoston juhlahuoneistoa, Säätytaloa ja Königstedtin kartanoa, sekä erityiskäytössä olevia Valtion vierastaloa ja Kesärantaa, joita käyttää pääasiassa koko valtionhallinnon johto. Vuoden 2010 alusta valtioneuvoston kansliassa otettiin käyttöön uudet tilipuitteet ja uusi tiliöintitapa, joka mahdollistaa tarkemman kustannusseurannan. Kustannuksia on seurattu pääasiassa tehtävittäin, koska kanslialla ei ole vielä käytössä työajan kohdennusta Maksullinen toiminnan tulos ja kannattavuus Valtioneuvoston kanslian peruspalvelut ministereille ja ministeriöille ovat maksuttomia. Valtioneuvoston kanslialla ei ole maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita. Valtioneuvoston kanslian asetus valtioneuvoston kanslian suoritteiden maksullisuudesta 259/2010 määrittelee ne suoritteet, jotka hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Näitä ovat esimerkiksi pöytäkirjaotteet, todistukset ja muut jäljennökset sekä niiden oikeaksi todistaminen ja asiantuntija-, koulutus- sekä tietopalvelut. Koska valtioneuvoston kanslian maksullisten suoritteiden määrä ja niistä kertyvät tulot ovat vähäisiä, ei kanslian suoritteista ole tehty kustannusvastaavuuslaskelmia. Kertomusvuonna valtioneuvoston kanslia tuloutti ,70 euroa sekalaisiin tuloihin momentille , vastaava luku oli vuonna 2010 yhteensä ,76 euroa. Suurin erä oli asunnoista perityt vuokratulot ja julkaisujen välitysmyyntitulot. 19

22 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisesta toiminnasta ei ole laadittu kustannusvastaavuuslaskelmaa toiminnan vähäisyyden vuoksi. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Valtioneuvoston kanslian osastojen ja yksiköiden tehtävänä on tuottaa erilaisia palveluita muille ministeriöille, ministereille, hallitukselle ja tasavallan presidentin kanslialle, kansalaisille sekä sisäiseen käyttöön. Jäljempänä esitetyistä taulukoista ilmenevät suoritteiden määrät erilaisissa toiminnoissa kolmen viime vuoden ajalta. Arvonimet Valtioneuvoston kanslia valmistelee kaksi kertaa vuodessa tasavallan presidentin päätettäväksi arvonimiesityksiä. Esitykset käsitellään ensin tasavallan presidentin nimittämässä ja pääministerin johtamassa arvonimilautakunnassa. Käsittelyssä sovelletaan tasavallan presidentin asetusta arvonimistä (381/2000). Arvonimipäätöksistä suoritetaan veroa voimaan tulleen arvonimistä suoritettavasta verosta (1388/2001) annetun lain mukaisesti. Esitysten määrä on pysynyt lähes vakiona vuositasolla. Esitykset voi tehdä sähköisellä lomakkeella. Saapuneet esitykset Myönnetyt arvonimet Verokertymä Findikaattori Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian toteuttama Findikaattori-palvelu avattiin lokakuussa Internetissä ( toimivan maksuttoman palvelun tehtävänä on parantaa yhteiskunnan kehityksestä kertovan ajantasaisen tiedon saatavuutta. Palvelun teknisestä ylläpidosta vastaa Tilastokeskus ja sen sisällön kehittämisestä vastaavat yhteistyössä valtioneuvoston kanslia ja Tilastokeskus. Valtioneuvoston kanslia teetti Findikaattori-palvelun käytettävyydestä arvion keväällä 2011 ja sen pohjalta palvelun ulkoasu uudistettiin vuoden 2012 alussa. Lisäksi Tilastokeskus kehitti saadun arvion mukaisesti uusia toiminnallisuuksia kuten sosiaalisen median sisällyttämisen palveluun. Kuluneen vuoden aikana Tilastokeskus päivitti Findikaattorin teknistä toteutusta niin että jatkossa palvelu on monikielinen. Uudistettu palvelu lanseerataan keväällä 2012 sen jälkeen kun sinne on tuotettu riittävästi monikielistä sisältöä. Vuoden 2011 aikana sivustolla kävi noin yksittäistä vierailijaa ja sivulatauksia oli mikä osoittaa hienoista käytön kasvua edellisvuodesta. Käyttäjien joukossa on erityisesti tutkimussektorin ja julkishallinnon edustajia. Kävijöitä sivuilla on ollut kaiken kaikkiaan lähes sadasta (100) eri maasta 20

23 Kotimaisten kielten käännöstoiminta Säädöskääntäminen on kotimaisten kielten käännöstoiminnan ydintehtävänä. Säädösvalmistelun painottuminen ministeriöissä hallituskauden toiselle puoliskolle heijastuu käännöstoimeksiantojen määrään. Kertomusvuosi oli hallitusvaihdosvuosi, joten säädöskääntäminen vilkastui vasta loppuvuodesta. Käännöstoiminnassa näkyi vuonna 2011 erityisesti hallitusvaihdosprosessi sekä Euroopan talousalueen kriisi. Käännösaikataulut olivat poikkeuksetta hyvinkin tiukat ja kiireellisiin, jo käännettyihin teksteihin tehtyjä muutoksia käännettiin melko runsaasti. Ulkoistetuista toimeksiannoista lukumääräisesti suurimman osan muodostavat eduskunnan kysymykset. Pääsääntöisesti myös raportit ja kertomukset ulkoistetaan. Vuosi Käännökset Kpl Sivua 2011 Eduskunnan kysymykset Hallituksen esitykset Muut säädökset (VNA, MINA, TPA) U-kirjelmät Muut käännökset Yhteensä joista ulkoistettuja töitä Eduskunnan kysymykset Hallituksen esitykset Muut säädökset (VNA, MINA, TPA) U-kirjelmät Muut käännökset Yhteensä joista ulkoistettuja töitä Eduskunnan kysymykset Hallituksen esitykset Muut säädökset (VNA, MINA, TPA) U-kirjelmät Muut käännökset Yhteensä joista ulkoistettuja töitä Käännökset vieraille kielille Vieraiden kielten kääntäminen kattaa kanslian sisäisten englanninkielisten käännös- ja kielenhuoltopalvelujen tuottamisen, ulkopuolelta ostettavien käännöspalvelujen järjestämisen sekä tarvittaessa käännösten tarkistamisen. Vuonna 2011 vieraiden kielten käännöstoimintaa leimasi hallitusvaihdosprosessi ja toimeksiantojen kiireellisyys. Kertomusvuonna vieraiden kielten toimeksiantoja oli 332, joista kanslian omat kääntäjät hoitivat 90 %. Loput 10 % toimeksiannoista ostettiin kanslian ulkopuolisilta käännöstoimistoilta. Ulkoistetuista toimeksiannoista 78 % koski pitkiä, sivuisia toimeksiantoja. Kaikista teksteistä 96 % käännettiin englannin kielelle. 21

24 Toimeksiannot kääntäjänsivuina Käännökset ja kielenhuolto Ulkoistettuja töitä Yhteensä Terminologinen työ Valtioneuvoston kanslian ylläpitämän valtioneuvoston julkisen termipankin Valterin käyttö kasvoi merkittävästi, hakuja oli keskimäärin kuukaudessa. Valterin käytön lisääntyminen, kanslian verkkosivustolla julkaistut uudet sanastot ja ohjeet (mm. valtioneuvoston asiakirjatyypit englanniksi, virastojen nimien kirjoittaminen englanniksi) sekä kanslian aktiivinen tiedottaminen kieli- ja sanastoasioista näkyvät termineuvontaan tulleiden yhteydenottojen vähenemisenä. Alla olevassa taulukossa ESKO-termit tarkoittavat kanslian koordinoiman EU:n toimielinten suomen kääntäjien ja kotimaisten virkamiesten yhteistyöverkoston (ESKO) kautta selvitettyjä kysymyksiä. Vuosi 2010 oli verkoston ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Yhteydenotot termineuvontaan Kysytyt termit Englannin osuus termeistä % ESKO-termit Haut Valtertermipankissa Tietopalvelut Eutori ja EU-tiedonhallinta EU-valmistelua tukevaa sähköistä tietojärjestelmää käytetään 32 organisaatiossa ja käyttäjiä on n EUTORI:n integrointia eduskunnan rakenteilla olevaan VASKI-tietojärjestelmään jatkettiin eduskunnan aikataulujen puitteissa. Valtioneuvoston kanslian sisäisenä järjestelynä kehitettiin EU-valmistelua avustavaa tietotukea Valtioneuvoston EU-sihteeristölle Senaattori Senaattori-palvelut ovat ministeriöiden yhteisiä tietopalveluja ja valtioneuvoston yhteisten prosessien tukea välittävä palvelu. Senaattori-palvelujen käyttäjiä ovat ministeriöiden, oikeuskanslerinviraston ja tasavallan presidentin kanslian sekä eduskunnan virkamiehet. Erilaisia suunnittelun ja raportoinnin listatoiminnallisuuksia kehitettiin ja hyödynnettiin toimintavuonna. 22

25 HANKEREKISTERI (HARE) Valtioneuvoston kanslian asettamat hankkeet Valtioneuvoston kanslian kirjatut asiat Arkistohaut ja tutkijapalvelu EU-tiedonhallinta Neuvoston ja komission asiakirjoja kokouskutsuja Rekisteröinnit Tietopalvelupyynnöt 320* 518* EUTORI Kanslian vastuulla olevat EU-asiat 65 (1975**) 69 (1 779) 70 (1 627**) * Tietopalvelupyyntöjen laskutapaa on muutettu edellisvuosista; mukaan on laskettu asiakirjalliseen aineistoon kohdistuvat palvelupyynnöt ** vuosittainen uusien asioiden kokonaismäärä EUTORI-järjestelmässä Tiedotusaineistot Vuonna 2011 valtioneuvoston viestintäyksiköstä koolle kutsuttuja tiedotustilaisuuksia pidettiin kotimaassa 50. Tiedotustilaisuuksien ja muiden tilaisuuksien verkkolähetyksiä välitettiin Valtioneuvoston netti-tv:ssä yhteensä 66. Suosituimpia niistä on ladattu yli kertaa, ja keskimäärinkin sivulatauksia on ollut tuhansia. Valtioneuvoston sivujen käyntimäärä oli vuonna 2011 noin ja valtioneuvoston kanslian noin Vuosi Tiedotustilaisuudet Tiedotustilaisuuksien verkkolähetys Netti-TV vn.fi käyntimäärä vnk.fi käyntimäärä 2011 arvio ei käytettävissä ei käytettävissä Tiedotteet ja kutsut medialle Tiedotteita ja kutsuja valtioneuvoston viestintäyksikkö lähetti medialle suomeksi 360, ruotsiksi 255 ja englanniksi 215. Lisäksi valtioneuvoston yleisistunnon ja tasavallan presidentin esittelyn asialistoja julkaistiin keskimäärin kaksi viikossa. Valtioneuvoston yleisistunnon, raha-asiainvaliokunnan ja presiden tin esittelyn päätösreferaattikoosteita julkaistiin keskimäärin kolme viikossa. Vuosi suomeksi ruotsiksi englanniksi keskimäärin per päivä , , ,2 Valtioneuvoston edustustilat Valtioneuvoston kanslian ylläpitämiä valtioneuvoston edustustiloja ovat Säätytalo, Valtioneuvoston juhlahuoneisto, Königstedtin kartano ja Kesäranta, joka on myös pääministe- 23

26 rin virka-asunto. Tilat ovat olleet maksuttomasti ministeriöiden ja muun valtion keskushallinnon johdon käytössä. Tilaisuuksien määrissä ei ole viime vuonna tapahtunut olennaista muutosta. Tilaisuuksien kokonaislukumäärät vuosina Säätytalo Juhlahuoneisto Königstedt Kesäranta Yhteensä Hallituksen kokoukset Valtioneuvoston yleisistunto, tasavallan presidentin esittely sekä raha-asiainvaliokunnan esittelyt on hoidettu käyttäen hyväksi sähköistä päätöksentekojärjestelmää (PTJ). EU-ministerivaliokunnan valmistelu on hoidettu kansliasta. Istuntojen lukumäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muut ministerivaliokunnat on hoidettu muista ministeriöistä. Vuosi EU-ministerivaliokunta Hallituksen neuvottelut ja iltakoulut VN istunnot TP istunnot Valtioneuvoston yleisistunnon päätökset Henkilöstöasiat Normipäätökset/hallinnollinen jaotus Valtioneuvoston asetus Hallintopäätökset Periaatepäätökset/suunnitelmat Sivuelinorganisaatiot Taloudellinen ohjaus Lupa-asiat Selonteko/tiedonannot EK:lle Eduskunnan kirjelmät TP/hallitus Tulosopimukset/VES/TES Valtioneuvoston kirjelmä Kv.- ja EU-asioita Muut* Yhteensä *esim. päätöstason siirto, käsittelyajankohta tms. 24

27 Tasavallan presidentin valtioneuvostossa tekemät päätökset HE:t/lakien vahvistus Muut EK-asiat Asetukset Henkilöstöasiat Kansainväliset asiat Ahvenanmaan asiat Valtioneuvostoa koskevat Armonanomukset Hengenpelastusmitalit Arvonimet Virka- ja muut ansiomerkit Muut Yhteensä 690*** 893** 817* * yleisistunto käsitteli ennakoivasti 766 asiaa ** yleisistunto käsitteli ennakoivasti 842 asiaa *** yleisistunto käsitteli ennakoivasti 635 asiaa Valtioneuvoston kanslian esittelylistat Kanslialla oli listoja PTJ:ssä Raha-asianvaliokunta Valtioneuvoston yleisistunto Tasavallan presidentin esittelyt Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Valtioneuvoston kansliassa on tehty vuoden 2011 aikana asiakastyytyväisyyskyselyjä EUtiedonhallinnan asiakkaille, käännöspalvelujen asiakkaille sekä valtioneuvoston edustustilojen asiakkaille. Viimeksi mainittuja kyselyjä toteutettiin neljä kertaa vuode aikana. Asiakastyytyväisyys palveluun oli 1 5 asteikolla 4,5 ja 4,8 välillä eri osien osalta. Hallinto- ja palveluosasto teki myös CAF-arviointijärjestelmän mukaisen kyselyn sisäisille asiakkailleen vuoden 2011 aikana. Kyselyn vastausprosentti jäi huomattavan alhaiseksi. Muutoin toiminnasta on saatu suoraa palautetta ja erityisesti ulkoa ostettuihin tietohallinnon palveluihin on tullut esille tyytymättömyyttä. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Vuoden 2011 talousarviossa valtioneuvoston kanslian pääluokassa arvioitiin olevan yhteensä 300 henkilötyövuotta. Tähän henkilötyövuosimäärään ei ole laskettu ministereitä, joiden lukumäärä muuttui 20:stä 19:een hallituksen vaihtuessa kesällä Samanaikaisesti ministerien erityisavustajien lukumäärä nousi 32:sta 35:een. Oikeuskanslerinviraston 36 henkilötyövuotta ovat mukana. Kanslian henkilötyövuosimäärä vuonna 2011 oli 224. Henkilötyövuosimäärään vaikutti muun ohella hallituskauden loppuvaiheessa vähentynyt määräaikaisten projektityöntekijöiden väheneminen. Kertomusvuoden aikana valtioneuvoston kansliassa työskenteli