Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööritoimisto Olof Granlund Oy"

Transkriptio

1 Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 2: Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksanen aloittaa toimintansa Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti: Reijo Hänninen, Markku Jokela, Harri Aavaharju Tämän osan kuvien lähteet ja valokuvaajat: Granlund 34, 36, 39, 41, 42, 43, 44, 47 Suvi Kiviniemi 37, 46 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 40 Ilta-Sanomat 45

2 Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksanen aloittaa toimintansa 1960-luku muutoksen vuosikymmen Vuosi 1960 aloitti uuden vuosikymmenen, joka oli kaikkiaan sangen mullistava niin Suomen kuin koko maailmankin mittakaavassa sekä poliittisesti, kulttuurillisesti että myös teknisesti luku oli Suomessa vielä jälleenrakentamisen aikaa. Sotakorvaukset oli saatu maksettua, vuoden 1956 yleislakko oli ohitettu ja Kekkonen valittu presidentiksi. Elimme kylmän sodan aikaa, jossa Suomi koetti pienenä Euroopan reuna-alueena vähitellen tunnustella olemassaolonsa oikeuksia ja rakentaa identiteettiään. Berliinin muurin rakentaminen alkoi 1960-luvun alussa. Teknologiaa tarkasteltaessa olimme sangen neitseellisessä tilassa nykypäivään verrattuna. Kun huhtikuussa 2010 tulivuori purkautui Islannissa aiheuttaen tuhkapölyä, joka sekoitti Euroopan lentoliikenteen, todettiin monissa lehtikirjoituksissa, että maailma on pysyvästi muuttunut. Vuonna 1960 tilanne oli aika lailla edellisestä poikkeava. Lentokoneet olivat pääosin potkurikoneita ja ne lensivät vain Euroopan lähialueille. Finnair sai ensimmäiset Caravelle-suihkukoneet keväällä 1960, mutta lentäminen ei ollut tuolloin jokapäiväistä massaturismia. Työmatkat tehtiin pääasiassa junilla ja busseilla, sillä yksityisillä ihmisillä ei ollut paljon henkilöautoja. Helsingissä ei myöskään ollut metroa, vaan tuolloin oli vielä varaa asua kaupungin keskustassa ja tehdä työmatkat kävellen. Kommunikointi tapahtui joko puhelimitse, kirjeenvaihdolla tai harvoissa tapauksissa lähettämällä sähke. Ei ollut faksia tai matkapuhelimia Internetistä puhumattakaan. Kukaan maailmassa ei pystynyt tuolloin kuvittelemaan, mihin teknologinen kehitys johtaisi tultaessa 2000-luvulle. Muutos on ollut suuri myös julkisessa tiedonvälityksessä. Sanomalehden asema oli vankka ja lehdistöllä oli lähes monopoli uutisten välityksessä aina 50-luvun lopulle saakka. Suomen Yleisradio lähetti ohjelmaa yhdellä kanavalla suomeksi ja toisella ruotsiksi. Uutisia luettiin joitakin kertoja päivässä. Säännölliset tv-lähetykset alkoivat mustavalkoisina ja ohjelmasiirtoyhteys Eurovisioon valmistui vuonna Radion ohjelmapolitiikka oli tuolloin musiikin suhteen hyvin vanhoillinen. Klassisen musiikin osuus oli suuri ja kevyttä musiikkia kuultiin ani harvoin. Lauantain toivotuissa levyissä parin viimeisen kappaleen paikka oli kuitenkin omistettu nuorisomusiikille. Yleisradio käynnisti rinnakkaisen ulaverkon vuonna 1963 ja samana vuonna Sävelradion, josta tuli nuorten suosikkiasema. Televisio aloitti väri-tv-koelähetykset vasta vuonna 1969 tasavallan presidentin uudenvuodenpuheella. Yhtiön perustaminen Edellä kuvattuun hetkeen ajoittui Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksasen perustaminen. Herrat olivat tutustuneet toisiinsa jo 1950-luvulla, jolloin molemmat työskentelivät Voima- ja Polttoainetaloudellinen Yhdistys Ekonon palveluksessa. Olof vuosina ja Antti Ekono oli 1950-luvulla lähes ainoa ja suurin lämpö- ja saniteettiteknillisenä suunnittelutoimistona, kuten termi tuolloin kuului, toimiva yritys. Antti oli toiminut Ekonosta lähdettyään itsenäisenä neuvottelevana insinöörinä ja Olof vietti pari vuotta puolustusministeriön raken- Yrityksen historia 33

3 Suunnittelua vuonna 1960, edessä Veli Patrikainen, taustalla mm. Ralf Dyhr ja Martti Remes. 34 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

4 nusosastolla lämpö- ja saniteettitekniikan suunnittelijana. Olof Granlund teki puolustusministeriön rakennusosastolta saamiaan suunnittelutehtäviä yhden miehen toimistossa vuodesta 1958 lähtien. Työskentelytapa oli rakennuttajalle edullinen, sillä yhden miehen kotitoimiston yleiskustannukset olivat olemattoman pienet verrattuna suuremman toimiston vuokrien, siivouksen, puhelinjärjestelmien, toimistohenkilökunnan ja markkinoinnin kustannuksiin. Kun suunnittelijalla oli apunaan hyvä piirtäjä, joka teki oman osuutensa iltatöinä, oli toiminta äärimmäisen tehokasta, mutta samalla myös haavoittuvaista. Nuori insinööri ymmärsi, että yhtiökumppani oli tarpeen. LVI-tekniikka kehittyi vilkastuneen rakennustoiminnan myötä melkoisin harppauksin. Uusia teknisiä laitteita ja varusteita alkoi ilmestyä putkiliikkeiden ja tukkuliikkeiden hyllyille. Sodanjälkeinen pula-aika oli ohitettu. Nopea teknillinen kehitys oli johtamassa erikoistumiseen lähes kaikilla aloilla. Myös rakennusalan suunnittelutehtäviin tarvittiin useita asiantuntijoita, jotka pyrkivät yhteistyössä tarkoituksenmukaiseen rakentamiseen ja parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseen. Olof Granlund ymmärsi, että kasvussa on oltava mukana, muuten toiminta jää puuhastelun asteelle. Hän tapasi tuttujaan Ekonon ajalta sattumalta tai tarkoituksella, sillä siellä työskentelivät parhaat LVI-suunnittelijat. He olivat valmistuneet 1950-luvun alkupuolella ja hankkineet kokemusta suuren toimiston suojissa. Pentti Arovaara kertoo vastanneensa ensimmäisiin Olofin uteluyrityksiin kieltävästi. Antti Oksasen vastatessa myöntävästi löytyi yrittäjähenkinen kumppani ja oli aika perustaa omalla nimellä toimiva yhteinen LVI-alan suunnittelutoimisto. Olof ja Antti näkivät ja aistivat oikean hetken koittaneen ja yhdistivät voimansa, kokemuksensa ja kontaktiverkkonsa. Heillähän oli jo lähes 10 vuoden kokemus erilaisista suunnittelu- ja konsultointitehtävistä. Antti oli tuolloin 33- ja Olof 32-vuotias. Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksanen oli syntynyt ja toiminta käynnistyi vuotta sitten Helsingissä osoitteessa Mannerheimintie 85 D, ravintola White Ladyn naapurissa. Neliöitä oli noin 80 ja työntekijöitä heti alkuun seitsemän. Neljään huoneeseen mahtui jokaiselle työpöytä, yhden huoneen nurkassa seisoi vaatenaulakko ja pölyttyi arkistokaappi. Vessa lirisi ja kahvin keittoa varten oli juuri ja juuri riittävä keittosyvennys. Ennen yhteisen nimen käyttöönottoa Olof ja Antti olivat tehneet pieniä suunnittelutöitä omissa nimissään samassa huoneistossa. Yrityksen pitkäaikainen sairaala- ja teollisuussuunnittelun grand old man Pentti Arovaara valmistui vuonna 1951 TKK:n koneteknilliseltä osastolta, jossa yliopettajana oli Jussi Saarto. Pentti muistelee näitä aikoja seuraavasti: Opiskeluaikana laskettiin lämmitysverkoston painovoimaista kiertoa, paineastioita ja sen sellaista. Kesäaikaan oli pakollinen harjoittelu ja pääsin jo opiskeluaikana Ekonoon töihin. valmistumisen jälkeen oli työpaikka selvillä. Ekonossa oli suunnittelijat kahdessa kerroksessa. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu korkeapaineosasto ja siellä aloitin nuorena diplomi-insinöörinä. Olof Granlund ja Antti Oksanen työskentelivät ensimmäisessä kerroksessa, joka toimi normaalin LVI-tekniikan parissa. Kun pojat lähtivät omille teilleen aluksi White Ladyn taloon, työskentelin edelleen Ekonossa. Vuonna 1964 tuli kutsu tulla käymään Liisankadulle siirtyneeseen Insinööritoimisto Olof Granlund & Antti Oksaseen. Sillä tiellä olinkin sitten eläkkeelle jäämiseeni saakka. Oli kai liian hyvä olla, kertoi Pentti Arovaara alkusyksystä Puolustusministeriön työt tulivat Olofin suhteilla ja sairaalat Antin kautta. Siihen aikaan, 50- ja 60-luvulla, ei suunnittelutoimistoille oikein ollut sopivaa markkinoida itseään toimeksiantajille. Totta kai henkilösuhteet ratkaisivat työn saannin. Hyvin hoidetut hommat toivat seuraavan. Myöhemmin tilanne muuttui. Pikkuhiljaa töistä myös oli kilpailtava. Yrityksen historia 35

5 Pentti muistaa myös hauskan tapahtuman tuolta alkuajalta: Muistan tarinan White Ladyn ajoilta. Samassa huoneistossa toimivat aluksi Olof Granlundin ja Antti Oksasen toimistot omilla nimillään. Mauri Valtonen oli siellä auttamassa vuoronperään kumpaakin, kummalla nyt sattui olemaan kiire. Puolustusministeriön Mauri Penttala soitti ja Valtosen Mauri vastasi sattumanvaraisesti toiseen puhelimeen: Insinööritoimisto Antti Oksanen. Penttala kysyi Olofia ja Valtonen vastasi: Ei ole paikalla. Toinen puhelin soi ja samat henkilöt kävivät saman dialogin uudelleen. Insinööritoimisto Granlund Oksasen ensimmäiset työt koostuivatkin juuri noiden omissa nimissä tehtyjen töiden rakennusaikaisesta valvonnasta ja muutossuunnittelusta. Firman työkirjasta löytyy mm. seuraavanlaisia nimikkeitä: Sukevan vankila, Hiukkavaaran sotilaskoti ja hevostalli, Rissalan kasarmi, Parolan lämpökeskus ja vaikkapa Iittalan lasitehdas. Outi Inkinen toimi päätoimessaan piirtäjänä Vesijohtoliike Huberin piirtämössä. Iltaisin hän kävi Meilahdessa piirtämässä Olofin ja Antin suunnitelmia puhtaaksi. Vuoden 1960 alkupuolella hän siirtyi Granlund Oksasen palkkalistoille. Istuin Olofin huoneessa ja siellä pyörivät toimiston muut pojat varsin ahkeraan. Kun joku asiakas tuli paikalla palaveriin, sanoi Olof minulle, että käypä vaikka kahvilla tai muuten vain kävelyllä. Ahtaus haittasi toimintaa kyllä niin paljon, että uusien tilojen hankinta oli pian aivan välttämätöntä. Yrityksen mainoslause Lämpöasiantuntija Yritys esitteli itsensä vuonna 1960 ilmestyneessä ensimmäisessä esitteessään Lämpöasiantuntijaksi. Tähän toimenkuvaan sisältyivät mm. seuraavat tehtävät: Granlund Oksasen ensimmäinen mainosesite: Lämpöasiantuntija. lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet vesi-, lämminvesi- ja viemärilaitteet sekä ala laajemmin käsitettynä, mm. jäähdytyslaiteet, laitos- ja ravintolakeittiöt sekä pesulat Esitteessä ennakoitiin myös jo vuonna 1967 perustetun Suomen konsulttitoimistojen liiton SKOL:n eettisiä sääntöjä kertomalla, että Lämpöasiantuntija kuten yleensäkin neuvotteleva insinööri on puolueeton asiantuntija, joka ei suorita asennustyötä eikä myy alansa tuotteita. Johtopäätöksenä edellä mainitusta oli, että Lämpöasiantuntija ei voi olla alan asennusliikkeen tai muun kaupallisen yrityksen palveluksessa. Todettakoon lisäyksenä, että sekä Olof että Antti olivat alan henkilöjärjestön, vuonna 1951 perustetun Suomen Neuvottelevien Insinöörien Liitto SNIL ry;n jäseniä. SNIL:in yhteistyö SKOL:in kanssa käynnistyi vuonna 1969, kun liittojen yhteinen toimisto perustettiin. Olof ja Antti oivalsivat jo tuolloin, mikä valitettavasti vielä nykyäänkin silloin tällöin tapahtuu, että Lämpöasiantuntija valitaan hankkeeseen liian myöhäisessä vaiheessa. He laativat Lämpöasiantuntijan tehtäväkuvauksen, jota voidaan pitää alan ensimmäisenä tehtäväluettelona. Sen mukaan olisi parasta, että Lämpösuunnittelija osal- 36 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

6 listuu rakennuksen suunnitteluun jo arkkitehdin luonnos- tai pääpiirustusvaiheessa. Itse asiassa he kokivat itsensä eräänlaiseksi energiakonsultiksi rooli, joka vasta nyt kiristyneiden energia- ja ympäristötavoitteiden myötä on tulossa osaksi hankkeen suunnittelutiimiä. Heidän mukaansa rakennuttaja on huomannut vakavia virheitä suunnitelmissa, jos Lämpöasiantuntijan apuun turvaudutaan vasta rakennusvaiheessa. Lämpöasiantuntijan suunnitelma ja suunnitteluvälineet Kuten edellä jo todettiin, 1950-luvulla ei ollut monia itsenäisiä suunnittelutoimistoja. Tukkuliikkeillä (esim. Huber), suurimmilla laitevalmistajilla (Suomen Puhallintehdas Oy) ja laitteiden maahantuojilla (esim. Valmet Ilmastointi/ Carrier), jotka myös toimivat urakoitsijoina, oli omat suunnitteluyksikkönsä. Tärkeitä suunnittelun työkaluja menneiltä vuosikymmeniltä. Yrityksen perustajat historia 37

7 Urakoitsijoiden suunnitelmat sisälsivät lähes samat asiat, mutta mikäli tilaajalla ei ollut omia asiatuntijoita arvioimaan heidän suunnitelmiaan, jäi valittujen ratkaisujen hinnoittelu ja valinta urakoitsijalle. Urakoitsijoiden tuntemus asennusdetaljeista oli varmasti monesti parempi kuin suunnittelijan ja siksi esim. konehuoneiden asennuspiirustukset määriteltiin yleisesti urakoitsijoiden laadittaviksi. Olof ja Antti halusivat korostaa omaa puolueetonta asemaansa toteamalla, että Lämpöasiantuntija ei suunnittele laitteita vaan laitoksia, mutta hän valitsee laitteet mallin ja suuruuden mukaan sekä asettaa niille tarkoin määritettyjä laatuvaatimuksia. Työpiirustukset ja työselitykset muodostivat tuolloin oleellisimman osan Lämpöasiantuntijan työstä. Piirustukset sisälsivät myös kytkentäpiirustuksia lämpö-, vesi- ja viemärijohdoista, ilmanvaihdon kanavapiirustukset ja asennuspiirustukset. Niihin sisältyivät myös laitteiden sijoituspiirustukset lämpökeskus, ilmanvaihtokeskus, keittiö, pesula jne. Piirustukset täydennettiin työselityksellä, johon sisältyi selostus järjestelmästä ja laskentaperusteista, urakkarajamäärittelyt, laitteiden laatumäärittelyt, selostus asennustyön erikoismenetelmistä sekä muut ohjeet urakoitsijoille. Pyrkimyksenä oli, että suunnitelma, piirustukset ja työselitykset yhdessä antavat yksiselitteisen kuvan suoritettavista töistä sekä niissä käytettävistä laitteista ja materiaaleista. Päällisin puolin edellä oleva tehtäväkuvaus vastaa nykyistäkin toimintaa. Suuri muutos on kuitenkin tapahtunut suunnitteluvälineiden osalta. Edellisen sivun kuva antaa hyvän näkymän suunnittelijan työstä ja välineistä 60- ja 70- luvuilla ja pääosin aina 80-luvun lopulle asti. Työvälineinä olivat piirustuslauta tai työpöytä, haka- ja kulmaviivaimet, suhde- ja laskutikku, tussikynät, partakoneen terä, jolla raaputettiin muutoksia tussilla piirrettyihin ns. transparentteihin. Joskus ne raaputettiin puhki, kun muutoksia oli useita samassa kohtaa piirustusta. Suunnitelmien puhtaaksi piirtäminen tapahtui erillisten teknisten avustajien, LVI-piirtäjien, toimesta. Suunnittelija laati luonnoksen lyijykynällä ja piirtäjä siirsi suunnitelman tussilla transparentille. Outi Inkinen toimi alusta lähtien piirtämisen esimiehenä ja kehitti myös yrityksen tekstaustyylin, jota monet muut toimistot myöhemmin jäljittelivät. Outi valvoi myös tarkasti, että suunnittelijat eivät itse mene sotkemaan suunnitelmia tussikynillä omilla harakanvarpaillaan. Työselitysten ja pöytäkirjojen laatiminen oli myös haasteellista toimintaa. Ne kirjoitettiin kirjoituskoneella ja taitava konekirjoittaja oli tuolloin kullan arvoinen. Virheitä ei saanut tulla. Ne jouduttiin peittämään lakalla ja kirjoittamaan päälle uudelleen. Usein kuitenkin koko sivu meni useiden virheiden johdosta uusiksi. Yritys kasvaa ja muuttaa uusiin tiloihin Yritys oli saanut hyvän alkupotkun toiminnalleen ja henkilömäärä oli vuoden aikana kasvanut yhdeksään henkilöön. Tästä johtuen Mannerheimintien tilat alkoivat jäädä pieneksi ja yritys ryhtyi hakemaan toimistotilaa lähempää keskustaa. Olihan Taka-Töölö vielä siihen aikaan lähes periferiaa. Antti asui Eirassa ja Olof Etu-Töölössä. Sopiva paikka löytyikin vuoden 1960 lopulla Kruunuhaasta osoitteesta Liisankatu 19. Kyseisestä noin 200 m 2 :n tilasta Olof totesi, että nyt meillä on niin paljon tilaa, että enää ei lisää tarvita. Tämän ennusteen suhteen Olof oli kuitenkin pahasti väärässä. Yhtiön perustaminen oli tapahtunut täsmälleen oikeaan aikaan. Rakentaminen vilkastui 1960-luvun alkuvuosina ja Olofin ja etenkin Antin kontaktiverkko tuotti yritykselle runsaasti uusia töitä ja asiakkaita. Niinpä henkilömäärä kasvoi siten, että vuonna 1963 se oli 20 henkilöä ja vuonna 1965 viisi vuotta perustamisen jälkeen 48 henkilöä! Kasvu oli uskomatonta, sillä jos ajatellaan nykyisiä LVI- 38 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

8 suunnittelutoimistoja, niin ainoastaan Pöyry Building Servicen palveluksessa on Granlundin lisäksi yli 50 LVI-suunnittelussa toimivaa henkilöä. Tilantarve siis kasvoi ja onneksi Liisankatu 19:stä saatiin vuokrattua useita huoneistoja kahdesta eri kerroksesta. Yrityksen 1960-luvun referenssilista on hämmästyttävän pitkä ja laaja käsittäen merkittäviä teollisuusyrityksiä kuten Ahlström, Printal, Rikkihappo (Kemira), Sanoma Oy, Sinebrychoff, Suomen Sokeri ja Wärtsilä. Lisäksi suunniteltiin lukuisia kouluja ja oppilaitoksia sekä muita julkisia rakennuksia kunnille, seurakunnille ja valtiolle. Niistä ehkä kuuluisimpia ovat Temppeliaukion kirkko, josta on erillinen kertomus myöhemmin, Sibeliuksen Ainola, Rakennustaiteen museon saneeraus ja Yleisradion toimitalo Kesäkatu 2, Helsinki. Asuinrakennuksiakin suunniteltiin jonkin verran 60-luvulla, merkittävimpänä Lähderannan asuinalue, joka tiettävästi on edelleen Suomen suurin asuntoyhtiö. Niiden suunnittelusta luovuttiin kuitenkin tultaessa seuraavalle vuosikymmenelle. Pienetkin tehtävät olivat tärkeitä. Oheinen kirje, jonka Olof oli lähettänyt vuonna 1962 urakoitsijalle koskien Tove Janssonin asunnon remonttia, antaa hyvän kuvan sen aikaisesta kommunikointikulttuurista Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksasen tavaramerkiksi nousivat kuitenkin sairaalat ja puolustusministeriön lukuisat kohteet sekä erilaiset laitesuojat ja väestönsuojat. Suomen sairaalaverkon rakentaminen alkoi päästä 1960-luvulla vauhtiin ja kohteet olivat aluksi aluesairaaloita tai kaupunginsairaaloita. Keskussairaaloiden rakentaminen kiihtyi kuitenkin vuosikymmenen lopulla ja yritys pääsi mukaan mm. HYKS:in Töölön sairaalan laajennukseen, Vanhan kirurgin saneeraukseen sekä Tampereen Keskussairaalan kuntainliiton hankkeisiin. Seuraava vuosikymmen oli sitten sairaalasuunnittelun kulta-aikaa. Automatiikka valtaa alaa Yrityksen ensimmäinen esite otti selkeästi myös antaa energiataloudellisuuden puolesta kertomalla, että lämpö- ja saniteettilaitteiden osuus on % rakennuksen investointikustannuksista, mutta lämmityskustannukset vastaavasti 50 % ylläpitokustannuksista. Antti Oksanen oli myös ahkera kirjoittaja alan lehtiin ja jo vuonna 1959 hän arvioi ilmastointija lämmitysalan kehityksen pääpainon olevan automatiikan kohdalla: Järjestämällä laitteiden toimintaa ja huoneilman eri ominaisuuksien säätöä automaattiseksi on pystytty: taloudellisuuden parantamiseen mukavuuden lisäämiseen. Yrityksen historia 39

9 Antin arviointi on sen verran mielenkiintoinen, että siitä on vielä seuraava pitkähkö lainaus: Taloudellisuuden lisääminen lienee useimmin esiintyvä automatisoinnin vaikutin. Pyrkimyksenä on tällöin saada automatisoinnin avulla ainakin polttoaineen ja työn säästöä siinä määrin, että automatisoinnin järjestäminen muodostuu taloudellisesti edulliseksi. Mukavuuden lisääminen ei kaikilta osiltaan ole lainkaan ylellisyyden hankkimista, sillä käsitykset mukavuuden minimivaatimuksista ovat nopeasti muuttumassa ja muutosten suunta on selvää minimivaatimusten kasvua. Mukavuuden lisääminen ja taloudellisuuden parantaminen ovat usein samansuuntaisia vaatimuksia. Esimerkiksi lämpötilan säädön automatisointi lisää mukavuutta ja pienentää polttoainekustannuksia. Voitko sen selvemmin sanoa? Tämä teksti oli vain kirjoitettu aikana, jolloin automatiikkatoimittajat vasta rantautuivat Suomeen. Nykypäivänä pidämme rakennusautomaatio- ym. tietojärjestelmiä itsestäänselvyyksinä emmekä ehkä osaa ajatella niitä lähtökohtia, jossa elettiin vielä 60- luvun alkupuoliskolla. Alan koulutus- ja järjestötoiminta 1960-luvulla LVI-alan koulutustarve kasvoi nopeasti luvulle tultaessa. Teknillisessä korkeakoulussa oli mahdollisuus suorittaa diplomi-insinöörin tutkinto koneosaston saniteettitekniikan linjalta. Saniteettitekniikan professuuri perustettiin vuonna TKK:n muuttaessa Otaniemeen vuonna 1966 nimeksi tuli LVI-opintosuunta ja ensimmäiseksi professoriksi oli nimitetty vuonna 1963 Olavi Vuorelainen. Opiskelijoita otettiin vuosittain noin 20, joten alan ammattilaisten joukko lähti nopeasti kasvuun, kun tultiin 1970-luvulle. Opistotasoista opetusta annettiin Helsingin Teknillisessä Opistossa, jonka pitkäaikaisena LVI-tekniikan yliopettajana toimi DI Pentti Valkonen sekä myös ruotsinkielisessä Tekniska Läroverketissä. Suomen konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n tunnus. Suomi on tunnetusti monien järjestöjen maa. Myös LVI-alalla oli jo tuohon aikaan lukuisia ammatillisia järjestöjä. Sellaisia olivat mm jo aiemmin mainitut SKOL ja SNIL sekä Lämpö- ja Vesijohtoteknillinen Yhdistys, joka myöhemmin vuonna 1971 muuttui Helsingin Lämpö- Vesi- ja Ilmastointiteknilliseksi Yhdistykseksi, Suomen Teknillinen Seura ry ja Lämpöinsinööriyhdistys korkeakouluinsinööreille, Suomen Öljylämmitysteknillinen Yhdistys sekä ruotsinkieliset Värme- och Sanitetstekniska Föreningen ja Tekniska Föreningen. Vuonna 1960 syntyi lisäksi LVIalan keskusliitto, jonka tehtävänä oli toimia alan kokoavana elimenä. Monet näistä toimivat vielä tänäänkin. SNIL:in toiminta integroitiin SKOL:oon ja lopuksi SNIL lakkautettiin, Suomen teknisestä Seurasta muodostui Korkeakouluarkkitehtien ja insinöörien liitto, joka työntekijöiden ammattijärjestönä kuuluu AKAVAan. Suomen LVI-liitto on ehkä suurin puhdas alan ammattijärjestö, jonka jäsenyhdistyksistä HeLVI on suurin. Määräykset, oppikirjat ja muut tietolähteet Nykypäivänä ihmettelee, miten suunnittelua ja rakentamista tehtiin, kun ei ollut sitä määräysten ja ohjeiden viidakkoa, jossa tämän päivän insinöörit joutuvat työskentelemään. Esimerkiksi vesijohtojen ja viemäreiden suunnitteluun oli olemassa paikallisia kunnallisia ohjeita, jotka poikkesivat toisistaan. Tähän tilanteeseen toivat apua vuonna 1956 Suomen Kunnallisteknillisen Yhdistyksen 40 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

10 julkaisemat melko suppeat mallimääräykset. Tätä täydentämään yhdistys laati ja julkaisi vuonna 1959 RVV-käsikirjan (Rakennusten vesijohdot ja viemärit), josta lähes 500-sivuisena teoksena tuli alan ammattilaisten raamattu. Varsinaiset valtakunnalliset vesijohtoja ja viemäreitä koskevat määräykset julkaistiin vuonna 1976 osana Suomen rakentamismääräyskokoelmaa (D1). Lämmityksen osalla Olof ja etenkin Antti olivat aktiivisia ja Antin teos Keskuslämmitys omakotitaloissa oli alan ammattikirjallisuutta. Ekono laati myös useita lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyviä julkaisuja, joiden kirjoittajana oli usein Juha Gabrielsson. Hän oli tuohon aikaan myös kansainvälisesti huomattava vaikuttaja, joka laati mm. Tekniikan käsikirjan LVI-osuudet. Ilmastointipuolella jouduttiin paljolti turvautumaan ulkomaiseen kirjallisuuteen ja ASHRAE:n (American Society of Heating, Refrigerating and Air-Conditioning Engineers) vuosikirjat olivat alan tärkeimpiä lähdeteoksia. Olof oli jo 60- luvulla ASHRAE:n jäsen. Ilmanvaihtolaitosten suunnitteluun esimerkiksi Helsingin kaupungilla oli omat ohjeensa, mutta vasta vuonna 1978 julkaistiin Suomen rakentamismääräyskokoelmaan osa D2 Ilmanvaihdon määräykset. Ilmanvaihtolaitoksen palomääräyksistä oli omia ohjeita jo 1960-luvulla ja niitä päivitettiin mm. vuonna Tiedot laitteista ja materiaaleista perustuivat pitkälti valmistajien esitteisiin. Tarvikeluetteloita oli julkaistu jo ainakin 1950-luvun alusta yksittäisten tahojen (esim. Onninen Oy, Suomen Lämpö Oy) toimesta. Ensimmäinen LVI-alan yhteinen tarvikeluettelo ilmestyi vuonna 1962 ja siinä oli mukana myös ensimmäistä kertaa ilmanvaihtoalan tarvikkeita. Määräyksiä ja ohjeita menneiltä vuosikymmeniltä. Yrityksen historia 41

11 Galina Nyman kurittaa Antti Oksasta ja Pentti Arovaaraa. Pekka Lehtonen, Bo Westerholm ja Olof Granlund. Kohti uutta vuosikymmentä 1960-luku läheni kohti loppuaan. Maailmalla oli myrskyisää, Pariisin opiskelijamellakat ja Tšekkoslovakian miehitys vuonna Nuorison vapautuminen, Swinging London ja sitä seurannut hippi-liike, joka huipentui Woodstockin festivaaliin vuonna Suomessa keskiolut vapautettiin vuonna 1968, mikä heijastui vielä 70-luvulla reippaana alkoholin käyttönä niin vapaa-aikana kuin yritystilaisuuksissakin. Maailma politisoitui, vastustettiin Vietnamin sotaa ja Suomessa oli vallalla voimakas vasemmistolainen henki intellektuellin nuorison keskuudessa. Se näkyi ja kuului myös selvästi mm. Yleisradiossa. Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksasen kohdalla ei tapahtunut 60-luvun lopulla merkittävää kasvua. Helsingin toimisto oli organisoitu siten, että suunnittelutoiminta tapahtui viidessä ryhmässä, joita johtivat DI Pentti Arovaara, DI Ralf Dyhr, ins. Vilho Laine, ins. Pekka Lehtonen ja ins. Bo Westerholm. Yrityksen omistajat olivat jakaneet omat vastuunsa siten, että Antti hoiti sairaalahankkeita ja eräitä teollisuushankkeita. Olofille kuuluivat maanalainen rakentaminen ja vaativat toimistokohteet sekä ATK:n kehittäminen. Vuoteen 1970 mennessä yrityksellä oli ollut noin toimeksiantoa. Henkilökunnan vaihtuvuus oli melko suurta ja ensimmäiset toimistossa työskennelleiden henkilöiden perustamat omat yritykset syntyivät (Taisto Tuomi ja Wolfgang Zenner). Ilmiö oli samanlainen kuin mitä Ekonossa oli tapahtunut jo aiemmin. Myöhemmin näitä Granlundin perillisiä on syntynyt ainakin kymmenkunta, joista Jukka Hyttisen perustama Kontermo Oy on tänä päivänä suurin. Toisaalta yritys palkkasi ensimmäisiä teekkareita, jotka olivat aloittaneet opintonsa 1960-luvun puolivälissä. Heistä tuli jo muutamassa vuodessa tärkeä osa Granlundin myöhempää imagoa, ns. Granlund-yliopistoa. Yhtiö tarjosi heille mahdollisuuden työharjoitteluun sekä kustansi heidän diplomitöidensä teon. Teekkarit muodostivat myös Granlundin Kakarakerhon, jonka toiminnasta on kerrottu tarkemmin myöhemmin. 42 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

12 Toiminta hajautuu maakuntiin kohteiden koko kasvaa Vielä 1960-luvulla ja osittain 1970-luvulla oltiin tilanteessa, että suunnittelutoiminta oli pitkälti keskittynyt Helsinkiin. Suurilla teollisuusyrityksillä oli omia suunnitteluyksikköjä, mutta muuten merkittävimmät maakuntien suunnittelutyöt tehtiin Helsingistä käsin. Tilanne alkoi kuitenkin muuttua ja varsinkin kunnallisissa hankkeissa alettiin tiedostaa, että suunnitteluun sijoitetut veromarkat saisivat mieluimmin jäädä paikkakunnalle kuin valua Helsinkiin. Suuret keskussairaalalaajennukset olivat käynnistymässä ja Granlund Oksanen onnistui saamaan tilauksia mm. Kuopiosta, Lahdesta ja Seinäjoelta. Ensimmäinen yrityksen laajen tumisoperaatio tapahtui vuonna 1969, jolloin perustettiin aluetoimisto Kuopioon lähinnä hoitamaan käytännön asioita paikanpäällä Kuopion yliopistollisen sairaalan laajennuksen alettua. Vastaava tilanne syntyi Lahdessa, jossa yritys oli aloittanut Lahden keskussairaalan (nykyinen Päijät-Hämeen keskus sairaala) suunnittelutyöt. Lahdessa oli yhden miehen toimisto vuosina Varsinainen Lahden toimisto syntyi vasta vuonna 1982, jolloin Insinööritoimisto Olof Granlund Ky osti Insinööritoimisto Erkki Lahtisen osake-enemmistön. Näin syntyi ensimmäinen Suomessa toimiva Granlundin tytäryhtiö. Vuonna 1972 perustettiin aluetoimisto Olof Granlundin syntymäkaupunkiin Vaasaan. Siellä oli eräitä merkittäviä asiakkaita kuten Vaasan Lää nin Puhelin sekä Strömberg ja Wärtsilä, joista hieman myöhemmin muodostui pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ja jotka tänäkin päivänä ovat merkittäviä yrityksen asiakkaita luvun alkupuoli oli kuitenkin myös Helsingissä vilkasta aikaa. Em. suurten keskus sairaa lahankkeiden lisäksi Helsingin metron suunnit telu oli aloitettu. Granlund Oksasen suunnittelutehtäviin kuuluivat Hakaniemen ja Kampin maanalaiset asemat. Teollisuuskohteita olivat KSL-ryhmä vuonna 1975: Saara Saxen, Heikki Koskinen, Toivo Aarnio ja Reijo Henriksson. mm. Ahlströmin Varkauden tehtaiden laajennus ja vuosikymmenen puolivälissä käynnistynyt Sanoma Osakeyhtiön Sanomalan painolaitoksen hanke Vantaan Martinlaaksoon. Kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelu uusi toimiala Sairaaloiden LVI-suunnittelu on huomattavasti vaativampaa ja monipuolisempaa kuin esimerkiksi tavallisen toimistotalon suunnittelu. Sairaaloissa tarvitaan normaalien LVI-järjestelmien lisäksi myös muita verkostoja kuten sairaalakaasut, höyry ja paineilma. Lisäksi sairaaloiden prosessien tarvitsemat tilat kuten leikkaussalit, välinehuolto yms. sisältävät paljon laitteita, jotka puolestaan tarvitsevat liitäntöjä LVI- ja sähköjärjestelmiin. Laitteiden hankinta tapahtui käytännössä suoraan laitteiden valmistajilta tai maahantuojilta, jotka pyrkivät tietenkin maksimoimaan tilauksensa ja usein myös ylimitoittamaan laitteet. Sairaaloiden organisaatioilla ei aina ollut riittävää Yrityksen historia 43

13 teknistä tietämystä. Lisäksi hankinnat tapahtuivat usein liian myöhään rakennusprosessin kannalta, jolloin työmaalla syntyi yllätyksiä ja muutostarpeita, jotka saattoivat heijastua laajemminkin LVI-suunnitelmiin. Antti oivalsi tilanteen ja näki mahdollisuuden uudelle liiketoiminta-alueelle. Granlund Oksanen voisi alkaa myös kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelijaksi ja konsultiksi, jolloin tilaaja saa puolueettomat ja oikein mitoitetut laitehankintasuunnitelmat ja LVI-suunnittelija saa tiedot laitteiden kytkentätehoista ja tarpeista oikea-aikaisesti. Näin palkattiin vuonna 1971 insinööri Toivo Aarnio käynnistämään Granlund Oksasen KSLsuunnitteluryhmää (KSL = kiinteät sairaalalaitteet) ensimmäisenä kohteenaan Lahden keskussairaala. Ryhmään palkattiin hieman myöhemmin ensimmäinen, ei LVI-taustaa omaava suunnittelija, erikoissairaanhoitaja Saara Saxén. KSL-suunnittelu on siitä lähtien ollut osa yrityksen tarjoamaa palvelua. Toivo Aarnio lähti vuonna 1976 käynnistämään omaa insinööritoimistoaan yhdessä toisen Granlund Oksasella työskennelleen LVI-insinöörin, Kurt Grönholmin kanssa. Yksikön johdossa on ollut sen jälkeen useita henkilöitä, mutta vuonna 2009 ympyrä sulkeutui, kun Insinööritoimisto Olof Granlund osti Sairaalateknisen Insinööritoimisto Aarnion ja sen henkilökunta siirtyi Granlundin palvelukseen. Toivo Aarnio oli myynyt yrityksensä jo 10 vuotta sitten Anssi Hakarinteelle, josta sitten tuli Granlundin viisihenkisen KSL-ryhmän vetäjä. 44 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

14 Ensimmäinen öljykriisi Öljykriisi alkoi joulukuussa 1973 Jom Kippur -sodan jälkeen. OPECin arabijäsenistä sekä Egyptistä ja Syyriasta koostuva OAPEC (Organization of Arab Petroleum Exporting Countries) yritti öljyn tuotannon leikkauksilla kiristää USA:ta liittolaisineen lopettamaan tukensa Israelille. Öljykriisin lopettamiseksi USA uhkasi arabimaita ja niitä usein avustanutta Neuvostoliittoa viljatoimitusten lopettamisella. Samoihin aikoihin OPEC päätti rajuista öljynhinnan nostoista. Öljykriisi hidasti talouskasvua ja kiihdytti inflaatiota ja laukaisi taloustaantuman. Sen seurauksena Britannia ja Norja aloittivat laajat öljyn etsinnät. Suomessa alkoi voimakas panostaminen kivihiilen käyttöön perusvoiman tuotannossa öljyn sijaan ja myös ydinvoimaprojektit saivat vauhtia. Neuvostoliiton kanssa neuvoteltiin maakaasutoimitusten aloittamisesta, jolloin riippuvuus arabien öljystä väheni. Öljykriisi näkyi myös suomalaisten arjessa, vaikkakin sen vaikutukset jäivät loppujen lopuksi sangen vähäisiksi. Sisäasiainministeriö antoi talouselämän säännöstelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain nojalla koko joukon määräyksiä energian säästämiseksi. Määräysten rikkomisesta olisi voinut seurata sakkoa tai jopa vankeusrangaistus. Lisäksi ilmoitettiin, että ellei niitä noudateta, joudutaan turvautumaan myöhemmin pakkosäännöstelyyn. Yhtään rangaistusta ei kuitenkaan annettu. Rangaistusuhan alaisia määräyksiä olivat: asuin- ja toimistohuoneiden ylin lämpötila 20 astetta myymälöiden ja työhuoneiden ylin lämpötila 18 astetta varastojen ja teollisuustilojen ylin lämpötila 16 astetta autotallien lämmitys kielletty lämmitetyn veden käyttö uima-altaissa kielletty yleisiä altaita lukuun ottamatta lumen sulattaminen kaduilta ja pihamailta lämmitetyllä vedellä kielletty autojen lämmitys sähköverkosta kielletty alle 10 asteen pakkasella liikkeiden näyteikkunavalaistus sallittu vain liikkeiden aukioloaikoina moottoriteitä ei saa valaista Määräykset olivat voimassa joulukuusta 1973 toukokuun 1974 loppuun. Lisäksi liikenneministeriö määräsi yleisen 80 kilometrin nopeusrajoituksen, joka jäi voimaan myös kriisin jälkeen. Öljykriisin heijastusvaikutukset Öljykriisin vaikutukset yrityksen työtilanteeseen olivat vähäiset. Henkilökuntamäärä oli vuonna 1974 selvässä kasvussa ja vuoden 1975 alussa yrityksessä työskenteli 72 henkilöä. Tilat olivat jälleen käyneet ahtaiksi ja Metro- sekä ATK-ryhmä muuttivat vuoden 1973 lopulla Kristianinkadulle. Vastaavasti KSL-ryhmä eli obduktio-osasto, niin kuin sitä sairaalahuumorilla höystettynä kutsuttiin, muutti vuonna 1974 Liisankatu 25:en eli samaan taloon, missä sijaitsi Mikko Monosen ruumisarkkuliike ja josta Muksut lauloivat samassa talossa kuin Matti Makkosen ruumisarkkuliike Yrityksen historia 45

15 Liisankadun toimistossa työskennelleitä 35 vuotta myöhemmin: Reijo Hännninen, Outi Inkinen, Aira Merjovirta ja Helka Grönholm. Suunnitteluryhmien osalta tapahtui myös muutoksia, kun Vilho Laine ja Bo Westerholm olivat lähteneet yrityksestä. Uusiksi ryhmänjohtajiksi nimitettiin vuonna 1974 insinööri Ulf Holmberg, DI Reijo Hänninen ja insinööri Markku Salonen. Öljykriisi ja tuohon aikaan yrityksen suurin suunnittelutoimeksianto Pasilan virastokeskus saivat Olofin tekemään lokakuussa 1974 matkan Japaniin yhdessä rakennushallituksen Martti V. Hilskan ja ATK-päällikkö Matti Häkkilän kanssa. Japania pidettiin tuohon aikaan edistyksellisimpänä maana tietotekniikan soveltamisessa LVI-alalla. Japanilaiset olivat luoneet jo tuolloin ATK-järjestelmän, jolla ohjattiin, valvottiin ja optimoitiin automaattisesti rakennuksen energian kulutusta, teknillisten laitteiden toimintaa ja rakennuksen sisäisen liikenteen turvallisuutta. Vierailuja tehtiin uusiin suuriin toimistorakennuksiin. Mielenkiinto kohdistui ennen kaikkea säätöjärjestelmiin ja ATK-laitteisiin, joiden tarkoituksena oli huoltohenkilökunnan määrän ja energiankulutuksen minimointi sekä ilmanvaihtolaitoksen mahdollisimman tehokas toiminta. Nykypäivää ajatellen järjestelmät olivat alkeellisia valvontakeskuksia olosuhde- ja energiamittauksineen, mikä tietenkin oli uutta siihen aikaan. Järjestelmiin oli kuitenkin kytketty laskentatoimintoja, joilla pystyttiin esimerkiksi optimoimaan oikea käynnistysaika ilmastointilaitokselle ennen 46 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

16 Kuntokartoituksiin liittyviä mittauksia: Harri Nyyssölä ja Tryggve Leander. työ päivän alkamista. Sinne voitiin syöttää sääennustustietoja tulevien lämpö- ja jäähdytyskuormien ennustamiseksi. Japanin matkalla oli positiivisia vaikutuksia yrityksen liiketoimintojen kehittymiseen. Ajatukset energiankulutuksen seurannasta ja ymmärryksen lisääminen siitä, minkä suuruinen rakennuksen tavoite-energiankulutuksen tulisi olla, johti päätökseen hankkia Japanista uusi vuotuisen energian tavoitekulutuksen laskentaohjelma nimeltään HASP. Siihen kehitettiin Granlund Oksasella oma käyttöliittymä ja työkalu sai nimekseen GOHASP. Yhtiö käynnisti vuonna 1979 energia-analyysien myymisen olemassa olevien rakennusten lämpö- energian tavoitekulutusten määrittelemiseksi ja seuraamiseksi. Itse asiassa tämä toimintamalli oli myöhemmin perustana 1990-luvun alkupuolella tehdyille kauppa- ja teollisuusministeriön tukemille energiaselvityksille. Myöhemmin Motivan toiminnan käynnistyttyä energiakatselmustoiminta sai nykyisen muotonsa. Vuonna 1979 ajoitus oli kysynnän kannalta täydellinen ja energiansäästömahdollisuuksien selvityksistä oltiin kiinnostuneita tuolloin ilman valtion tukeakin. Yrityksen historia 47

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 HATTULAN SEURAKUNTA LVI SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 RAKENNUSKOHDE 1 1.3 SUUNNITTELIJAT 1 1.4 HANKINNAN

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Insinööritoimisto KyAMK Osk 18.3.2010 Ilkka Estlander

Insinööritoimisto KyAMK Osk 18.3.2010 Ilkka Estlander Insinööritoimisto KyAMK Osk 18.3.2010 Ilkka Taustaa: -Aloite neuvottelukunnista, suunnittelijoista pulaa -juuri valmistuneen insinöörin valmiudet suunnittelutyöhön heikot ( vaatii 1-5 v. sisäänajoa yrityksessä).

Lisätiedot

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Rakennesuunnittelutoimisto työpaikkana 1 Mitä on rakennesuunnittelijan työ? Rakennuksen tulee kestää sille kohdistuvat kuormat ja ympäristörasitukset koko rakenteen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI Myytävät

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

Aktiivisen kuntoutuksen malli, yhteistyö muiden toimijoitten kanssa

Aktiivisen kuntoutuksen malli, yhteistyö muiden toimijoitten kanssa MALMIN SAIRAALAN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS Kuva Arkkitehtitoimisto Olli-Pekka Jokela Oy Taustaa Keskitetty terveyskeskuspäivystys iltaisin ja viikonloppuina Perustason sisätautien päivystys Sairaansijoja

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS 110-vuotiaan maantieteen laitoksen alkuvaiheet Suomessa maantieteen kehitys itsenäiseksi yliopistolliseksi tieteenalaksi henkilöityy Ragnar Hultiin, innovaattoriin,

Lisätiedot

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 3: GOHNT-talon

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

AlttaaniOy. Energiamittausten ratkaisut: suunnittelu, hankinnat ja toteutus. Palveluksessanne. Yhteydet:

AlttaaniOy. Energiamittausten ratkaisut: suunnittelu, hankinnat ja toteutus. Palveluksessanne. Yhteydet: AlttaaniOy Energiamittausten ratkaisut: suunnittelu, hankinnat ja toteutus Energia, määrä, kompensointi ja mittaukset: Höyry, lauhde, ilma, savukaasu, maakaasu Automaatiosuunnittelu, ohjelmointi ja projektinhoito

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Lisätietoa tuotteista saa Pemcon nettisivuilta www.pemco.fi, soittamalla Pemcolle p. 03 887410 tai käymällä Finnbuild messuosastollamme 6d31.

Lisätietoa tuotteista saa Pemcon nettisivuilta www.pemco.fi, soittamalla Pemcolle p. 03 887410 tai käymällä Finnbuild messuosastollamme 6d31. [1] Erittäin hiljaisia ja huippulaatuisia puhallinpattereita vaativiin kohteisiin. Pemco Oy on ottanut omia tuotteitaan täydentämään saksalaiset Roller puhallinpatterit. Niiden äänenpainetaso on alhaisimmillaan

Lisätiedot

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE KAALISTEN KAUPUNKI Torin seudun kehittämishanke Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE 28.3.2012 SIsÄLLYSLUETTEL0 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 1.2 Rakennuttaja,

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Pitäsköhä näitä suojata jotenki?

Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Satuin kuulemaan otsikon mukaisen kysymyksen, jonka esitti pientalon rakentaja/rakennuttaja kuorma-autokuskille. Autokuski nosti villapaketit nättiin nippuun lähes tyhjälle

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014

Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014 Markku Rantama Rantama Consulting Kuvat: Awillas Oy Airix Talotekniikka oy Kuvat: Awillas Oy Mistä syntyy tarve

Lisätiedot

RAKENNUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa

RAKENNUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa RAKENNUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa Jussi Koskinen 11.4.2013 Rakennusinsinööri AMK Perusopinnot 60 op Ammattiopinnot 120 op koulutusohjelman yhteiset 60 op

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 4: Uusi sukupolvi

Lisätiedot

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Säästää syödessäänkin Hyvän sisäilman kustannukset saadaan jo etukäteen selville. Ennakointi, käytön optimointi ja tiedot todellisista

Lisätiedot

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy EUROKOODI 2013 SEMINAARI Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy on perustettu

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta

Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta Kesäkuu 2011 Lähtötietoja Klubirakennus huoltotiloineen on rakennettu 2005. Klubirakennuksen bruttopinta-ala ja tilavuus 930 m

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Pyydän tarjoustanne kylpyhuoneen muutostyöstä tässä tarjouspyynnössä ja liitteissä esitetyn mukaisesti.

Pyydän tarjoustanne kylpyhuoneen muutostyöstä tässä tarjouspyynnössä ja liitteissä esitetyn mukaisesti. KYLPYHUONEEN MUUTOSTYÖ Muutostyön kohde Pyydän tarjoustanne kylpyhuoneen muutostyöstä tässä tarjouspyynnössä ja liitteissä esitetyn mukaisesti. Muutostyön kohteen on vuonna 2003 valmistuneen kerrostaloasunnon

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kesätyöpaikkakysely 2015

Kesätyöpaikkakysely 2015 Kesätyöpaikkakysely 2015 Yrityksenne toimiala? (N=167) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Palvelut Kauppa Teollisuus Rakentaminen Julkinen sektori Kuljetus ja varastoine Muut Yrityksenne kokoluokka? (N=166)

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

Isännöitsijätoimisto Tili-Kiinti Oy ISA Haarniskatie 6 D, 00910 Helsinki, puh. (09) 325 6221, faksi (09) 328 1696 isannointi@tili-kiinti.inet.

Isännöitsijätoimisto Tili-Kiinti Oy ISA Haarniskatie 6 D, 00910 Helsinki, puh. (09) 325 6221, faksi (09) 328 1696 isannointi@tili-kiinti.inet. 1 ( 6 ) ILMOITUS HUONEISTON KORJAUSTÖISTÄ pvm. / 201 Ilmoitus on jätettävät isännöitsijätoimistoon hyvissä ajoin ennen suunnitellun korjaustyön aloittamista (vähintään 2 viikkoa ennen töiden aloitusta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

RAKENNUSFOORUMI 8.9.2009

RAKENNUSFOORUMI 8.9.2009 RAKENNUSFOORUMI 8.9.2009 Pääsuunnittelijapalveluiden hankinnan kipupisteet, Tehtäväluettelot Auts! Tuotemallit Auts! Tekijänoikeudet Auts! Kimmo Liimatainen, arkkitehti SAFA PÄÄSUUNNITTELU, AAUUUTS! PÄÄSUUNNITTELIJA

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja , 12915 Tallinna, Viro Y-tunnus 2252355-8 11.01.13 Helsingin Kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto Aleksanterinkatu 24 (PL 20) 00099 Helsingin Kaupunki 1. Hakijan tiedot esittely ja

Lisätiedot

Jälkivahinkojen torjunta- ja kuivausliiketoiminta Suomessa viime vuosikymmeninä

Jälkivahinkojen torjunta- ja kuivausliiketoiminta Suomessa viime vuosikymmeninä Jälkivahinkojen torjunta- ja kuivausliiketoiminta Suomessa viime vuosikymmeninä 70-luvun puolivälissä pääsin tutustumaan liiallisen kosteuden aiheuttamiin, permanent-luonteisiin ongelmiin prosessiteollisuuden

Lisätiedot

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY KESÄTYÖ- KYSELY 2014 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin syyskuussa 2014 kesätyökysely Internet-tutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille. Kyselyn

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Kaarinan kaupunginvaltuuston kokouksessaan 21.10.2013 130 hyväksymä KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Voimaantulo 1.1.2014 1. YLEISTÄ Vesihuollon verkostojen rakentamisesta ja ylläpidosta sekä veden

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö. Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö. Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu TAPRE - taustaa Taloudelliset, ympäristölliset ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet edellyttävät energiatehokkuuden parantamista. Se, miten tavoitteet saadaan jalkautettua,

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun

TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19. 20.11.2014 Oulu Jarmo Lahtinen käyttöpäällikkö Oulun Vesi TASKILAN PUHDISTAMO Puhdistamo on aloittanut

Lisätiedot

PiRIL-Nuoret ja TTS Nuorisojaosto Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014

PiRIL-Nuoret ja TTS Nuorisojaosto Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 PiRIL-Nuoret ja TTS Nuorisojaosto Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 17:00 Tilaisuus alkaa Tervetuloa! Stina Hyyrynen, PiRIL-Nuoret & Maija Mustonen, TTS Nuorisojaosto 17:10 Vinkit ensiasunnon ostoon rakennusalan

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 8/2010 29.1.2010 Asia: Kirjallinen varoitus Oikaisuvaatimuksen tekijä: X, sairaanhoitaja Virasto: Sairaala Päätös, johon haetaan

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013 Markku Rantama Rantama Consulting Mistä syntyy tarve tehdä IV-kuntotukimus? Sisäilmaongelma

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

kokouksessa päivänä kuuta 20

kokouksessa päivänä kuuta 20 VUOLIJOEN KUNNAN VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty kokouksessa päivänä kuuta 20 Voimaantulopäivä: Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Vuolijoen kunta laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 Markku Seppälä, Lahtiset Yhtymä 1.12.2015 1 Lahtiset Yhtymä: Syntyi vuonna 1998 Lehtimiesten myynnin jälkeen takaisin-ostetuista omaisuuseristä, joista Urpo, Hymy

Lisätiedot