Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööritoimisto Olof Granlund Oy"

Transkriptio

1 Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 2: Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksanen aloittaa toimintansa Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti: Reijo Hänninen, Markku Jokela, Harri Aavaharju Tämän osan kuvien lähteet ja valokuvaajat: Granlund 34, 36, 39, 41, 42, 43, 44, 47 Suvi Kiviniemi 37, 46 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 40 Ilta-Sanomat 45

2 Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksanen aloittaa toimintansa 1960-luku muutoksen vuosikymmen Vuosi 1960 aloitti uuden vuosikymmenen, joka oli kaikkiaan sangen mullistava niin Suomen kuin koko maailmankin mittakaavassa sekä poliittisesti, kulttuurillisesti että myös teknisesti luku oli Suomessa vielä jälleenrakentamisen aikaa. Sotakorvaukset oli saatu maksettua, vuoden 1956 yleislakko oli ohitettu ja Kekkonen valittu presidentiksi. Elimme kylmän sodan aikaa, jossa Suomi koetti pienenä Euroopan reuna-alueena vähitellen tunnustella olemassaolonsa oikeuksia ja rakentaa identiteettiään. Berliinin muurin rakentaminen alkoi 1960-luvun alussa. Teknologiaa tarkasteltaessa olimme sangen neitseellisessä tilassa nykypäivään verrattuna. Kun huhtikuussa 2010 tulivuori purkautui Islannissa aiheuttaen tuhkapölyä, joka sekoitti Euroopan lentoliikenteen, todettiin monissa lehtikirjoituksissa, että maailma on pysyvästi muuttunut. Vuonna 1960 tilanne oli aika lailla edellisestä poikkeava. Lentokoneet olivat pääosin potkurikoneita ja ne lensivät vain Euroopan lähialueille. Finnair sai ensimmäiset Caravelle-suihkukoneet keväällä 1960, mutta lentäminen ei ollut tuolloin jokapäiväistä massaturismia. Työmatkat tehtiin pääasiassa junilla ja busseilla, sillä yksityisillä ihmisillä ei ollut paljon henkilöautoja. Helsingissä ei myöskään ollut metroa, vaan tuolloin oli vielä varaa asua kaupungin keskustassa ja tehdä työmatkat kävellen. Kommunikointi tapahtui joko puhelimitse, kirjeenvaihdolla tai harvoissa tapauksissa lähettämällä sähke. Ei ollut faksia tai matkapuhelimia Internetistä puhumattakaan. Kukaan maailmassa ei pystynyt tuolloin kuvittelemaan, mihin teknologinen kehitys johtaisi tultaessa 2000-luvulle. Muutos on ollut suuri myös julkisessa tiedonvälityksessä. Sanomalehden asema oli vankka ja lehdistöllä oli lähes monopoli uutisten välityksessä aina 50-luvun lopulle saakka. Suomen Yleisradio lähetti ohjelmaa yhdellä kanavalla suomeksi ja toisella ruotsiksi. Uutisia luettiin joitakin kertoja päivässä. Säännölliset tv-lähetykset alkoivat mustavalkoisina ja ohjelmasiirtoyhteys Eurovisioon valmistui vuonna Radion ohjelmapolitiikka oli tuolloin musiikin suhteen hyvin vanhoillinen. Klassisen musiikin osuus oli suuri ja kevyttä musiikkia kuultiin ani harvoin. Lauantain toivotuissa levyissä parin viimeisen kappaleen paikka oli kuitenkin omistettu nuorisomusiikille. Yleisradio käynnisti rinnakkaisen ulaverkon vuonna 1963 ja samana vuonna Sävelradion, josta tuli nuorten suosikkiasema. Televisio aloitti väri-tv-koelähetykset vasta vuonna 1969 tasavallan presidentin uudenvuodenpuheella. Yhtiön perustaminen Edellä kuvattuun hetkeen ajoittui Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksasen perustaminen. Herrat olivat tutustuneet toisiinsa jo 1950-luvulla, jolloin molemmat työskentelivät Voima- ja Polttoainetaloudellinen Yhdistys Ekonon palveluksessa. Olof vuosina ja Antti Ekono oli 1950-luvulla lähes ainoa ja suurin lämpö- ja saniteettiteknillisenä suunnittelutoimistona, kuten termi tuolloin kuului, toimiva yritys. Antti oli toiminut Ekonosta lähdettyään itsenäisenä neuvottelevana insinöörinä ja Olof vietti pari vuotta puolustusministeriön raken- Yrityksen historia 33

3 Suunnittelua vuonna 1960, edessä Veli Patrikainen, taustalla mm. Ralf Dyhr ja Martti Remes. 34 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

4 nusosastolla lämpö- ja saniteettitekniikan suunnittelijana. Olof Granlund teki puolustusministeriön rakennusosastolta saamiaan suunnittelutehtäviä yhden miehen toimistossa vuodesta 1958 lähtien. Työskentelytapa oli rakennuttajalle edullinen, sillä yhden miehen kotitoimiston yleiskustannukset olivat olemattoman pienet verrattuna suuremman toimiston vuokrien, siivouksen, puhelinjärjestelmien, toimistohenkilökunnan ja markkinoinnin kustannuksiin. Kun suunnittelijalla oli apunaan hyvä piirtäjä, joka teki oman osuutensa iltatöinä, oli toiminta äärimmäisen tehokasta, mutta samalla myös haavoittuvaista. Nuori insinööri ymmärsi, että yhtiökumppani oli tarpeen. LVI-tekniikka kehittyi vilkastuneen rakennustoiminnan myötä melkoisin harppauksin. Uusia teknisiä laitteita ja varusteita alkoi ilmestyä putkiliikkeiden ja tukkuliikkeiden hyllyille. Sodanjälkeinen pula-aika oli ohitettu. Nopea teknillinen kehitys oli johtamassa erikoistumiseen lähes kaikilla aloilla. Myös rakennusalan suunnittelutehtäviin tarvittiin useita asiantuntijoita, jotka pyrkivät yhteistyössä tarkoituksenmukaiseen rakentamiseen ja parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseen. Olof Granlund ymmärsi, että kasvussa on oltava mukana, muuten toiminta jää puuhastelun asteelle. Hän tapasi tuttujaan Ekonon ajalta sattumalta tai tarkoituksella, sillä siellä työskentelivät parhaat LVI-suunnittelijat. He olivat valmistuneet 1950-luvun alkupuolella ja hankkineet kokemusta suuren toimiston suojissa. Pentti Arovaara kertoo vastanneensa ensimmäisiin Olofin uteluyrityksiin kieltävästi. Antti Oksasen vastatessa myöntävästi löytyi yrittäjähenkinen kumppani ja oli aika perustaa omalla nimellä toimiva yhteinen LVI-alan suunnittelutoimisto. Olof ja Antti näkivät ja aistivat oikean hetken koittaneen ja yhdistivät voimansa, kokemuksensa ja kontaktiverkkonsa. Heillähän oli jo lähes 10 vuoden kokemus erilaisista suunnittelu- ja konsultointitehtävistä. Antti oli tuolloin 33- ja Olof 32-vuotias. Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksanen oli syntynyt ja toiminta käynnistyi vuotta sitten Helsingissä osoitteessa Mannerheimintie 85 D, ravintola White Ladyn naapurissa. Neliöitä oli noin 80 ja työntekijöitä heti alkuun seitsemän. Neljään huoneeseen mahtui jokaiselle työpöytä, yhden huoneen nurkassa seisoi vaatenaulakko ja pölyttyi arkistokaappi. Vessa lirisi ja kahvin keittoa varten oli juuri ja juuri riittävä keittosyvennys. Ennen yhteisen nimen käyttöönottoa Olof ja Antti olivat tehneet pieniä suunnittelutöitä omissa nimissään samassa huoneistossa. Yrityksen pitkäaikainen sairaala- ja teollisuussuunnittelun grand old man Pentti Arovaara valmistui vuonna 1951 TKK:n koneteknilliseltä osastolta, jossa yliopettajana oli Jussi Saarto. Pentti muistelee näitä aikoja seuraavasti: Opiskeluaikana laskettiin lämmitysverkoston painovoimaista kiertoa, paineastioita ja sen sellaista. Kesäaikaan oli pakollinen harjoittelu ja pääsin jo opiskeluaikana Ekonoon töihin. valmistumisen jälkeen oli työpaikka selvillä. Ekonossa oli suunnittelijat kahdessa kerroksessa. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu korkeapaineosasto ja siellä aloitin nuorena diplomi-insinöörinä. Olof Granlund ja Antti Oksanen työskentelivät ensimmäisessä kerroksessa, joka toimi normaalin LVI-tekniikan parissa. Kun pojat lähtivät omille teilleen aluksi White Ladyn taloon, työskentelin edelleen Ekonossa. Vuonna 1964 tuli kutsu tulla käymään Liisankadulle siirtyneeseen Insinööritoimisto Olof Granlund & Antti Oksaseen. Sillä tiellä olinkin sitten eläkkeelle jäämiseeni saakka. Oli kai liian hyvä olla, kertoi Pentti Arovaara alkusyksystä Puolustusministeriön työt tulivat Olofin suhteilla ja sairaalat Antin kautta. Siihen aikaan, 50- ja 60-luvulla, ei suunnittelutoimistoille oikein ollut sopivaa markkinoida itseään toimeksiantajille. Totta kai henkilösuhteet ratkaisivat työn saannin. Hyvin hoidetut hommat toivat seuraavan. Myöhemmin tilanne muuttui. Pikkuhiljaa töistä myös oli kilpailtava. Yrityksen historia 35

5 Pentti muistaa myös hauskan tapahtuman tuolta alkuajalta: Muistan tarinan White Ladyn ajoilta. Samassa huoneistossa toimivat aluksi Olof Granlundin ja Antti Oksasen toimistot omilla nimillään. Mauri Valtonen oli siellä auttamassa vuoronperään kumpaakin, kummalla nyt sattui olemaan kiire. Puolustusministeriön Mauri Penttala soitti ja Valtosen Mauri vastasi sattumanvaraisesti toiseen puhelimeen: Insinööritoimisto Antti Oksanen. Penttala kysyi Olofia ja Valtonen vastasi: Ei ole paikalla. Toinen puhelin soi ja samat henkilöt kävivät saman dialogin uudelleen. Insinööritoimisto Granlund Oksasen ensimmäiset työt koostuivatkin juuri noiden omissa nimissä tehtyjen töiden rakennusaikaisesta valvonnasta ja muutossuunnittelusta. Firman työkirjasta löytyy mm. seuraavanlaisia nimikkeitä: Sukevan vankila, Hiukkavaaran sotilaskoti ja hevostalli, Rissalan kasarmi, Parolan lämpökeskus ja vaikkapa Iittalan lasitehdas. Outi Inkinen toimi päätoimessaan piirtäjänä Vesijohtoliike Huberin piirtämössä. Iltaisin hän kävi Meilahdessa piirtämässä Olofin ja Antin suunnitelmia puhtaaksi. Vuoden 1960 alkupuolella hän siirtyi Granlund Oksasen palkkalistoille. Istuin Olofin huoneessa ja siellä pyörivät toimiston muut pojat varsin ahkeraan. Kun joku asiakas tuli paikalla palaveriin, sanoi Olof minulle, että käypä vaikka kahvilla tai muuten vain kävelyllä. Ahtaus haittasi toimintaa kyllä niin paljon, että uusien tilojen hankinta oli pian aivan välttämätöntä. Yrityksen mainoslause Lämpöasiantuntija Yritys esitteli itsensä vuonna 1960 ilmestyneessä ensimmäisessä esitteessään Lämpöasiantuntijaksi. Tähän toimenkuvaan sisältyivät mm. seuraavat tehtävät: Granlund Oksasen ensimmäinen mainosesite: Lämpöasiantuntija. lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet vesi-, lämminvesi- ja viemärilaitteet sekä ala laajemmin käsitettynä, mm. jäähdytyslaiteet, laitos- ja ravintolakeittiöt sekä pesulat Esitteessä ennakoitiin myös jo vuonna 1967 perustetun Suomen konsulttitoimistojen liiton SKOL:n eettisiä sääntöjä kertomalla, että Lämpöasiantuntija kuten yleensäkin neuvotteleva insinööri on puolueeton asiantuntija, joka ei suorita asennustyötä eikä myy alansa tuotteita. Johtopäätöksenä edellä mainitusta oli, että Lämpöasiantuntija ei voi olla alan asennusliikkeen tai muun kaupallisen yrityksen palveluksessa. Todettakoon lisäyksenä, että sekä Olof että Antti olivat alan henkilöjärjestön, vuonna 1951 perustetun Suomen Neuvottelevien Insinöörien Liitto SNIL ry;n jäseniä. SNIL:in yhteistyö SKOL:in kanssa käynnistyi vuonna 1969, kun liittojen yhteinen toimisto perustettiin. Olof ja Antti oivalsivat jo tuolloin, mikä valitettavasti vielä nykyäänkin silloin tällöin tapahtuu, että Lämpöasiantuntija valitaan hankkeeseen liian myöhäisessä vaiheessa. He laativat Lämpöasiantuntijan tehtäväkuvauksen, jota voidaan pitää alan ensimmäisenä tehtäväluettelona. Sen mukaan olisi parasta, että Lämpösuunnittelija osal- 36 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

6 listuu rakennuksen suunnitteluun jo arkkitehdin luonnos- tai pääpiirustusvaiheessa. Itse asiassa he kokivat itsensä eräänlaiseksi energiakonsultiksi rooli, joka vasta nyt kiristyneiden energia- ja ympäristötavoitteiden myötä on tulossa osaksi hankkeen suunnittelutiimiä. Heidän mukaansa rakennuttaja on huomannut vakavia virheitä suunnitelmissa, jos Lämpöasiantuntijan apuun turvaudutaan vasta rakennusvaiheessa. Lämpöasiantuntijan suunnitelma ja suunnitteluvälineet Kuten edellä jo todettiin, 1950-luvulla ei ollut monia itsenäisiä suunnittelutoimistoja. Tukkuliikkeillä (esim. Huber), suurimmilla laitevalmistajilla (Suomen Puhallintehdas Oy) ja laitteiden maahantuojilla (esim. Valmet Ilmastointi/ Carrier), jotka myös toimivat urakoitsijoina, oli omat suunnitteluyksikkönsä. Tärkeitä suunnittelun työkaluja menneiltä vuosikymmeniltä. Yrityksen perustajat historia 37

7 Urakoitsijoiden suunnitelmat sisälsivät lähes samat asiat, mutta mikäli tilaajalla ei ollut omia asiatuntijoita arvioimaan heidän suunnitelmiaan, jäi valittujen ratkaisujen hinnoittelu ja valinta urakoitsijalle. Urakoitsijoiden tuntemus asennusdetaljeista oli varmasti monesti parempi kuin suunnittelijan ja siksi esim. konehuoneiden asennuspiirustukset määriteltiin yleisesti urakoitsijoiden laadittaviksi. Olof ja Antti halusivat korostaa omaa puolueetonta asemaansa toteamalla, että Lämpöasiantuntija ei suunnittele laitteita vaan laitoksia, mutta hän valitsee laitteet mallin ja suuruuden mukaan sekä asettaa niille tarkoin määritettyjä laatuvaatimuksia. Työpiirustukset ja työselitykset muodostivat tuolloin oleellisimman osan Lämpöasiantuntijan työstä. Piirustukset sisälsivät myös kytkentäpiirustuksia lämpö-, vesi- ja viemärijohdoista, ilmanvaihdon kanavapiirustukset ja asennuspiirustukset. Niihin sisältyivät myös laitteiden sijoituspiirustukset lämpökeskus, ilmanvaihtokeskus, keittiö, pesula jne. Piirustukset täydennettiin työselityksellä, johon sisältyi selostus järjestelmästä ja laskentaperusteista, urakkarajamäärittelyt, laitteiden laatumäärittelyt, selostus asennustyön erikoismenetelmistä sekä muut ohjeet urakoitsijoille. Pyrkimyksenä oli, että suunnitelma, piirustukset ja työselitykset yhdessä antavat yksiselitteisen kuvan suoritettavista töistä sekä niissä käytettävistä laitteista ja materiaaleista. Päällisin puolin edellä oleva tehtäväkuvaus vastaa nykyistäkin toimintaa. Suuri muutos on kuitenkin tapahtunut suunnitteluvälineiden osalta. Edellisen sivun kuva antaa hyvän näkymän suunnittelijan työstä ja välineistä 60- ja 70- luvuilla ja pääosin aina 80-luvun lopulle asti. Työvälineinä olivat piirustuslauta tai työpöytä, haka- ja kulmaviivaimet, suhde- ja laskutikku, tussikynät, partakoneen terä, jolla raaputettiin muutoksia tussilla piirrettyihin ns. transparentteihin. Joskus ne raaputettiin puhki, kun muutoksia oli useita samassa kohtaa piirustusta. Suunnitelmien puhtaaksi piirtäminen tapahtui erillisten teknisten avustajien, LVI-piirtäjien, toimesta. Suunnittelija laati luonnoksen lyijykynällä ja piirtäjä siirsi suunnitelman tussilla transparentille. Outi Inkinen toimi alusta lähtien piirtämisen esimiehenä ja kehitti myös yrityksen tekstaustyylin, jota monet muut toimistot myöhemmin jäljittelivät. Outi valvoi myös tarkasti, että suunnittelijat eivät itse mene sotkemaan suunnitelmia tussikynillä omilla harakanvarpaillaan. Työselitysten ja pöytäkirjojen laatiminen oli myös haasteellista toimintaa. Ne kirjoitettiin kirjoituskoneella ja taitava konekirjoittaja oli tuolloin kullan arvoinen. Virheitä ei saanut tulla. Ne jouduttiin peittämään lakalla ja kirjoittamaan päälle uudelleen. Usein kuitenkin koko sivu meni useiden virheiden johdosta uusiksi. Yritys kasvaa ja muuttaa uusiin tiloihin Yritys oli saanut hyvän alkupotkun toiminnalleen ja henkilömäärä oli vuoden aikana kasvanut yhdeksään henkilöön. Tästä johtuen Mannerheimintien tilat alkoivat jäädä pieneksi ja yritys ryhtyi hakemaan toimistotilaa lähempää keskustaa. Olihan Taka-Töölö vielä siihen aikaan lähes periferiaa. Antti asui Eirassa ja Olof Etu-Töölössä. Sopiva paikka löytyikin vuoden 1960 lopulla Kruunuhaasta osoitteesta Liisankatu 19. Kyseisestä noin 200 m 2 :n tilasta Olof totesi, että nyt meillä on niin paljon tilaa, että enää ei lisää tarvita. Tämän ennusteen suhteen Olof oli kuitenkin pahasti väärässä. Yhtiön perustaminen oli tapahtunut täsmälleen oikeaan aikaan. Rakentaminen vilkastui 1960-luvun alkuvuosina ja Olofin ja etenkin Antin kontaktiverkko tuotti yritykselle runsaasti uusia töitä ja asiakkaita. Niinpä henkilömäärä kasvoi siten, että vuonna 1963 se oli 20 henkilöä ja vuonna 1965 viisi vuotta perustamisen jälkeen 48 henkilöä! Kasvu oli uskomatonta, sillä jos ajatellaan nykyisiä LVI- 38 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

8 suunnittelutoimistoja, niin ainoastaan Pöyry Building Servicen palveluksessa on Granlundin lisäksi yli 50 LVI-suunnittelussa toimivaa henkilöä. Tilantarve siis kasvoi ja onneksi Liisankatu 19:stä saatiin vuokrattua useita huoneistoja kahdesta eri kerroksesta. Yrityksen 1960-luvun referenssilista on hämmästyttävän pitkä ja laaja käsittäen merkittäviä teollisuusyrityksiä kuten Ahlström, Printal, Rikkihappo (Kemira), Sanoma Oy, Sinebrychoff, Suomen Sokeri ja Wärtsilä. Lisäksi suunniteltiin lukuisia kouluja ja oppilaitoksia sekä muita julkisia rakennuksia kunnille, seurakunnille ja valtiolle. Niistä ehkä kuuluisimpia ovat Temppeliaukion kirkko, josta on erillinen kertomus myöhemmin, Sibeliuksen Ainola, Rakennustaiteen museon saneeraus ja Yleisradion toimitalo Kesäkatu 2, Helsinki. Asuinrakennuksiakin suunniteltiin jonkin verran 60-luvulla, merkittävimpänä Lähderannan asuinalue, joka tiettävästi on edelleen Suomen suurin asuntoyhtiö. Niiden suunnittelusta luovuttiin kuitenkin tultaessa seuraavalle vuosikymmenelle. Pienetkin tehtävät olivat tärkeitä. Oheinen kirje, jonka Olof oli lähettänyt vuonna 1962 urakoitsijalle koskien Tove Janssonin asunnon remonttia, antaa hyvän kuvan sen aikaisesta kommunikointikulttuurista Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksasen tavaramerkiksi nousivat kuitenkin sairaalat ja puolustusministeriön lukuisat kohteet sekä erilaiset laitesuojat ja väestönsuojat. Suomen sairaalaverkon rakentaminen alkoi päästä 1960-luvulla vauhtiin ja kohteet olivat aluksi aluesairaaloita tai kaupunginsairaaloita. Keskussairaaloiden rakentaminen kiihtyi kuitenkin vuosikymmenen lopulla ja yritys pääsi mukaan mm. HYKS:in Töölön sairaalan laajennukseen, Vanhan kirurgin saneeraukseen sekä Tampereen Keskussairaalan kuntainliiton hankkeisiin. Seuraava vuosikymmen oli sitten sairaalasuunnittelun kulta-aikaa. Automatiikka valtaa alaa Yrityksen ensimmäinen esite otti selkeästi myös antaa energiataloudellisuuden puolesta kertomalla, että lämpö- ja saniteettilaitteiden osuus on % rakennuksen investointikustannuksista, mutta lämmityskustannukset vastaavasti 50 % ylläpitokustannuksista. Antti Oksanen oli myös ahkera kirjoittaja alan lehtiin ja jo vuonna 1959 hän arvioi ilmastointija lämmitysalan kehityksen pääpainon olevan automatiikan kohdalla: Järjestämällä laitteiden toimintaa ja huoneilman eri ominaisuuksien säätöä automaattiseksi on pystytty: taloudellisuuden parantamiseen mukavuuden lisäämiseen. Yrityksen historia 39

9 Antin arviointi on sen verran mielenkiintoinen, että siitä on vielä seuraava pitkähkö lainaus: Taloudellisuuden lisääminen lienee useimmin esiintyvä automatisoinnin vaikutin. Pyrkimyksenä on tällöin saada automatisoinnin avulla ainakin polttoaineen ja työn säästöä siinä määrin, että automatisoinnin järjestäminen muodostuu taloudellisesti edulliseksi. Mukavuuden lisääminen ei kaikilta osiltaan ole lainkaan ylellisyyden hankkimista, sillä käsitykset mukavuuden minimivaatimuksista ovat nopeasti muuttumassa ja muutosten suunta on selvää minimivaatimusten kasvua. Mukavuuden lisääminen ja taloudellisuuden parantaminen ovat usein samansuuntaisia vaatimuksia. Esimerkiksi lämpötilan säädön automatisointi lisää mukavuutta ja pienentää polttoainekustannuksia. Voitko sen selvemmin sanoa? Tämä teksti oli vain kirjoitettu aikana, jolloin automatiikkatoimittajat vasta rantautuivat Suomeen. Nykypäivänä pidämme rakennusautomaatio- ym. tietojärjestelmiä itsestäänselvyyksinä emmekä ehkä osaa ajatella niitä lähtökohtia, jossa elettiin vielä 60- luvun alkupuoliskolla. Alan koulutus- ja järjestötoiminta 1960-luvulla LVI-alan koulutustarve kasvoi nopeasti luvulle tultaessa. Teknillisessä korkeakoulussa oli mahdollisuus suorittaa diplomi-insinöörin tutkinto koneosaston saniteettitekniikan linjalta. Saniteettitekniikan professuuri perustettiin vuonna TKK:n muuttaessa Otaniemeen vuonna 1966 nimeksi tuli LVI-opintosuunta ja ensimmäiseksi professoriksi oli nimitetty vuonna 1963 Olavi Vuorelainen. Opiskelijoita otettiin vuosittain noin 20, joten alan ammattilaisten joukko lähti nopeasti kasvuun, kun tultiin 1970-luvulle. Opistotasoista opetusta annettiin Helsingin Teknillisessä Opistossa, jonka pitkäaikaisena LVI-tekniikan yliopettajana toimi DI Pentti Valkonen sekä myös ruotsinkielisessä Tekniska Läroverketissä. Suomen konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n tunnus. Suomi on tunnetusti monien järjestöjen maa. Myös LVI-alalla oli jo tuohon aikaan lukuisia ammatillisia järjestöjä. Sellaisia olivat mm jo aiemmin mainitut SKOL ja SNIL sekä Lämpö- ja Vesijohtoteknillinen Yhdistys, joka myöhemmin vuonna 1971 muuttui Helsingin Lämpö- Vesi- ja Ilmastointiteknilliseksi Yhdistykseksi, Suomen Teknillinen Seura ry ja Lämpöinsinööriyhdistys korkeakouluinsinööreille, Suomen Öljylämmitysteknillinen Yhdistys sekä ruotsinkieliset Värme- och Sanitetstekniska Föreningen ja Tekniska Föreningen. Vuonna 1960 syntyi lisäksi LVIalan keskusliitto, jonka tehtävänä oli toimia alan kokoavana elimenä. Monet näistä toimivat vielä tänäänkin. SNIL:in toiminta integroitiin SKOL:oon ja lopuksi SNIL lakkautettiin, Suomen teknisestä Seurasta muodostui Korkeakouluarkkitehtien ja insinöörien liitto, joka työntekijöiden ammattijärjestönä kuuluu AKAVAan. Suomen LVI-liitto on ehkä suurin puhdas alan ammattijärjestö, jonka jäsenyhdistyksistä HeLVI on suurin. Määräykset, oppikirjat ja muut tietolähteet Nykypäivänä ihmettelee, miten suunnittelua ja rakentamista tehtiin, kun ei ollut sitä määräysten ja ohjeiden viidakkoa, jossa tämän päivän insinöörit joutuvat työskentelemään. Esimerkiksi vesijohtojen ja viemäreiden suunnitteluun oli olemassa paikallisia kunnallisia ohjeita, jotka poikkesivat toisistaan. Tähän tilanteeseen toivat apua vuonna 1956 Suomen Kunnallisteknillisen Yhdistyksen 40 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

10 julkaisemat melko suppeat mallimääräykset. Tätä täydentämään yhdistys laati ja julkaisi vuonna 1959 RVV-käsikirjan (Rakennusten vesijohdot ja viemärit), josta lähes 500-sivuisena teoksena tuli alan ammattilaisten raamattu. Varsinaiset valtakunnalliset vesijohtoja ja viemäreitä koskevat määräykset julkaistiin vuonna 1976 osana Suomen rakentamismääräyskokoelmaa (D1). Lämmityksen osalla Olof ja etenkin Antti olivat aktiivisia ja Antin teos Keskuslämmitys omakotitaloissa oli alan ammattikirjallisuutta. Ekono laati myös useita lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyviä julkaisuja, joiden kirjoittajana oli usein Juha Gabrielsson. Hän oli tuohon aikaan myös kansainvälisesti huomattava vaikuttaja, joka laati mm. Tekniikan käsikirjan LVI-osuudet. Ilmastointipuolella jouduttiin paljolti turvautumaan ulkomaiseen kirjallisuuteen ja ASHRAE:n (American Society of Heating, Refrigerating and Air-Conditioning Engineers) vuosikirjat olivat alan tärkeimpiä lähdeteoksia. Olof oli jo 60- luvulla ASHRAE:n jäsen. Ilmanvaihtolaitosten suunnitteluun esimerkiksi Helsingin kaupungilla oli omat ohjeensa, mutta vasta vuonna 1978 julkaistiin Suomen rakentamismääräyskokoelmaan osa D2 Ilmanvaihdon määräykset. Ilmanvaihtolaitoksen palomääräyksistä oli omia ohjeita jo 1960-luvulla ja niitä päivitettiin mm. vuonna Tiedot laitteista ja materiaaleista perustuivat pitkälti valmistajien esitteisiin. Tarvikeluetteloita oli julkaistu jo ainakin 1950-luvun alusta yksittäisten tahojen (esim. Onninen Oy, Suomen Lämpö Oy) toimesta. Ensimmäinen LVI-alan yhteinen tarvikeluettelo ilmestyi vuonna 1962 ja siinä oli mukana myös ensimmäistä kertaa ilmanvaihtoalan tarvikkeita. Määräyksiä ja ohjeita menneiltä vuosikymmeniltä. Yrityksen historia 41

11 Galina Nyman kurittaa Antti Oksasta ja Pentti Arovaaraa. Pekka Lehtonen, Bo Westerholm ja Olof Granlund. Kohti uutta vuosikymmentä 1960-luku läheni kohti loppuaan. Maailmalla oli myrskyisää, Pariisin opiskelijamellakat ja Tšekkoslovakian miehitys vuonna Nuorison vapautuminen, Swinging London ja sitä seurannut hippi-liike, joka huipentui Woodstockin festivaaliin vuonna Suomessa keskiolut vapautettiin vuonna 1968, mikä heijastui vielä 70-luvulla reippaana alkoholin käyttönä niin vapaa-aikana kuin yritystilaisuuksissakin. Maailma politisoitui, vastustettiin Vietnamin sotaa ja Suomessa oli vallalla voimakas vasemmistolainen henki intellektuellin nuorison keskuudessa. Se näkyi ja kuului myös selvästi mm. Yleisradiossa. Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksasen kohdalla ei tapahtunut 60-luvun lopulla merkittävää kasvua. Helsingin toimisto oli organisoitu siten, että suunnittelutoiminta tapahtui viidessä ryhmässä, joita johtivat DI Pentti Arovaara, DI Ralf Dyhr, ins. Vilho Laine, ins. Pekka Lehtonen ja ins. Bo Westerholm. Yrityksen omistajat olivat jakaneet omat vastuunsa siten, että Antti hoiti sairaalahankkeita ja eräitä teollisuushankkeita. Olofille kuuluivat maanalainen rakentaminen ja vaativat toimistokohteet sekä ATK:n kehittäminen. Vuoteen 1970 mennessä yrityksellä oli ollut noin toimeksiantoa. Henkilökunnan vaihtuvuus oli melko suurta ja ensimmäiset toimistossa työskennelleiden henkilöiden perustamat omat yritykset syntyivät (Taisto Tuomi ja Wolfgang Zenner). Ilmiö oli samanlainen kuin mitä Ekonossa oli tapahtunut jo aiemmin. Myöhemmin näitä Granlundin perillisiä on syntynyt ainakin kymmenkunta, joista Jukka Hyttisen perustama Kontermo Oy on tänä päivänä suurin. Toisaalta yritys palkkasi ensimmäisiä teekkareita, jotka olivat aloittaneet opintonsa 1960-luvun puolivälissä. Heistä tuli jo muutamassa vuodessa tärkeä osa Granlundin myöhempää imagoa, ns. Granlund-yliopistoa. Yhtiö tarjosi heille mahdollisuuden työharjoitteluun sekä kustansi heidän diplomitöidensä teon. Teekkarit muodostivat myös Granlundin Kakarakerhon, jonka toiminnasta on kerrottu tarkemmin myöhemmin. 42 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

12 Toiminta hajautuu maakuntiin kohteiden koko kasvaa Vielä 1960-luvulla ja osittain 1970-luvulla oltiin tilanteessa, että suunnittelutoiminta oli pitkälti keskittynyt Helsinkiin. Suurilla teollisuusyrityksillä oli omia suunnitteluyksikköjä, mutta muuten merkittävimmät maakuntien suunnittelutyöt tehtiin Helsingistä käsin. Tilanne alkoi kuitenkin muuttua ja varsinkin kunnallisissa hankkeissa alettiin tiedostaa, että suunnitteluun sijoitetut veromarkat saisivat mieluimmin jäädä paikkakunnalle kuin valua Helsinkiin. Suuret keskussairaalalaajennukset olivat käynnistymässä ja Granlund Oksanen onnistui saamaan tilauksia mm. Kuopiosta, Lahdesta ja Seinäjoelta. Ensimmäinen yrityksen laajen tumisoperaatio tapahtui vuonna 1969, jolloin perustettiin aluetoimisto Kuopioon lähinnä hoitamaan käytännön asioita paikanpäällä Kuopion yliopistollisen sairaalan laajennuksen alettua. Vastaava tilanne syntyi Lahdessa, jossa yritys oli aloittanut Lahden keskussairaalan (nykyinen Päijät-Hämeen keskus sairaala) suunnittelutyöt. Lahdessa oli yhden miehen toimisto vuosina Varsinainen Lahden toimisto syntyi vasta vuonna 1982, jolloin Insinööritoimisto Olof Granlund Ky osti Insinööritoimisto Erkki Lahtisen osake-enemmistön. Näin syntyi ensimmäinen Suomessa toimiva Granlundin tytäryhtiö. Vuonna 1972 perustettiin aluetoimisto Olof Granlundin syntymäkaupunkiin Vaasaan. Siellä oli eräitä merkittäviä asiakkaita kuten Vaasan Lää nin Puhelin sekä Strömberg ja Wärtsilä, joista hieman myöhemmin muodostui pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ja jotka tänäkin päivänä ovat merkittäviä yrityksen asiakkaita luvun alkupuoli oli kuitenkin myös Helsingissä vilkasta aikaa. Em. suurten keskus sairaa lahankkeiden lisäksi Helsingin metron suunnit telu oli aloitettu. Granlund Oksasen suunnittelutehtäviin kuuluivat Hakaniemen ja Kampin maanalaiset asemat. Teollisuuskohteita olivat KSL-ryhmä vuonna 1975: Saara Saxen, Heikki Koskinen, Toivo Aarnio ja Reijo Henriksson. mm. Ahlströmin Varkauden tehtaiden laajennus ja vuosikymmenen puolivälissä käynnistynyt Sanoma Osakeyhtiön Sanomalan painolaitoksen hanke Vantaan Martinlaaksoon. Kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelu uusi toimiala Sairaaloiden LVI-suunnittelu on huomattavasti vaativampaa ja monipuolisempaa kuin esimerkiksi tavallisen toimistotalon suunnittelu. Sairaaloissa tarvitaan normaalien LVI-järjestelmien lisäksi myös muita verkostoja kuten sairaalakaasut, höyry ja paineilma. Lisäksi sairaaloiden prosessien tarvitsemat tilat kuten leikkaussalit, välinehuolto yms. sisältävät paljon laitteita, jotka puolestaan tarvitsevat liitäntöjä LVI- ja sähköjärjestelmiin. Laitteiden hankinta tapahtui käytännössä suoraan laitteiden valmistajilta tai maahantuojilta, jotka pyrkivät tietenkin maksimoimaan tilauksensa ja usein myös ylimitoittamaan laitteet. Sairaaloiden organisaatioilla ei aina ollut riittävää Yrityksen historia 43

13 teknistä tietämystä. Lisäksi hankinnat tapahtuivat usein liian myöhään rakennusprosessin kannalta, jolloin työmaalla syntyi yllätyksiä ja muutostarpeita, jotka saattoivat heijastua laajemminkin LVI-suunnitelmiin. Antti oivalsi tilanteen ja näki mahdollisuuden uudelle liiketoiminta-alueelle. Granlund Oksanen voisi alkaa myös kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelijaksi ja konsultiksi, jolloin tilaaja saa puolueettomat ja oikein mitoitetut laitehankintasuunnitelmat ja LVI-suunnittelija saa tiedot laitteiden kytkentätehoista ja tarpeista oikea-aikaisesti. Näin palkattiin vuonna 1971 insinööri Toivo Aarnio käynnistämään Granlund Oksasen KSLsuunnitteluryhmää (KSL = kiinteät sairaalalaitteet) ensimmäisenä kohteenaan Lahden keskussairaala. Ryhmään palkattiin hieman myöhemmin ensimmäinen, ei LVI-taustaa omaava suunnittelija, erikoissairaanhoitaja Saara Saxén. KSL-suunnittelu on siitä lähtien ollut osa yrityksen tarjoamaa palvelua. Toivo Aarnio lähti vuonna 1976 käynnistämään omaa insinööritoimistoaan yhdessä toisen Granlund Oksasella työskennelleen LVI-insinöörin, Kurt Grönholmin kanssa. Yksikön johdossa on ollut sen jälkeen useita henkilöitä, mutta vuonna 2009 ympyrä sulkeutui, kun Insinööritoimisto Olof Granlund osti Sairaalateknisen Insinööritoimisto Aarnion ja sen henkilökunta siirtyi Granlundin palvelukseen. Toivo Aarnio oli myynyt yrityksensä jo 10 vuotta sitten Anssi Hakarinteelle, josta sitten tuli Granlundin viisihenkisen KSL-ryhmän vetäjä. 44 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

14 Ensimmäinen öljykriisi Öljykriisi alkoi joulukuussa 1973 Jom Kippur -sodan jälkeen. OPECin arabijäsenistä sekä Egyptistä ja Syyriasta koostuva OAPEC (Organization of Arab Petroleum Exporting Countries) yritti öljyn tuotannon leikkauksilla kiristää USA:ta liittolaisineen lopettamaan tukensa Israelille. Öljykriisin lopettamiseksi USA uhkasi arabimaita ja niitä usein avustanutta Neuvostoliittoa viljatoimitusten lopettamisella. Samoihin aikoihin OPEC päätti rajuista öljynhinnan nostoista. Öljykriisi hidasti talouskasvua ja kiihdytti inflaatiota ja laukaisi taloustaantuman. Sen seurauksena Britannia ja Norja aloittivat laajat öljyn etsinnät. Suomessa alkoi voimakas panostaminen kivihiilen käyttöön perusvoiman tuotannossa öljyn sijaan ja myös ydinvoimaprojektit saivat vauhtia. Neuvostoliiton kanssa neuvoteltiin maakaasutoimitusten aloittamisesta, jolloin riippuvuus arabien öljystä väheni. Öljykriisi näkyi myös suomalaisten arjessa, vaikkakin sen vaikutukset jäivät loppujen lopuksi sangen vähäisiksi. Sisäasiainministeriö antoi talouselämän säännöstelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain nojalla koko joukon määräyksiä energian säästämiseksi. Määräysten rikkomisesta olisi voinut seurata sakkoa tai jopa vankeusrangaistus. Lisäksi ilmoitettiin, että ellei niitä noudateta, joudutaan turvautumaan myöhemmin pakkosäännöstelyyn. Yhtään rangaistusta ei kuitenkaan annettu. Rangaistusuhan alaisia määräyksiä olivat: asuin- ja toimistohuoneiden ylin lämpötila 20 astetta myymälöiden ja työhuoneiden ylin lämpötila 18 astetta varastojen ja teollisuustilojen ylin lämpötila 16 astetta autotallien lämmitys kielletty lämmitetyn veden käyttö uima-altaissa kielletty yleisiä altaita lukuun ottamatta lumen sulattaminen kaduilta ja pihamailta lämmitetyllä vedellä kielletty autojen lämmitys sähköverkosta kielletty alle 10 asteen pakkasella liikkeiden näyteikkunavalaistus sallittu vain liikkeiden aukioloaikoina moottoriteitä ei saa valaista Määräykset olivat voimassa joulukuusta 1973 toukokuun 1974 loppuun. Lisäksi liikenneministeriö määräsi yleisen 80 kilometrin nopeusrajoituksen, joka jäi voimaan myös kriisin jälkeen. Öljykriisin heijastusvaikutukset Öljykriisin vaikutukset yrityksen työtilanteeseen olivat vähäiset. Henkilökuntamäärä oli vuonna 1974 selvässä kasvussa ja vuoden 1975 alussa yrityksessä työskenteli 72 henkilöä. Tilat olivat jälleen käyneet ahtaiksi ja Metro- sekä ATK-ryhmä muuttivat vuoden 1973 lopulla Kristianinkadulle. Vastaavasti KSL-ryhmä eli obduktio-osasto, niin kuin sitä sairaalahuumorilla höystettynä kutsuttiin, muutti vuonna 1974 Liisankatu 25:en eli samaan taloon, missä sijaitsi Mikko Monosen ruumisarkkuliike ja josta Muksut lauloivat samassa talossa kuin Matti Makkosen ruumisarkkuliike Yrityksen historia 45

15 Liisankadun toimistossa työskennelleitä 35 vuotta myöhemmin: Reijo Hännninen, Outi Inkinen, Aira Merjovirta ja Helka Grönholm. Suunnitteluryhmien osalta tapahtui myös muutoksia, kun Vilho Laine ja Bo Westerholm olivat lähteneet yrityksestä. Uusiksi ryhmänjohtajiksi nimitettiin vuonna 1974 insinööri Ulf Holmberg, DI Reijo Hänninen ja insinööri Markku Salonen. Öljykriisi ja tuohon aikaan yrityksen suurin suunnittelutoimeksianto Pasilan virastokeskus saivat Olofin tekemään lokakuussa 1974 matkan Japaniin yhdessä rakennushallituksen Martti V. Hilskan ja ATK-päällikkö Matti Häkkilän kanssa. Japania pidettiin tuohon aikaan edistyksellisimpänä maana tietotekniikan soveltamisessa LVI-alalla. Japanilaiset olivat luoneet jo tuolloin ATK-järjestelmän, jolla ohjattiin, valvottiin ja optimoitiin automaattisesti rakennuksen energian kulutusta, teknillisten laitteiden toimintaa ja rakennuksen sisäisen liikenteen turvallisuutta. Vierailuja tehtiin uusiin suuriin toimistorakennuksiin. Mielenkiinto kohdistui ennen kaikkea säätöjärjestelmiin ja ATK-laitteisiin, joiden tarkoituksena oli huoltohenkilökunnan määrän ja energiankulutuksen minimointi sekä ilmanvaihtolaitoksen mahdollisimman tehokas toiminta. Nykypäivää ajatellen järjestelmät olivat alkeellisia valvontakeskuksia olosuhde- ja energiamittauksineen, mikä tietenkin oli uutta siihen aikaan. Järjestelmiin oli kuitenkin kytketty laskentatoimintoja, joilla pystyttiin esimerkiksi optimoimaan oikea käynnistysaika ilmastointilaitokselle ennen 46 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

16 Kuntokartoituksiin liittyviä mittauksia: Harri Nyyssölä ja Tryggve Leander. työ päivän alkamista. Sinne voitiin syöttää sääennustustietoja tulevien lämpö- ja jäähdytyskuormien ennustamiseksi. Japanin matkalla oli positiivisia vaikutuksia yrityksen liiketoimintojen kehittymiseen. Ajatukset energiankulutuksen seurannasta ja ymmärryksen lisääminen siitä, minkä suuruinen rakennuksen tavoite-energiankulutuksen tulisi olla, johti päätökseen hankkia Japanista uusi vuotuisen energian tavoitekulutuksen laskentaohjelma nimeltään HASP. Siihen kehitettiin Granlund Oksasella oma käyttöliittymä ja työkalu sai nimekseen GOHASP. Yhtiö käynnisti vuonna 1979 energia-analyysien myymisen olemassa olevien rakennusten lämpö- energian tavoitekulutusten määrittelemiseksi ja seuraamiseksi. Itse asiassa tämä toimintamalli oli myöhemmin perustana 1990-luvun alkupuolella tehdyille kauppa- ja teollisuusministeriön tukemille energiaselvityksille. Myöhemmin Motivan toiminnan käynnistyttyä energiakatselmustoiminta sai nykyisen muotonsa. Vuonna 1979 ajoitus oli kysynnän kannalta täydellinen ja energiansäästömahdollisuuksien selvityksistä oltiin kiinnostuneita tuolloin ilman valtion tukeakin. Yrityksen historia 47

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Kaarinan kaupunginvaltuuston kokouksessaan 21.10.2013 130 hyväksymä KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Voimaantulo 1.1.2014 1. YLEISTÄ Vesihuollon verkostojen rakentamisesta ja ylläpidosta sekä veden

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Toimisto avoinna ma-to klo 8.00 15.45, pe klo 8.00 15.30

Toimisto avoinna ma-to klo 8.00 15.45, pe klo 8.00 15.30 Liittämis- ja maksuperusteet sekä maksut 1.1.2016 Toimisto avoinna ma-to klo 8.00 15.45, pe klo 8.00 15.30 Kurikkatie 14, 90440 Kempele Puhelin: (08) 8828 300, telefax (08) 8828 310 Päivystys: 0400 586

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 8/2010 29.1.2010 Asia: Kirjallinen varoitus Oikaisuvaatimuksen tekijä: X, sairaanhoitaja Virasto: Sairaala Päätös, johon haetaan

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

kokouksessa päivänä kuuta 20

kokouksessa päivänä kuuta 20 VUOLIJOEN KUNNAN VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty kokouksessa päivänä kuuta 20 Voimaantulopäivä: Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Vuolijoen kunta laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

Kiinteistön kuntotodistus

Kiinteistön kuntotodistus Kiinteistön kuntotodistus Remontti-ilta Pekka Luoto 2.11.2006 Idean liikkeelleläht htö Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen hallitus teki 20.12.2004 Suomen Kiinteistöliitolle aloitteen tutkimushankkeen käynnistämiseksi

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 Yhteisen tekemisen palikat 1/4 Työmailla Ammattitaitoisen työvoiman ja

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala s-posti jarmo.hietala@lapua.fi puh. 06 4384 640, 044 4384 640 Rakennusmestari

Lisätiedot

Yrityksen omistajat: Heikki Tuomilehto ja Petri Ijäs

Yrityksen omistajat: Heikki Tuomilehto ja Petri Ijäs www.halwest.com Halwest Ay:n toiminta alkoi maaliskuussa 2003 ja v. 2008 yhtiömuodoksi vaihtui Oy. Tuotevalikoimamme painottui Aluksi yrityksille ja yhteisöille suunnattuihin ergonomisiin ratkaisuihin.

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Liikkumistottumuksiin ja -asenteisiin pitää ryhtyä vaikuttamaan joka

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Työharjoittelu Edinburghissa

Työharjoittelu Edinburghissa Työharjoittelu Edinburghissa 11.4.2016 6.5.2016 Skotlannin matkani alkoi mukavasti lomaviikolla, koska olin varannut matkaan viisi viikkoa joista työharjoittelu tulisi kestämään neljä viikkoa. Lomaviikon

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet

Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet Copyright 2012 Citec Group Oy Ab 11 Sept 2014 SKI Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet Westenergy Mustasaari Westenergy muuntaa polttokelpoisen jätteesi energiaksi, joka

Lisätiedot

Yksikkö Veroton Sis. alv 24% Veden perusmaksut Yksikkö Veroton Sis. alv 24% Omakotitalot, paritalot ja vapaa-ajan asunnot /vuosi 50,00 62,00

Yksikkö Veroton Sis. alv 24% Veden perusmaksut Yksikkö Veroton Sis. alv 24% Omakotitalot, paritalot ja vapaa-ajan asunnot /vuosi 50,00 62,00 HINNASTO 1.1.2017 KÄYTTÖMAKSUT Vesimaksu /m 3 1,25 1,55 Jätevesimaksu /m 3 2,67 3,31 PERUSMAKSUT Veden perusmaksut Omakotitalot, paritalot ja vapaa-ajan asunnot /vuosi 50,00 62,00 Rivi- ja kerrostalot

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Uuden rakennuttajan kokemuksia rakennuttamisprosessista Elävä esikaupunki -seminaari 26.4.2012 Aino Verkasalo Maankäyttötieteiden laitos YTK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus-

Lisätiedot

Aleksanterinkatu 17, 8krs saneeraus, jossa uudistettiin 650m2 toimistotilat.

Aleksanterinkatu 17, 8krs saneeraus, jossa uudistettiin 650m2 toimistotilat. Referenssit Aleksanterinkatu 17, 8krs saneeraus, jossa uudistettiin 650m2 toimistotilat. Hanke toteutettiin projektijohtourakkana. Valmis 04/2015 Hotelli Kämpin 2-vaiheen viemärilinjojen saneeraus. Työt

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Rakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia

Rakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia TOT-RAPORTTI YTOT 1/01 YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia Eläkeläinen jäi puisen seinäelementin ja sokkelin väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Omakotityömaalla

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Hennala. Esittely- ja keskustelutilaisuus Tervetuloa!

Hennala. Esittely- ja keskustelutilaisuus Tervetuloa! Hennala Esittely- ja keskustelutilaisuus 20.4.2016 Tervetuloa! Hennalan alue ASUNTOALUE HARJOITUSKENTTÄALUE KASARMIALUE HENNALA 20.4.2016 Asiantuntijoina paikalla: Pirkko-Leena Jakonen projektipäällikkö

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

KOE- JA KURSSITIEDOTE

KOE- JA KURSSITIEDOTE KOE- JA KURSSITIEDOTE 1.8.2012 Tiedotteen sisältö: Kokeet 1 Öljylämmitysalan kurssi 3 Öljylämmitysalan asennustyöt 4 Säiliöntarkastustyöt 5 Kaasuasennustyöt 6 Lämmityslaitteistojen sähköasennustyöt 7 ASENNUSALAN

Lisätiedot

Häiriöttömyyden ja riskienhallinnan merkitys toimitusvarmuudelle, rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta.

Häiriöttömyyden ja riskienhallinnan merkitys toimitusvarmuudelle, rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta. Häiriöttömyyden ja riskienhallinnan merkitys toimitusvarmuudelle, rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta. Ari Kammonen 10/2/2007 1 Ari Kammonen Rakennusmestari Noin 15v työmaiden johdossa Noin 8v ESRL:n

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Lämpöpumppuasentaminen osaksi talotekniikan perustutkintoa ja lämpöpumppukoulutukset. Lämpöpumppupäivä , Heureka Matti Vesalainen, Amiedu

Lämpöpumppuasentaminen osaksi talotekniikan perustutkintoa ja lämpöpumppukoulutukset. Lämpöpumppupäivä , Heureka Matti Vesalainen, Amiedu Lämpöpumppuasentaminen osaksi talotekniikan perustutkintoa ja lämpöpumppukoulutukset Lämpöpumppupäivä 29.11.2016, Heureka Matti Vesalainen, Amiedu Amiedu yli 40 vuoden kokemus koulutuksesta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kädentaidot ja tuotteistaminen Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kohderyhmä lapset Halusimme opettaa lapsia, koska lasten kanssa työskentely on meille molemmille mielekästä. Halusimme luoda elämyksen

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY Yhdistys syntyi vuonna1994 Ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot