ARKISTOINNIN TYÖRYHMÄ
|
|
- Timo-Pekka Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ARKISTOINNIN TYÖRYHMÄ RAPORTTI Jari Ojala, Pirjo Vuorinen, Miika Nurminen, Antti Auer JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
2 1 TUTKIMUSAINEISTOJEN METATIEDOISTA Metatiedot voidaan jakaa esim. järjestelmäkohtaiseen (esim. käyttäjätiedot, tunniste- ja sijaintitiedot) ja sisältöä kuvailevaan tietoon (esim. dublin core, fits, dicom, ddi, csmd). esim. dublin core on suunniteltu yleiskäyttöiseksi, mutta eri sovellusalueilla on huomattavasti yksityiskohtaisempia, sovellusaluekohtaisia ja tutkijoiden tietotarpeiden kannalta usein kiinnostavampia määrityksiä (esim. museopuolella spectrum ja cidoc crm). Metatietoja voidaan luokitella käytetyn tietomallin mukaan. Yksinkertaisimpina ovat avainsanat tai tagit, avain-arvo -parit, kehittyneemmissä järjestelmissä käytössä ovat taksonomialla tai ontologialla kontrolloidut määritykset, jotka parantavat haettavuutta, mutta joiden ylläpito ja kustomointi on yksinkertaisia tekstikenttiä huomattavasti mutkikkaampaa. Haasteena on eri rakennemalleilla tai skeemoilla määritellyn tiedon yhteensovittaminen ja erityisesti ontologioiden osalta määritysten ylläpito niin, että standardi kelpaa kaikille käyttäjille. Toisaalta haasteena on metatietojen pitäminen ajan tasalla manuaalisesti päivitettävien tietojen osalta. Metatieto voidaan jakaa sisällöstä riippuvaan ja kontekstuaaliseen. Sisällöstä riippuva metatieto voidaan johtaa aineistosta itsestään, kontekstuaalinen metatieto liittyy prosessiin, jossa aineistoa käsitellään. Sisällöstä riippuva metatieto auttaa aineiston yleistä haettavuutta (erityisesti fyysisillä aineistoilla - digitaalisilla aineistoilla kokotekstihaku ja esim. sisältöpohjainen kuvahaku ovat vähentäneet tämän merkitystä), kontekstikohtainen tieto taas aineiston yleistä hallintaa. Kontekstuaalisella metatiedolla voidaan kuvata hankkeiden, julkaisujen ja muiden tuotosten, aineistojen ja organisaatioyksiköiden yhteyksiä, kuten eurooppalaisessa CRIS-tietoarkkitehtuurissa (CRIS = Current Research Information Systems) ja sen CERIF-metatietokuvauksessa. i Hallinnollisella metatiedolla kuvataan mm. säilytyksen kannalta keskeiset aineiston tietoturva- ja säilytysstatukset. Tutkimuksen tietoaineistot hankkeessa rakennetaan kansallista suositusta tutkimusaineistojen metatietokuvaukseksi. Väistämättä merkittävä osa metatiedosta on kuitenkin tieteenalakohtaista.
3 2 FYYSISTEN TUTKIMUSAINEISTOJEN HALLINNAN VAATIMUKSET 2.1 Taustaa Digitaalinen informaatio on räjähdysmäisesti lisääntynyt vuosien saatossa. Sen helppo tuottaminen on johtanut kasvavaan ongelmaan, joka liittyy digitaalisen tiedon järjestämiseen ja säilyttämiseen myös yliopistoissa. Erityisen ahtaalla ollaan silloin, kun aineisto pitäisi saada pitkäaikaistallennuksen piiriin ii. Digitaaliset aineistot eivät säily yhtä hyvin kuin perinteisesti tuotetut ja siksi ne asettavat suunnattoman haasteen niitä tuottavalle ja hallinnoivalle yhteisölle. Julkisin varoin tuotettujen aineistojen osalta asia on erityisenajankohtainen, ja sitä on ohjeistettu kansallisella ja kansainvälisellä taholla. iii Tutkimusaineistot ovat merkittävä osa yliopistojen kulttuuriperintöä ja sitä kautta niiden rooli eurooppalaisen tiedon todistuskappaleina on tärkeä. Vuonna 2005 Euroopan neuvosto kiinnitti erityistä huomiota yliopistojen kulttuuriperintöön (University Heritage), ja ohjeisti toimintaa niin tutkimusaineistona koottujen kokoelmien kuin muunkin yliopistoissa olevan kulttuuriperinnön osalta. iv 2.2 Kamut kirjastot, arkistot, museot Perinteisesti yhteiskunnassa pitkäaikaisarkistoinnista vastaa kolme tahoa: kirjastot, arkistot ja museot. Nämä Kamuiksikin kutsutut organisaatiot toimivat myös Jyväskylän yliopistossa ja niiden yhteistyö tiedekunnissa ja laitoksissa tehtävän arkistointityön kanssa olisi tehtävä saumattomaksi. Tämä edellyttäisi yhteisen tallennusstrategian laatimista yliopiston kulttuuriperinnön ja oppihistorian kannalta merkittävän aineiston tallentamiseksi sekä laitosten oppihistoriatietämyksen kasvattamista: se mitä teemme tänään on oleellinen osa tulevaisuuden tutkimushistoriaa. Aineistojen huolellinen ja suunnitelmallinen arkistointi mahdollistaa myös sen uudelleen käytön tutkimustarkoituksissa. Laitoksen ja yksittäisen tutkijan kannalta tärkeää on ensisijaisesti hyvän tiedonhallintatavan omaksuminen. Tämä edellyttää yhteistä tietokantaa ja selkeää ohjeistusta aineistojen arkistoinnissa. Ohjeista selviää tutkijoille miten ja missä muodossa tallentaa tutkimusten tuottamat runsaat aineistot ja mitä kontekstitietoa niiden oheen on tallennettava. 2.3 Digitoida vai hävittää? Digitaalisten aineistojen lisäksi laitoksilla on usein hallussaan erilaisia manuaalisia tutkimusaineistoja ja välineitä. Tällaisten aineistojen formaatit saattavat olla vanhentumassa ja siksi ne edellyttäisivätkin nopeaa digitointia. Tämä edellyttää myös täsmällistä suunnitelmaa, jota nyt ei ole olemassa, ja joka aiheuttaa mm. yliopiston virkaarkistolle ja museolle ylimääräisiä paineita. Tällaisten aineistojen käsittely ja seulonta sekä pitkäaikaisarkistointi tulisi ohjeistaa nopeasti. Oman haasteensa pitkäaikaisarkistointiin tuo tämän hetkinen tilanne, jossa laitokset joutuvat muuttamaan sisäilmaongelmien vuoksi. Vanhempienkin aineistojen digitointiin joudutaan nykyisin pakon edessä, kun minkäänlaisen fyysisen materiaalin vieminen ei esim. väistötiloihin ole sallittua. Olisi kuitenkin löydettävä selkeät rajat sille, mitä kannattaa digitoida ja mitä siirretään puhdistuksen kautta pitkäaikaissäilytykseen.
4 Oppihistoriallisten aineistojen kartoittaminen erilaisten muutostilanteiden yhteydessä pitäisi saada osaksi muuttojen ja muutosten strategista suunnittelua. Vastaavien tilanteiden vuoksi laitoksilla tulisi olla selkeä ohjeistus siitä, miten ja mihin oppihistorialiallisesti merkittävä aineisto pitäisi tallentaa. Datan säilymisen suurin ongelma ei välttämättä aina olekaan tekniikka, vaan jatkuvat organisaatiomuutokset. Tällaisten aineistojen digitointi ja dokumentointi edellyttää yliopiston tiedekuntien ja laitosten sekä muistiorganisaatioiden (arkisto, museo ja kirjasto) yhteistyötä. Oppihistoriallisten aineistojen pitkäaikaissäilytykselle on varattu tiloja Kanavuoresta, mutta sen toiminta on toistaiseksi organisoimatta. Fyysisten aineistojen arkistointia varten tarvitaan infrastruktuuri ja ohjeistus sekä selkeä vastuutus toiminnan ohjaamiseksi niin, että kyse on asianmukaisesta arkistoinnista eikä vain varastoinnista. Yhteisen digitointikeskuksen perustaminen edellyttää laadukkaiden laitteiden lisäksi yhteneväisten käytäntöjen laatimista ja henkilökunnan riittävää kouluttamista myös pitkäaikaisarkistoinnin tarpeet huomioiden. Digitointi saattaa heikentää aineiston informaatioarvoa. Svenska Litteratursällskapet i Finland toteutti kyselytutkimuksen, jossa tuli selkeästi esille se, että puolella kaikista pitkäaikaisarkistoinnista vastaavien organisaatioiden digitoimien aineistojen käyttäjistä on ongelmia sähköisen aineiston käytössä. Palautteessa korostuivat muun muassa seuraavat seikat: digitoitu aineisto ei ole identtinen alkuperäisen aineiston kanssa, digitointi ei ole tarpeeksi laadukasta, tietokannoissa on syöttövirheitä, harmaasävy- ja mustavalkodigitointi hävittää yksityiskohtia. Selvityksessä todettiin myös, että mitä enemmän organisaatiolla on digitoitua aineistoa, sitä tiukemmin se soveltaa salassapitomäärityksiä, jolloin aineistojen käytettävyys kärsii. v 2.4 Arkistoinnin perusohjeet Yliopistossa tehtävä tutkimus ja opetus tuottavat nykyisin massoittain aineistoja, joista pääosa on digitaalisessa muodossa. Aineiston hallinta ja tallennussuunnitelma tutkimuksen alkuvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää jo yksistään sen vuoksi, että aineistoja olisi helpompi hallita ja toisaalta, jotta niistä tallentuisi yliopiston oppihistorian osalta merkityksellinen osa. Aineistojen arkistoinnissa on syytä huomioida seuraavat arkistoinnin yleiset perusseikat, jotka toisaalta ovat osa tutkimusprosessia ja tutkimusaineiston käsittelyä: vi 1. Tallenna: ota talteen ne aineistot, jotka ovat tiedon säilymisen kannalta merkittäviä 2. Huolehdi tekijänoikeuksista ja käyttöluvista: pitkäaikaisarkistoinnin näkökulmasta on erityisen tärkeää, että aineistojen käytöstä on olemassa selkeät sopimukset. On määritettävä kirjallisesti kenelle oikeudet kuuluvat ja missä ja miten tallennettuja aineistoja saa käyttää. Luvat ja sopimukset tallennetaan sovittuun paikkaan esimerkiksi yliopiston virka-arkistoon. 3. Karsi: kaikkea ei voi tallentaa. On osattava nähdä kauas. Toisaalta aineiston arvo saattaa selvitä vasta vuosien kuluttua. Tässä tilanteessa pitkäaikaisarkistoinnista vastaavien arkisto- /museo-/kirjastotahojen konsultointi voi olla hyvinkin tarpeellista. Voi olla, että se mitä pidämme nyt turhana, onkin myöhemmin arvokasta tai sitten päinvastoin. 4. Dokumentoi: pitkäaikaisarkistoinnin näkökulmasta kaikki aineistot, joilla ei ole riittävästi konteksti-/metatietoa, on arvotonta. Jälkikäteen tietoa voi olla hyvin vaikea tai
5 mahdotonta selvittää. Esimerkiksi ilman kontekstitietoja oleva kuva tai tallenne on usein täysin hyödytön. 5. Järjestä: suuren tietomäärän järjestäminen ja luokittelu on tärkeää. Tämä toisaalta on osa tutkimusprosessia ja periaatteessa sen pitäisi olla luonteva tutkimusaineistojen käsittelyä. Toisinaan aineistoja on niin paljon, että luokittelu voi jäädä hyvinkin hataraksi vain tutkijan oman prosessin sisäiseksi. 6. Säilytä ja varmuuskopioi: säilyttämisen yhteydessä on huolehdittava riittävästä ja järjestelmällisestä varmuuskopioinnista. Digitaaliset mediat ovat tarkempia lämpötilan ja kosteuden suhteen kuin perinteiset paperiaineistot ja valokuvat. 7. Tarkista ja huolehdi: digitaalinen arkisto kuten muukin arkisto vaatii jatkuvaa tarkkailua ja huolenpitoa. Aineistojen kunto on syytä tarkistaa määräajoin ja varauduttava tiedon uudelleen tallennukseen, jos ongelmia on havaittavissa säilytyksen/säilyvyyden suhteen. Hyvin hoidettu ja järjestyksessä oleva digitaalinen arkisto, jossa on huomioitu pitkäaikaisarkistoinnin tavoitteet alentaa myös laitosten kustannuksia: aineistot ovat helposti löydettävissä, saavutettavissa ja siirrettävissä eteenpäin. 2.5 Aineistotyypit Yliopiston sisällä tuotetaan tieteenalasta riippuen hyvin monenlaisia aineistoja. Pitkäaikaisarkistoinnin näkökulmasta olisi tarpeellista selvittää tieteenalakohtaiset erot ja laatia niiden perusteella ohjeet kullekin tiedekunnalle. Tähän on koottu tavallisimmat aineistotyypit, joiden säilyttämisestä on haarukoitu pitkäaikaisarkistoinnin näkökulmasta. Yleisohjeena voidaan sanoa, että kaikissa aineistotyypeissä pitäisi suosia pakkaamattomia ja yleisiä formaatteja. 1. Kuvat Kuva-aineistoja syntyy tänä päivänä tutkimusalasta riippuen runsaasti. Kuvissa yleisin formaatti on todennäköisesti JPG. Jos käytetään erikoisohjelmia, olisi aineisto syytä arkistoida tässä tavallisimmassa muodossa. Pitkäaikaisarkistoinnin kannalta Kuvien metatiedot on saatava talteen siten, että ne hyödyttävät tulevia tutkijapolvia. Metatiedoista tärkeimpinä voidaan pitää seuraavia tietoja: kuvan aihe/nimi, mitä kuva esittää, ketä kuvassa on, missä tilanteessa kuva on otettu, kuvausaika, kuvan käyttöoikeudet ja kuvaaja, mahdolliset hakusanat. Metatiedot pitäisi sisällyttää suoraan kuvan sisään, jotta tieto kulkee aina kuvien mukana. Jos skannataan vanhoja aineistoja olisi huolehdittava riittävästä resoluutiosta. 2. Tallenteet Tallenteiden (äänet ja kuvatallenteet) osalta pakkaamattomat tiedostomuodot ovat suositeltavia. Myös tallenteiden osalta metatiedot ovat tärkeitä, jotta myöhemminkin päästään selville ketä tallenne koskee, kuka sen on tuottanut, milloin ja mitä tarkoitusta varten. 3. Asiakirja-aineistot
6 Ohjeita pitkäaikaisarkistointiin ja aineiston digitointiin löytyy sähköisen pitkäaikaisarkistoinnin Digiwiki nettisivustolta: Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskevan työryhmän muistio Opetusministeriön asettama sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskevan työryhmä on muistiossaan vuonna 2008 todennut digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytyksestä seuraavaa: vii 1) Digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytyksen vaatimukset on otettava huomioon koko aineiston elinkaaren ajan säilytettävän aineiston syntyhetkestä alkaen. 2) Digitaalisen aineiston tuottaminen on suunniteltava niin, että syntyvä aineisto on laadultaan säilyttämiskelpoista. 3) Digitaalisen aineiston tuottamiseen tulee aina sisältyä aineistoa koskeva metatiedon kerääminen pitkäaikaissäilytyksen tarpeita silmällä pitäen. 4) Digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytys on uskottava luotettavalle säilyttäjälle. 5) Digitaalisen aineiston käyttöä ja hyödyntämistä on edistettävä. Nämä näkökohdat ovat tärkeitä suunniteltaessa myös Jyväskylän yliopiston tuottamien tutkimusaineistojen pitkäaikaisarkistointia. 2.7 Tutkimusaineistojen arkistoinnin priorisointi ja säilytyskriteerit Tutkimusaineistojen arkistoinnista on syytä olla selkeä priorisointijärjestys, sillä kaikkea tutkimuksessa tuotettua aineistoa ei voi eikä sitä edes kannata säilyttää. Säilytettävän aineiston periaatteena voi käyttää yleisiä arkistojen seulontaan liittyviä määritteitä; esimerkiksi Kansallisarkisto säilyttää tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia sinne päätyvästä aineistosta. Arkiston tekemä seulonta on työläs prosessi, jossa karsitaan ensisijaisesti useaan kertaan olevat samat dokumentit ja tämän jälkeen tehdään priorisointia oletuksella esimerkiksi siitä, mitkä saattaisivat olla tulevan tutkimuksen kannalta arvokkaita aineistoja. Tutkimusaineistojen arkistoinnin säilytyksessä ei voida lähteä siitä, että seulonnan ja priorisoinnin tekee jälkikäteen tähän tehtävään määrätty henkilö. Tämän vuoksi hankkeilla täytyy olla selkeä ohjeistus siitä, mitä aineistoja säilytetään ja miten. Priorisointiperiaatteina voisi olla esimerkiksi: 1. Ensisijaisesti säilytetään tutkimuksen raakadata-aineisto, josta pitkäaikaissäilytykseen tallennetaan vain yksi, mahdollisimman täydellinen versio. (ei siis useita, hieman erilaisia tiedostoja). Tämä raakadata voi olla monen tyyppistä (kvantitatiivista, kvalitatiivista, numeroita, tekstiä, kuvaa, ääntä jne.). Joidenkin aineistojen osalta ongelmia voi tulla tekijänoikeuksissa (esim. raakadata on hankittu tietokanta) - näiden osalta riittänee, että yliopisto arkistoi tiedon, missä alkuperäinen raakadata on. 2. Raakadatan pohjalta tehtyjä analyysiaineistoja tallennetaan tarvittaessa. Lähtökohtaisesti raakadatan pohjalta tehdyt analyysiaineistot säilyvät tutkijoiden käytössä. Joissain tapauksissa tosin analyysidata voi olla luonteeltaan raakadataa (esim. useiden aineistojen yhdistelmä), jolloin se on syytä tallentaa.
7 Perushaaste on: miten määritellään raakadata- ja analyysiaineistot? Missä kohtaa kulkee raja. Tutkimusaineiston säilytyksen kannalta olennaista on, että tutkijaryhmät saavat kunkin hankkeen alkuvaiheessa jaetun levytilakiintiön, johon aineistoa tallennetaan tutkimuksen eri vaiheissa. Kun projekti päättyy, tästä levytilasta otettava varmuuskopio säilytetään pysyvästi yliopiston järjestelmissä tai ulkoistetussa palvelussa. Tutkimusaineiston pitkäaikaissäilytyksestä on vastuussa tutkimuksen vastuullinen johtaja. Ryhmän ja sen jäsenten roolit määritellään tutkimuksen eri vaiheissa.
8 3 TUTKIMUSAINEISTOJEN INFRASTRUKTUURI Suurin osa tutkimusyliopistoissa ja laitoksissa tapahtuvasta tutkimuksesta perustuu alun perin digitaalisessa muodossa olevan aineiston tai digitoidun aineiston käsittelyyn. Tiedonhallinnan infrastruktuurien kehittämiseen on tartuttu niin paikallisella, kansallisella viii kuin eurooppalaisellakin ix tasolla. TIVIT SHOK hankkeessa puhutaan jopa tietovarantoryntäyksestä. x Tässä tarkastellaan tutkimusaineistojen infrastruktuuria ottamatta kantaa siihen, tuotetaanko palveluja itse vai hankitaanko ne ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Liittyminen ulkoisiin palveluihin edellyttää kuitenkin omien palvelujen kehittämistä sille tasolle, että liittyminen ja ulkoisten resurssien käyttö on mahdollista. Jyväskylän yliopiston Rinnakkaisjulkaiseminen ja tutkimusaineistojen hallinnointi työryhmän tuottama Tutkimusaineistojen hallinnointiin liittyvä loppuraportti ( ) toteaa Digitaalisessa muodossa olevien aineistojen määrä kasvaa nopeasti. Yliopiston tulisi tarjota digitaalisille tutkimusaineistoille keskitettyyn käyttövaltuushallintaan kytketty tietoturvallinen palvelu, joka on käyttäjille kustannuksiltaan niin edullinen, että arvokkaat tutkimusaineistot voidaan edellyttää säilyttäväksi siellä. Nykyisin aineistoja joudutaan kustannussyistä osin säilyttämään varmuuskopioimattomissa ja tietoturvaltaan kyseenalaisissa tallennusvälineissä. Keskitetty palvelu on välttämätön laatutekijä jo rahoittajien aineistojen hallintaan liittyvien vaatimusten takia. Keskitetty palvelu nähdään välttämättömänä laadunvarmistuksen edellytyksenä, mutta se on toisaalta mahdollistaja, joka tehostaa käytännön tutkimusprosesseja niihin liittyvää aineistonhallintaa. Lisäksi se antaa mahdollisuuden erilaisten datojen yhdistämiseen ja uudenlaisten analyysimenetelmien ja tutkimusasetelmien käyttöön. Hyvin hoidettu paikallinen tutkimusaineistojen infrastruktuuri antaa mahdollisuuden ulkoistaa aineistoja silloin, kun sille on muutoin edellytykset. Tällöin tutkimusaineistot myös meritoivat tutkijaa kuten julkaisu. Kehittyneen aineistoinfrastruktuurin pohjalle voidaan rakentaa virtuaalisia ja hajautettuja tutkimusympäristöjä ( e-research ). xi Käytännössä tutkimusprojekteissa ja ryhmissä organisaatiorajojen ylittäminen alkaa olla pikemminkin normaali käytäntö kuin erikoistapaus. Keskitetyn palvelun laaja käyttöönotto edellyttää sitä, että isotkin aineistot ovat nopeasti siirrettävissä aineistoa tuottavalta tutkimuslaitteistolta keskitettyyn tallennukseen. Tutkimusinfrastruktuurin kehittämisen kannalta on olennaista huolehtia siitä, että niin rakennusten sisäinen kuin kampuksen sisäinen verkko ja sen kaapelointi on päivitetty suurten aineistojen siirtotarpeita vastaavaksi. Myös fyysisten aineistojen arkistoinnissa keskitetty ratkaisu (so. Kanavuori) on suositeltava siksi, että sinne voidaan rakentaa arkistoinnin vaatimukset täyttävä infrastruktuuri. Edelleen tarvitaan kuitenkin myös asianmukaisia aineistojen lähisäilytystiloja. Yliopistolla on hyvät edellytykset perustaa analogisessa muodossa olevien aineistojen digitointikeskus. Laiteinvestointeja on jo tehty (optinen tallennus) tai niitä ollaan tekemässä (julkaisujen digitointi, nauha-aineistot). Tutkimusaineistoista digitointia voidaan laajentaa opintoaineistoihin ja jopa henkilökohtaisiin arkistoihin. Sisätilaongelmien takia digitointi on joissain tapauksissa välttämätön vaihtoehto. Toiminta on organisoitava niin, että toiminnalle saadaan jatkuvuus ja ammattitaitoinen työnjohto. Tapauskohtaisesti on arvioitava
9 mahdollisuudet ulkoistaa digitointihanke. Toisaalta digitointikapasiteettia voidaan myydä myös yliopiston ulkopuolelle. Digitointivaiheesta on rakennettava suora tallennusputki keskitettyyn aineistopalveluun. Tutkimusaineistojen elinkaarimalleissa päähuomio on ollut aineistojen arkistoinnissa ja pitkäaikaissäilytyksessä. xii Sen sijaan elinkaari aineiston keruusta tutkimustuloksiin on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Käytännön tutkimustyön kannalta juuri tämä on aineiston hallinnan kannalta olennainen prosessin vaihe ajatellen tutkimustyön edistymistä, mutta myös aineiston myöhempää säilytystä. Aineistoa kuvailevaa metatietoa tulee kerryttää koko tutkimusprosessin aikana. Aineiston integriteetin varmistamista ja erityisesti provenienssia kuvaava tieto syntyy ja se on tallennettava prosessin kuluessa. xiii
10 4 YHTEENVETO Edellä on tarkasteltu tutkimusaineistojen infrastruktuuria monikerroksisena kokonaisuutena. Oxfordin yliopiston tutkimusinfrastruktuurin kehityshankkeessa todettiin: The development of research infrastructure takes time, and it will still be several years (funding permitting) before the University is able to claim an integrated suite of services to support research data management xiv. Epäilemättä sama johtopäätös koskee Jyväskylän yliopistoa. Aluksi vaaditaan sekä yliopistotason että yksikkötason linjauksia siitä, millä tavalla edetään ja millaista resursointia tarvitaan. Myös yhteisesti sovitut prosessit on kuvattava ja päätettävä prosessien velvoittavuudesta ja kattavuudesta. Infrastruktuurin osalta minimivaatimus on keskitetty, kaikkia tieteenaloja hyödyttävä tutkimusaineistojen tallennuspalvelu, jota tarvitaan niin tietoturva- ja kustannussyistä kuin myös käytännön tutkimustyötä tukevista toiminnallisista syistä. Yliopistolla on nyt myös edellytykset perustaa keskitetty digitointipalvelu. Palvelujen ulkoistaminen edellyttää arviointia ja vertailua, mutta myös omien palvelujen kehittämisen sille tasolle, että liittyminen ulkoisiin palveluihin ja ulkoisten resurssien joustava ja läpinäkyvä käyttö on mahdollista. Fyysisille aineistoille tarvitaan ainakin yksi keskitetty ja asianmukaisesti varustettu arkistointitila. Kanavuoren pitkäaikaisarkistointiin liittyvät tavoitteet ja resurssit on määritettävä ja kohdennettava yliopiston keskushallinnossa. Rakennus- ja saneeraushankkeiden yhteydessä on myös suunniteltava asianmukaisia aineistojen lähisäilytystiloja. Metatietokäytännöistä tulisi sopia ensisijaisesti valtakunnallisesti. Aineistoista riippumatonta ydinosaa metatiedosta ollaan määrittelemässä kansallisessa TTA-hankkeessa. Paikallisesti ja tieteenalakohtaisesti metatietokuvauksia voidaan tarvittaessa laajentaa. Yhtenäiset metatietokuvaukset mahdollistavat osaltaan aineistojen ulkoistamisen sekä aineistojen julkaisemisen erilaisissa aineistopalveluissa. Haasteena on, että metatiedon kerryttäminen ei saa tulla liian raskaaksi yksittäiselle tutkijalle ja että tarjolla on kunnolliset välineet. Tutkimusympäristöjen kehittäminen ml. aineistojen hallinnan kehittäminen edellyttää yliopistolta sekä kertaluontoista investointia että jatkuvaa panostusta kehittämiseen ja ylläpitoon. Tutkimusyliopiston näkökulmasta tämä on sekä välttämätön, kannattava että strategisesti keskeinen investointi. Pidemmällä tähtäyksellä e-research -visiot avaavat huikeita näköaloja virtuaalisten tutkimusympäristöjen rakentamiseen. xv Myös tapa tehdä tutkimusta on muuttumassa. Science 2.0 viittaa tapaan toimia, julkaista verkostoina ja nopeuttaa tutkimustulosten ja aineistojen julkaisuprosessia perinteiseen tieteelliseen julkaisuprosessiin verrattuna. xvi Ks. myös liite: Tutkimusaineistojen infrastruktuurin kuvaus i
11 ii Säilymiseen on monta syytä: digitaalisen aineiston tuottamisen helppous ja runsaan aineiston hallittavuuden ongelmat, formaattien ja järjestelmien nopea muuttuminen, arkistointijärjestelmien heikkous ja suunnittelemattomuus jne. iii Berliinin julistus tieteellisen tiedon saatavuudesta vuodelta 2003, (Berlin Declaration on Open Access to Knowledge in the Sciences and Humanities OECD:n Pariisin julistus vuodelta 2004 ja OECD:n datasuositus vuodelta 2007.(Declaration on Access to Research Data from Public Funding sekä Council of Europe. Recommendation 1375 (1998)1 over the Protection of incidental collections against dispersal.council of Europe. Recommendation Rec (2005)13. Recommendation on the Governance and Management of University Heritage. iv v Tutkijoiden ääni ja sähköiset aineistot. Selvitys muistiorganisaatioiden asiakkaitten digitoitujen aineistojen tarpeista ja saatavuudesta Laatinut Outi Hupaniittu. vi Järvinen Petteri: Digiarkistointi. Porvoo vii Opetusministeriön asettama Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskevan työryhmän muistio. Opetusministeriö. Koulutus ja tiedepolitiikan osasto viii Tieto käyttöön. Tiekartta tutkimuksen sähköisten tietoaineistojen hyödyntämiseksi. en_hyodyntamiseksi.html?lang=fi ix EUDAT on laaja eurooppalainen yhteistyöhanke tiedonhallinnan infrastruktuurin kehittämiseksi tutkimusyhteisöjen ja olemassa olevien infrastruktuurien käyttöön. x xi Käsite e-research viittaa uusiin informaatioteknologin tukemiin tapoihin tehdä tutkimusta. Käsite laajentaa e-science - ja cyberinfrastructure -käsitteet ihmistieteisiin. ( xii Esim. CSC : Tutkimuksen tietoaineistot. Olennaisen käsikirja päättäjille., s xiii Provenienssilla (provenance) tarkoitetaan aineiston ja siitä johdettujen tulosten alkuperää. ( Provenienssin dokumentointi on erityisen tärkeää arvioitaessa aineiston omistajuutta ja meritointia. xiv Wilson, James A. J. et.al xv xvi Science 2.0 generally refers to new practices of scientists who post raw experimental results, nascent theories, claims of discovery and draft papers on the Web for others to see and comment on. Science Is Open Access Science the Future?
1. Vaatimukset aineistojen infrastruktuurille
TUTKIMUSAINEISTOJEN INFRASTRUKTUURIN KUVAUS 1. Vaatimukset aineistojen infrastruktuurille Suurin osa tutkimusyliopistoissa ja laitoksissa tapahtuvasta tutkimuksesta perustuu alun perin digitaalisessa muodossa
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTOJEN HALLINNOINTI -TYÖRYHMÄ TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI
TUTKIMUSAINEISTOJEN HALLINNOINTI -TYÖRYHMÄ TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI (TYÖRYHMÄN ESITYS 3.7.2012) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 1 TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO JA KOKOONPANO Rehtorin asettama Rinnakkaisjulkaiseminen ja tutkimusaineistojen
LisätiedotKirjasto yliopiston tutkimusaineistopolitiikan toteuttajana. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto
Kirjasto yliopiston tutkimusaineistopolitiikan toteuttajana Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tutkimusinfrastruktuuri Tutkimusinfrastruktuurit kilpailutekijänä: Tutkimusinfrastruktuurit
LisätiedotAVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
LisätiedotArvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?
1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo
LisätiedotPitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen
Pitkäaikaistallennus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Mitä on pitkäaikaistallennus? Tiedon tallennuksen aikajänne ylittää tallennusjärjestelmän sekä laite-että ohjelmistokomponenttien
LisätiedotTukea projekteille: IT-järjestelmät ja -työkalut
Tukea projekteille: IT-järjestelmät ja -työkalut Aallon harjalla vai Aallon juurella? Anne Sunikka, tutkimuksen asiakkuuspäällikkö Aalto-yliopiston IT-palvelut 13.8.2013 Tutkimusprojektin elinkaari 3 Idea
LisätiedotInfrastruktuurin aineistonhallinta ja käytön avoimuus
Ulla Ellmén tiedeasiantuntija Tutkimusrahoituksen kehittäminen Infrastruktuurin aineistonhallinta ja käytön avoimuus 1 Aineistonhallintasuunnitelma ja selvitys tutkimusinfrastruktuurin käytön avoimuudesta
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus
Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia
LisätiedotHallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen
Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Valtio expo 20.5.2014 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Haaste: Information Tsunami : Gartner Says One Third of Fortune
LisätiedotIDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy
IDA-tallennuspalvelun esittely CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä hanke Hankkeessa rakennetaan Tutkimuksen tietoaineistojen tallennusratkaisu IDA Yhteinen
LisätiedotTutkimuksen tietoaineistot
IT-päivät, Rovaniemi 30.10.2012 Tutkimuksen tietoaineistot Johanna Blomqvist CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Data challenges Tutkimuksen tietoaineistot keskeisiä haasteita Miten selviämme tietovirran
LisätiedotRahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010
Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee
LisätiedotTHL:N NÄKÖKULMIA TUTKIMUSAINEISTOJEN SÄILYTTÄMISEEN
THL:N NÄKÖKULMIA TUTKIMUSAINEISTOJEN SÄILYTTÄMISEEN Seminaari tutkimusaineistojen säilyttämisen ulottuvuuksista 18.12.2018 Toni Suutari 18.12.2018 1 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS THL tutkii ja seuraa
LisätiedotMiten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari
Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Tutkijakoulujen hakuinfo ja tutkijan työelämätaidot. Suomen akatemian ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan
LisätiedotMiksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia
Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston
LisätiedotYleiset tiedot. paperiaineisto. AV-aineisto. valokuvat. digitoidut ja digitaalisena syntyneet aineistot
Kysely Jyväskylän yliopiston tutkimusaineistojen digitointitarpeista Kyselyn rakenne: Lisää uusi aineisto paperiaineisto Yleiset tiedot AV-aineisto valokuvat digitoidut ja digitaalisena syntyneet aineistot
LisätiedotTTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi
TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi Juha Hakala Kansalliskirjasto 2013-03-19 Miksi TTA tarvitsee KDK:n PASmäärityksiä? Jos tutkimusdata on tarkoitus säilyttää pitkäaikaisesti (yhteisessä) PAS-sovelluksessa,
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto
Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset
LisätiedotOletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Lue tästä, miten voit hyödyntää avoimen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuudet!
Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Tieteen tekemisen prosessi on muutoksessa kohti avoimia toimintamalleja. Avoin tiede ja tutkimus tarkoittaa pyrkimyksiä tukea tätä muutosta tieteellisessä tutkimuksessa.
LisätiedotJälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos
Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still
Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,
Lisätiedotja Jyväskylän yliopisto
Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisuyksikkö pekka.olsbo@jyu.fi p. 050-5818355
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tutkimusaineistojen hallinnoinnin työryhmä TUTKIMUSAINEISTOJEN HALLINNOINNIN TYÖRYHMÄ MUISTIO [KOKOUSNUMERO 01/2011]
TUTKIMUSAINEISTOJEN HALLINNOINNIN TYÖRYHMÄ MUISTIO [KOKOUSNUMERO 01/2011] Aika: 03.11.2011 klo 12.15-14.00 Paikka: Ag C133 Läsnä: vararehtori Matti Manninen (puheenjohtaja) (12:38-) kehittämispalveluiden
LisätiedotOpen access julkaiseminen Helsingin yliopistossa
Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa Marjut Salokannel Helsingin yliopisto 10.10.2008 Tutkimustulosten avoin saatavuus Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys tehostuu; Mahdollistaa jatkotutkimuksen;
LisätiedotSähköinen säilyttäminen
Sähköinen säilyttäminen Markus Merenmies / Kansallisarkisto Maanmittauslaitos 6.9.2017 1 Odotuksia esitykselle Viitekehys sähköisele säilyttämiselle mihin tulisi kiinnittää huomiota Sähköinen säilyttäminen
LisätiedotKuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista
Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista Versio 1.0.1, 26.4.2016 Sisältö Yleistä... 3 Visio: Kaupunkien palvelukehitys rajapinnat edellä... 5 Yhteiset tavoitteet... 6 Avoimuus käytössä ja kehityksessä...
LisätiedotKokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi
Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi
LisätiedotKUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA
Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSDATAN TUTKIJAPALVELUT. Mari Elisa Kuusniemi, Tutkimuksen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin Yliopisto
HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSDATAN TUTKIJAPALVELUT Mari Elisa Kuusniemi, Tutkimuksen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin Yliopisto Datanhallinnan tukipalvelut Datapolitiikka Vastuunjako
LisätiedotVALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS
1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto
LisätiedotTutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA. Stina Westman, ATT-hanke, CSC
Tutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA Stina Westman, ATT-hanke, CSC Agenda Avoin tiede ja tutkimus hanke Tutkimusdatan hallinta Työkaluja aineistojen tallennukseen ja jakamiseen
LisätiedotT.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen
T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko
LisätiedotKansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi
Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi 11. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Hämeenlinna 7.10.2010 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen
LisätiedotTW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN
TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN OpenVPN- yhteys kahden TW- EAV510/TW- EAV510AC laitteen välille HUOM! Jos yhteyttä käytetään 3G/4G/LTE- verkon yli, pitää käytössä olla operaattorilta julkiset IP- osoitteet
LisätiedotKAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.
KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.2004 Muistiorganisaatiot KAMUT = kirjastot, arkistot ja museot ekam yhteistyö
LisätiedotArkistoaineistojen sisällönkuvailu
Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon
LisätiedotKDK:n ajankohtaiset kuulumiset
KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden
LisätiedotMetatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa
Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin
LisätiedotDATAN HALLINNAN NYKYKÄYTÄNNÖT JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT OULUN YLIOPISTOSSA. Tietohallinto / Suorsa & Keinänen
1 DATAN HALLINNAN NYKYKÄYTÄNNÖT JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT OULUN YLIOPISTOSSA 2 ESITYKSEN SISÄLTÖ IT-palvelujen organisointi Oulun yliopistossa Palvelutuotannon taustatietoja Datan tallennuksen nykytila
LisätiedotHankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen
Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.
LisätiedotHyvät käytännöt ja pitkäaikaissäilytyksen huomioiminen digitoinnissa. 6.5.2013 FT István Kecskeméti, sektorijohtaja, Kansallisarkisto
Hyvät käytännöt ja pitkäaikaissäilytyksen huomioiminen digitoinnissa 6.5.2013 FT István Kecskeméti, sektorijohtaja, Kansallisarkisto Kokoelmat (alkuperäiset) Digitoinnin kokonaisuus Luettelointi Järjestely
LisätiedotYhteisöllinen tapa työskennellä
Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA
HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA TAPAHTUNUT TÄHÄN MENNESSÄ HY:SSA Helsingin yliopiston tutkimusdatatyöryhmä 2011 pj. dosentti Marjut Salokannel 8 toimenpide-ehdotusta Helsingin
LisätiedotLUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä
Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä JUHTA 7.2.2017 Johtaja Hannu Sirén Huomioon otettavia periaatepäätöksen ulottuvuuksia 1. Sähköinen
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotOPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ
OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.
LisätiedotRinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia
Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita
LisätiedotKäytön avoimuus ja datanhallintasuunnitelma. Open access and data policy. Teppo Häyrynen Tiedeasiantuntija / Science Adviser
Käytön avoimuus ja datanhallintasuunnitelma Open access and data policy Teppo Häyrynen Tiedeasiantuntija / Science Adviser 1 Käytön avoimuus Suunnitelmassa tulisi kuvata ainakin seuraavat asiat: (Kriteerit,
LisätiedotPAS-tilanne ja julkaistujen opinnäytteiden pitkäaikaissäilytykseen liittyvä prosessi ja edellytykset
PAS-tilanne ja julkaistujen opinnäytteiden pitkäaikaissäilytykseen liittyvä prosessi ja edellytykset Kirjastoverkkopäivät 24.10.2017 Opinnäytteiden arkistointi työpaja Lassi Lager (lassi.lager@helsinki.fi)
LisätiedotJulkisrahoitteisten tutkimusaineistojen avoimuus ja kansainvälinen tilanne OECD:n Open Access ohjeistus
Sami Borg Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD) Julkisrahoitteisten tutkimusaineistojen avoimuus ja kansainvälinen tilanne OECD:n Open Access ohjeistus Elektronisten tutkimusaineistojen (datan) avoimuuden
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto mitä tehdään ja mitä tavoitellaan?
Kansallinen digitaalinen kirjasto mitä tehdään ja mitä tavoitellaan? Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki - seminaari 5.6.2009 Minna Karvonen Muutossuunnat & Kansallinen digitaalinen kirjasto
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotDigitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014
Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon
LisätiedotTTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013
TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Tutkimuksen tietoaineistot 2014-2017 Keskeinen tavoite edistää sähköisten tutkimusaineistojen hyödyntämistä,
LisätiedotKaikki alkaa TUTKAsta. Artikkelin matka avoimeksi. Marja-Leena Harjuniemi
Kaikki alkaa TUTKAsta Ja päätyy JYXiin Artikkelin matka avoimeksi Marja-Leena Harjuniemi 14.4.2011 Työnkulku Inbox TUTKA JYX Kustantajaluvan tarkistaminen (S/R) Kustantajan edellyttämien tietojen lisääminen
LisätiedotCase Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen
Case Honeywell Oy Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen 1 Vastaanottaa yritysten asiakirjoja, lähinnä pysyvään säilytykseen Asiakirjoihin liittyvä tutkijapalvelu
LisätiedotOpen Access & Open Data & Tulosten suojaus Horisontti ohjelmassa. Liisa Ewart Lakimies Sopimus- ja kustannusasioiden NCP VTT 27.3.
Open Access & Open Data & Tulosten suojaus Horisontti 2020 - ohjelmassa. Liisa Ewart Lakimies Sopimus- ja kustannusasioiden NCP VTT 27.3.2017 Desca -mallisopimuksen kohdan 8.4. ohje Dissemination Be aware
LisätiedotJuha Henriksson. Digitointiprojektin hallinta ja ulkoistaminen. 5.12.2005 Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive
Juha Henriksson Digitointiprojektin hallinta ja ulkoistaminen 1 Digitointiprojekti Digitointiprojekti on paljon muutakin kuin pelkkää digitointia. Itse asiassa kyse ei ole projektista, vaan jatkuvasta
LisätiedotDigitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.
Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.2015 Laura Höijer Digitalisaatio - Toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien
LisätiedotPALVELUT KATA/AVAA/IDA. Tuija Raaska, CSC, 2.12.2013 Tuija.Raaska@csc.fi
PALVELUT KATA/AVAA/IDA Tuija Raaska, CSC, 2.12.2013 Tuija.Raaska@csc.fi Tutkimuksen tietoaineistot TTA Opetus- ja kulttuuriministeriön TTA-hanke edistää tietoaineistojen kuvausten yhtenäistämistä, säilytystä
LisätiedotAineistonhallinta pähkinänkuoressa METODIFESTARIT TAMPEREEN YLIOPISTO ARJA KUULA-LUUMI
Aineistonhallinta pähkinänkuoressa METODIFESTARIT 19.8.2015 TAMPEREEN YLIOPISTO ARJA KUULA-LUUMI 2 3 Aineistonhallinta Aineistonhallinnalla tarkoitetaan sitä, että aineistot on luotu, tallennettu, kuvailtu
LisätiedotKeski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo
Keski-Suomen museo Virpi Mäkinen 4.4.2016 virpi.makinen@jkl.fi Keski-Suomen museo Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo Keski-Suomen
LisätiedotASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN
1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon
LisätiedotOPEN ACCESS HELSINGIN YLIOPISTOSSA
OPEN ACCESS HELSINGIN YLIOPISTOSSA TUHAT-WORKSHOP 8.10.2013 METSÄTALO KIMMO KOSKINEN HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO VERKKOPALVELUT OA:N LYHYT HISTORIA Tammikuussa 2003 Open Access seminaari Hankenilla Lokakuussa
LisätiedotTietoarkiston palvelut ja arkistointiprosessi. Annaleena Okuloff Tieteenala-asiantuntija
Tietoarkiston palvelut ja arkistointiprosessi Annaleena Okuloff Tieteenala-asiantuntija 9.11.2016 2 Tutkimusaineiston arkistointi = Aineisto avataan muidenkin tutkijoiden käytettäväksi Sähköiset tutkimusaineistot
LisätiedotPitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013
Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,
LisätiedotOpenVPN LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille
TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille Esimerkissä on käytetty kahta TW- EAV510 laitetta OpenVPN LAN to LAN yhteydellä voidaan luoda VPN- yhteys, jossa liikenne
LisätiedotAvoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin
Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta
LisätiedotRahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 10.10.2008
Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 10.10.2008 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Termikysymys Mitä open access on suomeksi? Mitä näkökulmaa sananvalinnalla
LisätiedotKODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut
ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita
LisätiedotJan Montell. Talousjohtaminen ja datan hallinta Fingridissä
Jan Montell Talousjohtaminen ja datan hallinta Fingridissä Maailmanluokan tehokkuus Selkeä strategia ja johtamisjärjestelmä ei rönsyjä Pätevä ja motivoitunut henkilökunta työn tuloksellisuus ja laatu Keskitetty
LisätiedotMuseaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen
Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo
LisätiedotTiedonhallintalakiehdotus - vaikutukset Tommi Oikarinen / valtiovarainministeriö
Tiedonhallintalakiehdotus - vaikutukset 14.9.2018 Tommi Oikarinen / valtiovarainministeriö Tiedonhallintalaki muutos pääpiirteittäin Tiedonhallintalaki (HE-luonnos) Tiedonhallinnan järjestäminen Vastuut,
LisätiedotKorkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?
Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa
LisätiedotTutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle
Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle Katja Fält FT, tieteenala-asiantuntija Katja.Falt@uta.fi 26.10.2015 TIETOARKISTO www.fsd.uta.fi Aineistonhallinta Aineistonhallinnalla
LisätiedotMicrosoft Outlook 2003 Automaattinen arkistointi
Sivu 1/5 Microsoft Outlook 2003 Automaattinen arkistointi Kaikilla tietohallinnon Outlook Exhange palvelua käyttävillä on määritelty henkilökohtainen postilaatikko jossa on rajoitettu levytilan määrä.
LisätiedotTUTKIMUSDATAN KUVAILU. Kuvailun tiedotuspäivä Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält
TUTKIMUSDATAN KUVAILU Kuvailun tiedotuspäivä 27.9.2017 Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält Sisältö Reilu tutkimusdata (FAIR-periaatteet) ja kuvailu Tutkimusdatan kuvailun pääpiirteet Tutkimusdatan kuvailu
LisätiedotSähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu
Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu toimijana Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkeli on historiallisen tiedonhallinnan
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus
Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Kansalliskirjasto Lausunto 28.09.2018 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotTW- EAV510/TW- EAV510AC: PPTP- OHJEISTUS
TW- EAV510/TW- EAV510AC: PPTP- OHJEISTUS Esimerkki 1: PPTP- yhteys kahden TW- EAV510/TW- EAV510AC laitteen välille Esimerkki 2: Palvelinlaitteena TW- EAV510/TW- EAV510AC, asiakaslaitteena Windows 8 HUOM!
LisätiedotLausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista
Lausunto 01.11.2017 2860/00 04 05/2017 Asia: VM/1709/00.01.00.01/2016 VM098:00/2016 Lausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista Yleiset kommentit
LisätiedotAvoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA
Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen
LisätiedotOpen Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA
Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA OJS digitoitujen aineistojen julkaisualustana Mikä Open Journal Systems
LisätiedotAvoin tiede ja tutkimus 2014-2017 (ATT-hanke)
Avoin tiede ja tutkimus 2014-2017 (ATT-hanke) Juha Haataja Juha.Haataja@minedu.fi Yritykset Avoin tiede ja tutkimus 2014-2017 (ATT) Hallinto Suunnittelu Datan kerääminen Datan käsittely ja analyysi Datan
LisätiedotPelit kansalliskokoelmassa
Pelit kansalliskokoelmassa Lauri Ojanen & Aija Vahtola Kansalliskirjasto on kerännyt digitaalisia pelejä vuodesta 2008 alkaen, jolloin ne sisällytettiin arkistoinnin piiriin vapaakappaletoimintaa ohjaavassa
LisätiedotTTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset
TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset Saara Värttö, TTA-PAS koordinaattori, saara.vartto@csc.fi Pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus 10.4.2013 Pitkäaikaissäilytys tutkimuksen tarpeisiin TTA-PAS-hankkeella
LisätiedotAvoin tiede ja tutkimus ATT Hankkeiden esittely
Avoin tiede ja tutkimus ATT Hankkeiden esittely 2.9.2015 Kansalliskirjasto Esa-Pekka Keskitalo - orcid.org/0000-0002-4411-8452 http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2015101414897 Avoin tiede tieteenteon prosessit
LisätiedotTeknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer
Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee
LisätiedotTW- EAV510/TW- EAV510AC: L2TP- OHJEISTUS
TW- EAV510/TW- EAV510AC: L2TP- OHJEISTUS Esimerkki 1: L2TP- yhteys kahden TW- EAV510/TW- EAV510AC laitteen välille Esimerkki 2: L2TP- yhteys TW- EAV510/TW- EAV510 AC ja Windows 8/8.1 koneen välillä Esimerkki
LisätiedotDatan hallinnan nykykäytännöt ja tulevaisuuden suunnitelmat Ville Tenhunen Helsingin yliopisto / Tietotekniikkakeskus
Datan hallinnan nykykäytännöt ja tulevaisuuden suunnitelmat Ville Tenhunen Helsingin yliopisto / Tietotekniikkakeskus 22.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2/8/13!1 Agenda Nykytila Teknisten
LisätiedotTieto matkaa maailmalle
Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet
LisätiedotAvointen aineistojen julkaisualusta AVAA
Avointen aineistojen julkaisualusta AVAA 2016 OKM ATT 2014 2017 -hanke www.avointiede.fi Lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla Avoin tiede ja tutkimus hanke 2014-2017 Opetus-
LisätiedotDigitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita
Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen
LisätiedotCC0-lisenssi: case Finna
CC0-lisenssi: case Finna Avoin data levällään? STKS:n seminaari 22.1.2014 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto Missä ollaan nyt? Finnan lähtökohtana on ollut metatiedon avoimuus ja yhteiskäyttöisyys. Nykyisen
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut
Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö
LisätiedotTekstin digitointi Kansallisarkistossa
Tekstin digitointi Kansallisarkistossa 19.11.2009 ISTVÁN KECSKEMÉTI yksikönjohtaja, FT Tehtävä Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
LisätiedotMitä PAS-järjestelmä tarkoittaa museoille?
Mitä PAS-järjestelmä tarkoittaa museoille? Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Kari Peiponen, Valtion taidemuseo Heritology (Cultural heritage) Šola defined heritology as a study of the future of
Lisätiedot