Kansallisen elektronisen kirjaston. käyttäjäkysely yliopistoille

Transkriptio

1 Kansallisen elektronisen kirjaston käyttäjäkysely yliopistoille 2007

2 1. Taustatietoja 1.0 Yliopisto (Mitä yliopistoa edustat) 1.1 Sukupuoli 1.2 Ikä 1.3 Opiskelija- tai työntekijäryhmä (Mihin opiskelija- tai työntekijäryhmään lähinnä kuulut) 1.4 Koulutus- / opintoala (Mitä koulutus-/opintoalaa edustat) 2. Elektronisten aineistojen käyttö ja saatavuus 2.1 E-aineistojen käyttömäärä (Missä määrin käytät elektronisia ja painettuja aineistoja omassa työssäsi) 2.2 Valmius luopua painetuista aineistoista (Oletko valmis luopumaan painetuista aineistoista, jos käytössäsi olisi elektroniset versiot) 2.3 Seuraavien palvelujen käyttömäärä (Kuinka usein käytät seuraavia kirjastosi tarjoamia elektronisia aineistoja) 2.4 Eniten käytetyt elektroniset aineistot (Nimeä elektronisia aineistoja, joita käytät eniten opinnoissasi/työssäsi) 2.5 Löytyykö oman alan e-aineistoja (Löytyykö yliopistosi tarjoamista elektronisista aineistoista mielestäsi oman alasi keskeisiä aineistoja) 2.6 Haluan seuraavia e-aineistoja (Minkä tyyppisiä elektronisia aineistoja ensisijaisesti toivoisit hankittavan oman yliopistosi käyttöön) 2.7 Haluttuja elektronisia aineistoja (Mainitse nimeltä esimerkkejä elektronisista aineistoista, joita haluaisit hankittavan yliopistosi käyttöön) 2.8 Tyytyväisyys e-aineistoihin (Kuinka tyytyväinen olet käytössäsi oleviin elektronisiin aineistoihin) 2.9 E-aineistojen kattavuus (Kuinka suuren osan tarvitsemistasi julkaisuista ja tietoaineistoista saat yliopistosi tarjoamista elektronisista aineistoista) 2.10 Elektronisten aineistojen käytön vaikutus (Miten elektronisten aineistojen käyttö on vaikuttanut opintoihisi/työhösi) 2.11 E-aineistojen ongelmia (Elektronisten aineistojen käytön ja sen avulla tapahtuvan tiedonhankinnan keskeisiä ongelmia ovat mielestäni) 2.12 Tieto e-aineistoista (Mistä saat pääasiassa tietoa kirjaston tarjoamista elektronisista aineistoista) 2.13 Koulutuksen ja neuvonnan tarve (Minkälaista elektronisten aineistojen käyttöön liittyvää koulutusta tai neuvontaa tarvitset) 3. Viimeisin tieteellisen artikkelin käyttökokemus 3.1 Luettu tieteellisiä artikkeleja (Kuinka monta elektronisessa muodossa saatua tieteellistä artikkelia olet lukenut viimeksi kuluneen kuukauden (4 viikon) aikana) 3.2 Viimeisintä e-artikkelia käytin (Missä käytit viimeisintä lukemaasi elektronista lehtiartikkelia) 3.3 Viimeisin e-artikkeli löydettiin (Miten löysit viimeksi lukemasi e-lehtiartikkelin) 3.4 a) Artikkelia käytettiin (Mihin tarkoitukseen ensisijaisesti käytit tai aiot käyttää artikkelin sisältämää informaatiota) 3.4 b) Muut käyttötarkoitukset (Mihin muihin tarkoituksiin käytit tai aiot käyttää artikkelin sisältämää informaatiota)

3 4. Nelli-portaalin käyttö 4.1 Nellin käytön määrä (Kuinka usein käytät Nelli-tiedonhakuportaalia) 4.2 Nelli on (Onko Nelli mielestäsi) 4.3 Nellin käyttötarkoitus (Mihin käytät Nelliä) 4.4 OmaNellin käyttötarkoitus (Mihin käytät OmaNelliä) 4.5 Nelliin halutut uudistukset (Millaisia uudistuksia haluaisit Nelliin) 5. Elektronisen aineiston käyttö tutkimuksessa 5.1 Tieteenala (Mitä tieteenalaa edustat) 5.2 Tutkimusala (Mikä on tutkimusalasi) 5.3 Tohtorin tutkinto (Oletko suorittanut tohtorintutkinnon) 5.4 Tohtorin tutkinnon suoritusvuosi (Jos olet suorittanut tohtorintutkinnon, valitse tutkinnon suoritusvuosi) 5.5 Opettajana toimittu (Jos olet toiminut opettajana, kuinka monta vuotta) 5.6 Tutkimuksen tekotapa (Teen tutkimusta) 5.7 Julkaisumuotojen arvostus (Missä määrin seuraavia julkaisumuotoja arvostetaan alallasi) 5.8 Oman alan julkaisujen käyttö (Missä määrin käytät työssäsi julkaisuja omalta tieteenalaltasi ja missä määrin yli tieteenalarajojen) 5.9 Kuinka monta julkaisua sinulla on kahden viime vuoden ajalta seuraavissa kategorioissa: kotimaiset tiedelehdet, kansainväliset tiedelehdet, kansainväliset kirjat, kotimaiset kirjat, kansainväliset kirjaartikkelit, kotimaiset kirja-artikkelit, ei-referoidut kansainväliset artikkelit, ei-referoidut kotimaiset artikkelit 5.10 Yhteisartikkelin kirjoittajien määrä (Jos viimeksi julkaisemasi artikkeli oli yhteisartikkeli, kuinka monta kirjoittajaa sillä oli) 5.11 Hankkeen rahoitus (Kuinka hanke oli rahoitettu? Valitse sopiva vaihtoehto) 6. Palaute 6.1 Palautetta / lisäkommentit

4 YLIOPISTOT TUTKIMUSAINEISTON RAJAUS TAUSTAMUUTTUJA VALINTA Yliopisto Lapin yliopisto 1.0 Yliopisto 1 Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto Kuvataideakatemia Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Oulun yliopisto Sibelius-Akatemia Svenska handelshögskolan Taideteollinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Teatterikorkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Ei vastanneita 0 0.0

5 1. Taustatietoja 1.1 Sukupuoli 1 Mies Nainen Ei vastanneita Ikä 1 alle yli Ei vastanneita Opiskelija- tai työntekijäryhmä vuoden yliopisto-opiskelija Yli 3 vuoden yliopisto-opiskelija Tutkielman / gradun tekijä Osa-aikainen jatko-opiskelija Päätoiminen jatko-opiskelija Assistentti / tutkija Lehtori / opettaja Laitoksen esimies / professori Kirjastonhoitaja / informaatikko Muu henkilökunta Muu paikalliskäyttäjä Ei vastanneita 0 0.0

6 1.4 Koulutus- / opintoala 1 Teologinen Humanistinen Taideteollinen Musiikkiala Teatteri- ja tanssiala Kasvatustieteellinen Liikuntatieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Psykologia Terveystieteet Oikeustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Teknillistieteellinen Lääketieteellinen Hammaslääketieteellinen Eläinlääketieteellinen Farmasia Kuvataideala Koulutusala erittelemätön Ei vastanneita 0 0.0

7 2. Elektronisten aineistojen käyttö ja saatavuus 2.1 E-aineistojen käyttömäärä 1 Ainoastaan tai lähes ainoastaan e- aineistoja Enimmäkseen e-aineistoja Yhtä paljon Enimmäkseen painettuja aineistoja Ei vastanneita Osuus % 2.2 Valmius luopua painetuista aineistoista Painetut lehdet 1 Kyllä En En osaa sanoa Ei vastanneita Painetut kirjat 1 Kyllä En En osaa sanoa Ei vastanneita Painetut hakuteokset 1 Kyllä En En osaa sanoa Ei vastanneita Painetut sanakirjat 1 Kyllä En En osaa sanoa Ei vastanneita 0 0.0

8 2.3 Seuraavien palvelujen käyttömäärä Elektronisia lehtiä Osuus % 1 Päivittäin Useita kertoja viikossa Kerran viikossa Joitakin kertoja kuukaudessa Harvemmin En käytä Ei vastanneita E-kirjoja 1 Päivittäin Useita kertoja viikossa Kerran viikossa Joitakin kertoja kuukaudessa Harvemmin En käytä Ei vastanneita Hakuteoksia 1 Päivittäin Useita kertoja viikossa Kerran viikossa Joitakin kertoja kuukaudessa Harvemmin En käytä Ei vastanneita Sanakirjoja 1 Päivittäin Useita kertoja viikossa Kerran viikossa Joitakin kertoja kuukaudessa Harvemmin En käytä Ei vastanneita Viitetietokantoja 1 Päivittäin Useita kertoja viikossa Kerran viikossa Joitakin kertoja kuukaudessa Harvemmin En käytä Ei vastanneita Asia- eli faktatietokantoja (esim. numerotietoja) 1 Päivittäin Useita kertoja viikossa Kerran viikossa Joitakin kertoja kuukaudessa Harvemmin En käytä Ei vastanneita Löytyykö oman alan e-aineistoja 1 Erittäin hyvin Hyvin Jonkin verran Huonosti Ei lainkaan Ei vastanneita 2 1.7

9 2.6 Haluan seuraavia e-aineistoja 1 Kotimaisia tieteellisiä lehtiä Kotimaisia viitetietokantoja Sanakirjoja, sanastoja, tietosanakirjoja Ulkomaisia tieteellisiä lehtiä Ulkomaisia viitetietokantoja Asia- eli faktatietokantoja Yliopistojen/ammattikorkeakoulujen e- julkaisuja E-kirjoja Ei vastanneita Muuta, mitä? 1 Eurrooplaiasia säädöstietokantajoja sekä kirjallisuusviittetieto- kantoja 1 2 Lakimies-lehti 1 3 Ennen kuin hankitaan mitään elektronisia aineistoja tai ainakaan lisää niitä olisi syytä hankkia perinteisiä painettuja kirjoja edes sen verran, että ministeriön edellyttämissä ajoissa olisi mahdollista opiskella ilman, että 1 on ostettava tai kopioitava kirjat Oman alan väitöskirjoja lisää sekä suomalaisia että ulkomaisia. 1 6 kurssikirjoja 1 7 kotimaisia sanomalehtiä 1

10 2.8 Tyytyväisyys e-aineistoihin 1 Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen En osaa sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön Ei vastanneita E-aineistojen kattavuus 1 alle 20 % % % % yli 80 % Ei vastanneita 4 3.4

11 Osuus % 2.10 Elektronisten aineistojen käytön vaikutus Helpottanut työssä tarvittavien aineistojen löytymistä 1 Huomattavasti Jonkin verran Ei lainkaan En osaa sanoa Ei vastanneita Helpottanut työssä tarvittavien aineistojen käsille saamista 1 Huomattavasti Jonkin verran Ei lainkaan En osaa sanoa Ei vastanneita Laajentanut työssä tarvittavien aineistojen tarjontaa 1 Huomattavasti Jonkin verran Ei lainkaan En osaa sanoa Ei vastanneita Helpottanut oman alan kehityksen seurantaa 1 Huomattavasti Jonkin verran Ei lainkaan En osaa sanoa Ei vastanneita Kohottanut työn laatua 1 Huomattavasti Jonkin verran Ei lainkaan En osaa sanoa Ei vastanneita Edistänyt uusien ajatuksien/ideoiden syntymistä 1 Huomattavasti Jonkin verran Ei lainkaan En osaa sanoa Ei vastanneita Muuttanut (kaventanut/laajentanut) työn painopistettä 1 Huomattavasti Jonkin verran Ei lainkaan En osaa sanoa Ei vastanneita Säästänyt työaikaa 1 Huomattavasti Jonkin verran Ei lainkaan En osaa sanoa Ei vastanneita Vähentänyt kirjastossa tapahtuvaa aineistojen selailua 1 Huomattavasti Jonkin verran Ei lainkaan En osaa sanoa Ei vastanneita 1 0.8

12 2.11 E-aineistojen ongelmia 1 Ei tunne riittävästi elektronisia aineistoja Omat käyttötaidot ovat puutteellisia Oman alan aineistoja ei käytössä tai saatavilla Aineistojen pysyvyys epäilyttää Ruudulta on hankala lukea Tekniset ongelmat Ei löydä tarvitsemiaan elektronisia aineistoja Elektronisten aineistojen käytössä ei ongelmia Ei vastanneita Kommentteja ongelmista: 1 Yliopiston etã kã yttã palvelun sisã Ã nkirjautumisessa usein ongelmia, sivu ei lataudu. 1 2 Kysymys henkii parin vuosikymenen takaista aikaa, jolloin informaatiolukutaito ei vielä ollut osa tutkijan ammattitaitoa 1 3 Perehdyttämistä esimerkiksi kirjastojen palveluiden käyttöön kaipaisin enemmän. 1 4 Esim. juridiikkaonlinessa olevissa kirjoissa ei ole sivunumerointia, joka helpottaisi lukemista. Lukeminen on päätteeltä melko raskasta ja hidasta verrattuna kirjasa lukemiseen. 1 5 Koulutusta, neuvoja, opastusta tarvitaan 1 6 Kaikki tärkeät julkaisut eivät ole tietokannoissa vapaasti saatavilla 1 7 -Henkilöstölle suunnattua tiedotusta ja koulutusta voisi tehostaa ja vuorovaikutusta tiedekunnan kanssa lisätä. - Suomenlaki.com palveluun pääsyssä ollut toistuvasti teknisiä ongelmia. 1 8 Osa tietokannoista on vielä puutteellisia. 1 9 En edes tiedä kaikista mahdollisuuksista mitä tässä kyselyssä on käsitelty. Toivoisin jonkinlaista tiedonhakuopastusta esim. graduvaiheessa oleville opiskelijoille Joskus jos ei tiedä mitä etsii, kuluu aikaa hyvin paljon vain eri sivujen selailuun Ruudulta lukiessa lukeminen edistyy ykeensä, syystä tai toisesta, hitaammin kuin paperilta. Tämä voi pitkälti olla tottumiskysymys. Tekniset ongelmat voivat pahimmillaan olla todella hankalia Olen ihmetellyt, miksi joitakin elektronisia kirjoja voi lainata samaan tapaan kuin painettua versiota, eli yksi lainaja kerrallaan Tarvitsisin koulutusta elektronisien aineistojen käyttöön. Yksin tuhertamalla moni hyvä aineisto jää varmaan löytämättä ja hyödyntämättä Varsin moneen tarvitsemaani lehteen ei yliopistollani ole tilausta, joten näen pelkän abstraktin asdf 1 17 Ennen kaikkea SCI Web of Science tulisi saada pikaisesti LaYolle. Nyt on välttämätöntä olla poissa kausittain Rovaniemeltä ja käyttää ao. tietokantaa muiden yliopistojen kirjastoissa esimerkiksi lehdet ovat useilla eri sivustoilla, joten artikkeleita pitää hakea useista lähteistä samoilla hakusanoilla. Ideaalitilanteessa haku voisi olla keskitettyä. Tietyn artikkelin etsiminen tietystä lehdestä NELLI-portaalista 1 puolestaan on helppoa. 19 Aivan kaikkia tarvitsemiani aineistoja ei voi käyttää. 1

13 2.12 Tieto e-aineistoista 1 Kirjaston tiedotteista Kirjaston koulutustilaisuuksista Kirjaston kotisivuilta Kirjaston henkilökunnalta henkilökohtaisesti Kollegoilta Opiskelijoilta Opettajilta Ei vastanneita Muualta, mistä? 1 itse hakemalla 1 2 kirjaston tiedotusviestit 1 3 En mistään 1 4 opinto-oppaasta löytyvät kursseihin/tentteihin vaadittavien aineistojen elektroninenkin saatavuus 1 5 KÃ ytã n kirjaston ulkopuolisia elektronisia aineistoja. 1 6 Arktisen keskuksen kirjasto on järjestänyt erikseen opetusta Itse haeskelen 1 9 Pääasiassa itse hakemalla Hakemalla aineistoa normaaliin tapaan tietokannasta Itse etsimällä 1 12 itte ehtimällä 1 13 Viitetietokannasta 1 14 hakemalla itse 1

14 2.13 Koulutuksen ja neuvonnan tarve 1 Aineistokohtainen koulutus Oppiala-/tieteenalakohtainen koulutus Tutkimushankekohtainen koulutus / neuvonta Tiedonhaun koulutus Lähdeviitteiden koulutus Henkilökohtainen koulutus En tarvitse koulutusta Ei vastanneita Muuta, mitä? 1 Tällä hetkellä en tarvitse koulutusta, mutta mahdollisesti jos uusia aineistoja tulee käyttöön, voin tarvita niihin täsmäkoulutusta 1 2 Avulias kirjaston henkilokunta :) Räätälöity koulutus, mitä aineistoja en vielä osaa riittävästi hyödyntää? 1 5 Kenttä muuttuu jatkuvasti, tulisi pysyä ajan tasalla. 1 6 Uutisointi, tiedotus ja ohjeistus kirjaston kotisivulla riittää. 1

15 3. Viimeisin tieteellisen artikkelin käyttökokemus Lukuarvon nimi kpl Keskiarvo Summa Luettu tieteellisiä artikkeleja kpl 936 kpl 3.2 Viimeisintä e-artikkelia käytin 1 Omassa työhuoneessa yliopistolla Yliopiston kirjastossa/oppimiskeskuksessa 3 Atk- tai mikroluokassa Kotona Muualla Ei vastanneita Jos muualla, missä? 1 Tampereen yliopiston kirjastolla 1 2 Töissä 1 3 Työpaikallani. 1 4 Skotlannissa Tutkijavaihdossa 1 7 luin kotona, junassa, 1

16 3.3 Viimeisin e-artikkeli löydettiin 1 Selailemalla painettuna Selailemalla elektronisena Tiedonhaulla kokotekstitietokannasta Tiedonhaulla viitetietokannasta Tiedonhaulla Nelli-portaalin kautta Internet -hakukoneen avulla Uutuusvalvonta tai - seurantatoiminnon kautta Elektronisten lehtien arkistosta Artikkeliin viitattu toisessa julkaisussa Kirjasto-/tietopalvelun asiantuntijan avulla Kollega kertoi artikkelista Ei vastanneita Jokin muu menetelmä, mikä? 1 Tenttivaatimus-listalta opinto-oppaasta. Luin viimeksi kokonaisen kirjan (n. 800s) elekronisesta aineistosta. 1 2 Opinto-oppaan neuvojen perusteella. 1 3 Edilex:n haulla 1 4 Lukulistat. 1 5 Opettaja antoi suoran linkin artikkeliin. 1 6 kuului kurssiohjelmaamme Viite internet-sivulta 1 9? 1

17 3.4 a) Artikkelia käytettiin 1 Oman alan yleiseen seurantaan Tutkimus- ja / tai kehitystyöhön Muuhun yksittäiseen työtehtävään Opetukseen tai ohjaukseen Opinnäytetyön tekoon Muuhun opiskeluun Muuhun Ei vastanneita b) Muut käyttötarkoitukset 1 Oman alani yleiseen seurantaan Tutkimus- ja / tai kehitystyöhön Muuhun yksittäiseen työtehtävään Opetukseen tai ohjaukseen Opinnäytetyön tekoon Muuhun opiskeluun Muuhun Ei vastanneita Jos muuhun, mihin? 1 artikkelin kirjoittamiseen 1 2 tenttiin valmistautumiseen 1 3 Tarvitsen artikkelin tietoa työssäni Yhteiskunnallisten lausuntojen kirjoittamiseen 1

18 4. Nelli-portaalin käyttö 4.1 Nellin käytön määrä 1 Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin En käytä Ei vastanneita Nelli on Keskeinen tiedonhaun väline Osuus % 1 Samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä Eri mieltä Ei vastanneita Helppokäyttöinen 1 Samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä Eri mieltä Ei vastanneita Nellin käyttötarkoitus 1 Elektronisten kirjojen haku Elektronisten lehtiartikkelien haku Painettujen kirjojen ja lehtien haku Muiden verkkopalveluiden haku Ei vastanneita OmaNellin käyttötarkoitus 1 Oman tietokantalistan teko Oman lehtilistan teko Tallentaminen e-kirjahyllyyn Uutuusvahtien teko En käytä / ei ole käytettävissä Ei vastanneita

19 5. Elektronisen aineiston käyttö tutkimuksessa 5.1 Tieteenala 1 Luonnontieteet Tekniikka Lääketieteet ja hoitotieteet Maatalous- ja metsätieteet Yhteiskuntatieteet Humanistiset tieteet Mikä on tutkimusalasi 1 biokemia 1 2 ekologia 1 3 hallintotiede 2 4 IT/gerontologia 1 5 johtaminen 1 6 Johtaminen ja organisaatio 1 7 kansainvälinen politiikka 1 8 kansainvälinen rikosoikeus 1 9 kansainväliset suhteet 1 10 kasvatuspsykologia 1 11 Kasvatustiede 1 12 kielitiede 1 13 koulutupolitiikka 1 14 koulutussosiologia, työn sosiologia 1 15 kulttuurihistoria 1 16 lääkintäoikeus 1 17 matkailu 1 18 media 1 19 Mediakasvatus 1 20 mediapedagogiikka 2 21 muotoilun tutkimus 1 22 musiikkitiede 1 23 oikeustiede 2 24 roomalainen oikeus 1 25 sosiaalityö 1 26 Sosiologia 1 27 tiedonsosiologia, organisaatiososiologia, systeemit 1 28 tietojärjestelmätiede 1 29 valtio-oppi 1 30 Velvoiteoikeus 1

20 5.3 Tohtorin tutkinto 1 Kyllä En Tohtorin tutkinnon suoritusvuosi ennen vuotta Opettajana toimittu vuotta vuotta vuotta yli 10 vuotta Tekotapa 1 Pääosin yksin Löyhässä tutkimusryhmässä Kiinteässä tutkimusryhmässä 3 8.3

21 5.7 Julkaisumuotojen arvostus Tieteellinen monografia Osuus % 1 Paljon Jossain määrin Vähän Ei lainkaan YHTEENSÄ 37 Referoitu aikakauslehtiartikkeli 1 Paljon Jossain määrin Vähän Ei lainkaan YHTEENSÄ 37 Referoitu konferenssiartikkeli 1 Paljon Jossain määrin Vähän Ei lainkaan YHTEENSÄ 37 Oppi- tai käsikirja 1 Paljon Jossain määrin Vähän Ei lainkaan YHTEENSÄ 37 Tekninen manuaali Muu 1 Paljon Jossain määrin Vähän Ei lainkaan YHTEENSÄ 35 1 Paljon Jossain määrin Vähän Ei lainkaan YHTEENSÄ 12 Jos muu, mikä? 1? 1 2 Aikakauslehdistä vain kv. julkaisut! 1 3 juhlajulkaisut 1 4 muut kuin referoidut artikkelit 1 5 Toimitetut referoidut kirjat 1 6 yliopistojen ja tutkimushankkeiden julkaisut 1

22 5.8 Oman alan julkaisujen käyttö 1 Pääosin omalta tieteenalaltani Jossain määrin myös muilta tieteenaloilta Etupäässä usealta tieteenalalta Lukuarvon nimi kpl Keskiarvo Summa Kotimaiset tiedelehdet 16 1 kpl 15 kpl Lukuarvon nimi kpl Keskiarvo Summa Kansainväliset tiedelehdet 17 1 kpl 18 kpl Lukuarvon nimi kpl Keskiarvo Summa Kansainväliset kirjat 13 0 kpl 5 kpl Lukuarvon nimi kpl Keskiarvo Summa Kotimaiset kirjat 18 1 kpl 16 kpl Lukuarvon nimi kpl Keskiarvo Summa Kansainväliset kirja-artikkelit 15 1 kpl 9 kpl Lukuarvon nimi kpl Keskiarvo Summa Kotimaiset kirja-artikkelit 20 2 kpl 36 kpl Lukuarvon nimi kpl Keskiarvo Summa Ei-referoidut kansainväliset artikkelit 15 1 kpl 17 kpl Lukuarvon nimi kpl Keskiarvo Summa Ei-referoidut kotimaiset artikkelit 21 2 kpl 36 kpl

23 5.10 Yhteisartikkelin kirjoittajien määrä tai enemmän Hankkeen rahoitus 1 Suomen Akatemia Muu apuraha TEKES tai yritysyhteistyö Virkatyönä Muuten Jos muuten, miten? 1 EU-hanke 1 2 Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu 1

24 2.2 Painetuista aineistoista luopumisen syyt 1 Teen tutkimusta iltaisin ja elektroniset aineistot ovat painettuja helpommin saatavissa. 2 asdf 3 Olen tottunut työskentelemään tietokoneella, joten myös tekstien lukeminen koneelta on luonnollista. Lisäksi asun etäällää kirjastosta, joten elektronisten aineistojen saaminen käyttöön on huomattavasti helpompaa. Eikä niitä tarvitse jonottaa. 4 Pidempiä teoksia on parempi lukea paperisena. 5 Kirjoja on mukava lukea! Näytöltä lukeminen on stressaavaa, mutta artikkeleja vielä voi selaillen lukea koneeltakin. Kirjoja en jaksa näytöltä lukea, silmät väsyvät liikaa. Sanakirjat verkossa on ehdottoman käteviä! 6 vähemmän kopiointia 7 Ruudun tuijottaminen rasittaa kohtuuttomasti silmiä. Kirjat voi ottaa mukaan minne vain. Kirjavalikoima laajemopi Ruudulta lukeminen on hankalaa pitkien tekstien osalta - rajoitteena on myös lukemisen sijainti vain tietoliikenneyhteyksien päähän. Artikkelin voi vielä tulostaa, mutta kirjaa ei. Tutkimustyössä oleellisesti tarvitsemani kirjat on voitava kuljettaa mukana paikasta toiseen. Tämä vaatisi kirjojen tulostamista. Hankalaa, hankalasti käsiteltäviä eikä kovin taloudellista. Lehdet/lehtiartikkelit sen sijaan täysin mahdollista ja kätevää lukea koneelta. Painetut sanakirjat alkavat olla lähes turhia ja epäkäytännöllisiä käytössä. Kirjojen käytettävyys verkkoaineistona ei ole yhtä hyvä kuin painettuna. Silti niitä voi olla painettujen kirjojen rinnalla tai niiden lisäksi. Muuten elektroniset aineistot riittävät mainiosti. 11 Elektronisten aineistojen saatavuus on omaa luokkaansa. 12 Kirja on sen verran pitkä teksti, että sitä lukee mieluiten painettuina. Lehdistäkin tulee olla tulostusmahdollisuus. 13 kirjoja on raskasta lukea näytöltä 14 Kaikkea ei voi lukea tietokoneen päätteeltä. Pidemmät tekstit on saatava painettuna. 15 E-aineistojen käyttö on niin paljon nopeampaa kuin perinteisen aineiston käsiinsä hankkiminen ja tietyn tiedon etsiminen. E-aineistot myös mahdollistavat kotoa käsin työskentelyn. 16 Käytän elektronista referenssinhallintaa ja digiaineistytot toimivat erinomaisesti sen kanssa. 17 Elektronisena on nopeampi käyttää 18 En pysty lukemaan laajempia tekstikokonaisuuksia näytöltä ja silloin on mielestäni järkevämpää käyttää painettua kirjaa, kuin tulostaa itse laajoja tekstejä verkosta. Kirja on ergonomiselta kannalta monesti näyttöä parempi vaihtoehto ja myös helppo ottaa mukaan. Hakuteokset ja sanakirjat ovat aika monissa tilanteissa korvattavissa sähköisillä versioilla, mutta ainakin toistaiseksi pidän myös esimerkiksi lakikirjan kirjaversiotakin tarpeellisena. Ne sähköiset sanakirjat, joita olen käyttänyt eivät ole mielestäni olleet kirjaversioiden tasolla. 19 lehtiä jaksaa lukea ruudulta elektronisena, kokonaisia kirjoja ei 20 Mielestäni on helpompi selata painettua teosta, joka on tietokoneen vieressä, jolloin eri ikkunoiden selaamiselta vältytään. 21 Jotenkin pitkiä pätkiä on helpompi lukea paperilta. 22 Kirjaa pitää saada lukea rauhassa ja missä tahansa Ainakin painettuja lehtiä on kivempi lukea kuin elektronisia versioita. Sama pätee myös kirjoihin jos haluaa lukea esim. junassa tai sängyssä. Siksi painetuista luopuminen voisi olla omalla kohdallani hankalaa. Hakuteokset ja sanakirjat hoituu kätevämmin sähköisinä. Kirjoista tykkään painettuna, kun en jaksa (pää ja silmät menevät kipeäksi) elektronisia versioita lukea ruudulta. Lisäksi tykkään merkkailla ja kirjoitella sivuun omia ajatuksia. Lehtien elektroniset versiot eivät ole aina olleet tuoreina luettavissa. Kirjoja on helpompi lukea kuin tekstiä monitorilta tai tulostaa sitä. Paperi on niin paljon käytännöllisempi. Kun elektoriniisiin aineistoihin saadaan marginaalit ja tussit, joilla voi tehdä merkintöjä, saatan harkita siirtymistä elektroniisiin aineistoihin Tietokoneissa ilmenee vielä liian usein ongelmia Kirjaa on vaikea lukea elektronisessa muodossa. 'Pienempiä' aineistoja taas helppo, voi tulostaa tarvittaessa sivun, artikkelin tms. Hakuteoksissa ja sanakirjoissa taas elektroninen aineisto on ehdoton hakuominaisuuksien vuoksi! Hakuteokset ja sanakirjat ovat helpompi käyttöisiä elektronisessa muodossa. Pitkien artikkelien, saati laajojen kirjojen, selaus ei ole mielekästä tietokoneen näytöltä. En lue yli viiden sivun tekstejä näytöltä. Tulostan ne. Elektroninen aineisto voi olla hyödyllinen materiaalin etsinnässä jos siinä on hyvät hakutoiminnot. 32 tarvittava tieto löytyy nopeasti Työssä on koko ajan käytössä nopeat tietokoneet, joten elektronisen aineiston käyttö olisi helppoa. Helpompaa kuin lähteä toiselle puolen rakennusta kirjastoon. Viihdelehdistä ja vapaa-ajan materiaalista en olisi valmis luopumaan paperiversioista. Kirjaa on huomattavasti vaikeampi lukea elektronisena kuin painettuna, koska on todella vaikea hahmottaa kuinka nopeaa lukeminen edistyy. Elektroniset sanakirjat koen ehdottomasti kätevimmiksi kuin painetut. kirjoja ei ole mukava lukea näytöltä mutta jos niitä saisi vapaasti tulostaa itselleen elektronisesta muodosta, niin mikä

25 35 ettei ne voisi saman tien korvata 36 Esimerkiksi tenttikirjat on huomattavasti miellyttävämpi lukea kirjoina kuin tietokoneen ruudulta, silmät väsyy herkemmin ja enempi kiusauksia jättää lukematta ja esimerkiksi surffailla netissä. Myös lehdet on kivempi lukea lehtinä. Hakuteokset ja sanakirjat, niitähän ei yleensä lueta kannesta kanteen, joten elektroninen versio käy myös hyvin, oman aineistonhan voi tulostaa. 37 Sähköiset julkaisut ovat parempia, aina saatavilla tietyssä paikassa, olisi vaan yhteys niihin Elektronisen aineiston saatavuus on parempi ja aineistoa voi lukea itselleen parhaiten sopivaan aikaan / sopivassa paikassa. Elektronisia hakuteoksia ja sanakirjoja on helpompi päivittää ja elektronisista aineistoista tietyn asian hakeminen on nopeampaa kirjat ja lehdet on helpoin lukea painettuna, tulostan elektronisetkin versiot joka tapauksessa itselleni aina paperille. sanakirjat ja haluteokset sen sijaan vaativat vähemmän sanasta sanaan lukua, jolloin elektroninen versio on jopa kätevämpikin. 41 Elektroninen aineisto on paremmin saatavilla ja saavutettavissa Painetun tiedon hakeminen on hankalampaa, koska pitaa paasta ensin aineiston luokse. Sen sijaan netti materiaali on kotoa saatavissa. Kannatan siis elektroniseen siirtymista, mikali tiedon saa milta paatteelta vaan salasanan takaa. Asiassa on myos ekologinen puolensa Lehtiä ja sanakirjoja käytän nykyisinkin pääasiassa elektronisessa muodossa. Kokonaisten e-kirjojen selailu näytöltä voisi kuitenkin olla hankalampaa kuin painetun version, tosin niitä olisi helpompi saada käsiinsä ilman varauksia ja tilauksia. Elektronista aineistoa on helpompi selailla ja haut sujuvat nopeammin. Paperi- ja kirjapinojen hã viã minen tyã pã ydã ltã antaisi lisã tilaa muille tã ille. 45 Elektroniset versiot ovat painettuja aineistoja kätevämpiä käyttää jos niitä vaan on saatavissa. 46 kaikkien saatavilla aina, ei tarvitse varata ja odottaa vaautumista 47 Lehdet olisi hyvä olla elektronisessa muodossa. Voi lukea eri paikkakunnalla aineistoa. 48 Elektronisissa aineistoissa hakutoiminnot ovat monipuolisempia ja tietojen etsintä on karkeasti arvioiden noin tuhat kertaa tehokkaampaa. Tämä on ollut ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi gradua tehtäessä. Aineistojen keskinäinen linkitys dokumentista toiseen on myös tärkeää. Ruudulta lukeminenkaan ei ole ongelma, jos käytössä on hyvälaatuinen ja suurehko (noin 19') näyttö. 49 saatavuuden paranemisen takia. 50 Alalla kirjallisuus vanhenee nopeasti, elektonisia aineistoja päivitetään useammin. Ja kirjoja saatavilla todella huonosti yliopistomme kirajstossa, siksi elektroniset kaikkien käytetäävissä. 51 päivitetympiä, tetojen hakeminen helpompaa ja teosten saatavuus ei ongelma 52 Kyllà painettua lukee mieluummin, jos se on vain saatavilla. 53 Pitkiä tekstejä on käytännössä mahdoton lukea näyttöruudulta silmien väsymisen johdosta. Myös luetun tiedon omaksuminen on pitempikestoisessa opiskelussa helpompaa painetusta versiosta. 54 Kun on tottunut käyttämään kirjoja painetussa muodossa tuntuu elektronisten kirjojen lukeminen vaivalloiselta Laajoja kirjoja on vaikea lukea tietokoneen näytöltä, mutta esimerkiksi lehtien artikkelit ovat sopivan lyhyitä luettaviksi myös näytöltä ja pienen sivumäärän vuoksi ne voi myös tarvittaessa tulostaa. Tietokoneelta lukeminen kestää kauemmin kuin kirjasta ja kirjassa on aineistoa eniten, joten sitä en usko vaihtavani. Olen kylläkin käyttänyt WSOYPro sähköistä kirjaa, mutta vain tulostaakseni sen. Lehdet ja kirjat ovat teoksia, joita on mukavampi lukea ajan kanssa, mukavassa lukuasennossa ja silmiä näytöllä väsyttämättä. Esim sanakirjoja ei lueta niin pitkäkestoisesti, joten niitä jaksaisi näytöltäkin lukea. 58 Aamulehti ja tenttikirjat on aina aamulehti ja tenttikirjoja Helpommin saatavilla 60 Elektronisiin lähteisiin tarvitaan aina laite, joka täytyy käynnistää. Kirjan voi napata käteen hyllystä, siihen voi tehdä omia merkintöjä, sitä voi lukea missä vain, ilman sähköä tai latauslaitteita. 61 Hakujen tekeminen on helppoa verkossa. Aidon kirjan lukeminen taas on mukavempaa kuin näytön tuijottaminen Kirjoja en olisi valmis vaihtamaan, koska olisin niin riippuvainen tietokoneesta, kun nykyään voin lukea koska tahansa ja missä tahansa, mielestäni tässä asiassa pitäisi säilyttää valinnanvapaus ja se ei tarkoita sitä, että kirjat maksaisivat omaisuuden. Hakuteokset ja sanakirjat ovat yleensä käytössä silloin, kun on muutenkin jo tietokoneen läheisyydessä ja yleensä kirjoittaa tällöin jotain raporttia tms. jolloin on helpompi käyttää hakutoimintoja kuin itse selailla, mistä minkäkin löytää. Kirjoja on vaikea lukea kokonaisuudessaan elektronisena - joutuu sitoutumaan tiettyyn aikaan ja paikkaan. Nopeasti läpikäytävät tai hetkellisesti tarvittavat aineistot on paljon helpompi käsitellä elektronisina 64 Opuksia ei saa aina lainaan kun niitä tarvitsee 65 Painettu aineisto on toimivampaa kuin elektroninen aineisto tietyissä asioissa. (esim. tenttikirjat netissä vs. kirjana) Kirjoista lukeminen on vaivattomampaa ja nopeampaa. Elektronisen tenttikirjan lukeminen on raskasta ja tulostaminen voi materiaalin ollessa laajaa olla mieletöntä. Kirjaa on helpompi lukea painettuna. Pitkän tekstin selailu ja sivulta toiselle hyppiminen on helpompaa painetussa versiossa. Myös julkaisutiedot löytyvät helpommin.

26 68 69 Artikkeleita ja kirjoja on helpompi lukea ja käsitellä paperisessa muodossa. Niihin on helpompi palata myöhemmin. Hakuteoksia ja sanakirjoja käytän yleensä kertaalleen eikä haettuun asiaan tarvitse palata. Teoksia ei tarvitsisi varata ja jonottaa. Kaikki halukkaat saisivat esimerkiksi tenttiaineiston, kun sitä tarvitsevat ja pystyvät lukemaan. Nykyään moni tentti menee uusintaan, koska ei ole mahdollista saada kirjoja tarpeeksi pitkäksi aikaa silloin, kun itse pystyisi lukemaan. 70 Pitkien kirjojen lukeminen päätteeltä on raskasta. Näytön tuijottaminen tuntikausia putkeen ei ole mielekästä. 71 Hakuteokset ja sanakirjat ovat helpompia käyttää netissä, koska tiedonhaku on nopeampaa sitä kautta. Painetut lehdet ja kirjat sen sijaan ovat mukavampia lukea painettuna, silmät eivät rasitu niin paljoa. 72 Tavanomainen ja sähköisen aineiston lukeminen ovat eri asioita

27 2.4 Eniten käytetyt elektroniset aineistot 1 Juridiikka online, Oikeus-, lakimies- ja degensor legislehdet. 2 Lakimies, edilexin asiantuntijakirjoitukset 3 asdf 4 Käytän eniten sanakirjoja (MOT) sekä kirjastomme tarjoamia elektronisia lehtiä (kansainvälisiä politiikkatieteellisiä lehtiä). Käyttäisin luultavasti myös muuta elektronista aineistoa (esim. kirjoja), jos niitä olisi saatavilla. 5 Edilex 6 MOT-sanakirjasto, Linda, Ebsco, Elsevier, Springer-Link, J-Stor, Blackwell. 7 ebrary, journal-tietokannat 8 JSTOR (tosi kätevä, kun artikkelit löytyvät kokonaisina!), Arto, Linda, Historiallinen Sanomalehtikirjasto 9 Kaikkea luotettavaksi arvioimaani, mitä nettiavaruudesta löydän. En rajoitu oman kirjaston aineistoihin. 10 Ebsco, Abi, JSTOR, Elsevier 11 Tuoreimmat väitökset ja muut tutkimukset, tuoreimmat lehtiartikkelit poikkitieteellisesti, kansainvälisesti ja kansallisesti: Terveydenhuollon palvelujärjestelmä, sosiologia kompleksisuusteoriat, yms. 12 ABI/Inform, Emerald, Business Source Elite 13 EBSCO, Arto, JSTOR 14 EBSCO 15 lehdet Elektroniset journaalit Nelli-palvelun kautta. Jonkin verran käytän ebrarya, mutta sen käytettävyys on melkoisen huono, esimerkiksi tulostaa voi vain 3 sivua kerrallaan. - ebsco academic - ebrary - jstor 18 EBSCO ELSEVIER 19 Startel Oy:n tietokantoja 20 Hilla -viitetietokanta 21 NetMOT-sanakirja, ACM:n; Elsevierin ja Ebscon e-lehdet nelli-portaali 23 Nellin kautta saatavat journaalit 24 EBSCO, MOT-sanakirja 25 Finlex, Edilex, Suomenlaki.com, Ebrary, Nelli-aineistot, WSOY:n sähköinen oppikirjasarja, kirjastotietokannat 26 Hakuteokset, sanakirjat 27 Luentojen portraalisivuja 28 West-law e-brary edilex Nelli 29 etsin elektronisesti lähdekirjallisuutta graduani ja muita tieteellisiä koulutöitä varten 30 kirjat ja sanakirjat, myös lehtiä joillain kursseilla 31 artikkelisarjat 32 JSTOR, Blackwell Edilex, Finlex, Juridiikkaonline, Nelli, Linda 35 elektroniset kansainväliset lehdet MOT-sanakirja. Suomen laki. 36 Juridiikka online. Finlex. Edilex. Ulomaisia joskus. Parhaiden lisenssejä ei ole. 37 etäkäyttönä edilex ja suomenlaki.com

28 38 Linda, Hilla, Arto 39 Juridiikkaonlinen rikosoikeus ja prosessioikeus, sekä lehdistä lakimiestä, oikeutta jne. 40 edilex, sanakirja (en muista nimeä ehkä netmot tms.), wsoy:n juridiikkaonline 41 Nelli-portaalin kautta löytyvät hakuteokset kuten Britannica. 42 Finlex, MOT, Newsweek yms. 43 Viitetietokannat, ulkomaiset asiantuntijajulkaisut, raportit 44 mot-sanakirja erinäisiä lehtiä/teoksia tentteihin 45 Sanakirjat, e-kirjat, hakuteokset, tietokannat 46 MOT-sanakirja, ACM-portaali, Metodix, 47 Elektroniset lehdet ja hakuteokset 48 E-kirjoja ja hakuteoksia, elektronisia lehtiä 49 Elektroniset lehdet, gradut! varsinkin ne olisi hyvä saada elektroniseen muotoon. joissakin Etelä-Suomen yo:ssa on elekt. muodossa gradut, eikä tarvitse tilata niitä erikseen, jos haluaa lukea ja käyttää aineistona esim. gradussaan. Jyväskylän yliopistossa on esimerkiksi gradut ja muut sellaiset elektronisessa muodossa ja niitä voi lukea näppärästi netin kautta, vaikka asuisi muualla päin Suomea. E-kirjoja enemmän elekt. muotoon. 50 Edilexin tietokannat: lainsäädäntö, lakikirjasto, oikeuskäytäntö. Lisäksi Finlexin oikeuskäytäntö kirjallisuudessa (FOKI). 51 niitä harvoja kirjoja, jotka ovat saatavissa sähköisessä muodossa 52 edilex, wsoy juridiikka online 53 juridiikkaonline, erilaiset sankirjat, 54 Tieteellisten julkaisujen artikkeleiden PDF-versiota. 55 Edilexin asiantuntijakirjoituksia. 56 Abi inform Emerald 57 Ulkomaiset tieteelliset lehdet, hakuteokset, sanakirjat. 58 Netistä lakeja, hallituksen esityksiä ja ministeriöiden mietintöjä sekä myös joskus oikeustieteellisten aikakausjulkaisujen artikkeleita. 59 Nemo sanakirjat 60 Finlex ja Edilex 61 sanakirjoja 62 Finlex Mot-sanakirja, e-library 64 Hilla, netti sanakirjoja, stakes 65 Edilex, WSOY Juridiikkaonline, Net Mot sanakirja 66 Hakuteokset ja sanakirjat. 67 Lehdet, kirjat, mot, leisuretourism.com 68 NetMot, Oxford English Dictionary, Elsevier, Nelli 69 Edilex, suomenlaki.com, netmot 70 Juridiikkaonline 71 Sanakirjat 72 ebsco host, blackwell 73 Kirjaston Hilla-tietokanta. 74 Lähinnä sanakirjoja. 75 FINLEX, Suomen Laki, Eduskunan oikesasiamies, Korkeimmat oikeudet, Lagrummet, EUn komissio, EUn parlamentti 76 Ebsco academic/ full texts nelli portaali

29 2.7 Haluttuja elektronisia aineistoja 1 Suomen lääkärilehti, Duodecim 2 asdf 3 Elektronisia kirjoja sekä alan lehtiä (Esim. Discourse & society) 4 Kauppatieteiden ja IT-alan journaleita ja väitöskirjoja. 5 helsingin sanomien arkisto 6 7 Web of Knowledge / Science kattaen Science, Social Science, Arts & Humanities olisi erittäin tärkeää saada ja pian. Sen saaminen nopeuttaisi erittäin paljon tutkimusta ml. opinnäytteet - ja nostaisi niiden tasoa. Lisäksi tarvittaisiin lisää aikaperspektiiviä artikkelitietokantoihin. Lisäksi esim. EBSCO tulisi laajentaa kattavampaan versioon. Nykyisessä kannassa ei voi olla riittävän varma, että haku kattaa tärkeimmät relevantit artikkelit. Kv. julkaisuissa viittaamatta jättäminen johtaa helposti artikkelin palauttaminen referee-prosessista kirjoittajalle syystä, joka ei nyt ole kirjoittajan hallittavissa. Netissä lehdet ilmestyvät usein paperiversiota nopeammin: esim. OXfordjournals; yksittäisten artikkeleiden tilaaminen sieltä on kallista 8 EBSCON ja JSTOR:n laajemmat versiot 9 10 Lisää uusia e-journaaleja, esimerkiksi CSCL- journal olisi suoraan omaan tutkimusalueeseeni liittyvä, mutta sitä ei saa elektronisena lehtenä. - sagen lehdet - jstorin puuttuvat osat (kv.suhteet) 11 Business Source Elite-tietokannan 12 IEEE:n IT-alan lehdet! 13 Kasvatstieteen ja APA:n journaalit 14 Nyt eräistä kirjastoon hankituista verkkolehtikokoelmista puuttuvat juridiset lehdet. Ulkomaisia juridisia lehtiä voisikin siksi olla kokoelmissa laajemmin esi. Kluwerin julkaisut Oikeustieteellisellä alalla on myös laajoja ulkomaisia tietokantoja, joissa on monipuolista materiaalia esim. Heinonline? 15 Tenttikirjallisuus 16 kurssikirjoja on kovin vähän kirjastoissa, niin niitä olisi hyvä olla myös netissä, jotta kaikki saavat ne luettua. säästää ainakin opiskelijan hermoja :) 17 Helsingin sanomien arkisto, muidenkin lehtien arkistoja Westlaw kaikille koneille. Ja se e-lehti kokoelma mihin oli syksyllä parin viikon käyttöoikeus? 20 en tiedä yhtään, mutta monipuolisesti ettei vain yhtä tarvitsisi käyttää 21 Mielestäni tämänhetkiset Nelli-portaalista löytyvät aineistot ovat ainakin tässä opiskelujen vaiheessa riittävät. 22 Tenttikirjat. Ettei aina tarvitsisi tapella niiden kanssa. 23 Gradut ja opinnäytteet elektroniseen muotoon! 24 Westlaw (käytössä ilmeisesti vain henkilökunnan tunnuksilla) 25 suosituimpien kurssien kurssikirjoja 26 wsoy juridiikka online laajemmin 27 TÃ mã nã ytti olevan olleen viimeeksi etsinnã ssã ja siitã on olemassa elektroninenkin versio: Cantor, J., & Wilson B. J. (2003). Media and Violence: Intervention Strategies for Reducing Aggression. Research Synthesis Essay. Media psychology, 5, s. 363â suomenlaki.com, edilex.fi, europeanlawjournal 29 Esimerkiksi kaikki WSOY:n elektronisessa muodossa olevat kirjat. 30 Muiden yliopsitojen opinnäytetöitä, jota on muuten vaikea lainata. 31 Juridiikkaonline täydellisenä 32 Lakimies-lehti 33 Kaikki muotoilun tutkimuksen refereed journals 34 Kansainväliset oikeustieteelliset julkaisut, esim. EJIL, AJIL. 35 Parasta olisi jos tiettyjä aineistoja voisi käyttää myös etäyhteyden avulla, esim. Westlaw. Hankintalistalla voisi olla esim. Lexisnexis, myathens tyylinen kokoelma, Lawtel, 36 En osaa mainita nimeltä.

30 2.10 Elektronisten aineistojen vaikutus 1 Olen oman alani nykyisen kehityksen seuraamisen helpottumisen lisäksi saanut takautuvasti kiinni kehityskuluista. Olen myös löytänyt aineistoja, joita en olisi osannut paperiversioina etsiäkään. 2 asdf 3 4 Auttavat hahmottamaan alan ja aiheen kansaivälistä tutkimusta. Toisaalta aineistoja selatessa saattaa oma näkökulma kadota - aineistoihin on helppo hukkua ja selailuun käyttää aikaa, jonka voisi kirjoittaa omaa työtä! Käytän tietokantoja koko työpäiväni ajan. Aina uuden ajatuksen syntyessä pyrin skannaamaan tietokannan nopeasti nähdäkseni missä määrin asiaan liittyviä artikkeleita on kirjoitettu. Tätä kautta on syntynyt useita hakemuksia, luonnoksia ja myös artikkeleita. 5 Tällä hetkellä puutteellinen tai hankala saatavuus estää tiettyjen tutkimuaiheiden riittävän hyvää käsittelyä 6 jatko-opinnot nopeutuvat, kun kaukolainoja ei tarvitse odotella. 7 Tulee tutustuttua laajemmin oman tieteenalan uusiin tutkimuksiin, kun artikkelit saa käsiinsä niin helposti. 8-9 Ärsytystä, kun tarpeellisia ulkomaisia aineistoja ei ole/niihin ei ole lisenssejä Koska elektronista aineistoa on saatavilla, opinnäytetyön ohjaajat myös vaativat sen käyttöä, joten elektronisen aineiston saatavuus on tavallaan lisännyt työtä. Nopeuttaa ja helpottaa kun aineistojen osoitteet voi tallettaa suoraan työhön. Ja siten jatkaa työntekoa aina kun on tarpeeksi vireä tekemään tutkimustyötä. jos esimerkiksi elektroniset sanakirjat (mm.mot) toimisivat kunnolla ja olisivat tarpeeksi laajoja, niiden käyttö nopeuttaisi huomattavasti vieraskielisten tekstien tuottamista. 13 Aina ei tarvitse lähteä kirjastoon asti, joten elektroniset aineistot helpottavat työskentelyä. 14 Nopeuttaa ja helpottaa oman tutkimuksen tekoa. 15 tehokkuus kasvaa opiskelussa kun tieto helpommin tarjolla 16 Tulee luettua oman alan ulkopuolistakin aineistoa. 17 Tehnyt opiskelun mielekkäämmäksi 18 Työ on siirtynyt yhä enemmän tietokoneen ääreen. 19 Muun muassa yhteen tenttiin valmistauduin täysin elektronisen aineiston pohjalta. Tenttikirja löytyi juridiikkaonlinesta. 20 Ajan säästö on huomattavaa. 21 Aineston ajantasaisuuden varmistuminen

31 4.5 Nelliin halutut uudistukset 1 Omanelliä toimimaan 2 standardointia ja systemaattisuutta sekä käytettävyyttä 3 selkeyttä 4 Käyttö on sekavaa - selkeämpi ja yksinkertaisempi ; jos se nyt on mahdollista toteuttaa... 5 Erilliset tietokannat selvemmin esiin 6 Hyvin toimiva metahaku keskisistä tietyn alueen lehdistä (erit. opiskelijoille) 7 Selkeyttä, selkeämpiä ohjeita mm. siitä miten Nellistä etsitään materiaalia ja mitä materiaalia mihinkin hakuun sisältyy 8 helppokäyttöisempi 9-10 helppokäyttöisemmäksi, esim. kunnon opasteet miten toimia ja etsiä tietoa 11 Enemmän aineistoja. 12 En käytä enää suurissa määrin Nelliä, kun olen valmistunut. Tietokantana Nelli on suhteellisen tehokas, mutta esimerkiksi tekijän avulla hakeminen on vielä vaikeahkoa (jos se vielä on niin, että tekijää ei voi hakea tarkasti sukunimen ja etunimen yhdistelmällä vaan tuloksena on aina selaushaku) 13 Suomenkielisiä lehtiä 14 Westlaw, Lexisnexis, myathens tyylinen kokoelma, Lawtel yms. Erityisen tärkeää olisi etäkäytettävyys! 15 -

32 6.1 Palautetta / lisäkommentit 1 Koulutusta olisi hyvä järjestää 2-3 Olen ollut viimeiset 5 viikkoa poissa töistä, joten vastaukset eivät kertoneet yleistä käyttöä (kysymyksessä kysyttiin viimeisen 4 viikon aikana). 4 Mielenkiintoinen kysely. Jatkakaa samaa rataa! Elektronistern kirjojen lisääminen oikeustieteellisella alalla kirjastojen käyttöön vähentäisi vakavaa kirjapulaa Lapin yliopistossa à à kkã set kannattaisi olla kyselylomakkeessa html-standardin mukaisesti, eikã vain Microsoftin selaimella toimivana. Kuten todettua, huomioita olisi syytä kiinnittää erityisesti painetun aineiston saatavuuteen. Olisi mukava nähdä joskus tutkimus tai kysely siitä miten opiskelijat onnistuvat löytämään tarvitsemansa pakollisen opiskelumateriaalin ja paljonko tämän saatavuudessa olevat vaikeudet hidastavat tai maksavat opiskelijoille kopiokorttien muodossa tai paljonko kirjojen kirjoittajat tai kustantajat menettävät siinä, että kirjastot tilaavat tarvittavia kirjoja liian vähän mutta tukevat samalla laajamittaista kopiointia. Ohjausta enemmän. Nyt sitä ei tarjota aktiivisesti. Opintojen alussa olleet tiedonhaun 'näppäilyharjoitukset' ovat unohtuneet gradun tekoon mennessä. Turhankin pitkä kysely, ei riittänyt mielenkiinto loppuun asti, jotkin kysymykset sellaisia, että ne voi ymmärtää monella eri tavalla Elektroninen aineisto kieltämättä helpottaa materiaalin saantia. Kannatan niiden kehittämistä ja toivon, niistä tiedotettaisiin näkyvämmin Kirjastojen tulisi keskittyä ns. harmaan aineiston esille tuomiseen eri tieteenaloilla.