Sanomalehti vuorovaikutteisen kaupunkisuunnittelun osallisena ja osallistajana. tapaustutkimus Kaisaniemen puiston suunnittelusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanomalehti vuorovaikutteisen kaupunkisuunnittelun osallisena ja osallistajana. tapaustutkimus Kaisaniemen puiston suunnittelusta"

Transkriptio

1 Sanomalehti vuorovaikutteisen kaupunkisuunnittelun osallisena ja osallistajana tapaustutkimus Kaisaniemen puiston suunnittelusta Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos Aluetieteen pro gradu -tutkielma Ella Tanskanen Helmikuu 2010

2 Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos TANSKANEN, ELLA: Sanomalehti vuorovaikutteisen kaupunkisuunnittelun osallisena ja osallistajana tapaustutkimus Kaisaniemen puiston suunnittelusta Aluetieteen pro gradu-tutkielma, 71 sivua, 3 liitesivua Helmikuu 2010 Tutkimus käsittelee sanomalehden toimijuutta vuorovaikutteisessa kaupunkisuunnittelussa Kaisaniemen puiston tapauksen kautta. Tutkimuksen lähtökohta on kahdella suunnalla tapahtunut yhteiskunnallinen muutos. Ensinnäkin median rooli nyky-yhteiskunnassa on kasvanut merkittävästi. Toisaalta kaupunkisuunnittelu on saanut uusia merkityksiä asiantuntijavetoisen suunnittelun antaessa tilaa vuorovaikutteisuudelle. Näin ollen media ja kaupunkisuunnittelu ovat yhteydessä toisiinsa entistä selvemmin. Aineistona toimivat Helsingin Sanomissa syksyllä 2007 julkaistuja Kaisaniemen puiston suunnittelua käsitteleviä kirjoitukset. Oma kaupunki Kaisaniemi-teemaviikon aikana Helsingin Sanomat pyrki saamaan kaupunkilaisia mukaan ydinkeskustassa sijaitsevan puiston suunnitteluun samanaikaisesti, kun kaupunkisuunnitteluvirastossa laadittiin alueelle uutta puistosuunnitelmaa. Media-aineistoa täydentävät puistosuunnitelmaa laatimassa olleiden suunnittelijoiden haastattelut. Tekstianalyysin avulla selvitetään, miten sanomalehti rakentaa kaupunkitilaa ja suunnitteluongelmaa ja erityisesti, miten lehdessä käsitellään osallisuutta. Keskeinen kysymys on, millä tavoin sanomalehti pyrkii osallistamaan kansalaisia kaupunkisuunnitteluun. Suunnittelijoiden haastatteluiden avulla tarkastellaan sitä, millaisena suunnittelun ammattilaiset näkevät lehden roolin kaupunkisuunnittelun osallisena ja vuorovaikutteisuuden lisääjänä. Sanomalehtiaineistosta on löydettävissä useita käytäntöjä, joiden voidaan katsoa edesauttavan lukijoiden halukkuutta osallistua suunnitteluun. Lehdessä osallistumisesta on tehty helppoa ja asioiden arkikielisen käsittelyn johdosta mahdollista entistä suuremmalle osallisten joukolle. Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että lehden määrittelemä osallistuminen poikkeaa selvästi suunnittelijoiden määritelmistä. Suunnittelijat toivovat kansalaisilta mielipiteitä tarkoin kohdennettuihin kysymyksiin, kun taas lehdessä korostetaan vapaata ideointia, keskustelua ja suoraa toimintaa. Sanomalehdessä suunnitteluongelma näyttäytyy avoimena, mutta suunnittelijoiden puheessa nousevat esiin suunnittelulle asetetut tiukat raamit. Avainsanat: osallisuus, osallistaminen, vuorovaikutteinen kaupunkisuunnittelu, media

3 Sisällys 1 Johdanto Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimuksen tavoitteet ja kulku Kaisaniemen puisto suunnittelutapauksena Keskeiset toimijat Aineisto ja sen analyysi Sanomalehtiaineisto Suunnittelijoiden haastattelut Kaupunkisuunnittelua mediayhteiskunnassa Suunnitteluajattelun kehitys kohti vuorovaikutteisuuden ihannetta...17 Kommunikatiivisen suunnittelun teorioita Joukkotiedotusvälineet kaupunkitilan muokkaajina...20 Keskustelun areena ja julkisuuden sääntelijä...23 Viestinnän yhteisönäkökulma ja osallisuus Sanomalehti toimijana Kaisaniemen puiston suunnittelutapauksessa Lehdistön tehtävät suunnittelijan näkökulmasta...28 Lehdistö tiedon välittäjänä...29 Lehdistö aktiivisena toimijana...31 Suunnitteluvirasto ja proaktiivinen strategia Tekstit rakentavat kaupunkia...35 Kaupunkilaisten ääni vai suunnittelun palvelija?...36 Sanomalehti puiston diskursiivisena rakentajana...39 Sanomalehti puhujien määrittelijänä Osallisuus Kaisaniemen puistossa Suunnittelijoiden ajatuksia osallisuudesta...43 Vuorovaikutteisuuden ihanne ja suunnittelun todellisuus...43 Osallisuuden määritelmiä Sanomalehti kaupunkisuunnittelun osallistajana...49 Tiedonvälitys ja ongelman määrittely...49 Vaikuttamisuskon vahvistaminen...51 Yhteisyyden luominen ja osallisten määrittely...54 Kevytosallistumista Päätelmät...62 Lähteet...68 Liite 1. Sanomalehtiaineisto...72 Liite 2. Haastattelurunko...74

4 1 Johdanto Pro gradu -tutkielmani lähtee liikkeelle siitä muutoksesta, joka on tapahtunut yhtäältä kaupunkisuunnittelun ja toisaalta joukkotiedotusvälineiden yhteiskunnallisessa asemassa. Suunnittelussa vuorovaikutteisuus on ainakin ideana korvannut asiantuntijuuteen ja objektiivisuuteen nojaavan perinteen. Joukkotiedotuksen tehtävä on puolestaan laajentunut pelkästä tiedonvälittäjästä merkittäväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Nämä muutokset ovat aikaansaaneet sen, ettei kaupunkisuunnittelua ja mediaa voi enää pitää toisistaan sen paremmin kuin muustakaan yhteiskunnasta riippumattomina toimijoina. Vaikka kaupunkisuunnittelussa on viime vuosina puhuttu paljon vuorovaikutteisesta suunnittelusta, osallistamisesta ja valtaistamisesta, näyttää kuitenkin siltä, ettei ainakaan perinteisistä asukastilaisuuksista ole muodostunut näkyviä, koko kansan osallistumisfoorumeita, vaan ne pysyvät edelleen harvojen, aktiivisten kansalaisten harrastuksena. Osallistuin Kruununhaan yläasteella järjestettyyn asukastilaisuuteen, joka käsitteli Kaisaniemen puiston puistosuunnitelmaa ja tekeillä olevaa asemakaavaa. Kaikille avoimessa osallistumistilaisuudessa olin silmämääräisesti arvioituna ainoa alle 30-vuotias. Paikalla oli muutamia lapsiperheiden vanhempia, mutta valtaosa noin kuudestakymmenestä osanottajasta oli keski-ikäisiä ja eläkeläisiä. Lapset ja nuoret, skeittarit ja gootit, liikuntarajoitteiset ja etniset vähemmistöt ne ihmisryhmät, joita Kaisaniemen puistossa niin usein näkee puuttuivat. Nopea silmäys osallistujajoukon homogeenisuuteen sai miettimään, kuinka kaupunkilaisten erilaiset äänet saataisiin paremmin kuuluviin kaupunkisuunnittelussa. Kun puistoa suunnitellaan kaikille kaupunkilaisille, olisi tärkeää, että mahdollisimman monet ryhmät pääsisivät esittämään mielipiteitään ja näkemyksiään suunnitelmasta. Vuorovaikutteinen kaupunkisuunnittelu tarvitsee onnistuakseen osallistujia, eikä pieni aktiivisten kansalaisten osallistuminen toteuta parhaalla mahdollisella tavalla demokraattisen ja moniäänisen, kaikkia kaupunkilaisia kuulevan suunnittelun ihanteita. Tässä tutkielmassa pohdin Helsingin Sanomien Kaisaniemen puistoa koskevan kirjoittelun avulla sitä, millainen toimija sanomalehti on julkista kaupunkitilaa 1

5 koskevassa vuorovaikutteisessa suunnittelussa. Kaupunkisuunnittelutapauksen ja siihen liittyvän osallistumisen nostaminen esille valtakunnallisen sanomalehden sivuilla voisi nähdä yhtenä mahdollisena keinona tehdä osallistumisesta tunnettua, helpompaa ja houkuttelevampaa entistä suuremmalle joukolle ihmisiä. Toisaalta joukkotiedotusvälineet muokkaavat esitystensä kautta kaupunkitilaa ja vaikuttavat siihen, millaisena kaupunki ja suunnitteluongelmat nähdään. Näin ollen sanomalehteä ei voida tarkastella vain suunnittelun vuorovaikutteisuuden mahdollistajana vaan diskursiivista valtaa käyttävänä, aktiivisena kaupunkisuunnittelun toimijana. Median roolia kaupunkisuunnittelun toimijana ja kaupungin rakentajana on Suomessa tutkittu aikaisemmin jonkin verran. Esimerkiksi Jaana Nevalaisen yhteiskuntamaantieteen väitöskirja Tilapelin tiedonpolitiikat kamppailu kaupunkikeskustan muutoksesta (2004) tarkastelee kaupunkikeskustan kehittämiseen liittyvää kaupunkipuhetta joensuulaisten paikallislehtien sivuilla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että paikallislehdet ovat kaupunkisuunnittelussa aktiivisia toimijoita hallinnoidessaan suunnittelusta käytävää keskustelua ja rajatessaan puhujien joukkoa valitsemaansa suuntaan (Nevalainen 2004). Mediatutkija Seija Ridell (2001) on puolestaan tarkastellut paikallisesta kaupunkisuunnittelukiistasta käytävää keskustelua Aamulehdessä julkaistujen kirjoitusten kautta. Valtakunnallisen sanomalehden rooli julkista kaupunkitilaa koskevassa suunnittelussa on tutkimusaiheena kuitenkin uusi. Tämän pro gradu - tutkielman tarkoituksena on täydentää aikaisempaa tutkimusta sanomalehdestä kaupungin diskursiivisena rakentajana ja ennen kaikkea luoda kokonaisvaltainen kuva siitä, millaisena toimijana sanomalehti näyttäytyy vuorovaikutteisuuteen pyrkivän kaupunkisuunnittelun kentällä. 2

6 2 Tutkimuksen lähtökohdat 2.1 Tutkimuksen tavoitteet ja kulku Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millainen merkitys lehdistöllä on julkista kaupunkitilaa koskevassa suunnittelussa. Analysoin median kaupunkipuhetta sanomalehtitekstien kautta ja peilaan sitä suunnittelijoiden näkemyksiin median roolista vuorovaikutteisessa kaupunkisuunnittelussa. Tutkimuskysymyksiäni ovat: 1) Millainen toimija sanomalehti on julkiseen kaupunkitilaan liittyvässä suunnittelutapauksessa? Miten suunnittelijat määrittelevät sanomalehden toimijuutta? Millaisena sanomalehden toimijuus näyttäytyy Helsingin Sanomien teksteissä? Miten sanomalehden tekstit rakentavat julkista kaupunkitilaa ja sitä koskevaa suunnitteluongelmaa? 2) Miten sanomalehti osallistaa ihmisiä julkisen kaupunkitilan suunnitteluun? Miten suunnittelijat määrittelevät osallisuutta ja osallistumista Kaisaniemen puiston suunnittelutapauksessa ja miten osallistuminen määritellään Helsingin Sanomien teksteissä? Millaisin keinoin Helsingin Sanomat osallistaa kaupunkilaisia mukaan suunnitteluun? Tutkimustapauksena toimii Kaisaniemen puiston uudistamiseen liittyvä suunnitteluprosessi ja sen uutisointi Helsingin Sanomissa. Helsingin Sanomat julkaisi aiheesta syksyllä 2007 juttusarjan, jonka tavoitteena oli houkutella kaupunkilaisia mukaan puiston ideointiin. Kandidaatintyössäni Sanomalehti kaupunkilaisten osallistajana vuorovaikutteisessa kaupunkisuunnittelussa (2008) tutkin Kaisaniemen puiston tapausta kaupunkilaisten osallistumisen näkökulmasta 3

7 pohdin, mikä on sanomalehden merkitys kaupunkilaisten osallistajana kaupunkisuunnittelussa ja millaisia keinoja sanomalehti käyttää osallistaessaan ihmisiä suunnitteluun. Pro gradu-tutkielmassani tutkin yleisemmin sitä, millaisena sanomalehden asema näyttäytyy paikallisessa suunnittelutapauksessa. Kokonaisvaltaista tutkimusotetta lisää suunnittelijoiden näkökulman tuominen media-analyysin rinnalle. Medialle kaupunkisuunnittelussa annetut merkitykset liittyvät yhtäältä siihen, millaisena median asema nähdään nyt, ja toisaalta siihen, millainen toiminta nähdään jatkossa kaupunkisuunnittelun kannalta toivottavana. Jatkan toisaalta myös osallistumisteeman tarkastelua kysyen edelleen, miten sanomalehti osallistaa kaupunkilaisia suunnitteluun ja toisaalta millaisia merkityksiä medialle annetaan kaupunkisuunnittelun vuorovaikutteisuuden lisääjänä ja osallistujien mobilisoijana. Valitsin käsiteltäväkseni juuri Kaisaniemen puiston suunnittelua koskevan Helsingin Sanomien juttusarjan, koska kyseinen tapaus on varsin selkeärajainen ja konkreettinen esimerkki median, kaupunkisuunnittelun ja osallisten kohtaamisesta. Lisäksi osallistaminen ja pyrkimys vaikuttamiseen oli tässä tapauksessa näkyvää ja korostettua. Analysoin sanomalehtitekstejä osallistuvaa kaupunkisuunnittelua ja osallisuutta tutkivaa kirjallisuutta hyödyntäen ja tarkastelen sitä, millaisia keinoja osallistujien houkuttelemiseksi on käytetty ja millaisen osallistumiskanavan teemaviikko tarjoaa. SUUNNITTELIJAT MEDIA Kansalainen/ asukas/ osallinen KAISANIEMEN PUISTO Kuvio 1. Tutkimuksen toimintakenttä. 4

8 Kuvaan 1 olen hahmotellut tämän tutkimuksen toimintakenttää ja niitä eri toimijoiden välisiä vaikutussuhteita, joita tutkimuksessa tarkastellaan. Julkinen kaupunkitila, suunnittelijat ja media muodostavat työn kehyksen. Tarkastelussa on keskeistä se, miten suunnittelijat ja media muokkaavat julkista kaupunkitilaa ja määrittelevät suunnitteluongelmaa. Media ja suunnittelijat eivät kuitenkaan toimi toisistaan erillisinä, vaan myös niiden välinen vuorovaikutussuhde on mukana tarkastelussa. Kuvion keskelle olen asettanut kansalaisen toisin sanoen asukkaan tai osallisen. Vuorovaikutteisen kaupunkisuunnittelun ideaalihan on se, että suunnittelu lähtee liikkeelle asukkaiden toiveista ja tarpeista ja kansalainen on koko suunnitteluprosessin keskiössä. Kuten kuvan nuolet osoittavat, osallisen vuorovaikutussuhteet niin suunnittelijoihin, mediaan kuin suunniteltavaan kaupunkitilaan ovat kaksisuuntaisia. Helsingin Sanomat on viime vuosina näyttäytynyt varsin aktiivisena keskustelijana Helsingin kaupunkisuunnittelussa. Kaisaniemen puiston suunnittelussa lehti kampanjoi poikkeuksellisen näkyvästi kaupunkilaisten osallistumisen puolesta. Näyttää siltä, että Helsingin Sanomat haluaa tietoisesti olla kaupungin rakentaja pelkän raportoijan sijaan. Samanlaista suuntausta on nähtävissä muissakin sanomalehdissä. Lehden puoluepoliittisen tehtävän väistyessä taka-alalle sen alueellinen ja paikallinen tehtävä näyttää vahvistuneen. Suuntauksen ollessa näin näkyvä, on selvää, että se vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun ja suunnittelijoiden työhön. Siksi on kiinnostavaa selvittää, miten suunnittelijat suhtautuvat mediaan kaupunkisuunnittelun osallisena näkevätkö he kasvavan julkisuuden uhkana suunnittelun ammattimaisuudelle? Vai ollaanko asiantuntijasuunnittelusta pyrkimässä kohti vuorovaikutteisen suunnittelun ihanteita myös käytännön tasolla? Tässä tapauksessahan median aktiivisuuden voitaisiin ajatella olevan tarpeellinen osa kaupunkisuunnittelua. Esimerkiksi osallistumisen näkökulmasta laajasta mediajulkisuudesta voisi olla hyötyä kaupunkisuunnittelulle. Suunnittelijat saattavat pitää median aktiivista osallistumista suunnittelukeskusteluun tunkeutumisena asiantuntijoiden reviirille. Kun 5

9 keskusteluun tulee mukaan aina vain enemmän erilaisia ääniä, on "yhden totuuden" löytäminen entistä vaikeampaa. Tämä asettaa haasteita suunnittelijoiden työlle. Toisaalta suunnittelijat voivat nähdä median tuoman julkisuuden myös hyvänä asiana kaupunkisuunnittelulle suunnitteluprosessien näkyvyys mediassa saattaa kasvattaa osallistujien joukkoa ja tuoda mukaan muitakin kuin pienen aktiiviosallistujien joukon. Suurempi julkisuus ja avoimuus puolestaan legitimoi suunnittelua ja takaa päätöksille laajemman tuen. Yksinkertaistaen voidaan ajatella, että mikäli suunnittelijat ovat omaksuneet vuorovaikutteisuusajattelun suunnittelun kantavaksi periaatteeksi, he todennäköisesti suhtautuvat positiivisesti myös median kasvaneeseen rooliin kaupunkisuunnittelun keskusteluareenana. Tässä luvussa on esitelty tutkimusongelma ja ne kysymykset, joihin tutkielma pyrkii vastaamaan. Lisäksi luvussa 2 käydään läpi tutkielman kannalta keskeiset, tarkastelua rajaavat lähtökohdat. Kappaleessa 2.2 esitetään tutkimustapauksena toimivan Kaisaniemen puiston taustoja ja pohditaan sitä, millainen tutkimustapaus kyseinen kaupunkipuisto on vuorovaikutteisen kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Kappale 2.3 esittelee tutkielman kannalta keskeiset toimijat. Kolmannessa luvussa esitellään tutkimusmenetelmät ja tutkielmassa käytetty aineisto. Luvussa 4 hahmotellaan tutkimuksen teoreettinen viitekehys aiheeseen liittyvän taustakirjallisuuden avulla. Tutkielman varsinainen analyysiosuus alkaa viidennestä luvusta, jossa pohditaan sanomalehden toimijuutta kaupunkisuunnittelutapauksessa. Sanomalehden toimintaa vuorovaikutteisessa kaupunkisuunnittelussa analysoidaan ensin suunnittelijoiden näkökulmasta ja tämän jälkeen sanomalehtiartikkelien avulla. Kappaleessa 5.2 etsitään vastausta muun muassa kysymykseen siitä, millaista kaupunkia tekstit rakentavat. Luvussa 6 keskitytään osallistumisteemaan. Kappaleessa 6.1 analysoidaan suunnittelijoiden haastatteluja osallisuuden ja vuorovaikutteisuuden näkökulmasta ja pohditaan suunnittelijoiden osallistumiselle asettamia reunaehtoja Kaisaniemen puiston tapauksen valossa. Kappaleessa 6.2 osallisuuden määritelmiä etsitään sanomalehtiteksteistä. Tässä kappaleessa vastataan myös yhteen tutkielman keskeisistä kysymyksistä: miten sanomalehti voi osallistaa kaupunkilaisia mukaan suunnitteluun? Viimeinen luku 6

10 on päätelmäosuus, jossa kootaan yhteen analyysissa esiin nousseita vastauksia tutkimuskysymyksiini ja hahmotellaan aiheita jatkotutkimukselle. 2.2 Kaisaniemen puisto suunnittelutapauksena Osallistuvan suunnittelun näkökulmasta Kaisaniemen puisto on kiinnostava tutkimuskohde. Puisto on julkista kaupunkitilaa Helsingin ydinkeskustassa, jolloin sen käyttäjiksi lukeutuu varsin laaja joukko ihmisiä lähialueiden asukkaista kaupungissa vieraileviin turisteihin. Toisaalta puistoa ovat sen historian aikana vaivanneet monenlaiset ongelmat kuten epäsiisteys, pimeys, huono maine ja rikollisuus. Nykyisten käyttäjäryhmien lisäksi on olemassa potentiaalisia käyttäjiä, jotka saattaisivat löytää puiston siinä tapauksessa, että siitä kohennuksen myötä tulisi nykyistä viihtyisämpi ja houkuttelevampi. Tarkastelen Kaisaniemen puistoa osallistuvan suunnittelun kohteena sellaisena, kuin se suunnittelijoiden puheessa ja Helsingin Sanomien teemaviikon teksteissä esitetään. En paneudu yksityiskohtaisesti suunnitteluperiaatteisiin tai alueen suunnittelun historiaan, vaan sivuan näitä aiheita vain siltä osin, kun ne palvelevat tutkimusaineistoni analyysiä. Tarkoituksena ei ole purkaa auki Kaisaniemen puiston suunnitteluprosessin teknisiä yksityiskohtia vaan tutkia ja havainnollistaa julkista kaupunkitilaa koskevan esimerkkitapauksen avulla median kaupunkipuhetta ja roolia vuorovaikutteisessa suunnittelussa. Tässä kappaleessa esittelen kuitenkin lyhyesti tutkimustapauksen, Kaisaniemen puiston suunnitteluprosessin, taustat. Kaisaniemen puisto sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, Rautatieaseman läheisyydessä. Se piirrettiin Helsingin asemakaavaan ensimmäisen kerran vuonna 1812 ja on näin ollen Helsingin vanhin alun perin julkiseen käyttöön perustettu puisto (Kaisaniemen puiston maisema-arkkitehtuurikilpailu 2001, 5). Kasvitieteellinen puutarha perustettiin Kaisaniemeen vuonna 1829 (mts. 5). Edelleen puisto koostuu kahdesta erilaisesta, toisestaan erillään olevasta toiminnallisesta kokonaisuudesta, aidalla rajatusta kasvitieteellisestä puutarhasta ja muusta puistosta. Puistolla on lähes koko kaksisataavuotisen historiansa ajan 7

11 ollut heikko maine sitä on arvosteltu niin huonosti hoidetusta ulkoasusta kuin pimeydestä ja vaarallisuudestakin. Kaisaniemen puisto on monien kyselyiden perusteella listattu yhdeksi Helsingin pelätyimmistä paikoista, vaikka se ei rikostilastoiden perusteella eroa muista kantakaupungin puistoista (HS: 1). Asian korjaamiseksi Helsingin kaupunki ja Suomen Maisema-arkkitehtiliitto järjestivät vuonna 2000 kansainvälisen maisema-arkkitehtuurikilpailun Kaisaniemen puiston suunnittelussa (Kaisaniemen puiston maisemaarkkitehtuurikilpailu 2001, 4). Tarkoituksena oli löytää puiston kunnostamisen lähtökohdaksi korkeatasoinen, puiston historiallisen arvon huomioiva yleissuunnitelma. Kaisaniemen puiston maisema-arkkitehtuurikilpailun tehtävän kuvauksessa (2001, 5) todetaan, että puisto on myös maisema-arkkitehtonisen jäsentelynsä ja yleisilmeensä kannalta kohennusta kaipaavassa tilassa. Helsingin Sanomien 100-vuotissäätiö lahjoitti kilpailua varten Helsingin kaupungille miljoona markkaa. Kilpailun tulokset julkistettiin , mutta lopulta yhtäkään ehdotuksista ei toteutettu. Syksyllä 2007 Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto laati puistoon asemakaavan ja puistosuunnitelman Helsingin kaupungin suunnitelmissa on peruskorjata Kaisaniemen puisto lähivuosien aikana. Alustavasti suunnitelmista esitettiin Helsingin Sanomissa muun muassa rumana pidetyn vesialtaan uudistaminen, puiston ja kasvitieteellisen puutarhan yhdistäminen portilla, sillan rakentaminen Töölönlahden puistoon, uuden pukusuojan rakentaminen urheilukentän laidalle ja uuden puukujanteen rakentaminen (HS: 2). Kaisaniemen puistoa on tarkasteltava julkisena, kaikille yhteisenä kaupunkitilana, jonka kehittämiseen ja käyttöön vaikuttavat erilaiset intressiryhmät, ja jota jatkuvasti tuotetaan ja uusinnetaan erilaisissa toiminnoissa. Kaupunkitila ei ole kaikille sama, vaan tilan käyttäjät määrittelevät ja tulkitsevat sitä kukin omista lähtökohdistaan (Jauhiainen 2002, ). Toisaalta julkisen kaupunkitilan suunnittelusta puuttuu ainakin osittain se piirre, joka asuinalueiden muutoksia suunniteltaessa on ennemmin sääntö kuin poikkeus: muutosten vastustaminen, niin kutsuttu nimby (not in my backyard) -ilmiö. Kun kyseessä on huonomaineinen keskustan puistoalue, jolla ei ole asukkaita (lukuun ottamatta 8

12 kasvitieteellisen puutarhan työntekijöitä, jotka asuvat alueella), voisi suunnitteluun osallistumisenkin olettaa painottuvan enemmän positiiviseen toimintaan (Lapintie 2002, 162) kuin yksinomaan muutosten vastustamiseen. 2.3 Keskeiset toimijat Tämän tutkimuksen kannalta kaksi keskeistä toimijaa ovat suunnittelijat ja media, tässä tapauksessa siis Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja Helsingin Sanomat. Toisaalta tarkastelun lähtökohtana on suunnittelun vuorovaikutteisuus, jolloin kolmanneksi keskeiseksi toimijaksi nousee osallisten joukko, eli puistoa käyttävät kaupunkilaiset. Eri toimijoilla on luonnollisestikin erilaiset lähtökohdat, roolit ja intressit osallistumisprosessissa. Nämä tehtävät eivät kuitenkaan suinkaan ole selvärajaisia, tarkasti määriteltyjä tai pysyviä, vaan muuttuvia, osittain päällekkäisiä ja usein myös tavalla tai toisella kiistanalaisia. Voisivatko joukkotiedotusvälineet ottaa osallistajan roolin kaupunkisuunnitteluprosessissa, ja näin toimia niin suunnittelijoiden kuin kaupunkilaistenkin apuna etsittäessä ratkaisuja vuorovaikutteisen suunnittelun ongelmiin? Vähäisen osallistumisaktiivisuuden aiheuttama enemmistön edun ongelma ratkaistaisiin luonnollisesti parhaiten houkuttelemalla entistä suurempi osallisten joukko aktiivisiksi osallistujiksi. Asioista tiedottaminen kaupunkilaisille on osallistamisen ensimmäinen askel. Kaupunkisuunnitteluvirastolla on maankäyttöja rakennuslakiin perustuva velvoite tarjota osallisille mahdollisuus osallistua kaavoitusprosessiin tämä näkyy myös viraston viestinnässä. Osallistumisen teema on näkyvästi esillä Kaupunkisuunnitteluviraston internetsivuilla. Sivut tarjoavat tietoa maankäytön suunnittelusta, kaavoitusprosessista ja kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksista sekä mm. kaikille avoimen keskustelukanavan sähköisen palautelomakkeen. Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto toimittaa "Kaupunkisuunnittelu" -nimistä lehteä, joka jaetaan kaupunginosittain aina sille alueelle, joka viraston suunnitelmissa milloinkin on ajankohtainen. (Kaupunkisuunnitteluvirasto 2009). 9

13 Kuitenkin jo kaupunkisuunnitteluviraston internetsivustolle päätyminen edellyttää osallistujilta jonkinasteista erityiskiinnostusta ja vähintäänkin tiedon siitä, missä kaupunkia suunnitellaan. Tämän vuoksi kaupunkisuunnitteluviraston sinänsä varsin kattavalta vaikuttava tiedotus saattaa hyvinkin kaivata rinnalleen valtakunnallisen median tukea tekemään osallistumismahdollisuuksista ja meneillään olevista suunnitteluprosesseista tunnettuja laajan yleisön keskuudessa Sitä, miksi valtakunnallinen sanomalehti ottaa kantaa yksittäisen puiston suunnitteluun, pohditaan tässä tutkielmassa tekstien tulkinnan kautta. Toimittajien asettumista kaupunkilaisten puolelle ja pyrkimystä toimia yhteisen puiston puolesta voisi tietenkin pitää pelkkänä helsinkiläisten lukijoiden kosiskeluna. Toisaalta voi olla kyse aidosta halusta herättää keskustelua siitä, kuka kaupunkia suunnittelee ja miten sekä pyrkimyksestä tarjota foorumi kaupunkilaisten omaa elinympäristöään koskevalle keskustelulle ja ideoinnille. Habermasin (1989) ja Williamsin (1982) mukaan joukkoviestimillä on tärkeä tehtävä demokratian toimivuuden kannalta (Nieminen 1998). Ihanteelliseen demokraattiseen julkisuuteen katsotaan kuuluvan tiedon levittäminen päätettävistä asioista, avoimen keskustelun turvaaminen, päättäjien informointi julkisesta mielipiteestä, tehtyjen päätösten julkistaminen sekä päätösten toimeenpanon seuraaminen ja seurauksista tiedottaminen (Nieminen 1998). Kaisaniemi-juttusarjassa täyttyy joukkotiedotuksen ilmeisin funktio, tiedon välittäminen. Sarjaan on sisällytetty informaatiota paitsi Kaisaniemen puiston tilanteesta, myös kaavoitusprosessista yleisemmin. Tämän voisi ajatella palvelevan myös suunnittelijoiden etua, onhan kaavoituksesta ja osallistumismahdollisuuksista tiedotettava osallisille. Toisaalta on mahdollista, että suunnittelijoiden työ vaikeutuu toimijoiden joukon kasvaessa, ja yhä uusien intressiryhmien ottaessa osaa suunnitteluun. Tämän kaltaisia kantaaottavia tempauksia saatetaan pitää turhana suunnittelijoiden reviirille astumisena. Kuitenkin, jos todella halutaan yhä moninaisemman kaupunkilaisten joukon kiinnostuvan osallistumisesta, on siitä tehtävä houkuttelevaa, helppoa ja tunnettua. Tämän tehtävän täyttämiseen Helsingin Sanomien kaltaisella tiedotusvälineellä, jota lukee lähes miljoona suomalaista (HS.fi, 2009), on ainakin teoriassa hyvät mahdollisuudet. 10

14 Kolmannen toimijaryhmän, kaupunkilaisten, näkökulmasta osallistumisen voidaan katsoa olevan vapaaehtoisuuteen perustuva oikeus olla mukana oman elinympäristönsä suunnittelussa. Kenenkään ei ole pakko osallistua, ja käytännössä alusta asti omaa aktiivista otetta vaativa prosessi jää helposti pienen joukon harrastukseksi. Toisaalta, vaikka tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet saattavat tuoda ainakin jonkinasteisen osallistumisen yhä helpommin saavutettavaksi, asettaa nyky-yhteiskunta myös suuria haasteita osallistumiselle yksilön näkökulmasta. Tiedonrakennus perustuu suunnitteluprosessissa asiantuntijuuteen, minkä vuoksi kuilu suunnittelijoiden ja "tavallisen kansan" välillä on usein suuri. Osallistuva kansalainen pystyy vaikuttamaan suunnittelun vain, jos hän kykenee argumentoimaan oikealla kielellä ja asettumaan ikään kuin samalle viivalle suunnittelijoiden kanssa (Staffans 2002, 186). 3. Aineisto ja sen analyysi Tutkimus perustuu kahteen erilliseen aineistoon, Helsingin Sanomien Kaisaniemen puistoa käsittelevistä artikkeleista koostuvaan sanomalehtiaineistoon sekä Kaisaniemi-projektissa mukana olleiden suunnittelijoiden haastatteluihin. Kahta erityyppistä aineistoa käyttäen pyrin ymmärtämään kokonaisvaltaisesti tutkimustapaustani ja tuottamaan perusteellisen analyysin avulla uutta tietoa median ja kaupunkisuunnittelun suhteista julkisen kaupunkitilan tuottajina. Tutkielmani on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Laadullisessa tutkimuksessa ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin, vaan tavoitteena on kuvailla ja ymmärtää tutkittavaa ilmiötä (ks. laadullisen tutkimuksen määritelmä, Sarajärvi & Tuomi 2004, 87). Tämän vuoksi määrällisesti suppeakin aineisto mahdollistaa ilmiön laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen analyysin. Aineiston rajaaminen oli tässä tapauksessa suhteellisen helppoa, sillä tutkielma nojaa yhteen esimerkkitapaukseen. Näin ollen sanomalehtiaineisto koostuu ainoastaan Kaisaniemen puistoa käsittelevistä lehtiartikkeleista ja 11

15 haastatteluaineisto niiden suunnittelijoiden haastatteluista, jotka ovat työskennelleet Kaisaniemen puiston asemakaavauudistuksen ja puistosuunnitelman laatimisen parissa. Häkli (2002, 120) kehottaa välttämään yleispätevään suunnitteluteoriaan nojaamista ja tarkastelemaan suunnittelussa vallitsevia valtasuhteita tilannekohtaisesti, joka kerta uudelleen. Tästä näkökulmasta katsottuna keskittyminen yhteen suunnittelutapaukseen on tutkimusotteena perusteltu. Tapaustutkimuksen tavoitteena on kuvata tutkittava kohde mahdollisimman perusteellisesti ja kokonaisvaltaisesti (Laine, Bamberg & Jokinen 2007, 10). 3.1 Sanomalehtiaineisto Tutkin sanomalehden asemaa vuorovaikutteisen kaupunkisuunnittelun toimijana tarkastelemalla Helsingin Sanomien Kaisaniemen puistoa käsitteleviä artikkeleita, jotka on julkaistu lehdessä Helsingin Sanomat kertoi Oma kaupunki Kaisaniemi -teemaviikon aikana ( ) Kaisaniemen puiston historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta ja pyrki innostamaan lukijoitaan esittämään omia ideoitaan puiston kohentamiseksi. Teemaviikon päätteeksi lehden toimitus luovutti lukijoiden ideat kaupunkisuunnitteluvirastolle, jossa oli samanaikaisesti valmisteilla suunnitelma Kaisaniemen puiston uudistamiseksi. Sanomalehtiaineistonani ovat siis Helsingin Sanomissa julkaistut Kaisaniemiaiheiset artikkelit teemaviikon ajalta ja kahdelta teemaviikkoa seuranneelta päivältä, jolloin aiheen käsittely lehdessä jatkui (ks. LIITE, sanomalehtiaineisto). Yhteensä olen analysoinut tutkimusta varten 32 Helsingin Sanomissa julkaistua tekstiä, jotka kaikki liittyvät Oma kaupunki Kaisaniemi-teemaviikkoon. Suurin osa kirjoituksista on julkaistu Helsingin Sanomien kaupunkisivuilla, mutta joukossa on myös etusivun artikkeleita ja yksi pääkirjoitus. Kiinnitän analyysissani huomiota myös juttujen yhteydessä julkaistuihin valokuviin, karttoihin ja piirrettyihin kuviin, joita on yhteensä noin 60 kappaletta. Tekstissä viittaan artikkeleihin niille antamillani järjestysnumerolla, jotka etenevät aikajärjestyksestä vanhimmasta uusimpaan (ks. LIITE). Käytän aineistonani sanomalehtikirjoituksia, minkä vuoksi haen menetelmällistä 12

16 tukea joukkotiedotustutkimuksesta. Joukkotiedotusanalyysi tai lyhyemmin media-analyysi sisältää useita erilaisia suuntauksia määrällisestä sisällönerittelystä laadulliseen tekstintutkimukseen, diskurssianalyysiin ja lingvistiikan eri suuntauksiin (Väliverronen 1998, 13 40). Tämän tutkimuksen tarkoitusta palvelee parhaiten erilaisten sisällönerittely- ja tulkintamenetelmien yhdistely. Tulkinta ja päättely etenevät yksittäisestä yleiseen, Kaisaniemi-teemaviikon teksteistä laajempaan pohdintaan median kaupunkipuheesta, tilamäärittelyistä ja osallisuudesta kaupunkisuunnittelussa. Analyysin ote on näin ollen induktiivinen, aineistolähtöinen pikemminkin kuin deduktiivinen eli valmista teoriaa havainnollistava. (Moring 1998, 233). Puhdas aineistolähtöisyys on kuitenkin mahdotonta, eikä sitä ole tässä tutkimuksessa edes tavoiteltu. Teoriat ja käsitteet ovat hyödyllisiä, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden aineiston tulkintaan laajemmassa kontekstissa (Väliverronen 1998, 33). Osallisuuden ja vuorovaikutteisuuden käsitteet kaupunkisuunnittelu- ja joukkotiedotusteorioissa rajaavat viitekehyksenä aineistoni tulkintaa. Erikoislaatuisuudestaan huolimatta uskon tapauksen avulla voitavan selvittää myös jotakin yleistä median, kaupunkisuunnittelun ja osallistumisen välisistä suhteista. Suomalaisessa maantieteellisessä ja aluetieteellisessä tutkimuksessa sanomalehdet ovat olleet aineistona ja tutkimuskohteena melko marginaalisessa asemassa (Nevalainen 2004a, 38), vaikka sanomalehden rooli tiedonvälittäjänä on Suomessa edelleen hyvin merkittävä (Nevalainen 2004a, 37). Aikaisemmin maantieteellisessä tutkimuksessa on käytetty media-aineistoja runsaammin korkeakulttuuria, kuten kirjallisuutta ja kuvataiteita, joita on arvostettu populaarija mediakulttuuria enemmän (Tani 1996, 106). Toisaalta mediatuotteita on saatettu pitää liian arkipäiväisinä (Harvey 1985, 7) tai epäluotettavina (Waitt 1995, 299) tutkimuksen lähtökohdiksi. Kaupunkisuunnittelukysymyksistä ja paikallisesta päätöksenteosta kirjoittaessaan lehdistö on kuitenkin keskeinen julkisen puhunnan areena (Nevalainen 2004a, 38). Tästä johtuen sanomalehden ja muiden tiedotusvälineiden aseman tutkimusaineistona voidaan olettaa kasvattavan suosiotaan. 13

17 3.2 Suunnittelijoiden haastattelut Toisen osan aineistosta muodostavat Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa työskentelevien suunnittelijoiden haastattelut. Valitsin haastateltavaksi ne suunnittelijat, jotka ovat olleet mukana Kaisaniemen puiston puistouudistusprojektissa. Kyseisessä projektissa työskennelleistä suunnittelijoista haastateltaviksi suostui kolme. Heistä yksi on liikennesuunnittelija, yksi projektia johtanut arkkitehti ja yksi vuorovaikutussuunnittelija. Vaikka haastatteluja on lukumääräisesti vähän, ne tarjoavat tapaustutkimuksen kannalta riittävän aineiston, sillä haastateltavat ovat tapauksen avaintoimijoita. Haastateltavat edustavat tutkimuksessa kaupunkisuunnittelijoiden ammattikuntaa, mutta tuovat toisaalta kukin oman näkemyksensä tutkimuskysymykseen. Haastattelumenetelmänä käytän strukturoidun ja avoimen haastattelun välimuotoa, puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua. Teemahaastattelulle on tyypillistä, että se kohdennetaan tiettyihin teemoihin, joista keskustellaan. Yksityiskohtaisten kysymysten sijaan teemahaastattelut etenevät tiettyjen keskeisten aihepiirien varassa. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 47 48). Teemahaastattelu on tämän tutkimuksen kohdalla tarkoituksenmukaisin tiedonkeruumuoto, sillä sen puitteissa haastateltavat voivat puhua tutkimuksen teemoista vapaasti, ilman liiallista johdattelua tai kontrollointia. Ohjaan haastateltavia kertomaan sellaisia asioita, jotka auttavat minua vastaamaan tutkimuskysymykseeni, mutta annan myös tilaa haastateltavan omille painotuksille mahdollistaen näin uuden, yllättävänkin tiedon esiintulon. Haastatteluilla selvitän suunnittelijoiden näkemyksiä osallisuudesta Kaisaniemen puiston suunnittelussa sekä suunnittelun ja julkisuuden kohtaamisesta. Haastattelut toimivat sekä uutta informaatiota antavina tietolähteinä, että analysoitavana aineistona. Näistä kahdesta tehtävästä korostuu kuitenkin selvästi jälkimmäinen. Vaikka haastattelut antoivat runsaasti konkreettista lisätietoa tutkittavasta aiheesta, on niiden tarkoitus myös tuoda esiin avaintoimijoiden subjektiivisia tulkintoja tapauksesta. 14

18 Haastattelut tai niiden tulkinnat eivät rakenna objektiivista totuutta tapauksesta tai anna yhtä oikeaa vastausta tutkimuskysymyksiin. Tutkimus toimii yhtenä näkemyksenä ja tulkintana aiheesta. Haastatteluaineiston perusteella tehdyn tutkimuksen objektiivisuutta rajaavat paitsi haastatteluiden tilanne- ja paikkasidonnaisuus (Niemenmaa 2005, 79) ja vuorovaikutus haastattelutilanteissa, myös haastatteluaineistosta tehdyt subjektiiviset tulkinnat (Niemenmaa 2005, 80). 4. Kaupunkisuunnittelua mediayhteiskunnassa Kaupunkisuunnittelu on monimutkainen ja monitahoinen prosessi, jossa useat eri intressiryhmät pyrkivät omasta näkökulmastaan määrittelemään kaupunkitilaa ja sen käyttöä. Suunnittelulla osoitetaan suunnat sille, millainen kehitys kaupungissa on toivottavaa. Tällainen toiminta sisältää väistämättä vallankäyttöä. Kaupunkisuunnitteluun sisältyy taloudellista, poliittista, hallinnollista ja tiedonvälitykseen liittyvää vallankäyttöä (Nevalainen 2004a, 59 60). Tässä tutkimuksessa keskityn tarkastelemaan kahden ryhmän asemaa kaupunkisuunnittelun toimijoina. Kummankin ryhmän suunnittelijoiden ja toimittajien valta-asema kaupunkitilan määrittelijänä on ilmeinen, vaikka niiden hallussa olevat vallankäytön keinot poikkeavatkin toisistaan selvästi. Kuten Nevalainen (2004a, 58) toteaa, se taho, jolla on mahdollisuus sosiaalisessa yhteisössä määritellä, miten ja millä ehdoilla kaupunkitilaa muokataan, käyttää väistämättä valtaa. Kaupunkisuunnittelussa vallankäyttö näyttäytyy ennen kaikkea mahdollisuutena määrittää suunnittelukysymyksiä ja toteuttaa niitä sekä määritellä tilan tuottamisen ehtoja (Nevalainen 2004b, 15, 56). Puhutaan määrittelyvallasta, eli siitä, millainen tieto katsotaan kaupunkisuunnittelun kontekstissa merkittäväksi ja mitä kaupungista ja sen suunnittelusta on mahdollista sanoa (Häkli 2002, 115). Kaupunkisuunnittelun vallankäyttö liittyy näin ollen erottamattomasti myös suunnittelun tiedonpolitiikkaan. Se, miten suunnitteluongelmat määritellään ja millaista tietoa suunnitelmien pohjana käytetään, vaikuttaa keskeisellä tavalla siihen, millaiseksi konkreettinen kaupunkitila lopulta muotoutuu. Häkli (2002, 116) korostaa, että tiedon rakenteet muodostuvat yhteiskunnallisessa toiminnassa 15

19 ja käsitykset siitä, mitä kaupungista ja sen ongelmista on mahdollista sanoa, muuttuvat aikakauden ja tilanteen mukaan. Vaikka yhtäaikaisesti on olemassa useita erilaisia tapoja nähdä kaupunki ja sen ongelmat, usein vain yksi määrittely pääsee ohjaamaan toimintaa (Häkli 2002, 116). Suunnittelun tiedonpolitiikassa on kyse toisaalta pätevän tiedon määrittymisestä (Häkli 2002, 115) ja toisaalta siitä, ketkä saavat osallistua kaupunkisuunnitteluun ja siitä käytävään keskusteluun (Nevalainen 2004a, 16). Suunnittelijat, poliittiset toimijat, elinkeinoelämä ja tiedotusvälineet ovat keskeisiä tilallisten esitysten muotoilijoita. Näiden instituutioiden toimijat määrittelevät tilaa ja sen tuottamisen ehtoja ja kontrolloivat sitä, mistä tulee näkyvää ja mikä jää näkymättömiin (Nevalainen 2004a, 49). Julkinen kaupunkitila Osallisuus KOMMUNIKATIIVISEN SUUNNITTELUN TEORIAT - kommunikaatio - määrittelyvalta - tieto JOUKKOVIESTINNÄN TEORIAT Kuvio 2. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Kuten kuva 2 osoittaa, tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu yhtäältä kommunikatiivisen suunnittelun ja toisaalta joukkoviestinnän teorioista. Tutkimustapaus liittyy julkiseen kaupunkitilan suunnitteluun ja sen vuorovaikutteisuuteen, joten osallisuutta määrittävät käsitteet ovat teoreettisen viitekehyksen keskiössä. Kommunikaatio, määrittelyvalta ja tiedonpolitiikka liittyvät kaikki paitsi vuorovaikutteiseen suunnitteluun sinällään, myös median asemaan kaupunkisuunnittelun osallisena ja kansalaisten osallistajana. Tässä kappaleessa taustoitan ensin suunnitteluajattelun muutosta ja esittelen lyhyesti 16

20 erilaisia tapoja lähestyä kommunikatiivista suunnittelua ja tähän liittyen tiedon, vallan ja kommunikaation suhteita kaupunkisuunnittelussa. Tämän jälkeen tarkastelen joukkotiedotusvälineiden asemaa kaupunkisuunnittelun tiedonpolitiikan ja vallankäytön kentällä. 4.1 Suunnitteluajattelun kehitys kohti vuorovaikutteisuuden ihannetta Tässä tutkielmassa käytän osallistuvan suunnittelun ja vuorovaikutteisen suunnittelun käsitteitä viittaamaan siihen suunnitteluperinteeseen, joka on viimeisten vuosikymmenien aikana Suomessa syrjäyttänyt perinteisen auktoriteettivetoisen suunnittelukäytännön. Vuorovaikutteisuuden ihanne on kirjattu myös nykyiseen Maankäyttö- ja rakennuslakiin, jonka myötä osallistumismahdollisuuksien tarjoamisesta on tullut suunnittelun arkipäivää. (Häkli 2002; Pakarinen 2002). Osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen on nykyisin suhteellisen laajalti hyväksytty kaupunkisuunnittelun perusperiaate. Aina näin ei ole ollut. Yhdyskuntasuunnittelun varhaisissa ajattelumalleissa 1900-luvun alkupuolella suunnittelu nähtiin objektiivisena ja epäpoliittisena toimintana, jonka toteuttivat tehtävään parhaiten soveltuvat tekniset asiantuntijat. Suunnittelijat olivat arkkitehteja, joiden ei ollut sopivaa ottaa kantaa kaupunkikehitykseen tai kaupunkien sosiaalisiin ongelmiin. (Pakarinen 2002, 84) luvuilla yhteiskuntatieteilijöiden astuessa suunnittelun piiriin, arkkitehtien "sosiaalinen sokeus" nousi kritiikin kohteeksi ja rationaalinen suunnitteluperinne asetettiin kyseenalaiseksi. Osallistuva suunnittelu sai alkunsa, kun tunnustettiin, että suunnitteluongelmissa oli sittenkin usein kyse erilaisten arvojen ja intressien punnitsemisesta eikä tieteellisen objektiivisesta parhaiden vaihtoehtojen valinnasta. (Pakarinen 2002, 84). Sittemmin osallistuva vuorovaikutteinen suunnittelu on saanut tuekseen uusia, osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi laadittuja säädöksiä. Kunnallislain 17

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Taina Meriluoto Tohtorikoulutettava Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu

Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu Johanna Seppälä Vuorovaikutuspäällikkö Helsingin kaupunginkanslia Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia 23.11.2016 23.11.2016 2 Osallisuusmallin valmistelu

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013 OSKU Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa projekti 1.4.2011 31.3.2013 OSKUssa khi kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja osaamista ja moniasiantuntijuuteen perustuvaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki demokratian ja osallistumisen näkökulmasta - miten verkostotyöllä on voitu vaikuttaa lainvalmisteluun?

Uusi kuntalaki demokratian ja osallistumisen näkökulmasta - miten verkostotyöllä on voitu vaikuttaa lainvalmisteluun? Uusi kuntalaki demokratian ja osallistumisen näkökulmasta - miten verkostotyöllä on voitu vaikuttaa lainvalmisteluun? Neuvotteleva virkamies, HT Inga Nyholm Valtiovarainministeriö Säädösvalmistelun kehittäminen

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot