14010A IISALMEN KAUPUNKI MELUSELVITYS

Transkriptio

1 14010A Iisalmen kaupunki meluselvitys

2 14010A IISALMEN KAUPUNKI MELUSELVITYS SISÄLLYS PIIRUSTUKSET 14010A.1 Yleiskartta ja erityiskohteet 1 JOHDANTO A.2 Melulaskennassa käytetyt liikennemäärät kaupunkialueen eteläosassa 14010A.3 Melulaskennassa käytetyt liikennemäärät kaupunkialueen pohjoisosassa 2 KUNNAN MELUNTORJUNTATEHTÄVÄT A.4 Melualueet päivällä, etelä 3 MELUTASON OHJEARVOT A.5 Melualueet yöllä, etelä 14010A.6 Melualueet päivällä, pohjoinen 4 YLEISKUVAUS IISALMEN KAUPUNGISTA A.7 Melualueet yöllä, pohjoinen 14010A.8 Melualueet kaupungin keskustassa päivällä 5 MENETELMÄT A.9 Melualueet kaupungin keskustassa yöllä 5.1 MELUMITTAUKSET A.10 Melualueet Partalan lentokenttä 5.2 MELUMALLINNUS A.11 Melualueet Motocrossrata 6 MELULÄHTEET JA NIIDEN MELUALUEET A.12 Melualueet Olvi Oy 14010A.13 Melualueet Iisalmen saha, Betonimestarit ja Normet Oy 6.1 TIELIIKENNE A.14 Melualueet Soinlahden saha 6.2 RAIDELIIKENNE PARTALAN LENTOKENTTÄ A.15 Melualueet Itikan tilan murskauspaikka 6.4 MOTOCROSS-RATA A.16 Melualueet Varpaiskylän murskauspaikka 6.5 AMPUMARATA A.17 Kallioharjun murskauspaikka 6.6 OLVI OY, OLUIDEN JA VIRVOITUSJUOMIEN VALMISTUS A.18 Melualueet Kariahon murskauspaikka 6.7 IISALMEN SAHAT OY, SAHATAVARAN VALMISTUS A.19 Melualueet Iisalmi päivällä 6.8 SOINLAHDEN SAHA, SAHATAVARAN VALMISTUS NORMET OY, KAIVOSKONEIDEN JA METSÄKONEIDEN VALMISTUS BETONIMESTARIT OY, BETONITUOTTEIDEN VALMISTUS SUOMIVALIMO, VALUTUOTTEIDEN VALMISTUS PELTOMÄEN JÄTEKESKUS ITIKAN TILAN LOUHINTA- JA MURSKAUSPAIKKA... 4 LIITTEET 6.14 VARPAISKYLÄN LOUHINTA- JA MURSKAUSPAIKKA /14010A Melunmittauslomakkeet 6.15 KALLIOHARJUN LOUHINTA- JA MURSKAUSPAIKKA /14010A Melulaskennassa käytetyt raideliikennemäärät 6.16 KARIAHON MURSKAUSPAIKKA...5 3/14010A Äänen voimakkuuden yksikkö, desibeli 7 MELUHAITAT ARVIO MELUTILANTEEN KEHITTYMISESTÄ JOHTOPÄÄTÖKSET... 6

3 A IISALMEN KAUPUNKI MELUSELVITYS Meluntorjuntaa koskeva lainsäädäntö Meluntorjuntalaki (382/1987) ja asetus (169/1988) kumoutuivat, kun uusi ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja asetus (169/2000) tulivat voimaan Aineellisesti meluntorjunnan taso säilyi jokseenkin ennallaan, mutta ympäristönsuojelulain myötä meluntorjunnasta on tullut entistä kiinteämpi osa yhdennettyä ympäristön pilaantumisen torjuntaa. 1 JOHDANTO Meluntorjuntalain nojalla annetut yleiset määräykset ja ohjeet jäävät voimaan, vaikka meluntorjuntalaki ja -asetus kumottiin. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on selvittänyt tässä raportissa Iisalmen kaupungin kokonaismelutilannetta. Selvityksessä on käytetty hyväksi aiemmin Iisalmessa tehtyjä melututkimuksia sekä laskettu melun laskentamalleilla tie- ja raideliikenteen sekä teollisuusmelun kokonaisvaikutusta. Selvitystyön tuloksena on raportissa esitetty melukartat, joiden perusteella voidaan saada selville sekä melulle altistuvat että hiljaiset alueet. Aiemmin Iisalmen kaupungissa on tehty meluselvityksiä melusta jo luvun loppupuolelta. Osa selvityksistä on jo vanhentunut tai ne on tehty nykymittapuun mukaan yksinkertaisilla menetelmillä. Vasta nykytekniikka ja tietokoneiden lisääntynyt laskentakapasiteetti antaa mahdollisuuden esittää kokonaismelukarttoja näinkin suurelle alueelle. Myös eri melulähteiden yhteismelun laskeminen on ollut tähän saakka vaikeaa. Liikennemelu on Iisalmessa suurin melunaiheuttaja. Raideliikenne tuo tähän kaupunkialueella jonkin verran lisää melua. Päinvastoin kuin tieliikenne, nousee raideliikenteen melu merkittävämmäksi yöllä. Teollisuus on sijoittunut pääosin kaupungin laitamille ja suojaetäisyydet lähiasutukseen ovat melun suhteen pääosin riittävät. 2 KUNNAN MELUNTORJUNTATEHTÄVÄT Meluntorjunta Ilmailulaki (281/1995) Meluntorjunta on ollut keskeinen osa ympäristönsuojelua etenkin luvun lopulta lähtien, jolloin meluntorjuntalaki säädettiin. Meluntorjunnan yleinen päämäärä on terveellinen ja viihtyisä elinympäristö, missä ei ole meluhaittoja. Kansalaisten tulee myös voida nauttia hiljaisuudesta ja kuunnella luonnon ääniä. Rakennetun ympäristön tilaa tulee parantaa siellä, missä melusta on haittaa. Uusia asuntoja ei tulisi rakentaa alueille, missä melusta on ilmeistä haittaa, ellei samalla kyetä suojaamaan asuntoja ja asuinympäristöä melulta. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että melulta suojattuja virkistysalueita on riittävästi. Meluntorjunnan ylin johto ja valvonta kuuluu ympäristöministeriölle. Lisäksi on valtion viranomaisia ja tutkimuslaitoksia, jotka toimivat meluntorjunnan alalla asiantuntijaviranomaisina ja -laitoksina (sosiaali- ja terveysministeriö, Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Kansanterveyslaitos). Alueelliset ympäristökeskukset ohjaavat ja valvovat meluntorjuntaa alueellaan. Kunnan tehtävänä on valvoa, ohjata ja edistää meluntorjuntaa kunnan alueella. Meluntorjuntalain nojalla valtioneuvosto on antanut seuraavat päätökset: Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös rakennuskoneiden melupäästöjen rajoittamisesta (994/1992) ja sen muuttamisesta annettu valtioneuvoston päätös (1463/1995) Valtioneuvoston päätös ruohonleikkureiden melupäästöjen rajoittamisesta (995/1992) Valtioneuvoston päätös (53/1997) ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Meluntorjuntaa sivuavia säännöksiä sisältyy myös muuhun lainsäädäntöön, joista keskeisimpiä ovat: Terveydensuojelulaki (763/1994) Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (468/1994) Ympäristövahinkolaki (737/1994) Rakennus- ja maankäyttölaki (132/1999) Tieliikennelaki (989/1992) ja asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista (1256/1992) Vesiliikennelaki (463/1996), vesiliikenneasetus (124/1997) ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätös moottoriveneiden äänenvaimennuksesta (308/1973) Naapuruussuhdelaki (26/1920) Maastoliikennelaki (670/1991) Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) tuli voimaan Sen toimeenpanoon liittyen ympäristöministeriössä on laadittu kaavamerkintäohjeita, joiden yhtenä tavoitteena on ympäristöhaittojen estäminen ja meluntorjunta. Lain perusteella valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Sen mukaan alueidenkäytössä tulee ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.

4 2 3 MELUTASON OHJEARVOT 4 YLEISKUVAUS IISALMEN KAUPUNGISTA Yleiset melutason ohjearvot Meluntorjuntalain nojalla valtioneuvosto on antanut yleiset melutason ohjearvot (992/1992). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla ohjearvot ovat tiukemmat. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Ohjearvot ulkona L Aeq ( ) L Aeq ( ) Asumiseen käytettävät alueet 55 db 50 db Virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä 55 db 50 db Hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db Uudet asuinalueet, virkistysalueet, hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 45 db Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset alueet, virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db Ohjearvot sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - Ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvot Ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista on valtioneuvosto antanut päätöksen (53/1997). Asumiseen käytettävät alueet Oppilaitoksia palvelevat alueet Virkistysalueet taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä Hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet Luonnonsuojelualueet L AImax 65 db 65 db 60 db 60 db 60 db 60 db 5 MENETELMÄT Iisalmi sijaitsee Itä-Suomen läänissä ja kuuluu Ylä-Savon talousalueeseen. Kunta on perustettu vuonna 1891 ja Iisalmen maalaiskunta liitettiin siihen vuonna Kunnan pinta-ala on 873 km 2, josta vesistöä 109 km 2. Rantaviivan pituus on 495 km. Kaavoitettua aluetta on 13,1 km 2. Kaupunki omistaa maapinta-alasta 2,7 %. Vuoden 1999 lopussa Iisalmessa oli asukasta. Iisalmelaisista suurin osa (yli 60 %) työskentelee palvelualoilla. Teollisuuden palveluksessa työskenteli vuonna % iisalmelaisista ja alkutuotannossa noin 10 %. Suuruusjärjestyksessä neljä suurinta työnantajaa Iisalmessa vuoden 1999 lopussa olivat Iisalmen kaupunki, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ky., Normet Oy ja Olvi Oyj. Kunnan halki kulkee valtatie 5 sekä kantatie 88. Mikkeliin, läänin pääkaupunkiin, on matkaa vajaat 300 km ja Kuopioon 85 km. Iisalmen läpi kulkee rautatie Kuopiosta Kajaaniin haarautuen Iisalmessa myös Haapaveden suuntaan. 5.1 Melumittaukset Teollisuusmelun selvittämiseksi oli välttämätöntä tehdä täydentäviä melumittauksia eri teollisuusmelukohteiden melutason selville saamiseksi. Mittauksia tehtiin marraskuun lopulla Mittausten aikana maa oli jäässä ja lunta oli vain noin cm. Mittaustuloksia käytettiin hyväksi teollisuusmelualueita laskentamallilla laskettaessa. Mittaustulokset on esitetty mittalomakkeissa 1/14010A Melumallinnus Melualueiden laskentaan käytettiin laskentamallia B&K Predictor 3.01, joka on aidosti 3D-laskentamalli. Malli ottaa huomioon mm. maastonmuodot, rakennusten este- ja heijastusvaikutukset, maaperän vaimennuksen ja kasvillisuuden sekä mahdollisesti tarvittavat esteet ja niiden vaikutus. Mallissa on eri laskentamodulit teollisuus-, tieliikenne- ja raideliikennemelun laskentaa varten. Teollisuusmelumodulilla on mahdollista laskea myös moottoriurheilu- ja lentoliikennemelua. Kaikki tieliikennemelualueet on laskettu Predictor 3.01 ohjelman tieliikennemallilla. Raideliikennemelu on laskettu kyseisen ohjelman laskentamallilla. Teollisuusmelu on laskettu ko. ohjelman teollisuusmelun laskentamodulilla.

5 3 Tässä selvityksessä on laskettu tieliikenteen aiheuttamaa vaikutusta Iisalmen keskustassa ja Iisalmen kaupunkialuetta sivuavilla ohitusteillä. Liikennemäärät ja eri teiden nopeusrajoitukset on saatu Iisalmen kaupungilta. Nykytilannetta kuvaavat liikennemäärät ovat vuodelta Liikenne-ennuste vuoden 2020 tilanteessa on saatu tielaitoksen julkaisusta 35/1999, jossa on arvioitu liikennemäärän kasvua Suomessa vuosina Tieliikenteen aiheuttama melu on esitetty liitteenä olevissa kokonaismelukartoissa. Liikennemäärät on esitetty piirustuksissa 14010A.2 ja 14010A.3. Tielaitos on selvittänyt Iisalmen ja Vieremän alueella pääteiden melua vuonna Laskentamenetelmästä ja lähtötiedoista ollut käytettävissä tarkempaa tietoa. Tielaitoksen laskemat melualueet on yhdistetty graafisesti laskemiimme melualueisiin pääteiden osalta yhtenäiseksi 55 db(a):n melukartaksi. 6.5 Ampumarata 6 MELULÄHTEET JA NIIDEN MELUALUEET Motocross-radan melu on esitetty kokonaismelukartassa 14010A.6. Melutasojen laskennassa käytettiin lähtötietoina em. selvitystä Lähimpänä häi- 6.1 Tieliikenne riintyvänä kohteena on raportissa mainittu Sirviön tila, joka sijaitsee kaakon suuntaan motocrossradasta. Ampumaradan meluselvitys on tehty vuonna Melutasot ympäristöön on laskettu ampumaradan laskentamallia käyttäen. Alueella toimii viisi eri rataa, pistoolirata, pienoiskiväärirata, kiväärirata sekä skeet- ja trap- ammuntaan tarkoitettu haulikkorata. Haulikkoammunta aiheuttaa laajimmat melualueet. Skeet- ja trap-ammunnan luonteesta johtuen meluesteiden rakentaminen on vaikeaa. Raportissa esitettyjen laskelmien mukaan melu aiheuttaa haittaa Iimäellä noin 1200 metrin etäisyydellä sijaitsevien asuinrakennusten luona. 6.6 Olvi Oy, oluiden ja virvoitusjuomien valmistus 6.2 Raideliikenne Olvi Oy:n meluvaikutusta selvitettiin melumittauksin kahdessa eri pisteessä 6.3 Partalan lentokenttä 6.4 Motocross-rata Raideliikenteen aiheuttama melu laskettiin Brüel & Kjær Predictor 3.01 laskentamallin raideliikennemodulilla. Junamäärätiedot toimitti VR Cargo Oy Iisalmesta. Raideliikenteen aiheuttama melu on esitetty liitteenä olevissa kokonaismelukartoissa. Liikennemäärät on esitetty liitteessä 2/ 14010A. Partalan lentokentän melu aiheutuu harrasteilmailusta. Lentokentän aiheuttamaa melua arvioitiin laskentamallin teollisuusmelumoduulilla, jossa liikkuvalle melulähteelle annettiin pienkonetta vastaava ääniteho ja nousua/laskua vastaava lentorata. Laskennassa käytettiin 5 nousua ja laskua, joka on arvioitu maksimi kentän käyttöpäivälle. Lentokentän käyttöpäivinä tuottamat melualueet on esitetty kartassa 14010A db(a) melualue ulottuu vain kenttäalueen rajalle. Aivan kentän läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Motocross-radan meluselvitys on tehty vuonna Melutasot on arvioitu moottoriratamelun laskentamallin avulla. Selvityksessä on tarkasteltu suunnitellun ns. Jordan II -asuinalueen kohdalla esiintyviä melutasoja. Raportissa todetaan, että toteuttamalla tietyt muutokset motocrossradan profiiliin (mm. poistamalla korkein hyppyri) ja rajoittamalla kilpailupäivien määrää, melun ohjearvot eivät alueella ylity. Selvitys on tehty oman aikansa tekniikalla ja sitä voidaan pitää suuntaa-antavana. Melulle herkkien toimintojen tuominen lähemmäksi rata-aluetta vaatii selvityksen uusimisen. tehdasalueen ympärillä. Mitatut melutasot alittivat sekä yö- että päiväajan ohjearvot. Mittauspisteet ja mittaustulokset on esitetty liitteessä 1/14010A. Mittausten perusteella eivät ohjearvot ylity lähimmän asutuksen luona. Olvi Oy:n pääasiallisia melulähteitä ovat katoilla sijaitsevat puhaltimet. Olville tuleva rekkaliikenne aiheuttaa melua, mutta vaikutus häviää keskustan muuhun liikenteeseen. Melumittausten perusteella arvioitiin melulähteiden äänitehotasot, joita käytettiin melulaskennassa. Olvi Oy:n aiheuttamat melualueet on esitetty kokonaismelukartassa 14010A Iisalmen Sahat Oy, sahatavaran valmistus Iisalmen Sahat Oy on vuonna 1922 perustettu perheyhtiö. Tuotantolaitokset sijaitsevat kahdessa kaupungissa, Iisalmessa ja Kiuruvedellä. Iisalmen Sahat Oy:n tuotannollinen toiminta jakautuu kolmeen osaan: mekaaniseen puunjalostukseen, energiatuotantoon sekä betonituotteiden valmistukseen. Viimeisin ja merkittävin investointihanke on helmikuussa 2001 valmistunut moderni pyörösaha-dimensiolajittelulinja. Uuden sahalinjan mittaus- ja automaatiojärjestelmä mahdollistaa joustavan ja raaka-ainetta säästävän sahauksen. Uuden sukupolven kameratekniikalla huolehditaan myös sahatavarakappaleen alustavasta laadutuksesta jo itse sahausprosessissa. Melua mitattiin kahdesta pisteestä tehdasalueen ympärillä. Sahateollisuus on kohtuullisen paljon melua tuotavaa teollisuutta. Tehdasalueen lähellä on vain vähän asuinrakennuksia, ja nekin sijaitsevat kohtuullisen välimatkan päässä tehdasalueesta. Mitatut melutasot osoittivat, että melun päiväajan ohjearvot eivät ylity lähimpien asuinrakennusten luona. Yöajan ohjearvot saattavat ylittyä, jos tehdasalueella on toimintaa yöllä (klo 22-07) ja sääolosuhteet suosivat melun leviämistä. Mittauspisteet ja mittaustulokset on esitetty liitteessä 1/14010A. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat sahan pohjoispuo-

6 4 lella sijaitsevat asuintalot. Mittausten perusteella päiväajan ohjearvot eivät juuri ylity normaalitilanteessa. Iisalmen Sahat Oy:n pääasiallisia melulähteitä ovat puiden käsittely pihaalueella, sahaus ja kuorinta sekä mm. katoilla sijaitsevat puhaltimet ja rekkaliikenne. Melumittausten perusteella arvioitiin melulähteiden äänitehotasot, joita käytettiin melulaskennassa. Iisalmen Sahat Oy:n aiheuttamat melualueet on esitetty kokonaismelukartassa 14010A Soinlahden saha, sahatavaran valmistus Melua mitattiin yhdestä pisteestä tehdasalueen pohjoispuolelta läheltä asuintaloja. Mitattu melu oli varsin voimakasta ja ohjearvojen ylitys asuintalojen kohdalla on toiminnasta riippuen ajoittain mahdollista. Mittauspisteet ja mittaustulokset on esitetty liitteessä 1/14010A. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat sahan pohjoispuolella, noin metrin etäisyydellä on harvaa pientaloasutusta. Soinlahden sahan pääasiallisia melulähteitä ovat puiden käsittely pihaalueella, sahaus ja kuorinta sekä mm. katoilla sijaitsevat puhaltimet ja rekkaliikenne. Melumittausten perusteella arvioitiin melulähteiden äänitehotasot, joita käytettiin melulaskennassa. Soinlahden sahan aiheuttamat melualueet on esitetty kokonaismelukartassa 14010A Normet Oy, kaivoskoneiden ja metsäkoneiden valmistus Normet Oy on erikoistunut kaivosten ja tunneleiden kumipyöräajoneuvojen suunnitteluun, valmistamiseen ja markkinointiin. Normet on ollut yksi pioneereista maataloustraktoreihin liitettävien työkoneiden kehittämisessä ja valmistamisessa, joiden rekisteröity tuotemerkki on Farmi. Tuotteet käsittävät juontolaitteet, hakkurit, puutavarakuormaimet ja metsäperävaunut. Melua mitattiin yhdestä pisteestä Normet Oy:n ja Betonimestarit Oy:n väliltä. Mitattujen tulosten perusteella ei kyseessä ole erityisen paljon melua tuottava teollisuus. Lisäksi sijainti rautatien ja valtatie 5 välisellä alueella on onnistunut, koska toiminnalla ei ole juurikaan vaikutusta alueen melutasoon. Raideliikennemelun ja laitoksen melun yhteisvaikutus saattaa aiheuttaa meluhaittaa länsipuolella sijaitsevalle asuinalueelle. Mittauspisteet ja mittaustulokset on esitetty liitteessä 1/14010A. Normet Oy:n tyypillisiä melulähteitä ovat katoilla sijaitsevat puhaltimet. Melumittausten perusteella arvioitiin melulähteiden äänitehotasot, joita käytettiin melulaskennassa. Normet Oy:n aiheuttamat melualueet on esitetty kokonaismelukartassa 14010A Betonimestarit Oy, betonituotteiden valmistus Melun mittaukset on kuvattu edellisessä kohdassa 6.9. Yritys valmistaa tilausten mukaisia betonielementtejä. Myöskään Betonimestarien toiminta ei ole erityisen paljon melua tuottavaa ja toiminnan sijoitus on onnistunut valtatien ja junaradan välille Raideliikenne- ja teollisuusmelun yhteisvaikutus voi aiheuttaa meluhaittaa länsisuuntaan. Melumittausten perusteella arvioitiin melulähteiden äänitehotasot, joita käytettiin melulaskennassa. Betonimestarit Oy:n aiheuttamat melualueet on esitetty kokonaismelukartassa 14010A Suomivalimo, valutuotteiden valmistus 6.12 Peltomäen jätekeskus Suomivalimo valmistaa suurehkoja yksittäis- ja piensarjavaluja lähinnä pohjoismaiselle koneenrakennusteollisuudelle. Lähin asutus sijaitsee 100 metrin etäisyydellä valimosta. Laitoksesta on tehty erillinen meluselvitys ympäristölupaa varten. Valimon melu voi aiheuttaa terveyshaittaa ja vähentää viihtyvyyttä. Jätekeskuksen melu selvitetään asemakaavoituksen yhteydessä Itikan tilan louhinta- ja murskauspaikka Itikan tilan louhinta- ja murskauspaikan meluselvitys on tehty Ko. meluselvityksessä melun laskennassa käytettiin pohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia. Mallilaskennan perusteella päiväajan ohjearvot eivät ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa toiminnan lähtötilanteessa eivätkä myöskään 10 vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Meluselvityksessä louhinnan ja murskauksen toiminta-aika on 15 tuntia päivässä (klo 7-22). Itikan tilan louhinta- ja murskauspaikka ei ole toiminnassa ja paikalla ei ole voimassa olevaa lupaa. Meluselvityksen perusteella arvioitiin melulähteiden äänitehotasot, joita käytettiin melulaskennassa. Louhinta- ja murskauspaikan aiheuttamat melualueet, jos alue olisi toiminnassa, on esitetty kokonaismelukartassa 14010A Varpaiskylän louhinta- ja murskauspaikka Iisalmen kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta on myöntänyt Sakari Laitiselle luvan harjoittaa kivenlouhintaa ja murskausta Varpaiskylän Kivikorven tilalla vuoteen 2003 asti. Hakemuksen mukaan toimintaaika on 2-3 kk vuodessa ja toiminta tapahtuu arkipäivisin (ma-pe) klo Ympäristöluvan ehtojen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää klo 6-7 välisenä aikana 50 db(a) ja klo 7-22 välisenä aikana 55 db(a) melutasoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat asuintalot noin 900 m murskausalueen pohjois- ja kaakkoispuolilla.

7 5 Varpaiskylän louhinta- ja murskauspaikan meluselvitys tehtiin melunlaskentamallilla. Pääasiallisia melulähteitä ovat louhinnassa käytettävä kalliopora, murskain ja työkone (kaivinkone tai pyöräkuormaaja). Äänitehotasoina on käytetty kallioporalle 110 db(a), murskaimelle 120 db(a) ja 100 db(a) työkoneelle. Melutasot eivät tarkastelussa ylittäneet lähimmissä häiriintyvissä kohteissa Kallioharjun louhinta- ja murskauspaikka 6.16 Kariahon murskauspaikka 7 MELUHAITAT Iisalmen kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta on myöntänyt Iisalmen Autotilaus Oy:lle luvan harjoittaa kivenlouhintaa ja murskausta Kallioharjun tilalla toistaiseksi. Hakemuksen mukaan toiminta-aika on maksimissaan 4 kk vuodessa ja toiminta tapahtuu arkipäivisin (ma-pe) klo Ympäristöluvan ehtojen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää klo 6-7 välisenä aikana 50 db(a) ja klo 7-22 välisenä aikana 55 db(a) melutasoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat asuintalot noin 700 m murskausalueen kaakkoispuolella. Kallioharjun murskauspaikan melua selvitettiin melunlaskentamallilla. Pääasiallisia melulähteitä ovat louhinnassa käytettävä kalliopora, murskain ja työkone (kaivinkone tai pyöräkuormaaja). Äänitehotasoina on käytetty kallioporalle 110 db(a), murskaimelle 120 db(a) ja 100 db(a) työkoneelle. Melutasot eivät tarkastelussa ylittäneet ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Iisalmen kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta on myöntänyt Iisalmen Autotilaus Oy:lle luvan harjoittaa soranmurskausta Partalan kylässä Härkömäen tilalla vuoteen 2004 asti. Hakemuksen mukaan toiminta-aika on 1-3 kk vuodessa ja toiminta tapahtuu arkipäivisin (ma-pe) klo Ympäristöluvan ehtojen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää klo 6-7 välisenä aikana 50 db(a) ja klo 7-22 välisenä aikana 55 db(a) melutasoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat asuintalot noin 300 m murskauslaitoksen länsipuolella ja noin 500 m murskauslaitoksen kaakkoispuolella. Kariahon murskauspaikan pääasiallisia melulähteitä ovat murskain ja työkone (kaivinkone tai pyöräkuormaaja). Äänitehotasoina on käytetty murskaimelle 120 db(a) ja 100 db(a) työkoneelle. Suurimmat meluhaitat Iisalmen kaupungissa aiheuttaa tieliikenne. Kuten useissa muissa kaupungeissa, keskustan ruutukaava-alueella ylittyvät sekä päivä- että yöajan ohjearvot. Myös vilkkaimmin liikennöityjen pääkatujen ja teiden varsilla ohjearvot ylittyvät. Raideliikenne tuo tähän kaupunkialueella jonkin verran lisää melua. Päinvastoin kuin tieliikenne, nousee raideliikenteen melu merkittävämmäksi yöllä. Teollisuuslaitoksista sahat tuottavat eniten melua. Iisalmen sahan ja Soininlahden sahan ympäristössä on niukasti asutusta ja suojaetäisyys suurempiin asuinalueisiin riittävä, jotta meluhaitat jäävät vähäisiksi. Muiden teollisuuslaitosten haitat jäävät vähäisiksi. Moottoriurheilu aiheuttaa varsin suuret melualueet. Tämän vuoksi riittävän suojaetäisyyden säilyttäminen moottoriurheilukeskukseen ja ajoharjoittelurataan on tärkeää. Murskausasemien sijainti yleensä soranottokuopan pohjalla ja asutuksen vähäisyys estää käytännössä meluhaitat. Kuitenkin murskausaseman melu on aina otettava huomioon murskauslupaa myönnettäessä ja riittävän suojaetäisyyden säilyminen asutukseen on varmistettava. Meluherkkiä kohteita ovat päiväkodit, koulut, sairaalat ja vanhainkodit. Näiden sijoittamista melualueille on vältettävä ja mahdollisten meluhaittojen torjunnassa on nämä kohteet otettava etusijalle. 8 ARVIO MELUTILANTEEN KEHITTYMISESTÄ Melutilanne tulee säilymään nykyisenkaltaisena pitkälle tulevaisuuteen tai sitä voidaan jopa parantaa nykytasosta. Iisalmen kaupunki on ydinkeskustaa lukuun ottamatta väljästi rakennettu, joten etäisyyksien säilyttäminen meluaviin kohteisiin on mahdollista. Ratkaiseva rooli melutilanteen hallinnassa on kaavoittajalla. Teollisuuden, tieliikenteen ja raideliikenteen melusuojaalueet on säilytettävä. Myös uuden teollisuuden tai muiden melua aiheuttavien toimintojen sijoittumista pohdittaessa tulee säilyttää riittävät melusuoja-alueet. Nykyisin on suuntauksena kaupunkirakenteen tiivistäminen, jotta säästettäisiin mm. kunnallistekniikan kustannuksissa. Tämä voidaan tehdä, jos samalla muistetaan, että suojaetäisyydet melulähteisiin säilytetään. Tekninen kehitys tukee melutilanteen paranemista. Teollisuuslaitoksen investoinneissa edellytetään ns. BAT-tekniikkaa, jolloin kussakin kohteessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tieliikenteen melutasot ovat autokohtaisesti tarkasteltuna laskusuunnassa. Toisaalta liikennemäärän kasvu nostaa tieliikenteen aiheuttamia melutasoja. Henkilöautoissa suurin melunaiheuttaja on varsinkin suurilla ajonopeuksilla rengasmelu. Raskaan liikenteen melupäästöt ovat pienentyneet 1980-alusta yhteen kymmenesosaan. Raskaan liikenteen osalta ei melutasoa autokohtaisesti voida enää kovin nopeasti alentaa ja kuten henkilöautojen kohdalla, rengasmelu nousee suurimmaksi melunaiheuttajaksi. Ajoneuvokanta kokonaisuutena tulee hiljaisemmaksi vähitellen.

8 6 Suomessa on kokeiltu jo muutamin paikoin ns. hiljaista asfalttia. Tienpinnoite saadaan tavallista hiljaisemmaksi joko massan sisältämää kiviaineksen kokoa pienentämällä tai tekemällä päällysteestä huokoista. Kiviaineksen pienentäminen huonontaa kulutuskestävyyttä ja huokoinen päällyste kerää vettä ja jäätyy talvella. Hiljainen päällyste voi osoittautua kuitenkin käyttökelpoiseksi vaihtoehdoksi tietyillä tieosuuksilla, kunhan päällysteen ominaisuuksista saadaan Suomen olosuhteissa riittävästi kokemusta. Raideliikenteen määrään ei liene tulossa suuria muutoksia. Myös kaluston muuttuminen on paljon tieliikennettä verkkaisempaa, joten muutoksia suuntaan tai toiseen ei ole odotettavissa. Suurnopeusjunien käyttö rataverkolla vaatii aina radan kunnon selvittämisen ja kunnostamisen suuremmille nopeuksille sopivaksi. Suurnopeusjunat ovat käytettyihin nopeuksiin nähden erittäin hiljaisia. Tästä syystä ei ole tarpeen varata raideliikenteen vuoksi nykyistä suurempia suojaetäisyyksiä. Sen sijaan raideliikenteen tärinä saattaa aiheuttaa suurempia muutoksia kaavoitukseen erityisesti savikkomailla. Ratahallintokeskuksen mukaan savimailla ei asuinrakennuksia tulisi kaavoittaa 100 metriä lähemmäs ilman erityisiä tutkimuksia tärinän voimakkuudesta. Jatkossa alueellisissa meluselvityksissä ympäristömelusta tulee määritettäväksi ns. DEN-arvo, joka tarkoittaa koko vuorokauden meluarvoa määritettynä siten että ilta-ajan meluun lisätään 5 desibeliä ja yöajan meluun 10 desibeliä. Tätä melun luokittelua on käytetty jo vuosikymmeniä lentokenttien melualueissa tavallisten keskiäänitasojen ja maksimitasojen rinnalla. On myös todennäköistä, että melutasot lasketaan alueellisissa meluselvityksissä 4 metrin havaintokorkeuteen nykyisen 2 metrin sijasta. Meluselvitys säilyttää käyttökelpoisuutensa pitkän aikaa. Raideliikennemäärät ja kalusto muuttuvat yleensä hitaasti. Esimerkiksi liikennemäärissä tapahtuva 30 % muutos muuttaa melutasoa maastossa vain noin yhden desibelin. Teollisuus voi muuttua nopeammin, samoin uusien liikenneväylien rakentaminen tai uusien asuinalueiden tms. kaavoittaminen aiheuttavat meluselvityksen päivittämistarvetta. Meluselvityksen kokonaispäivitys tulisi tehdä noin 10 vuoden välein. Hollolassa 25. päivänä syyskuuta 2002 INSINÖÖRITOIMISTO PAAVO RISTOLA OY Erkki Poikolainen FM, tutkimuspäällikkö KIRJALLISUUS Janne Ristolainen tutkimusinsinööri Iisalmen kaupungin motocrossradan meluselvitys Iisalmen Hanhilammen ampumaradan meluselvitys JOHTOPÄÄTÖKSET Iisalmen kaupungin liikennemeluselvitys Iisalmen kaupungin kokonaismelutilanne on selvitetty tie- ja raideliikenteen Iisalmen keskusta-alueen tieliikennemeluselvitys sekä teollisuusmelun osalta. Tulosten perusteella meluongelmat ovat tyypillisiä keskisuuren - pienehkön kaupungin ongelmia. Keskustan alueella Iisalmen kaupungin tieliikenteen meluselvitys liikennemelu ja joiltakin osin raideliikennemelu aiheuttaa ohjearvojen ylittymistä. Teollisuusmelu ei merkittävästi aiheuta meluhaittaa väljän kaupunkirakenteen ja riittävien suojaetäisyyksien johdosta. Moottorirata ja ampumarata vaativat laajat suoja-alueet, jotka on otettava huomioon mm. kaavoituksen Iisalmen kaupungin raideliikenteen meluselvitys Vieremän kunnan tieliikennemeluselvitys Asfaltti-lehti, joulukuu 2001, n:ro 68 s yhteydessä. Koska meluongelmat eivät ole poikkeuksellisen suuria, ei meluntorjuntaohjelman laatimiselle ole pakottavaa tarvetta. Kokonaismeluselvityksen perusteella voidaan huomioida melutilanne myös tulevaisuuden kaavoitustarpeissa ja jättää mm. teollisuudelle mahdollisuus kehittää toimintaansa. Melulle herkkien kohteiden melutilannetta tulee seurata ja ns. hiljaisten alueiden säilymistä vaalia.

9 LIITE 1/14010 MELUMITTAUSTULOKSET työ n:o Mittauskohde Iisalmen kaupunki mittauspiste n:o 1 Iisalmen saha Melu impulssimaista Mittausaikana Pvm. klo: mittausetäisyys L Aeq db(a) 1 L max db(a) 2 tai kapeakaistaista häiriöääniä Piste 1 44,0 ei liikenne Ohjearvoon verrannollinen keskiäänitaso 3 44,0 1 LAeq = Ekvivalenttitaso (keskiäänitaso) desibeleinä, ohjearvo asuntoalueilla päivällä 55 db(a), yöllä 50 tai 45 db(a) 2 Lmax = maksimitaso (enimmäisäänitaso) desibeleinä, mittausjakson aikana esiintynyt korkein hetkellinen melutaso. 3 Ohjearvoon verrattavissa oleva melutaso, kun mittaustuloksessa otetaan huomioon mahdollisesti tarvittavat korjaukset, kuten impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus (+5 db), tai mittaustuloksesta on vähennetty häiriöäänien osuus Mittauspisteiden sijainti maastossa 1 2 Melun hetkellisvaihtelu (1 sek.) mittausaikana db(a) :30:49 Iisalmen kaupunki. Ympäristömelumittaus Hetkellinen melutason vaihtelu Sahan ympäristössä mittauspisteessä 1 22:30:49-00:29:11 00:30:49 01:30:49 aika 02:30:49 03:30:49 04:30:49 05:30:49

10 MELUMITTAUSTULOKSET työ n:o Mittauskohde Iisalmen kaupunki mittauspiste n:o 1 Olvi Oy Melu impulssimaista Mittausaikana Pvm. klo: mittausetäisyys L Aeq db(a) 1 L max db(a) 2 tai kapeakaistaista häiriöääniä Piste 1 44,9 ei liikenne Piste 2 44,2 Ohjearvoon verrannollinen keskiäänitaso 3 44,9 1 LAeq = Ekvivalenttitaso (keskiäänitaso) desibeleinä, ohjearvo asuntoalueilla päivällä 55 db(a), yöllä 50 tai 45 db(a) 2 Lmax = maksimitaso (enimmäisäänitaso) desibeleinä, mittausjakson aikana esiintynyt korkein hetkellinen melutaso. 3 Ohjearvoon verrattavissa oleva melutaso, kun mittaustuloksessa otetaan huomioon mahdollisesti tarvittavat korjaukset, kuten impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus (+5 db), tai mittaustuloksesta on vähennetty häiriöäänien osuus Mittauspisteiden sijainti maastossa 2 1 Melun hetkellisvaihtelu (1 sek.) mittausaikana Iisalmen kaupunki. Ympäristömelumittaus Hetkellinen melutason vaihtelu Olvin ympäristössä mittauspisteessä 1. db(a) , , , , , , aika 0, , , ,825799

11 LIITE 1/14010 MELUMITTAUSTULOKSET työ n:o Mittauskohde Iisalmen kaupunki mittauspiste n:o 1 Normet/Betonimestarit Melu impulssimaista Mittausaikana Pvm. klo: mittausetäisyys L Aeq db(a) 1 L max db(a) 2 tai kapeakaistaista häiriöääniä Piste 1 49,4 ei liikenne Ohjearvoon verrannollinen keskiäänitaso 3 49,4 1 LAeq = Ekvivalenttitaso (keskiäänitaso) desibeleinä, ohjearvo asuntoalueilla päivällä 55 db(a), yöllä 50 tai 45 db(a) 2 Lmax = maksimitaso (enimmäisäänitaso) desibeleinä, mittausjakson aikana esiintynyt korkein hetkellinen melutaso. 3 Ohjearvoon verrattavissa oleva melutaso, kun mittaustuloksessa otetaan huomioon mahdollisesti tarvittavat korjaukset, kuten impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus (+5 db), tai mittaustuloksesta on vähennetty häiriöäänien osuus Mittauspisteiden sijainti maastossa 1 Melun hetkellisvaihtelu (1 sek.) mittausaikana Iisalmen kaupunki. Ympäristömelumittaus Hetkellinen melutason vaihtelu Normet Oy:n ympäristössä mittauspisteessä 1. db(a) :38:30 15:43:30 15:48:30 15:53:30 aika 15:58:30 16:03:30 16:08:30 16:13:30

12 LIITE 1/14010 MELUMITTAUSTULOKSET työ n:o Mittauskohde Iisalmen kaupunki mittauspiste n:o 2 Iisalmen saha Melu impulssimaista Mittausaikana Pvm. klo: mittausetäisyys L Aeq db(a) 1 L max db(a) 2 tai kapeakaistaista häiriöääniä Piste 2 45,0 ei liikenne Ohjearvoon verrannollinen keskiäänitaso 3 45,0 1 LAeq = Ekvivalenttitaso (keskiäänitaso) desibeleinä, ohjearvo asuntoalueilla päivällä 55 db(a), yöllä 50 tai 45 db(a) 2 Lmax = maksimitaso (enimmäisäänitaso) desibeleinä, mittausjakson aikana esiintynyt korkein hetkellinen melutaso. 3 Ohjearvoon verrattavissa oleva melutaso, kun mittaustuloksessa otetaan huomioon mahdollisesti tarvittavat korjaukset, kuten impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus (+5 db), tai mittaustuloksesta on vähennetty häiriöäänien osuus Mittauspisteiden sijainti maastossa 1 2 Melun hetkellisvaihtelu (1 sek.) mittausaikana db(a) :17:31 Iisalmen kaupunki. Ympäristömelumittaus Hetkellinen melutason vaihtelu Sahan ympäristössä mittauspisteessä 2. 22:17:31 23:17:31 00:17:31 01:17:31 aika 02:17:31 03:17:31 04:17:31 05:17:31

13 LIITE 1/14010 MELUMITTAUSTULOKSET työ n:o Mittauskohde Iisalmen kaupunki mittauspiste n:o 1 Soinlahden saha Melu impulssimaista Mittausaikana Pvm. klo: mittausetäisyys L Aeq db(a) 1 L max db(a) 2 tai kapeakaistaista häiriöääniä Piste 1 52,3 ei liikenne Ohjearvoon verrannollinen keskiäänitaso 3 52,3 1 LAeq = Ekvivalenttitaso (keskiäänitaso) desibeleinä, ohjearvo asuntoalueilla päivällä 55 db(a), yöllä 50 tai 45 db(a) 2 Lmax = maksimitaso (enimmäisäänitaso) desibeleinä, mittausjakson aikana esiintynyt korkein hetkellinen melutaso. 3 Ohjearvoon verrattavissa oleva melutaso, kun mittaustuloksessa otetaan huomioon mahdollisesti tarvittavat korjaukset, kuten impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus (+5 db), tai mittaustuloksesta on vähennetty häiriöäänien osuus Mittauspisteiden sijainti maastossa 1 Melun hetkellisvaihtelu (1 sek.) mittausaikana db(a) :26:54 Iisalmen kaupunki. Ympäristömelumittaus Hetkellinen melutason vaihtelu Soinlahden sahanympäristössä mittauspisteessä 1. 13:28:54 13:30:54 13:32:54 13:34:54 13:36:54 13:38:54 aika 13:40:54 13:42:54 13:44:54 13:46:54 13:48:54 13:50:54 13:52:54

14 1 LIITE 2/14010A LIITE 3/14010A Taulukko Iisalmen kautta kulkevan junaliikenteen määrä keskimäärin arkivuorokautena v ÄÄNEN VOIMAKKUUDEN YKSIKKÖ, DESIBELI IISALMI TAVARALIIKENNE ETELÄSTÄ TAVARALIIKENNE ETELÄÄN MATKUSTAJALIIKENNE JUNA VETURI PITUUS JUNA VETURI PITUUS JUNA VETURI PITUUS Dv Sr1 725 P79 Sr Sr Dv 725 P81 Sr Sr Dv 540 P973 Dv A 2Dv Sr1 780 P71 Sr Sr Sr1 745 P73 Sr Dv 540 IC77 Sr1 240 IC72 Sr1 240 P74 Sr1 240 P78 Sr1 320 P84 Sr1 265 P974 Dv P86 Sr TAVARALIIKENNE POHJOISESTA TAVARALIIKENNE POHJOISEEN MATKUSTAJALIIKENNE JUNA VETURI PITUUS JUNA VETURI PITUUS JUNA VETURI PITUUS Dv Dv 780 P81 Dr Dv Dv 725 P973 Dv Dv 780 P71 Dr Dr16 veturina P73 Dr P977 Dv12 70 P970 Dv12 70 P78 Dr P84 Dr P974 Dv P86 Dr Äänen voimakkuutta esitetään käyttämällä yksikköä desibeli (db). Usein desibelilukeman perässä on yksikkö A. Kyseessä on tapa painottaa äänen taajuusjakaumaa siten, että se vastaa ihmiskorvan reagointia ääneen. Desibeli on logaritminen yksikkö, jonka laskutoimitukset eroavat tavallisesta yhteen- ja vähennyslaskusta. Desibelejä lasketaan yhteen laskukaavalla Lkok = 10 log (10 0,1L ,1L ) L = äänitaso Esimerkiksi 50 db + 50 db = 53 db. Seinän tai ikkunan aiheuttaman äänen vaimennuksen voi taas vähentää suoraan vähennyslaskulla, esimerkiksi 55 db - 30 db = 25 db. Seuraavassa on esimerkkejä erilaisten äänien desibelitasoista: Kuulokynnys 0 db Rannekello (1 m) 20 db Hiljainen metsä db Kuiskaus (1 m) 30 db Keskustelu (1 m) db Vilkasliikenteinen katu (2 m) db Kivipora 100 db Konsertti (forte) 110 db Rock-konsertti db Kipukynnys 130 db Suihkukone (2 m) 140 db TAVARALIIKENNE LÄNNESTÄ TAVARALIIKENNE LÄNTEEN MATKUSTAJALIIKENNE JUNA VETURI PITUUS JUNA VETURI PITUUS JUNA VETURI PITUUS Dv Dv 650 M591 Dv Dv Dv 725 M592 Dv Dv Dv 725 M593 Dv 70 M594 Dv