Suomen Nuorisosirkusliitto ry Toimintakertomus 2013

Transkriptio

1 Suomen Nuorisosirkusliitto ry Toimintakertomus 2013

2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 Vuoden 2013 tavoitteena on ollut jatkaa edellisvuosien työtä sirkusharrastuksen saavutettavuuden edistämiseksi sekä järjestää ohjaajakoulutusta sirkusohjaajille. Pedagogiikkaan painottuva sirkusohjaajakoulutus järjestettiin tänä vuonna toistamiseen. Koulutuksella pyritään parantamaan paisti opetuksen laatua, myös pienempien paikkakuntien mahdollisuuksia saada pätevää opetushenkilökuntaa. Koulutus on toiminut myös vertaistukena ja tarjonnut kokemuksien ja ajatusten vaihtoa osallistujille. Alkuvuodesta järjestettiin myös alueellisia turvallisuuskoulutuksia, joissa keskityttiin turvalliseen harjoitteluun. Koulutus järjestettiin samansisältöisenä neljällä eri paikkakunnalla eri puolella Suomea, jotta mahdollisimman monella sirkusohjaajalla oli tilaisuus osallistua koulutukseen. Vuoden päätapahtuma oli Nurtsi nuorten sirkusfestivaali Orivedellä Tapahtumaan osallistui noin kolmesataa harrastajaa sirkuskouluista eri puolilta maata. Kiinnityksiä vaativille sirkuslajeille järjestetettiin erikseen oma SYYSNURTSI-sirkustapahtumansa Sorin Sirkuksella syyskuussa. Vuoden muihin tärkeisiin tapahtumiin kuuluvat Future Circus Turku ry:n ja Vaikuttava Sirkus -hankkeen kanssa yhteistyössä järjestetty saavutettavampi sirkusleiri. Liiton jäsenyhteisöjen sekä niissä mukana olevien harrastajien määrä on edelleen jatkuvassa kasvussa. Jäsenyhteisöjä oli vuoden päättyessä yhteensä 42 ympäri Suomea. Harrastajamäärä jäsenyhteisöissä oli yli Alkuvuodesta saatiin päätökseen liiton sääntömuutos, jonka myötä liiton nimen kirjoitusasu muuttui muotoon Suomen Nuorisosirkusliitto ry ja yhdistyksen kotipaikaksi vaihtui Helsinki. 1. Hallinto 1.1 Toimisto Suomen Nuorisosirkusliiton toimisto sijaitsee Cirko-keskuksessa Suvilahdessa, Helsingissä. Vuokranantajana on Cirko Uuden sirkuksen keskus. Toimiston sijainti muiden sirkusalan toimijoiden yhteydessä on tuonut hyvää synergiaetua. 1.2 Hallitus Hallitus kokoontui vuoden 2013 aikana yksitoista kertaa. Kokouksista kolme pidettiin Tampereella, kaksi Orivedellä, yksi Ylitorniossa ja kaksi Helsingissä. Kolme kokouksista pidettiin etäkokouksina internetissä Google docs -ohjelmassa. Liiton puheenjohtajana toimii tänä vuonna Katja Ranta-Penttilä ja varapuheenjohtajana Kati Köykkä (Oulun Taidekoulu). Hallituksen muut jäsenet ovat Suvi Piirainen (Sirkus Sukris, Kouvola), Talvi Janatuinen (Sirkus Sorsa eli Turun Taideakatemian sirkusopiskelijat), Sirpa Uimonen (Sirkus Supiainen, Eräjärvi), Topi Hurtig (Sirkus Magenta, Vantaa) ja Janni Johannsson (Oulun Tähtisirkus). Hallituksen jäsenet edustivat eri puolella Suomea toimivia sirkuskouluja. Hallituksen jäsenistä kolme on nuoria eli alle 29-vuotiaita.

3 Varajäseniä ovat Heikki Matero (Kuopion Sirkus), Taina Kopra (Sorin Sirkus), Aaro Kontio (Taidekoulu Estradi, Lappeenranta), Niina Rinta-Opas (Linnanmäen Sirkuskoulu, Helsinki), Hilkka Salovaara (Oudon- Kummun Sirkus, Outokumpu) ja Petra Mäki-Neuvonen (Taidekoulu Estradi, Lappeenranta). Varajäsenillä oli osallistumisoikeus kaikkiin kokouksiin halutessaan ja heille on myös toimitettu kaikki esityslistat, pöytäkirjat ja muut kokousmateriaalit Työntekijät Liiton järjestösihteerinä ja Sirkuspyramidin päätoimittajana (30 h/vko) toimi Evianna Lehtipuu. Aiemmin liiton toiminnanjohtajana työskennellyt Anita Mäntynen-Hakem (7,5h/vko) toimi kehittämisvastaavana vastuualueenaan ohjaajakoulutuksen järjestelyt sekä liiton nettisivut. Keväällä toimistotöissä ja festivaalijärjestelyissä oli apuna harjoittelijana teatteritieteen opiskelija Suvimarja Halmetoja kahden kuukauden työpanoksella. Osa järjestösihteerin työpanoksesta kohdistui liiton Saavutettavampi sirkus -hankkeeseen, jonka rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriön lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta. Myös edellisvuotinen hanke jatku vielä vuoden 2013 puolella. Muita palkkakuluja saavutettavuushankkeessa on tullut kouluttajien ja leiriohjaajien palkkakuluista sekä sirkusohjaajaoppaan sekä lattia-akrobatiaoppaan tuottamisesta. Festivaalijärjestelyistä osa hoidettiin liiton työntekijöiden voimin ja osa ostopalveluna (tekniset järjestelyt). Lyhytaikaisiin työsuhteisiin työllistettiin neljä henkilöä. Osasta festivaalijärjestelyjä vastasi paikallinen järjestäjä Sirkus Supiainen, jossa päävastuussa ja yhteyshenkilönä oli Sirpa Uimonen. Liiton laskutus-, palkanmaksu- ja kirjanpitoasiat ovat Eräjärven Kehittämisyhdistyksen (EKY) Ulla Raita-ahon hoidettavana. Työ tehdään ostopalveluna. Sirkuspyramidi-lehden osa-aikaisena taittajana toimi Heikki Jantunen. Kirjoittamispalkkioita maksettiin yksittäisille kirjoittajille. Kaiken kaikkiaan liitto työllisti lyhyisiin työsuhteisiin vuoden aikana lähes kolmekymmentä henkeä. 2. Jäsenistö ja edustajakokoukset Liiton jäsenistö koostuu nuorisosirkustoimintaa järjestävistä yhteisöistä. Yksittäisten yhteisöjen omat jäsenmäärät vaihtelevat välillä. Sirkusharrastus on edelleen nousussa ja uusia sirkusopetusta antavia yhteisöjä tulee myös liittoon mukaan tasaisin väliajoin. Vuonna 2013 Suomen Nuorisosirkusliittoon liittyi kolme uutta jäsenyhteisöä: Rohki hyä sirkus Kolarista, Tanssiteatteri Hurjaruuthin alaisuudessa toimiva Tonttukoulu Helsingistä ja Rautavaaran Nuorisosirkus Rautavaaralta. Liiton sirkusharrastajien määrä on yli 7 000, eli kasvua edellisvuodesta on tuhannen harrastajan verran. Lisäksi monien jäsenyhteisöjen toiminnan piirissä on myös osallistujia satunnaisemmin (esimerkiksi nuorisotilavierailut, yksittäiset työpajat eri paikoissa jne.). Noin 80 prosenttia harrastajista on alle 16-vuotiaita, mutta myös aikuisten sirkusharrastus on kasvussa ja jäsenyhteisöillä on toimintaa vauvasta vaariin. Osa liiton jäsenyhteisöistä toteuttaa taiteen perusopetusta ja neljä niistä on sen valtionavun piirissä (Circus Helsinki, Espoon esittävän taiteen oppilaitos ESKO, Sorin Sirkus sekä Taidekoulu Estradi). Jäsenyhteisöinä on perinteisten sirkuskoulujen ja -kerhojen lisäksi monitaiteellista ja liikunnallista toimintaa järjestäviä oppilaitoksia, järjestöjä ja muita organisaatioita. Jäsenyhteisöissä järjestetään nykyisin myös esimerkiksi sosiaalisen sirkuksen toimintaa erilaisille erityisryhmille, perhe- ja vauvasirkusta sekä sirkusharrastustoimintaa aikuisille. Kartta liiton jäsenyhteisöistä

4 Suomen Nuorisosirkusliiton jäsensirkusten harrastajamäärät vuosina Suomen Nuorisosirkusliiton jäsensirkusten harrastajamäärät vuosina Jäsenistön toiveita kysytään vuosittaisessa jäsenkyselyssä. Viime vuosina tärkeimpänä jäsenyhteisöjen toiveena on ollut saada lisää koulutusta sirkusohjaajille, ja tarpeeseen on pyritty vastaamaan mahdollisimman hyvin tarjoamalla vuoden aikana niin pedagogista koulutusta kuin turvallisuuskoulutustakin. Kevätkokous pidettiin 6.4. Ylitorniossa Niurolan perinnetalolla. Kokouksessa oli yhdeksän osallistujaa. Kokouksen yhteydessä tarjottiin mahdollisuus vapaamuotoiseen oleskeluun ja tutustumiseen lumikenkäilyn ja saunomisen merkeissä. Syyskokous pidettiin Sirkuksen tiedotuskeskuksen tiloissa Helsingissä ja siihen osallistui kymmenen henkeä. Syyskokouksen yhteyteen oli suunniteltu kaksi kaikille avointa keskustelutilaisuutta. Ensimmäisen aiheena oli sirkusopettajien työehtosopimus ja keskustelun alustajina toimivat Petri Saunio ja Mia Silvennoinen Suomen Tanssi- ja sirkustaiteilijat ry:stä. Keskusteluun osallistui 11 henkeä. Toisen keskustelun aiheena oli taiteen perusopetus, mutta alustajan sairastumisen vuoksi keskustelulle varattu aika käytettiin vapaamuotoiseen keskusteluun ja liiton kustantamien sirkusleikkikorttien pakkaamiseen talkoovoimin. Sääntömääräisten edustajakokousten lisäksi pidettiin yksi ylimääräinen yhdistyksen kokous, jossa yhdistyksen sääntömuutos saatettiin päätökseen. Kokous pidettiin Tullikamarin Klubilla Tampereella ja siihen osallistui yksitoista henkeä. Kokousedustajille tarjottiin liput Sorin Sirkuksen EU-hankkeen Hip Cirq Europ -esitykseen. 3. Tiedotus SNSL tiedotti toiminnastaan kuukausittain lähetettävän sähköisen uutiskirjeen, nettisivujen, sosiaalisen median, Sirkuspyramidi-lehden ja tapahtumakohtaisten tiedotteiden kautta. Myös liiton omat nettisivut toimivat tiedotuskanavana. Sähköiset uutiskirjeet lisättiin pdf-versioina myös nettisivuille, sen lisäksi että ne lähetettiin postituslistalle, jolla on mukana jäsenyhteisöjen väkeä ja muita listalle ilmoittautuneita tahoja. Uutiskirjeen postituslistalla olevien osoitteiden määrä kasvoi vuoden aikana noin 160 osoitteeseen. Liitolla on käytössään myös Facebook-sivu, jonka kautta tiedotettiin ajankohtaisista asioista. Facebook-si-

5 5. Tapahtumat 5.1 Nurtsi-festivaali Suomen Nuorisosirkusliitto järjesti valtakunnallisen nuorisosirkusfestivaalin Orivedellä. Paikallisena järjestäjänä toimi oriveteläinen Sirkus Supiainen. Festivaalin tavoitteena oli antaa nuorille sirkusharrastajille onnistumisen ja yhteisöllisyyden kokemuksia, tarjota mahdollisuus tavata toisia sirkusharrastajia ja esitellä sirkustoimintaa myös muulle yleisölle. Kolmipäiväisen sirkusfestivaalin ohjelman tukijalan muodostivat osallistuvien sirkuskoulujen esitykset. Tapahtumassa nähtiin yhteensä 34 yksittäistä numeroa, kuusi minikokonaisuutta ja yhdeksän puolen tunnin kokonaisuutta. Osallistujilla oli mahdollisuus seurata muiden sirkusten esityksiä ja esitykset ovat myös yleisölle avoimia. Sirkuskoulujen esitykset järjestetään Oriveden jäähallin vieressä sijaitsevassa sirkusteltassa. Festivaalille osallistui esiintyjinä noin 280 nuorta sirkusharrastajaa ympäri Suomea aina Sodankylää myöden. Tapahtuma näkyi myös paikallismediassa niin sanomalehdissä kuin radiossakin. Paikallista yleisöä sen sijaan tapahtuma ei tavoittanut kovin suurissa määrin. Festivaalin käytössä ollut teltta oli kuitenkin festivaaliväestä jo tupaten täysi. Tapahtumassa ei ollut kilpailullisuutta, vaan sen tarkoituksena on yhteisöllisyys, uuden oppiminen, esiintymismahdollisuuden tarjoaminen sekä harrastajien innostaminen. Taloudellisista syistä suunnitellut palautteenantajat oli jätettävä pois mutta tilalle kehitettiin palautteenantojärjestelmä, jossa kuka tahansa sai antaa esiintyneille kirjallista palautetta palautelappuihin. Esitysten lisäksi osallistujille järjestettiin kahtena päivänä työpajoja. Työpajat järjestettiin jongleeraustapahtumissa käytetyllä konseptilla, jossa kuka tahansa sai ilmoittautua työpajan vetäjäksi ja opettaa toisia. Opettajina toimivat niin harrastajat kuin mukana olleet sirkusopettajatkin. Työpajoja järjestettiin yhteensä 24 ja niihin osallistui yhteensä 340 osallistujaa. Työpajoja järjestettiin kolmessatoista lajissa, kuten diabolo, cheerleading, kehonhuolto, yksipyöräinen, tanssi, venäläinen aisa ja vanteet. Työpajat pidettiin Oriveden jäähallilla ja Oriveden Lukion liikuntasalissa. Osana festivaalia järjestettiin myös sirkusolympialaiset ja sirkusjamit. Sirkusopettajille ja muille kiinnostuneille tarjottiin Sirkuksen tiedotuskeskuksen keskustelutilaisuus, jossa tiedotuskeskus esitteli nuorisosirkuksille tarjoamiaan palveluitaan, kuten kirjastoa. Festivaalin järjestelyistä vastasivat liiton työntekijöiden lisäksi Sirkus Supiaisen väki. Sirkusteltasta vastasi Petteri Jakobsson, valoista ja äänistä Eero Auvinen ja Ville Finnilä sekä kiinnityksistä, turvallisuudesta ja roudauksista Pasi Warsell ja Kari Sunnela. Talkootyöläisiä toimi järjestyksenvalvojina. Festivaalin palautekyselyssä tapahtuma sai paljon positiivista palautetta. Erityisesti työpajoja, esiintymisjärjestelyjä ja tapahtuman ajankohtaa kehuttiin.

6 5.2 SYYSNURTSI-ilma-akrobatiatapahtuma Taloudellisista syistä kesäkuun Nurtsi-festivaalille ei ollut mahdollisuutta toteuttaa ilma-akrobatiaesityksiä varten tarvittavia kiinnityksiä. Tilalle päätettiin järjestää erityisesti ilma-akrobatiaan, tolppa-akrobatiaan ja nuorallakävelyyn keskittyvä tapahtuma. SYYSNURTSI-tapahtuma järjestettiin Sorin Sirkuksella lauantaina Tapahtumaan osallistui yhteensä 28 osallistujaa. Syystuulen viemää ja Ilmojen halki -nimisissä esityksissä nähtiin yhteensä 19 eri numeroa. Kaksi esitystä keräsivät yhteensä 250 katsojaa. Esitysten lisäksi tapahtumaosallistujille oli tarjolla kaksi Sorin Sirkuksen opettajien Kamilla Nisson ja Elina Mäkelän vetämää työpajaa. Tapahtuman järjestelyistä vastasi liiton työntekijöiden lisäksi Sorin Sirkuksen maneesimestari Jouni Kivimäki, valosuunnittelija Eero Auvinen ja äänimies Ville Finnilä. 5.3 Perhesirkusleiri Saavutettavampi sirkusleiri järjestettiin osana saavutettavuushanketta Turussa Leirin teemaksi valikoitui perhesirkusleiri. Leiri järjestettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston Vaikuttava sirkus -ESR -hankkeen, Turun Taideakatemian ja Future Circus Turku ry:n kanssa. Vaikuttava sirkus -hankkeen ohjaajat toimivat leirillä ohjaajina. Turun Taideakatemialta saatiin sirkuskoulutuksen tilat leirin käyttöön ilmaiseksi. Leirille saatiin osallistujia sekä avoimella haulla että Turussa toimivasta ensikoti- ja turvakodista. Leiri oli osallistujille maksuton. Leirille osallistui yhteensä yhdeksän aikuista ja seitsemän lasta. Ohjaajina leirillä toimivat Hanne Kauppinen Sirkus Magentasta sekä Katja Lehtola ja Kari Sunnela Monitaideyhdistys Pisteeltä. Lisäksi ensikodilta oli kaksi työntekijää mukana, ja he osallistuivat myös sirkustoimintaan samalla asiakkaitaan kannustaen. Leirin ohjelmassa oli kolme sirkustuntia päivittäin: näistä kahdella lapset olivat mukana ja yksi tunti keskittyi aikuisiin lasten ollessa päiväunilla. Osallistujilla oli myös mahdollisuus päästä katsomaan Future Circus -festivaalin ohjelmistossa ollut Cirkus Cirkörin Knitting Peace -esitystä. Lauantaipäivän päätteeksi osallistujat saivat halutessaan osallistua myös JÅ-karnevaalin meriaiheiseen kulkueeseen. Vaikuttava sirkus -hanke vastasi leirin vaikutusten arvioinnista. Osallistujilta saadun palautteen perusteella he kokivat leirin ryhmähengen hyväksi ja heidän suhtautumisensa leirillä oloon muuttui alun epävarmuudesta ja epäluulosta erittäin positiiviseksi. Myös ohjaajat kokivat ryhmäläisten itsetunnon vahvistuneen ja vuorovaikutuksen parantuneen leirin aikana. 5.4 Osallistuminen muihin yhteistyökumppaneiden tapahtumiin Sosiaalisen sirkuksen infopäivä Liitto järjesti yhdessä Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen Vaikuttava Sirkus -hankkeen, Sirkus Magentan, Sirkuksen tiedotuskeskuksen ja Cirko Uuden sirkuksen keskuksen Cirko Pikkolo-festivaalin kanssa yhteistyössä sosiaalisen sirkuksen infopäivän. Päivä oli suunnattu sirkusohjaajille ja muille sirkusalan ammattilaisilla, jotka eivät vielä itse tee sosiaalista sirkusta mutta olisivat kiinnostuneita laajentamaan osaamistaan myös siihen suuntaan. Sirkuksen tiedotuskeskuksen tiloissa pidetyssä infotilaisuudessa esiteltiin tähän mennessä toteutettua sosiaalisen sirkuksen toimintaa ja tarjolla olevaa koulutusta. Keskustelijoina oli useita sosiaalisen sirkuksen projekteja toteuttaneita ammattilaisia, joilta sai myös kysyä heidän kokemuksistaan. Seminaariosuuden jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus kokeilla sosiaalisen sirkuksen tekemistä joko tarkkailijana tai apuopettajana Sirkus Magentan vetämässä erityisryhmälle suunnatussa työpajassa. Tapahtumaan osallistui parikymmentä kiinnostunutta.

7 5.4.2 Teatterilaiva-festivaali Syyskuussa SNSL osallistui Suomen Nuorisoseurojen Liiton tuottamaan Teatterilaiva-festivaaliin taustajärjestäjänä. Teatterilaiva seilasi Silja Europalla Liittoa edustivat sirkusohjaaja, hallituksen jäsen Kati Köykkä, joka veti tapahtumassa vanneaiheisen työpajan, ja kehittämisvastaava Anita Mäntynen-Hakem, joka esitteli liiton Globaali sirkus -hanketta hankekeskustelussa. Liitto vastasi työpajaan liittyvistä kustannuksista Kulttuurista nuorisotyötä tekevien järjestöjen yhteistyö Vuoden aikana käynnistettiin myös kulttuurista nuorisotyötä tekevien järjestöjen aktiivisempi yhteistyö, jota myös liiton järjestösihteeri on ollut edistämässä. Yhteistyön avulla on tarkoitus nostaa kulttuurisen nuorisotyön arvostusta. Syksyllä järjestöt saivat yhteisen ehdokkaan Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n hallitukseen ja toukokuussa 2014 on puolestaan tarkoitus järjestää yhteiset kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivät. 6. Koulutustoiminta Yksi tämän vuoden tärkeimmistä kehittämiskohteista on ollut koulutustoiminta. Painopiste on valikoitunut jäsenistön toiveiden perusteella. 6.1 Sirkusohjaajakoulutus Liitto järjesti toista kertaa pedagogiikkaan painottuvan sirkusohjaajakoulutuksen osana Saavutettavampi sirkus -hanketta. Ohjaajakoulutusta tarjoamalla pyrittiin parantamaan eri puolella Suomea asuvien nuorten mahdollisuuksia päästä harrastamaan sirkusta, sillä ohjaajapula on monella paikkakunnalla syynä siihen, ettei mahdollisuutta harrastuksen aloittamiseen ole. Samoin koulutuksella pyrittiin parantamaan harrastuksen laadukkuutta ja tarjoamaan sirkusohjaajille enemmän välineitä työhönsä. Koulutuksen järjestämiseen saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriön lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman avustusta. Osallistujille kurssi maksoi 200 euroa, mikä sisälsi majoituksen Oriveden jaksolla ja majoituksen ja ruokailut Mikkelissä. Kolmen opintopisteen laajuisen koulutuksen tarkoituksena on tarjota opettajuutta ja ohjaajuutta tukevaa pedagogista koulutusta sirkuskerhojen ja koulujen ohjaajille. Koulutus suunnattiin erityisesti sellaisille sirkusohjaajille, joilla on sirkustaustaa mutta ei välttämättä pedagogisia opintoja. Osallistujissa oli kuitenkin monenlaisia sirkusohjaajia. Koulutukseen valittiin 20 sirkusohjaajaa eri puolelta Suomea. Koulutus järjestettiin kesäkuu marraskuussa Koulutus muodostui kolmesta lähijaksosta, joista ensimmäinen oli neljä päivää ja kaksi muuta viikonlopunmittaisia kestoltaan. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy etätehtäviä. Kurssilaisille jaettiin liiton tuottama Sirkusohjaajan opas. 1. jakso: Sirkula, Orivesi 2. jakso: Turun Taideakatemia, Turku 3. jakso: Suomen Nuoriso-opisto, Mikkeli Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa osallistujien pedagogisia valmiuksia, ohjata osallistujat näkemään oppilaidensa erilaiset oppimislähtökohdat ja tarjota ohjaajille lisää didaktisia työkaluja sirkusopetustyön tueksi. Kurssikokonaisuus sisälsi seuraavat opintojaksot: Sirkuslajien tekniikat ja didaktiikka (19 tuntia), Sirkuskasvatuksen perusteet I (27 tuntia), Sirkuskasvatuksen perusteet II (=ohjaamisen opas) (18 tuntia) sekä Sirkus toimintaryhmänä ja ryhmätoimintana (17 tuntia). Kouluttajina toimivat teatteritaiteen maisterit Petra Päivärinne ja Petra Mäki-Neuvonen, kasvatustieteen maisteri Mikko Rinnevuori, yhteisöpedagogi Anita Mäntynen-Hakem, teatteri-ilmaisun ohjaaja, pedagogi Katja Ranta-Penttilä sekä sirkusohjaajat Jani Suihkonen, Heikki Leppävuori, Maiju Mustonen, Susanna Vuorinen ja Inga Björn. Koulutukseen osallistuneet ohjaajat antoivat koulutuksesta pääosin myönteistä palautetta. Koulutuksen

8 katsottiin tukevan omaa ohjaajuutta. Osittain koulutettavien ennakkotietotaso kuitenkin vaihteli suuresti, mikä hiukan vaikeutti sisältöjen kohdentamista ryhmälle sopivaksi. Ensi vuonna tähän ongelmaan pyritään vastaamaan niin, että pedagogisen ohjaajakoulutuksen lisäksi järjestetään erityisesti nuoremmille suunnattu apuohjaajakoulutus. 6.2 Turvallisuuskoulutus Toisena sirkusohjaajakoulutuksena järjestettiin sirkusharjoittelun turvallisuuteen keskittyvä koulutus osana sirkuksen saavutettavuushanketta. Turvallinen sirkusharjoittelu -koulutus järjestettiin samansisältöisenä neljällä eri paikkakunnalla eri puolella Suomea, jotta eri puolella maata asuvilla ohjaajilla olisi mahdollisuus osallistua koulutukseen. Kouluttajina toimivat fysioterapeutti OMT Heidi Auvinen ja sirkusohjaaja Kari Sunnela. Koulutukset järjestettiin Lappeenrannassa ja Rovaniemellä, Tampereella ja Kuopiossa. Koulutuksen tarkoituksena oli lisätä sirkusohjaajien ja -opettajien tietoisuutta sirkuksen fyysisistä ja psyykkisistä vaatimuksista sekä perehdyttää ohjaajat psyykkiseen valmennukseen eri ikäkausina. Koulutus oli osallistujille maksuton. Kymmenen tunnin laajuinen koulutus koostui kolmesta opintokokonaisuudesta: harjoitusfysiologian perusteista sirkusta tukevasta toiminnallisesta harjoittelusta sekä psyykkisestä valmennuksesta. Aiheina olivat muun muassa anatomia, turvalliset harjoittelurutiinit ja psyykkisen valmennuksen merkitys. Koulutuksiin osallistui yhteensä 50 sirkusohjaajaa. Koulutukseen osallistuneet pitivät koulutusta hyödyllisenä ja toivoivat aiheesta vielä lisää jatkokoulutusta jatkossa. 6.3 Lattia-akrobatian perusteet -akrobatiaopas Liitto kustansi osana Saavutettavampi sirkus hanketta akrobatia-aiheisen oppaan paikkaamaan suomenkielisten sirkusaiheisen kirjallisuuden ja etenkin opetuskäyttöön soveltuvan menetelmäkirjallisuuden puutetta. Circus Helsingin rehtori, kasvatustieteenmaisteri Mikko Rinnevuoren kirjoittama opas esittelee lattia-akrobatian harjoittelua, liikkeitä ja tekniikoita eri näkökulmista, kuten voimistelun, breakdancen, trickingin ja capoeiran kautta. Opas sopii niin sirkusopettajien kuin harrastajienkin käyttöön ja kiinnostanee sirkuslaisten lisäksi myös tanssin, capoeiran, voimistelun ja kamppailulajien piirissä toimivia. Kirjan kuvitus on Leo Tomaszewskin ja taitto Iris Tomaszewskin käsialaa. Kirjaa on saatavissa vuoden 2014 puolella liiton toimistolta ja Booky.fi-nettikirjakaupan kautta ja sitä markkinoidaan jäsenjärjestöjen lisäksi muille kiinnostuneille mm. voimistelualan järjestöjen kautta. 6.4 Sirkusleikkikortit Liitto julkaisi loppuvuodesta sirkusohjaaja Mirja Tuomen suunnittelemat sirkusleikkikortit. 80 sirkustunnille sopivaa leikkiä esittelevä korttipakka sopii apuvälineeksi sirkusohjaajille. Leikit on jaettu kuuteen eri ryhmään leikin käyttötarkoituksen mukaan: lämmittelyleikit, hippaleikit, keskittymisleikit, tutustumisleikit, ilmaisuleikit ja ryhmähenki/kontaktileikit. Kussakin kortissa lukee leikin nimi, leikin säännöt ja variaatiot sekä vinkkejä leikin vetäjälle. Kortin taustapuolella taas lukee, mihin aihealueeseen leikki liittyy. Korttipakkaan liittyy myös ohjevihkonen leikkien ohjaajalle. Korttipakka on tilattavissa liiton toimistolta. 7. Kansainvälinen toiminta 7.1 European Youth Circus Organisation ja CATE-hanke Liiton edustajana kansainvälisessä nuorisosirkusalan kattojärjestössä European Youth Circus Organisationissa (EYCO) on toiminut liiton kansainvälisten asioiden vastaava Riikka Åstrand, joka on ollut EYCO:n hallituksessa. Hän ja Petra Mäki-Neuvonen ovat edustaneet liittoa eurooppalaisessa sirkusohjaajakoulutusta käsittelevässä Circus Adults Training in Europe (CATE) -hankkeessa, jonka rahoitus tulee EU:n Grundtvig-ohjelmasta. Molemmat osallistuivat hanketapaamisiin, Åstrand hankkeen ohjausryhmän ja Mäki-Neuvonen pedagogisen työryhmän jäsenenä. Työ oli luottamustyötä, josta maksettiin päivärahat. CATE-hankkeen tavoitteena on luoda eurooppalaisen sirkusohjaajakoulutuksen malli. Kaksivuotinen han-

9 ke jatkuu kesäkuuhun 2014 asti. Vuoden 2013 aikana hanketapaamisia on järjestetty neljä: tammikuussa Lontoossa Iso-Britanniassa, huhtikuussa Nyonissa Sveitsissä, syyskuussa Gentissä Belgiassa ja lokakuussa Aarhusissa Tanskassa. Hankkeessa on mukana yhdeksän eurooppalaista nuorisosirkusliittoa tai vastaavaa tahoa. 7.2 Network of International Circus Exchange Mikko Rinnevuori ja Martina Linder edustivat liittoa Network of International Circus Exchange -tapaamisessa Tanskan Aarhusissa. Vuosittainen tapahtuma tarjoaa mahdollisuuksia nuorisosirkusten verkostoitumiseen ja yhteistyöhön. Samaan aikaan järjestettiin myös CATE-hankkeen tapaaminen. 7.3 Nuorisovaihdot ja muu kansainvälinen yhteistyö Liitto on myös ollut kumppanina Youth in Action -ohjelman kautta rahoitetussa Social Circus in Mesopotamia -nuorisovaihdossa. Syyskuussa Turkissa järjestettyyn sosiaalista sirkusta käsitelleeseen ryhmätapaamiseen osallistui neljä nuorta ja ryhmänvetäjänä Hanne Kauppinen Sirkus Magentasta. Liitto on myös osallistunut englanninkielisen sirkusleikkipankin kehittämiseen. Vuoden aikana wikipohjainen sivusto on otettu käyttöön ja sinne on lisätty leikkejä, mutta suunniteltua hitaammalla aikataululla. Projekti jatkuu jatkossakin vapaamuotoisena ja tavoitteena on kerätä sivustolle lisää leikkejä yhteiseen käyttöön. Liitosta on edelleen välitetty tietoa kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksista jäsenyhteisöille. Monet liiton jäsenet ovat linkittyneet kansainvälisesti ja matkailua, kokemusten ja kulttuurien vaihtoa tapahtuu jatkuvasti, näistä esimerkkeinä vaikkapa Sorin Sirkuksen ja Circus Helsingin kansainvälinen yhteistyö. 8. Projektitoiminta 8.1 Saavutettavuushanke Opetusministeriön ja Suomen Kulttuurirahaston tuella toteutettavan Sirkuksen saavutettavuus -hanke vuodelta 2012 jatku vielä alkuvuoden ajan ja sen puitteissa järjestettiin alueelliset turvallisuuskoulutukset sekä julkaistiin Sirkusohjaajan opas (esitelty tarkemmin kohdassa 6.2). Myös sirkusharrastuksen markkinoiminen valtakunnallisessa nuorisoalan yhteisessä Nuori2013-tapahtumassa Jyväskylässä kuului hankkeeseen ja tuotti uusia kontakteja. Saavutettavampi sirkus hanke sai rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hankkeeseen kuului kolme osa-aluetta pedagoginen sirkusohjaajakoulutus (esitelty kohdassa 6.1), akrobatiaoppaan julkaiseminen (esitelty kohdassa 6.3) sekä saavutettavuusteemaisen sirkusleirin järjestäminen (esitelty kohdassa 5.3). Hankkeen toimintoihin on kohdistunut palkkakustannuksia koordinoinnin, koulutussuunnittelun sekä kouluttaja-, kirjoittaja- ja ohjaajapalkkioiden osalta. Lisäksi kustannuksia on tullut tilavuokrista, ruokailu- ja majoituskuluista sekä painokuluista. 8.2 Globaali sirkus -hanke Liitto käynnisti monikulttuurisuus- ja globaalikasvatus työn Globaali sirkus -hankkeen kautta vuonna Jo aiemmin jäsenyhteisöille on välitetty tietoa mm. rasisminvastaisista tapahtumista ja koulutuksista, mutta hankkeen myötä toiminta laajeni globaalikasvatuksellisiin sisältöihin. Hankkeen päämääränä oli lisätä tietoisuutta kehitysmaista sirkuksen välityksellä. Kohderyhmänä olivat liiton jäsenyhteisöihin kuuluvien sirkuskoulujen oppilaat sekä Varkauden kaupungin koululaiset. Ulkoasiainministeriö myönsi hankkeelle euroa avustusta. Hankkeen yhteistyökumppanina toimivat sirkuskoulujen ja Varkauden kaupungin nuorisotoimen lisäksi Klovnit ilman rajoja ry, jonka taiteilijat esittelivät kokemuksiaan kehitysmaissa vierailun toisessa työpajassa.

10 Hanke rakentui sirkuskoulu- ja kouluvierailujen varaan. Vierailuja järjestettiin Lappeenrannassa (paikallisena yhteistyökumppanina Taidekoulu Estradi), Kotkassa (Sirkuskoulu Rainbow), kaksi kouluvierailua Varkaudessa (Varkauden kaupungin nuorisotoimi ja alueen koulut), Jyväskylässä (Kulttuuriklubi Siperia), Mäntsälässä (Sirkus Sirius/Ohkolan nuorisoseura) ja Oulussa (Oulun Tähtisirkus). Helsinkiin suunniteltu tapahtuma peruuntui liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi, ja koska tapahtuman oli määrä olla marraskuun lopussa, ei loppuvuodelle enää löytynyt sopivaa aikaa, jolloin korvaava tapahtuma olisi saatu järjestettyä. Näin ollen vierailuja toteutui lopulta yhteensä suunniteltu määrä eli seitsemän, mutta kuudella paikkakunnalla eli yhdellä suunniteltua vähemmän. Osallistujamäärä vaihteli suuresti paikkakunnittain. Eniten osallistujia keräsivät Varkaudessa toteutetut kouluvierailut, joissa osallistujia oli yhteensä 650. Muihin tapahtumiin osallistui yhteensä sata osallistujaa. Vähiten osallistujia oli niillä paikkakunnilla, joilla tapahtumaan oli vapaa ilmoittautuminen. Osallistujat ja ryhmien ohjaajat pitivät vierailun sisältöä kiinnostavana ja jotkut olivat kiinnostuneita myös itse tulemaan Klovnit ilman rajoja -järjestön toimintaan mukaan. Joillain paikkakunnilla osallistujille oli kuitenkin syntynyt virheellinen kuva vierailun sisällöstä, he saattoivat esimerkiksi kuvitella tulevansa klovneriakurssille, jolloin odotukset eivät vastanneet toteutunutta sisältöä. 9. Jäsenyydet ja yhteistyöverkostot 9.1 Jäsenyydet SNSL on Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n sekä Sirkuksen tiedotuskeskuksen jäsen. Sirkuksen tiedotuskeskuksen hallituksessa liiton edustajana oli keväästä alkaen Jenni Lehtinen. Sivistysliitto Kansalaisfoorumin (SKAF) hallituksessa liiton edustajana toimi Kukka Eklund varsinaisena jäsenenä ja Katja Ranta-Penttilä varajäsenenä. Sirkuspyramidi-lehti on jäsenenä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:ssä. Liitto on myös European Youth Circus Organisationin (EYCO) jäsen. 9.2 Sosiaalinen sirkus Liiton jäsenjärjestöjä on ollut mukana valtakunnallisessa Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen Sosiaalinen Sirkus -ESR-hanketta seuranneessa Vaikuttava Sirkus -hankkeessa. Hankkeen ohjausryhmässä on myös SNSL:n edustajana Katja Ranta-Penttilä. Yhteistyötä Vaikuttava sirkus -hankkeen kanssa on tehty muun muassa osallistumalla yhteisellä esittelypisteellä Nuori2013-tapahtumaan, jossa markkinoitiin sirkusharrastusta ja sosiaalisen sirkuksen mahdollisuuksia nuorisoalan toimijoille, sekä yhteistyössä järjestetyn sosiaalisen sirkuksen infopäivän osalta. Vaikuttava sirkus -hanke oli yhteistyökumppanina myös liiton järjestämällä perhesirkusleirillä. 9.3 Muut yhteistyötahot Edellä mainittujen lisäksi merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat paitsi kaikki jäsenyhteisöt, myös mm. Cirko Uuden sirkuksen keskus ja muut Cirko-keskuksen toimijat, Taikalamppu-verkosto ja lastenkulttuurikeskukset, Kalevan Nuoret, Tampereen yliopiston nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelma, British Council, Nuori Suomi, Nuori Kulttuuri, Parkour Akatemia, Suomen Diaboloseura, Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia, Koulutuskeskus Salpaus, monet nuorisojärjestöt sekä kuntatoimijat ympäri Suomea (esimerkiksi kuntien nuorisotoimet).

11 10. Talous Liiton toiminta perustuu vuosittain Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään yleisavustukseen, jota saatiin tälle vuodelle euroa. OKM:lta saatiin myös lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoavustusta euroa sirkuksen saavutettavuushankkeeseen. Ulkoministeriöltä saatiin euroa Globaali sirkus -globaalikasvatushankkeen toteuttamiseen, tämän avustuksen käyttämätön osa palautetaan. Lisäksi käytössä oli aiemmin myönnetyn saavutettavuushankkeen rahoitusta OKM:ltä ja Suomen Kulttuurirahastolta sekä Grudtgvig-rahoitusta kansainväliseen CATE-hankkeeseen. Jäsenmaksutuotot ovat suhteellisen pieniä, sillä jäsenyhdistysten mahdollisuus maksaa isoja summia jäsenyydestä on heikko. Jäsenmaksujen kokonaissumma on kuitenkin noussut viime vuosina uusien jäsenien myötä. Muita tuloja on saatu myös Sirkuspyramidin tilaus- ja ilmoitusmaksuista, tapahtumien ja kurssien osallistumismaksuista ja festivaalin ruokailu- ja osallistumismaksuista, tuotemyynnistä sekä ilmoitustuotoista. Erityisesti festivaalituottojen osuus vuoden rahoituksesta oli suuri, joskaan se ei silti kattanut festivaalin kuluja kuin osittain. Vuoden tulos jäi 929,16 euroa tappiolliseksi. Omaa pääomaa on edellisvuosien tulokset huomioiden vuoden vaihteessa ,75 euroa. Varainhankinta 5 % SNSL Tulot 2013 Muut tulot (sis. Koulutustoiminta) 0 % Festivaalit 15 % OKM-yleisavustus 45 % Saavutettavuushanke 25 % Projektitoiminta 5 % Sirkuspyramidi 5 % Muut tulot (sis. Koulutustoiminta) 0 % KV-toiminta 5 % Projektitoiminta 5 % Sirkuspyramidi 9 % SNSL Menot 2013 Hallintokulut 21 % Festivaalit 32 % Saavutettavuushanke 27 % Kuvat: Suvimarja Halmetoja, Evianna Lehtipuu ja Satu Vanhatalo