Suomen Kulttuurirahaston. Vuosikertomus Suomen Kulttuurirahasto Vuosikertomus

Transkriptio

1 Suomen Kulttuurirahaston Vuosikertomus Suomen Kulttuurirahasto Vuosikertomus

2 Suomen Kulttuurirahasto Suomen Kulttuurirahaston tehtävä on suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen. Kulttuurirahasto muodostuu Säätiöstä (perustettu 1939) ja sen Kannatusyhdistyksestä (perustettu 1937). Säätiön sisällä toimii keskusrahasto ja 17 maakuntarahastoa. Tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahasto on yksi Euroopan suurimmista säätiöistä. Kulttuurirahaston omaisuus, joka koostuu yli seitsemänkymmenen vuoden aikana saaduista lahjoituksista, jakautuu keskusrahaston ja maakuntarahastojen yleisrahastoihin sekä yli 700 nimikkorahastoon. Apurahat ovat aina olleet Kulttuurirahaston näkyvin ja tärkein tapa toteuttaa tehtäväänsä. Rahasto myöntää henkilökohtaisia apurahoja tieteen ja taiteen tekijöille ja työryhmille sekä kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Apurahoja jaetaan vuosittain yleisrahastoista sekä jakovuorossa olevista nimikkorahastoista lahjoittajiensa toivomiin ja ohjesäännöissä määriteltyihin tarkoituksiin. Apurahojen ohella Kulttuurirahastolla on myös omaa kulttuuritoimintaa. Se järjestää kursseja, luentoja ja muita maamme kulttuurielämää edistäviä tilaisuuksia sekä ylläpitää taidekotimuseota. Tärkein kansainvälinen tapahtuma on viisivuosittain järjestettävä Mirjam Helin -laulukilpailu. Viime vuosina Kulttuurirahasto on käynnistänyt useita laajoja hankkeita, joilla pyritään vaikuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuurielämään. Ne toteutetaan usein yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisöjen tai julkishallinnon kanssa.

3 Sisältö Suomen Kulttuurirahasto Yliasiamiehen katsaus Monikulttuurisen Suomen puolustaja Kulttuuritoiminta Kulttuurihankkeilla vaikuttavuutta Vuosijuhla Muukalaisesta osalliseksi Luetaan kotoisasti yhdessä Kirjatalkoille vuoden jatko Vesihuolto kehityksen keskiössä Oopperan juhlaa koulun arkeen Maisemanhoitoa talkoovoimin Kulttuurikuntoilua perinnemaisemassa Muotokuvataide tallentaa ajan merkit Kun on tahtoa, on toivoa Tiedesirkus kiertää luonnontieteiden asialla Taidekoti Kirpilässä tanssillisia tulkintoja Myrsky ravistelee tulevaisuudessakin Apurahat Apurahojen jakosumma ennallaan Myönnetyt apurahat aloittain Nykysirkus kasvoi aikuiseksi Missä pelti rytisee? Hiljaisten kuvien tulkitsija Sodankylästä Swazimaahan Palkinnot Palkinnot merkittävistä kulttuuriteoista Mestari puikoissa Edvard Fazer -palkinto Talous, testamentit, lahjoitukset Julkisten talouksien velka uhka talouskasvulle Testamentit ja lahjoitukset Keskusrahaston ja maakuntarahastojen uudet nimikkorahastot sekä merkittävimmät rahastojen täydennykset Merkkipäivä- ja muistolahjoitukset Tuloslaskelma ja tase Henkilöt In Memoriam Satavuotismerkkipäivät Kunniaesimiehet ja -jäsenet Luottamushenkilöt Henkilöstö Tilintarkastajat

4 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt Yliasiamies Antti Arjava historiallisessa kaasukellossa Helsingin Suvilahdessa. Alueelle on kehittymässä monipuolinen kultuurikeskus. Yliasiamiehen katsaus K ahden edellisen toimintavuoden päättyessä Kulttuurirahaston taloudellista tilannetta olisi voinut luonnehtia siedettäväksi. Kuluneen vuoden jälkeen se on jo hyvin tyydyttävä. Vaikka erilaisia uhkia edelleen leijuu Euroopan yllä, maailmantaloutta leimasi hidas tointuminen vuoden 2008 finanssikriisistä. Päätös säilyttää toiminta taantuman aikana ennallaan aiempien ylijäämien turvin osoittautui oikeaksi. Omaisuuden reaaliarvo ei ole palannut korkeimpaan lukemaan, josta pörssien luisu alkoi vuonna 2007, mutta toiminnan rahoitus on jo hyvin tasapainossa. Suurisuuntaisin vuoden aikana julkistettu hankkeemme kanssa. tähtää maahanmuuttajien kielikoulutuksen parantamiseen. Se toteutuu yhteistyössä useiden ministeriöiden, Svenska kulturfondenin ja Kuntaliiton kanssa. Tarkoituksena on edistää hallinnonalojen yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä sekä tarjota kaikille maahanmuuttajille oikein sovitettu suomen tai ruotsin opetus. Valtio ja säätiöt ohjaavat kuntien kokeiluhankkeisiin seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä lähes 10 miljoonaa euroa uutta rahaa. Aloitteella on ollut eduskunnassa laaja poliittinen tuki. Kulttuurirahaston hankkeita on nyttemmin käyn- Suurisuuntaisin vuoden aikana julkistettu hankkeemme tähtää maahanmuuttajien kielikoulutuksen parantamiseen yhteistyössä ministeriöiden, Svenska kulturfondenin ja Kuntaliiton 2 nissä enemmän kuin näillä parilla sivulla mahtuu kuvaamaan. Olemme kuitenkin tulossa vaiheeseen, jossa ensimmäiset suurhankkeet ovat päättymässä. Muuallakin maailmassa säätiöitä askarruttaa sama asia: on helpompi aloittaa uusia projekteja kuin löytää niistä kunniallinen ulospääsy, joka ei hukkaa saavutettuja tuloksia. Pisimmällä olemme nuorisohanke Myrskyn vakiinnuttamisessa. Kolmen vuoden ja viiden miljoonan euron työ on osoittanut, että taiteen avulla tuetaan sellaistenkin nuorten henkistä ja sosiaalista kehitystä, joita avun on muuten vaikea tavoittaa. Huhtamäki-yhtiön euron lahjoitus Myrsky-hankkeisiin antoi loppusuoralle lisää vauhtia. Myrskyn toiminta näyttää jatkuvan Kulttuurirahaston ulkopuolella, mutta lopullisesti voimme kertoa asiasta vasta keväällä Yhdessä Kansallisoopperan kanssa Kulttuurirahasto kuljettaa ensi vuoden aikana oopperaan tuhansia koululaisia kaikkialta Suomesta. WWF:n kanssa taas järjestämme talkooleirejä eri puolilla maata perinneympäristöjen kunnostamiseksi. Apurahojen jaossa vuoden tärkein uudistus oli kahdeksan säätiön yhteisen apurahapoolin perustaminen. Pooli jakaa vuosittain

5 3

6 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 2,5 miljoonaa euroa tohtorien ulkomaiseen työskentelyyn, niin että apuraha kattaa yhdeltä luukulta kaikki kulut. Kulttuurirahaston osuus poolista on miljoona euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Aika näyttää, voisiko säätiöiden yhteistyö kehittyä tästä muillekin alueille. Ylipäänsä Kulttuurirahasto on viimeisten viiden vuoden aikana tehnyt yhä enemmän asioita yhdessä muiden kanssa. Säätiökentän sisällä yhteistyö on aina ollut luontevaa suurten suomenkielisten rahastojen kesken. Viime aikoina olemme löytäneet paljon yhteisiä tavoitteita myös Svenska kulturfondenin kanssa. Kun muistaa, että Kulttuurirahasto 1930-luvulla perustettiin vastapainoksi juuri Kulturfondenille, on verratonta, että nämä kaksi isoa säätiötä 70 vuotta myöhemmin yhteistuumin edistävät kansallisia päämääriä. Silmiinpistävää on Rahaston lisääntynyt kanssakäyminen julkisen vallan kanssa. Meillä on vanhastaan ollut lämpimät suhteet opetus- ja kulttuuriministeriöön, mutta nyt ne ovat laajenneet useille muillekin hallinnonaloille. Samalla Rahasto on pystynyt pitämään aloitteen käsissään ja vaikuttamaan julkisen vallan painopisteisiin. Yksityinen säätiö ei voi sanella päätöksiä, jotka kuuluvat kansanvallalle. Sitä paitsi kaikkien säätiöiden varat ovat julkiseen valtaan verrattuna mitättömät. Siksi aloitteet täytyy suunnata kriittisiin täsmäkohteisiin, joissa pieni sysäys saa isommat asiat liikkeelle. Vaikka Kulttuurirahaston toimisto sijaitsee Helsingin sydämessä, Rahastolla on silmät, korvat ja aivot kaikissa maakunnissa. Viime vuosina viisaus onkin virrannut maakunnista Bulevardille päin. Myrskyn käynnistyessä sen laajin osahanke ja lippulaiva rakennettiin Kainuussa. Maakunnallisten soitinten verkosto lähti liikkeelle Keski-Pohjanmaalta. Ajatus yhden Kulttuurirahaston tavoite on säilyttää hyviä vanhoja asioita ja käynnistää hyviä uusia asioita. 4 kokonaisen koululaisikäluokan viemisestä maakunnan teatteriin syntyi Etelä-Karjalan rahaston hoitokunnassa ja toteutettiin menestyksekkäästi monissa maakuntarahastoissa. Sen ansiosta uskalsimme ehdottaa Kansallisoopperalle, että sama malli voisi toimia koko valtakunnan tasolla. Varsinkin Yhdysvalloissa toimii useita säätiöitä, jotka ovat päättäneet jakaa pääomansa loppuun tietyn ajan kuluessa. Niiden mielestä on turhaa säästellä rahoja säädekirjassa mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi tulevaisuudessa, jos tehokkainta on ratkaista ongelma jo meidän aikanamme. Kulttuurirahasto ei voi ajatella näin, koska suomalainen tiede ja taide eivät ole ongelma, joka pitäisi poistaa. Me säilytämme siis ikuisen suunnitteluhorisontin. Joudun joskus kohtaamaan kysymyksen, onko Kulttuurirahasto luonteeltaan konservatiivinen vai radikaali toimija. Pelkäänpä, että sen asian pohtiminen, ainakin vakavassa mielessä, kuuluu edelliseen sotaan. Maailma on mutkistunut, niin että useimmat tärkeät kysymykset jäävät pinnallisen jaottelun ulkopuolelle. Ajatellaan vaikka viime vuosikymmenten vahvaa ympäristöliikettä, jonka tavoite on ollut äärimmäisen säilyttävä, jopa kehityksen taaksepäin kääntävä. Silti sitä ei ole mielletty konservatiiviseksi vaan radikaaliksi aatteeksi. Kulttuurirahaston tavoite on säilyttää hyviä vanhoja asioita ja käynnistää hyviä uusia asioita. Meidän ei tarvitse seurata vallitsevia muoteja, vaan voimme huolehtia aliarvostetuista ihmisistä ja asioista. Rahasto ei ole arka, mutta kylläkin maltillinen ja harkitseva. Luomme siltoja ihmisten, unelmien, kulttuurien ja aikakausien välille. Yhteisymmärryksen rakentaminen on luonteva tehtävä säätiölle, joka edustaa tavallisia kulttuuria rakastavia suomalaisia. Antti Arjava yliasiamies

7 Hyvinvointiyhteiskunta uhattuna Vuosi 2010 on ollut taloudellisessa mielessä toiveikas ja herättänyt varovaista uskoa siihen, että taantuman pahin vaihe olisi taittunut. Maailma näyttäytyy kuitenkin entistä epävarmempana ja suuria uhkia leijuu edelleen ilmassa. Monet Euroopan maat Kreikan ohella sinnittelevät valtavan velkataakan alla vailla varmuutta siitä, miten tilanteesta selvitään. Parhaimmassakin tapauksessa kaikkien länsimaiden on sopeuduttava uuteen normaalitilaan, jossa entiset talouskasvuprosentit ovat vähintään puolittuneet. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito käy aina vain haasteellisemmaksi. Suomelle se tarkoittaa teollisuuden siirtymistä edelleen Aasiaan ja muihin halpojen työkustannusten maihin. Menestyksen perusta ankkuroituu yhä enemmän palveluihin ja sellaiseen erikoistumiseen, jolla on kysyntää maailmalla. Lisätaakkaa syntyy siitäkin, että huoltosuhde heikkenee tulevina vuosina voimakkaasti. Ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän sekä laatua että määrää - ja paineet lisätä heidän osaamistaan, tehokkuuttaan, luovaa panostaan ja jaksamistaan kovenevat koko ajan. Suomi on hyvä maa maailman paras Newsweekin mukaan ja olemme pärjänneet erilaisissa kansainvälisiissä vertailuissa erinomaisesti. PISA-tutkimukset ovat osoittaneet, että kouluissamme ylletään maailman parhaisiin oppimistuloksiin. EU:n Innovation Score Board ja Euro Creativity Index osoittavat, että luovuutemme ja innovointikykymme ovat Euroopan huippua. Tuoreessa tutkimuksessa kansakuntien tietopääoman tasosta (Lin ja Edvinsson, Ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän sekä laatua että määrää - paineet lisätä heidän osaamistaan, tehokkuuttaan, luovaa panostaan ja jaksamistaan kovenevat koko ajan. 2010) Suomi sijoittuu neljänkymmenen maan joukosta ykköseksi. Mutta menestyksellä on myös kääntöpuolensa: suomalaisten lasten kouluviihtyvyys on Euroopan huonoin, ja suurin osa suomalaisista kokee, ettei voi työssään hyödyntää riittävästi osaamistaan. Myös masennuslääkkeiden syönti on suorastaan räjähtänyt kasvuun 90-luvun alusta. Erityisen huolestuttavaa on nuorten masennus ja muut mielenterveysongelmat, joiden aiheuttamien ennenaikaisten eläkkeelle jäämisten määrä on viime vuosina lisääntynyt. Paitsi inhimillisiä tragedioita tästä seuraa myös mittavia kuluja yhteiskunnalle. Professori Guy Ahonen on laskenut, että pelkästään vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden vuotiaiden työpanoksen menetyksestä aiheutuu yhteiskunnalle aikaa myöten 6,6 miljardin euron tappio. Sen lisäksi tulevat vielä hoitokustannukset, lääkekulut ja KELA-korvaukset. Ongelma on kumulatiivinen, minkä vuoksi sen vakavuutta ei osata hahmottaa. Vuodesta 2004 vuoteen 2008 masennuksen takia alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä on kasvanut alle 30-vuotiailla yli 40 prosenttia. Suurin muutos on tapahtunut vuotiaiden nuorukaisten ikäryhmässä, jossa masennusdiagnoosien määrä on neljässä vuodessa lisääntynyt 75 prosenttia. Nämä luvut ovat niin hälyttäviä, että niiden luulisi kirvoittavan kansallista keskustelua ja vievät lehtien sivuilta edes puolet vaalirahakohun tai kirkon homokannan puimiseen varatusta palstatilasta. Ei ole eduksi poliitikoille sen enempää kuin mediallekaan, että näin katastrofaalinen ongelma on ohitettu hiljaisesti. 5

8 6

9 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt Puheenjohtaja Pirjo Ståhle tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Erityisen huolestuttavaa on nuorten masennus ja muut mielenterveysongelmat. Kulttuurirahasto on yrittänyt omalta osaltaan tarttua tilanteeseen Myrsky-hankkeella ehkäistääkseen nuorten syrjäytymistä tai- Suomen Kulttuurirahasto on yrittänyt omalta osaltaan tarttua tilanteeseen. Kolmevuotinen taidehanke Myrsky on suunnattu ehkäisemään nuorten syrjäytymistä taiteen keinoin. Myrsky on rahaston kaikkien aikojen suurin yksittäinen panostus, 5 miljoonaa teen keinoin. euroa. Siihen on osallistunut suoraan noin ja välillisesti noin nuorta, ja rahoitettuja hankkeita on ollut satakunta eri puolella Suomea. Viime elokuussa pidettiin Myrsky-festivaali Hämeenlinnassa, jonne kokoontui viikonlopuksi yli 500 nuorta tekemään taidetta yhdessä ja katsomaan toistensa esityksiä. Tarjolla oli ainutlaatuista tunnelmaa ja taidetta laidasta laitaan: tanssia, teatteria, musiikkia, sarjakuvaa, tulitaidetta, maalauksia, improvisaatiota, videoita. Festarin energinen ilmapiiri sekä nuorten taiteelliset produktiot tekivät suuren vaikutuksen myös paikalla vieraileviin päättäjiin. Myrskyä on seurattu tarkoin myös tutkimuksen keinoin. Lopulliset tulokset valmistuvat vuoden 2011 toukokuussa, mutta jo tämän vuoden alussa julkaistun väliraportin pohjalta tiedämme, että Myrskyn vaikutukset nuoriin ovat olleet merkittäviä. Nuorten tyytyväisyys, ilo ja rohkeus sekä taito ilmaista itseään ovat lisääntyneet, kaveripiiri on laajentunut ja keskinäiset suhteet ovat kiinteytyneet. Lisäksi taidot tunnistaa ja ilmaista omia mielipiteitä ja tunteita sekä toisten huomioon ottaminen ja luottamus toisiin ihmisiin ovat vahvistuneet. Myös suhde omiin ongelmiin ja niiden käsittelyyn on helpottunut. Kulttuurirahasto on luonut taiteen tekemiseen perustuvan, nuori-lähtöisen toimintamallin, joka todistettavasti vaikuttaa nuorten hyvinvointiin, vahvistaa heidän identiteettiään ja tukee heidän kasvuaan yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Kun yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle arviolta miljoona euroa, rahaston viiden miljoonan investointi on kannattanut, jos viisi nuorta on saanut elämänuskonsa takaisin ja voimaantunut ottamaan vastuun omasta elämästään. Lukuisia Myrsky-nuorten elämäntarinoita on noussut esiin prosessin kuluessa. Osaltaan ne muodostavat ainutlaatuisen tutkimusaineiston, jonka pohjalta voimme arvioida Myrskyn vaikutuksia ja pienen väläyksen niistä saa vuosikertomuksen mukana tulleesta kirjasesta. Tulevaisuuden yhteiskunnan perusta rakennetaan nyt. Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää vahvoja ja oikeudenmukaisia rakenteita, mutta viime kädessä se koostuu kuitenkin jäsentensä hyvinvoinnista. Siitä on loppujen lopuksi kiinni myös tulevaisuutemme taloudellinen perusta. Pirjo Ståhle, professori hallituksen puheenjohtaja 7

10 K kulttuuritoiminta

11

12 Suomen Kulttuurirahasto Kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt Kulttuurihankkeilla vaikuttavuutta Kulttuurirahasto tarjosi valtiolle yhteistyön kättä maahanmuuttajien kielikoulutuksen kehittämiseksi. Vuosijuhlassa julkistettu uusin suurhanke, Osallisena Suomessa, on Kulttuurirahaston hankkeista ehkä kauaskantoisin, sillä sen toivotaan johtavan kielikoulutuksen pysyvään muutokseen. Omissa hankkeissa Rahasto on tehnyt yhä enemmän yhteistyötä valtion ja kuntien kanssa. Osallisena Suomessa -hankkeen kokonaiskustannukset nousevat noin 10 miljoonaan euroon. Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden rahoittavat tästä noin puolet ja sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö toisen puolen. Lisäksi allekirjoitetun yhteistyöpöytäkirjan kumppaniksi tuli Suomen Kuntaliitto. Suomalaisessa kulttuurielämässä valtion ja kuntien rooli on hallitseva, ja siksi niiden ratkaisuihin vaikuttaminen on kaikkein laajakantoisinta politiikkaa. Osallisena Suomessa -hankkeen aluksi Kulttuurirahasto tilasi kehittämissuunnitelman, miten maahanmuuttajat oppisivat nopeasti ja tehokkaasti kotimaisia kieliä. Suunnitelmaa aletaan toteuttaa noin kymmenessä kokeilukunnassa vuosina Tämän jälkeen arvioidaan kokeilun tulokset ja päätetään parhaimpien käytäntöjen vakinaistamisesta. Käynnissä useita omia hankkeita Yhteistyöhanke Suomen Kansallisoopperan kanssa julkistettiin elokuussa. Kansallisoopperan 100-vuotisjuhlien kunniaksi lähes seitsemäsluokkalaista eri puolilta Suomea pääsee nauttimaan maksuttomasta oopperaelämyksestä vuonna Kulttuurirahasto maksaa koululaisten ja heidän valvojiensa pääsyliput ja matkakulut, ja Kansallisooppera tarjoaa opettajille esityksiin valmentavan koulutuksen. WWF Suomen kanssa Kulttuurirahasto aloitti yhteistyön perinneympäristöjen kunnostamiseksi. Metsälaitumet, niityt ja kedot ovat arvokas osa kulttuuriperintöämme, ja niissä elää monipuolinen lajisto hyönteisiä ja kasveja. Hoitamattomina useimmista perinneympäristötyypeistä on tullut uhanalaisia. Kolmivuotisen hankkeen aikana järjestetään eri puolilla Suomea lähes 30 talkooleiriä, joiden toivotaan innostavan ihmisiä laajemminkin perinneympäristöjen vaalimiseen. Toimintavuoden aikana Kulttuurirahastolla oli käynnissä kymmenkunta omaa kulttuurihanketta. Kirjatalkoita jatketaan vuodella, ja mukaan pääsevät kaikki tuen ehdot täyttävät kunnat. Kirjatalkoot sai Kirjakauppaliiton Vuoden Kirjateko -palkinnon vuonna Syksyllä 2010 nuorten hyvinvoinnin puolesta puhuvalle ja toimivalle Myrskylle myönnettiin Suomen UNICEFin Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus. Keskusrahaston lisäksi yhdeksän maakuntarahastoa järjesti omaa kulttuuritoimintaa. Esimerkiksi Päijät- Hämeessä maakuntarahasto käynnisti hankkeen, jossa maahanmuuttajanuoret kertovat tarinoita sarjakuvan avulla. Näistä on koottu jo kaksi lehteä, ja lisäksi luvassa on mm. sarjakuvista koottava näyttely. 10

13 Vuosijuhla

14 Suomen Kulttuurirahasto Kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt Muukalaisesta osalliseksi ryhdyttiin pohtimaan keväällä 2008, miten voisimme tehostaa Kulttuurirahastossa maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Rahasto on linjannut tehtäväkseen toimia ei vain suomalaisten vaan kaikkien Suomessa asuvien hyväksi. Esimerkiksi apurahojen hakulomake on ollut jo vuosien ajan myös englanninkielinen. Rahasto on mukana käynnistämässä hankkeita, mutta vetäytyy sivuun siinä vaiheessa, kun jokin muu taho on ottanut aloitteen hoidettavakseen. Maahanmuuttajahankkeen muotoutuessa painopiste asettui luontevasti kotimaisten kielten opetukseen, asiamies Juhana Lassila sanoo. Kulttuurirahasto tilasi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskukselta selvityksen maahanmuuttajien kielikoulutuksen nykytilasta ja haasteista. Se julkistettiin Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin järjestämässä integraatiofoorumissa Helsingissä kesäkuussa Selvityksessä korostetaan etenkin kotoutumiskoulutuksen jatkuvuuden, joustavuuden ja tavoitteellisuuden sekä opetusmetodien ja koulutuksen ohjauksen ja seurannan kehittämistä. Tutkijoiden mukaan kielikoulutus tulisi kytkeä vielä joustavammin työelämään, ja sen tulisi vastata myös muiden kuin työelämässä olevien tai sinne pyrkivien maahanmuuttajien tarpeisiin. Opettajienkin osaaminen kaipaa kehittämistä. Maahanmuuttajien kotoutumisessa ja koulutuksessa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Uutta voimaa yhteistyöstä Sisäasiainministeriö, joka valmistelee esitystä kotouttamislain kokonaisuudistukseksi, oli samaan aikaan käynnistänyt hankkeen maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen uudistamiseksi. Niinpä Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden tarjosivat ministeriölle yhteistyötä kielikoulutuksen kehittämiseksi. Maahanmuutto- ja eu- Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden uudistavat valtionhallinnon kanssa maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen opetusta. Ainutlaatuinen kumppanuushanke on Rahaston historiassa kenties kauaskantoisin. 12 rooppaministeri Astrid Thors toivotti yhteistyön tervetulleeksi. Yhteinen näkemys sekä ongelmista että tavoitteista loi uskoa siihen, että voimavarat kannattaa yhdistää. Osallisena Suomessa -hankkeen osapuolia ovat sisäasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Suomen Kuntaliitto. Ne allekirjoittivat yhteistyöpöytäkirjan maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja kotoutumiskoulutuksen kehittämiseksi. Hankkeen kustannusten arvioidaan kokeilukaudella olevan vähintään yhdeksän miljoonaa euroa. Ministeriöt rahoittavat kokeilusta noin puolet, ja Suomen Kulttuurirahasto sekä Svenska kulturfonden yhdessä noin puolet. Hanketta ohjaavan johtoryhmän puheenjohtaja on sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Kulttuurirahaston hankkeista Myrsky ja Kirjatalkoot ovat rahassa mitattuna suurempia. Maahanmuuttajahankkeesta saattaa kuitenkin tulla vaikutuksiltaan kauaskantoisin, jos se saa valtion ja kunnat muuttamaan käytäntöjään. Se on poikkeuksellinen myös siksi, että olemme mukana ministeriöiden kanssa tekemässä hallintorajat ylittävää yhteistyötä. Hanke antaa Kulttuurirahastolle mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen, Lassila arvioi. Kolmen polun strategia Kotouttamislaki astui voimaan toukokuussa Sen jälkeen sekä toimintaympäristö että maahanmuuton profiili ovat muuttuneet. Vuonna 2009 Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä henkilöä. He edustavat 88:aa kansalaisuutta. Suomen väestöstä muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia on runsaat eli 3,9

15 Kulttuurirahaston johtokunnan jäsen, Turun yliopiston venäjän kielen professori Riitta Pyykkö johti puhetta kotoutumiskoulutuksen monialaisessa kehittämisryhmässä. Hän iloitsee koulutuskokeilun toiminnallisuudesta, kattavuudesta ja ripeästä käynnistymisestä. prosenttia. Suurimpia vieraskielisten ryhmiä ovat venäjänkieliset, vironkieliset, englanninkieliset, somalinkieliset ja arabiankieliset asukkaat. Suomessa on noin 150 rekisteröityä kieltä. Niistä 30:lla on yli puhujaa. Soveltavan kielentutkimuksen keskus teki Kulttuurirahaston toimeksiannosta kotoutumiskoulutuksen kehittämissuunnitelman kokeiluhankkeiden tueksi. Toteutusta ohjasi monialainen kehittämisryhmä, jonka puheenjohtajana toimi professori Riitta Pyykkö Kulttuurirahastosta. Perusteellinen työ valmistui lokakuussa Nykyinen kotoutumiskoulutus muotoutui aikana, jolloin maahanmuutto oli vähäistä. Kehittämissuunnitelmassa otetaan huomioon kotoutujien erilaiset tarpeet ja lähtökohdat, jotta kukaan ei jäisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Erilaisia kokeiltavia kotoutumispolkuja on kolme: yksi työmarkkinoille suuntaaville maahanmuuttajille, yksi erityistä tukea tarvitseville maahanmuuttajille ja yksi alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Oikealla polulla jokainen voi edistyä opiskelussa omaan tahtiinsa moduuli kerrallaan, Riitta Pyykkö sanoo. Hän muistuttaa, että myös maahanmuuttajien kotikielestä on pidettävä hyvää huolta. Se auttaa uudenkin kielen oppimista. Äidinkielen säilyminen on nyt pitkälti kotien varassa. Täsmäopetus motivoi Pyykön mukaan Suomessa suositaan edelleen normi- ja oppikirjapohjaista kielenopetusta. Se ei motivoi 13

16 Suomen Kulttuurirahasto Kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt maahanmuuttajia. Opetuksen tulisi olla toiminnallista. Työllistyneet tarvitsevat tavoitteellista täsmäopetusta, jotta he eivät jää turhauttavaan koulutuskierteeseen. Pyykkö näkee kansalaisjärjestöt tärkeänä voimavarana esimerkiksi iäkkäiden maahanmuuttajien, kotiäitien, luku- ja kirjoitustaidottomien ja muiden erityistukea tarvitsevien kotoutumisessa. Järjestöt voisivat olla aiempaa vahvemmin mukana koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Koulutusta tarvitsevat myös kotouttamiseen osallistuvat opettajat ja kuntien Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohjaajat. Koulutuksen tuottajien valitsemisesta kilpailutuksen kautta seuraa myös ongelmia. Kun tuottajat valitaan vuosittain, heiltä ei voida edellyttää työn pitkäjänteistä kehittämistä eikä parhaiden opettajien rekrytointia. Opetuksen laadussa on suuria eroja, Pyykkö sanoo. Ensimmäistä kertaa maahanmuuttajien kielikoulutusta katsotaan nyt kokonaisuutena ja nimenomaan heidän näkökulmastaan. Keskityimme kehittämisryhmässä aiheeseen aidosti yli hallintorajojen. Jokainen ryhmän jäsen antoi oman osaamisensa ja asiantuntemuksensa yhteiseen käyttöön. Työ eteni ripeästi ja todella rakentavassa hengessä. Uusia vaihtoehtoja kokeillaan jo Suomen Kuntaliitto on suunnitellut Osallisena Suomessa -hanketta aktiivisesti ja tukee kuntia siihen osallistumisessa. Haku kokeiluhankkeiksi tuotti hyvän sadon. Joustavien, vaihtoehtoisten koulutus- ja ohjausmallien kokeilu aloitettiin valituissa kunnissa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa vuoden 2011 alussa. Valtion ja säätiöiden rahoituksen ansiosta kokeilu ei aiheuta kunnissa lisäkustannuksia. Hankkeen väliarviointi tehdään vuoden 2012 loppuun mennessä. Kokeilun vaikuttavuus ja kustannustehokkuus suhteessa kotoutumiskoulutuksen nykyjärjestelmään arvioidaan vuonna Tulosten perusteella selvitetään, voidaanko parhaat käytännöt liittää uudistuvaan lainsäädäntöön valtakunnallisena, pysyvänä kotoutumiskoulutuksen mallina. Osallisena Suomessa -hankkeen kumppanit pyrkivät yhdessä siihen, että kokeilun päätyttyä Suomi voi tarjota kaikille maahanmuuttajille hyvin suunnitellun kielikoulutuksen, joka on tehokas sekä valtion ja kuntien että maahanmuuttajien näkökulmasta. Kokonaisvaltainen kotouttamistyö edistää kaksisuuntaista kotoutumista: maahanmuuttajien ja valtaväestön suhteiden syventymistä. 14

17 Luetaan kotoisasti yhdessä Suomen UNIFEMin Vantaan paikallistoimikunta käynnisti suomenkielen opetuksen maahanmuuttajanaisille vuonna Idean äiti, opetusneuvos Marja Liisa Toivanen oli vastikään työskennellyt kaksi vuotta opetusministeriön konsulttina Sri Lankassa ja tunsi kotoutumisen ongelmat. Hän kokosi lähipiiristään ryhmän eläkkeelle jääneitä, vapaaehtoistyöhön halukkaita opettajia ja käynnisti Vantaan maahanmuuttajakoordinaattorin avustuksella ensimmäisen lukutaitoryhmän Myyrmäessä. Ryhmään tuli aluksi iäkkäitä maahanmuuttajanaisia, joita työvoimaviranomaiset eivät kouluta. Pian saimme mukaan myös suurperheiden kotiäitejä, sillä he voivat tuoda alle kouluikäiset lapset mukanaan tunneille. Maahanmuuttajanaisen kielitaito vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja kotoutumiseen. Kun äidit osaavat lukea ja kirjoittaa, he voivat paremmin tukea lastensa koulunkäyntiä. Kielitaito on myös käytännön asioiden hoitamisen ja työn saannin edellytys. Erityisesti kouluikäisinä Suomeen muuttaneiden tyttöjen kielen kehitystä on tuettava, jotta he pääsevät jatkokoulutukseen, Marja Liisa Toivanen muistuttaa. Vantaan mallista valtakunnallinen kampanja Tarve kotouttavaan kielenopetukseen kasvaa eri puolilla maata. YK:n naistenrahaston kansallinen yhdistys Suomen UNIFEM ja Zonta Internationalin Suomen osasto käynnistivät keväällä 2007 Vantaan mallin mukaisesti valtakunnallisen kampanjan maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseksi. Luetaan yhdessä Vi läser tillsammans -kampanjalla haluttiin tavoittaa erityisesti ne naiset, jotka jäävät virallisen opetuksen ulkopuolelle omien opiskeluedellytystensä, perhesyiden tai kulttuuristen esteiden vuoksi. Tavoitteena on aito kotoutuminen: kielitaito, suomalainen tuttavapiiri, yhteiskunnan toiminnan ymmärtäminen ja valmius työelämään. Tutustumme toisiimme Vapaaehtoisten naisten ohjaamissa lukutaitoryhmissä opiskelee yli 800 maahanmuuttajanaista eri puolilla Suomea. Suomen Kulttuurirahasto mahdollistaa kauaskantoisen työn jatkumisen. 15 lämpimässä ilmapiirissä. Aluksi me opettajat olemme näille vaikeista oloista tulleille sisarillemme ehkä ainoita suomalaisia ystäviä. Kun ihminen tuntee olonsa turvalliseksi, hän alkaa oppia. Saamme ryhmässä uusia, toisesta kulttuurista tulevia ystäviä ja näemme, että meillä on paljon opittavaa toisiltamme. On palkitsevaa seurata, miten aran maahanmuuttajanaisen itsetunto vahvistuu ja hän alkaa uskoa oppimiskykyynsä, Toivanen sanoo. Monimuotoinen opetus rohkaisee oppimaan Lukutaitoryhmissä opiskelevat naiset ovat tulleet Suomeen eri syistä: useimmat Afrikasta, Aasiasta, Lähi-idästä sekä entisen Neuvostoliiton ja entisen Jugoslavian alueilta. Koulutustasoerot ovat suuret. Joukossa on naisia, jotka eivät aluksi osaa lukea eivätkä kirjoittaa millään kielellä. Heidän oppimisensa alkaa kirjaimista ja numeroista. Toisaalta ryhmiin hakeutuu myös yliopistotutkinnon suorittaneita naisia, jotka haluavat täydentää kieliopintojaan. Monet liittyvät lukutaitoryhmään pian Suomeen muutettuaan, jotkut ovat asuneet täällä jopa vuosikymmeniä. Opetuspaikkana on yleensä kunnan, järjestön tai seurakunnan tarjoama tila, jonne opiskelijoiden on helppo tulla. Opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa useimmiten aamupäivisin. Päivän teeman alustuksen jälkeen naiset siirtyvät oman osaamistasonsa mukaisiin pienryhmiin. Opettajat virittävät niissä vapaamuotoisen keskustelun oppikirjan tekstin pohjalta. Opiskelija saa halutessaan myös henkilökohtaista opetusta. Tampereella vapaaehtoiset opettajat antavat kotiopetusta ammattikoulutuksessa ja lukiossa oleville tytöille. Toiminta opettaa. Ryhmät käyvät vaikkapa kirjastossa ja ruokakaupassa, valmistavat ruokaa yhdessä, ajavat julkisilla kulkuneuvoilla tutustuakseen reitteihin ja aikatauluihin ja käyvät kielikävelyllä lähiympäristössä. Tunneilla harjoitellaan asiointia pienten toiminnallisten kuvaelmien avulla. Opetuksen sisältö muotoutuu opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaiseksi.

18 Suomen Kulttuurirahasto Kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt Opetusneuvos Marja Liisa Toivanen käynnisti muutaman opettajaystävänsä kanssa Vantaalla ensimmäisen lukutaitoryhmän maahanmuuttajanaisille vuonna Toiminta on laajentunut valtakunnalliseksi noin 300 opettajan ja 800 opiskelijan verkostoksi. Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt syyskuussa 2010 Suomen Akateemisten Naisten Liitolle Nyt voimme palkata puolipäi- Kasvuun tarvitaan rahaa vätoimisen verkostosihteerin, Lukutaitokampanjan opetusai- euroa Luetaan yhdessä Vi läser hankkia opetusaineistoa, järjestää edelleen opettajille koulu- neisto ja opettajien koulutustilaisuudet rahoitettiin vuosina tustapahtumia ja perustaa lisää tillsammans -verkoston toimintaan Zonta-järjestön keräämillä varoilla. Kampanja sai vuonna 2009 Suomen Suomen Akateemisten Naisten Liitto otti vetovas- ryhmiä, Toivanen kiittää. NNKY:n tunnustuspalkinnon maahanmuuttajanaisten ja tuun verkoston toiminnasta vuoden 2011 alussa ja antaa -tyttöjen yhteisöllisyyttä tukevasta toiminnasta. Palkintosumma mahdollisti kampanjan jatkumisen vuonna kavat Suomen UNIFEM ja Zontat. Kaikilla kolmella jär- verkostosihteerille työtilan. Yhteistyökumppaneina jat- Valtakunnallisessa lukutaitoverkostossa toimii noin jestöllä on edustajat verkoston ohjausryhmässä, jossa puhetta johti vuoden 2010 loppuun Suomen UNIFEMin 300 opettajaa ja 800 opiskelijaa yli 80 ryhmässä 27 paikkakunnalla. Eniten opiskelijoita on Vantaalla, Vaasassa, Espoossa ja Helsingissä. Ruotsinkieliset ryhmät puheenjohtaja on perusturvajohtaja Mirja Saarni Suo- puheenjohtaja ja zonta, professori Helena Ranta. Uusi kokoontuvat Pietarsaaressa. men Akateemisten Naisten Liitosta. Näin laajaa verkostoa ei voida enää hallinnoida pelkästään vapaaehtoisvoimin. Ilman Suomen Kulttuuriravokasta kokemustietoa myös kolmevuotiseen Osallise- Luetaan yhdessä -verkoston toiminnasta saadaan arhaston suurta avustusta lukutaitohanke olisi hiipunut. na Suomessa -kokeiluhankkeeseen. 16

19 Kirjatalkoille vuoden jatko Kulttuurirahaston hallitus päätti jatkaa Kirjatalkoot-hanketta vielä vuoden 2011 ajan. Tukea voivat hyödyntää kaikki Suomen kunnat eli myös ne, jotka eivät ole olleet mukana Kirjatalkoissa aiemmin tai ovat jättäytyneet siitä kesken pois. Vuosina Kirjatalkoiden tukirahoilla hankittiin noin kirjaa kirjastoihin. Kirjatalkoiden tukea voivat vuonna 2011 saada kaikki ne kunnat, joiden toteutuneet kirjahankinnat vuonna 2010 ovat vähintään 10 % korkeammalla tasolla kuin ne olivat keskimäärin (hankkeen vertailutaso). Lisäksi niiden tulee sitoutua säilyttämään sama taso vielä Tukea myönnetään kriteerin täyttäneille kunnille 5 % kunnan vuoden 2010 toteutuneista kirjahankinnoista. Kulttuurirahasto on varautunut vuonna 2011 noin euron tukeen, mutta lopullinen summa määräytyy sen perusteella, miten kunnat itse hankkivat omilla rahoillaan kirjoja. Puoli miljoonaa kirjaa lisää Kirjatalkoot on ollut Suomen Kulttuurirahaston suurhanke yleisten kirjastojen kirjahankintojen lisäämiseen. Vuosien aikana kunnat hyödynsivät Kulttuurirahaston tukea yli 2,5 miljoonalla eurolla. Svenska litteratursällskapet i Finland on osallistunut rahoitukseen runsaan viiden prosentin osuudella ja on mukana hankkeessa myös jatkossa. Rahoittajien tukirahoilla kirjastoihin hankittiin kolmena ensimmäisenä vuotena noin kirjaa lisää. Koska tuki on sidottu kuntien omiin lisähankintoihin, Kuntien osallistuminen Kirjatalkoisiin Tilanne 2010 kasvattanut määrärahoja vuonna 2009 määrärahat 2009 samaa tasoa kuin 2005/2006 supistanut määrärahoja vuonna 2009 ei ilmoittautunut Kirjatalkoisiin kirjahankintojen kokonaiskasvu Kirjatalkoiden aikana on paljon suurempi. Kuntien omat ostot huomioiden kirjastoihin hankittiin vuoden 2010 loppuun mennessä noin puoli miljoonaa kirjaa lisää. Tukirahat on käytetty monipuolisesti kauno- ja tietokirjallisuuteen sekä erityisesti lastenkirjallisuuteen. Jatkossakin kirjahankintojen tekeminen on kuntien omassa harkinnassa, mutta rahoittajat toivovat, että tukirahoilla kartutettaisiin myös laitoskirjastojen kirjamäärää. Kuntien oma lisäys lähes 10 prosenttia Hankkeeseen ilmoittautui aikanaan 402 kuntaa eli 97 % kaikista Suomen kunnista. Kuntaliitosten jälkeen vuonna 2009 tukeen oikeutettuja kuntia oli 253 (76 % kunnista), ja seuraavana vuotena 220 (67 %). Kuntien vaikea taloustilanne heijastui näin myös Kirjatalkoisiin. Vaikka hankkeessa mukana olevien kuntien määrä on laskenut, kuntien omat kirjahankinnat ovat kuitenkin kasvaneet merkittävästi: vuonna 2008 vertailutasoon nähden koko maassa 9,4 %, ja vuonna 2009 hankinnat olivat vielä 8,2 % korkeammalla tasolla kuin keskimäärin. Vuoden 2010 tilastot valmistuvat keväällä

20 Suomen Kulttuurirahasto Kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt Vesihuolto kehityksen keskiössä Vesihuolto eli vedenhankinta ja viemäröinti kuuluu kaupunkihistorian peruskysymyksiin. Vesi ja yhdyskuntien kehitys -hanke paneutuu vuosina vesihuollon ja yhdyskuntien pitkän aikavälin kehitykseen. Hanketta johtaa ja koordinoi dosentti, filosofian tohtori Petri S. Juuti Tampereen yliopiston historiatieteen ja filosofian laitokselta. Eri puolilla maailmaa käydään kiivasta keskustelua vesivaroista ja vesihuollosta, mutta ei vielä Suomessa. Idea keskustelua herättävästä seminaarisarjasta syntyi ja toteutetaan Tampereen yliopiston Ympäristö- ja tekniikan historian tutkimusryhmän ja Tampereen teknillisen yliopiston CADWES-ryhmän yhteistyönä, Petri S. Juuti kertoo. Hankkeen työryhmään kuuluvat Juuti sekä dosentti, tekniikan tohtori Tapio S. Katko ja tekniikan tohtori Riikka P. Rajala. CADWES-tutkijaryhmä (Capacity Development in Water and Environmental Services), johon Juutikin on kuulunut vuodesta 1996 alkaen, tuottaa moni- ja poikkitieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ja käyttökelpoista tietoa vesihuoltopalveluiden kehittämisen pohjaksi. Maailman väestömäärän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä. Teollistumisen ja kaupungistumisen lisääntyessä sekä veden kulutus että vesihuollon ongelmat kasvavat. Puhtaasta vedestä on tullut strateginen raaka-aine. Korostamme seminaarisarjassa vesihuollon merkitystä etenkin kaupunkiyhteisöjen kehityksessä. Historia antaa meille mahdollisuuden ymmärtää ja hallita tulevaisuutta. Se auttaa näkemään, mihin suuntaan kannattaa mennä ja mitkä mahdollisuudet siellä odottavat. Vesihuollon ja ympäristön tila ei ole niinkään riippuvainen ajasta, paikasta, teknisen tietämyksen tasosta tai rahasta. Viime kädessä kysymys on siitä, mitkä asiat mielletään tärkeiksi ja hoitamisen arvoisiksi, Argumenta-hankkeen johtaja Petri S. Juuti sanoo. 18 Annammeko historian opettaa? Jo muinaiset roomalaiset osasivat johtaa riittävästi vettä miljoonakaupungin tarpeisiin ja huolehtia viemäröinnistä. Tämä taito unohtui kuitenkin pitkäksi ajaksi. Myös ajatus siitä, että kaupunkien asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluisi yhteisiin asioihin, valtion tai kaupungin hoidettavaksi, katosi. Vasta 1800-luvun puolivälissä ajatus virisi uudelleen samaan aikaan bakteriologisen vallankumouksen kanssa. Tällöin ryhdyttiin kehittelemään ratkaisuja vesihuollon järjestämiseksi kaupungin mittakaavassa. Mutta antiikin perimää ei osattu käyttää hyväksi, ja vasta lukuisten virheiden ja ihmishenkien menetysten kautta päästiin toimiviin, moderneihin järjestelmiin, Juuti kertoo. Yhä edelleen kuitenkin eri puolilla maailmaa unohdetaan kaikki tämä tieto ja rakennetaan järjestelmiä, jotka eivät perustu koetellusti toimiviin periaatteisiin. Vesi ei ole ongelma, mutta usein siitä vastaavien päättäjien sekä veden kuluttajien asenteista löytyy vääriin käsityksiin ja puutteelliseen tietoon perustuvia toimintamalleja, jotka aiheuttavat ongelmia. Suomen vesihuollon suurimpana haasteena Juuti pitää ikääntyvien vesijohtoverkostojen kuntoa. Vesihuolto vaatii jatkuvaa hoitoa ja kehittämistä. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä verkostoa rakennettiin tuhansia kilometrejä. Kun vesilaitokset joutuvat tulouttamaan vuosittain huomattavia summia kunnan yhteiseen kassaan, rahaa ei riitä kunnossapitoon. Vesijohtoverkostoihin on muodostunut miljardien korjausja saneerausvelka. Tilanne ei ole vielä katastrofaalinen, mutta se pahenee koko ajan, hän arvioi.