Suomen Kulttuurirahaston. Vuosikertomus Suomen Kulttuurirahasto Vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Kulttuurirahaston. Vuosikertomus 2009-2010. Suomen Kulttuurirahasto Vuosikertomus 2009-2010"

Transkriptio

1 Suomen Kulttuurirahaston Vuosikertomus Suomen Kulttuurirahasto Vuosikertomus

2 Suomen Kulttuurirahasto Suomen Kulttuurirahaston tehtävä on suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen. Kulttuurirahasto muodostuu Säätiöstä (perustettu 1939) ja sen Kannatusyhdistyksestä (perustettu 1937). Säätiön sisällä toimii keskusrahasto ja 17 maakuntarahastoa. Tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahasto on yksi Euroopan suurimmista säätiöistä. Kulttuurirahaston omaisuus, joka koostuu yli seitsemänkymmenen vuoden aikana saaduista lahjoituksista, jakautuu keskusrahaston ja maakuntarahastojen yleisrahastoihin sekä yli 700 nimikkorahastoon. Apurahat ovat aina olleet Kulttuurirahaston näkyvin ja tärkein tapa toteuttaa tehtäväänsä. Rahasto myöntää henkilökohtaisia apurahoja tieteen ja taiteen tekijöille ja työryhmille sekä kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Apurahoja jaetaan vuosittain yleisrahastoista sekä jakovuorossa olevista nimikkorahastoista lahjoittajiensa toivomiin ja ohjesäännöissä määriteltyihin tarkoituksiin. Apurahojen ohella Kulttuurirahastolla on myös omaa kulttuuritoimintaa. Se järjestää kursseja, luentoja ja muita maamme kulttuurielämää edistäviä tilaisuuksia sekä ylläpitää taidekotimuseota. Tärkein kansainvälinen tapahtuma on viisivuosittain järjestettävä Mirjam Helin -laulukilpailu. Viime vuosina Kulttuurirahasto on käynnistänyt useita laajoja hankkeita, joilla pyritään vaikuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuurielämään. Ne toteutetaan usein yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisöjen tai julkishallinnon kanssa.

3 Sisältö Suomen Kulttuurirahasto Yliasiamiehen katsaus Monikulttuurisen Suomen puolustaja Kulttuuritoiminta Kulttuurihankkeilla vaikuttavuutta Vuosijuhla Muukalaisesta osalliseksi Luetaan kotoisasti yhdessä Kirjatalkoille vuoden jatko Vesihuolto kehityksen keskiössä Oopperan juhlaa koulun arkeen Maisemanhoitoa talkoovoimin Kulttuurikuntoilua perinnemaisemassa Muotokuvataide tallentaa ajan merkit Kun on tahtoa, on toivoa Tiedesirkus kiertää luonnontieteiden asialla Taidekoti Kirpilässä tanssillisia tulkintoja Myrsky ravistelee tulevaisuudessakin Apurahat Apurahojen jakosumma ennallaan Myönnetyt apurahat aloittain Nykysirkus kasvoi aikuiseksi Missä pelti rytisee? Hiljaisten kuvien tulkitsija Sodankylästä Swazimaahan Palkinnot Palkinnot merkittävistä kulttuuriteoista Mestari puikoissa Edvard Fazer -palkinto Talous, testamentit, lahjoitukset Julkisten talouksien velka uhka talouskasvulle Testamentit ja lahjoitukset Keskusrahaston ja maakuntarahastojen uudet nimikkorahastot sekä merkittävimmät rahastojen täydennykset Merkkipäivä- ja muistolahjoitukset Tuloslaskelma ja tase Henkilöt In Memoriam Satavuotismerkkipäivät Kunniaesimiehet ja -jäsenet Luottamushenkilöt Henkilöstö Tilintarkastajat

4 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt Yliasiamies Antti Arjava historiallisessa kaasukellossa Helsingin Suvilahdessa. Alueelle on kehittymässä monipuolinen kultuurikeskus. Yliasiamiehen katsaus K ahden edellisen toimintavuoden päättyessä Kulttuurirahaston taloudellista tilannetta olisi voinut luonnehtia siedettäväksi. Kuluneen vuoden jälkeen se on jo hyvin tyydyttävä. Vaikka erilaisia uhkia edelleen leijuu Euroopan yllä, maailmantaloutta leimasi hidas tointuminen vuoden 2008 finanssikriisistä. Päätös säilyttää toiminta taantuman aikana ennallaan aiempien ylijäämien turvin osoittautui oikeaksi. Omaisuuden reaaliarvo ei ole palannut korkeimpaan lukemaan, josta pörssien luisu alkoi vuonna 2007, mutta toiminnan rahoitus on jo hyvin tasapainossa. Suurisuuntaisin vuoden aikana julkistettu hankkeemme kanssa. tähtää maahanmuuttajien kielikoulutuksen parantamiseen. Se toteutuu yhteistyössä useiden ministeriöiden, Svenska kulturfondenin ja Kuntaliiton kanssa. Tarkoituksena on edistää hallinnonalojen yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä sekä tarjota kaikille maahanmuuttajille oikein sovitettu suomen tai ruotsin opetus. Valtio ja säätiöt ohjaavat kuntien kokeiluhankkeisiin seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä lähes 10 miljoonaa euroa uutta rahaa. Aloitteella on ollut eduskunnassa laaja poliittinen tuki. Kulttuurirahaston hankkeita on nyttemmin käyn- Suurisuuntaisin vuoden aikana julkistettu hankkeemme tähtää maahanmuuttajien kielikoulutuksen parantamiseen yhteistyössä ministeriöiden, Svenska kulturfondenin ja Kuntaliiton 2 nissä enemmän kuin näillä parilla sivulla mahtuu kuvaamaan. Olemme kuitenkin tulossa vaiheeseen, jossa ensimmäiset suurhankkeet ovat päättymässä. Muuallakin maailmassa säätiöitä askarruttaa sama asia: on helpompi aloittaa uusia projekteja kuin löytää niistä kunniallinen ulospääsy, joka ei hukkaa saavutettuja tuloksia. Pisimmällä olemme nuorisohanke Myrskyn vakiinnuttamisessa. Kolmen vuoden ja viiden miljoonan euron työ on osoittanut, että taiteen avulla tuetaan sellaistenkin nuorten henkistä ja sosiaalista kehitystä, joita avun on muuten vaikea tavoittaa. Huhtamäki-yhtiön euron lahjoitus Myrsky-hankkeisiin antoi loppusuoralle lisää vauhtia. Myrskyn toiminta näyttää jatkuvan Kulttuurirahaston ulkopuolella, mutta lopullisesti voimme kertoa asiasta vasta keväällä Yhdessä Kansallisoopperan kanssa Kulttuurirahasto kuljettaa ensi vuoden aikana oopperaan tuhansia koululaisia kaikkialta Suomesta. WWF:n kanssa taas järjestämme talkooleirejä eri puolilla maata perinneympäristöjen kunnostamiseksi. Apurahojen jaossa vuoden tärkein uudistus oli kahdeksan säätiön yhteisen apurahapoolin perustaminen. Pooli jakaa vuosittain

5 3

6 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 2,5 miljoonaa euroa tohtorien ulkomaiseen työskentelyyn, niin että apuraha kattaa yhdeltä luukulta kaikki kulut. Kulttuurirahaston osuus poolista on miljoona euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Aika näyttää, voisiko säätiöiden yhteistyö kehittyä tästä muillekin alueille. Ylipäänsä Kulttuurirahasto on viimeisten viiden vuoden aikana tehnyt yhä enemmän asioita yhdessä muiden kanssa. Säätiökentän sisällä yhteistyö on aina ollut luontevaa suurten suomenkielisten rahastojen kesken. Viime aikoina olemme löytäneet paljon yhteisiä tavoitteita myös Svenska kulturfondenin kanssa. Kun muistaa, että Kulttuurirahasto 1930-luvulla perustettiin vastapainoksi juuri Kulturfondenille, on verratonta, että nämä kaksi isoa säätiötä 70 vuotta myöhemmin yhteistuumin edistävät kansallisia päämääriä. Silmiinpistävää on Rahaston lisääntynyt kanssakäyminen julkisen vallan kanssa. Meillä on vanhastaan ollut lämpimät suhteet opetus- ja kulttuuriministeriöön, mutta nyt ne ovat laajenneet useille muillekin hallinnonaloille. Samalla Rahasto on pystynyt pitämään aloitteen käsissään ja vaikuttamaan julkisen vallan painopisteisiin. Yksityinen säätiö ei voi sanella päätöksiä, jotka kuuluvat kansanvallalle. Sitä paitsi kaikkien säätiöiden varat ovat julkiseen valtaan verrattuna mitättömät. Siksi aloitteet täytyy suunnata kriittisiin täsmäkohteisiin, joissa pieni sysäys saa isommat asiat liikkeelle. Vaikka Kulttuurirahaston toimisto sijaitsee Helsingin sydämessä, Rahastolla on silmät, korvat ja aivot kaikissa maakunnissa. Viime vuosina viisaus onkin virrannut maakunnista Bulevardille päin. Myrskyn käynnistyessä sen laajin osahanke ja lippulaiva rakennettiin Kainuussa. Maakunnallisten soitinten verkosto lähti liikkeelle Keski-Pohjanmaalta. Ajatus yhden Kulttuurirahaston tavoite on säilyttää hyviä vanhoja asioita ja käynnistää hyviä uusia asioita. 4 kokonaisen koululaisikäluokan viemisestä maakunnan teatteriin syntyi Etelä-Karjalan rahaston hoitokunnassa ja toteutettiin menestyksekkäästi monissa maakuntarahastoissa. Sen ansiosta uskalsimme ehdottaa Kansallisoopperalle, että sama malli voisi toimia koko valtakunnan tasolla. Varsinkin Yhdysvalloissa toimii useita säätiöitä, jotka ovat päättäneet jakaa pääomansa loppuun tietyn ajan kuluessa. Niiden mielestä on turhaa säästellä rahoja säädekirjassa mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi tulevaisuudessa, jos tehokkainta on ratkaista ongelma jo meidän aikanamme. Kulttuurirahasto ei voi ajatella näin, koska suomalainen tiede ja taide eivät ole ongelma, joka pitäisi poistaa. Me säilytämme siis ikuisen suunnitteluhorisontin. Joudun joskus kohtaamaan kysymyksen, onko Kulttuurirahasto luonteeltaan konservatiivinen vai radikaali toimija. Pelkäänpä, että sen asian pohtiminen, ainakin vakavassa mielessä, kuuluu edelliseen sotaan. Maailma on mutkistunut, niin että useimmat tärkeät kysymykset jäävät pinnallisen jaottelun ulkopuolelle. Ajatellaan vaikka viime vuosikymmenten vahvaa ympäristöliikettä, jonka tavoite on ollut äärimmäisen säilyttävä, jopa kehityksen taaksepäin kääntävä. Silti sitä ei ole mielletty konservatiiviseksi vaan radikaaliksi aatteeksi. Kulttuurirahaston tavoite on säilyttää hyviä vanhoja asioita ja käynnistää hyviä uusia asioita. Meidän ei tarvitse seurata vallitsevia muoteja, vaan voimme huolehtia aliarvostetuista ihmisistä ja asioista. Rahasto ei ole arka, mutta kylläkin maltillinen ja harkitseva. Luomme siltoja ihmisten, unelmien, kulttuurien ja aikakausien välille. Yhteisymmärryksen rakentaminen on luonteva tehtävä säätiölle, joka edustaa tavallisia kulttuuria rakastavia suomalaisia. Antti Arjava yliasiamies

7 Hyvinvointiyhteiskunta uhattuna Vuosi 2010 on ollut taloudellisessa mielessä toiveikas ja herättänyt varovaista uskoa siihen, että taantuman pahin vaihe olisi taittunut. Maailma näyttäytyy kuitenkin entistä epävarmempana ja suuria uhkia leijuu edelleen ilmassa. Monet Euroopan maat Kreikan ohella sinnittelevät valtavan velkataakan alla vailla varmuutta siitä, miten tilanteesta selvitään. Parhaimmassakin tapauksessa kaikkien länsimaiden on sopeuduttava uuteen normaalitilaan, jossa entiset talouskasvuprosentit ovat vähintään puolittuneet. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito käy aina vain haasteellisemmaksi. Suomelle se tarkoittaa teollisuuden siirtymistä edelleen Aasiaan ja muihin halpojen työkustannusten maihin. Menestyksen perusta ankkuroituu yhä enemmän palveluihin ja sellaiseen erikoistumiseen, jolla on kysyntää maailmalla. Lisätaakkaa syntyy siitäkin, että huoltosuhde heikkenee tulevina vuosina voimakkaasti. Ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän sekä laatua että määrää - ja paineet lisätä heidän osaamistaan, tehokkuuttaan, luovaa panostaan ja jaksamistaan kovenevat koko ajan. Suomi on hyvä maa maailman paras Newsweekin mukaan ja olemme pärjänneet erilaisissa kansainvälisiissä vertailuissa erinomaisesti. PISA-tutkimukset ovat osoittaneet, että kouluissamme ylletään maailman parhaisiin oppimistuloksiin. EU:n Innovation Score Board ja Euro Creativity Index osoittavat, että luovuutemme ja innovointikykymme ovat Euroopan huippua. Tuoreessa tutkimuksessa kansakuntien tietopääoman tasosta (Lin ja Edvinsson, Ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän sekä laatua että määrää - paineet lisätä heidän osaamistaan, tehokkuuttaan, luovaa panostaan ja jaksamistaan kovenevat koko ajan. 2010) Suomi sijoittuu neljänkymmenen maan joukosta ykköseksi. Mutta menestyksellä on myös kääntöpuolensa: suomalaisten lasten kouluviihtyvyys on Euroopan huonoin, ja suurin osa suomalaisista kokee, ettei voi työssään hyödyntää riittävästi osaamistaan. Myös masennuslääkkeiden syönti on suorastaan räjähtänyt kasvuun 90-luvun alusta. Erityisen huolestuttavaa on nuorten masennus ja muut mielenterveysongelmat, joiden aiheuttamien ennenaikaisten eläkkeelle jäämisten määrä on viime vuosina lisääntynyt. Paitsi inhimillisiä tragedioita tästä seuraa myös mittavia kuluja yhteiskunnalle. Professori Guy Ahonen on laskenut, että pelkästään vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden vuotiaiden työpanoksen menetyksestä aiheutuu yhteiskunnalle aikaa myöten 6,6 miljardin euron tappio. Sen lisäksi tulevat vielä hoitokustannukset, lääkekulut ja KELA-korvaukset. Ongelma on kumulatiivinen, minkä vuoksi sen vakavuutta ei osata hahmottaa. Vuodesta 2004 vuoteen 2008 masennuksen takia alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä on kasvanut alle 30-vuotiailla yli 40 prosenttia. Suurin muutos on tapahtunut vuotiaiden nuorukaisten ikäryhmässä, jossa masennusdiagnoosien määrä on neljässä vuodessa lisääntynyt 75 prosenttia. Nämä luvut ovat niin hälyttäviä, että niiden luulisi kirvoittavan kansallista keskustelua ja vievät lehtien sivuilta edes puolet vaalirahakohun tai kirkon homokannan puimiseen varatusta palstatilasta. Ei ole eduksi poliitikoille sen enempää kuin mediallekaan, että näin katastrofaalinen ongelma on ohitettu hiljaisesti. 5

8 6

9 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt Puheenjohtaja Pirjo Ståhle tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Erityisen huolestuttavaa on nuorten masennus ja muut mielenterveysongelmat. Kulttuurirahasto on yrittänyt omalta osaltaan tarttua tilanteeseen Myrsky-hankkeella ehkäistääkseen nuorten syrjäytymistä tai- Suomen Kulttuurirahasto on yrittänyt omalta osaltaan tarttua tilanteeseen. Kolmevuotinen taidehanke Myrsky on suunnattu ehkäisemään nuorten syrjäytymistä taiteen keinoin. Myrsky on rahaston kaikkien aikojen suurin yksittäinen panostus, 5 miljoonaa teen keinoin. euroa. Siihen on osallistunut suoraan noin ja välillisesti noin nuorta, ja rahoitettuja hankkeita on ollut satakunta eri puolella Suomea. Viime elokuussa pidettiin Myrsky-festivaali Hämeenlinnassa, jonne kokoontui viikonlopuksi yli 500 nuorta tekemään taidetta yhdessä ja katsomaan toistensa esityksiä. Tarjolla oli ainutlaatuista tunnelmaa ja taidetta laidasta laitaan: tanssia, teatteria, musiikkia, sarjakuvaa, tulitaidetta, maalauksia, improvisaatiota, videoita. Festarin energinen ilmapiiri sekä nuorten taiteelliset produktiot tekivät suuren vaikutuksen myös paikalla vieraileviin päättäjiin. Myrskyä on seurattu tarkoin myös tutkimuksen keinoin. Lopulliset tulokset valmistuvat vuoden 2011 toukokuussa, mutta jo tämän vuoden alussa julkaistun väliraportin pohjalta tiedämme, että Myrskyn vaikutukset nuoriin ovat olleet merkittäviä. Nuorten tyytyväisyys, ilo ja rohkeus sekä taito ilmaista itseään ovat lisääntyneet, kaveripiiri on laajentunut ja keskinäiset suhteet ovat kiinteytyneet. Lisäksi taidot tunnistaa ja ilmaista omia mielipiteitä ja tunteita sekä toisten huomioon ottaminen ja luottamus toisiin ihmisiin ovat vahvistuneet. Myös suhde omiin ongelmiin ja niiden käsittelyyn on helpottunut. Kulttuurirahasto on luonut taiteen tekemiseen perustuvan, nuori-lähtöisen toimintamallin, joka todistettavasti vaikuttaa nuorten hyvinvointiin, vahvistaa heidän identiteettiään ja tukee heidän kasvuaan yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Kun yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle arviolta miljoona euroa, rahaston viiden miljoonan investointi on kannattanut, jos viisi nuorta on saanut elämänuskonsa takaisin ja voimaantunut ottamaan vastuun omasta elämästään. Lukuisia Myrsky-nuorten elämäntarinoita on noussut esiin prosessin kuluessa. Osaltaan ne muodostavat ainutlaatuisen tutkimusaineiston, jonka pohjalta voimme arvioida Myrskyn vaikutuksia ja pienen väläyksen niistä saa vuosikertomuksen mukana tulleesta kirjasesta. Tulevaisuuden yhteiskunnan perusta rakennetaan nyt. Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää vahvoja ja oikeudenmukaisia rakenteita, mutta viime kädessä se koostuu kuitenkin jäsentensä hyvinvoinnista. Siitä on loppujen lopuksi kiinni myös tulevaisuutemme taloudellinen perusta. Pirjo Ståhle, professori hallituksen puheenjohtaja 7

10 K kulttuuritoiminta

11

12 Suomen Kulttuurirahasto Kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt Kulttuurihankkeilla vaikuttavuutta Kulttuurirahasto tarjosi valtiolle yhteistyön kättä maahanmuuttajien kielikoulutuksen kehittämiseksi. Vuosijuhlassa julkistettu uusin suurhanke, Osallisena Suomessa, on Kulttuurirahaston hankkeista ehkä kauaskantoisin, sillä sen toivotaan johtavan kielikoulutuksen pysyvään muutokseen. Omissa hankkeissa Rahasto on tehnyt yhä enemmän yhteistyötä valtion ja kuntien kanssa. Osallisena Suomessa -hankkeen kokonaiskustannukset nousevat noin 10 miljoonaan euroon. Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden rahoittavat tästä noin puolet ja sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö toisen puolen. Lisäksi allekirjoitetun yhteistyöpöytäkirjan kumppaniksi tuli Suomen Kuntaliitto. Suomalaisessa kulttuurielämässä valtion ja kuntien rooli on hallitseva, ja siksi niiden ratkaisuihin vaikuttaminen on kaikkein laajakantoisinta politiikkaa. Osallisena Suomessa -hankkeen aluksi Kulttuurirahasto tilasi kehittämissuunnitelman, miten maahanmuuttajat oppisivat nopeasti ja tehokkaasti kotimaisia kieliä. Suunnitelmaa aletaan toteuttaa noin kymmenessä kokeilukunnassa vuosina Tämän jälkeen arvioidaan kokeilun tulokset ja päätetään parhaimpien käytäntöjen vakinaistamisesta. Käynnissä useita omia hankkeita Yhteistyöhanke Suomen Kansallisoopperan kanssa julkistettiin elokuussa. Kansallisoopperan 100-vuotisjuhlien kunniaksi lähes seitsemäsluokkalaista eri puolilta Suomea pääsee nauttimaan maksuttomasta oopperaelämyksestä vuonna Kulttuurirahasto maksaa koululaisten ja heidän valvojiensa pääsyliput ja matkakulut, ja Kansallisooppera tarjoaa opettajille esityksiin valmentavan koulutuksen. WWF Suomen kanssa Kulttuurirahasto aloitti yhteistyön perinneympäristöjen kunnostamiseksi. Metsälaitumet, niityt ja kedot ovat arvokas osa kulttuuriperintöämme, ja niissä elää monipuolinen lajisto hyönteisiä ja kasveja. Hoitamattomina useimmista perinneympäristötyypeistä on tullut uhanalaisia. Kolmivuotisen hankkeen aikana järjestetään eri puolilla Suomea lähes 30 talkooleiriä, joiden toivotaan innostavan ihmisiä laajemminkin perinneympäristöjen vaalimiseen. Toimintavuoden aikana Kulttuurirahastolla oli käynnissä kymmenkunta omaa kulttuurihanketta. Kirjatalkoita jatketaan vuodella, ja mukaan pääsevät kaikki tuen ehdot täyttävät kunnat. Kirjatalkoot sai Kirjakauppaliiton Vuoden Kirjateko -palkinnon vuonna Syksyllä 2010 nuorten hyvinvoinnin puolesta puhuvalle ja toimivalle Myrskylle myönnettiin Suomen UNICEFin Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus. Keskusrahaston lisäksi yhdeksän maakuntarahastoa järjesti omaa kulttuuritoimintaa. Esimerkiksi Päijät- Hämeessä maakuntarahasto käynnisti hankkeen, jossa maahanmuuttajanuoret kertovat tarinoita sarjakuvan avulla. Näistä on koottu jo kaksi lehteä, ja lisäksi luvassa on mm. sarjakuvista koottava näyttely. 10

13 Vuosijuhla

14 Suomen Kulttuurirahasto Kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt Muukalaisesta osalliseksi ryhdyttiin pohtimaan keväällä 2008, miten voisimme tehostaa Kulttuurirahastossa maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Rahasto on linjannut tehtäväkseen toimia ei vain suomalaisten vaan kaikkien Suomessa asuvien hyväksi. Esimerkiksi apurahojen hakulomake on ollut jo vuosien ajan myös englanninkielinen. Rahasto on mukana käynnistämässä hankkeita, mutta vetäytyy sivuun siinä vaiheessa, kun jokin muu taho on ottanut aloitteen hoidettavakseen. Maahanmuuttajahankkeen muotoutuessa painopiste asettui luontevasti kotimaisten kielten opetukseen, asiamies Juhana Lassila sanoo. Kulttuurirahasto tilasi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskukselta selvityksen maahanmuuttajien kielikoulutuksen nykytilasta ja haasteista. Se julkistettiin Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin järjestämässä integraatiofoorumissa Helsingissä kesäkuussa Selvityksessä korostetaan etenkin kotoutumiskoulutuksen jatkuvuuden, joustavuuden ja tavoitteellisuuden sekä opetusmetodien ja koulutuksen ohjauksen ja seurannan kehittämistä. Tutkijoiden mukaan kielikoulutus tulisi kytkeä vielä joustavammin työelämään, ja sen tulisi vastata myös muiden kuin työelämässä olevien tai sinne pyrkivien maahanmuuttajien tarpeisiin. Opettajienkin osaaminen kaipaa kehittämistä. Maahanmuuttajien kotoutumisessa ja koulutuksessa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Uutta voimaa yhteistyöstä Sisäasiainministeriö, joka valmistelee esitystä kotouttamislain kokonaisuudistukseksi, oli samaan aikaan käynnistänyt hankkeen maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen uudistamiseksi. Niinpä Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden tarjosivat ministeriölle yhteistyötä kielikoulutuksen kehittämiseksi. Maahanmuutto- ja eu- Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden uudistavat valtionhallinnon kanssa maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen opetusta. Ainutlaatuinen kumppanuushanke on Rahaston historiassa kenties kauaskantoisin. 12 rooppaministeri Astrid Thors toivotti yhteistyön tervetulleeksi. Yhteinen näkemys sekä ongelmista että tavoitteista loi uskoa siihen, että voimavarat kannattaa yhdistää. Osallisena Suomessa -hankkeen osapuolia ovat sisäasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Suomen Kuntaliitto. Ne allekirjoittivat yhteistyöpöytäkirjan maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja kotoutumiskoulutuksen kehittämiseksi. Hankkeen kustannusten arvioidaan kokeilukaudella olevan vähintään yhdeksän miljoonaa euroa. Ministeriöt rahoittavat kokeilusta noin puolet, ja Suomen Kulttuurirahasto sekä Svenska kulturfonden yhdessä noin puolet. Hanketta ohjaavan johtoryhmän puheenjohtaja on sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Kulttuurirahaston hankkeista Myrsky ja Kirjatalkoot ovat rahassa mitattuna suurempia. Maahanmuuttajahankkeesta saattaa kuitenkin tulla vaikutuksiltaan kauaskantoisin, jos se saa valtion ja kunnat muuttamaan käytäntöjään. Se on poikkeuksellinen myös siksi, että olemme mukana ministeriöiden kanssa tekemässä hallintorajat ylittävää yhteistyötä. Hanke antaa Kulttuurirahastolle mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen, Lassila arvioi. Kolmen polun strategia Kotouttamislaki astui voimaan toukokuussa Sen jälkeen sekä toimintaympäristö että maahanmuuton profiili ovat muuttuneet. Vuonna 2009 Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä henkilöä. He edustavat 88:aa kansalaisuutta. Suomen väestöstä muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia on runsaat eli 3,9

15 Kulttuurirahaston johtokunnan jäsen, Turun yliopiston venäjän kielen professori Riitta Pyykkö johti puhetta kotoutumiskoulutuksen monialaisessa kehittämisryhmässä. Hän iloitsee koulutuskokeilun toiminnallisuudesta, kattavuudesta ja ripeästä käynnistymisestä. prosenttia. Suurimpia vieraskielisten ryhmiä ovat venäjänkieliset, vironkieliset, englanninkieliset, somalinkieliset ja arabiankieliset asukkaat. Suomessa on noin 150 rekisteröityä kieltä. Niistä 30:lla on yli puhujaa. Soveltavan kielentutkimuksen keskus teki Kulttuurirahaston toimeksiannosta kotoutumiskoulutuksen kehittämissuunnitelman kokeiluhankkeiden tueksi. Toteutusta ohjasi monialainen kehittämisryhmä, jonka puheenjohtajana toimi professori Riitta Pyykkö Kulttuurirahastosta. Perusteellinen työ valmistui lokakuussa Nykyinen kotoutumiskoulutus muotoutui aikana, jolloin maahanmuutto oli vähäistä. Kehittämissuunnitelmassa otetaan huomioon kotoutujien erilaiset tarpeet ja lähtökohdat, jotta kukaan ei jäisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Erilaisia kokeiltavia kotoutumispolkuja on kolme: yksi työmarkkinoille suuntaaville maahanmuuttajille, yksi erityistä tukea tarvitseville maahanmuuttajille ja yksi alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Oikealla polulla jokainen voi edistyä opiskelussa omaan tahtiinsa moduuli kerrallaan, Riitta Pyykkö sanoo. Hän muistuttaa, että myös maahanmuuttajien kotikielestä on pidettävä hyvää huolta. Se auttaa uudenkin kielen oppimista. Äidinkielen säilyminen on nyt pitkälti kotien varassa. Täsmäopetus motivoi Pyykön mukaan Suomessa suositaan edelleen normi- ja oppikirjapohjaista kielenopetusta. Se ei motivoi 13

16 Suomen Kulttuurirahasto Kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt maahanmuuttajia. Opetuksen tulisi olla toiminnallista. Työllistyneet tarvitsevat tavoitteellista täsmäopetusta, jotta he eivät jää turhauttavaan koulutuskierteeseen. Pyykkö näkee kansalaisjärjestöt tärkeänä voimavarana esimerkiksi iäkkäiden maahanmuuttajien, kotiäitien, luku- ja kirjoitustaidottomien ja muiden erityistukea tarvitsevien kotoutumisessa. Järjestöt voisivat olla aiempaa vahvemmin mukana koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Koulutusta tarvitsevat myös kotouttamiseen osallistuvat opettajat ja kuntien Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohjaajat. Koulutuksen tuottajien valitsemisesta kilpailutuksen kautta seuraa myös ongelmia. Kun tuottajat valitaan vuosittain, heiltä ei voida edellyttää työn pitkäjänteistä kehittämistä eikä parhaiden opettajien rekrytointia. Opetuksen laadussa on suuria eroja, Pyykkö sanoo. Ensimmäistä kertaa maahanmuuttajien kielikoulutusta katsotaan nyt kokonaisuutena ja nimenomaan heidän näkökulmastaan. Keskityimme kehittämisryhmässä aiheeseen aidosti yli hallintorajojen. Jokainen ryhmän jäsen antoi oman osaamisensa ja asiantuntemuksensa yhteiseen käyttöön. Työ eteni ripeästi ja todella rakentavassa hengessä. Uusia vaihtoehtoja kokeillaan jo Suomen Kuntaliitto on suunnitellut Osallisena Suomessa -hanketta aktiivisesti ja tukee kuntia siihen osallistumisessa. Haku kokeiluhankkeiksi tuotti hyvän sadon. Joustavien, vaihtoehtoisten koulutus- ja ohjausmallien kokeilu aloitettiin valituissa kunnissa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa vuoden 2011 alussa. Valtion ja säätiöiden rahoituksen ansiosta kokeilu ei aiheuta kunnissa lisäkustannuksia. Hankkeen väliarviointi tehdään vuoden 2012 loppuun mennessä. Kokeilun vaikuttavuus ja kustannustehokkuus suhteessa kotoutumiskoulutuksen nykyjärjestelmään arvioidaan vuonna Tulosten perusteella selvitetään, voidaanko parhaat käytännöt liittää uudistuvaan lainsäädäntöön valtakunnallisena, pysyvänä kotoutumiskoulutuksen mallina. Osallisena Suomessa -hankkeen kumppanit pyrkivät yhdessä siihen, että kokeilun päätyttyä Suomi voi tarjota kaikille maahanmuuttajille hyvin suunnitellun kielikoulutuksen, joka on tehokas sekä valtion ja kuntien että maahanmuuttajien näkökulmasta. Kokonaisvaltainen kotouttamistyö edistää kaksisuuntaista kotoutumista: maahanmuuttajien ja valtaväestön suhteiden syventymistä. 14

17 Luetaan kotoisasti yhdessä Suomen UNIFEMin Vantaan paikallistoimikunta käynnisti suomenkielen opetuksen maahanmuuttajanaisille vuonna Idean äiti, opetusneuvos Marja Liisa Toivanen oli vastikään työskennellyt kaksi vuotta opetusministeriön konsulttina Sri Lankassa ja tunsi kotoutumisen ongelmat. Hän kokosi lähipiiristään ryhmän eläkkeelle jääneitä, vapaaehtoistyöhön halukkaita opettajia ja käynnisti Vantaan maahanmuuttajakoordinaattorin avustuksella ensimmäisen lukutaitoryhmän Myyrmäessä. Ryhmään tuli aluksi iäkkäitä maahanmuuttajanaisia, joita työvoimaviranomaiset eivät kouluta. Pian saimme mukaan myös suurperheiden kotiäitejä, sillä he voivat tuoda alle kouluikäiset lapset mukanaan tunneille. Maahanmuuttajanaisen kielitaito vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja kotoutumiseen. Kun äidit osaavat lukea ja kirjoittaa, he voivat paremmin tukea lastensa koulunkäyntiä. Kielitaito on myös käytännön asioiden hoitamisen ja työn saannin edellytys. Erityisesti kouluikäisinä Suomeen muuttaneiden tyttöjen kielen kehitystä on tuettava, jotta he pääsevät jatkokoulutukseen, Marja Liisa Toivanen muistuttaa. Vantaan mallista valtakunnallinen kampanja Tarve kotouttavaan kielenopetukseen kasvaa eri puolilla maata. YK:n naistenrahaston kansallinen yhdistys Suomen UNIFEM ja Zonta Internationalin Suomen osasto käynnistivät keväällä 2007 Vantaan mallin mukaisesti valtakunnallisen kampanjan maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseksi. Luetaan yhdessä Vi läser tillsammans -kampanjalla haluttiin tavoittaa erityisesti ne naiset, jotka jäävät virallisen opetuksen ulkopuolelle omien opiskeluedellytystensä, perhesyiden tai kulttuuristen esteiden vuoksi. Tavoitteena on aito kotoutuminen: kielitaito, suomalainen tuttavapiiri, yhteiskunnan toiminnan ymmärtäminen ja valmius työelämään. Tutustumme toisiimme Vapaaehtoisten naisten ohjaamissa lukutaitoryhmissä opiskelee yli 800 maahanmuuttajanaista eri puolilla Suomea. Suomen Kulttuurirahasto mahdollistaa kauaskantoisen työn jatkumisen. 15 lämpimässä ilmapiirissä. Aluksi me opettajat olemme näille vaikeista oloista tulleille sisarillemme ehkä ainoita suomalaisia ystäviä. Kun ihminen tuntee olonsa turvalliseksi, hän alkaa oppia. Saamme ryhmässä uusia, toisesta kulttuurista tulevia ystäviä ja näemme, että meillä on paljon opittavaa toisiltamme. On palkitsevaa seurata, miten aran maahanmuuttajanaisen itsetunto vahvistuu ja hän alkaa uskoa oppimiskykyynsä, Toivanen sanoo. Monimuotoinen opetus rohkaisee oppimaan Lukutaitoryhmissä opiskelevat naiset ovat tulleet Suomeen eri syistä: useimmat Afrikasta, Aasiasta, Lähi-idästä sekä entisen Neuvostoliiton ja entisen Jugoslavian alueilta. Koulutustasoerot ovat suuret. Joukossa on naisia, jotka eivät aluksi osaa lukea eivätkä kirjoittaa millään kielellä. Heidän oppimisensa alkaa kirjaimista ja numeroista. Toisaalta ryhmiin hakeutuu myös yliopistotutkinnon suorittaneita naisia, jotka haluavat täydentää kieliopintojaan. Monet liittyvät lukutaitoryhmään pian Suomeen muutettuaan, jotkut ovat asuneet täällä jopa vuosikymmeniä. Opetuspaikkana on yleensä kunnan, järjestön tai seurakunnan tarjoama tila, jonne opiskelijoiden on helppo tulla. Opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa useimmiten aamupäivisin. Päivän teeman alustuksen jälkeen naiset siirtyvät oman osaamistasonsa mukaisiin pienryhmiin. Opettajat virittävät niissä vapaamuotoisen keskustelun oppikirjan tekstin pohjalta. Opiskelija saa halutessaan myös henkilökohtaista opetusta. Tampereella vapaaehtoiset opettajat antavat kotiopetusta ammattikoulutuksessa ja lukiossa oleville tytöille. Toiminta opettaa. Ryhmät käyvät vaikkapa kirjastossa ja ruokakaupassa, valmistavat ruokaa yhdessä, ajavat julkisilla kulkuneuvoilla tutustuakseen reitteihin ja aikatauluihin ja käyvät kielikävelyllä lähiympäristössä. Tunneilla harjoitellaan asiointia pienten toiminnallisten kuvaelmien avulla. Opetuksen sisältö muotoutuu opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaiseksi.

18 Suomen Kulttuurirahasto Kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt Opetusneuvos Marja Liisa Toivanen käynnisti muutaman opettajaystävänsä kanssa Vantaalla ensimmäisen lukutaitoryhmän maahanmuuttajanaisille vuonna Toiminta on laajentunut valtakunnalliseksi noin 300 opettajan ja 800 opiskelijan verkostoksi. Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt syyskuussa 2010 Suomen Akateemisten Naisten Liitolle Nyt voimme palkata puolipäi- Kasvuun tarvitaan rahaa vätoimisen verkostosihteerin, Lukutaitokampanjan opetusai- euroa Luetaan yhdessä Vi läser hankkia opetusaineistoa, järjestää edelleen opettajille koulu- neisto ja opettajien koulutustilaisuudet rahoitettiin vuosina tustapahtumia ja perustaa lisää tillsammans -verkoston toimintaan Zonta-järjestön keräämillä varoilla. Kampanja sai vuonna 2009 Suomen Suomen Akateemisten Naisten Liitto otti vetovas- ryhmiä, Toivanen kiittää. NNKY:n tunnustuspalkinnon maahanmuuttajanaisten ja tuun verkoston toiminnasta vuoden 2011 alussa ja antaa -tyttöjen yhteisöllisyyttä tukevasta toiminnasta. Palkintosumma mahdollisti kampanjan jatkumisen vuonna kavat Suomen UNIFEM ja Zontat. Kaikilla kolmella jär- verkostosihteerille työtilan. Yhteistyökumppaneina jat- Valtakunnallisessa lukutaitoverkostossa toimii noin jestöllä on edustajat verkoston ohjausryhmässä, jossa puhetta johti vuoden 2010 loppuun Suomen UNIFEMin 300 opettajaa ja 800 opiskelijaa yli 80 ryhmässä 27 paikkakunnalla. Eniten opiskelijoita on Vantaalla, Vaasassa, Espoossa ja Helsingissä. Ruotsinkieliset ryhmät puheenjohtaja on perusturvajohtaja Mirja Saarni Suo- puheenjohtaja ja zonta, professori Helena Ranta. Uusi kokoontuvat Pietarsaaressa. men Akateemisten Naisten Liitosta. Näin laajaa verkostoa ei voida enää hallinnoida pelkästään vapaaehtoisvoimin. Ilman Suomen Kulttuuriravokasta kokemustietoa myös kolmevuotiseen Osallise- Luetaan yhdessä -verkoston toiminnasta saadaan arhaston suurta avustusta lukutaitohanke olisi hiipunut. na Suomessa -kokeiluhankkeeseen. 16

19 Kirjatalkoille vuoden jatko Kulttuurirahaston hallitus päätti jatkaa Kirjatalkoot-hanketta vielä vuoden 2011 ajan. Tukea voivat hyödyntää kaikki Suomen kunnat eli myös ne, jotka eivät ole olleet mukana Kirjatalkoissa aiemmin tai ovat jättäytyneet siitä kesken pois. Vuosina Kirjatalkoiden tukirahoilla hankittiin noin kirjaa kirjastoihin. Kirjatalkoiden tukea voivat vuonna 2011 saada kaikki ne kunnat, joiden toteutuneet kirjahankinnat vuonna 2010 ovat vähintään 10 % korkeammalla tasolla kuin ne olivat keskimäärin (hankkeen vertailutaso). Lisäksi niiden tulee sitoutua säilyttämään sama taso vielä Tukea myönnetään kriteerin täyttäneille kunnille 5 % kunnan vuoden 2010 toteutuneista kirjahankinnoista. Kulttuurirahasto on varautunut vuonna 2011 noin euron tukeen, mutta lopullinen summa määräytyy sen perusteella, miten kunnat itse hankkivat omilla rahoillaan kirjoja. Puoli miljoonaa kirjaa lisää Kirjatalkoot on ollut Suomen Kulttuurirahaston suurhanke yleisten kirjastojen kirjahankintojen lisäämiseen. Vuosien aikana kunnat hyödynsivät Kulttuurirahaston tukea yli 2,5 miljoonalla eurolla. Svenska litteratursällskapet i Finland on osallistunut rahoitukseen runsaan viiden prosentin osuudella ja on mukana hankkeessa myös jatkossa. Rahoittajien tukirahoilla kirjastoihin hankittiin kolmena ensimmäisenä vuotena noin kirjaa lisää. Koska tuki on sidottu kuntien omiin lisähankintoihin, Kuntien osallistuminen Kirjatalkoisiin Tilanne 2010 kasvattanut määrärahoja vuonna 2009 määrärahat 2009 samaa tasoa kuin 2005/2006 supistanut määrärahoja vuonna 2009 ei ilmoittautunut Kirjatalkoisiin kirjahankintojen kokonaiskasvu Kirjatalkoiden aikana on paljon suurempi. Kuntien omat ostot huomioiden kirjastoihin hankittiin vuoden 2010 loppuun mennessä noin puoli miljoonaa kirjaa lisää. Tukirahat on käytetty monipuolisesti kauno- ja tietokirjallisuuteen sekä erityisesti lastenkirjallisuuteen. Jatkossakin kirjahankintojen tekeminen on kuntien omassa harkinnassa, mutta rahoittajat toivovat, että tukirahoilla kartutettaisiin myös laitoskirjastojen kirjamäärää. Kuntien oma lisäys lähes 10 prosenttia Hankkeeseen ilmoittautui aikanaan 402 kuntaa eli 97 % kaikista Suomen kunnista. Kuntaliitosten jälkeen vuonna 2009 tukeen oikeutettuja kuntia oli 253 (76 % kunnista), ja seuraavana vuotena 220 (67 %). Kuntien vaikea taloustilanne heijastui näin myös Kirjatalkoisiin. Vaikka hankkeessa mukana olevien kuntien määrä on laskenut, kuntien omat kirjahankinnat ovat kuitenkin kasvaneet merkittävästi: vuonna 2008 vertailutasoon nähden koko maassa 9,4 %, ja vuonna 2009 hankinnat olivat vielä 8,2 % korkeammalla tasolla kuin keskimäärin. Vuoden 2010 tilastot valmistuvat keväällä

20 Suomen Kulttuurirahasto Kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt Vesihuolto kehityksen keskiössä Vesihuolto eli vedenhankinta ja viemäröinti kuuluu kaupunkihistorian peruskysymyksiin. Vesi ja yhdyskuntien kehitys -hanke paneutuu vuosina vesihuollon ja yhdyskuntien pitkän aikavälin kehitykseen. Hanketta johtaa ja koordinoi dosentti, filosofian tohtori Petri S. Juuti Tampereen yliopiston historiatieteen ja filosofian laitokselta. Eri puolilla maailmaa käydään kiivasta keskustelua vesivaroista ja vesihuollosta, mutta ei vielä Suomessa. Idea keskustelua herättävästä seminaarisarjasta syntyi ja toteutetaan Tampereen yliopiston Ympäristö- ja tekniikan historian tutkimusryhmän ja Tampereen teknillisen yliopiston CADWES-ryhmän yhteistyönä, Petri S. Juuti kertoo. Hankkeen työryhmään kuuluvat Juuti sekä dosentti, tekniikan tohtori Tapio S. Katko ja tekniikan tohtori Riikka P. Rajala. CADWES-tutkijaryhmä (Capacity Development in Water and Environmental Services), johon Juutikin on kuulunut vuodesta 1996 alkaen, tuottaa moni- ja poikkitieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ja käyttökelpoista tietoa vesihuoltopalveluiden kehittämisen pohjaksi. Maailman väestömäärän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä. Teollistumisen ja kaupungistumisen lisääntyessä sekä veden kulutus että vesihuollon ongelmat kasvavat. Puhtaasta vedestä on tullut strateginen raaka-aine. Korostamme seminaarisarjassa vesihuollon merkitystä etenkin kaupunkiyhteisöjen kehityksessä. Historia antaa meille mahdollisuuden ymmärtää ja hallita tulevaisuutta. Se auttaa näkemään, mihin suuntaan kannattaa mennä ja mitkä mahdollisuudet siellä odottavat. Vesihuollon ja ympäristön tila ei ole niinkään riippuvainen ajasta, paikasta, teknisen tietämyksen tasosta tai rahasta. Viime kädessä kysymys on siitä, mitkä asiat mielletään tärkeiksi ja hoitamisen arvoisiksi, Argumenta-hankkeen johtaja Petri S. Juuti sanoo. 18 Annammeko historian opettaa? Jo muinaiset roomalaiset osasivat johtaa riittävästi vettä miljoonakaupungin tarpeisiin ja huolehtia viemäröinnistä. Tämä taito unohtui kuitenkin pitkäksi ajaksi. Myös ajatus siitä, että kaupunkien asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluisi yhteisiin asioihin, valtion tai kaupungin hoidettavaksi, katosi. Vasta 1800-luvun puolivälissä ajatus virisi uudelleen samaan aikaan bakteriologisen vallankumouksen kanssa. Tällöin ryhdyttiin kehittelemään ratkaisuja vesihuollon järjestämiseksi kaupungin mittakaavassa. Mutta antiikin perimää ei osattu käyttää hyväksi, ja vasta lukuisten virheiden ja ihmishenkien menetysten kautta päästiin toimiviin, moderneihin järjestelmiin, Juuti kertoo. Yhä edelleen kuitenkin eri puolilla maailmaa unohdetaan kaikki tämä tieto ja rakennetaan järjestelmiä, jotka eivät perustu koetellusti toimiviin periaatteisiin. Vesi ei ole ongelma, mutta usein siitä vastaavien päättäjien sekä veden kuluttajien asenteista löytyy vääriin käsityksiin ja puutteelliseen tietoon perustuvia toimintamalleja, jotka aiheuttavat ongelmia. Suomen vesihuollon suurimpana haasteena Juuti pitää ikääntyvien vesijohtoverkostojen kuntoa. Vesihuolto vaatii jatkuvaa hoitoa ja kehittämistä. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä verkostoa rakennettiin tuhansia kilometrejä. Kun vesilaitokset joutuvat tulouttamaan vuosittain huomattavia summia kunnan yhteiseen kassaan, rahaa ei riitä kunnossapitoon. Vesijohtoverkostoihin on muodostunut miljardien korjausja saneerausvelka. Tilanne ei ole vielä katastrofaalinen, mutta se pahenee koko ajan, hän arvioi.

Luetaan yhdessä kampanja 2007-2010

Luetaan yhdessä kampanja 2007-2010 Kuinka suomenkielen opetus vapaaehtoistyönä maahanmuuttajille toimii? Luetaan yhdessä kampanja 2007-2010 Raija Kalimo Maahanmuuttajuus Espoossa kiinni kielen koukeroihin seminaari 9.10.2010 Tavoite Edistää

Lisätiedot

www.skr.fi www.saatiopalvelu.fi T&K menot (www.research.fi) 2006 yht. 5761 milj. euroa yritykset 4108 milj. julk. sektori 574 milj. korkeakoulusektori (ml. AMK:t) 1079 milj. T&K menot valtion talousarviossa

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi Taidetestaajat 2017-2020 Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi 24.11.2016 Anu-Maarit Moilanen, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto Veli-Markus Tapio, Suomen Kulttuurirahasto Taide lähtee kasista!

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista KANSALLISEN LUMA-TOIMINNAN TAUSTA Miten turvaamme jatkossa Suomen hyvinvoinnin

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Resursseja kokeiluihin? Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Resursseja kokeiluihin? Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT Resursseja kokeiluihin? 16.11.2016 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT Kuntaedustajien näkemykset kokeilujen onnistumisen edellytyksistä Tulevaisuuden usko - innostus Elinvoimaisuus - resurssien

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä, MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN

MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN 24.1.2017 MAJAOJA-SÄÄTIÖSTÄ Säätiö perustettiin 14.12.2000 rakkaudesta kulttuuriin. Säätiön tarkoituksena on jakaa vuosittain apurahoja erilaisiin kulttuurikohteisiin. Etusijan

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA Haluamme kertoa La La La (Brazil 2014) -videolla Maailman ruokaohjelmasta ja sen tärkeästä taistelusta nälkää vastaan. Shakira ja Activia tukevat yhdessä Maailman

Lisätiedot

Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto

Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto ENSIMMÄINEN OSA. Mitä kansainvälisyydestä sanotaan avainasiakirjoissa?

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Monikulttuurisuus yhteisöllisyyden ja osallistumisen voimavarana kunnissa Kuntaliiton Kuntademokratiaverkosto 9.12.2015 Hannele Lautiola, monikulttuurisuusasiain päällikkö

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Suunniteltu toiminta-aika1.11.2009-31.10.2012 Käytännössä toiminta alkoi 1.2.2010

Suunniteltu toiminta-aika1.11.2009-31.10.2012 Käytännössä toiminta alkoi 1.2.2010 projekti Suunniteltu toiminta-aika1.11.2009-31.10.2012 Käytännössä toiminta alkoi 1.2.2010 Euroopan pakolaisrahasto (rahoittaja) Rovaniemen kaupunki, koulupalvelukeskus (hallinnointi, omarahoitus) SPR

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

HUMPPILAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kunnanhallitus 14.3.2016

HUMPPILAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kunnanhallitus 14.3.2016 KOKOUSAIKA Maanantai 14.3.2016 klo 18:00-19:25 KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT 62 63 64 65 Liite 12 66 67 68 69 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Tiedoksi merkittävät

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille.

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille. KOTO PORTFOLIO Kotoportfolio on teemoitettu ohjauksen työväline opiskelijan kotoutumisprosessin ja oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Se tukee maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot