Esitutkimus. Tieto- ja viestintätekniikkapainotteisen uraohjauksen tuloksellisuus peruskoulun luokilla 7-9. Petri Niemi Turun yliopisto
|
|
- Saara Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Esitutkimus Tieto- ja viestintätekniikkapainotteisen uraohjauksen tuloksellisuus peruskoulun luokilla 7-9 Petri Niemi Turun yliopisto
2 2 Sisällys Johdanto... 3 Ohjausympäristö ja arvioinnin toteuttaminen... 3 Oppilaiden sijoittuminen peruskoulun jälkeiseen koulutukseen Oppilaanohjaus tila Turussa kyselyn tuloksia... 7 Yleistä tuloksista... 7 Kehittämistarve kouluittain... 9 Oppilaiden arviot omasta ja oppilaanohjaan työskentelystä Tieto- ja viestintätekniikkapainotteinen ohjaus Kehitettävän tieto- ja viestintätekniikkapainotteinen uraohjausmallin lähtökohdat Lähteet... 20
3 3 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on vertailla Turun yläkoulujen oppilaiden kokemuksia oppilaanohjauksen saatavuudesta ja tuloksellisuudesta sekä selvittää miten, tieto- ja viestintätekniikkapainotteinen oppilaanohjaus poikkeaa muista oppilaanohjaajien pedagogisista ratkaisuista. Tutkimusaineisto on koottu ensisijassa turkulaisilta peruskoulun päättöluokkalaisilta, yhdeksästä ensisijassa yleisopetusta antavasta yläkoulusta. Tutkimus sisältää kehittämistehtävän, jonka tavoitteena on luoda peruskoulun vuosiluokille 7-9 tieto- ja viestintätekniikkapainotteinen uraohjausmalli, jonka avulla pyritään varmistamaan oppilaiden ensisijaisten hakutoiveiden toteutuminen. Valtakunnallisen oppilaanohjauksen kehittämishankeen ( ) aikana rakennettiin yhteen turkulaiseen yläkouluun TVT-kokeiluluokka ja laadittiin tieto- ja viestintätekniikkapainotteisen ohjauksen suunnitelma (ks. Niemi 2011, 59 61). Tutkimusaineiston ytimen muodostaa 106-väittämän Likert-aineisto (n= 760), jonka avulla selvitetään oppilaanohjauksen tuloksellisuutta ja saatavuutta. Turun yläkoulujen päättöluokan oppilaat arvioivat oppilaanohjauksen saatavuutta ja tuloksellisuutta keväällä 2012 ja Oppilaat vastaavat neliportaisella Likert-asteikolla opetussuunnitelman sisällön mukaan rajautuneisiin väittämiin (ks. liite 1). Väittämät sisältävät seuraavia kysymysryhmiä: oppilaanohjaustyön keskeiset sisällöt, oppilaan kasvu ja kehitys, oppimisympäristö, kaikki ohjaavat -periaatteen toteutuminen. Tätä arviointi täydentää 20 väittämän kysely (n=682), jossa kartoitetaan oppilaan kokemusta omasta ja oppilaanohjaajan toiminnasta ohjausprosessin aika. Oppilaanohjaajien pedagogisia ratkaisuja kartoitetaan kyselyllä ja tulosta tarkennetaan haastattelulla. Tämän esitutkimuksen tarkoitus on luoda kokonaiskuva olemassa olevasta tutkimusaineistosta ja kuvata sitä sijainti- (keskiarvo) ja hajontalukujen (keskihajonta) avulla sekä kuvata aineistoa graafisesti. Mittarien luotettavuutta ei ole tässä vaiheessa testattu, joten arviointituloksiin tulee suhtautua varauksella. Aineistoa esittelyn yhteydessä ei sitä analysoida. Sen sijaan esitellään aiempia tutkimustuloksia tai koulutyötämme ohjaavaa aineistoa. Ohjausympäristö Turun oppilaanohjaajien yhteinen käsitys ura- ja koulutukseen ohjauksen sekä ohjaustyön keskeisistä sisällöistä on koottu käsikirjaksi (Niemi 2011). Käsikirjaan on koottu kolmen kehittämishankkeen (koulu, kunta, seutukunta) tulokset kaudelta Käsikirjassa oppilaanohjauksen pedagogiikkaa tarkastellaan kokonaisuutena, johon kuuluu käytännön toiminta ja yhteinen käsitys uraohjauksesta. Kaikki kolme kehittämiskokonaisuutta ovat sisältäneet opinto-ohjaajien koulutusta, ohjauskäytänteiden kehittämistä ja pyrkimyksen yhteisen ymmärryksen luomiseen (ks. Atjonen 2011, 37 38). Koulukohtaisesta ohjauksen kehittämistyöstä on koottu opinnäyte (Niemi 2006). Tieto- ja viestintätekniikkapainotteisen uraohjauksen tueksi on koottu sivustot ja /oppilaanohjaus (TET-tori ja Verkko-opo). Kuviosta yksi voi helposti todeta, että oppilasaines on erilaista eri yläkouluissa. ssa 3 58% oppilaista on päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvojen keskiarvo yli 8,5, kun taas yläkoulussa 6 heitä on vain 15%. ssa 6 on 45 % päättötodistuksen keskiarvo alle 7,5. Kuviossa 2 on taas kuvattu oppilaanohjaukseen varattua aikaa oppilasta kohden.
4 4 Päättötodistusten kaikkien aineiden keskiarvojen keskiarvot ,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% alle 7,49 7,5 8,49 8,5 10 alle 7,49 7,5 8,49 8,5 10 alle 7,49 7,5 8,49 8,5 10 alle 7,49 7,5 8,49 8,5 10 alle 7,49 7,5 8,49 8,5 10 alle 7,49 7,5 8,49 8,5 10 alle 7,49 7,5 8,49 8,5 10 alle 7,49 7,5 8,49 8,5 10 alle 7,49 7,5 8,49 8, Kuvio 1. Päättötodistusten kaikkien aineiden keskiarvojen keskiarvot 2012 Päättöluokkalaisten kaikkien aineiden keskiarvojen keskiarvot vaihtelivat ensisijassa yleisopetusta antavissa kouluissa 7,63 ja 8,58 välillä. Ohjauksen saatavuus eli opinto-ohjaajalle varattu työaika oppilasta kohden 2 h 42 min ja 7 h 7 min välillä. Perusopetuksen laatukriteereissä (ks. Opetusministeriön julkaisuja 2010:6, 45) asetetaan oppilaanohjauksen saatavuudelle tavoitetaso: 250 oppilasta kohden tulisi varata yksi päätoiminen oppilaanohjaaja (=1221 h) eli n.5 h/oppilas. Oppilaanohjauksen saatavuus oppilasta kohden 2,71 3,99 3,39 3,06 3,52 4,12 3,02 3, Kuvio 2. Oppilaanohjauksen saatavuus oppilasta kohden
5 5 Oppilaiden sijoittuminen peruskoulun jälkeiseen koulutukseen 2012 Elokuussa 2012 on KOULUTA-järjestelmästä ja Turun yläkoulujen opinto-ohjaajilta kerätty tietoa siitä, miten päättöluokkalaiset ovat sijoittuneet peruskoulun jälkeen. Tilastosointia on tehty lähinnä koulutustarjonnan riittävyyden arvioimiseksi. Tilastoon on kirjattu se, onko oppilaalle osoitettu koulupaikka. Tilastossa ei näy se, onko oppilas ottanut koulupaikan vastaan ja pysynyt koulupaikassa. Ammatilliseen koulutukseen sijoittui 40, 5 % kaikista päättöluokkalaisista. Valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa asetetaan keskeiseksi kehittämistavoitteeksi koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen ja ammatillisen osaamisen arvostuksen lisääminen. Lisäksi tavoitteena on vähentää päällekkäisen samantasoisen koulutuksen määrää. Noin puolet (50 55 %) työvoiman tarpeesta kohdistuu toisen asteen koulutuksen saaneisiin (Koulutus ja tutkimus vuosina ). Kyselyyn vastanneiden koulujen yhteishaussa hakeneelle 3 oppilaalle ei ollut osoitettu jatkokoulutuspaikkaa elokuun loppuun mennessä. Hallitus toteuttaa osana yhteiskuntatakuuta koulutustakuuta vuodesta 2013 alkaen. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatko-opintomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin (Koulutus ja tutkimus vuosina ). Taulukossa 1 on kuvattu lukioon, ammatilliseen ja nivelvaiheen koulutuksiin sijoittuminen. Lukioon hakeutuminen ja pääseminen vaihtelevat kouluittain. Jatkokoulutuspaikan saaminen lukiosta vaihteli 36,5 % - 86 % välillä. Näistä kaikista yhteishaussa hakeneista päättöluokkalaisista sijoittui lukioon 55 %. Ammatillisesta koulutuksesta jatkopaikan saaminen vaihteli 12,2 % ja 59,2 % välillä. Yhteishaussa hakeneista sijoittui joko ammatilliseen koulutukseen tai lukioon 89,1 % - 98 % yläkoulusta riippuen eli 95,6 % oppilaista sai jatkokoulutuspaikkaan lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelma (2011, 10) asettaa valtakunnalliseksi tavoitetasoksi sen, että 95 % peruskoulun päättöluokkalaisista jatkaa välittömästi toiselle asteelle. Taulukko 1. Lukioihin, ammatillisiin koulutuksiin ja nivelvaiheen koulutuksiin hakeutuminen kouluittain Ammatillinen koulutus (pt) Lukio Yhteensä % Nivelvaiheen koulutukset 1 33,3 % 64,2 % 97,5 % 2,5 % 2 47,3 % 47,3 % 94,6 % 2,7 % 3 12,2 % 85,7 % 98,0 % 1,0 % 4 48,5 % 46,1 % 94,6 % 3,0 % 5 35,1 % 63,2 % 98,2 % 0,9 % 6 52,6 % 36,5 % 89,1 % 8,3 % 7 41,7 % 53,3 % 95,0 % 3,3 % 8 59,2 % 36,7 % 95,9 % 3,4 % 9 35,1 % 58,8 % 93,8 % 6,2 % YHTEENSÄ 40,5 % 55,0 % 95,6 % 3,2 % Tilastokeskuksen julkaisun mukaan (Koulutuksen keskeyttäminen 2010) tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 5,5 prosenttia keskeytti opinnot eivätkä jatkaneet missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuoden 2009/2010 aikana. Lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 4,0 nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa 9,1. Turun ammatti-instituutin julkaisemattoman selvityksen mukaan viime lukuvuonna kirjoilla olleista ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoista 1484 oppilaasta 215 oppilasta erosi kesken pintojen. Heistä 60 oppilasta vaihtoi toiseen opinto-linjaan tai toiseen oppilaitok-
6 seen. Eroamisen syyksi 46 oppilasta (21,40 %) ilmoitti väärän koulutusvalinnan. Keskeyttäneistä 87,91 % puhui suomea tai ruotsia äidinkielenä. Eronneista 42 % oli alle 18-vuotiaita. Monissa selvityksissä on todettu väärän koulutusvalinnan olevan suurin keskeyttämisen syy (Ahlberg 1999; Ihatsu & Koskela 2001, 16 18; Meriläinen 1998; Mettäläinen 2001; Opetusministeriö 2005, 61; Vehviläinen 2008, 17). Muun muassa Maliranta ym. (2010, 532) toteavat, että opiskelijat, jotka ovat päässet ensisijassa hakemaansa koulutukseen, keskeyttävät koulutuksen epätodennäköisimmin sekä työllistyvät tai hakevat jatko-opintoihin todennäköisimmin. Kun opintoihin sitoutuminen on heikkoa eikä valittu koulutus ole motivoivaa, pakkovalintojen seurauksena tapahtuu keskeytymisiä (Ihatsu & Koskela 2001, 16 17). Ensisijaisen hakutoiveen toteutuminen varsinaisessa haussa raportointipäivänä ( ) vaihteli 59 % ja 75 % välillä (ks. taulukko 2). Taulukossa 2 on kuvattu päättötodistusten kaikkien aineiden keskiarvon keskiarvoja ja ensisijaisen hakutoiveen toteutumisen välistä yhteyttä. Keskiarvo ei näyttäisi yksin selittävän hakutoiveen toteutumista. Esimerkiksi yläkoulussa 8, jossa oppilaiden keskiarvojen keskiarvo oli 7,79, oppilaiden ensisijaisista hakutoiveista toteutui 73 % (vrt. yläkoulu 7 ja 4). 6 Taulukko 2. Ensisijaisten hakutoiveiden toteutuminen varsinaisessa haussa ja keskiarvot Päättöluokkalaiset Keskiarvojen keskiarvo Ensisijaisen hakutoiveen toteutuminen ,26 64 % ,12 69 % ,58 71 % ,93 59 % ,30 68 % ,63 62 % ,92 50 % ,79 73 % ,13 75 % YHTEENSÄ ,07 66 % Salmela-Aron (2009b, 305) mukaan 10 prosenttia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutuneista uskoo opiskelevansa oikealla alalla. Suurimpana syynä valitun opiskelualaan koettuun epävarmuuteen Salmela-Aro pitää riittämätöntä peruskoulun opinto-ohjausta. Lappalainen ja Hotulainen (2007) kiinnittää huomiota siihen, että oppilas, jolla on heikot opiskelutaidot saattaa syrjäytyä nivelvaiheessa. Ohjauksen tulisi olla suunnitelmallista, kohdennettua ja ennaltaehkäisevää.
7 7 Oppilaanohjaus tila Turussa kysely Tässä esitutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden kokemuksia ja vastauksia opetussuunnitelman rajaamiin väittämiin keskilukujen avulla. Kyselyn tarkoitus oli selvittää oppilaanohjauksen kehittämistarpeita. Oppilaille vastasivat 4-portaiseen Likert-kyselyyn huhti-toukokuussa Väittämät olivat positiivisia ja vastausvaihtoehdot olivat 1=samaa mieltä, 2=osittain samaa mieltä, 3=osittain eri mieltä ja 4= eri mieltä. Siis mitä pienempi luku, sitä pienempi on kehittämistarve. Arviointiväittämät on johdettu valtakunnallisesta Oppilaanohjauksen tila arvioinnista (Numminen ym. 2002). Oppilaanohjauksen tila Turussa -arvioinnissa keskityttiinn keräämään arviointiaineistoa päättöluokkalaisilta ja heidän opinto-ohjaajilta. Arvioinnissa on huomioitu turkulainen oppilaanohjausympäristö. Oppilaanohjauksen tila arvioinnissa käytetyt vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus osa-alueet on tässä arvioinnissa korvattu saatavuus ja tuloksellisuus -käsitteillä. Oppilaanohjauksen tila Turussa -arvioinnissa on samoja arvioinnin osa-alueita kuin 2002-arvioinnissa (Numminen ym. 2002, 53 54). Oppilaanohjauksen tila Turussa -arvioinnissa selvityksen väittämiä on muokattu ja tarkennettu kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Väittämät jakaantuivat seuraaviin ohjausalueisiin: oppiminen, jatkokoulutus, työelämä, tieto- ja viestintätekniikka, resurssit ja ohjauksen saatavuus ja yhteistoiminta. Jatkokoulutus-osiossa selvitettiin mm. sitä, miten itseohjautuvaksi oppilas koki itsensä, miten sitoutunut hän oli jatkokoulutussuunnitelmiinsa ja miten suunnitelmallisesti hän suhtautui jatkokoulutukseen. Ohjausta tarkasteltiin oppilaanohjaajan ja kaikkien opettajien ohjaustyönä, joka on rajattu opetussuunnitelman perusteissa. Aihealueita arvioitiin saatavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Kukin yläkoulu toteutti kyselyn kirjallisen ohjeen mukaan haluamallaan tavalla. Ensisijasta yleisopetusta antavista 11 yleisopetusta antavista kouluista vastasi 9. Päättöluokkalaisia kyselyyn vastanneissa kouluissa oli vuonna oppilasta ja heistä vastasi väittämiin 760 oppilasta. Vastausprosentti oli siis 65,80 %. Vastausprosentti kouluittain vaihteli 81,63 % ja 41,67 % välillä. Vastanneiden ilmoittamat keskiarvot vaihtelivat saman suhteessa kuin päättöluokkalaisten päättötodistusten keskiarvot. Yleistä tuloksista Väittämät on jaettu siis saatavuutta ja tuloksellisuutta mittaaviin kysymyksiin. Saatavuutta arvioivat väittämät selvittivät sitä, oliko ohjausta ja opetussuunnitelman perusteiden rajaamia sisältöjä ollut tarjolla, esim. väittämä: olen arvioinut opiskelutapaani. Tuloksellisuus osa-alueella selvitettiin sitä, kokivatko oppilaat, että kasvatukseen ja ohjaukseen liittyvät tavoitteet saavutettiin, esim. väittämä: oppilaanohjaus on parantanut itsetuntemustani. Eniten kehittämistarpeita on työelämään tutustumisen saatavuudessa ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän ohjauksen tuloksellisuudessa (ks. taulukko 1). Keskihajonta oli suurinta tieto- ja viestintätekniikan saatavuudessa ja tuloksellisuudessa.
8 8 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Saatavuus ja tuloksellisuus Saatavuus Tuloksellisuus Kehittämistarve Kuvio 3. Oppilaanohjauksen saatavuus ja tuloksellisuus Väittämistä on koottu myös teoriaan perustuvia summamuuttujia kehittämisalueittain. Kuviossa 2 käy selville, että kaikkien kyselyyn vastanneiden oppilaiden mielestä suurin kehittämistarve on oppilaitosvierailuissa ja Turun ohjauspalveluiden tutuksi tekemisessä. Muita kyselyn esiin nostamia kehittämisalueita olivat kaikki ohjaavat periaatteen toteuttaminen, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ja oppimaan ohjaamisen käytännöt. 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Oppilaanohjauksen tila 2012 kehittämisalueittain Kehittämistarve Kuvio 4. Oppilaanohjauksen kehittämistarve kehittämisalueittain
9 9 Kehittämistarve kouluittain Ohjauksen kehittämistarve vaihtelee kouluittain. Kehittämistarvetta kuvaava luku vaihteli 18,17 ja 23,52 välillä. Yhteensä sarakkeessa on kaikkien oppilaiden saatavuutta ja tuloksellisuutta mittaavien väittämien keskiarvojen summa (20,46). Eniten kehittämistarvetta oli yläkoulussa 2 ja vähiten yläkouluissa 1 ja 3. n 1 päättöluokkalaisten keskiarvojen keskiarvo oli 8,26, yläkoulussa 3 8,58 ja yläkoulussa 2 se oli 8,12. Ohjaustyöaikaa oppilasta kohden oli varattu yläkoulussa 1 2 h 25 min, yläkoulussa 3 3 h 23 min ja yläkoulussa 2 3 h 59 min. Oppilaanohjauksen tila 2012, kehittämistarve 25,00 23,00 21,00 19,00 17,00 15,00 Kuvio 5. Oppilaanohjauksen kehittämistarve kouluittain Taulukossa 6 tarkastellaan sitä, miten ohjauksen kehittämistarpeet ja ohjaukseen varattu työaika vaihtelevat kouluittain. Oppilasta kohden varattu työaika vaihteli 2 h 42 min ja 7 h 7 min ja välillä. Tavoitetaso on siis 1221 tuntia 250 oppilasta kohden eli 5 h. Eri yläkoulujen oppilaanohjauksen saatavuuden keskiarvo on 2,14 ja tuloksellisuuden keskiarvo on 2,01. Kouluittain saatavuus vaihteli 1,90 ja 2,43 välillä. Tuloksellisuus vaihteli 1,73 ja 2,28 välillä. Eniten kehittämistarpeita tuloksellisuus osa-alueella on yläkoulussa 2. ssa 2 on myös eniten kehittämistarpeita ohjauksen saatavuus -osa-alueella. Työaika sekä oppilaanohjauksen saatavuus ja tuloksellisuus 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1, Työaikaa/oppilas Saatavuus Tuloksellisuus Työaika oppilasta kohden ja oppilaanojauksen kehittämistarve Kuvio 6. Työaika oppilasta kohden ja ohjauksen kehittämistarve
10 Kuviossa 7 tarkastellaan oppilaanohjauksen saatavuutta eri kehittämisalueilla kouluittain. Oppimisen kehittämistarve vaihtelee 1,87 ja 2,55 välillä. Väittämissä tarkasteltiin oppimista opinto-ohjaajan ja opettajien ohjaustyön näkökulmasta. Kuviossa 8 tarkastellaan tuloksellisuutta ja sen kehittämistarve vaihteli 1,70 ja 2,17 välillä. Tuloksellisuutta mittaavat väittämät on siis johdettu opetussuunnitelman perusteiden kasvatus ja ohjaustavoitteista. Oppimisen ohjauksen saatavuudessa on eniten kehittämistarpeita yläkoulussa 7 ja tuloksellisuus osa-alueella yläkoulussa 2. Oppimis- ja opiskeluvaikeudet ovat yksi yleisimpiä syitä ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen (Opetusministeriö 2005, 61). n 7 oppilaiden päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo 7,92 ja oppilasta kohden on varattu työaikaa 7 h 7 min (valtakunnallinen tavoitetaso 5 h. n 8 oppilaiden päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo 7,79 ja oppilasta kohden on varattu työaikaa 3 h. Jatkokoulutukseen liittyvät kysymyksien avulla selvitettiin, miten tutuksi päättöluokkalaiset kokivat Suomen koulutusjärjestelmään liittyvät käsitteet ja sisällöt sekä sitä, miten tulokselliseksi oppilaat kokivat nivelvaiheyhteistyön. Tuloksellisuus osa-alueeseen kuuluivat myös väittämät, joiden avulla selvitettiin oppilaiden kokemaa suunnitelmallisuutta ja jatkokoulutukseen sitoutumista. Kehittämistarve saatavuus osa-alueella vaihteli 1,90 ja 2,47 välillä. Eniten kehittämistarvetta oli tällä osa-alueella on yläkoululla 2. Tämän koulun oppilaiden päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo 8,12 ja oppilasta kohden on varattu työaikaa 3,99 h. Jatkokoulutukseen liittyvän ohjauksen tuloksellisuus vaihteli 1,57 ja 1,96 välillä. Työelämään liittyvien väittäminen avulla selitettiin työelämään tutustumiseen liittyvistä käytäntöjä, TET-jaksojen ja koulu-yritysyhteistyön saatavuutta ja tuloksellisuutta. Saatavuus vaihteli 2,29 ja 3,00 välillä ja tuloksellisuus 1,56 ja 1,93 välillä. Saatavuuden keskihajonta oli 0,22 ja koulujen kehittämisarpeen keskiarvo 2,57. Se oli saatavuus osa-alueen suurin. Tieto- viestintätekniikan saatavuuden ja tuloksellisuuden kehittämistarpeen keskihajonta oli osaalueiden suurin. Saatavuuden oli 0,31 ja tuloksellisuuden 0,57. Tieto- ja viestintätekniikan saatavuus vaihteli 1,45 ja 2,10 välillä ja tuloksellisuus 1,77 ja 3,24 välillä. Tuloksellisuus osa-alueella vähiten on kehittämistarvetta yläkoulussa r4 ja eniten yläkoulussa 9. Tieto- ja viestintätekniikka-avusteisen oppilaanohjauksen tuloksellisuuden kehittämistarpeen keskiarvo oli 2,55 ja näistä viidestä osa-alueesta suurin. 10 4,00 Oppilaanohjauksen saatavuus 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Oppiminen Jatkokoulutus Työelämä Tieto ja viestintätekniikka Yhteistoiminta Kehittämistarve Kuvio 7. Oppilaanohjauksen saatavuus kehittämisalueittain
11 Yhteistoiminta osa-alue sisälsi väittämiä ala- ja yläkoulun nivelvaiheesta, ryhmäyttämisestä, koulun ilmapiiristä, ohjauksesta ongelmatilanteissa ja yhteistoiminnasta. Saatavuus vaihteli 1,75 ja 2,18 välillä ja tuloksellisuus 1,61 ja 2,13 välillä. 11 4,00 Oppilaanohjauksen tuloksellisuus ,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Oppiminen Jatkokoulutus Työelämä Tieto ja viestintätekniikka Yhteistoiminta Kehittämistarve Kuvio 8. Oppilaanohjauksen tuloksellisuus kehittämisalueittain Oppilaanohjauksen tila -kyselyn väittämien avulla arvioitiin myös ohjausta, jolla pyrittiin edistämään oppilaiden urapohdintaa: sitoutumisesta, itseohjautuvuudesta, itsearviointista ja suunnitelmallisuudesta (ks. taulukko 3). Uraohjauksen tuloksellisuutta mittaavaa osa-aluetta voidaan pitää perustellusti kaikkein tärkeimpänä tämän arvioinnin osa-alueena. CIP-teorian (kogintitiivisen informaation prosessointiteoria) mukaan urasuunnitteluun liittyvät valmiudet tunnistaa itseään, tieto toimintaympäristön mahdollisuuksista ja päätöksentekotaidot (Vuorinen 2004, 160). Päätöksen toimeenpanoon liittyvät metakognitiiviset taidot. Metakognitiivinen taito on suunnittelutaitoa sekä oman toiminnan ohjaamis- ja arviointitaitoa (Iisakkala & Annevirta, 2003). Tietoisuudella on opiskelumotivaatiota lisäävä vaikutus. Opiskeluun liittyvät motivaatio-ongelmat ovat ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen yleisimpiä syitä (Opetusministeriö 2005, 61). Banduran (1986) suorituskykyodotusteorian mukaan oppimis- ja opiskeluvaikeudet ja opiskelumotivaatio voivat liittyä toisiinsa (ks. kuvio 8). Urapohdintaan liittyvissä osa-alueissa oli koulukohtaisia eroja. Sitoutuminen oli parasta yläkoulussa 3 (1,15), jossa oppilaiden päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo oli 8,58 ja huonointa yläkoulussa 9 (1,64), jossa oppilaiden keskiarvojen keskiarvo oli 8,13 (ks. taulukko 2). Eri yläkoulujen oppilaiden arviota urapohdintaan liittyvästä ohjauksesta voidaan siis pitää varsin hyvänä. Ura- ja koulutusvalinnan ohjaus perustuu oppilaan vahvuuksien tunnistamiseen. Vastauksien perusteella Itsearviointi - osa-alueen kehittämistarve ei ole ilmeinen ja keskihajonta eri yläkoulujen välillä on pientä. Urapohdintaan liittyvistä osa-alueista oppilaan suunnitelmallisuuteen liittyvän ohjauksen tuloksellisuus saa heikoimmat pisteet. Väärä koulutusvalinta (Opetusministeriö 2005,61) on suurin ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syy. Suunnitelmallisuus -osa-alueen vastauksien keskiarvo on 1,95 eli valta-osa oppilaista vastasi positiiviseen väittämään osittain samaa mieltä. issa 1, 3 ja 4 urapohdintaan liittyvä ohjaus on arvioinnin mukaan tuloksellisinta. ssa 1 oppilaiden päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo on 8,26 yläkoulussa 3 8,58 ja yläkoulussa 4 7,93. Ohjaustyöaikaa oppilasta kohden on yläkoulussa 1 2,71, yläkoulussa 3 3,39 ja yläkoulussa 4 3,06. ssa 4 toteutetaan tieto- ja viestintätekniikka painotteista ohjausta.
12 12 Taulukko 3. Urapohdinta Urapohdinta Sitoutuminen Itseohjautuvuus Itsearviointi Suunnitelmallisuus YHTEENSÄ YHTEENSÄ 1,41 1,53 1,54 1,93 1,60 1 1,27 1,42 1,41 1,71 1,45 2 1,43 1,68 1,58 2,09 1,69 3 1,15 1,22 1,49 1,79 1,41 4 1,38 1,54 1,52 1,87 1,58 5 1,39 1,63 1,54 2,03 1,65 6 1,60 1,72 1,51 1,82 1,66 7 1,46 1,58 1,83 2,08 1,74 8 1,50 1,55 1,68 2,06 1,70 9 1,64 1,46 1,47 2,07 1,66 Keskiarvo 1,42 1,53 1,56 1,95 1,62 Mediaani 1,43 1,55 1,52 2,03 1,66 Keskihajonta 0,15 0,15 0,13 0,15 0,11 Oppilaiden arviot omasta ja oppilaanohjaan työskentelystä Neliportaisen (n= 760) Likert-aineiston lisäksi koottiin saman vuoden päättöluokkalaisilta arvioita omasta ja oppilaanohjaan työskentelystä (n=682). Tämä 7-portainen Likert-aineisto sisälsi 20 väittämää (ks. liite 2). Oppilaat antoivat kouluarvosanoja (4-10) eri osa-alueille. Oppilaiden itsearvioinnit tehtävävien tekemisestä vaihtelivat 8,2 (yläkoulu 2) ja 9,2 (yläkoulu 4) välillä, keskittminen tuntityöskentelyyn 8,1 (yläkoulu 2) ja 9,0 (yläkoulu 3)välillä. Näistä osa-alueita muodostetun summamuuttujan (oppilaan työskentely) mukaan tarkoituksenmukaisinta työskentely oli yläkouluissa 3 ja 4. Oppituntityö sarakkeessa on oppilaiden itsearviot tehtävien ja työskentelyn tarkoituksenmukaisuudesta. Arviot vaihtelivat tällä osa-alueela 7,5 (yläkoulu 9 ja 8,6 välillä (yläkoulu 3).
13 13 Taulukko 4. Oppilaiden työskentely Tehtävien tekeminen Keskittyminen Osallistuminen Oppilaan työskentely Oppituntityö Tieto ja viestintätekniikan hyödyntäminen 1 8,7 8,6 8,3 8,6 8,4 8,7 8,6 8,6 0,2 2 8,2 8,1 7,7 8,0 7,7 8,3 8,0 8,1 0,3 3 9,0 9,0 8,8 8,9 8,6 8,7 8,8 8,9 0,2 4 9,2 8,8 8,6 8,8 8,1 9,3 8,8 8,8 0,4 5 8,3 8,1 8,0 8,1 8,0 8,4 8,1 8,1 0,2 6 8,3 8,2 8,1 8,2 7,7 8,1 8,1 8,1 0,2 7 8,6 8,5 8,3 8,4 8,2 8,6 8,4 8,4 0,1 9 8,3 8,3 8,2 8,3 7,5 7,9 8,1 8,2 0,3 Keskiarvo Mediaani Keskihajonta Keskiarvo 8,6 8,4 8,2 8,4 8,0 8,5 Mediaani 8,4 8,4 8,2 8,3 8,1 8,5 Keskihajonta 0,4 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 Kuviossa 9 on tarkasteltu sitä, onko oppituntityöskentelyn ja koulutusvalintaan tyytyväisyyden välillä yhteyttä. issa 3 ja 4 on oppilaiden itsearviot omasta oppilaanohjauksen oppituntityöstä ja tyytyväisyys koulutusvalintaan olivat korkeimmat. Oppilaan työskentely ja tyytyväisyys koulutusvalintaan 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 Oppilaan työskentely Tyytyväisyys koulutusvalintaan Kuvio 9. Oppilaiden työskentely ja tyytyväisyys koulutusvalintaan Tieto- ja viestintätekniikkapainotteinen ohjaus Periteinen uraohjaus on perustunut kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen. Uraohjauksen kustannustehokkuuden ja saatavuuden lisäämiseksi OECD esittää monimuotoisempien palvelurakenteiden kehittämistä. Suosituksen mukaan tieto- ja viestintätekniikkaa tulisi hyödyntää tehokkaammin uraohjauksen
14 eri vaiheissa. TVT:n ohjauskäyttö ei tulisi tarkastella irrallisena työmuotona vaan osana laajempaa kokonaisuutta. (Vuorinen 2004, ). Kuviossa 10 käy ilmi, että oppilaat kokevat henkilökohtaisen ohjauksen saatavuuden melkein samansuuruisena eri yläkouluissa. Keskihajonta on 0,2. Oppilasta kohden varattu työaika vaihtelee kouluittain. 14 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Henkilökohtaisen ohjauksen saatavuuden kehittämistarve ja oppilaanohjaajan työaika opilasta kohden Työaika oppilasta kohden Kehittämistarve, henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus Kuvio 10. Oppilaan kokemus henkilökohtaisesta ohjauksesta Kuviossa 11 on yhteenveto tieto- ja viestintätekniikka-avusteinen ohjauksen saatavuudesta ja tuloksellisuudesta. Tieto- ja viestintätekniikka-avusteinen ohjauksen saatavuudesta (keskihajonta 0,31) ja tuloksellisuudessa on edelleen koulukohtaisia eroja. Tuloksellisuuden keskihajonta oli tuloksellisuus osaalueista suurin 0,57 eli tieto- ja viestintätekniikka-avusteinen ohjauksen tuloksellisuudessa oli selkeitä koulukohtaisia eroja. 4,00 Tieto ja viestintätekniikka avusteinen ohjaus 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 Saatavuus Tuloksellisuus 1,00 Kehittämistarve Kuvio 11. Tieto- ja viestintätekniikkapainotteisen ohjauksen saatavuus ja tuloksellisuus
15 15 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen yhteyttä oppilaan kokemaan ura- ja koulutusvalintaan liittyvään työskentelyyn, tehtävien tekemiseen, keskittymiseen ja osallistumiseen on tarkasteltu kuviossa ja 3 saivat parhaat arviot molemmilla osa-alueilla. 10,0 Oppilaan työskentely ja tieto ja viestintätekniikan hyödyntäminen 9,5 9,0 8,5 Oppilaan työskentely 8,0 7,5 Tieto ja viestintätekniikan hyödyntäminen 7,0 Kuvio 12. Oppilaan työskentely ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen oppilaanohjauksessa Neliportaisella Likert-asteikolla tarkasteltiin oppilaan urapohdinnan ja tieto- ja viestintätekniikka painotteisen uraohjauksen suhdetta (ks. kuvio 13). Urapohdintaan liittyvän ohjauksen kehittämistarve on pienintä yläkoulussa 1 ja yläkoulussa 3. n 1 päättöluokkalaisten keskiarvojen keskiarvo on 8,5 tai sen 44,6 % oppilailla ja yläkoulussa 3 57,73 prosentilla. Urapohdinnan keskihajonta on vain 0,12. Urapohdinta sekä tieto ja viestintätekniikka 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 Urapohdinta Tieto ja viestintätekniikka 1, Kehittämistarve Kuvio 13. Oppilaan urapohdinta sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ohjauksessa
16 16 sta kolme ja neljä löytyvät koulutusvalintaan tyytyväisemmät oppilaat. Koulutusvalintaan vähiten tyytyväisemmät oppilaat löytyvät yläkouluista kuusi ja yhdeksän. Samoissa kouluissa annettiin alhaisemmat arviot tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiselle (ks. kuvio 14). 10,0 Tietotekniikan hyödyntäminen ja tyytyväisyys koulutusvalintaan 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 Tyytyväisyys koulutusvalintaan Tieto ja viestintätekniikan hyödyntäminen 7,0 Kuvio 14. Oppilaan tyytyväisyys koulutusvalintaan sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen Oppilaanohjaajan ohjausta arvioitiin väittämillä, jotka koskettivat ohjauksen henkilökohtaisuutta, urapohdintaprosessia, informaation oikea-aikaisuutta, riittävyyttä ja sisältöä. Huonoimmat arviot saivat yläkoulu 9 ja 6, missä on myös suurin kehittämistarve TVT:n hyödyntämiseen. Liitteessä 3 ja 4 on kyselyaineisto yhteenveto kokonaisuudessaan (ks. kuvio 15). 10,0 Ohjaus sekä tieto ja viestintätekniikka 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 Oppilaanohjaajan ohjaus Tieto ja viestintätekniikan hyödyntäminen 7, Kuvio 15. Oppilaanohjaus sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen
17 Kehitettävän tieto- ja viestintätekniikkapainoitteisen uraohjausmallin lähtökohdat 17 Tutkimuksen kehittämistehtävässä yläkoulun oppilaanohjausta tarkastellaan pedagogisena kokonaisuutena, joka muodostuu oppitunneista, pienryhmäohjauksesta ja henkilökohtaisesta ohjauksesta (ks. kuvio 16). Työelämään tutustuminen sekä peruskoulun ja II asteen yhteistyö niveltyy osaksi yläkoulun ohjausprosessia. Oppituntityö, pienryhmäohjaus ja työelämään tutustumisen, koulutuskokeilut ja henkilökohtainen ohjaus liitetään yhteen päätöksentekoon valmistavaksi kokonaisuudeksi. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen lisäksi prosessin aikana käytetään toiminnallisia ja yhteistoiminnallisia menetelmiä. Tavoitteena on koota yläkoulun uraohjausmalli, joka on johdettu CASVE-syklistä sekä arvioida siihen kytkettyjen ohjauskäytäntöjen tuloksellisuutta. CASVE-syklin avulla oppilas voi systemaattisesti oppia ohjaamaan omaa päätöksentekoaan ja oppimisprosessiaan Oppituntisisällöt Ryhmäyttäminen ja yhteistoimintataitojen kehittäminen Oppimaan ohjaaminen Omien vahvuuksien tunnistaminen Portfolio 1: Minä oppijana Tehostetun tuen arviointi Koulutusalamielenkiinnon tunnistaminen Oman uravaihtoehtojen arviointi Tulevaisuuden suunnittelu ja opiskelu tavoitteiden asettaminen Portfolio 2: Koulutusalamielenkiintoni Tehostetun tuen arviointi Jatkokoulutuspaikkoihin perehtyminen Oma opintomenestys ja toisen asteen koulutusvaihtoehdot Omien valintaperusteiden hahmottaminen Jatkokoulutusvaihtoehtojen yhdistäminen päätöksenteon perusteisiin. Vaihtoehtojen rajaaminen ja ensisijaisen vaihtoehdon valinta. Portfolio 3: Jatkokoulutusvaihtoehdot ja valinnan perusteet Päätöksenteko Nivelvaiheinformaatio Pienryhmäohjaus 1. Oppiminen 2. Urapohdinta ja tavoitteen asettaminen 3. II asteen koulutusvalinta Kuvio 16. n oppilaanohjaus vaiheittain Tieto- ja viestintätekniikkapainotteinen uraohjausmalli perustuu kognitiivisen informaation prosessointiteoriaan, CIP-teoriaan (Cognitive Information Processing). CIP-teorian mukaan urasuunnitteluun liittyy 1. valmiudet tunnistaa itseään, arvojaan, tietojaan sekä päätöksenteko-valmiuttaan, 2. tieto toimintaympäristön mahdollisuuksista ja 3. päätöksentekotaidot (ks. kuvio 1). Ohjaustyöllä tuetaan opiskelijan itsensä tunnistamisen kykyjen kehittymistä sekä arvojen, tietojen ja päätöksentekovalmiuksien kehittymistä. Tieto toimintaympäristön mahdollisuuksista sisältää informaatiota eri ammattialoista, työmarkkinoista sekä eri opiskeluvaihtoehdoista. (Readon ym. 2008, )
18 18 metakognitiot Toimeenpanon prosessointi Informaation prosessointitaidot (CASVE) Päätöksentekotaidot itsetuntemus tieto ammateista Tieto Kuvio 17. Informaation prosessoinnin tasot uraan liittyvässä päätöksenteossa (Readon ym. 2008, 56) Päätöksentekotaidon kehittämiseksi on CIP-teorian avulla luotu malli, CASVE-syksli (ks. kuvio 19). CASVE muodostuu sanoista Communication, Analysis, Synthesis, Valuing ja Execution. CASVEsyklillä kuvataan päätöksenteon informaatioprosessointia. Se on yksinkertaistettu malli, jolla pyritään kuvaamaan koulutus- ja ammatinvalintaan liittyvää ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa. Päätöksen toimeenpanoon liittyvät metakognitiiviset taidot, joilla kontrolloidaan päätöksentekoon tarvittavien kognitiivisten strategioitten valintaa ja vaiheistusta jatkuvan itsearvioinnin avulla. Metakognitiivisista taidoista keskeisimpinä mainitaan reflektointi (self-talk), itsetietoisuus, itseohjautuvuus ja -arviointi. CAS- VE:ssa päätöksentekoon liittyy viisi vaihetta (ks. kuvio 18): 1. tietoisuus valintatilanteesta, 2. tilanteen analyysi, 3. synteesi eri ratkaisuvaihtoehdoista, 4. vaihtoehtojen priorisointi ja vaihtoehdon valinta sekä 5. ratkaisun toimeenpano ja tulosten arviointi. (Readon ym. 2008, ) Ulkoiset tai sisäiset signaalit ongelmista C Vuoropuhelu E Täytäntöönpano A Analyysi V Arviointi S Synteesi Kuvio 18. CASVE-sykli (Readon ym. 2008, 59)
19 naikaista oppilaanohjausta tarkastellaan kokonaisuutena, jonka aikana opetetaan koulutusvalinnan kannalta olennainen tieto ja järjestään mahdollisuuksia kokemuksiin perustuvaan urapohdintaan. Oppituntityön, pienryhmäohjauksen sekä työelämään ja koulutuksiin tutustumisjaksojen avulla viedään oppilaan urapohdintaa eteenpäin. Oppilaanohjaustyö etenee oppiminen-reflektointi-toiminta - kehässä. Oppitunneilla kerätään uravalinnan kannalta välttämätöntä itsearviointitietoa ja harjoitellaan päätöksentekoa vaiheittain. Toimintaympäristön mahdollisuudet liitetään oppilaan voimavaroihin ja vahvuuksiin. Pienryhmäohjauksen sisältö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: itsearviointi (vahvuudet - heikkoudet), ennakointi (onnistuminen - epäonnistuminen), atribuutio (onnistumisen tai epäonnistumisen syyselittäminen), tavoitteen asettaminen, toiminnan ohjaaminen, toiminnan tulosten arviointi. Ensimmäisen 8.-luokan pienryhmäohjauksen aihe on omat vahvuudet oppijana ja opiskelutavoite päättöluokalla. Toisessa pienryhmäohjauksessa pyritään yhdistämään oppilaan koulutusalamielenkiinto omaan koulumenestykseen. Loput päättöluokan pienryhmäjaksojen aikana pohditaan jatkokoulutusta vaiheittain. 19
20 20 Lähteet Atjonen, P Oppilaanohjaus osan perusopetuksen pedagogista kehittämistä. Teoksessa Kasurinen H; Merimaa E & Pirttiniemi J. (toim.). OPO. Opinto-ohjauksen käsikirja. Opetushallitus. Helsinki. Ahlberg, H Opintojen keskeyttämisen syyt Helsingin kaupungin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa sekä va. ammattikorkeakoulussa lv nuorisoasteen koulutuksessa. Helsingin kaupunki. Opetus- virasto. Ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Psykologia- ja kuraattoripalvelut. Bandura, A Social foundations of thought and action: a social cognitive theory. Prentice-Hall. Englewood Cliffs. Ihatsu, M. & Koskela, H Keskeyttääkö vai ei? Ammatillisten oppilaitosten aktivointi ja koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen -projektin alkukartoitus. Helsinki: Opetushallitus. Lappalainen, K. & Hotulainen, R Jospa sitä joskus saisi oikeita töitä - Seurantatutkimus peruskoulussa arvioitujen tukitarpeiden yhteydestä nuorten koulutukseen ja työhön sijoittumiseen. Kasvatus 38 (3), Iisakkala, T. & Annevirta, T Miten tukea oppilaiden metakogniota luokkatyöskentelyssä. Oppimistutkimuskeskus. Turun yliopisto. Turku. Painosalama Oy. Koulutuksen keskeyttäminen Koulutustilastot. Tilastokeskus. Saatavilla Koulutus ja tutkimus vuosina Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle Opetusministeriön työryhmämuistio ja selvityksiä 2007:26 Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1. Saatavilla Maliranta, M., Nurmi, S. & Virtanen, H Resources in vocational education and post-schooling outcomes. International Journal of Manpower 31 (5), Mehtäläinen, J Joustavat koulutusväylät ja uranvalinta. Osaraportti 1. Koulutusväylän valinta ja ensimmäinen lukuvuosi toisella asteella. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A12:2001. Meriläinen, L Opiskelun keskeyttämisen vähentäminen ja tukitoimet ammatillisessa oppilaitoksessa. Teoksessa A-E. Liimatainen-Lamberg (toim). Syrjäytymisen ehkäisy ohjaus ja tukipalveluiden kehittäminen. Moniste 30. Opetushallitus. Helsinki. Niemi, P Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa. Toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Lisensiaatintutkimus. Kasvatustiede. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Lisensiaatin tutkimus. Saatavilla Niemi, P Kyl määki. Turun peruskoulujen oppilaanohjauksen käsikirja. Turun ammatti-instituutti, Painoviestintä. Saatavilla Numminen, U., Janko, T., Lyro-Katz, A. Nyholm, N., Siniharju, M., Svedlin, R Opinto- ohjauksen tila Opintoohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukissa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheessa. Opetushallitus. Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle. Opetusministeriön julkaisu 2006:24.
21 21 Opetusministeriö Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33. Opetusministeriö. Helsinki. Readon, R.C., Lentz, J.G., Sampson J. P. & Peterson G.W Career Development and Planning. A Comprehensive Approach. Third edition Salmela-Aro, K. 2009b. School-related burnout during educational tracks. Antecedents and consequences. Teoksessa I. Shoon & R. K. Silbereisen (toim.) Transitions from school to work. Globalization, individualization, and patterns of diversity. New York : Cambridge University Press, Vehviläinen, J Kuvauksia koulutuksen keskeyttämisestä. Opetushallitus. Helsinki. Vuorinen, R Tieto ja viestintäteknologian mahdollisuuksia ohjaustyössä. Teoksessa Kasurinen H. (toim.). Ohjausta opintoihin ja työelämään Opintojen ohjaus oppilaitoksessa. Opetushallitus. Helsinki.
22 22 Liite 1. Oppilaanohjauksen tila Turussa kysely osa I, 4-portainen Likert Perustiedot Koulu Vuosi Sukupuoli Keskiarvo Jatkokoulutus Oppiminen Oppilaanohjaus on parantanut itsetuntemustani. Oppilaanohjaus on parantanut itsetuntoa. Oppilaanohjaus on auttanut minua tavoitteiden asettamisessa. Oppilaanohjaus on auttanut minua oppimisessa. Oppilaanohjaus on auttanut minua opiskelumenetelmieni kehittämisessä. Olen arvioinut opiskelutapaani. Olemme puhuneet oppimisvaikeuksista. Olen saanut apua oppimisvaikeuksiini. Olen arvioinut opiskelutaitojani oppilaanohjauksessa. Olemme selvitelleet erilaisia tapoja opiskella. Olemme selvitelleet erilaisia tekniikoita, joita voin käyttää opiskelutilanteissa. Opettajat auttoivat minua opiskeluun liittyvissä ongelmissa. Opettajat olivat ymmärtäväisiä ja auttavaisia yläkoulussa. Olen saanut monipuolista tietoa opiskeluni edistymisestäni. Olen saanut monipuolista tietoa työskentelystäni. Olen saanut monipuolista tietoa käyttäytymisestäni. Koin oppivani yläkoulun aikana. Opettajat palkitsivat tavoitteen eteen ponnisteluni. Minä menestyn valitsemallani uralla. Tunnen vahvuuteni ja heikkouteni oppijana.
23 23 Minulla on tehokas opiskelutapa. Haluan oppia uusia asioita. Tiedän, mikä on oppimistyylini. Opiskelu kiinnostaa minua. Koen onnistuvani opiskelussa. Asetan oppimiseen liittyviä tavoitteita itselleni. Huomioin lähtötasoni arvioidessani oppimistuloksiani. Osaan käyttää erilaisia opiskelumenetelmiä. Osaan arvioida vahvuuksiani ja heikkouksiani oppijana. Pyydän apua tarvitessa. Jatko-koulutus Olen saanut oppilaanohjaajalta ohjausta eri oppiaineiden merkityksestä jatko-opintojen kannalta. Olemme käsitelleet Suomen koulutusaloja oppilaanohjaajan tunneilla. Olen saanut oppilaanohjaajalta ohjausta opinnoista lukiossa (ainevalinta). Olen saanut oppilaanohjaajalta ohjausta opinnoista ammatillisessa koulutuksessa. Olen saanut oppilaanohjaajalta ohjausta kaksoistutkinnosta. Olen saanut oppilaanohjaajalta ohjausta muista yhteishakuun kuulumattomista jatkokoulutusvaihtoehdoista (esim. perusopetuksen lisäopetus, työsopimus-koulutus). Olen saanut oppilaanohjaajalta ohjausta jatko-opinnoista lukion jälkeen. Olen saanut oppilaanohjaajalta ohjausta jatko-opinnoista ammatillisen koulutuksen jälkeen. Olen saanut oppilaanohjaajalta ohjausta opiskelu- ja työmahdollisuuksista ulkomailla. Olen saanut riittävästi tietoa yhteishausta. Olen saanut riittävästi tietoa II asteen ammatillisista oppilaitoksista. Olen saanut riittävästi tietoa lukioista. Olemme harjoitelleet toisen asteen koulutuspaikan valintaa. Osaan käyttää yhteishakuopasta. Suomen koulutusjärjestelmä on minulle tuttu. Olen perehtynyt eri koulutusaloihin. Tunnen keskeiset piirteet lukiokoulutuksesta.
24 24 Tunnen keskeiset piirteet ammatillisesta koulutuksesta. Olen sitoutunut yhteishaun koulutusvalintoihin. Osasin hakea yhteishaussa koulutuspaikkaa omatoimisesti. Valitsin yhteishaussa jatkokoulutuspaikan omien vahvuuksieni perusteella. Olen tehnyt valintojani tietoisena siitä, mitä ne merkitsevät jatko-opintojen tai tulevan ammattini kannalta. Tunnen ammattikoulutusalan, johon olen kouluttautumassa. Olen pohtinut yläkoulun aikana vaihtoehtoisia koulutuksia toisen asteen koulutuksen jälkeen. Tiedän, mitä oppiaineita minun kannattaa valita oman toisen asteen jälkeisen jatkokoulutushaaveen kannalta. Tiedän, mistä oppiaineen kursseista muodostuu ylioppilastutkinnon sisältö. Olen pohtinut ammatinvalintaani työllistymisen näkökulmasta. Minulla on tulevaisuuden suunnitelmia II asteen koulutuksen jälkeen. Olen käynyt tutustumassa ammatillisessa oppilaitoksessa. Olen käynyt tutustumassa lukiossa. Olen käynyt tutustumassa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Ohjaamo ja Nuorten tieto - ja neuvontapalvelu on minulle tuttuja. Turun työvoimatoimisto on minulle tuttu. Työelämä Oppilaanohjaus on lisännyt tietojani työelämästä (työllistyminen, työolosuhteet). Oppilaanohjaus on lisännyt tietojani ammateista. Työelämään tutustumisjakso (TET) oli hyödyllinen koulutus- ja ammattivalinnan kannalta. Työelämään tutustumisjakso (TET) lisäsi työn arvostusta. Työelämään tutustumisjaksosta (TET) sain uutta tietoa työelämästä. Eri oppiaineiden tunneilla keskusteltiin TET-harjoittelusta. Opettaja tai oppilaanohjaaja vieraili TET-paikallani. Olen käynyt yritysvierailulla. Oppitunneillamme on käynyt vieraita yrityksistä. Olemme käyneet oppilaitosvierailuilla.
25 Olemme käyneet työpaikkavierailulla tai koulussa on käynyt vieraita esittelemässä ammattiaan tai yritystään. 25 Tieto- ja viestintätekniikka Olemme hyödyntäneet Internetiä jatko-opintojen suunnittelussa ja ammatinvalinnassa. Minulla on ollut mahdollisuus hyödyntää tietotekniikkaa oppilaanohjauksessa koulussa. Käytimme oppilaanohjaajan tunneilla ohjaustyön apuvälineenä tietotekniikkaa. Opintoluotsi.fi -sivusto on minulle tuttu. Koulutusnetti.fi -sivusto on minulle tuttu. Mol.fi -sivusto on minulle tuttu. Mol.fi/avo -sivusto on minulle tuttu. Ammattinetti.fi -sivusto on minulle tuttu. Ammattilaiset.net -sivusto on minulle tuttu. Kunkoululoppuu.fi -sivusto on minulle tuttu. Resurssit Oppilaanohjaajan toimistossa saatoin keskittyä henkilökohtaiseen ohjaukseen ja oman uravalinnan pohtimiseen. Oppilaanohjaajan luokasta löytyy ohjausmateriaaleja. Oppilaanohjauksessa on käytössä ajantasaista ohjausmateriaalia. Ohjauksen saatavuus Olen saanut riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Olen saanut luokanvalvojalta ohjausta. Olen saanut aineenopettajilta ohjausta. Olen saanut rehtorilta ohjausta. Yhteistoiminta n alussa minulla oli mahdollisuus tutustua uusiin luokkakavereihin oppitunneilla. n alussa minulla oli mahdollisuus tutustua uusiin luokkakavereihin varta vasten järjestetyssä tapahtumassa.
26 26 Opettajat kannustivat tekemään yhteistyötä. n aikana tehtiin oppitunneilla ja koulupäivien aikana asioita yhdessä. Koulussamme välitetään ja pidetään huolta toisista. Koulussamme on mukava ilmapiiri. Koulussamme ei tarvitse pelätä. n aikana luokkakaverit auttoivat minua pulassa. Opettajat ohjaavat minua erilaisissa ongelmatilanteissa. Kurinpitotilanteissa opettajat ohjaavat terveempiin elämäntapoihin ja muita huomioivaan käytökseen. Kurinpitotilanteissa saamani ohjaus oli mielestäni hyödyllistä. Tiedän kenen puoleen käännyn koulussa erilaisissa ongelmatilanteissa. Olen saanut riittävästi tietoa koulumme toimintatavoista. Tiedän keneltä saan apua koulussa erilaisissa ongelmatilanteissa. n aikana voin vaikuttaa koulussa viihtymiseeni.
27 27 Liite2 Oppilaanohjauksen tila Turussa kysely osa II, 7-portainen Likert Perustiedot Koulu Vuosi Sukupuoli Keskiarvo Jatkokoulutus Pienryhmäohjaus Henkilökohtainen ohjaus Tehtävien tekeminen En tehnyt annettuja tehtäviä - Tein kaikki annetut tehtävät Keskittyminen En kohdentanut huomiotani oppitunnin aiheena olevaan asiaan - Kohdensin huomioni oppitunnin aiheena olevaan asiaan Käytin oppitunnit aiheeseen kuulumattomaan työskentelyyn - Käytin oppitunnit aiheeseen kuuluvaan työskentelyyn En antanut työrauhaa luokan muille oppilaille - Annoin työrauhan luokan muille oppilaille Osallistuminen En auttanut luokkakaveria aiheen mukaisessa oppituntityöskentelyssä - Autoin luokkakaveria aiheen mukaisessa oppituntityöskentelyssä En esittänyt oppitunnilla kysymyksiä minua askarruttaneisiin ura- ja koulutusvalintaan liittyviin kysymyksiin Esitin oppitunnilla kysymyksiä minua askarruttaneisiin ura- ja koulutusvalintaan liittyviin kysymyksiin Tietotekniikan hyödyntäminen Tietokoneiden hyödyntäminen oppilaanohjauksen tunneilla ei ollut hyödyllistä - Tietokoneiden hyödyntäminen oppilaanohjauksen tunneilla oli hyödyllistä Tehtävät eivät hyödyntäneet minua urapohdinnoissa - Tehtävät veivät urapohdintaani eteenpäin Tehtävät eivät olleet selkeitä - Tehtävät olivat selkeitä Oppilaanohjauksen tuntityöskentely ei ollut tehokasta - Oppilaanohjauksen tuntityöskentely oli tehokasta TET Työelämään tutustumisjaksot eivät vieneet eteen päin urapohdintaani - Työelämään tutustumisjaksot vievät eteenpäin urapohdintaani Pienryhmäohjaus
28 28 Pienryhmäohjaus ei auttanut minua jatkokoulutusvalinnassa - Pienryhmäohjaus auttoi minua jatkokoulutusvalinnassa Tyytyväisyys koulutusvalintaan En ole tyytyväinen koulutusvalintaani - Olen tyytyväinen jatkokoulutusvalintaani Oppilaanohjaajan ohjaus Oppilaanohjaajan työskentely ei ollut asiantuntevaa - Oppilaanohjaajan työskentely oli asiantuntevaa Oppilaanohjaajan työskentely ei ollut henkilökohtaista - Oppilaanohjaajan työskentely oli henkilökohtaista Oppilaanohjaaja ei auttanut minua urapohdinnoissa - Oppilaanohjaaja auttoi minua urapohdinnoissa Oppilaanohjaaja ei auttanut minua valitsemaan omiin vahvuuksiin perustuvaa jatkokoulutuspaikkaa - Oppilaanohjaaja auttoi minua valitsemaan omiin vahvuuksiin perustuvan jatkokoulutuspaikan Oppilaanohjaajalta saamani informaatio ei ollut hyödyllistä - Oppilaanohjaajalta saamani informaatio oli hyödyllistä En saanut kaikkea tarvitsemaani tietoa koulutusvalinnan tekemiseen - Sain kaikki tarvitsemani tiedon koulutusvalinnan tekemiseen En saanut kaipaamaani informaation oikeaan aikaan - Sain kaipaamaani informaation oikeaan aikaan
29 29
30 30 Liite 3a. Oppilaiden kokema oppilaanohjauksen saatavuus ja tuloksellisuus (1-4 asteikolla) Oppiminen Jatkokoulutus Työelämä Tieto ja viestintä Yhteistoiminta Saatavuus Tuloksellisuus Saatavuus Tuloksellisuus Saatavuus Tuloksellisuus Saatavuus Tuloksellisuus Saatavuus Tuloksellisuus Yhteensä YHTEENSÄ 2,17 1,96 2,24 1,81 2,59 1,71 1,68 2,50 1,91 1,84 20,39 1 1,87 1,70 1,90 1,57 2,51 1,56 1,49 2,11 1,75 1,66 18,11 2 2,42 2,17 2,47 1,96 3,00 1,88 2,07 3,24 2,18 2,13 23,53 3 2,12 1,72 1,99 1,63 2,42 1,44 1,53 2,45 1,76 1,61 18,67 4 2,19 1,96 2,36 1,78 2,80 1,76 1,32 1,77 1,82 1,75 19,49 5 2,16 1,99 2,27 1,89 2,35 1,79 1,45 1,85 1,92 1,83 19,49 6 2,09 2,02 2,25 1,79 2,59 1,74 2,01 2,90 2,01 2,04 21,46 7 2,19 2,02 2,30 1,93 2,57 1,69 1,77 3,17 1,97 1,92 21,52 8 2,55 2,16 2,33 1,89 2,29 1,93 2,01 2,40 2,00 1,94 21,50 9 2,24 2,08 2,38 1,95 2,63 1,77 2,10 3,10 1,87 1,84 21,94 Keskiarvo 2,20 1,98 2,25 1,82 2,57 1,73 1,75 2,55 1,92 1,86 Mediaani 2,19 2,02 2,30 1,89 2,57 1,76 1,77 2,45 1,92 1,84 Keskihajonta 0,19 0,17 0,19 0,14 0,22 0,15 0,31 0,57 0,14 0,17
31 31 Liite 3b. Oppilaiden kokema oppilaanohjauksen kehittämistarve Oppiminen, oppilaanohjaajat Oppiminen, opettajat Koulutusjärjestelmä Sitoutuminen Itseohjautuvuus Itsearviointi Suunnitelmallisuus Urapohdinta Tieto ja viestintätekniikka Oppilaitosvierailut Turun uraohjauspalvelut TET Opon materiaalit Henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus Kaikki ohjaavat periaatteen toteutuminen YHTEENSÄ 2,34 1,89 1,99 1,41 1,53 1,54 1,93 1,60 2,33 2,54 2,97 1,78 1,75 1,87 2,72 1,76 1,80 1,85 2,02 1,78 1,82 30,20 1 2,04 1,68 1,68 1,27 1,42 1,41 1,71 1,45 2,08 1,91 2,84 1,57 1,54 1,60 2,10 1,70 1,67 1,68 1,78 1,56 1,70 26,29 2 2,59 2,08 2,27 1,43 1,68 1,58 2,09 1,69 2,96 2,62 2,93 1,94 2,15 2,16 2,86 1,93 2,03 2,17 2,34 2,02 2,21 33,03 3 2,29 1,73 1,68 1,15 1,22 1,49 1,79 1,41 2,24 2,66 2,86 1,53 1,44 1,67 2,82 1,79 1,69 1,53 1,75 1,65 1,53 27,99 4 2,39 1,81 2,07 1,38 1,54 1,52 1,87 1,58 1,93 2,80 2,95 1,81 1,46 1,82 3,05 1,70 1,68 1,80 1,93 1,67 1,68 29,99 5 2,36 1,91 2,02 1,39 1,63 1,54 2,03 1,65 1,88 2,71 2,88 1,98 1,77 1,73 2,80 1,68 1,86 1,81 2,04 1,76 1,96 30,27 6 2,30 1,97 2,01 1,60 1,72 1,51 1,82 1,66 2,56 2,50 3,12 1,80 1,82 1,88 2,78 1,88 1,91 2,18 2,14 1,87 1,88 31,05 7 2,94 2,00 2,19 1,46 1,58 1,83 2,08 1,74 2,59 2,25 2,35 1,91 1,90 1,84 2,69 1,84 1,96 1,83 2,22 1,89 1,80 31,36 8 2,26 2,03 2,04 1,50 1,55 1,68 2,06 1,70 2,61 2,67 3,26 1,73 1,90 2,08 2,70 1,78 1,86 1,92 2,12 1,89 1,93 31,78 9 2,47 1,89 2,23 1,64 1,46 1,47 2,07 1,66 2,68 2,30 3,05 1,87 2,11 2,15 2,55 1,61 1,70 1,86 2,08 1,82 1,67 31,59 Ryhmäyttäminen Yhteistyö Ilmapiiri Ongelmatilanteet Tiedottamien Osallisuus Yhteensä Keskiarvo 2,40 1,90 2,02 1,42 1,53 1,56 1,95 1,62 2,39 2,49 2,92 1,79 1,79 1,88 2,71 1,77 1,82 1,86 2,05 1,79 1,82 30,37 Mediaani 2,36 1,91 2,04 1,43 1,55 1,52 2,03 1,66 2,56 2,62 2,93 1,81 1,82 1,84 2,78 1,78 1,86 1,83 2,08 1,82 1,80 31,05 Keskihajonta 0,25 0,14 0,21 0,15 0,15 0,13 0,15 0,11 0,37 0,28 0,25 0,16 0,26 0,21 0,27 0,10 0,14 0,21 0,19 0,14 0,20 2,07
32 32 Liite 4. Oppilaiden kokema oppilaanohjauksen kehittämistarve Pienryhmäohjaus Henkilökohtainen ohjaus Tehtävien tekeminen Keskittyminen Osallistuminen Oppilaan työskentely Oppituntityö Tietotekniikan hyödyntäminen TET Pienryhmäohjaus Tyytyväisyys koulutusvalintaan Yhteensä 1,6 1,4 8,3 8,5 8,3 8,3 8,1 8,6 8,2 7,5 8,9 8,3 1 1,7 1,3 8,7 8,6 8,3 8,6 8,4 8,7 8,5 7,6 8,8 8,8 2 1,9 1,5 8,2 8,1 7,7 8,0 7,7 8,3 7,8 6,7 8,6 7,6 3 1,3 1,1 9,0 9,0 8,8 8,9 8,6 8,7 8,4 8,2 9,4 8,9 4 1,0 1,6 9,2 8,8 8,6 8,8 8,1 9,3 8,1 8,0 9,3 8,2 5 1,7 1,4 8,3 8,1 8,0 8,1 8,0 8,4 8,1 7,6 8,8 8,5 6 1,8 1,6 8,3 8,2 8,1 8,2 7,7 8,1 8,2 7,4 8,4 7,9 8 1,8 1,5 8,6 8,5 8,3 8,4 8,2 8,6 8,3 7,1 8,8 8,4 9 1,8 1,6 8,3 8,3 8,2 8,3 7,5 7,9 7,9 7,6 8,4 7,6 Oppilaanohjaajan ohjaus Keskiarvo 1,6 1,5 8,5 8,5 8,2 8,4 8,0 8,5 8,2 7,5 8,8 8,2 Mediaani 1,7 1,5 8,3 8,5 8,3 8,3 8,1 8,6 8,2 7,6 8,8 8,3 Keskihajonta 0,28 0,16 0,35 0,32 0,31 0,31 0,36 0,40 0,21 0,44 0,34 0,49 1=kyllä 2=ei
Sisällys. Liite 1... 18 Liite 2... 23 Liite 3a... 25 Liite 3b... 26 Liite 4... 27. Opinto-ohjaaja Petri Niemi, 19.11.2012
Oppilaanohjauksen tila Turussa 2012 Koonnut opinto-ohjaaja Petri Niemi 2 Sisällys Johdanto... 3 Ohjausympäristö... 3 Oppilaiden sijoittuminen peruskoulun jälkeiseen koulutukseen 2012... 5 Oppilaanohjaus
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.
5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen
Puropellon koulun oppilaanohjauksen vaiheet, teemat ja projektit
Puropellon koulun oppilaanohjauksen vaiheet, teemat ja projektit Ohjaustyön vaiheet Teemat Projektit Yhteishaku Päätöksenteko Vaihtoehtojen yhdistäminen päätöksenteon perusteisiin 9.lk Turkulaiset toisen
Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa 2009. Petri Niemi Jyväskylässä 14.5.2009
Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa 2009 Petri Niemi Jyväskylässä 14.5.2009 Arvioinnin tavoitteet Tukea koulun ohjauksen kehittämistyötä Arvioida opetussuunnitelman rajaamien tavoitteiden toteutumista
Oppilaanohjauksen malli
Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
OHJAUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT. Ohjaustyö peruskoulussa Petri Niemi ja Anu Japisson
OHJAUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT Ohjaustyö peruskoulussa Petri Niemi ja Anu Japisson OHJAUSTYÖ PERUSKOULUSSA 1. Miten perusopetuksen opetussuunnitelma rajaa ohjauksen ja oppilaanohjauksen tavoitteet? 2. Mikä
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA
ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua
Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä Ohjaus esiopetuksessa Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua Koulumaiseen toimintaan perehtyminen Erityisen tuen tarpeiden kartoitus Yhteistyö
Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008
2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
Lisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat
JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA Jyväskylän Normaalikoulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilaanohjauksen ja lukion opinto-ohjauksen järjestämisen rakenteet,
Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio
Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen
Oppilaanohjaus. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään
VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla
Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne
OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta
OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe
LAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto
LAATUA OHJAUKSEEN Juhani Pirttiniemi Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto KESKEISET TOIMIJAT OPPILAANOHJAUKSEN HANKKEESSA OKE - HANKE PERUSKOULUT AMMATILLINEN KOULUTUS LUKIOT MUUT HANKKEET
Kyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Kyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma 1. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat
Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja
Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015 Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja PÄÄTTÖARVIOINTI Opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättöarvosanan tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
Emmi Klink Mainingin koulu
Oppilaanohjaajana peruskoulussa ja monikulttuuristen nuorten ohjaus Emmi Klink Mainingin koulu 22.11.2018 OPPILAANOHJAUS PERUSKOULUSSA Oppilaanohjaaja työskentelee peruskoulussa vuosityöajassa n. 32 tuntia
SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus
SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN
AKAAN KAUPUNGIN OHJAUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9
AKAAN KAUPUNGIN OHJAUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 SISÄLLYS 1. OHJAUSTYÖN TAVOITTEET 1.1. Mitä ohjaus on? 1.2. Hyvän ohjauksen kriteerit 1.3. Ohjaustyön tavoitteet vuosiluokilla 1-2: Koululaiseksi kasvaminen
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille
Opinto-ohjaus lisäopetuksessa Anu Japisson
Opinto-ohjaus lisäopetuksessa 17.3.2015 Anu Japisson Opinto-ohjaus lisäopetuksessa Opiskelijoiden kokonaisvaltainen ohjaus on kaikkien lisäopetuksen opiskelijoiden kanssa työskentelevien yhteinen tehtävä.
-oppilas osaa arvioida toimintaansa -oppilas tutustuu monipuolisiin työtapoihin -oppilas saa tietoa eri ammateista
Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun
LUKIOKOULUTUKSEN OPINTO-OHJAUKSEN SUUNTAVIIVOJA KT opinto-ohjaaja Helena Kasurinen Lohjan Yhteislyseon lukio
LUKIOKOULUTUKSEN OPINTO-OHJAUKSEN SUUNTAVIIVOJA 20.4.2017 KT opinto-ohjaaja Helena Kasurinen Lohjan Yhteislyseon lukio LOHJAN YHTEISLYSEON LUKIO Yli 100-vuotias koulu lukio 40 vuotta (vuodesta 1976) OPISKELIJOITA
Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
Tervolan lukion ohjaussuunnitelma
Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset
7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori
Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori 1 APUA MULLA EI OO OPISKELUPAIKKAA! MITÄ MÄ TEEN? Zoomausopas opiskelijoille jotka eivät saaneet 2 asteen koulutuspaikkaa Hakuaikaa myöhennettiin heinäkuulle
KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma
Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi
Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?
Kontiolahden koulu
Kontiolahden koulu 18.3.2017 MIKÄ ON JOPO-LUOKKA? Opetus joustaa ei oppilas JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka. Tavoitteena
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS
LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.5. 2014 Jukka Vehviläinen / DiaLoog Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen
KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Opinto-ohjaus ja työelämätaidot
Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän
MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?
MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön
Arviointikysely 2015 Päivälukio - Arviointiraportti-Julkaisuversio
Arviointikysely 2015 Päivälukio - Arviointiraportti-Julkaisuversio 1. Vuosiluokka Taustatiedot Vuosiluokka 165 137 93 1. vsk 2. vsk 3.-4. vsk 2. Sukupuoli Sukupuoli 219 176 Nainen Mies 3. Opetus ja oppiminen
OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA
OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA
Kuopion Konservatorio
1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi
Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista
Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus
Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus 1.8.2016 2 Sisällysluettelo 1 Oppilaanohjaus... 3 2 Oppilaanohjauksen eettiset periaatteet... 3 Itsemääräämisoikeus... 3 Totuudellisuus... 3 Luottamuksellisuus...
Laadukkaan ohjauksen malli. Espoon perusopetuksessa
Laadukkaan ohjauksen malli Espoon perusopetuksessa Sisältö Ohjaus Espoon perusopetuksessa...3 Ohjaus Espoon perusopetuksessa Laadukkaan ohjauksen kriteerit...4 Ohjauksen toteutuminen käytännössä...6 Henkilökohtainen
Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016
Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016 oppilaanohjaaja Aija Helander http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot ILLAN OHJELMA 18:00 lyhyet alkusanat 18:05 Ammatillisten perustutkintojen esittely, Espoon ammatillinen
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin
1. Kolmiportainen tuki
1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu
1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET
Perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Perusopetuksen ohjaussuunnitelma 1 SISÄLTÖ Johdanto 1. Ohjausmuodot ja ohjauksen sisällöt 3 1.1 Ohjausmuodot 3 1.2 Ohjauksen sisällöt 6 1.3 Opinto-ohjaajan työn vuosikierto 7 2. Tiedotus 9 3. Kodin ja
Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus
1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa Alustavia tuloksia Ohjauksen päivät 8.5.2019 Jani Goman, Johanna Kiesi, Niina Rumpu etunimi.sukunimi@karvi.fi www.karvi.fi 2 Arviointiaineisto
Työkalupakki perusopetuksen 7.-9.luokkien pienryhmäohjaukseen Leila Kurtén-Korkiala 7.4.2014
Työkalupakki perusopetuksen 7.-9.luokkien pienryhmäohjaukseen Leila Kurtén-Korkiala 7.4.2014 Artikkeli kertoo kehittämistyöstäni, jonka tavoitteena oli selvittää minkälaisissa asioissa pienryhmäohjausta,
AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA
AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA 9.5.2013 Jenni Kiiskilä 1. Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän
Valmentaudu tuleviin opintoihin!
Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa
Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena?
Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Raimo Vuorinen, KT ELGPN -koordinaattori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos KEHA-keskus & VOKES Webinaari 25.8.2015 klo 13.00-14.00 Koettuja
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen
Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski
Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella
Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPPILAANOHJAUS
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPPILAANOHJAUS 2013-2014 7.21 Oppilaanohjaus OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee
HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen
HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Sisällys 1. Hyvän ohjauksen kriteerien tehtävä... 3 2. Hyvän ohjauksen kriteerien käyttö
Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus
Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu
Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1
Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn
Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen
Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
KOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT
KOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT Peruskoulun oppilaat 2018 Lukio-opiskelijat ja ylioppilastutkinnot Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi
Espoon suomenkielinen opetus. Lisäopetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen opetus Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sisällys LUKU 1 LISÄOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä... 2 1.2 Opetuksen arvoperusta... 2
PERUSOPETUS PAREMMAKSI Oppilaanohjauksen kehittäminen. Juhani Pirttiniemi. Opetushallitus Helsinki
PERUSOPETUS PAREMMAKSI Oppilaanohjauksen kehittäminen Juhani Pirttiniemi Opetushallitus 15.3.2010 Helsinki Oppilaanohjauksen painopistealueita Kasvatuksellinen ohjaus Oppimiseen ja opiskeluun ohjaus Uranvalinnanohjaus
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
YHTEISHAKUINFO 12.11.2015
YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 2 www.opintopolku.fi 3 Kevään 2016 hakuajat Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 23.2.-15.3.2016 Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet. Taustamateriaalit
Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet 4.10.2007/Seppo Piiparinen Avoin yliopisto Taustamateriaalit Ulla Numminen (toim.): Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa (OPH Arviointi
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
Ohjaus ja urapohdinta
Ohjaus ja urapohdinta Turkulaisten peruskoulun päättöluokkalaisten ohjauskokemukset urapohdinnan selittäjinä 4.3.2017 Opinto-ohjaaja KT Petri Niemi www.oppilaanohjaus.fi Koulun, kunnan ja seutukunnan ohjauksen