Perheen voimavaraistaminen neuvolatyön avulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perheen voimavaraistaminen neuvolatyön avulla 1.4.2006-30.6.2008"

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Perheen voimavaraistaminen neuvolatyön avulla ESLH /So-62 Loppuraportti Arto Honkala Taina Kultanen Satu Kujala Laila Mäki-Kerttula Anna Palin Raija Vähätalo

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO NEUVOLA PERHEEN TUKENA Neuvolapalvelut Neuvolapalvelut Forssan seudulla PERHETYÖ ENNALTAEHKÄISEVÄNÄ TYÖMUOTONA Terveydenhuollon perhetyö Sosiaalitoimen perhetyö Päiväkodin, seurakunnan ja muiden sektoreiden perhetyö KEHITTÄMISHANKE PERHEEN VOIMAVARAISTAMINEN NEUVOLATYÖN AVULLA Hankkeen lähtökohtia Hankkeen tavoitteet Hankeorganisaatio Hankerahoitus Neuvolan terveydenhoitajasta projektityöntekijäksi Hankkeen arvioidut lopputulokset HANKKEEN TOTEUTUS Perhetuen työtavan sisällön kehittäminen Tiedottaminen uudesta työtavasta Perhetuen lomakkeet Työtavan sisäistämisen osatekijöitä NEUVOLAN PERHETUEN ASIAKKUUS Perhetukeen ohjautuminen Asiakastapaaminen Asiakaskäyntien analysointi VERKOSTOITUMINEN NEUVOLAN HYVÄ PERHETUKI Perheen kokonaisuuden huomioiminen Perhetuki parityönä Työnohjaus HANKKEEN TULOKSET HANKKEEN ARVIOINTI Hankkeen arviointi verrattuna tavoitteisiin Terveydenhoitajien ajatuksia perhetuesta Vanhempien arviot neuvolan perhetukityöstä Hankkeen prosessin arviointi JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Liite Liite

3 JOHDANTO Tämän päivän Suomessa valtaosa lapsista voi hyvin, mutta terveyden edistämisessä on edelleen haasteita. Eri tutkimusten mukaan neuvolaikäisten lasten perheistä % arvioidaan olevan erityisen tuen tarpeessa. Tutkimukset osoittavat myös, että jo lapsuudessa alkava huonoosaisuus on voimakas riski syrjäytymiselle. Vanhemmuus on entistä haastavampaa. Työelämän vaativuus on lisääntynyt. Nykyperheellä sosiaaliset verkostot saattavat olla vähissä. Muuttoliike on kasvanut ja perheet hajoavat yhä useammin. Uusioperheet vaativat perheenjäseniltä paljon sopeutumista ja joustavuutta. Mielenterveysongelmia on paljon niin vanhemmilla kuin lapsilla. Päihteitä, varsinkin huumeita, käyttävien vanhempien määrä on viime vuosina kasvanut. Alle 18 vuotiaista lapsista ja nuorista 17 % kertoo nähneensä tai kokeneensa väkivaltaa kotonaan. Ylipaino ja sen tuomat lieveilmiöt ovat myös monen perheen ongelma. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena Opas työntekijöille, 2004, 17-18). Tänä päivänä tarvitaan myös neuvolassa perheiden arjen toimintaa tukemaan ja helpottamaan uusia toimintamalleja ja työmenetelmiä. Neuvolan toiminta on 2000-luvulla painottunut perheen varhaisen vuorovaikutuksen, vanhemmuuden ja parisuhteen tukemiseen sekä lasten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Suomessa ja ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan varhaista puuttumista, moniammatillista perhetyötä ja kotikäyntejä tulee lisätä. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena Opas työntekijöille, 2004, 17 18). Näillä toimilla voidaan ennalta ehkäistä ongelmien laajenemista tai kasaantumista. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän (FSTKY) alueella on kehitetty vireästi neuvolatoimintaa. Tämän hankkeen tarkoituksena oli puuttua neuvolaikäisten lasten perheiden ongelmiin varhaisessa vaiheessa sekä tukea perhettä enemmän kuin tavallisilla neuvolakäynneillä voidaan toteuttaa. Tavoitteena oli edistää vanhempien ja lapsen terveyttä sekä koko perheen hyvinvointia yhtenä kokonaisuutena sekä tukea perheen voimavaroja ja vanhemmuuden taitoja huomioiden perheen omat selviytymiskeinot ja perhekulttuuri. Uutta työtapaa, perhetyötä, on toteutettu pääsääntöisesti kotikäynteinä, jolloin on tavoitettu helposti kaikki perheen jäsenet. Kahden vuoden aikana neuvolan perhetyöstä on pyritty kehittämään toimiva työmuoto FSTKY:n alueen neuvoloihin. Hankkeen tavoitteena on ollut myös parantaa moniammatillista yhteistyötä eri ammattihenkilöiden kesken.

4 2 1. NEUVOLA PERHEEN TUKENA 1.1 Neuvolapalvelut Neuvolalla on yhteiskunnassa vakiintunut ja keskeinen asema, hyvä kattavuus ja matala kynnys (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Tämän vuoksi neuvolalla on hyvät mahdollisuudet tehostaa sairauksien ehkäisyä, edistää terveyttä sekä tukea perheitä erilaisissa pulmatilanteissa. Perhekeskeisyyttä pidetään tällä hetkellä neuvolassa hyvän hoidon kriteerinä. Perhekeskeisyyden lähtökohtana voi olla lapsi tai lapset, lapsi ja toinen vanhemmista tai koko perhe. Tutkimuksissa on havaittu, että eri perheet odottavat terveydenhoitajilta erilaisia toimintatapoja. Enemmistö toivoo koko perheen huomioon ottamista. Vain harvan perheen mielestä pelkästään lapseen kohdistuva toiminta riittää. Kristiina Viljanen viittaa artikkelissaan erilaisiin tutkimuksiin, joiden mukaan terveydenhoitajat pystyvät määrittelemään lasten ja perheiden tarpeet melko hyvin. Ohjaus ja neuvonta toimii parhaiten, jos vanhemmat ovat halukkaita yhteistyöhön. Kuitenkin edelleen neuvolakäynnillä painottuvat fyysinen kehitys ja perushoito, kun taas perhettä tai kasvatukseen liittyviä asioita käsitellään liian vähän. Vanhemmat toivoisivat enemmän keskustelua arkisista asioista ja perheen huomioimisesta. Isät toivoisivat enemmän tukea isyyteensä.(viljanen 1999, 290.) Marjaana Pelkosen (1994) tutkimuksessa vanhemmat ovat olleet hyvin tyytyväisiä neuvolassa saamaansa itsetunnon vahvistamiseen. Yli kolme neljäsosaa vanhemmista tunsi saavansa riittävästi myönteistä palautetta lapsen hoitamisesta ja vanhemmuudesta. Ongelmatilanteissa perheet ottavat helposti yhteyttä neuvolaan. Huomioitavaa näissä tutkimuksissa on, että ne on tehty luvun alkupuolella ja sen jälkeen neuvolatyö on muuttunut yhä perhekeskeisemmäksi. Neuvolatoiminnassa on keskeistä perheen ohjaaminen tunnistamaan omat voimavaransa ja vahvuutensa sekä perheen tukeminen vahvuuksien käyttöönotossa. Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen lastenneuvolatyössä kehittämis- ja tutkimusprojekti on toiminut Suomessa vuodesta 1997 alkaen. Siitä lähtien on koulutettu terveydenhoitajia tukemaan 0 2- vuotiaitten lasten ja heidän vanhempiensa vuorovaikutusta. Lapsen ja vanhemman välillä oleva riittävän hyvä vuorovaikutus on tärkeä lapsen tunne-elämän, sosiaalisen ja tiedollisen kehityksen edellytys. Tärkeää on myös vahvistaa äidin ja isän tunnetta siitä, että juuri he ovat vauvalle tärkeitä (Niemelä ym. 2003, 475.) Neuvolatyössä kohdataan perheitä, joiden tilanne ja lasten käyttäytyminen antavat aihetta huoleen. Aina huolenaihe ei ole niin vakava, jotta yhteydenotto lastensuojeluviranomaisiin, mielenterveyden tai päihdehuollon ammattilaisiin olisi aiheellista, mutta tilanne vaatii syvempää perehtymistä mitä normaalilla neuvolakäynnillä voidaan tehdä. Tällöin kaivataan perhetilanteen tarkempaa selvitystä. Tämä on huomioitu myös lastenneuvola-

5 3 oppaassa, jossa suositellaan lisäämään neuvoloihin perhetyön osaamista. Neuvolan perhetyö tarjoaa matalan kynnyksen tukea perheen kotiin (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena Opas työntekijöille 2004, 35). 1.2 Neuvolapalvelut Forssan seudulla Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymään (FSTKY) kuuluu viisi peruskuntaa, Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. FSTKY on järjestänyt neuvolatoiminnan lähipalveluperiaatteella jokaisen kunnan terveysasemalla. Neuvolassa toimivat terveydenhoitajat tapaavat lähes kaikki pienten lasten perheet yhteensä noin kertaa ennen kouluikää. Kaikissa neuvoloissa on sovitut yhteiset arviointi- ja työmenetelmät. (FSTKY:n Terveydenedistämisen suunnitelma 2007) Forssan seudun neuvolatoimintaa on kehitetty systemaattisesti. Lastenneuvolan kehittämistyöryhmä toteutti vuonna 2005 mm. palvelututkimuksen lastenneuvolan asiakasperheille. Sen avulla kehittämistyöryhmä pyrki saamaan neuvolassa asioivien perheiden mielipiteitä palvelujensa kehittämiseksi. Palvelututkimuksessa saatiin selville, että asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä neuvolapalveluihin. Kotikäynnit koettiin tärkeiksi ja niitä toivottiin olevan useampia. Käyttäjät tekivät myös toimintaa kehittäviä ehdotuksia esim. vertaistukiryhmät ja huolen puheeksi ottaminen. Forssan seudulla on viisi neuvolaa, joissa kahdeksan terveydenhoitajan työpanos kohdistuu lastenneuvolaan ja kuuden ja puolen terveydenhoitajan työpanos äitiysneuvolaan. Terveydenedistämissuunnitelman mukaisesti lapsella on 16 terveystarkastusta alle kouluiän. Terveystarkastuksista neljä sisältää myös lääkärin tarkastuksen. Neuvolalääkärikäynneillä terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät parityötä. Elokuusta 2006 lähtien FSTKY:n neuvolat ovat vähitellen siirtyneet erillisistä äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmästä yhdistettyyn neuvolatoimintaan. Työtavan muutoksesta johtuen sama terveydenhoitaja hoitaa perhettä äidin raskauden alusta lapsen kouluikään asti. Forssan seudun neuvoloissa on järjestetty mm. eri-ikäisten lasten vanhemmille tarkoitettuja kasvatuksellisia ja vanhemmuutta tukevia ryhmätilaisuuksia. Neuvolatoiminnassa on käytössä myös erilaisia arviointivälineitä, kuten lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä LENE, äidille kohdistettu mielialakysely EPDS, parisuhdeväkivaltaa koskeva kysely sekä vanhemmille suunnattu alkoholin käyttöä selvittävä Audit kysely. Terveydenhoitajat ovat suorittaneet kaksivuotisen, yhdeksän opintopisteen laajuisen Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä koulutuksen.

6 4 2. PERHETYÖ ENNALTAEHKÄISEVÄNÄ TYÖMUOTONA Keskeisenä toiminta-ajatuksena perhetyössä on varhaisen tuen tarjoaminen; perheen tukeminen jo ennen ongelmien kasaantumista ja perhetilanteen kriisiytymistä. Vauvaperheiden on tärkeä saada tarvittaessa tukea, jotta mahdollisimman hyvä vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutus sekä kiintymyssuhde pääsisi kehittymään. Tämä takaa myöhemminkin lapselle turvallisen ja tasapainoisen kasvun sekä kehityksen. On todettu, että perheen saama tuki lisää perheen riippumattomuutta yhteiskunnan palvelujärjestelmästä (Korhonen 2004, 1-2 ). Myös leikki-ikäisten lasten perheissä tarvitaan tukea lasten kasvatusongelmissa sekä vanhempien jaksamiseen ja parisuhteeseen liittyvissä pulmissa. Keskeisiä työmenetelmiä perhetyössä ovat keskustelu, ratkaisujen yhdessä etsiminen perheen kanssa, mallin antaminen arjen tilanteisiin, vanhempien jaksamisen sekä parisuhteen huomioiminen ja tukeminen. Yleisesti ottaen perhetyö mielletään perheiden kanssa tehtäväksi työksi, tapahtuu se sitten kotona tai muualla. Perhetyölle ei ole yhtä tarkkaa määritelmää tai vakiintunutta työtapaa. Se on osana sosiaalityön, terveydenhuollon, päivähoidon, seurakunnan ja järjestöjen toimintaa. Siihen liittyy runsaasti eri toimintamuotoja ja käsitteitä esim. kotipalvelu, perhekerho, tehostettu perhetyö, perheneuvonta, perhehoito jne. Perhetyötä on jaoteltu myös toteutuspaikan mukaan eli avohuoltoon, välimaastoon ja laitoshuoltoon (Heino ym.2000, 190). Ideologiana toiminnassa on perhekeskeisyys (Uusimäki M.2005, 7). Tunnusomaista on vuorovaikutus ja kaikkien perheen jäsenten huomioonottaminen, mutta kaikissa muodoissa lapsen etu on keskeisin (Uusimäki 2005,30). Viime vuosina on nähty kokonaisvaltaisuuden tarpeellisuus ja hyöty perheiden hoidossa. 2.1 Terveydenhuollon perhetyö Terveydenhuollon perhetyö on perheen tarpeista lähtevää, perheen asiantuntijuutta ja voimavaroja vahvistavaa tukea. Työntekijä ei anna välttämättä valmiita vastauksia tai neuvoja perheen ongelmiin, vaan pyrkii auttamaan asiakasta itse löytämään niitä. Tukea pyritään antamaan niin pian kuin perhe tuntee sen tarpeelliseksi. Perhetyö halutaan myös lopettaa oikeaan aikaan. Näin ehkäistään se, ettei perhe tule riippuvaiseksi siitä. Perhetyön periaatteena on, että saavutetaan perheen kanssa asetetut tavoitteet. Kotiin suunnattu perhetyö antaa laajan kokonaiskuvan perheen tilanteesta. Kaikkien perheenjäsenten kohtaaminen on kotona helpommin järjestettävissä kuin neuvolassa. Kotikäynneillä tarkemman perhetilanteen selvittelyn tekee lastenneuvolan terveydenhoitaja yhdessä neuvolan perhetyöntekijän kanssa. 2.2 Sosiaalitoimen perhetyö Sosiaalitoimen perhetyö tarkoittaa yleensä lastensuojeluperustein tehtävää ja sosiaalityöntekijän koordinoimaa työtä perheissä, joko perheiden kotona tai muualla. Perhetyö voi kohdistua ennaltaehkäisevästä vaiheesta huostaanoton uhkatilanteisiin ja jälkihoitoon. (Heino ym. 2000,10.)

7 5 Sosiaalitoimen perhetyössä pyritään ennaltaehkäisyyn mahdollisuuksien mukaan, mutta resurssien puuttuessa se painottuu paljolti korjaavaan ja kontrolloivaan perhetyöhön. Valtaosa lastensuojelun perhetyöstä kohdistuu erilaisiin kriisitilanteisiin, ja sitä tehdään vakavan huolen vyöhykkeellä. Lastensuojelun perhetyössä on nähtävissä vapaaehtoisuuden ja pakon kaksijakoisuus. Perhetyötä tarjotaan usein myös viimeisenä mahdollisuutena välttää huostaanotto, jolloin on selvää, että perhe käyttää viimeisenkin tilaisuuden. (Heino ym. 2000, 192) Sosiaalitoimen perhetyön lähtökohtana on lastensuojeluilmoituksen tekeminen ja sosiaalityöntekijän yhteydenotto perheeseen. 2.3 Päiväkodin, seurakunnan ja muiden sektoreiden perhetyö Päivähoidon perhetyö on monessa kunnassa vasta kehitteillä. Mutta esimerkiksi Lempäälän kunnan päivähoidossa perhetyö tähtää perheiden voimavarojen ja arkipäivän pulmatilanteiden hallinnan vahvistumiseen. Päivähoidon perhetyöntekijä on vanhempien tukena lasten kasvatukseen, vanhemmuuteen, perhe-elämään tai parisuhteeseen liittyvissä huolissa. Seurakunnan perhetyötä on kaikki avioliiton ja parisuhteen sekä vanhemmuuden ja isovanhemmuuden tukemiseksi järjestettävät tapahtumat, kerhot, keskusteluapu, vertaistukiryhmät sekä taloudellinen tuki. Kolmas sektori on yksityisen ja julkisen sektorin sekä perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen osa-alue. Tunnetuin perhettä tukeva toimija on Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), joka on mm. rahoittanut laajaa perhetyön kehittämiseen liittyvää hanketta. Perhetyön työmuotoina MLL:llä ovat: - lastenhoitoavun järjestäminen - lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvien asioiden läpikäynti - erilaisten perheenjäsenille sopivien toimintavaihtoehtojen etsiminen - perheen arjen hallinnan tukeminen - perheenjäsenten rohkaisu ja kannustaminen.

8 6 3. KEHITTÄMISHANKE PERHEEN VOIMAVARAISTAMINEN NEUVOLATYÖN AVULLA 3.1 Hankkeen lähtökohtia 3.2 Hankkeen tavoitteet 3.3 Hankeorganisaatio Forssan seudulla on tehty vuonna 2004 hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia, jonka painopistealueiksi nousivat lasten ja perheiden hyvinvointi. Hankkeen lähtökohtana oli maastouttaa strategian antamia suuntaviivoja neuvolatyön arkeen lisäämällä neuvolatyön vaikuttavuutta sekä auttaa perheitä, joilla on enemmän tuen tarvetta kuin neuvolakäynneillä voidaan antaa. Keskeisenä toiminta-ajatuksena neuvolan perhetyössä on varhaisen tuen tarjoaminen; perheen tukeminen jo ennen ongelmien kasaantumista ja perhetilanteen kriisiytymistä. Hanke ajoittuu aikavälille Sen tavoitteet ovat seuraavat: - turvallisen lapsuuden turvaaminen ehjässä, hyvin toimivassa perheessä mahdollisimman monelle lapselle - neuvolatoiminnan vaikuttavuuden lisääminen - matalan kynnyksen kattavan palvelutoiminnan kehittäminen ja erityispalvelutarpeiden vähentäminen tulevaisuudessa - uusimuotoisen ennalta ehkäisevän neuvolalähtöisen työmenetelmän käyttöönotto toteutettavaksi perheen kotona - kehittää neuvolasta matalan kynnyksen auttamistaho, jolla on tiedolliset, taidolliset ja taloudelliset resurssit auttaa perhettä ennen kuin ongelmia kasautuu tai ne suurenevat - yhteistyö ja työnjako muiden lapsiperhettä auttavien tai hoitavien tahojen kanssa - lisätä neuvolatoimintaa toteuttavan henkilöstön ammatillista osaamista - väestön tarpeita vastaavien peruspalveluiden saatavuuden ja niiden sisällön kehittäminen ja erityispalveluiden tarpeen arviointimenetelmien kehittäminen (selkeät lähete- ja ohjauskäytännöt) Hanketta hallinnoi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, joka vastaa Forssan kaupungin sekä Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kuntien terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä. Vastuuhenkilö Markku Puro, yhtymäjohtaja, FSTKY Ohjausryhmä Markku Puro, yhtymäjohtaja, puheenjohtaja Jarmo Ruohonen, perusterveydenhuollon johtava lääkäri Kari Österberg, erikoissairaanhoidon johtava lääkäri Eeva Mikkola, johtava ylihoitaja Tapio Talikainen, talousjohtaja Jukka Mattsson, ylilääkäri, sairaanhoidollisten palveluiden vastuualueen johtaja

9 7 3.4 Hankerahoitus Markku Turunen, ylilääkäri, mielenterveystyön vastuualueen johtaja Anja Myllylä, hallintosihteeri Riitta Suhonen, laatu- ja kehittämispäällikkö asti Raija Vähätalo, terveyskasvatuksen yhdyshenkilö; vs. laatu- ja kehittämispäällikkö alkaen Henkilökunnan edustaja (vaihtuu vuosittain) Projektiryhmä Arto Honkala, avohoidon ylilääkäri, puheenjohtaja Marja-Liisa Monto, ylihoitaja asti Anna Palin, ylihoitaja alkaen Arja Heittola, terveydenedistämisen osastonhoitaja asti Laila Mäki-Kerttula, vs terveydenedistämisen osastonhoitaja , , terveydenedistämisen osastonhoitaja alkaen Marja Andtback, vs. terveydenedistämisen osastonhoitaja alkaen Riitta Suhonen, laatu- ja kehittämispäällikkö asti Raija Vähätalo, terveyskasvatuksen yhdyshenkilö; vs. laatu- ja kehittämispäällikkö alkaen Taina Kultanen, terveydenhoitaja Satu Kujala, terveydenhoitaja Perhetuen työntekijät Taina Kultanen, terveydenhoitaja Satu Kujala, terveydenhoitaja Ohjausryhmä kokoontui kerran hankkeen alkaessa. Tällöin nimettiin projektiryhmä, jolle annettiin mahdollisuus toimia itsenäisesti. Projektiryhmän tehtävänä oli määrittää tavoitteet perhetukityölle, selkiyttää menetelmät työn toteuttamiseksi sekä olla tukena projektityöntekijöille. Projektiryhmän puheenjohtajan tehtävä oli esitellä ohjausryhmälle saavutetut tuotokset sekä hakea tarvittavat päätökset. Hän esitteli hanketta FSTKY:n johtoryhmälle , jolloin toimintamalli oli jo vakiintumassa. Projektityöntekijät Taina Kultanen ja Satu Kujala esittelivät hanketta helmikuussa 2008 yhtymähallituksen kokouksen yhteydessä. Projektiryhmä kokoontui hankkeen aikana 15 kertaa (a 1½ h). Henkilöstömenot oli hankkeen suurin kustannuserä, kolme henkilötyövuotta. Tämän työpanoksen avulla pyrittiin rakentamaan toimiva perhetyön malli työnjakoineen, ottamaan käyttöön erilaisia arviointityökaluja, kehittämään toiminnan sisältöjä ja juurruttamaan hyväksi todetut toimintamallit käytäntöön. Lisäksi tavoitteena oli rakentaa henkilöstön ammatillisen osaamisen lisäämiseen tähtääviä koulutuskokonaisuuksia. Neuvolassa projektityöntekijöiden sijaisuuksia teki kaksi terveydenhoitajaa. Toinen terveydenhoitajista teki neuvolatyötä kokopäiväisesti ja toinen puolipäiväisesti. Hankkeen kokonaiskuluiksi arvioitiin euroa, josta kuntayhtymän omarahoitusosuus oli euroa. Hankkeen lopulliset kokonaiskulut

10 8 olivat , 20 euroa ja kuntayhtymän omarahoitusosuus oli ,31 euroa. Henkilöstömenojen osuudessa oli suurin poikkeama suunnitelmaan. Työpanoksen siirto kunnalta jäi merkittävästi pienemmäksi kuin oli suunniteltu. 3.5 Neuvolan terveydenhoitajasta projektityöntekijäksi Terveydenhoitaja soveltuu hyvin perhetukityöntekijäksi, koska tavoitteena on vahvistaa neuvolan toimintaa. Terveydenhoitajien koulutuksessa painottuu ennaltaehkäisy, terveyden edistäminen, perheiden tukeminen ja ohjaamien. Neuvolan terveydenhoitaja tapaa työssään oman alueensa lähes kaikki lapsiperheet ja näin ollen hän pystyy muodostamaan kokonaiskuvan asiakasperheistä. Tämän hankkeen projektityöntekijöinä aloitti kaksi lastenneuvolassa pitkään työskennellyttä terveydenhoitajaa. He olivat suorittaneet lisäksi Moniammatillisen perhetyön opinnot (30op) vuonna Ohjausryhmä edellytti toisen projektityöntekijän tekemään puolet työajastaan projektityötä ja puolet omaa työtään. Toinen projektityöntekijä oli kokonaan projektin palkkalistoilla. Neuvolatyö muuttui Forssan seudulla v siten, että lastenneuvola- ja äitiysneuvolatyö yhdistyivät. Lastenneuvolan työntekijöinä projektityöntekijät halusivat olla äitiysneuvolaan liittyvissä koulutuksissa mukana ja pysyä muutenkin työssä ajan tasalla. Se mahdollistui käyttämällä projektityöntekijöiden työajasta 75 % projektityöhön ja 25 % neuvolatyöhön. Ratkaisu osoittautui hyväksi, koska näin projektityöntekijät pystyivät yhdessä suunnittelemaan ja toteuttamaan paremmin uutta työmuotoa ja kuitenkin säilyttämään tuntuman neuvolatyöhön. 3.6 Hankkeen arvioidut lopputulokset Hanketta anottaessa oli pyrkimys kohti Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettamaa tavoitetta: Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet sekä sairaudet vähenevät merkittävästi Terveys 2015-ohjelman mukaisesti. (STM 2001) Arvioituina lopputuloksina oli saada aikaan: - selkeä menetelmä perhetuen asiakkuudessa olevien perheiden tarpeiden tunnistamiseen ja arviointiin sekä tukemiseen - perhetyö osaksi neuvolan palveluja - toimivat yhteistyöverkostot, selkeät työnjaot ja vastuut - lapsiperheiden voimavarojen lisääntyminen arjen pulmatilanteiden ratkaisemiseksi

11 9 4. HANKKEEN TOTEUTUS Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoituksen turvin alkoi Perheen voimavaraistaminen neuvolatyön avulla hanke, jonka työnimi oli Neuvolan perhetuki. Hanke päättyi Perhetuen työtavan sisällön kehittäminen Hanketyö alkoi kartoittamalla muiden toimijoiden suorittamaa perhetyötä. Perhetyötä tehdään usealla eri sektorilla ja eri koulutuksella. Terveydenhoitajien tekemänä perhetyötä esiintyy vain vähän. Neuvolan terveydenhoitajien toimintaan liittyen perhetyö haluttiin nimetä neuvolan perhetueksi, jotta se on helpompi erottaa esim. sosiaalitoimen perhetyöstä. Perhetuen tavoitteiksi muodostui projektiryhmän näkemyksen pohjalta neljä ajankohtaista kehittämistavoitetta: 1. edistää vanhempien ja lasten terveyttä sekä koko perheen hyvinvointia 2. kehittää neuvolaan uusi työmuoto 3. selvittää neuvolan ja sosiaalitoimen perhetyön ero 4. aloittaa ja kehittää neuvolatiimi-toimintaa 4.1 Tiedottaminen uudesta työtavasta Perhetukityötä kuvaamaan kehitettiin esite. Tavoitteena oli saada esitteestä helppolukuinen ja selkeä. Neuvolakäynnillä lapsiasiakas piirsi perheestään kuvan. Piirrosta käytettiin perhetuesta kertovan esitteen etusivulla. Samasta kuvasta teetettiin myös neuvoloihin juliste ja käyntikortteja. Hanketta esiteltiin alkusyksystä 2006 eri yhteistyötyötahoille. Seutukunnan sosiaalijohtajat kutsuttiin yhteiseen perhetukityön esittelytilaisuuteen Projektityöntekijät kävivät esittäytymässä Forssan kaupungin sekä ympäristökuntien sosiaalitoimissa, Forssan perheneuvolassa sekä Forssan sairaalan lastenosaston-, äitiys- ja lastenpoliklinikan henkilökunnalle. Projektityöntekijät esittelivät työmuotoa myös Forssan ja Ypäjän päiväkodeissa. Muiden kuntien päiväkoteihin tiedon perhetuesta välittivät kunkin päiväkodin oma terveydenhoitaja. Ns. kolmannen sektorin toimipaikkoihin postitettiin esite. FSTKY:n terveydenhoitajakokouksessa ja lääkäreiden viikkokokouksissa projektityöntekijät esittelivät perhetukityötä. Forssan Lehdessä ( ) oli kirjoitus perhetukityöstä sekä ilmaisjakelulehti Viikkouutisissa kerrottiin kahdesti ( ja ) perhetuen toimintamuodoista. 4.2 Perhetuen lomakkeet Perheen tapaamisilla käytettävien lomakkeiden suunnittelu ja toteuttaminen veivät aikaa, koska tähän työmalliin ei löytynyt valmiita lomakkeita. Ensikäynneillä käytettävään Perhetilanteen kuvauslomakkeeseen (Liite1) pyrittiin saamaan asiat, jotka ovat perheen kannalta oleellisimmat. Arviointilomakkeita jouduttiin uusimaan kolmasti niiden paremman ymmärrettävyyden saamiseksi. Viimeisin arviointilomake (Liite 2) osoittautui toimivaksi. Projektityöntekijät selvittivät kuntayhtymässämme käytössä olevia lomakkeita ja niiden hyödyntämistä sekä käyttämistä perheiden tapaami-

12 10 sissa. Eri yhdistysten lomakkeita, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) ja Väestöliitto, muokattiin sopiviksi kuhunkin perhetilanteeseen. Perhetukilomakkeiden sisältö on selitetty toimintamallissa. Lomakkeet ovat hankeraportin liitteenä. 4.3 Työtavan sisäistämisen osatekijöitä Konsultointi Tutkija Teija Hammar Stakesista kutsuttiin Forssaan, jotta saataisiin lisätietoa ja ideoita hankkeeseen. Mannerheimin lastensuojelu liiton (MLL) lapsiperhehankkeessa mukana ollut Arja Häggman-Laitila luennoi FSTKY:n kokoustiloissa syyskuussa 2006 aiheenaan Suomalaisen lapsiperheen pulmat - varhainen tukeminen. Hän kertoi MLL:n usean vuoden perhetyön projektista, sen hyödyistä, kannattavuudesta, asiakastyytyväisyydestä ym. Koulutus ja kyselyt Toteuttaakseen perhetyön mahdollisimman hyvin sekä asiakasperheiden että hankkeen osalta, perhetukityöntekijät osallistuivat hankkeen hallintaan ja toimintaan sekä lapsiperheisiin liittyviin koulutuksiin. FSTKY:n sisäisiä koulutuksia olivat: Valmennan motivoitumaan, Monikulttuurisuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kohderyhmänä lapsiperheet, Lapset puheeksi. Muualla järjestetyt koulutukset olivat: Lapsiperheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen kannattaa, Kehittämishankkeiden yhteistyöseminaari, Lapselle lapsuus miten tukea lasta ja perheitä kun vanhempi sairastaa psyykkisesti, Lapsen kiintymyssuhteet, Nuorten traumat ja kriisit, TOSI-projekti Vauva-Päihteet ja Vanhemmuuskoulutussarja sekä Vauvan ja masentuneen äidin vuorovaikutussuhde ja sen hoito. Perhetukityöntekijöillä oli myös mahdollisuus osallistua Perhekeskeisen kouluterveydenhuolto-hankkeen koulutukseen, jota oli seitsemän tuntia viitenä päivänä. Valtakunnallisilla neuvolapäivillä oli posteriesitys Forssan neuvolan perhetuesta. Perhetukityöntekijät tutustuivat HAMK:n Perhetyön seminaariin HAMK/Hämeenlinna ja Perhevoimala hankkeen päätösseminaariin Vantaan kaupungin perhetyön asiantuntijoita tavattiin tammikuussa Perhetukihankkeen myötä järjestettiin yhdessä kaupungin sosiaalitoimen sekä Forssan seurakunnan kanssa kolme koulutuspäivää sisältävän MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n Siskot-projektin vertaisryhmäohjaajakoulutuksen. Forssan neuvolan tarkoituksena on osallistua kyseiseen vertaistukitoimintaan Perhetuen kehittämiseksi tehtiin neuvoloiden terveydenhoitajille kyselyt perhetuen toimivuudesta, tarpeellisuudesta ja hyödyistä. Kyselyt tehtiin puolentoista vuoden aikana, puolen vuoden välein, yhteensä neljä kertaa. Saatujen vastausten perusteella parannettiin yhteistyötä terveydenhoitajien kanssa. Kyselyjen tulokset myös vahvistivat näkemystä perhetuen tarpeellisuudesta.

13 11 Kotikäynnit ja työajan käyttö Työtapaa mietittäessä uskottiin olevan hyötyä koko perheen tapaamisesta heidän kotiympäristössään. Lastenneuvolatyön tuoman kokemuksen perusteella perheessä vallitseva vuorovaikutus ja ilmapiiri näkyy aidommin kotona kuin neuvolatilanteessa. Sen mahdollistamiseksi perhetukityöntekijöiltä vaadittiin valmiutta tehdä klo 16:n jälkeistä työtä. Suunnitteluvaiheessa oletettiin, että terveyden edistäminen ei toteudu tehokkaasti vain yksittäisellä kotikäynnillä, vaan käyntejä tarvitaan vähintään kaksi tai useampia, jotta voidaan seurata perheessä tapahtuvaa muutosta ja tavoitteen saavuttamista. Valmistautuminen kotikäyntiin, perhetilanteesta toiseen siirtyminen sekä selvittely käynnin jälkeen vievät aikaa, joten perheiden tapaamisia voi olla enintään kaksi päivässä. Työnohjaus Perheiden ongelmien kohtaaminen ja uuden työmallin opettelu oli vaativaa. Työnohjaus auttoi perhetukityöntekijöitä selkiyttämään toiminnan kehittämistä sekä jaksamaan itse työssä. Työnohjaajana toimivat kuntayhtymän lääkäri ja psykologi. Kesäkuussa 2006 kokoonnuttiin ensimmäisen kerran pohtimaan mikä on työnohjaajien osuus projektissa. Heidän näkemyksenä oli, että he voivat toimia työnohjaajina perhetukityöntekijöille, mutta heillä ei voi olla hoidollista vastuuta perheestä. Työnohjaustapaamiset sovittiin pidettäväksi puolitoistatuntia joka toinen viikko.

14 12 5. NEUVOLAN PERHETUEN ASIAKKUUS 5.1 Perhetukeen ohjautuminen 5.2 Asiakastapaaminen Perhetukeen ohjauduttiin pääasiassa neuvolan terveydenhoitajien kautta. Perheen oma terveydenhoitaja otti yhteyttä perhetukityöntekijöihin neuvolakäynnin aikana ja sopi ajan perheen tapaamiselle tai välittivät soittopyynnön perheeseen. Perhetukityöntekijät saattoivat tavata perheen myös neuvolakäynnin yhteydessä. Perhetukeen ottivat yhteyttä myös perheneuvolan ja päiväkodin työntekijä, lastenlääkäri sekä erään asiakkaan perheystävä. Kolme perhettä varasi ajan myöhemmin uudelleen, vaikka perheet oli ohjattu ensimmäisellä kerralla muiden ammattihenkilöiden luokse. Perhetuen tavoitteena oli tavata perhe kahden viikon kuluessa yhteydenotosta. Tutustuminen perheisiin sujui luontevasti. Perheille annettiin aikaa kertoa sen hetken tilanteestaan. Keskusteluissa käytettiin perhetuen kuvauslomaketta. Keskusteluissa pyrittiin perheen voimavaraistamiseen sekä tukemaan perhettä omien ratkaisukeinojen löytämiseen. Aina perheen ei ollut helppo löytää ratkaisua tilanteeseen. Yhdessä mietittiin erilaisia vaihtoehtoja tai kerrottiin, miten jossakin tilanteessa olisi hyvä tehdä, sekä pyrittiin tulkitsemaan lapsen viestiä vanhemmille. Tavoitteena oli tavata perhetukikäynnillä koko perhe. Näin pystyttiin havaitsemaan perheen jäsenten välistä vuorovaikutusta sekä perheessä vallitsevaa ilmapiiriä. Kotikäynnillä nähtiin perheen selviytymistä arjesta: syömistilanteet, nukkumisjärjestelyt, siisteys, tavaran paljous tai perustarvikkeiden puute ja rahan käyttö. Perhetuen ensimmäisiltä asiakasperheiltä pyydettiin palautetta kirjallisesti. Perheille annettiin palautekirjekuori. Yhtään lomaketta ei palautunut. Jatkossa pyydettiin palautetta suullisesti viimeisellä käynnillä. Kahden suullisen palautteen jälkeen, tuntui siltä, että kirjallisessa muodossa saatu palaute olisi sittenkin parempi. Kehitettiin uusi, helpommin vastattava lomake. 5.3 Asiakaskäyntien analysointi Perhetuen asiakkuudessa oli 46 neuvolaikäisen lapsen perhettä. Ongelmia esiintyi poikia koskevissa asioissa 39 %:ssa ja tyttöjen 30 %. Yhden perheen vanhempien tapaamiseen liittyi perheväkivaltaa. Yksi tapaus liittyi äidin raskaudenaikaiseen tukemiseen. Yksinhuoltajia oli 28 %. Perheitä oli jokaisesta kuntayhtymän kunnasta (kuvio 1).

15 lukumäärä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kuvio 1. Perhetuen asiakasperheet kunnittain Seitsemän perhettä tavattiin neuvolassa ja 39 perheen tapaaminen järjestettiin perheen kotona. Eniten perhetuen tapaamiset liittyivät kasvatusongelmiin, lasten uniongelmiin ja äidin masennukseen. Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto perhetuen asiakasperheiden pulmista. Taulukko 1. Perhetuen asiakasperheiden ongelmat Ongelma Lukumäärä %-osuus Kasvatusongelmat Lasten uniongelmat Äidin masennus Parisuhdeongelmat 5 11 Perheväkivalta 1 2 Lasten pelot 1 2 Sijaislapsen ongelmat 1 2 Sosiaaliset syyt 1 2 Yhteensä

16 14 6. VERKOSTOITUMINEN Hankkeen aikana oli paljon yhteistyötä neuvolan terveydenhoitajien kanssa. He olivat ensisijaisia perhetukeen ohjaavia ja suosittelevia työntekijöitä. Hanketyöhön liittyen perhetukityöntekijät tapasivat neuvolatiimissä kuukausittain kuntien terveydenhoitajat sekä psykologin. Terveydenhoitajille välitettiin tiimeissä tieto miten perheen kanssa on edetty ja miten jatkossa toimitaan. Eri toimijoiden tutuksi tuleminen helpotti yhteydenottoja molemmin puolin. Effica-terveyskertomuksen terveydenhoito-lehdellä näkyi tieto perhetukikäynneistä. Lääkärit osallistuivat neuvolatiimiin harvoin. Yhdessä kunnassa neuvolalääkäri osallistui kaksi kertaa, muissa kunnissa lääkärit eivät osallistuneet ollenkaan. Terveyskeskuspsykologi oli alusta asti mukana neuvolatiimeissä. Tämän työmuodon ansiosta yhteistyö muodostui hänen kanssaan tiiviimmäksi kuin aiemmin. Hänen asiantuntemuksensa oli monessa tilanteessa tarpeen ja mahdollisti eri näkökulmia. Hän tuki perhetukityöntekijöitä tapauksissa, jolloin oli tarpeen siirtää perhe erityisammattihenkilöille. Perhetuen asiakkaita kävi myös erikseen psykologin vastaanotolla. Terveyskeskuspsykologin kanssa tavattiin muutamaa perhettä, joissa psykologin mukana olo koettiin hyvänä. Päivähoidon yhteydenotot perhetukeen tulivat lähinnä puhelimitse. He toivoivat perhetuen selvittävän lapsen kehitystä, äidin jaksamista sekä lasten kasvatusongelmia. Perheneuvolasta ohjautui muutama perhe asiakkaaksi siksi ajaksi, kunnes pääsivät perheneuvolan vastaanotolle. Psykiatrian akuuttiryhmän sairaanhoitajien kanssa tehtiin eniten yhteistyötä. Monet perhetuen asiakkaista tarvitsivat mielenterveyspalvelua. Psykiatrinen hoitaja tavoitettiin helposti puhelimitse. He pystyivät nopeasti ja joustavasti osallistumaan asiakastapaamiseen. Yhteistyö psykiatrian klinikan kanssa madalsi asiakkaiden kynnystä siirtyä perhetuen kautta heidän asiakkuuteensa. Perheen tarvitessa sosiaalista tukea, oltiin yhteydessä kuntien sosiaalityöntekijöihin. Heidän kanssaan pystyttiin perheille järjestämään erilaisia tukitoimia mm. tukiperhe, lapsille hoitopaikka, taloudellista tukea, viriketoimintaa tms. Osa perhetuen perheistä oli sosiaalitoimen asiakkuudessa. Näissä tapauksissa perhetilanteet olivat niin moniongelmaisia, että perhetuen työmuoto ei niihin sopinut ja pyrkimyksenä oli suunnata perhetuki enemmän tilapäisen tuen tarpeessa oleviin perheisiin. Parisuhdeongelmissa sekä perheväkivaltatapauksissa asiakkaille suositeltiin perheasiainneuvottelukeskuksen palvelua. Eräässä perhetilanteessa tehtiin yhteinen kotikäynti perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijän kanssa. Näin saatiin perhe saatetuksi heidän asiakkuuteensa, mikä muuten ei onnistunut. Kolmannen sektorin palveluista tiedotettiin vanhemmille ja perheitä ohjattiin vertaisryhmiin. Perhetuki järjesti yhteistyössä seurakunnan- ja sosiaalityöntekijän kanssa eräälle perheelle taloudellista avustusta. Seurakun-

17 nan Ystävänkammaritoimijoista lupautui yksi henkilö tarvittaessa varamummoksi. 15

18 16 7. NEUVOLAN HYVÄ PERHETUKI 7.1 Perheen kokonaisuuden huomioiminen 7.2 Perhetuki parityönä Yhteiskunnan ja perherakenteiden muutokset vaikuttavat myös neuvolan toimintaan. Neuvolassa perheen kokonaistilanteen huomioiminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Varhaiseen lastenhoitoon liittyvien kysymysten myönteinen ratkaisu voi ehkäistä äitien masennusta, vanhempien uupumista ja parisuhdeongelmien muodostumista. Perhetyöntekijät ovat voineet toimia kynnyksenä varsinaisiin mielenterveyspalveluihin. Kun vanhemmat ovat tottuneet, että ammattilaisilta voidaan saada apua, he ovat voineet myös paremmin hyväksyä muita palveluita.(isokallio 2008) Neuvolan terveydenhoitajan luona tapahtuvat käynnit vähenevät automaattisesti, kun lapsi on täyttänyt vuoden tarvittaessa perhetyöntekijän käynnit on luonteva jatko neuvolakäynneille. Näyttääkin siltä, että mikäli perhetyöntekijän käyntien mahdollisuutta ei olisi, monet perheet jäisivät lähes vaille tukea. Kenties perhe joutuu odottamaan siihen saakka, kun lapset ja myös ongelmat ovat isompia tai kun lapsen kanssa ollaan kenties jo esikoulu- tai alakouluiässä. Neuvolatilanteissa ei aina ole myöskään mahdollisuus tavata isää tai muita perheenjäseniä. Kotikäynnit antavat siihen mahdollisuuden. Perheessä saatavien muutosten aikaansaamiseksi kaikkien perheenjäsenten kuuleminen ja huomioiminen varmistaa parhaan lopputuloksen. (Isokallio 2008) Perhetukitapaamisissa huomio suuntautuu useaan perheenjäseneen. Perheen luokse mentäessä on hyvä, että työntekijöitä on kaksi. Vanhempien kanssa keskustelu ei onnistu, jos lapsi vaatii jatkuvasti huomiota. Toinen työntekijä voi olla lapsen kanssa, jotta keskustelu vanhempien kanssa mahdollistuu. Lapsen käyttäytymisen huomioiminen onnistuu myös paremmin, jos toinen työntekijä voi keskittyä vain lapseen. Työparityöskentelyssä saadaan kaksinkertainen kokemus ja tieto-taito perheen käyttöön. Työntekijöiden toisistaan välittyvä emotionaalinen tuki auttaa jaksamaan työssä paremmin. Parityössä voidaan toteuttaa tarvittaessa työn jakaminen ja reflektointi sekä työskennellessä toinen voi jatkaa siitä mihin toinen jäi. Parasta on, jos työpari on aina sama, jolloin työntekijät tuntevat toistensa työtavat.

19 Työnohjaus Terveydenhoitajat osallistuivat lokakuusta 2007 lähtien työpariksi perhetukityöntekijälle. Kaikki terveydenhoitajat eivät ehtineet olla mukana perhetukitapaamisissa, mutta ne jotka osallistuivat, olivat valmiita osallistumaan jatkossakin. Perheen oman terveydenhoitajan ollessa työparina, henkilön vaihtuvuus vaatii työparityöskentelyltä pidempiaikaista yhteistyötä yhteisen sävelen löytämiseksi. Oman terveydenhoitajan ollessa mukana ensimmäisellä sekä viimeisellä asiakastapaamisella, se edistää avoimempaan suhtautumiseen sekä tiedonkulkuun kaikkien osapuolten kesken. Yhteisen käyntiajan järjestäminen oman terveydenhoitajan ja perhetukityöntekijän kanssa pitää järjestää riittävän nopeasti. Se voi olla vaikeaa, koska neuvolan terveydenhoitajan asiakasajat ovat varatut pitkälle eteenpäin. Perhetukityöntekijän jaksamisen sekä ammattiroolin säilyttämiseksi tarvitaan säännöllistä ja riittävän usein tapahtuvaa työnohjausta. Neuvolatiimiin osallistuminen on yksi osa työnohjausta. Kuitenkin perhetukityöntekijä sekä työpari kaipaavat yksilö- tai ryhmätyönohjausta ulkopuoliselta henkilöltä. Tärkeää on vaikean tilanteen kohdatessa saada konsultaatioapua vaikka puhelimitse.

20 18 8. HANKKEEN TULOKSET Hankkeen aikana muodostuneista toimintatavoista koottiin Neuvolan perhetuen toimintamalli -käsikirja, joka on kokonaisuudessaan hankeraportin lopussa (liite 3). Toimintamallissa on kuvattu milloin neuvolan perhetukea tarvitaan, perhetuen menetelmät, apuvälineet, toteutus ja yhteistyötahot. Hankkeen alussa perhetukityöntekijät olivat käynnistämässä neuvolatiimitoimintaa kuntayhtymän eri neuvoloihin yhdessä terveydenhoitajien ja psykologin kanssa. Työyhteisön sopimus on, että neuvolatiimitoiminta jatkuu hankkeen loputtua. Neuvolatiimitoiminta tukee asiakaslähtöisyyttä sekä neuvolan työntekijöiden työssä jaksamista. Hankkeen tuloksista merkittävin oli näyttää toteen, että perhetuella pystytään ja voidaan auttaa perheitä ajoissa ja tukea heitä niin, että he selviävät myöhemminkin perheenä vahvemmin. Avun saamisella ajoissa, pulman ollessa pieni, voidaan välttää erityistyöntekijöiden tarve. Hankkeen aikana vahvistui, että perhetukityö on tärkeä ja voimaannuttava perheille sekä neuvolan terveydenhoitajille. Näiden tulosten perusteella saimme Forssan seudun kuntayhtymään puolipäiväisesti toimivan perhetukityöntekijän alkaen.

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Terveydenhoitajien työotteen muutos Salon terveyskeskuksessa Sofia Maleike-Ruohola Perinteinen työ terveydenhoitajalla

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus

lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus lli prosessi 11.3.2013 Uudet kehittämisideat Nuorten palvelut pitää nostaa enemmän esiin Huolen aiheena erityisesti syrjäytymisriskissä

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot