Perheen voimavaraistaminen neuvolatyön avulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perheen voimavaraistaminen neuvolatyön avulla 1.4.2006-30.6.2008"

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Perheen voimavaraistaminen neuvolatyön avulla ESLH /So-62 Loppuraportti Arto Honkala Taina Kultanen Satu Kujala Laila Mäki-Kerttula Anna Palin Raija Vähätalo

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO NEUVOLA PERHEEN TUKENA Neuvolapalvelut Neuvolapalvelut Forssan seudulla PERHETYÖ ENNALTAEHKÄISEVÄNÄ TYÖMUOTONA Terveydenhuollon perhetyö Sosiaalitoimen perhetyö Päiväkodin, seurakunnan ja muiden sektoreiden perhetyö KEHITTÄMISHANKE PERHEEN VOIMAVARAISTAMINEN NEUVOLATYÖN AVULLA Hankkeen lähtökohtia Hankkeen tavoitteet Hankeorganisaatio Hankerahoitus Neuvolan terveydenhoitajasta projektityöntekijäksi Hankkeen arvioidut lopputulokset HANKKEEN TOTEUTUS Perhetuen työtavan sisällön kehittäminen Tiedottaminen uudesta työtavasta Perhetuen lomakkeet Työtavan sisäistämisen osatekijöitä NEUVOLAN PERHETUEN ASIAKKUUS Perhetukeen ohjautuminen Asiakastapaaminen Asiakaskäyntien analysointi VERKOSTOITUMINEN NEUVOLAN HYVÄ PERHETUKI Perheen kokonaisuuden huomioiminen Perhetuki parityönä Työnohjaus HANKKEEN TULOKSET HANKKEEN ARVIOINTI Hankkeen arviointi verrattuna tavoitteisiin Terveydenhoitajien ajatuksia perhetuesta Vanhempien arviot neuvolan perhetukityöstä Hankkeen prosessin arviointi JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Liite Liite

3 JOHDANTO Tämän päivän Suomessa valtaosa lapsista voi hyvin, mutta terveyden edistämisessä on edelleen haasteita. Eri tutkimusten mukaan neuvolaikäisten lasten perheistä % arvioidaan olevan erityisen tuen tarpeessa. Tutkimukset osoittavat myös, että jo lapsuudessa alkava huonoosaisuus on voimakas riski syrjäytymiselle. Vanhemmuus on entistä haastavampaa. Työelämän vaativuus on lisääntynyt. Nykyperheellä sosiaaliset verkostot saattavat olla vähissä. Muuttoliike on kasvanut ja perheet hajoavat yhä useammin. Uusioperheet vaativat perheenjäseniltä paljon sopeutumista ja joustavuutta. Mielenterveysongelmia on paljon niin vanhemmilla kuin lapsilla. Päihteitä, varsinkin huumeita, käyttävien vanhempien määrä on viime vuosina kasvanut. Alle 18 vuotiaista lapsista ja nuorista 17 % kertoo nähneensä tai kokeneensa väkivaltaa kotonaan. Ylipaino ja sen tuomat lieveilmiöt ovat myös monen perheen ongelma. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena Opas työntekijöille, 2004, 17-18). Tänä päivänä tarvitaan myös neuvolassa perheiden arjen toimintaa tukemaan ja helpottamaan uusia toimintamalleja ja työmenetelmiä. Neuvolan toiminta on 2000-luvulla painottunut perheen varhaisen vuorovaikutuksen, vanhemmuuden ja parisuhteen tukemiseen sekä lasten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Suomessa ja ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan varhaista puuttumista, moniammatillista perhetyötä ja kotikäyntejä tulee lisätä. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena Opas työntekijöille, 2004, 17 18). Näillä toimilla voidaan ennalta ehkäistä ongelmien laajenemista tai kasaantumista. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän (FSTKY) alueella on kehitetty vireästi neuvolatoimintaa. Tämän hankkeen tarkoituksena oli puuttua neuvolaikäisten lasten perheiden ongelmiin varhaisessa vaiheessa sekä tukea perhettä enemmän kuin tavallisilla neuvolakäynneillä voidaan toteuttaa. Tavoitteena oli edistää vanhempien ja lapsen terveyttä sekä koko perheen hyvinvointia yhtenä kokonaisuutena sekä tukea perheen voimavaroja ja vanhemmuuden taitoja huomioiden perheen omat selviytymiskeinot ja perhekulttuuri. Uutta työtapaa, perhetyötä, on toteutettu pääsääntöisesti kotikäynteinä, jolloin on tavoitettu helposti kaikki perheen jäsenet. Kahden vuoden aikana neuvolan perhetyöstä on pyritty kehittämään toimiva työmuoto FSTKY:n alueen neuvoloihin. Hankkeen tavoitteena on ollut myös parantaa moniammatillista yhteistyötä eri ammattihenkilöiden kesken.

4 2 1. NEUVOLA PERHEEN TUKENA 1.1 Neuvolapalvelut Neuvolalla on yhteiskunnassa vakiintunut ja keskeinen asema, hyvä kattavuus ja matala kynnys (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Tämän vuoksi neuvolalla on hyvät mahdollisuudet tehostaa sairauksien ehkäisyä, edistää terveyttä sekä tukea perheitä erilaisissa pulmatilanteissa. Perhekeskeisyyttä pidetään tällä hetkellä neuvolassa hyvän hoidon kriteerinä. Perhekeskeisyyden lähtökohtana voi olla lapsi tai lapset, lapsi ja toinen vanhemmista tai koko perhe. Tutkimuksissa on havaittu, että eri perheet odottavat terveydenhoitajilta erilaisia toimintatapoja. Enemmistö toivoo koko perheen huomioon ottamista. Vain harvan perheen mielestä pelkästään lapseen kohdistuva toiminta riittää. Kristiina Viljanen viittaa artikkelissaan erilaisiin tutkimuksiin, joiden mukaan terveydenhoitajat pystyvät määrittelemään lasten ja perheiden tarpeet melko hyvin. Ohjaus ja neuvonta toimii parhaiten, jos vanhemmat ovat halukkaita yhteistyöhön. Kuitenkin edelleen neuvolakäynnillä painottuvat fyysinen kehitys ja perushoito, kun taas perhettä tai kasvatukseen liittyviä asioita käsitellään liian vähän. Vanhemmat toivoisivat enemmän keskustelua arkisista asioista ja perheen huomioimisesta. Isät toivoisivat enemmän tukea isyyteensä.(viljanen 1999, 290.) Marjaana Pelkosen (1994) tutkimuksessa vanhemmat ovat olleet hyvin tyytyväisiä neuvolassa saamaansa itsetunnon vahvistamiseen. Yli kolme neljäsosaa vanhemmista tunsi saavansa riittävästi myönteistä palautetta lapsen hoitamisesta ja vanhemmuudesta. Ongelmatilanteissa perheet ottavat helposti yhteyttä neuvolaan. Huomioitavaa näissä tutkimuksissa on, että ne on tehty luvun alkupuolella ja sen jälkeen neuvolatyö on muuttunut yhä perhekeskeisemmäksi. Neuvolatoiminnassa on keskeistä perheen ohjaaminen tunnistamaan omat voimavaransa ja vahvuutensa sekä perheen tukeminen vahvuuksien käyttöönotossa. Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen lastenneuvolatyössä kehittämis- ja tutkimusprojekti on toiminut Suomessa vuodesta 1997 alkaen. Siitä lähtien on koulutettu terveydenhoitajia tukemaan 0 2- vuotiaitten lasten ja heidän vanhempiensa vuorovaikutusta. Lapsen ja vanhemman välillä oleva riittävän hyvä vuorovaikutus on tärkeä lapsen tunne-elämän, sosiaalisen ja tiedollisen kehityksen edellytys. Tärkeää on myös vahvistaa äidin ja isän tunnetta siitä, että juuri he ovat vauvalle tärkeitä (Niemelä ym. 2003, 475.) Neuvolatyössä kohdataan perheitä, joiden tilanne ja lasten käyttäytyminen antavat aihetta huoleen. Aina huolenaihe ei ole niin vakava, jotta yhteydenotto lastensuojeluviranomaisiin, mielenterveyden tai päihdehuollon ammattilaisiin olisi aiheellista, mutta tilanne vaatii syvempää perehtymistä mitä normaalilla neuvolakäynnillä voidaan tehdä. Tällöin kaivataan perhetilanteen tarkempaa selvitystä. Tämä on huomioitu myös lastenneuvola-

5 3 oppaassa, jossa suositellaan lisäämään neuvoloihin perhetyön osaamista. Neuvolan perhetyö tarjoaa matalan kynnyksen tukea perheen kotiin (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena Opas työntekijöille 2004, 35). 1.2 Neuvolapalvelut Forssan seudulla Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymään (FSTKY) kuuluu viisi peruskuntaa, Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. FSTKY on järjestänyt neuvolatoiminnan lähipalveluperiaatteella jokaisen kunnan terveysasemalla. Neuvolassa toimivat terveydenhoitajat tapaavat lähes kaikki pienten lasten perheet yhteensä noin kertaa ennen kouluikää. Kaikissa neuvoloissa on sovitut yhteiset arviointi- ja työmenetelmät. (FSTKY:n Terveydenedistämisen suunnitelma 2007) Forssan seudun neuvolatoimintaa on kehitetty systemaattisesti. Lastenneuvolan kehittämistyöryhmä toteutti vuonna 2005 mm. palvelututkimuksen lastenneuvolan asiakasperheille. Sen avulla kehittämistyöryhmä pyrki saamaan neuvolassa asioivien perheiden mielipiteitä palvelujensa kehittämiseksi. Palvelututkimuksessa saatiin selville, että asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä neuvolapalveluihin. Kotikäynnit koettiin tärkeiksi ja niitä toivottiin olevan useampia. Käyttäjät tekivät myös toimintaa kehittäviä ehdotuksia esim. vertaistukiryhmät ja huolen puheeksi ottaminen. Forssan seudulla on viisi neuvolaa, joissa kahdeksan terveydenhoitajan työpanos kohdistuu lastenneuvolaan ja kuuden ja puolen terveydenhoitajan työpanos äitiysneuvolaan. Terveydenedistämissuunnitelman mukaisesti lapsella on 16 terveystarkastusta alle kouluiän. Terveystarkastuksista neljä sisältää myös lääkärin tarkastuksen. Neuvolalääkärikäynneillä terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät parityötä. Elokuusta 2006 lähtien FSTKY:n neuvolat ovat vähitellen siirtyneet erillisistä äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmästä yhdistettyyn neuvolatoimintaan. Työtavan muutoksesta johtuen sama terveydenhoitaja hoitaa perhettä äidin raskauden alusta lapsen kouluikään asti. Forssan seudun neuvoloissa on järjestetty mm. eri-ikäisten lasten vanhemmille tarkoitettuja kasvatuksellisia ja vanhemmuutta tukevia ryhmätilaisuuksia. Neuvolatoiminnassa on käytössä myös erilaisia arviointivälineitä, kuten lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä LENE, äidille kohdistettu mielialakysely EPDS, parisuhdeväkivaltaa koskeva kysely sekä vanhemmille suunnattu alkoholin käyttöä selvittävä Audit kysely. Terveydenhoitajat ovat suorittaneet kaksivuotisen, yhdeksän opintopisteen laajuisen Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä koulutuksen.

6 4 2. PERHETYÖ ENNALTAEHKÄISEVÄNÄ TYÖMUOTONA Keskeisenä toiminta-ajatuksena perhetyössä on varhaisen tuen tarjoaminen; perheen tukeminen jo ennen ongelmien kasaantumista ja perhetilanteen kriisiytymistä. Vauvaperheiden on tärkeä saada tarvittaessa tukea, jotta mahdollisimman hyvä vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutus sekä kiintymyssuhde pääsisi kehittymään. Tämä takaa myöhemminkin lapselle turvallisen ja tasapainoisen kasvun sekä kehityksen. On todettu, että perheen saama tuki lisää perheen riippumattomuutta yhteiskunnan palvelujärjestelmästä (Korhonen 2004, 1-2 ). Myös leikki-ikäisten lasten perheissä tarvitaan tukea lasten kasvatusongelmissa sekä vanhempien jaksamiseen ja parisuhteeseen liittyvissä pulmissa. Keskeisiä työmenetelmiä perhetyössä ovat keskustelu, ratkaisujen yhdessä etsiminen perheen kanssa, mallin antaminen arjen tilanteisiin, vanhempien jaksamisen sekä parisuhteen huomioiminen ja tukeminen. Yleisesti ottaen perhetyö mielletään perheiden kanssa tehtäväksi työksi, tapahtuu se sitten kotona tai muualla. Perhetyölle ei ole yhtä tarkkaa määritelmää tai vakiintunutta työtapaa. Se on osana sosiaalityön, terveydenhuollon, päivähoidon, seurakunnan ja järjestöjen toimintaa. Siihen liittyy runsaasti eri toimintamuotoja ja käsitteitä esim. kotipalvelu, perhekerho, tehostettu perhetyö, perheneuvonta, perhehoito jne. Perhetyötä on jaoteltu myös toteutuspaikan mukaan eli avohuoltoon, välimaastoon ja laitoshuoltoon (Heino ym.2000, 190). Ideologiana toiminnassa on perhekeskeisyys (Uusimäki M.2005, 7). Tunnusomaista on vuorovaikutus ja kaikkien perheen jäsenten huomioonottaminen, mutta kaikissa muodoissa lapsen etu on keskeisin (Uusimäki 2005,30). Viime vuosina on nähty kokonaisvaltaisuuden tarpeellisuus ja hyöty perheiden hoidossa. 2.1 Terveydenhuollon perhetyö Terveydenhuollon perhetyö on perheen tarpeista lähtevää, perheen asiantuntijuutta ja voimavaroja vahvistavaa tukea. Työntekijä ei anna välttämättä valmiita vastauksia tai neuvoja perheen ongelmiin, vaan pyrkii auttamaan asiakasta itse löytämään niitä. Tukea pyritään antamaan niin pian kuin perhe tuntee sen tarpeelliseksi. Perhetyö halutaan myös lopettaa oikeaan aikaan. Näin ehkäistään se, ettei perhe tule riippuvaiseksi siitä. Perhetyön periaatteena on, että saavutetaan perheen kanssa asetetut tavoitteet. Kotiin suunnattu perhetyö antaa laajan kokonaiskuvan perheen tilanteesta. Kaikkien perheenjäsenten kohtaaminen on kotona helpommin järjestettävissä kuin neuvolassa. Kotikäynneillä tarkemman perhetilanteen selvittelyn tekee lastenneuvolan terveydenhoitaja yhdessä neuvolan perhetyöntekijän kanssa. 2.2 Sosiaalitoimen perhetyö Sosiaalitoimen perhetyö tarkoittaa yleensä lastensuojeluperustein tehtävää ja sosiaalityöntekijän koordinoimaa työtä perheissä, joko perheiden kotona tai muualla. Perhetyö voi kohdistua ennaltaehkäisevästä vaiheesta huostaanoton uhkatilanteisiin ja jälkihoitoon. (Heino ym. 2000,10.)

7 5 Sosiaalitoimen perhetyössä pyritään ennaltaehkäisyyn mahdollisuuksien mukaan, mutta resurssien puuttuessa se painottuu paljolti korjaavaan ja kontrolloivaan perhetyöhön. Valtaosa lastensuojelun perhetyöstä kohdistuu erilaisiin kriisitilanteisiin, ja sitä tehdään vakavan huolen vyöhykkeellä. Lastensuojelun perhetyössä on nähtävissä vapaaehtoisuuden ja pakon kaksijakoisuus. Perhetyötä tarjotaan usein myös viimeisenä mahdollisuutena välttää huostaanotto, jolloin on selvää, että perhe käyttää viimeisenkin tilaisuuden. (Heino ym. 2000, 192) Sosiaalitoimen perhetyön lähtökohtana on lastensuojeluilmoituksen tekeminen ja sosiaalityöntekijän yhteydenotto perheeseen. 2.3 Päiväkodin, seurakunnan ja muiden sektoreiden perhetyö Päivähoidon perhetyö on monessa kunnassa vasta kehitteillä. Mutta esimerkiksi Lempäälän kunnan päivähoidossa perhetyö tähtää perheiden voimavarojen ja arkipäivän pulmatilanteiden hallinnan vahvistumiseen. Päivähoidon perhetyöntekijä on vanhempien tukena lasten kasvatukseen, vanhemmuuteen, perhe-elämään tai parisuhteeseen liittyvissä huolissa. Seurakunnan perhetyötä on kaikki avioliiton ja parisuhteen sekä vanhemmuuden ja isovanhemmuuden tukemiseksi järjestettävät tapahtumat, kerhot, keskusteluapu, vertaistukiryhmät sekä taloudellinen tuki. Kolmas sektori on yksityisen ja julkisen sektorin sekä perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen osa-alue. Tunnetuin perhettä tukeva toimija on Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), joka on mm. rahoittanut laajaa perhetyön kehittämiseen liittyvää hanketta. Perhetyön työmuotoina MLL:llä ovat: - lastenhoitoavun järjestäminen - lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvien asioiden läpikäynti - erilaisten perheenjäsenille sopivien toimintavaihtoehtojen etsiminen - perheen arjen hallinnan tukeminen - perheenjäsenten rohkaisu ja kannustaminen.

8 6 3. KEHITTÄMISHANKE PERHEEN VOIMAVARAISTAMINEN NEUVOLATYÖN AVULLA 3.1 Hankkeen lähtökohtia 3.2 Hankkeen tavoitteet 3.3 Hankeorganisaatio Forssan seudulla on tehty vuonna 2004 hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia, jonka painopistealueiksi nousivat lasten ja perheiden hyvinvointi. Hankkeen lähtökohtana oli maastouttaa strategian antamia suuntaviivoja neuvolatyön arkeen lisäämällä neuvolatyön vaikuttavuutta sekä auttaa perheitä, joilla on enemmän tuen tarvetta kuin neuvolakäynneillä voidaan antaa. Keskeisenä toiminta-ajatuksena neuvolan perhetyössä on varhaisen tuen tarjoaminen; perheen tukeminen jo ennen ongelmien kasaantumista ja perhetilanteen kriisiytymistä. Hanke ajoittuu aikavälille Sen tavoitteet ovat seuraavat: - turvallisen lapsuuden turvaaminen ehjässä, hyvin toimivassa perheessä mahdollisimman monelle lapselle - neuvolatoiminnan vaikuttavuuden lisääminen - matalan kynnyksen kattavan palvelutoiminnan kehittäminen ja erityispalvelutarpeiden vähentäminen tulevaisuudessa - uusimuotoisen ennalta ehkäisevän neuvolalähtöisen työmenetelmän käyttöönotto toteutettavaksi perheen kotona - kehittää neuvolasta matalan kynnyksen auttamistaho, jolla on tiedolliset, taidolliset ja taloudelliset resurssit auttaa perhettä ennen kuin ongelmia kasautuu tai ne suurenevat - yhteistyö ja työnjako muiden lapsiperhettä auttavien tai hoitavien tahojen kanssa - lisätä neuvolatoimintaa toteuttavan henkilöstön ammatillista osaamista - väestön tarpeita vastaavien peruspalveluiden saatavuuden ja niiden sisällön kehittäminen ja erityispalveluiden tarpeen arviointimenetelmien kehittäminen (selkeät lähete- ja ohjauskäytännöt) Hanketta hallinnoi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, joka vastaa Forssan kaupungin sekä Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kuntien terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä. Vastuuhenkilö Markku Puro, yhtymäjohtaja, FSTKY Ohjausryhmä Markku Puro, yhtymäjohtaja, puheenjohtaja Jarmo Ruohonen, perusterveydenhuollon johtava lääkäri Kari Österberg, erikoissairaanhoidon johtava lääkäri Eeva Mikkola, johtava ylihoitaja Tapio Talikainen, talousjohtaja Jukka Mattsson, ylilääkäri, sairaanhoidollisten palveluiden vastuualueen johtaja

9 7 3.4 Hankerahoitus Markku Turunen, ylilääkäri, mielenterveystyön vastuualueen johtaja Anja Myllylä, hallintosihteeri Riitta Suhonen, laatu- ja kehittämispäällikkö asti Raija Vähätalo, terveyskasvatuksen yhdyshenkilö; vs. laatu- ja kehittämispäällikkö alkaen Henkilökunnan edustaja (vaihtuu vuosittain) Projektiryhmä Arto Honkala, avohoidon ylilääkäri, puheenjohtaja Marja-Liisa Monto, ylihoitaja asti Anna Palin, ylihoitaja alkaen Arja Heittola, terveydenedistämisen osastonhoitaja asti Laila Mäki-Kerttula, vs terveydenedistämisen osastonhoitaja , , terveydenedistämisen osastonhoitaja alkaen Marja Andtback, vs. terveydenedistämisen osastonhoitaja alkaen Riitta Suhonen, laatu- ja kehittämispäällikkö asti Raija Vähätalo, terveyskasvatuksen yhdyshenkilö; vs. laatu- ja kehittämispäällikkö alkaen Taina Kultanen, terveydenhoitaja Satu Kujala, terveydenhoitaja Perhetuen työntekijät Taina Kultanen, terveydenhoitaja Satu Kujala, terveydenhoitaja Ohjausryhmä kokoontui kerran hankkeen alkaessa. Tällöin nimettiin projektiryhmä, jolle annettiin mahdollisuus toimia itsenäisesti. Projektiryhmän tehtävänä oli määrittää tavoitteet perhetukityölle, selkiyttää menetelmät työn toteuttamiseksi sekä olla tukena projektityöntekijöille. Projektiryhmän puheenjohtajan tehtävä oli esitellä ohjausryhmälle saavutetut tuotokset sekä hakea tarvittavat päätökset. Hän esitteli hanketta FSTKY:n johtoryhmälle , jolloin toimintamalli oli jo vakiintumassa. Projektityöntekijät Taina Kultanen ja Satu Kujala esittelivät hanketta helmikuussa 2008 yhtymähallituksen kokouksen yhteydessä. Projektiryhmä kokoontui hankkeen aikana 15 kertaa (a 1½ h). Henkilöstömenot oli hankkeen suurin kustannuserä, kolme henkilötyövuotta. Tämän työpanoksen avulla pyrittiin rakentamaan toimiva perhetyön malli työnjakoineen, ottamaan käyttöön erilaisia arviointityökaluja, kehittämään toiminnan sisältöjä ja juurruttamaan hyväksi todetut toimintamallit käytäntöön. Lisäksi tavoitteena oli rakentaa henkilöstön ammatillisen osaamisen lisäämiseen tähtääviä koulutuskokonaisuuksia. Neuvolassa projektityöntekijöiden sijaisuuksia teki kaksi terveydenhoitajaa. Toinen terveydenhoitajista teki neuvolatyötä kokopäiväisesti ja toinen puolipäiväisesti. Hankkeen kokonaiskuluiksi arvioitiin euroa, josta kuntayhtymän omarahoitusosuus oli euroa. Hankkeen lopulliset kokonaiskulut

10 8 olivat , 20 euroa ja kuntayhtymän omarahoitusosuus oli ,31 euroa. Henkilöstömenojen osuudessa oli suurin poikkeama suunnitelmaan. Työpanoksen siirto kunnalta jäi merkittävästi pienemmäksi kuin oli suunniteltu. 3.5 Neuvolan terveydenhoitajasta projektityöntekijäksi Terveydenhoitaja soveltuu hyvin perhetukityöntekijäksi, koska tavoitteena on vahvistaa neuvolan toimintaa. Terveydenhoitajien koulutuksessa painottuu ennaltaehkäisy, terveyden edistäminen, perheiden tukeminen ja ohjaamien. Neuvolan terveydenhoitaja tapaa työssään oman alueensa lähes kaikki lapsiperheet ja näin ollen hän pystyy muodostamaan kokonaiskuvan asiakasperheistä. Tämän hankkeen projektityöntekijöinä aloitti kaksi lastenneuvolassa pitkään työskennellyttä terveydenhoitajaa. He olivat suorittaneet lisäksi Moniammatillisen perhetyön opinnot (30op) vuonna Ohjausryhmä edellytti toisen projektityöntekijän tekemään puolet työajastaan projektityötä ja puolet omaa työtään. Toinen projektityöntekijä oli kokonaan projektin palkkalistoilla. Neuvolatyö muuttui Forssan seudulla v siten, että lastenneuvola- ja äitiysneuvolatyö yhdistyivät. Lastenneuvolan työntekijöinä projektityöntekijät halusivat olla äitiysneuvolaan liittyvissä koulutuksissa mukana ja pysyä muutenkin työssä ajan tasalla. Se mahdollistui käyttämällä projektityöntekijöiden työajasta 75 % projektityöhön ja 25 % neuvolatyöhön. Ratkaisu osoittautui hyväksi, koska näin projektityöntekijät pystyivät yhdessä suunnittelemaan ja toteuttamaan paremmin uutta työmuotoa ja kuitenkin säilyttämään tuntuman neuvolatyöhön. 3.6 Hankkeen arvioidut lopputulokset Hanketta anottaessa oli pyrkimys kohti Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettamaa tavoitetta: Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet sekä sairaudet vähenevät merkittävästi Terveys 2015-ohjelman mukaisesti. (STM 2001) Arvioituina lopputuloksina oli saada aikaan: - selkeä menetelmä perhetuen asiakkuudessa olevien perheiden tarpeiden tunnistamiseen ja arviointiin sekä tukemiseen - perhetyö osaksi neuvolan palveluja - toimivat yhteistyöverkostot, selkeät työnjaot ja vastuut - lapsiperheiden voimavarojen lisääntyminen arjen pulmatilanteiden ratkaisemiseksi

11 9 4. HANKKEEN TOTEUTUS Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoituksen turvin alkoi Perheen voimavaraistaminen neuvolatyön avulla hanke, jonka työnimi oli Neuvolan perhetuki. Hanke päättyi Perhetuen työtavan sisällön kehittäminen Hanketyö alkoi kartoittamalla muiden toimijoiden suorittamaa perhetyötä. Perhetyötä tehdään usealla eri sektorilla ja eri koulutuksella. Terveydenhoitajien tekemänä perhetyötä esiintyy vain vähän. Neuvolan terveydenhoitajien toimintaan liittyen perhetyö haluttiin nimetä neuvolan perhetueksi, jotta se on helpompi erottaa esim. sosiaalitoimen perhetyöstä. Perhetuen tavoitteiksi muodostui projektiryhmän näkemyksen pohjalta neljä ajankohtaista kehittämistavoitetta: 1. edistää vanhempien ja lasten terveyttä sekä koko perheen hyvinvointia 2. kehittää neuvolaan uusi työmuoto 3. selvittää neuvolan ja sosiaalitoimen perhetyön ero 4. aloittaa ja kehittää neuvolatiimi-toimintaa 4.1 Tiedottaminen uudesta työtavasta Perhetukityötä kuvaamaan kehitettiin esite. Tavoitteena oli saada esitteestä helppolukuinen ja selkeä. Neuvolakäynnillä lapsiasiakas piirsi perheestään kuvan. Piirrosta käytettiin perhetuesta kertovan esitteen etusivulla. Samasta kuvasta teetettiin myös neuvoloihin juliste ja käyntikortteja. Hanketta esiteltiin alkusyksystä 2006 eri yhteistyötyötahoille. Seutukunnan sosiaalijohtajat kutsuttiin yhteiseen perhetukityön esittelytilaisuuteen Projektityöntekijät kävivät esittäytymässä Forssan kaupungin sekä ympäristökuntien sosiaalitoimissa, Forssan perheneuvolassa sekä Forssan sairaalan lastenosaston-, äitiys- ja lastenpoliklinikan henkilökunnalle. Projektityöntekijät esittelivät työmuotoa myös Forssan ja Ypäjän päiväkodeissa. Muiden kuntien päiväkoteihin tiedon perhetuesta välittivät kunkin päiväkodin oma terveydenhoitaja. Ns. kolmannen sektorin toimipaikkoihin postitettiin esite. FSTKY:n terveydenhoitajakokouksessa ja lääkäreiden viikkokokouksissa projektityöntekijät esittelivät perhetukityötä. Forssan Lehdessä ( ) oli kirjoitus perhetukityöstä sekä ilmaisjakelulehti Viikkouutisissa kerrottiin kahdesti ( ja ) perhetuen toimintamuodoista. 4.2 Perhetuen lomakkeet Perheen tapaamisilla käytettävien lomakkeiden suunnittelu ja toteuttaminen veivät aikaa, koska tähän työmalliin ei löytynyt valmiita lomakkeita. Ensikäynneillä käytettävään Perhetilanteen kuvauslomakkeeseen (Liite1) pyrittiin saamaan asiat, jotka ovat perheen kannalta oleellisimmat. Arviointilomakkeita jouduttiin uusimaan kolmasti niiden paremman ymmärrettävyyden saamiseksi. Viimeisin arviointilomake (Liite 2) osoittautui toimivaksi. Projektityöntekijät selvittivät kuntayhtymässämme käytössä olevia lomakkeita ja niiden hyödyntämistä sekä käyttämistä perheiden tapaami-

12 10 sissa. Eri yhdistysten lomakkeita, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) ja Väestöliitto, muokattiin sopiviksi kuhunkin perhetilanteeseen. Perhetukilomakkeiden sisältö on selitetty toimintamallissa. Lomakkeet ovat hankeraportin liitteenä. 4.3 Työtavan sisäistämisen osatekijöitä Konsultointi Tutkija Teija Hammar Stakesista kutsuttiin Forssaan, jotta saataisiin lisätietoa ja ideoita hankkeeseen. Mannerheimin lastensuojelu liiton (MLL) lapsiperhehankkeessa mukana ollut Arja Häggman-Laitila luennoi FSTKY:n kokoustiloissa syyskuussa 2006 aiheenaan Suomalaisen lapsiperheen pulmat - varhainen tukeminen. Hän kertoi MLL:n usean vuoden perhetyön projektista, sen hyödyistä, kannattavuudesta, asiakastyytyväisyydestä ym. Koulutus ja kyselyt Toteuttaakseen perhetyön mahdollisimman hyvin sekä asiakasperheiden että hankkeen osalta, perhetukityöntekijät osallistuivat hankkeen hallintaan ja toimintaan sekä lapsiperheisiin liittyviin koulutuksiin. FSTKY:n sisäisiä koulutuksia olivat: Valmennan motivoitumaan, Monikulttuurisuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kohderyhmänä lapsiperheet, Lapset puheeksi. Muualla järjestetyt koulutukset olivat: Lapsiperheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen kannattaa, Kehittämishankkeiden yhteistyöseminaari, Lapselle lapsuus miten tukea lasta ja perheitä kun vanhempi sairastaa psyykkisesti, Lapsen kiintymyssuhteet, Nuorten traumat ja kriisit, TOSI-projekti Vauva-Päihteet ja Vanhemmuuskoulutussarja sekä Vauvan ja masentuneen äidin vuorovaikutussuhde ja sen hoito. Perhetukityöntekijöillä oli myös mahdollisuus osallistua Perhekeskeisen kouluterveydenhuolto-hankkeen koulutukseen, jota oli seitsemän tuntia viitenä päivänä. Valtakunnallisilla neuvolapäivillä oli posteriesitys Forssan neuvolan perhetuesta. Perhetukityöntekijät tutustuivat HAMK:n Perhetyön seminaariin HAMK/Hämeenlinna ja Perhevoimala hankkeen päätösseminaariin Vantaan kaupungin perhetyön asiantuntijoita tavattiin tammikuussa Perhetukihankkeen myötä järjestettiin yhdessä kaupungin sosiaalitoimen sekä Forssan seurakunnan kanssa kolme koulutuspäivää sisältävän MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n Siskot-projektin vertaisryhmäohjaajakoulutuksen. Forssan neuvolan tarkoituksena on osallistua kyseiseen vertaistukitoimintaan Perhetuen kehittämiseksi tehtiin neuvoloiden terveydenhoitajille kyselyt perhetuen toimivuudesta, tarpeellisuudesta ja hyödyistä. Kyselyt tehtiin puolentoista vuoden aikana, puolen vuoden välein, yhteensä neljä kertaa. Saatujen vastausten perusteella parannettiin yhteistyötä terveydenhoitajien kanssa. Kyselyjen tulokset myös vahvistivat näkemystä perhetuen tarpeellisuudesta.

13 11 Kotikäynnit ja työajan käyttö Työtapaa mietittäessä uskottiin olevan hyötyä koko perheen tapaamisesta heidän kotiympäristössään. Lastenneuvolatyön tuoman kokemuksen perusteella perheessä vallitseva vuorovaikutus ja ilmapiiri näkyy aidommin kotona kuin neuvolatilanteessa. Sen mahdollistamiseksi perhetukityöntekijöiltä vaadittiin valmiutta tehdä klo 16:n jälkeistä työtä. Suunnitteluvaiheessa oletettiin, että terveyden edistäminen ei toteudu tehokkaasti vain yksittäisellä kotikäynnillä, vaan käyntejä tarvitaan vähintään kaksi tai useampia, jotta voidaan seurata perheessä tapahtuvaa muutosta ja tavoitteen saavuttamista. Valmistautuminen kotikäyntiin, perhetilanteesta toiseen siirtyminen sekä selvittely käynnin jälkeen vievät aikaa, joten perheiden tapaamisia voi olla enintään kaksi päivässä. Työnohjaus Perheiden ongelmien kohtaaminen ja uuden työmallin opettelu oli vaativaa. Työnohjaus auttoi perhetukityöntekijöitä selkiyttämään toiminnan kehittämistä sekä jaksamaan itse työssä. Työnohjaajana toimivat kuntayhtymän lääkäri ja psykologi. Kesäkuussa 2006 kokoonnuttiin ensimmäisen kerran pohtimaan mikä on työnohjaajien osuus projektissa. Heidän näkemyksenä oli, että he voivat toimia työnohjaajina perhetukityöntekijöille, mutta heillä ei voi olla hoidollista vastuuta perheestä. Työnohjaustapaamiset sovittiin pidettäväksi puolitoistatuntia joka toinen viikko.

14 12 5. NEUVOLAN PERHETUEN ASIAKKUUS 5.1 Perhetukeen ohjautuminen 5.2 Asiakastapaaminen Perhetukeen ohjauduttiin pääasiassa neuvolan terveydenhoitajien kautta. Perheen oma terveydenhoitaja otti yhteyttä perhetukityöntekijöihin neuvolakäynnin aikana ja sopi ajan perheen tapaamiselle tai välittivät soittopyynnön perheeseen. Perhetukityöntekijät saattoivat tavata perheen myös neuvolakäynnin yhteydessä. Perhetukeen ottivat yhteyttä myös perheneuvolan ja päiväkodin työntekijä, lastenlääkäri sekä erään asiakkaan perheystävä. Kolme perhettä varasi ajan myöhemmin uudelleen, vaikka perheet oli ohjattu ensimmäisellä kerralla muiden ammattihenkilöiden luokse. Perhetuen tavoitteena oli tavata perhe kahden viikon kuluessa yhteydenotosta. Tutustuminen perheisiin sujui luontevasti. Perheille annettiin aikaa kertoa sen hetken tilanteestaan. Keskusteluissa käytettiin perhetuen kuvauslomaketta. Keskusteluissa pyrittiin perheen voimavaraistamiseen sekä tukemaan perhettä omien ratkaisukeinojen löytämiseen. Aina perheen ei ollut helppo löytää ratkaisua tilanteeseen. Yhdessä mietittiin erilaisia vaihtoehtoja tai kerrottiin, miten jossakin tilanteessa olisi hyvä tehdä, sekä pyrittiin tulkitsemaan lapsen viestiä vanhemmille. Tavoitteena oli tavata perhetukikäynnillä koko perhe. Näin pystyttiin havaitsemaan perheen jäsenten välistä vuorovaikutusta sekä perheessä vallitsevaa ilmapiiriä. Kotikäynnillä nähtiin perheen selviytymistä arjesta: syömistilanteet, nukkumisjärjestelyt, siisteys, tavaran paljous tai perustarvikkeiden puute ja rahan käyttö. Perhetuen ensimmäisiltä asiakasperheiltä pyydettiin palautetta kirjallisesti. Perheille annettiin palautekirjekuori. Yhtään lomaketta ei palautunut. Jatkossa pyydettiin palautetta suullisesti viimeisellä käynnillä. Kahden suullisen palautteen jälkeen, tuntui siltä, että kirjallisessa muodossa saatu palaute olisi sittenkin parempi. Kehitettiin uusi, helpommin vastattava lomake. 5.3 Asiakaskäyntien analysointi Perhetuen asiakkuudessa oli 46 neuvolaikäisen lapsen perhettä. Ongelmia esiintyi poikia koskevissa asioissa 39 %:ssa ja tyttöjen 30 %. Yhden perheen vanhempien tapaamiseen liittyi perheväkivaltaa. Yksi tapaus liittyi äidin raskaudenaikaiseen tukemiseen. Yksinhuoltajia oli 28 %. Perheitä oli jokaisesta kuntayhtymän kunnasta (kuvio 1).

15 lukumäärä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kuvio 1. Perhetuen asiakasperheet kunnittain Seitsemän perhettä tavattiin neuvolassa ja 39 perheen tapaaminen järjestettiin perheen kotona. Eniten perhetuen tapaamiset liittyivät kasvatusongelmiin, lasten uniongelmiin ja äidin masennukseen. Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto perhetuen asiakasperheiden pulmista. Taulukko 1. Perhetuen asiakasperheiden ongelmat Ongelma Lukumäärä %-osuus Kasvatusongelmat Lasten uniongelmat Äidin masennus Parisuhdeongelmat 5 11 Perheväkivalta 1 2 Lasten pelot 1 2 Sijaislapsen ongelmat 1 2 Sosiaaliset syyt 1 2 Yhteensä

16 14 6. VERKOSTOITUMINEN Hankkeen aikana oli paljon yhteistyötä neuvolan terveydenhoitajien kanssa. He olivat ensisijaisia perhetukeen ohjaavia ja suosittelevia työntekijöitä. Hanketyöhön liittyen perhetukityöntekijät tapasivat neuvolatiimissä kuukausittain kuntien terveydenhoitajat sekä psykologin. Terveydenhoitajille välitettiin tiimeissä tieto miten perheen kanssa on edetty ja miten jatkossa toimitaan. Eri toimijoiden tutuksi tuleminen helpotti yhteydenottoja molemmin puolin. Effica-terveyskertomuksen terveydenhoito-lehdellä näkyi tieto perhetukikäynneistä. Lääkärit osallistuivat neuvolatiimiin harvoin. Yhdessä kunnassa neuvolalääkäri osallistui kaksi kertaa, muissa kunnissa lääkärit eivät osallistuneet ollenkaan. Terveyskeskuspsykologi oli alusta asti mukana neuvolatiimeissä. Tämän työmuodon ansiosta yhteistyö muodostui hänen kanssaan tiiviimmäksi kuin aiemmin. Hänen asiantuntemuksensa oli monessa tilanteessa tarpeen ja mahdollisti eri näkökulmia. Hän tuki perhetukityöntekijöitä tapauksissa, jolloin oli tarpeen siirtää perhe erityisammattihenkilöille. Perhetuen asiakkaita kävi myös erikseen psykologin vastaanotolla. Terveyskeskuspsykologin kanssa tavattiin muutamaa perhettä, joissa psykologin mukana olo koettiin hyvänä. Päivähoidon yhteydenotot perhetukeen tulivat lähinnä puhelimitse. He toivoivat perhetuen selvittävän lapsen kehitystä, äidin jaksamista sekä lasten kasvatusongelmia. Perheneuvolasta ohjautui muutama perhe asiakkaaksi siksi ajaksi, kunnes pääsivät perheneuvolan vastaanotolle. Psykiatrian akuuttiryhmän sairaanhoitajien kanssa tehtiin eniten yhteistyötä. Monet perhetuen asiakkaista tarvitsivat mielenterveyspalvelua. Psykiatrinen hoitaja tavoitettiin helposti puhelimitse. He pystyivät nopeasti ja joustavasti osallistumaan asiakastapaamiseen. Yhteistyö psykiatrian klinikan kanssa madalsi asiakkaiden kynnystä siirtyä perhetuen kautta heidän asiakkuuteensa. Perheen tarvitessa sosiaalista tukea, oltiin yhteydessä kuntien sosiaalityöntekijöihin. Heidän kanssaan pystyttiin perheille järjestämään erilaisia tukitoimia mm. tukiperhe, lapsille hoitopaikka, taloudellista tukea, viriketoimintaa tms. Osa perhetuen perheistä oli sosiaalitoimen asiakkuudessa. Näissä tapauksissa perhetilanteet olivat niin moniongelmaisia, että perhetuen työmuoto ei niihin sopinut ja pyrkimyksenä oli suunnata perhetuki enemmän tilapäisen tuen tarpeessa oleviin perheisiin. Parisuhdeongelmissa sekä perheväkivaltatapauksissa asiakkaille suositeltiin perheasiainneuvottelukeskuksen palvelua. Eräässä perhetilanteessa tehtiin yhteinen kotikäynti perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijän kanssa. Näin saatiin perhe saatetuksi heidän asiakkuuteensa, mikä muuten ei onnistunut. Kolmannen sektorin palveluista tiedotettiin vanhemmille ja perheitä ohjattiin vertaisryhmiin. Perhetuki järjesti yhteistyössä seurakunnan- ja sosiaalityöntekijän kanssa eräälle perheelle taloudellista avustusta. Seurakun-

17 nan Ystävänkammaritoimijoista lupautui yksi henkilö tarvittaessa varamummoksi. 15

18 16 7. NEUVOLAN HYVÄ PERHETUKI 7.1 Perheen kokonaisuuden huomioiminen 7.2 Perhetuki parityönä Yhteiskunnan ja perherakenteiden muutokset vaikuttavat myös neuvolan toimintaan. Neuvolassa perheen kokonaistilanteen huomioiminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Varhaiseen lastenhoitoon liittyvien kysymysten myönteinen ratkaisu voi ehkäistä äitien masennusta, vanhempien uupumista ja parisuhdeongelmien muodostumista. Perhetyöntekijät ovat voineet toimia kynnyksenä varsinaisiin mielenterveyspalveluihin. Kun vanhemmat ovat tottuneet, että ammattilaisilta voidaan saada apua, he ovat voineet myös paremmin hyväksyä muita palveluita.(isokallio 2008) Neuvolan terveydenhoitajan luona tapahtuvat käynnit vähenevät automaattisesti, kun lapsi on täyttänyt vuoden tarvittaessa perhetyöntekijän käynnit on luonteva jatko neuvolakäynneille. Näyttääkin siltä, että mikäli perhetyöntekijän käyntien mahdollisuutta ei olisi, monet perheet jäisivät lähes vaille tukea. Kenties perhe joutuu odottamaan siihen saakka, kun lapset ja myös ongelmat ovat isompia tai kun lapsen kanssa ollaan kenties jo esikoulu- tai alakouluiässä. Neuvolatilanteissa ei aina ole myöskään mahdollisuus tavata isää tai muita perheenjäseniä. Kotikäynnit antavat siihen mahdollisuuden. Perheessä saatavien muutosten aikaansaamiseksi kaikkien perheenjäsenten kuuleminen ja huomioiminen varmistaa parhaan lopputuloksen. (Isokallio 2008) Perhetukitapaamisissa huomio suuntautuu useaan perheenjäseneen. Perheen luokse mentäessä on hyvä, että työntekijöitä on kaksi. Vanhempien kanssa keskustelu ei onnistu, jos lapsi vaatii jatkuvasti huomiota. Toinen työntekijä voi olla lapsen kanssa, jotta keskustelu vanhempien kanssa mahdollistuu. Lapsen käyttäytymisen huomioiminen onnistuu myös paremmin, jos toinen työntekijä voi keskittyä vain lapseen. Työparityöskentelyssä saadaan kaksinkertainen kokemus ja tieto-taito perheen käyttöön. Työntekijöiden toisistaan välittyvä emotionaalinen tuki auttaa jaksamaan työssä paremmin. Parityössä voidaan toteuttaa tarvittaessa työn jakaminen ja reflektointi sekä työskennellessä toinen voi jatkaa siitä mihin toinen jäi. Parasta on, jos työpari on aina sama, jolloin työntekijät tuntevat toistensa työtavat.

19 Työnohjaus Terveydenhoitajat osallistuivat lokakuusta 2007 lähtien työpariksi perhetukityöntekijälle. Kaikki terveydenhoitajat eivät ehtineet olla mukana perhetukitapaamisissa, mutta ne jotka osallistuivat, olivat valmiita osallistumaan jatkossakin. Perheen oman terveydenhoitajan ollessa työparina, henkilön vaihtuvuus vaatii työparityöskentelyltä pidempiaikaista yhteistyötä yhteisen sävelen löytämiseksi. Oman terveydenhoitajan ollessa mukana ensimmäisellä sekä viimeisellä asiakastapaamisella, se edistää avoimempaan suhtautumiseen sekä tiedonkulkuun kaikkien osapuolten kesken. Yhteisen käyntiajan järjestäminen oman terveydenhoitajan ja perhetukityöntekijän kanssa pitää järjestää riittävän nopeasti. Se voi olla vaikeaa, koska neuvolan terveydenhoitajan asiakasajat ovat varatut pitkälle eteenpäin. Perhetukityöntekijän jaksamisen sekä ammattiroolin säilyttämiseksi tarvitaan säännöllistä ja riittävän usein tapahtuvaa työnohjausta. Neuvolatiimiin osallistuminen on yksi osa työnohjausta. Kuitenkin perhetukityöntekijä sekä työpari kaipaavat yksilö- tai ryhmätyönohjausta ulkopuoliselta henkilöltä. Tärkeää on vaikean tilanteen kohdatessa saada konsultaatioapua vaikka puhelimitse.

20 18 8. HANKKEEN TULOKSET Hankkeen aikana muodostuneista toimintatavoista koottiin Neuvolan perhetuen toimintamalli -käsikirja, joka on kokonaisuudessaan hankeraportin lopussa (liite 3). Toimintamallissa on kuvattu milloin neuvolan perhetukea tarvitaan, perhetuen menetelmät, apuvälineet, toteutus ja yhteistyötahot. Hankkeen alussa perhetukityöntekijät olivat käynnistämässä neuvolatiimitoimintaa kuntayhtymän eri neuvoloihin yhdessä terveydenhoitajien ja psykologin kanssa. Työyhteisön sopimus on, että neuvolatiimitoiminta jatkuu hankkeen loputtua. Neuvolatiimitoiminta tukee asiakaslähtöisyyttä sekä neuvolan työntekijöiden työssä jaksamista. Hankkeen tuloksista merkittävin oli näyttää toteen, että perhetuella pystytään ja voidaan auttaa perheitä ajoissa ja tukea heitä niin, että he selviävät myöhemminkin perheenä vahvemmin. Avun saamisella ajoissa, pulman ollessa pieni, voidaan välttää erityistyöntekijöiden tarve. Hankkeen aikana vahvistui, että perhetukityö on tärkeä ja voimaannuttava perheille sekä neuvolan terveydenhoitajille. Näiden tulosten perusteella saimme Forssan seudun kuntayhtymään puolipäiväisesti toimivan perhetukityöntekijän alkaen.

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA Sosiaaliohjausta on monenlaista Annika Parviainen Anna Peltokorpi Metropolia ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Sofianlehdonkatu 5 Sosionomi, SS08K1 Lastensuojelu-

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa

Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011 Riitta Kangaspunta psykologi, psykoterapeutti, työnohjaaja Hyvinvointineuvolan toimintaympäristö Stanley:

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala Monimuotoista, monimerkityksistä, arvokasta, ainutlaatuista perheiden elämää

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Valtuusto 63 29.04.2013 Kunnanhallitus 177 20.05.2013 Kunnanhallitus 356 25.11.2013

Valtuusto 63 29.04.2013 Kunnanhallitus 177 20.05.2013 Kunnanhallitus 356 25.11.2013 Valtuusto 63 29.04.2013 Kunnanhallitus 177 20.05.2013 Kunnanhallitus 356 25.11.2013 VALTUUSTOALOITE / HYVINVOINTINEUVOLA -TOIMINNAN VAHVISTAMINEN / KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄ 243/11.116/2013 KVALT 63 Valtuutettu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot