SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON KEHITYSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE
|
|
- Asta Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON KEHITYSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokous 2009 päätti kehityspoliittisen strategian tekemisestä SYL:lle. Strategian tarkoituksena on kuvata SYL:n nykyistä kehitysyhteistoimintaa ja sen toimijoita sekä ohjata SYL:n kehitysyhteistyötoimintaa. Strategiassa esitellään SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan ja -politiikan taustalla olevat arvot, niihin pohjautuvat tavoitteet sekä linjataan, millaista kehitysyhteistyötä SYL:ssa halutaan tehdä. Lopuksi esitellään toiminnan resurssit eli KENKKU (SYL:n kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta) ja SYL:n keskustoimisto sekä ylioppilaskuntien ja kehitysyhteistyöjärjestöjen roolia suhteessa SYL:n tekemään kehitysyhteistyötoimintaan. Koska kyseessä on ensimmäinen SYL:n kehityspoliittinen strategia, on sillä myös viestinnällinen rooli nykytilanteen kuvaamisessa. Strategia tehdään vuosille , joiden aikana sen toteutumista arvioidaan kerran vuodessa. KENKKU laatii arvion strategian toteutumisesta ja esittelee sen SYL:n hallitukselle. Vuoden 2013 liittokokouksessa päätetään uuden strategian tarpeesta. 1. Arvot SYL tekee kehitysyhteistyötä edistääkseen tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, vähentääkseen köyhyyttä ja vahvistaakseen kansalaisyhteiskuntaa erityisesti koulutuksen avulla. Toimintaa ohjaa käsitys ihmisten yhdenvertaisuudesta, globaali vastuu ja erilaisuuden kunnioittaminen. SYL:n kehitysyhteistyön on tuettava seuraavia arvoja: -toiminnan kestävyys ja vastuullisuus -toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus -molemminpuolinen oppiminen ja vuorovaikutus hankekumppanijärjestöjen kanssa -hankkeiden omistajuus ja toimijuus kohdealueella 2. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan tavoitteet SYL tukee kehitysyhteistyöhankkeita, joiden käytännön toteuttajina toimivat kansalaisjärjestöt kehitysmaissa sekä tekee tiedotustoimintaa Suomessa. Yhteistyön pohjana kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen kanssa on molemminpuolinen luottamus ja toiminnan ennakoitavuus. Jokaisen hankkeen tulee toimia kohdemaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Tiedotustoiminnan tulee toimia erityisesti opiskelijoiden tietoisuuden lisäämiseksi kehityskysymyksistä. Toiminnan tavoitteiden tulee olla toteutettavissa ja seurattavissa. SYL:n lisäarvo kehitysyhteistyössä on toteuttaa koulutukseen ja oppimisen edistämiseen liittyvää kehitysyhteistyötä. Koulutuspolitiikka on yksi SYL:n keskeisistä toiminta-alueista. Koulutuksen myötä ihmiset saavuttavat tietoja ja taitoja, jotka edesauttavat heitä työskentelemään itse omien elinolosuhteidensa parantamiseksi. Hankekumppanien valinnassa SYL selvittää mahdollisuuksia vertaisjärjestöjen kanssa toimimiseen. Yhteistyöaloja voivat olla esimerkiksi laadukkaan koulutuksen ulottaminen useampien saataville, tasa-arvoisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen koulutuksen avulla ja opiskelijademokratian edistäminen. Kumppanijärjestöjen valintaan ja hankesuunnitteluun on panostettava, ja suunnittelun on oltava mahdollisimman tasa-arvoinen prosessi. Hankkeet suunnitellaan yhteistyössä kumppanijärjestön kanssa järjestön aloitteesta ja lähtökohdista käsin. Hankkeet on toteutettava maissa, jotka täyttävät virallisen kehitysyhteistyön kriteerit (Official Development Assistance), muutoin hankkeiden
2 2/ maantieteellinen sijainti ei ole ratkaiseva tekijä. Hankkeiden yksityiskohtaiset tavoitteet määritellään hankesuunnitelmassa. Jokaisen tavoitteen jälkeen on alla kuvattu keino tai keinoja sen saavuttamiseksi. Tavoitteet on jaettu kahteen osaan: Suomen toiminnan tavoitteisiin sekä tavoitteisiin hanketoiminnan laadun takaamiseksi. Kehitysmaissa toteutettavien hankkeiden tarkemmat tavoitteet määritellään kunkin hankkeen hankesuunnitelmassa Tavoitteet Suomessa A. Opiskelijoiden tietoisuuden lisääminen kehityskysymyksistä ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan Tiedotustoiminta Suomessa: Ylioppilaslehtien käyttöön kootaan juttupankki, jonka artikkelit tarjoavat tuoreita näkökulmia kehityskysymyksiin, monipuolistavat ylioppilaslehtien aihevalikoimaa ja tuovat kehityskysymyksiä lähelle opiskelijoita. SYL:n kehitysyhteistyöesitteiden ja julisteiden ulkoasu pidetään ajan tasalla. KENKKUn blogin kautta tiedotetaan SYL:n tekemästä kehitysyhteistyöstä jäsenistölle. Näkyvyyttä ylioppilaskuntien tekemälle tiedotukselle kehityskysymyksistä parannetaan suunnittelemalla valtakunnallisen kehitysyhteistyön teemaviikon konsepti yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa ja koordinoimalla teemaviikon toteutumista. Hankkeen ajatuksena on suunnitella ja toteuttaa valtakunnallinen teemaviikko, johon mahdollisimman moni ylioppilaskunta osallistuu. B. Opiskelijoiden mahdollisuuden vahvistaminen osallistua kehitysyhteistyötoimintaan SYL:n kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan eli KENKKUn toiminta on opiskelijalähtöistä. SYL mahdollistaa KENKKUn toiminnan. SYL tukee ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimintaa neljä kertaa vuodessa järjestettävien kehytapaamisten avulla. Tapaamisten suunnittelussa huomioidaan sekä kehitysyhteistyösektorilla vakiintuneempien että uudempien ylioppilaskuntien erilaiset tarpeet. C. Ylioppilaskuntien ja SYL:n välinen yhteistyö on aikaisempaa tiiviimpää kehitysyhteistyökysymyksissä Järjestetään ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoille kehytapaamisia. Tapaamisissa vahvistetaan yhteistyötä ylioppilaskuntien välillä ja SYL:n kanssa sekä koulutetaan ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoita. Toteutetaan yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa valtakunnallinen kehitysyhteistyön teemaviikkohanke. D. SYL osallistuu kehityspoliittiseen keskusteluun koulutuspolitiikan asiantuntijana Yhteistyötä ja tiedonkulkua tiivistetään SYL:n kehitysyhteistyö- ja muiden sektoreiden kanssa toimistolla, sektoritapaamisissa ja KENKKUn kokouksissa. Tavoitteena on tehdä sekä sellaista kehitysyhteistyötoimintaa, joka sekä tukee SYL:n muuta toimintaa että hyödyntää SYL:n koulutuspoliittista osaamista kehitysyhteistyösektorilla. Osallistutaan kehityspoliittiseen vaikuttamistyöhön esimerkiksi Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kampanjoissa ja Kehys ry:n toiminnassa.
3 3/ E. SYL:n kehitysyhteistyö on läpinäkyvää ja toiminnasta tiedottaminen on avointa KENKKUn kokousten pöytäkirjat julkaistaan, hankeseurantamatkojen raportit julkaistaan ja tietoa SYL:n kehitysyhteistyötoiminnasta jaetaan SYL:n nettisivuilla, KENKKUn blogissa ja erilaisissa tapahtumissa. Hyödynnetään SYL:n uudistettuja nettisivuja ajantasaisessa tiedottamisessa. Ulkoisille nettisivuille päivitetään hankekuulumisia kustakin hankkeesta vuosiraporttien pohjalta Tavoitteet hanketoiminnan laadun takaamiseksi: A. Kumppanuutta ja yhteistyötä rakennetaan yhteistoimin Kumppanijärjestöjen ja hankkeiden valinnassa huomioidaan SYL:n hanketoimintaa ohjaavat arvot. Hankkeita suunnitellessa yhteistyössä kumppanijärjestön kanssa KENKKU on aktiivinen toimija. Hankesuunnittelun alkaessa arvioidaan tarve hankeseurantamatkan toteuttamiselle. B. Toiminta on vaikuttavaa ja kestävää Hankkeiden suunnittelussa painotetaan toimintojen vaikuttavuutta, vaikutusten kestävyyttä ja pitkäaikaisuutta. Hankesuunnitteluvaiheessa hankkeille mietitään exit-strategia eli hankkeen lopettamisvaihetta ja toiminnan tai vaikutusten kestävyyttä hankkeen loppumisen jälkeen. C. Hyödynnetään kumppanijärjestön asiantuntijuutta myös Suomessa Perehdytään kumppanijärjestön osaamiseen ja tuodaan sitä esille Suomessa esimerkiksi SYL:n nettisivuilla ja järjestämällä hankekumppanivierailuja Suomeen. D. Yhteistyö kumppanijärjestön kanssa on ennakoitavaa Hankkeen käytännön toteutuksesta sovitaan yhteistyössä kumppanijärjestön kanssa. Keskinäinen yhteisymmärrys, kumppanuussopimus ja hankesuunnitelma muodostavat perustan yhteistyölle. SYL tukee kumppanijärjestöjään hankkeiden toteutuksessa, ja muutoksista keskustellaan kumppanijärjestön kanssa ennen niiden toimeenpanoa. Hankkeiden seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään SYL:n kehitysyhteistyölle tuotettua arviointikäsikirjaa. 3. Resurssit SYL:n kehitysyhteistyöhankkeita rahoitetaan ulkoasiainministeriön tuella. Nykyään hankkeiden rahoituksesta 85 % tulee ulkoasiainministeriöltä, 7,5 % KENKKUn jäsenten tekemästä vapaaehtoistyöstä ja 7,5 % ylioppilaskuntien omilta opiskelijoiltaan keräämistä vapaaehtoisista kehitysyhteistyömaksuista. Henkilöstöresursseina ovat KENKKUn vapaaehtoistoimijat sekä SYL:n keskustoimistossa erityisesti kehitysyhteistyökoordinaattori ja hallituksen kehitysyhteistyöasioista vastaava henkilö. Kehitysyhteistyökoordinaattorin palkkaa maksetaan hankkeista. SYL:n nykyiset resurssit huomioiden sopiva hankemäärä on yksi tai kaksi hanketta ODA-kelpoisissa maissa ja tiedotustoiminta Suomessa KENKKU KENKKUn toiminta on opiskelijalähtöistä ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Toimijat valitaan ylioppilaskuntien esityksistä. Kausi on lukuvuoden mittainen ja siitä suoriutuminen edellyttää
4 4/ aktiivista sitoutumista toimintaan. Jatkuvuuden takaamiseksi tavoitteena on, että vähintään neljäsosa jokaisen kauden KENKKUlaista jatkaa toiminnassa useamman kauden. KENKKUn tehtävät liittyvät hankehallintoon, keskustoimiston ja ylioppilaskuntien kanssa tehtyyn yhteistyöhön sekä tiedotukseen. KENKKUn ensisijainen tehtävä on toimia neuvonantajana SYL:n kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnossa. SYL:n on tarjottava KENKKUlle riittävät taustatiedot kehitysyhteistyötoiminnastaan sekä niistä kehityspoliittisista teemoista, jotka koskevat SYL:a ja ylioppilaskuntia. A. Hankehallinto ja asiantuntijuus Tehtävä: Asiantuntijana toimiminen SYL:n kehitysyhteistyöhankkeita koskevissa asioissa. Keino: KENKKUn ja KENKKUn sisäisten maaryhmien kokoukset sekä sähköpostilistalla käydyt keskustelut. Tehtävä: Lisäarvon tuottaminen SYL:n keskustoimiston työlle toimimalla asiantuntijana kehityspoliittisissa kysymyksissä. Keino: Taustatiedon tuottaminen kehityspolitiikkaa ja muuta SYL:n toimintaa yhdistävistä asioista. Valtakunnalliseen kehityspolitiikkaan liittyvien kannanottoideoiden tuominen SYL:n hallitukselle. B. Ylioppilaskunnat Tehtävä: KENKKUn jäsenten toimiminen linkkinä ylioppilaskuntiin ja niiden välillä Keino: Kuulumisten ja hyvien käytänteiden välittäminen puolin ja toisin KENKKUn ja ylioppilaskuntien kehyvaliokuntien, -jaostojen ja -kerhojen kokouksissa sekä tarvittaessa myös edustajiston ja hallituksen jäsenille. C. SYL:n keskustoimisto Tehtävä: Yhteisten toimintatapojen etsiminen keskustoimiston kanssa. Keino: Vierailut ja keskustelut KENKKUn kokouksissa ja SYL:n aamukouluissa (esimerkiksi hankeseurantamatkoilta raportointi) tai muutoin järjestetyissä tapaamisissa. D. Tiedotustehtävä Tehtävä: Kehityskysymyksistä ja SYL:n kehitysyhteistyöhankkeista tiedottaminen opiskelijoille ja muille sidosryhmille. Keinot: KENKKUlaisten osallistuminen mahdollisuuksien mukaan ylioppilaskuntien kehitysyhteistyöviikkoihin ja -päiviin ja muihin tilaisuuksiin sekä juttupankin sisällön suunnitteluun. Bloggaaminen KENKKUn blogissa ja sisällön tuottaminen SYL:n nettisivuille. Tehtävä: Tiedon jakaminen kehityskysymyksissä ylioppilaskuntien sisällä. Keino: Osallistuminen mahdollisuuksien mukaan ylioppilaskunnissa käytyyn keskusteluun kehityskysymyksistä.
5 5/ Keskustoimisto A. Kehitysyhteistyökoordinaattorin työpanos: Hankehallinnosta vastaaminen KENKKUn avustuksella sekä SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan yleinen koordinointi. B. Hallitusvastaavan työpanos: Kehityskysymysten ylläpitäminen sidosryhmätapaamisissa ja SYL:n poliittisessa vaikuttamistyössä ja KENKKUn puheenjohtajana toimiminen. C. Koko keskustoimisto: Tehtävä: Tarvittaessa toimia asiantuntijana SYL:n kehitysyhteistyötoiminnassa Keino: KENKKUn kokoukset ja muut tapaamiset KENKKUn kanssa sekä kehityspolitiikkaan liittyvän tiedon välittäminen. Tehtävä: Poliittinen vaikuttamistyö SYL:n toimintaa koskevissa kehityspoliittisissa ajankohtaisissa asioissa Keino: Kehityspoliittisten kysymysten esiin ottaminen tapaamisissa SYL:n sidosryhmien kanssa. Tehtävä: Lisäarvon tuottaminen SYL:ssa tehtävälle kehitysyhteistyötoiminnalle Keino: Yhteistyön tiivistäminen keskustoimistossa tiedonvaihdossa kehitysyhteistyösektorin ja muiden sektoreiden välillä. 4. SYL:n ja ylioppilaskuntien välinen yhteistyö SYL:n tehtävä: Ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden välisen yhteistyön tukeminen. Keino: Kehytapaamisten järjestäminen, sähköpostilistan ylläpito, valtakunnallisen kehitysyhteistyön teemaviikkohankkeen toteuttaminen yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa. SYL:n tehtävä: Tukea ylioppilaskuntien mahdollisuutta osallistua SYL:n kehitysyhteistyön varainkeruuseen Keino: Yliopistojen lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä ylioppilaskunta voi antaa opiskelijoilleen mahdollisuuden maksaa vapaaehtoinen kehitysyhteistyömaksu, jonka tuotto käytetään SYL:n kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamiseen. SYL:n tehtävä: Kehitysyhteistyösektorilla vakiintuneempien ja uudempien ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoiminnan välisten erojen huomiointi Keino: Kehytapaamisissa järjestetään ohjelmaa erilaisiin tarpeisiin ja SYLn kehitysyhteistyömateriaalien tuottamisessa huomioidaan se että ne ovat hyödyllisiä erilaisille toimijoille.
6 6/ Ylioppilaskuntien tehtävä: Ylioppilaskuntien edustajien osallistuminen SYL:n kehitysyhteistyötoimintaan Keino: Ylioppilaskunnat rekrytoivat keskuudestaan jäsenehdokkaat KENKKUun. 5. Järjestöyhteistyö SYL on Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa), Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen (Kehys) sekä Reilun kaupan edistämisyhdistyksen (RKE) jäsen. SYL saa näiltä järjestöiltä omaan toimintaansa tukea (koulutukset, neuvonta ja informaatio) sekä kanavan osallistua kehityspoliittiseen vaikuttamistyöhön. Tulevaisuudessa on hyvä pohtia mahdollista yhteistyön tiivistämistä muiden opiskelijatoimijoiden kanssa (esimerkiksi yliopistot ja SAMOK).
7 7/ LIITE 1: SYL:N KEHITYSYHTEISTYÖTOIMINNAN NYKYTILANTEEN KUVAUS SYL on tehnyt kehitysyhteistyötä 1950-luvulta lähtien. Kehitysyhteistyö on tärkeä osa SYL:n kansainvälistä toimintaa, ja sitä voisikin ajatella yhtenä yleisen kansainvälisyyskasvatuksen muotona. Opiskelijoita yhteiskunnassa edustavana järjestönä SYL voi ottaa kantaa myös kestävää yhteiskuntaa koskeviin asioihin liittokokouksen hyväksymien POIS:toimintasuunnitelman linjausten mukaisesti. On tärkeää, että SYL:n kautta voi levitä viesti siitä, että suomalaiset opiskelijat ajattelevat maailmaa kokonaisuutena ja ovat valmiita kantamaan globaalia vastuuta. Tällä hetkellä SYL:lla on neljä ulkoasiainministeriön ja opiskelijoiden rahoittamaa hanketta. Niistä kolme on kehitysmaissa (Mongolia, Sambia, Guatemala) ja yksi on tiedotushanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta kehityskysymyksistä opiskelijoiden keskuudessa Suomessa. KENKKU eli kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta on SYL:n hallituksen neuvonantaja kehitysyhteistyötoiminnassa. KENKKU käsittelee kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvät asiat. Sen jäseninä on noin viisitoista vapaaehtoistoimijaa ylioppilaskunnista. KENKKUn puheenjohtajana toimii hallituksen kehitysyhteistyövastaava ja KENKKUn sihteerinä kehitysyhteistyökoordinaattori. Koordinaattorin tehtävänä on vastata hankehallinnosta KENKKUn avustuksella sekä esitellä kehitysyhteistyöhön liittyvät asiat SYL:n hallitukselle. Jokaisessa hankkeessa käydään kahden viikon pituisilla hankeseurantamatkoilla kerran vuodessa, ja muutoin hankkeiden etenemistä seurataan neljännesvuosiraporteilla, vuosiraporteilla ja säännöllisellä yhteydenpidolla kumppanijärjestöihin. Ulkoasiainministeriö seuraa rahoittamiensa hankkeiden tavoitteiden toteutumista, ja KENKKUn tehtäviin kuuluu vuosiraporttien valmistelu yhdessä hankekumppanijärjestöjen ja koordinaattorin kanssa. Guatemalan nykyinen hanke loppuu vuonna 2010 ja Sambian ja Mongolian hankkeet vuonna Hankkeiden jatko ja uudet hankkeet on syytä suunnitella hyvissä ajoin ennen nykyisten hankkeiden päättymistä. SYL:n kehitysyhteistyötoiminta rahoitetaan nykyisin opiskelijoiden vapaaehtoisilla kehitysyhteistyömaksuilla sekä ulkoasiainministeriön hanketuella. Ylioppilaskuntien maksamia jäsenmaksuja ei käytetä kehitysyhteistyötoimintaan. Kehitysyhteistyökoordinaattori työskentelee osaaikaisesti ja hänen palkkaansa maksetaan kehitysyhteistyöhankkeiden budjeteista.
8 8/ LIITE 2: SYL:N KEHITYSHTEISTYÖN HISTORIAA Kansainvälisen toiminnan mahdollistaminen oli alun perin vuonna 1921 myös SYL:n perustamisen lähtökohta. SYL on ollut myöhemmin mukana perustamassa erilaisia järjestöjä ja toimikuntia, jotka ovat yhdessä toimineet kansainvälisten kehityskysymysten parissa. Vuosien varrella osa järjestöistä on hävinnyt kentältä ja korvattu myöhemmin uusilla. Samalla myös SYL:n tekemä kehitysyhteistyö on muuttunut. Kansainvälisen Ylioppilasavun Suomen Toimikunta (KYST) perustettiin toisen maailmansodan jälkeen. Tavoite oli saada kansallinen toimielin, joka olisi osa International Student Servicen (ISS) toimintaa. ISS:n toiminta yhdistettiin World Student Reliefin (WSR) kanssa, ja vuonna 1952 KYST:sta tuli Suomen virallinen toimikunta (FINWUST). Tätä tapahtumaa on pidetty suomalaisten opiskelijoiden tekemän kehitysyhteistyön lähtökohtana. Vuonna 1961 SYL oli mukana perustamassa Ylioppilaiden Kansainvälistä Apua (YKA). SYL osallistui myös International Student Confrencen (ISC) perustamana International University Exchange Fundin (IUEF) toimintaan. Kansainvälisen järjestötoiminnan lisäksi SYL:n omaa asemaa kehitysyhteistyökentällä alettiin pohtia. Vuonna 1968 perustettiin toimikunta selvittämään SYL:n tavoitteita ja toimintatapoja, ja vuonna 1976 laadittiin säännöt SYL:n oman kehitysyhteistyörahaston perustamiselle. Sitä hoitamaan perustettiin oma hallitus, jonka kokoonpano vastasi aluksi pitkälti liiton kulloistakin hallitusta. Pari vuotta myöhemmin mukaan saatiin myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Vuonna 1989 perustettiin ylioppilaskuntien ehdottamista toimijoista koostuva ryhmä. Toimintaa kesti vain muutaman vuoden, ja elin lakkautettiin vuonna Vuonna 1992 SYL:n kehitysyhteistyörahaston (KYRH) ehdotuksesta SYL:n liittokokous lakkautti SYL:n rahaston, ja KYRH:n tilalle perustettiin Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta. KENKKU toimii edelleen, ja sen jäsenet koostuvat ylioppilaskuntien esittämistä opiskelijoista. SYL:n kehitysyhteistyöprojekteille on kerätty vapaaehtoista kehitysyhteistyömaksua ylioppilaskuntien jäsenmaksun yhteydessä vuodesta Kokonaisuudessaan kehitysyhteistyötoimintaa on leimannut rahoituksen epävarmuus ja poliittinen jännite, niin maailmanpoliittisen tilanteen kuin jäsenkunnan intressien suhteen. Vuoden 1969 ylimääräisessä liittokokouksessa SYL:n hallitus esitti, että ylioppilaskunnat lahjoittaisivat yhden prosentin omasta budjetistaan kehitysyhteistyölle. Osa ylioppilaskunnista lähti tavoitteeseen myöhemmin mukaan 0,7-kampanjan hengessä. SYL:n keskustoimisto ja jäsenistö on myös osallistunut erinäisiin lipaskeräyksiin. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan pitkäjänteisyyttä paransi vuoden 1975 ulkoasianministeriön linjaus alkaa tukea kansalaisjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötoimintaa. SYL:n kehitysyhteistyökumppanit ovat vaihdelleet vuosikymmenien aikana. Maailmanpolitiikan tapahtumilla on ollut omat vaikutuksensa kohteiden valinnassa. Afrikan vapautusliike, Chilen vallankaappaus, Vietnamin sota ja Etelä-Afrikan apartheidin kaataminen olivat pitkään toiminnan keskiössä. SYL:n kehitysyhteistyötoiminta oli aluksi katastrofiapuluonteista, esimerkiksi erilaisten luonnonkatastrofien tai poliittisten konfliktien uhrien auttamista. KYST ja SYL olivat mukana tukemassa esim. Unkarin kansannousun (1956) pakolaisylioppilaita luvulla toiminnan painopiste muuttui projektiluonteisuudesta suunnitelluksi yhteistyöksi etelän kumppanijärjestöjen kanssa. Kansainvälisen toiminnan ohjelma otti lähtökohdakseen kumppanijärjestön ehdoilla toimimisen. Aiempaa pitkäjänteisempi toiminnan fokus näkyi myös siinä,
9 9/ että koulutusalojen ja terveydenhoidon tukemisella haluttiin ennaltaehkäistä ja tukea suunnitellusti kehitysyhteistyömaiden yhteiskuntarakenteiden vahvistumista. SYL:n kehitysyhteistyön luonnetta kuvastaa edelleen opiskelijalähtöisyys, sillä suurin osa toiminnassa mukana olevista on mukana vapaaehtoistyöpohjalta. Miltei kaikissa ylioppilaskunnassa on toiminnassa kehitysyhteistyökerho, -jaosto tai -valiokunta, joka kokoaa yhteen paikalliset toimijat. SYL:n kehitysyhteistyö on vuosien varrella vaihdellut solidaarisuustoiminnasta hankehallintoon. Kaikesta poliittisesta myllerryksestä huolimatta köyhyyden poistaminen sekä oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan maailmaan pyrkiminen ovat edelleen se arvopohja, johon koko toiminta perustuu Lähteet: Kehityksen tiellä. SYL:n julkaisu 1985 Kehityksen karuselli. SYL:n julkaisu 1990 Näin sen näin. Seija Silventoinen 2001
SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan uudelleenorganisointi
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 1 / 9 SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan uudelleenorganisointi 1 Projektin tausta 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotSUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO VUONNA SYL-kummi Mikko Koskinen ÅASn vieraana
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO VUONNA 2006 SYL-kummi Mikko Koskinen ÅASn vieraana 14.2.2006 KUKA MIKKO? SYLH 2006 Koulutuspolitiikka, ympäristö, tasa-arvo pehmeä kopo TYYn kasvatti hallitus 2005, tylkkärin
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotStrategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret
Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa
LisätiedotSYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen
Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus
LisätiedotAinejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi
Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö Noora Luukka Anni Loukaskorpi Koulutuksen sisältö Esittelykierros JYY:n kehysektori Avaintoimijat ja -tehtävät Kehy-valiokunta Päähankkeet Kehitysyhteistyöprojekti Intiassa
LisätiedotSuomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013
Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotItä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia
VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu
LisätiedotOPISKELIJAKUNTA HUMAKO
Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotSosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Toimintasuunnitelma 2016
Järjestö Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Toimintasuunnitelma 2016 Liiton toimisto SONKin toimisto koostuu puheenjohtajasta ja pääsihteeristä. Puheenjohtajalle maksetaan luottamustoimesta palkkio,
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotVapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry
Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
Lisätiedot1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita
LisätiedotOulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotTYÖPAIKKATOIMINNAN ABC
NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2012
TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä
LisätiedotO DIAKON POLIITTINEN OHJELMA
O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan
LisätiedotKUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013
JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,
LisätiedotSuomen Urheilupsykologinen yhdistys ry
Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotOPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS
OPPILASKUNTA 2012-2013 1. KALEVANKANKAAN KOULUN OPPILASKUNNAN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄ Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa Kalevankankaan kouluyhteisöä. Sen tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia toimia
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotVIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta
VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana
LisätiedotKepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle
Kepan strategia Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle 26..2 Kepan toiminta-ajatus: Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta Hyväksytty
LisätiedotKIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE
KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotSuomen Changemakerin säännöt
Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
Lisätiedot1 YLEISTÄ 2 ORGANISAATIO. Jäsenet
1 YLEISTÄ Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (myöhemmin O Diako) on Diakonia-ammattikorkeakoulun (myöhemmin Diak) sitoutumaton opiskelijoiden etujärjestö, opiskelijakunta. O Diakon tarkoitus
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
Lisätiedotulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä
Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana
LisätiedotHallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän
1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön
Lisätiedot9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle)
Sivu 1/6 EDUSTAJISTON LOKAKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 30.10.2013 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Ylioppilastalo A Esityslista 242 Kokouksen avaus 243 Laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotMenestyvä kerho huolehtii jäsenhankinnasta ja nykyisten jäsenten aktiivisuudesta strategiamme mukaisesti!
Menestyvä kerho huolehtii jäsenhankinnasta ja nykyisten jäsenten aktiivisuudesta strategiamme mukaisesti! Resurssi- ja voimavaratavoitteet mielessä Ryhmätyön tulokset 15.4.2016 Rauman kevätseminaarissa
Lisätiedot1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
LisätiedotSelonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta
Selonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta Kestävän kehityksen Suomi pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti Taina Kulmala Yksikön päällikkö, Politiikka-analyysi yksikkö Valtioneuvoston
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
Lisätiedot1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2
TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.
LisätiedotGlobaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.
Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotVahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016
Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn
LisätiedotGuatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL
Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke 2018-2021? SYL 14 miljoonaa asukasta, josta 51% elää köyhyydessä ja 15% äärimmäisessä köyhyydessä -> on ollut kasvussa 42% alkuperäisväestöön kuuluvia (lähes
LisätiedotTarkastustoimen viestintäsuunnitelma
Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015
LisätiedotMitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.
Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle 2016 26.4.2017 Tekijä Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B Toimintavuosi 2016 pähkinänkuoressa Sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin,
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
LisätiedotVAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset
ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut
LisätiedotLEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET
LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä
1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon
LisätiedotKansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä
Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi
LisätiedotOSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014
OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA
LisätiedotSivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto
Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen
Lisätiedot2016 TOIMINTASUUNNITELMA
2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on
LisätiedotLiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja
LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan
LisätiedotMaakuntahallitus 32 14.03.2016
Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016
LisätiedotSTRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen
LisätiedotTYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ
TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään seitsemän ja enintään kymmenen
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotPohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry
Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen
Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotTALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.
LisätiedotEturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
LisätiedotOIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet
OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden
LisätiedotEXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010
JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotRomaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa
LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa
LisätiedotAdoptiomaatapaamisen järjestäminen
Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
LisätiedotAmmatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.
LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö
LisätiedotORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016
ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen
LisätiedotLUSTO SUOMEN METSÄMUSEO
LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotMiten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
LisätiedotVastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla
Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston
LisätiedotSIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola
SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotMillainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM
Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM 10.2.2017 VNK:n tarjoamat viestinnän tukitoimet ja -välineet Selvitys- ja tutkimushankkeilta edellytetään aktiivista
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
Lisätiedot