Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

2 POHJOIS-POHJANMAAN, KAINUUN JA LAPIN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI 2006 Toimittanut: Veikko Kujala ja Anja Hiltunen Työterveyslaitos Oulun aluetoimipiste 2006 Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 TIIVISTELMÄ ANALYYSIN TAVOITTEET POHJOIS-SUOMEN ERITYISPIIRTEET Maakuntaprofiilit Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Pohjois-Suomen työpaikat ja -palkansaajat Tutkimustoiminta Viranomaistoiminta Työterveyshuolto Sairaanhoitopiirit Työterveyshuoltojärjestelmä Oppilaitokset ALUEELLA VAIKUTTAVAT VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET OHJELMAT Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyysohjelma ESR ja muu EU rahastojen ohjelmatyö Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimintalinjat ja painopistealueet Kainuun maakuntaohjelma Lapin maakuntaohjelma (1. luonnos - kesäkuu 2006) Alueelliset osaamiskeskukset ja -keskittymät TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN INDIKAATTORIT Ammattitaudit Työtapaturmat Sairauspäivät ALUEELLISEN TYÖTERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN KEHITYSTARPEET Työ kylmässä Teknologiateollisuus; metallin tuotantoketju Työuran alun työterveys ja -turvallisuus Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Aluevastuun edellyttämien perustehtävien vahvistaminen Valtakunnallisten toimialavastuiden vahvistaminen LÄHTEET LIITTEET Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

4 ESIPUHE Työterveyslaitos tähyää vuoteen 2010 uuden strategian siivittämänä. Aiomme vaikuttaa, näkyä ja kuulua suomalaisessa työelämässä entistä vahvemmin. Tavoitteenamme on inhimillinen työelämä, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus kehittyvät rinnakkain. Pelkkä altistumisen ja sairastumisen estäminen ei tänään riitä; huomiota vaativat myös työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittaminen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kiire, muutokset ja epävarmuus, epäsäännölliset työajat, jatkuvasti paisuva informaatiokuormitus ja monet muut uudet ilmiöt. Keskusteluun ovat lisäksi nousseet eri sosiaaliryhmien väliset suuret terveyserot sekä elintavat, kuten ravinto, liikunta ja päihteet. Pyrimme tekemään työelämästä entistä vetovoimaisemman, jotta ihmiset jaksavat ja haluavat tehdä nykyistä pitempää työuraa ja voivat sen jälkeen siirtyä hyvävoimaisina eläkkeelle. Tiede- ja teknologianeuvosto kiirehtii julkaistussa kannanotossaan strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistämistä. Olemme pyrkineet systemaattisesti kehittämään osaamistamme työelämän kehittämisessä turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja mielekkäämmäksi. Haluamme olla työterveys ja työhyvinvointi -alueen strateginen huippuosaaja. Tavoitteidemme saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita koko maassa: työpaikkoja, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstöä, työvälineiden ja työprosessien suunnittelijoita, yksityisen ja julkisen puolen päätöksentekijöitä sekä muita tutkimuslaitoksia. Aluetoimipisteemme Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa ovat perinteisesti toimineet lähellä asiakkaitamme ja alueellisia toimijoita. Ne ovat muodostaneet Työterveyslaitoksen ja käytännön työelämän välille linkin, jota nyt ryhdymme systemaattisesti vahvistamaan: toimimme aktiivisesti alueiden vahvoissa osaamiskeskittymissä ja verkostoissa, solmimme kumppanuuksia sekä vastaamme työpaikoilta nouseviin työterveys- ja työturvallisuushaasteisiin. Uuden toimintatapamme perustaksi olemme laatineet alueelliset toimintaympäristön analyysit. Niissä hahmottelemme kunkin maakunnan erityispiirteet, alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat sekä työterveyden ja työturvallisuuden nykytilanteen ja kehitystarpeet. Toimintaympäristön analyysien perusteella valitsimme toimialat, joiden työterveys- ja työturvallisuuskehitykseen erityisesti panostamme strategiakauden aikana. Toimialavalintojamme pohjustivat seuraavat kysymykset: Millä toimialoilla on suurimmat ongelmat, joiden ratkaisemista pystymme edesauttamaan? Miten parhaiten tuemme aluepoliittisten tavoitteiden ja kansallisten ohjelmien toteuttamista? Miten voimme tukea alueiden elinvoimaisuutta, tasapainoista kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä? Kun keskitymme muutaman toimialan tilanteeseen, pääsemme entistä lähemmäksi työpaikkojen arkea ja pystymme tehokkaasti vaikuttamaan työelämän kehittymiseen. Toimialavalintamme ovat seuraavat: kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintäteknologia (Helsinki) jäteala, maa- ja metsätalous sekä sen lähielinkeinot kuten bioenergia (Kuopio) metsäteollisuus, liikenne (Lappeenranta) turvallisuusala, teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu) rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus (Tampere) kunta-ala, sosiaali- ja terveysala (Turku) Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

5 Vahvistamme toimintaamme myös valtakunnallisesti siten, että kaikki palvelumme ovat saatavilla koko maassa, riippumatta siitä, mikä toimipiste niiden tuottamisesta vastaa. Yhdessä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa rakennamme kestävää pohjaa suomalaiselle työelämälle: kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ja täten edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Pääjohtaja Harri Vainio Työterveyslaitos Lokakuu 2006 Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

6 TIIVISTELMÄ Tämä raportin tietolähteenä on käytetty virallisia tilastoja, Pohjois-Suomen strategiaa, EU:n rahastojen toimintaohjelmia, Pohjois-Suomen työsuojelupiirin ympäristöanalyysiä sekä maakuntaliittojen ohjelmia. Raportti on tarkoitettu keskustelujen pohjaksi sekä työterveyteen ja - turvallisuuteen liittyvien johtopäätösten ja toimenpide-ehdotusten tausta-aineistoksi. Toimintaympäristöanalyysi luo perustan Työterveyslaitoksen aluetoimipisteen erikoistumiselle ja alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysin tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Euroopan unionin rakennerahastokaudella Pohjois-Suomen suuralueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Pohjois-Suomen rahoitus EAKR:sta on ohjelmakaudella yhteensä 277 milj., ja kokonaisrahoituksen arvioidaan nousevan tasolle 900 M. Rahoituksen välittömin vaikutus syntyy alueen taloudellisessa kehityksessä: ohjelma lisää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja alueen houkuttelevuutta yritysten kannalta. Tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa rahoituskaudella on keskeistä soveltavan monitieteisen tutkimuksen edistäminen ja verkostojen kehittäminen Pohjois-Suomessa. Multipolisverkko ja muut yritystoimintaa palvelevat osaamiskeskukset ja -keskittymät eri puolilla Pohjois-Suomea muodostavat tukiverkon alueen yritystoiminnalle, jota edelleen vahvistetaan. Pohjois-Suomen elinkeinoelämän selkäranka on vahva perusteollisuus, johon lukeutuvat terästehtaat, metsäteollisuus, sähkötekniikanteollisuus, kemianteollisuus sekä sähkön tuotanto. Lisäksi matkailulla on Pohjois-Suomessa keskeinen, kasvava osa. Pohjois-Suomessa kaupungit ja kaupunkiseudut sekä myös suuret matkailukeskukset ovat aluekehityksen moottoreita. Jos niihin pystytään saamaan nykyistä enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaa ja luomaan yhteyksiä merkittäviin kansainvälisiin tahoihin, ne voivat luoda kasvua myös syrjäalueille ja tasapainottaa näin alueen kasvua entistä paremmin. Pohjois-Suomi on nykyisen käsityksen mukaan yksi maailman viidestä rikkaimmasta jalometallien esiintymäalueesta. Esiintymiä on kaikkien pohjoisten maakuntien alueella. Ne mahdollistavat tuhansien työpaikkojen synnyn maaseutualueille ja näin tukevat niiden asuttuna pysymistä, kehittymistä ja ihmisten hyvinvointia. Lisäksi Pohjois-Suomen rakennuskiviesiintymien, turpeen ja pohjaveden varaan voidaan perustaa uutta teollista toimintaa. Ympäristöä säästävien teknologioiden kehittämisellä ja käyttöönotolla vähennetään ympäristökuormitusta. Uusimpana metallia käyttävänä alana on nopeasti laajentunut ohutlevyteollisuus ja muu ICT-alaa palveleva tuotantotoiminta. Pohjois-Suomen tunnetuin osaamista välittävä verkosto on Multipolis. Sen kautta Pohjois-Suomi voi tarjota aidosti verkottuneen toimintamallin avulla syntyvän, riittävän kriittisen massan mahdollistavan testausympäristön, joka yhdistää eri toimialat ja toimijat uusien, kansainvälisesti merkittävien innovaatioiden kehittämiseksi. Alueellamme toimivan Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on viisi sairaanhoitopiiriä (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Kainuu, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Lapin sairaanhoitopiiri). Toimiva yhteistyö Työterveyslaitoksen ja erikoissairaanhoidon kesken kannustaa laajentamaan työlääketieteen toimintaa myös alueen keskussairaaloihin. Alueellamme ilmoitettujen työperäisten sairauksien määrät ovat vuoden 2002 tilaston mukaan edelleen laskeneet ilmaantuvuuden ollessa hiukan koko maan keskiarvoa korkeampi. Eniten todetaan työperäisiä rasitussairauksia, ihotauteja ja meluvammoja. Muuhun maahan verrattuna hengityselinallergioiden osuus on suuri. Työnantajien omistuksessa olevien työterveyshuoltopalveluja tuottavien yksiköiden ulkoistaminen on johtanut palvelutuottajien määrän vähenemiseen ja tuotannon keskittymiseen. Asiakassiirtymä Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

7 on tapahtunut pääasiassa lääkärikeskuksiin, mutta ainakin Oulussa myös kunnallisena liikelaitoksena toimivaan Oulun työterveyteen. Kainuussa on uuden hallintomallin myötä julkisella puolella siirrytty yhden palvelutuottajan järjestelmään. Perusterveydenhuollossa työterveyshuollon ammattihenkilöstön ja asiantuntijoiden tekemien työpaikkaselvitysten määrät ovat luvulla pääsääntöisesti lisääntyneet. Lääkärikeskuksissa kuitenkin sekä lääkäreiden että hoitajien osallistuminen työpaikkaselvityksiin on vähentynyt. Erikoislääkärikoulutusta on tarpeen kehittää, ja sisällyttää työlääketieteen koulutusta tukevaa tietoainesta esim. TTL:n eri asiantuntijapalveluryhmien teemoista. Pohjois-Pohjanmaalla on nähtävissä työnantajien omistuksessa olevien työterveyshuoltopalveluja tuottavien yksiköiden voimakas ulkoistaminen ja lähinnä tästä johtuva palvelutuottajien määrän väheneminen ja tuotannon keskittyminen. Samansuuntainen alkava trendi on nähtävissä myös Lapissa. Asiakassiirtymä on tapahtunut pääasiassa lääkärikeskuksiin, mutta ainakin Oulussa myös kunnallisena liikelaitoksena toimivaan Oulun työterveyteen. Kainuussa on uuden hallintomallin myötä julkisella puolella siirrytty yhden palvelutuottajan järjestelmään. Julkisella puolella tapahtuu työterveyshuollon palvelutuotannon keskittymistä myös muissa osissa aluettamme. Myös yksityisten palvelutuottajien puolella on paineita yksikkökoon suurentamiseen, joskin alueellemme on tulossa myös uusia työterveyshuollon palvelutuottajia. Perusterveydenhuollossa työterveyshuollon ammattihenkilöstön ja asiantuntijoiden tekemien työpaikkaselvitysten määrät ovat luvulla pääsääntöisesti lisääntyneet. Kasvua työpaikkaselvityksiin osallistumisessa on ollut kaikissa maakunnissa ja eri palvelutuottajia tarkasteltaessa erityisesti julkisella puolella eli terveyskeskuksissa. Lääkärikeskuksissa kuitenkin sekä lääkäreiden että hoitajien osallistuminen työpaikkaselvityksiin on vähentynyt. Erikoislääkärikoulutukseen kuuluvan työterveyslaitosjakson on suorittanut 6-7 työterveyslääkäriä vuosittain. Johtopäätökset: Työpaikoilla on tarve työhyvinvoinnin edistämiseen. Usein työelämän muutoksiin liittyvät hyvinvointiongelmat voidaan ratkaista itse työtä kehittämällä. Yhtenä Pohjois-Suomen kilpailukykyä vahvistavana teemana on esillä innostuneisuus, voimaannuttava tekemisen meininki ja inspiroiva tunteen palo uuden aikaansaamiseen. Asiantuntijapalvelujen toteuttamisessa varaudutaan henkilöstön eläköitymiseen ja vaihtuvuuteen ja etsitään yhteistyönmahdollisuuksia. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakenteet muuttuvat, ja erityisesti lääkärikeskuksissa työterveyshuollon ammattihenkilöiden osallistuminen työpaikkaselvityksiin on vähentynyt. Kylmä eri muodoissaan on edelleen yleinen ongelma työelämässä. TTL on ainoa organisaatio Suomessa, joka pystyy kokonaisvaltaisesti hallitsemaan lämpöoloihin liittyvät kysymykset. TTL:ssa on sekä osaamista että hyvät laboratorio- ja laiteresurssit ja kansainvälistäkin arvostusta ja kysyntää. Teknologiateollisuuteen erikoistuminen on yhteistyötä, työnjakoa ja verkottumista koko talon sisällä. Työterveyslaitoksen johtoryhmän seminaarissa sovittiin, että alueellisten toimintaympäristöanalyysien perusteella päätetään toimialavastuista. Muut esitetyt painopisteet hoidetaan osaamiskeskusten, tiimien ja vaikuttavuustavoitteiden kautta. Oulun aluetoimipisteen koordinaatiovastuulle tulivat seuraavat toimialat: turvallisuusala teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

8 1 ANALYYSIN TAVOITTEET Tämä raportti on tehty Pohjois-Suomen työterveyden ja -turvallisuuden ympäristöanalyysiksi. Tietolähteenä on käytetty pääasiassa virallisia tilastoja ja Pohjois-Suomen sekä maakuntaliittojen strategioita. Raportti on tarkoitettu keskustelujen pohjaksi sekä johtopäätösten ja toimenpideehdotusten tausta-aineistoksi. Ensimmäinen analyysi tehtiin vuonna 1999, seuraava vuonna 2003, ja tämä raportti on järjestyksessä kolmas. Ympäristöanalyysi pyritään uusimaan kolmen vuoden välein ja sitä kehitetään yhteistyössä Pohjois-Suomen asiantuntijoiden kanssa. Tässä alueellisessa toimintaympäristöanalyysissä esitetään toiminta-alueen maakuntien ja elinkeinoelämän rakenne maakuntien strategiset linjaukset alueellinen työterveyshuoltojärjestelmä alueen työterveyteen ja työturvallisuuteen vaikuttavat keskeiset taustatekijät alueen kuvaus valittujen työterveys- ja -turvallisuusindikaattoreiden valossa arvio alueellisista työterveyden ja -turvallisuuden kehitystarpeista Toimintaympäristöanalyysi luo perustan Työterveyslaitoksen aluetoimipisteen erikoistumiselle ja alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatiosuunnitelmaa, jota erityisesti aluetoimpisteessä toimivat tiimit ja alueellinen neuvottelukunta hyödyntävät omassa toiminnassaan. Alueellinen toimintaympäristöanalyysi on laadittu aluejohtajan johdolla ja sitä on käsitelty Oulun aluetoimipisteen koordinaatioryhmässä sekä henkilöstökokouksessa. Toimintaympäristöanalyysistä pyydetään kommentit osaamiskeskusten johtoryhmiltä ja analyysin tuloksia käsitellään myös TTL:n johtoryhmän seminaarissa Alueellinen toimintaympäristöanalyysi on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käyttöön. Siinä esitettyjä tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

9 2 POHJOIS-SUOMEN ERITYISPIIRTEET Pohjois-Suomi tarjoaa erilaisiin elämäntilanteisiin sopivan työnteon, harrastamisen ja asumisen muotoja, ja täällä huolehditaan yhteisvastuullisesti asukkaiden elämän laadusta. Tietoyhteiskunta on osa jokaisen asukkaan arkipäivän elämää. Alueella toteutetaan pohjoissuomalaista huipputekniikan kehittämisstrategiaa. Kehittämistyön tavoitteena on saada koko pohjoisen alueen henkiset voimavarat maksimaalisesti hyödynnettyä alueen työllisyyden parantamiseksi ja talouden kehittämiseksi. Peruskonsepti lähtee vahvasti teknologiaosaamisen hyödyntämisestä, jossa hyvinvointi, työllisyys ja ihmisten välinen kommunikointi yhdistyvät. Pohjois-Suomen elinkeinoelämän selkäranka on vahva perusteollisuus, johon lukeutuvat terästehtaat, metsäteollisuus, sähkötekniikanteollisuus, kemianteollisuus sekä sähkön tuotanto. Lisäksi matkailulla on Pohjois-Suomessa keskeinen, kasvava osa. Alueellisesti teollisuustuotanto on keskittynyt Kokkolasta Oulun kautta Tornioon ulottuvalle Perämerenkaarelle. Yli kaksi kolmasosaa teollisista työpaikoista ja neljä viidesosaa tuotannosta sijoittuu tälle alueelle. Sisämaassa tärkeitä tuotannollisia alueita ovat Kajaani, Rovaniemi ja Kemijärvi sekä sähköteknisen teollisuuden kehityksen mukana kasvanut Oulun Eteläisen -alueen yritystoiminta. Pohjois-Suomessa kaupungit ja kaupunkiseudut sekä myös suuret matkailukeskukset ovat aluekehityksen moottoreita. Jos niihin pystytään saamaan nykyistä enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaa ja luomaan yhteyksiä merkittäviin kansainvälisiin tahoihin, ne voivat luoda kasvua myös syrjäalueille ja tasapainottaa näin alueen kasvua entistä paremmin. Pohjois-Suomen kannalta on tärkeää, että alueen pääkeskukset ovat vahvasti sidottuja alueellisen ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen. Suurimpana kaupunkina sekä kansallisesti ja eurooppalaisesti merkittävänä osaamiskeskittymänä Oulun merkitys on suuri koko alueelle. Sen ja muiden maakuntakeskusten rooli osaamisen välittäjänä, kasvun kanavoijana ja kilpailukyvyn lisääjänä tulee korostumaan. Kaivannaisteollisuus käyttämätön mahdollisuus Pohjois-Suomi on nykyisen käsityksen mukaan yksi maailman viidestä rikkaimmasta jalometallien esiintymäalueesta. Malminetsintään on Pohjois-Suomessa panostettu lähes 2 mrd. markkaa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Geologinen tutkimuskeskus (GTK) tuntee noin 150 kulta- ja platinaesiintymää, joiden osalta on meneillään eritasoisia jatkotutkimuksia mahdollisen kaivostoiminnan käynnistämiseksi. Esiintymiä on kaikkien pohjoisten maakuntien alueella. Kallioperän rikkaudet muodostavat siten taloudellisen potentiaalin. Lisäksi esiintymät mahdollistavat tuhansien työpaikkojen synnyn maaseutualueille ja näin tukevat niiden asuttuna pysymistä ja kehittymistä. Pohjois-Suomen rakennuskivivarannon selvittäminen on meneillään. Kainuun rakennuskiviprojektin lupaavien alustavien tulosten perusteella voidaan perustellusti olettaa, että Pohjois-Suomen kallioperä sisältää runsaasti hyviä rakennuskiviesiintymiä, joiden varaan voidaan perustaa uutta teollista toimintaa. Muilla maaperän raaka-aineilla, etenkin turpeella ja Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

10 tulevaisuudessa yhä enemmän myös pohjavedellä on Pohjois-Suomelle suuri työllistävä ja hyvinvointia lisäävä merkitys. Vuonna 1994 tapahtunut ulkomaisten kaivosyhtiöiden toimintarajoitusten poistaminen on tuonut Pohjois-Suomeen uusia kansainvälisiä yhtiöitä. Uusien toimijoiden investoinnit kaivannaistoiminnan perusteiden selvittämiseen ovat tällä hetkellä huomattavan suuret. Samalla kaivannaistoiminta laajenee hyödyntämään teollisuusmineraali- ja rakennuskivivarantoja, joiden taloudellista arvoa on aiemmin pidetty suhteellisen vähäisenä. Seuraavassa kartassa GTK kuvaa alueen malmi- ja mineraaliesiintymät (Strategia Pohjois-Suomen kehittämiseksi vuoteen 2010). Perämerenkaaren metalliklusteri teräksen tuottajasta jalostajaksi Pohjois-Suomessa on kaksi maailmanlaajuisestikin merkittävää terästeollisuuden suuryksikköä Rautaruukki Oyj ja Outokumpu Oyj sekä lukuisia erikoistuneita metallin jalostajia. Uusimpana metallia käyttävänä alana on nopeasti laajentunut ohutlevyteollisuus ja muu ICT-alaa palveleva tuotantotoiminta, joka toteutetaan pääosin kehittyneenä sopimusvalmistuksena. Raahen tuotantostudiohankkeessa, Steelpolis-konsepti, keskeistä ovat Rautaruukin osaaminen ja uudenlaiset toimintakonseptit sekä yhteistyö tutkimuslaitosten ja teollisuusyksiköiden kesken. Vastaavasti Kemi-Tornio -alueen tavoitteena on kehittyä jaloteräksen tuottaja-alueesta myös teräksen jalostaja-alueeksi. Ylivieskan-Nivalan -alueella kehitetään tuotantostudioita palvelemaan Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

11 maan laajinta ohutlevytoimialaa. Kokkolassa on kehitetty ja otettu käyttöön uutta laserpinnoitustekniikkaa ja pulverimetallurgiaa terästeollisuudelle. Tietoteollisuus pohjoisen näyteikkuna kansainvälisille markkinoille Tietoteollisuudesta (ICT, Information and Communication Technology) pyritään kehittämään omavarainen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen uuden sukupolven teknologioiden kehittäjä ja soveltaja globaaleille tietoteollisuusmarkkinoille. Lisäksi erikoistutaan pohjoisten olojen erityiskysymyksiin. ICT-sektorin sisällä Pohjois-Suomi profiloidaan erityisesti mobiiliteknologioiden, monikanavaisten verkkopalveluiden sekä päätelaiteriippumattomien virtuaalisten elämystuotteiden tuottamiseen. Kehittämistoimia kohdistetaan toimialan elinkaaren kaikkiin vaiheisiin eli koulutukseen, tuotekehitykseen, yrityshautomo- ja kiihdyttämötoimintaan, tuotantoon sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen. ICT-alan tutkimus-, tuotekehitys- ja testausympäristöjä kehitetään koko Pohjois-Suomen alueella ja ne verkostoituvat sekä keskenään että alueen ulkopuolella sijaitsevien kumppaneiden kanssa. Matkailu - elämyksistä teollisuutta Pohjois-Suomi on Suomen matkailun johtavia alueita. Yhteensä tänne suuntautuva matkailu kattaa 22 % kaikista rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista. Matkailu työllistää Pohjois-Suomessa yli henkilöä. Leimallista pohjoisessa on vapaa-ajan matkustuksen, lomailun ja virkistyksen hallitsevuus, sekä ulkomaalaisten asiakkaiden nopeasti kasvava määrä. Matkailu on sekä talousvaikutuksiltaan että työllistäjänä, välittömät ja välilliset vaikutukset mukaan lukien, yksi palvelusektorin johtavista aloista, jonka kehittämiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja vahvistamiseen on jatkuvasti panostettava niin uusien, innovatiivisten tuotekehityshankkeiden kautta, kuin huolehtimalla jo markkinoilla olevien tuotteiden jalostusasteen nostamisesta ja saavutettavuuden parantamisesta. Lisäämällä säännöllistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken kehittämishankkeiden tulokset saadaan entistä kattavammin koko pohjoissuomalaisen matkailukentän hyödynnettäviksi. Strateginen tavoite on matkailun nostaminen koko Pohjois-Suomelle merkittäväksi vientiteollisuuden kasvualaksi tehostetun ja päämäärätietoisen yhteistyön avulla. Matkailun yritystoiminnan kehittämisessä painopiste on olemassa olevien matkailukeskusten kehittämisessä. Tulevaisuudessa palveluvaltaistuminen voimistuu. Palveluista nopeimmin kasvavat liike-elämän palvelut. Vähittäiskaupan ja erikoiskaupan palvelut lisääntyvät kasvukeskuksissa. Väestön ikääntyminen ja palvelujen vaatimustason nousu lisää sosiaali- ja terveys- sekä muiden hyvinvointipalvelujen kysyntää. Rakennustoiminnan kasvu keskittyy kasvukeskuksiin ja matkailukeskuksiin. 2.1 Maakuntaprofiilit Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa kehittyy edelleen yhtenä Suomen kasvumaakunnista. Maakunnassa oli vuoden 2005 lopussa asukasta. Oulun seudulla asukasluku kasvoi henkilöllä. Muita väestöään lisänneitä seutukuntia olivat Oulunkaaren ja Ylivieskan seutukunnat. Pohjois-Pohjanmaalla työllisten lukumäärä on noin Metalli- ja elektroniikkateollisuudesta työpaikkoja poistui, mutta työpaikkamenetys kompensoitui rakentamisen ja palvelualojen työllisyyden kasvulla. Terveys- ja hyvinvointialoille sekä kaupan, ravitsemus- ja majoitusaloille odotetaan jatkossakin työpaikkamäärän kasvua. Yhä suurempi osa elinkeinoista on hyvin osaamisintensiivistä. Tästä johtuen koulutuksen merkitys kasvaa jatkuvasti. Toisaalta tulevaisuudessa kasvuhakuiset ja tietointensiiviset yritykset hakeutuvat sinne, missä ihmisten on hyvä elää. Hyvän elinympäristön perustekijä on inhimillinen työ ja luotettavat tulevaisuuden Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

12 näkymät. Työttömyysaste vuoden lopussa oli Pohjois-Pohjanmaalla 12.2 %, mikä on kolme kymmenystä pienempi kuin edellisenä vuonna. Koko maassa työttömiä oli 10.8 % työvoimasta. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työttömyys on jonkin verran laskenut, mutta naisten työttömyys on pysynyt edellisvuoden tasolla. Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seutu nousi 1990-luvulla ICT -teollisuuden vahvaksi keskukseksi, joka enimmillään työllisti henkilöä 2000-luvun alussa. Pääosin ulkomaiseen omistukseen siirtyneet ICT yritykset siirsivät tuotannon työpaikkoja ulkomaille noin 3000 vuodesta 2001 lähtien. Samaan aikaan ICT -alan ohjelmisto-, tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöä on lisätty langattoman tietoliikenneteknologian laajentuessa uusiin sovellutuksiin ja henkilöstömäärä on edelleen noin Ohjelmisto-, tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstön määrä lisääntyy rakennemuutoksen jatkuessa, vaikkakin alihankinta ulkomailta kasvaa. Liike-elämän palvelut ovat merkittävin kasvutekijä tulevassa talouskehityksessä. Uusista korkean teknologian aloista hyvinvointiteknologia on kasvanut nopeimmin Kainuu Kainuussa työllisten lukumäärä on noin Maakunnan kehitystä kuvaa muuttotappion hidastuminen 2000-luvun vaihteen tappiollisimmista vuosista, työttömyyden väheneminen lähes prosenttiyksikön vuosivauhtia ( ,5% -> ,6%), yksityisten ja julkisten palvelujen työpaikkojen määrän kasvu ja yrityskannan yrityksen vuosittainen nettokasvu. Näistä huolimatta Kainuun työttömyysaste on toistaiseksi maan korkein ja bruttokansantuotteen suhteen maakunta on muuta maata jäljessä. Tulevia vuosia valottaa positiivinen vire: työttömyys laskee nopeasti, uusia yrityksiä syntyy erityisesti palvelualoille ja olemassa oleviin yrityksiin syntyy runsaasti uusia työpaikkoja. Suurimmat vaikutukset syntyvät kaivosteollisuuden uusien investointien tuloksena Lappi Työllisten määrä on noin Kemi-Tornion alueella on metsä- ja terästeollisuuskeskittymä, jonka sijainti meriyhteyksineen on logistisesti erinomainen. Tämä teollisuuskeskittymä heijastusvaikutuksineen on tärkeä koko Lapille. Elinkeinorakenteeltaan Rovaniemen seutu on palveluvaltainen kaupunkiseutu, mihin ovat sijoittuneet suurimmat valtion virastot sekä koulutuksen ja tutkimuksen työpaikkoja, kuten Lapin yliopisto. Matkailusta on muodostunut merkittävä sesonkiaikojen työllistäjä. Lapin maaseutumaisten ja harvaan asuttujen alueiden elinkeinorakenteessa yhteiskunnallisilla palveluilla sekä maa- ja metsätaloudella on merkittävä rooli. Porotaloudesta elannon saavien kotitalouksien määrä on pysynyt kuta kuinkin samalla tasolla, mutta poronomistajien määrä on vähentynyt. Kuntakeskusten lisäksi matkailukeskukset ympäristöineen ovat kehityksen innovatiivisia vetureita. Lapissa matkailutoimialan ympärille on kehittynyt monipuolinen matkailijoita palveleva elämysklusteri. Kaivosteollisuusalalla on huomattavasti potentiaalia eri puolilla Lappia, ja toteuduttuaan kaivostoiminnalla on huomattavat aluetaloudelliset vaikutukset. Euroopan suurin kultakaivos rakennetaan Suomen Lappiin, ja kanadalainen kaivosyhtiö Agnico Eagle käynnistää Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen toiminnan vuonna Kaivos työllistää noin 200 henkilöä, joista rikastamolle tulee noin 50, maansiirtoon ja louhintaan noin 100 ja loput huolto-, kunnossapito ym. tehtäviin Pohjois-Suomen työpaikat ja palkansaajat Pohjois-Suomen työsuojelupiirin ympäristöanalyysissä esitetty työpaikkojen (v. 2006) ja palkansaajien (v. 2004) jakautuminen toimialoittain (Valvontatietojärjestelmä VATI , Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

13 Työsuojelun tuki extranet 2006). Palkansaajien lukumäärä pohjautuu Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisteriin. Toimiala Lkm % Palkansaajia Palkan-saajien muutos A Maa-, riista- ja metsätalous 1 4, B Kalatalous 78 0, C Mineraalien kaivu 359 1, D Teollisuus 2 8, E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 320 1, F Rakentaminen 2 10, G Tukku- ja vähittäiskauppa; 4 18, korjaaminen 852 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 6, I Kuljetus, varastointi ja 2 9, tietoliikenne 606 J Rahoitustoiminta 391 1, K Kiinteistö-, vuokraus- ja 3 12, tutk.palv 291 L Julkinen hallinto ja 892 3, maanpuolustus M Koulutus 1 4, N Terveydenhuolto- ja 2 8, sosiaalipalvelut 124 O Muut yhteiskunn. ja henk.koht. 2 8, palvelut 131 P Työnantajakotitaloudet 4 0, X Toimiala tuntematon 133 0, Yhteensä Tutkimustoiminta Rakennerahastokaudella Pohjois-Suomen innovaatiojärjestelmiä vahvistetaan. Se edellyttää toimijoiden välisten yhteistyöverkostojen toiminnan tehostamista sekä eri toimijoiden roolien ja vastuiden selkiinnyttämistä. Pohjois-Suomen välittäjäorganisaatioiden toimintaympäristöissä vahvistetaan sekä korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan roolia että tehostetaan osaamisen siirtoa yritystoimijoille. Tunnetuin osaamista välittävä verkosto on Multipolis. Verkoston toimintaan osallistumisella on teknologiayritysten näkökulmasta merkitystä yritysten välisen yhteistyön lisääjänä, uuden tiedon hankkimisen kanavana sekä alueen yritysten Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

14 innovaatiotoiminnan imagon parantajana. Jatkossa Pohjois-Suomen korkeakoulujen tavoitteena on kanavoida erikoisosaamistaan entistä määrätietoisemmin Multipolisverkoston yritystoimijoiden käyttöön. Multipolis -yhteistyön kautta Pohjois-Suomi voi tarjota aidosti verkottuneen toimintamallin avulla syntyvän, riittävän kriittisen massan mahdollistavan testausympäristön, joka yhdistää eri toimialat ja toimijat uusien, kansainvälisesti merkittävien innovaatioiden kehittämiseksi. EU:n rakennerahastosta käytettiin Pohjois-Suomessa v yhteensä 726 milj. tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Siitä yritysten osuus oli 77 %, korkeakoulujen 17 % ja muun julkisen sektorin 6 %. Yritysten osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin. Innovaatiotoiminnan edistämisessä alueellisilla kehittäjä- ja välittäjäorganisaatioilla, kuten teknologiakeskuksilla, yrityshautomoilla, osaamiskeskuksilla ja osaamisorganisaatioilla (tutkimuslaitokset, korkeakoulutus, muut oppilaitokset) on tärkeä merkitys. Pohjois-Suomessa välittäjäorganisaatioiden toimintaympäristöissä vahvistetaan sekä korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan roolia että tehostetaan osaamisen siirtoa yritystoimijoille. Tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmien keskeisiä valmistelu- ja toteuttajatahoja ovat alueen korkeakoulut, eräiltä osin toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, kuntasektorin palvelulaitokset (esimerkiksi keskussairaalat, OYS), Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen yksiköt, valtion sektoritutkimuslaitosten yksiköt (esimerkiksi GTK) ja yrityssektori. Alueella on monipuoliseen pohjoisen ympäristön ja globaalimuutoksen monitorointiin suuntautuva sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimusasemaverkosto. Kastellin tutkimuskeskuksessa Työterveyslaitos toimii kiinteässä yhteistyössä Oulun yliopiston, Kansanterveyslaitoksen ja Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa. Pohjois-Suomen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset vastaavat yhteisellä tutkimus- ja kehittämistoiminnan verkostoitumisella parhaiten alueen monialaisuuden, innovaatiotoiminnan (mekanismit, kaupallistaminen ja jalkauttaminen yritysympäristöön) ja maailmanluokan kilpailukyvyn vahvistamistarpeeseen. Tämä edellyttää yhteisiä monitieteisiä kehittämisympäristöjä, avainalojen tutkijatapaamisia, hankkeiden valmistelutiimejä ja hankeohjelmia. Alueen korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa on eurooppalaisen tutkimusyhteistyön kannalta merkittävää tietotaitoa ja maailmanluokan toimijoita muun muassa biotieteissä, tietoteollisuusalalla ja pohjoisuuden tutkimuksessa. Haasteena on luoda yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille sellaiset toimivat yhteydet, että yliopistot voivat keskittyä maailmanluokan perustutkimukseen perustuvan tietotaidon ja yrityshankkeissaankin pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän perustutkimuksen kehittämiseen ja ammattikorkeakoulut välittäjä- ja soveltajaroolinsa kehittämiseen yliopiston ja yritysmaailman päiväkohtaisten haasteiden välille. Oulun yliopisto Oulun yliopiston tavoitteena on edistää hyvinvointia ja sivistystä erityisesti Pohjois-Suomen alueella ja olla merkittävä osa kansallista ja eurooppalaista tiedeperusteista innovaatio- ja koulutusjärjestelmää. Oulun yliopiston kuusi tiedekuntaa ja kahdeksan koulutusalaa mahdollistavat tutkinnon suorittamisen 45 koulutusohjelmassa. Oulun yliopistossa eri tieteenalojen yhteistyönä tehtävä painoalatutkimus informaatiotekniikassa, biotekniikassa sekä ympäristö- ja pohjoisuusalalla on kansainvälisesti uraa uurtavaa. Pohjoisuus ja ympäristö toimivat yliopiston yhdistettynä painoalana. Alaa koordinoi Thule-instituutti, jonka tutkimusohjelmissa ja tutkijakouluissa toimii yli 250 henkilöä. Thule-instituutti on Oulun yliopiston yksikkö, joka kehittää yliopiston Pohjoisuus ja ympäristö - painoalaan liittyvää tutkimusta ja opetusta. Instituutti suunnittelee ja toteuttaa tutkimusohjelmia yhdessä yliopiston eri yksikköjen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Sen koordinoima tutkimus on keskitetty kolmeen tutkimusohjelmaan: Globaalimuutosohjelmassa tutkitaan, miten ennustetut pohjoisten alueiden Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

15 muutokset näkyvät luonnossa ja ihmisen toiminnan edellytyksissä. Lisäksi siinä tutkitaan pohjoisten alueiden sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia sekä luonnonvaroja ja resurssitaloutta. Pohjoinen maankäyttö ja maanpeite -ohjelmassa keskitytään elinympäristötutkimukseen, maankäytön suunnittelun tukemiseen sekä luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen. Ohjelma on valmisteltu NorNet -verkostossa yhteistyössä tutkimuslaitosten ja ympäristöhallinnon kanssa. Sirkumpolaarinen terveys ja hyvinvointi - ohjelmassa tutkitaan hyvinvointia, terveyttä ja terveydenhuoltoa pohjoisessa sekä terveysriskejä ja sopeutumista pohjoiseen ympäristöön. Ohjelman toteutuksesta vastaa Arktisen lääketieteen keskus. Oulun yliopistolla on vahva kansainvälinen yhteistyö. Luoteis-Venäjän ja Pohjoismaiden, mutta myös arktisten alueiden yliopistojen yhteistyö on saanut uutta pontta muun muassa opetusministeriön ryhdyttyä rahoittamaan Cross-Border University -hanketta. Yhteistyö maan teollisuuden ja elinkeinoelämän kanssa ja kansainväliset yhteydet ovat tärkeä osa opetusta ja tutkimusta. Oulun yliopistolla yhden kampuksen muodostaa lääketieteellinen tiedekunta Oulun yliopistollisen sairaalan ja Kastellin tutkimuskeskuksen yhteydessä. Syntymäkohorttitutkimus Pohjois-Suomen hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelma on tieteellinen, koko elinkaaren kestävä tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimustulosten avulla etsitään ratkaisuja käytännön terveydenhuollon ongelmiin ja palvelujen kehittämiseen sekä pyritään parantamaan väestön elinolosuhteita. Tutkimus pohjautuu Oulun ja Lapin lääneistä kerättyjen kahden pitkittäisen syntymäkohortin tietoihin. Vanhemmassa kohortissa lapsen laskettu syntymäaika on välillä 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 1966 ja nuoremmassa kohortissa välillä 1. heinäkuuta 1985 ja 30. kesäkuuta Molemmissa tutkimuspopulaatioissa äitejä ja lapsia on seurattu kiinteästi äidin äitiysneuvolaan ilmoittautumisesta lähtien. KTL Oulu Kansanterveyslaitos vahvistaa lasten ja nuorten valtakunnallista terveyden edistämistä. Se tulee olemaan Oulun KTL:n pääpainoalue alkaen. Lasten ja nuorten terveyden tutkimus pohjautuu erityisesti Pohjois-Suomen 1966 ja 1986 syntymäkohorttiaineistoihin, neuvolaserologian laboratorionäytteiden tutkimukseen sekä lasten ja nuorten neuvolatoiminnan sisällölliseen kehittämiseen. Toiminta rakennetaan koko maata kattavaksi alueelliset näkökohdat huomioiden. Lapin yliopisto Lapin yliopistossa ovat edustettuina kasvatus-, oikeus- ja yhteiskuntatieteet sekä vuodesta 1990 lähtien taideteollinen ala. Arktinen keskus toi vuonna 1991 yliopistoon myös soveltavan luonnontieteen. Lapin yliopiston profiili suhteessa muihin yliopistoihin pitää sisällään pohjoisuuden, kansainvälisyyden/paikallisuuden, laadun ja yliopiston sisäisen synergian. Tavoitteeksi on asetettu mm. pohjoisuuteen liittyvän asiantuntemuksen vahvistaminen ja yliopiston osaamisalueiden (tieteen, taiteen ja pehmeän teknologian) välisen synergian hyödyntäminen. Lapin yliopiston tutkimus suuntautuu mm. pohjoiseen periferisenä alueena ja alueellisena käsitteenä, pohjoiseen kansainvälisenä ja kansainvälispoliittisena ulottuvuutena, pohjoiseen sen elinkeinojen näkökulmasta ja pohjoiseen arktisena kylmänä ulottuvuutena. Arktisen keskuksen tutkimusalueita ovat kestävä kehitys ja pohjoinen ulottuvuus, pohjoinen ympäristö- ja vähemmistöoikeus, fysikaaliset, biologiset ja ekosysteemiprosessit ja niiden ylläpito sirkumpolaarisella alueella sekä arktisten kulttuurien ja luonnonvarojen hyödyntämisen vuorovaikutukset. Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

16 Merikosken kuntoutus- tutkimuskeskus Työelämässä tapahtuvien muutosten ja niistä johtuvien häiriöiden analysoinnin taustalla on toiminnan teoriaan perustuva kehittävä työntutkimus. T&K -hankkeiden avulla Merikoski kehittää nykyisiä ja tuottaa uusia kuntoutusmenetelmiä muuttuvan työelämän tarpeisiin. Työn muutoksiin liittyvät työhyvinvointiongelmat ratkaistaan itse työtä kehittämällä. Tavoitteen aon tiivistää työterveysyksiköiden ja kuntoutusyksiköiden yhteistyötä sekä tuottaa uusia palveluja työhyvinvointiongelmien ratkaisemiseksi. VTT VTT luo teknologiaperustaa tulevaisuuden tietoliikennetuotteita ja -sovellutuksia valmistavalle teollisuudelle sekä kehittää uusia konsepteja ja prosesseja jatkuvasti monimutkaistuvien ohjelmistojen kehittämiseen ja hallintaan. VTT tutkii myös tuotteiden älykkyyden ja älykkään ohjauksen sekä käyttöliittymien ja vuorovaikutteisuuden parantamista sekä kehittää piiri-, komponentti- ja moduulivalmisteknologioita. VTT edistää aluekehitystä aktiivisella palveluntarjonnalla ja yhteistyöllä alueella toimivien yritysten, yliopistojen, työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä muiden tiedon ja osaamisen hyödyntäjien kanssa. VTT lisää alueellisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin perustuvia yhteistyömuotoja, jotka tehostavat palveluntarjontaa myös pk-yrityksille. OAMK Oulun seudun ammattikorkeakoulun T&K -työn painoaloja ovat tulevaisuuden aloiksi arvioidut Oulu 2006 Kasvusopimukseen kuuluvat alat: tietoteollisuus; media ja sisältötuotanto; hyvinvointiteknologia; ympäristöala; verkostoituvien ja kansainvälistyvien pk-yritysten liiketoimintaosaaminen. Painoaloilla vahvistetaan toiminta-alueen kilpailukykyä, lisätään kansainvälistä vuorovaikutusta, korostetaan yrittäjyyden kehittämistä, edistetään innovaatioiden syntymistä sekä kehitetään ja osallistutaan alueen osaamisverkoston toimintaan. RAMK Rovaniemen amk:n T&K -toiminta keskittyy soveltavan tutkimuksen keinoin esimerkiksi tuotekehitykseen, markkinointiin, tuotanto-, palvelu, ja työprosesseihin sekä testaustoimintaan. Avainosaamisalueita ovat mm: pohjoisen luonnon kestävä käyttö terveyden edistäminen ja hyvinvointi kylmien olosuhteiden hallinta matkailu ja elämystalous Palvelutoiminta tarjoaa erilaisia mittaus-, testaus-, markkinointi ym. palveluita sekä lisä-, täydennys- ja jatkokoulutusta yrityksille, yhteisöille ja yksityisille ihmisille. Koulutuksen kesto vaihtelee päivästä useisiin lukukausiin. Tavoitteena on kehittää, vahvistaa ja uudistaa työelämän sisältöä sekä osaamista. K-TAMK Kemi-Tornion amk:n innovaatioympäristö on tiivistetty kolme kokonaisuutta käsittäväksi toimintaympäristöksi. Digipolis koostuu K-Tamk:n ja Oulun yliopiston yksiköistä, Digipolis Oy:stä ja yrityksistä, jotka tekevät strategia-, t&k-, koulutus- ja yrityshautomoyhteistyötä tekniikan alan osaamiskärkien ja yritystoiminnan kehittämiseksi. Mediapolis on K-Tamk:n, Team Botnian, Tornion ja Haaparannan kaupunkien sekä Suomen ja Ruotsin puolella olevien media- ja ITyritysten osaamiskeskittymä, jonka tavoitteena on tutkia, kehittää ja testata tietoyhteiskuntapalveluja sekä Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

17 digitaalisia sisältöpalveluja. HumanNet koostuu K-Tamk:sta, seutukunnan julkisesta sektorista ja vapaaehtoisista järjestöistä sekä ohjelmiin osallistuvista yksityisistä yrityksistä. Sen tavoitteena on seutukunnan hyvinvoinnin edistäminen. Digipolis (Kemin teknologiakylä) ja Mediapolis ovat osa Pohjois-Suomen multipolisverkostoa. Kajaanin AMK T&K -yksikkö tarjoaa asiantuntija- ja kehittämispalveluja yrityksille, julkisyhteisöille sekä yksityisille henkilöille. Asiantuntijapalveluja ovat mm. organisaation kehittämiseen liittyvät sekä projektien suunnitteluun, toteutukseen ja hallinnointiin liittyvät palvelut sekä verkkokoulutuksen (elearning) palvelut. 2.3 Viranomaistoiminta Pohjois-Suomen työsuojelupiiri valvoo työsuojelua koskevien säädösten noudattamista ja edistää turvallisuutta ja terveellisyyttä työssä sekä työpaikan omaa työsuojelutoimintaa. Uusi työsuojelun valvontalaki tuli voimaan vuoden 2006 helmikuun alussa (44/2006). Jos säännösten vastaisesta olotilasta johtuva haitta tai vaara on vähäistä suurempi, tarkastajan on annettava kirjallinen kehotus poistaa tai korjata säännösten vastainen olotila. Työsuojelupiirin tietokannasta tehdyn suppean otoksen mukaan suurin osa tarkastajien antamista kehotuksista (n. 75 %) koskee työturvallisuuslain (738/2002) 10 :n mukaisia vaarojen tunnistamista ja arviointia. Tämä osaltaan voi johtua työturvallisuuslain edellyttämästä uudesta haasteesta työpaikalle, jota ei ole vielä täysin työpaikalla sisäistetty. Kuljetusalalla työsuojelutarkastusten perusteella yksi keskeinen puute on ollut työaikaan liittyvien säännösten noudattamisessa. Myös vaarojen tunnistamisen ja arvioinnin todentamisessa on ilmennyt puutteita. Sisäilma-asioista (lämpö, ilmanvaihto, kosteusvauriot) annettu myös jonkin verran kehotuksia eri toimialoille. Puutteita sisäilma-asioissa on ollut julkishallinnon työpaikoissa esimerkiksi kouluissa, virastoissa ja terveysasemilla. Valvontatoiminta jakaantuu aloitteen perusteella joko viranomais- tai asiakasaloitteiseen valvontaa. Viranomaisaloitteinen toiminta on kohdistunut viime vuosina työsuojeluhallinnon strategian mukaisesti henkisen hyvinvoinnin edistämiseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn sekä tapaturmien torjuntaan. Lisäksi viranomaisaloitteista valvontaa on suunnattu työolojen ja työsuhdeasioiden vähimmäistasojen valvontaan, työterveyshuollon järjestämisen valvontaan sekä autonkuljettajien ajo- ja lepoaikojen valvontaan. Viranomaisaloitteiseen valvontaan Pohjois-Suomen työsuojelupiirin resursseista on käytetty viime vuosina %. Työpaikkavalvonta kohdistuu perinteisesti suoraan työoloihin. Uuden työturvallisuuslain myötä valvontaa kohdistetaan myös työpaikan omiin työsuojelun hallintajärjestelmiin. Vuosille sovittu runkosopimus edellyttää piirin valvovan hallintajärjestelmien olemassaoloa työpaikoilla. Asiakasaloitteisen toiminnan osuus on Pohjois-Suomen työsuojelupiirissä ollut noin viidennes resursseista. Toiminta koostuu etupäässä pyynnöstä tehtävistä tarkastuksista, työsuhde- ja työolosuhdeneuvonnasta sekä työtapaturmien ja ammattitautien tutkinnasta. Viime vuosina työpaikoilta tulleet kyselyt koskien häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua ovat lisääntyneet. Työsuhdeasioiksi katsotaan yleensä työsopimuslain ja sitä kautta yleissitovien työehtosopimusten, työaikalain ja vuosilomalain valvontaan liittyvät kysymykset. Valvonta kohdistuu työnantajan velvoitteisiin, kuten esim. velvollisuuteen pitää työaikakirjanpitoa ja siitä ilmenevään työaikalain noudattamiseen, työsuhteen ehtojen laillisuuden arviointiin tai työsuhteen päättämisen laillisuuden selvittämiseen. Työsuhteen osapuolten edunvalvonta ei kuulu työsuojelupiireille. Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

18 2.4 Työterveyshuolto Sairaanhoitopiirit Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi maa on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. Alueellamme toimivan Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueen pinta-ala on 49.5 % Suomen pinta-alasta, alueella asuu henkeä, ja alueella toimii 84 kuntaa sekä viisi sairaanhoitopiiriä (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Kainuu, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Lapin sairaanhoitopiiri). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä järjestää alueellaan paitsi omalle sairaanhoitopiirille myös yliopistolliselle sairaalalle laissa säädetyt tehtävät. Koko alueen väkiluku laskee tilastokeskuksen vuonna 2004 laatiman ennusteen mukaan vuoteen 2010 mennessä 6000 asukkaalla mutta Pohjois-Pohjanmaalla väkiluku kasvaa vuoteen 2010 mennessä asukkaalla. Väestön väheneminen ja vanhusväestön suhteellinen lisääntyminen asettavat sairaanhoitopiireille ja useimpien kuntien terveydenhuollolle suuria haasteita. Myös alueen muuta maata suurempi sairastavuus suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella arvioituna aiheuttaa terveydenhuoltojärjestelmälle haasteita ja näkyy mm. palveluiden kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Työterveyslaitos ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ovat tehneet sopimuksen, jonka mukaan Työterveyslaitos järjestää Oulun yliopistollisen sairaalan ammattitautien poliklinikan toiminnan ja tuottaa toiminnan edellyttämän työlääketieteellisen asiantuntemuksen yliopistosairaalan käyttöön. Poliklinikka toimii Työterveyslaitoksen Oulun toimipisteen tiloissa ja tuottaa työlääketieteen konsultaatiopalvelua Oulun yliopistollisen sairaalan muille klinikoille, lääkärin lähetteellä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän terveyskeskuksille ja työterveyshuollon toimintayksiköille sekä maksusitoumuksella myös muille. Kokemukset jo pitkään jatkuneesta yhteistyöstä ovat molemmin puolin erittäin myönteisiä ja Työterveyslaitoksen organisaatiouudistus mahdollistaa alueellisen toiminnan ja yhteistyön syventämisen ja on Työterveyslaitoksen strategian mukaista. Työlääketieteellisen asiantuntijapalvelun tuottamisesta myös alueen keskussairaaloille on käyty neuvotteluja erityisesti Lapin sairaanhoitopiirin ja Kainuun kanssa. Viimeksi mainitun kanssa yhteistyötä on jo aloiteltu joskin ilman kirjallista sopimusta. Lähivuosina on tavoitteena yhteistyön kehittäminen alueen sairaanhoitopiirien ja Työterveyslaitoksen kesken. Yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen edellyttää vielä työlääketieteellisen asiantuntijapalvelun organisointia ja lisäresursseja sekä paikallisilta toimijoilta että Työterveyslaitokselta Työterveyshuoltojärjestelmä Kelan tilastotiedotteen (Kela 2004; Kelan sairausvakuutustilasto 2003.) mukaan palkansaajana toimivasta työvoimasta oli työterveydenhuollon piirissä 80,7 %. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin mukaan sen alueella työterveyshuollon järjestämisen laiminlyönti on ollut yleistä varsinkin pienissä metalli- ja asennusalan yrityksissä sekä ravintola-alalla. Kelan uusimpien tilastotietojen mukaan (Kela 2006; Kelan sairausvakuutustilasto 2005, ennakkotieto) niiden työnantajien lukumäärä, jotka ovat saaneet työterveyshuollon maksuista korvauksia, on kasvanut voimakkaasti viimeisen kuuden vuoden aikana. Vuonna 2005 korvausten saajien lukumäärä oli (kasvua vuodesta %). Pohjois-Suomessa työterveyshuollon palvelujen saatavuus vaihtelee kunnittain merkittävästi. Joissain terveyskeskuksissa ei työterveyshuoltoon juuri liikene resursseja. Kaupungeissa, joissa toimii myös yksityisiä työterveysasemia, palveluja on saatavilla. Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

19 Liitteessä esitetään yhteenveto Työterveyshuolto Suomessa -tutkimuksesta koskien Pohjois-Suomen tilannetta maakunnittain (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu) vuosina 1997, 2000 ja Pohjois-Pohjanmaalla on nähtävissä työnantajien omistuksessa olevien työterveyshuoltopalveluja tuottavien yksiköiden voimakas ulkoistaminen ja lähinnä tästä johtuva palvelutuottajien määrän väheneminen ja tuotannon keskittyminen. Samansuuntainen alkava trendi on nähtävissä myös Lapissa. Asiakassiirtymä on tapahtunut pääasiassa lääkärikeskuksiin, mutta ainakin Oulussa myös kunnallisena liikelaitoksena toimivaan Oulun työterveyteen. Työterveyshuoltopalveluita järjestävien terveyskeskusten ja lääkärikeskusten määrässä ei ole tapahtunut muutoksia. Kainuussa on uuden hallintomallin myötä julkisella puolella siirrytty yhden palvelutuottajan järjestelmään. Julkisella puolella tapahtunee työterveyshuollon palvelutuotannon keskittymistä myös muissa osissa aluettamme. Tätä kehitystä vauhdittaa uusi kuntauudistuksen puitelaki, joka osaltaan kiihdyttää kuntien yhteistyötä palvelujärjestelmien kehittämiseksi. Myös yksityisten palvelutuottajien puolella on paineita yksikkökoon suurentamiseen, joskin alueellemme on tulossa myös uusia yksityisiä työterveyshuollon palvelutuottajia. Edelleen on huomioitava, että raja julkisen ja yksityisen palvelutuottajan välillä on hämärtymässä. Monet kunnat ovat ulkoistamassa työterveyshuoltoa yksityisille toimijoille. Oulun Työterveys toimii tällä hetkellä kunnallisena liikelaitoksena, mutta on verkottumassa valtakunnalliseksi toimijaksi, ja kehitys voi johtaa yksikön yhtiöittämiseen. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueella toimii noin 11 % koko maan työterveyslääkäreistä ja 14 % työterveyshoitajista sekä 19 % työterveyshuollossa toimivista psykologeista, mutta vain 8 % alalla toimivista fysioterapeuteista. Väestöpohjaan ja työssä käyvään väestöön suhteutettuna tilannetta voidaan pitää kohtuullisena lukuun ottamatta fysioterapeutteja, joita alueellamme on työterveyshuollossa muuta maata vähemmän. Kaikkien työterveyshuollossa toimivien ammattiryhmien määrä on 2000-luvulla kasvanut kaikissa maakunnissa. Työterveyshuollossa toimivista alueellamme lääkäreistä noin 25 % on erikoislääkäreitä ja 34 % pitkän kurssin käyneitä (2004). Vaikka työterveyshuollon erikoislääkärien määrä on > 2004 kasvanut yli 1½ kertaiseksi (48 -> 75) ja pitkän kurssin käyneiden lääkärien lähes saman verran (68 -> 101), heidän suhteellinen osuutensa työterveyshuollossa toimivista lääkäreistä on pikemminkin laskenut ja tilannetta voidaan pitää huolestuttavana. Maakunnallisesti tarkasteltuna koulutusvajaus on joka suhteessa suurin Pohjois-Pohjanmaalla, jossa erikoislääkäreitä alalla toimivista on vain 20 % ja suunta laskeva. Tämä selittyy sillä, että erityisesti Oulun seudulla työterveyshuoltoala on kasvanut nopeasti ja sinne on rekrytoitu runsaasti uusia lääkäreitä. Hiukan vastaava ilmiö on nähtävissä myös Lapissa. Kainuussa työterveyshuoltoalalla ei ole vastaavaa kasvua nähtävissä. Koulutettujen lääkärien määrä on kasvanut, ja heidän osuutensa on noussut yli 80 %:n. Työterveyshuollossa toimivista hoitajista noin 74 % on työterveyshoitajia (2004). Vaikka työterveyshoitajien määrä on > 2004 lisääntynyt merkittävästi (208 -> 264), heidän suhteellinen osuus työterveyshuollossa toimivista hoitajista on pikemminkin laskenut (83 -> 74 %). Koulutuksen kannalta suhteellisesti paras tilanne on Kainuussa ja suurin vajaus Lapissa, mutta määrällisesti suurin koulutustarve on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa työterveyshuoltoala kasvaa nopeimmin. Työterveyshuollossa toimivien fysioterapeuttien ja psykologien määrät ovat kasvaneet tasaisesti ja myös koulutettujen osuus on lisääntynyt eteenkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Yli puolet työterveyshuollossa työskentelevistä fysioterapeuteista on käynyt pitkän kurssin luvulla Oulussa on järjestetty joka vuosi yksi ja joinakin vuosina kaksikin pitkää kurssia lääkäreille hoitajille ja fysioterapeuteille. Kursseilla on ollut 30 osallistujaa. Fysioterapeutteja kursseilla on ollut keskimäärin viisi. Koulutusta on syytä jatkaa yksi kurssi vuodessa. Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos

20 Erikoislääkärikoulutukseen kuuluvan ja aikaisemmin "koulutustulppana" olleen työterveyslaitosjakson on alueellamme suorittanut viime vuosina joka vuosi keskimäärin 6-7 työterveyslääkäriä. Tämä on selvästi aikaisempaa enemmän. Tällä hetkellä erikoistumassa olevat työterveyslääkärit voivat suorittaa ko. jakson käytännössä pian sen jälkeen, kun muu erikoistumispalvelu on suoritettu. Erikoistuminen ei siis enää viivästy työterveyslaitosjakson vuoksi. Toisaalta pitkä välimatka esimerkiksi Lapin kasvukeskuksista Ouluun voi hankaloittaa erikoistumista. Työterveyshuollon ammattihenkilöstön ja asiantuntijoiden tekemien työpaikkaselvitysten määrät ovat luvulla pääsääntöisesti lisääntyneet. Kasvua työpaikkaselvityksiin osallistumisessa on ollut kaikissa maakunnissa ja eri palvelutuottajia tarkasteltaessa erityisesti julkisella puolella eli terveyskeskuksissa. Erityinen huomio kiinnittyy kuitenkin Pohjois-Pohjanmaan lääkärikeskuksiin, joissa sekä lääkäreiden että hoitajien osallistuminen työpaikkaselvityksiin on vähentynyt voimakkaasti. Tämän kehityksen merkitystä voimistaa se, että ainakin valtakunnallisesti lääkärikeskusten järjestämän työterveyshuollon piirissä olevien henkilö- ja työnantaja-asiakkaiden määrä on kasvussa. 2.5 Oppilaitokset Alueella toimii eri asteen oppilaitoksia. Yliopistoja alueella on kaksi Oulussa ja Rovaniemellä. Niiden toimintaa ja tutkimuksen painoalueita on kuvattu tutkimustoiminta kappaleessa. Alueen ammattikorkeakoulut ovat: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oulun yksikkö ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun yksikkö Ylivieskassa. Koulutusaloja ovat mm: sosiaali- ja terveysala, kauppa- ja hallinto, tietotekniikka, tekniikka ja liikenne, luonnovara ja ympäristö, matkailu ja ravitsemus. Myös ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteen on kuvattu tutkimustoiminnan kuvauksen yhteydessä. Alueella toimii lukuisia ammatillisia oppilaitoksia ja aikuiskoulutuskeskuksia, joissa eri koulutusalat ovat hyvin monipuolisesti edustettuina. Liikunta-alan koulutusta tarjoavat alueella Lapin ja Vuokatin urheiluopistot. Alueen eri asteen oppilaitokset ovat osoitetietoineen liitteessä 5. Toimintaympäristön analyysi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Työterveyslaitos